Vapaus, September 29, 1926

              Kesl^viikkoiia, ^ s k . 29 p;nä—W€^ Sept 29
• VAPAUS
••Canadan "stronml^
ilmestyy Sudburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
ja perjaatajna-' " .
S. G. NEIL. ABVO VAARA.
VAPAUS (Liberty^ ^ . ^ ^'
' The only organ.of Finnish-WoTkers m Canada. Pnfr;
lished in-Sodbory,. Ont.; every Mondsty, Wednesday
and Friday. '-^^ . r ; - ' ^
Registered at the Post Office-pepartment, Ottawa,
as sccohd class mattef. •
TILAUSHINNAT:
""^ Canadsan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c; . , ~X t
Yhdysvaltoihin jaSuoroeep, yksi vk. 95.o0, puou vk.
t3.00 j a kolme kk. $1.76. - . , „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
ytitfii asiamiesten 'joilla_on_takauk3et.
. "ILMOTUSiaiNNAT VAPAUDESSA:
> Naimailraotukset $1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa.
Ai«oliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
' Nimenrouutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset -$1.00 kerta, $2.00- 3 kertaa.
"Avioeroilmotukset $2.00 keVtaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
initoslauscelta tai" muistovärsylfä,
Halutaantiedot ja osoteilmptukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa." .
Tilapälsilmottajien j a flmotusakenttuunen oi^, vaa-
'dittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Maanantain' lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
, konttorissa lanantairia. keskiviikon lehteen tiistaina Ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertising rates 75c per col. incb. Mi-
,siimnm charge for single insertion 76c. The Vapaus
is the' best advertising medium among the Finnish
ii: People>in> 'Canada;vr'
St.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lomc
Pnhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont.
< Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
'iurjecsoenne,:kirj6tti3kaa' älzdeUeea liikkeenho^
eoonallisella >tumeUä» " . ' '
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. -
Ammattijärjestön edustajakokous ja
**kanielikurkimaisetf* menettely­tavat
; Ylläolevalla otsikolla klrjoUaa «The Worker» vli>
nie iitmieroma toimituspalstoilla, seur^^
^raaltijarjeston ^ edustajakokous on parhaillaan
V Icoolla^ i m n me kirjotamme nHlta rivejä. •Sifateeriräfaasr
tonhoitaja Draper on JQ.tehnyt tavanmdcaise^' vali-tuSsen
siitä,-että eroaminen ja,hajaannus' on syypää
' ammattijärjestön» jäsenmäärän' 'laskemiäeen.^ «Amipatti*
^järjestön jäsenmäärä ,laskee. Hän'ei-yritäkään kieltää
,Mtä. Mutt^haneiUi ött toivoa siitä, että jäsenmäärässä
tulee täpdbtumaan nousua ensi Tupnna.
Syytös eroamisi^ on vanha. Oifto^a, että exoa-hmBd,'
ylevät jäseniä^^joiAiattijärjestöstä. Kuitenkia on
vaarin kuvata Canadan kaivostyöläisten liitto eroamis-litkkeeksil'
tuo liitto syntyi ja kasvoi siitä uudelleen
järjestämisestä, 'minkä työläiset itse olivat pako^tut
jasto jblkea&ti' petti Albertah' kaiyoäty<
o| AVyloJin^eTtpisesti myi itsensä., Tämän tuloksena
seurasi yhtiöiden' ammattiyhdistysten perustaminen ja
hajaannus, jota vastaan kaiken* luottonsa ja' arvovaK
tansa kadottanut P . }ilirW, oi A : n sakki ei enää kyen
nyt etenemään. Ainoaksi kesdcukseksi; jolla riitti ar- ' ,
yovaltoamenestyjksellisCT,taistelun'käymiseen y h t i o i H . Veljesedustajista kirjottaa Federated Pressille Bill
olemme taistelleet yhdeksäntoista viikkoa elämän ja
kuoleman taistelua meill& Icaikille yhteisten ammatti­yhdistysliikkeen
periaatteiden puolesta; Sillä aikaa^
kun me olemme olleet tässä taistelussa, ovat toiset
lydskiennelleet' meidän selkämme- 'takana -rr-; rikkoen
lakkoamme.:»
Cookille osotettiii^ suosiota, kun hän nousi puhn-maan.
Hän nähtävästi on huomatuin henkilö edustaja­kokouksessa.
:ETnestB8vin, joka johti yleislakkoa, put
hui / ensikertaa vtlksä samassa'istumiossai:Hä^ oso-tcttu-
suosjo -Oli; paljoa, vähemmän:^y^ kuin
Cookin saama.
Edustajakokous antoi hallitukselle uhkabaasteen
hätätilakin: hyväkseen käyttämisestä, jdka on johtanut
noin-kahdeksansadan; työläisen vankilaan telkeämiseen
viimeisten kolmen. 'kuukauden aikana.' ' A^aatteidenteki-jäin
^edustaja Elsbury oli ainoa, Joka vastusti .asiasta
esitetyn päätöslauselman hyväksymistä. Hän perusteli
bttamaans^ kantaa lausumalla, että Britannian työläiset
eivät qle milloinkaan nauttineet todellisesta^ vapaudesta
jaettä: «tämä päätöslauselma on' aivan liian mieto j
'heikko».
S ' ' ' - '
On yleisesti 3ovittu, että yleislakosta ei keskustella,
kÖ3^a --se voisi vahingoittaa kaivostyöläisten, asiaa;
•Yleisneuvoston kaikki jäsenet ovat hiljaisia tai koko­naan
'äänettömiä. He nähtävästi' eivät ole ylpeitä an­koistaan.
? • näyttää rajottuvan niihin,
jotka olivat edesvastuussa sen käymisestä — paikalli­siin
johtajiin', jotka seisauttivat työt. Tänään keskus­telin
näistä miehistä »yhden, rakennustyöläisten . liiton,
Scarborossa: olevan puheenjohtaja^ ja tässä edustaja­kokouksessa
edustajana olevan JiMcL^ughlinin kans­sa.!
'Hän oli: yleislakon johdosta-yhtä innostunut kuin
poScanen, jolla on uusi pyssy.
:U samanlaisen kannan: En­nen
yleislakkoa ei heiAäroUut mitään käsitystä siitä,,
eitä työväestö - todella on voimakas. : He ^nyt tietävät,
että työläiset voivat 'saada haltuunsa teollisuuslaitokset
milloinhyvään he päättävät ne ottaa. .;(«Italian op^^^
tusta» on tässä yhteyde^ä muistettava, sillä siellä jou­tuivat;
työläiset luovuttama^ ^haltuunsa ottamansa teol-lisuuslojtdcaet
s .takaisin porvaristolle^ ja porvarillis-kj^
sanvaltaistokin komentoa .julmemman ja raaemman
fesci^tisen diktatuurin alaisuuteen^ sen tähden, että k^^^
pitalistinen valtiovalta jätettiin kukistamatta ^ja prole-tai^
inenv hallitus ja proletaarinen diktatuuri pystyttar
mSttä. -^Toim.) ' . .
Edustajak(&6idcsen avasi Arriiur Pugh, joka johti
yleisneuvoston «yleislakon läpi^ Hähen puheensa oli
Väntön,^ niiixkuin olivat hänen ka^onsakin. Kun hän
hjteriaKstisen skak^ielJD virne
mm' [moo Hsta
lopetti^ >oli huomioidentekijän helppo kuvata kohtausta
toukokuun kahdentenatoista päivänä, kun pääministeti^
sanoirv^Hra Pugh; onko sinulla mitään lausuntoa^an-
(nettavaira?*; ja hra Pugh> sanoi: / «On, herra»^ ja sit*;
ten"antoi julistuksenVyleislakon löppttam
':}li'1cäskelty. ^.t^;f?^r- ^ ' • ^ '"'J
. A4 A. Purcell oli lähtenyt Meksikoon.^ J. Hii-Tho.
mas oli Canadassa; Viime vuonna Scarhorossapide--
tyssä edustajakokouksessa iSlui Aan töykeänä ja kärsi
tappion ^^toisensa; jälkeen. Tänä vuonna hänen ohjel­mansa
on voitolla-Ja hänen sopii:olla. p9i^sakin
denanimättiyhdrstysten-hävitysiylotä vastaan, osottautui
Canadan kaivostyöläisten liitto.
, Viime^yuoid^, ajalla on ollut toisiff liikkeitä, jotka
' todella olivat eroamisliikkeitä. -MuttaJ3cen on syypää
siihen, ^ctjla Draper ja Moore haluavat heittää syyn
«jiarhäahjcA
' vien, «agitaattorien» nikoille. < Milloin selviää Drape-
- rille ja kumppaneille» «että ammattijärjestö itse on syy-ilpää;
tuhansien työläisten toivottomuuteen^^-^C
Tulevatko he mi][loinkaan käsittämään, että ilman voi­makasta
kansallista keskusta' kulkee jokainen' ammatti-
'cyhdistysliike: harhaan,';h
^seen ja eroamisiin. Ammattijärjestöllä .on tilaisuus
, pysäyttää eioämisliikkeet tekCTiällä alotteenvyhtenäis-.
tyltämiskonferenssin kooUekutsumiseksi^^^^r t
jälleen liittää yhteen Canadan työväen eri osatammat-
Uyhdistysliikkeencanadalaisen 'itsenäisyyden pohjalla.
^^^^^^ -1^ tulee' Moore ystävi­neen
kuitenkin' hylkäämään tämän esityksen hurs­kaalla
kauhulla. He ovat Amerikan työväehliilon vir-kailijostouA
apulaisia ja tulevat jatkaman komelikurki-maisilla
menettelytavoilla leikkimistään.
Ammattijärjestön täytyy ottaa "osansa" syystä pfimat-
Jiyhdistysliikkecn' jusenmäärän alenemiseen.
Suurbritanriian. ammattijärjestön
edustajakokouksessa olleista
johtajista ja veljes-edustajista
Äsliettäin pidetyssä Suurbritannian ammattijärjes­tön
vuotuisessa ;c'dustajakokojiksessa olleista edustajista
osottautui huomatuimm^i ja e;iimmän pidetyksi
Suurbritannian kaivostyöläisten liiton sihteerirahaston-hoitaja
A. J. Cqok, joka on ihailtavalla; tarmokkuu-
• della ja peräänantamattomuudella johtanut viime tou­kokuun
ensimärseslä päivästä sa4kka,.kestänyltä: kaivos­työläisten
lakkoa. Tuon lausunnon paikkansapitäväi-selviää
Scott Nearingin Federated' Pressille lähet- — Silloin tällöin' työläiset ovat voitokkaita, mutta
vain hetkeksi. Heidän taistelujensa todeltisena hedel­mänä
ei-ole-välitön tulos,/vaan alati paisuva työläisten
yhteehiiitiyminen. Nykyiset teollisuuden •luomat parein-matV
kulkuneu^ ; tätä yhteenliitt)-mistä .-.ja
saattavat eri paildcakuntain^^t^^^
sa kanssa. ^ täla yliteyltä tarvittiin lukuisain.4^ai
kallistaisteluiden, jotka kaiidd olivat samaa^ luonnetta,
keskittämiseksi yntjeen' luokkain väliseen kansalliseen
taisteluun. Mutta j^
tista, taistelua.^ Ja sen yhteyden, - jonka saavuttamiseen
kesäajan porvarit: 'riheliäisine^^ m
vuosisatoja, sai nykyinen köyhälistö rautateitten avulla
aikaan muutamassa vuodessa, — Marx.
Ross mon: Juuri, kun edustajakokous alkoi, kertoivat
sanomalehdet, vettä Franl^, FarringtoUj amerikalainen'
pirelj^edustaja, oli-paljastettu hiilikaivosten omistajain
polvelidcsessa olevaksi. Vaikka hän oli Lontoossa; vain
muutaman mailin matkan päässä Bournemouthista, ei
hän uskaltanut jiäyttäytyä:edustajakokot:dcsessa. W. h.
ffutcheson,: kirvesmies, toinen amerikala^nen^^^^^^
edustaja, viipyi Bournemouthissa perin >.vähä vatkaa;'
Vaikka hänen tervehdyspuhettaan varten : oli - varattu
erikoinen istunto,' pyysi hän saada luvan- puhua pian
saapumiseiTsa jälkeen. Hän kulutti vähä aikaa istun-:
noihin, tai veljeilyynvedustajieuvkanssa. Hänen viisi
minuuttia kestänyt puheensa ei kyennyt antomaan minr
käänloista selontekoa työväenliikkeestä -Amerikassa eikä
osottamit^mitään mielenkiintoa'Britannian työväenliilo^
keen edessä oleviin kysymyksiin.
.Amsterdamin ammatillisen kansainvälisen puolesta-puhui
J. W. Brown. «Ammatillisen liikkeen problee­mit
ovat luonteeltaan kansainvälisiä ja> ne voidaan
ratkaista vain kansainvälisen, toiminnan kautta», sanoi
hän. «Vaikka kansalliset anmiattiliitot olisivat sata­prosenttisesti
järjestyneet, ci sekään vielaf riittäisi kesV
lämään kansainvälisen kapitalismin hyökkäystä.» (Lau­sunto
on i^mainio, mutta samaa ei voida sanoa sutä
«ratkaisusta», minkä mainittu kansainvälinen ja sen
järjestöt o^at kansainvälisen toimettommtensa ja lak-kopetturuutensa
kautta hankkineet Suurbritannian kai-voslakkolaisten
avuslamisprobleemille. — T</fm.)
.Canadan ammattijärjestön ireljesedustaja Frank Mc-
Kcnna kertoi edustajakokoukselle, että cänadalaiset työ­läiset
ihailivat brittiläisen työväestön yleislakkoa ja
työnsulun vastustamista. Cala Lajpat Rai, ensimäinen
veljcsedustaja, • jonka Koko-Intian ammattijärjestö on
lähettänyt,; vetosi koko brittiläistä valtakuntaa kalitta-vän
työläisten yhteisrintaman puolesta yhtenäistä kapi­talistisia
rintamaa vastaan.; ' '
. :;:'6yys.^
tämästä kirjotuksesta,- jossa''hän kertoo' edustajakoko­uksen
menosta m.m.: •• • •
Kaivostyöläisten liiton sihteeri A. J. Cook otti pai­kan
näyttä tnön keskellä Bournemout
jestön edustajakokouksen toisena istuntopäivänä, syys­kuun
seitsemäntenä. -vHermostunee ja käheällä äär
neliä puhui Cook hänellä ominaisella päättäväisyydellä.
, liajtl tuomitsi lakonrikkojiksi ne työläiset, jotka — ju^
Jisli- hän — olivat sekaantuneet häiritsemään kaivos­työläisiä
Jakkonsa käymisessä.
. ' «Te ette voi olla passiivisia», lausui Cook. «Teidän
on autettava työnantajia riidan voittamiseksi tahi toi­s
s a , tapauksessa täytyy teidah auttaa työläisiä. Me
k!rjotetaan> yhdysvaltalaisissa, tove-rilehdisjä:
-
Saksan ottaminen Kansainliittoon
muodostaa;^ hetken tärkeimmän t a ­pahtuman.
Vjimekeväinen^^^^
liiton' poliittpen karikko voitiin siis
nyt sivu,uttäa j a Briand piti mitä
ystävällisimmän • j a "kokonaan rau­han
näkökannalle .nojautuvan*^ pu­heen
saksalaisten; tervehtimiseksi.'
S^san porvariston tyypillisin edus­taja,
Stresemannj kömpelö: "diplo­maatti,
joka'ei osaa ranskankieltä*'
ja joka ei -osannut psygologisella
hetkellä "nousta tervehtimään"
Briandia, selitti myöjj, että hänen
on hyvä olla, kun pääsi valittuun
seuraan Genevessä. "Olen iloinen
päästessäni • -takaisin Geneveen. Ole^n
iloinen nähdessäni tämän optimisti­sen
ja rauhan mielialan", selitti
Saksan< edustaja. Rajottui fraasei­hin.
"
: ; Ranskan .ulkoministeri meni pi­demmälle;
; Hän' uskalsi sanoa, että
vastavnyt on sota Ranskan .ja Sak-l
san välillä päättynyt.^ '^Kaksi^ kan­sakuntaa
voivat nyt alkaa rauhalli­sen
kehityksen ajan jakson ja .rau­hallisen
yhteistoiminnan. : Xinnun
tietä Locamosta ^ Geneveen on lyhyt:
matka, lluttia poliittisesti se on
ollut erittäiii vaikea. Tiellä on ollut
kiusallisia kysymyksiä, ennakkoluu.,
loa, vihaa; Nyt ne ovat voitetut
ja nyt voidaan rauhallisesti -saman
pöydän ääressä keskustella: prob­leemeista."
- r - Näin: Briand vakuutti
f pysyvän rauhan - puolesta, v Mutta
samaan aikaan tekee muuan> saksa­lainen
porvarilehti kysymyksen: -Ke­tä
ranskalainen .herra meinaa pet-:
tää .liukkaalla ; kielellään. Briand
heiluttaa -Genevessä rauhan .lippua,
mutta Ranskan agentit r ovat yhtä i n ­nostuneesti
. sodan: hommissa L-Ruma^
niassa ja Puolassa. .Mutta- pitää­hän
iinperialisteilla olla .heidän; l i ­peväkieliset
fraasim.estarinsa. , j Nii^
den osa : on vale.Hdella maailmalle.
;:"Locarnon; henki'' tämän ^johdos­ta
kohosi -seuraajville; rappusille:.
Porvari ; julistaa; : sopimukset ^ nyt-
-;kä3^mioI^'8eksi to^delllsuudeksi. Sii­nä
on ^tärkeintä s^V,että Saksa .koe-tetaan
•vierottaaNeuvostoliitosta.'
Kansainliiton perustuslain 16 , luku
tulee; nyts Saksall^^ velyottavaksi ; ja
,s£n /mukaan voidaap...se .automaat-,
risesti vet^ä imperialistiseen hyök­käykseen
Nenvoätoliit^ä .. vastaan
silloin,' kun lännen kapitalistit tun­tevat
ajan olevan'täytetyn^
i Mutta Stresemann on sanomaleh­dille
selittänyt, et^' Saksan liitty­minen
Kansainliittoon : tapahtuu olo-'
suhteiden alaisena, jotka eivät riko
viimetalvista sopimasta Jfeuvostolff-ton
kanssa. Kuten muistetaan, si-;
säl^i tämä sopimus' puolueettomuus-vaatimuksen
moleminilta;: puolilta;
kummankin sopimusmaan joutuessa'
hyökkäyksen' alaiseesi;; Mihinino­jautuu
tämä Stresemannin .selitys,
sitä ei vpida tätä* kirjottaessa • sa-'
noa. Onko totta, ettei Saksan liit-j
tyminen Kansainliittoon sido sitöj
yhteistoimintaan liiton ; sopimusval.
tojen: kanssa siinä tapauksessa, et-:
tä liitto julistaa Isodan jotakuta
vastaan, tai on>.o Stresemann puhu­nut
sanomalehtimiehille vain omf-aan
? Oli tämän kanssa miten 'hy­vänsä,
jokatapauksessa on selvä,
että; Saksan Kansainliittoon liittämi­nen
merkitsee 'sen •vierottamista
Neuvostoliitosta jä i imperialistien
rintaman lujittamista itsenäisyyten­sä
puolesta . taistele-via: kansoja- ja
työväkeä, vastaan.
Nyt alkaa Locafnon sopimuksien;
jotka koskevat Saksan suhteita
kaikkiin sen ympärillä oleviin inai-hin,
käytäntöön .sovelluttaminen.
Reinin : alueelta •vähennetään val-tausarmeiaa;
•Saksalle annetaan
suurempia oikeuksia kotimaansa asi.
öiden ja talouden.-järjestämiseksi
ja - tehdään vakava yritys .normali­soida
r Da^vres-suunniielman alaisena
lia hakee. itselleen sodan :syytä.: Tai
jos ei, suoranaista syytä, .niin kui­tenkin
ainehistoa' siihen ; soppaan,
-jota Mussolini haluaisi keittää "Ita­lian.-
vaikutuksen laajentamiseksi:''
-. F^scistiset lehdet näet' syyttävät
ulkomaalaisia Mussolinin : murhayri­tyksen
järjestämisestä. : Murhayri­tyksen;
;suorittanut oli juuri . tullut
^Ranskasta. Hyvin «selvästi kohdis­tetaan
syytös Ranskaa' vastaan. Ja'
läussolini ^itää. hirmuissnaj mulkoi-le^
villa katseilla höystetyn: puheen
siitä, kuinka: muissa maissa "tah­dotaan
• rajottaa'' heidän ; oikeuksi­aan.
Pilkka ja* iva suututtaa mus-itapaitaisia/
terrorisankareita.; Siitä
lähtee .Italian vierottuminen Kan-sainliitosta,
jolle ' Espanjan eroami­nen
jo laventi tietä. Toiselta puo-lenyRan^
a j a Englanti tietävät hy­vin,
että Mussolinin kahlehtiminen
on vaikeimpia tehtäviä j a siltä puo­len
ollaan valmiit merkitsemään
Italian tilille "trupelleia" jokaises­ta
Mussolinin räyhäävästä i. edesotta-misesta.
* *
. Kulissien takainen peli julkisen
pelin ohella o i / hjnrässä käynnissä.
Hearstin'' lehdet kertoivat juuri
eräästä kesäkuussa > pidetystä'', konfe­renssista,
jossa muka yksityiskohtai­sesti
— järjestettiin imperialististen
rosvojen hyöfckässsuunnitelma Neu­vostoliittoa-
vastaan. Konferenssin,
sikäli kun nämä lehdetrkertoivat^ oli
Ranska järjestänyt. ' Mukana oli
Puolan jp Rumanian edustajat..Ker-tomuksenX
mukaan ; sovittiin . sodan
yksityiskohdista, armeian suuruu­desta;
-jokaisen maan osasta/siinä,
samoin ilmalaivaston käytöstä j.n.e.
Tällaisia suunnitelmia on : tietysti
ennenkin tehty. < Mutta^ niissä. t a ­vallisesti
jää sodan - alkamisaika
määräämättä; Sotaa ei voida ai.
kaa niin 'vain. Täytyy saada syyl­linen.
Sellaisen löytäminen on vai­keaa;
Neuvostoliitosta tietysti pi­täisi
saada '-rauhan; rikkojan", sillä
ilman sitä ei työläisiä voida johtaa
sotaa; simperialistien ei, sovi^Skort-tejaanveikä
,näitä Ijyokkäyssuunni-telmiaan
paljastaa, sillä sehän pi­laisi
koko suunnitelman j a osottaisi
työväen joukoille liapxtalismia; ros-voluonteen.
• ^ -
Englannin > imperialismi "saa näinä;
päi^vinä yhä enemmän tehtäviä Kii^
.nassa. Kansalliskuraonkselliseiv l i ^r
keen leveneminen^ :öri.imperialiEtis-ten
ryhmi^ymien j a niitä edusta-
•vien. kenraalien, juonittelu, kehittyy
tällä haavalla.i nopeasti kohti; yleistä
sotatilannetta., Kiinassa. .. Provokat-:
rioni, kuten, mnavtälljiisissatapauk.:
sissa,: on jov suorittanut'ensi tehtä-:
riääni; Englantilaisia "on _^ tapettu.
Amerik^aisiä ' o n haavotettu.. ; J a
muutapa ei^ tarvitakaan. hyökkägs^'
toimien valmistamiseksi-:v.Taantu­muksellinen
^nomalehd^istö Eng­lannissa
vaatii sotaa... Ja viime tie-^
dot liittä^vät ^ siihen näkökannan^ et­tä
jos Englanti julistaa sodan,'niin
Amerikan on mahdoton pysyä puo­lueettomana.
• Puhe puolueettomuu'-!
desta on tietysti, tässä ^tapauksessa;
suurta irooniaii. ••Sillä 'Amerikan
imperialismi , saalistaa Kiinassa sa-'
moin kuin englantilainenkin. . Ky^
] symys nousee vain kyjmpi.yoir roo­linsa^.
paremmin . esittää .^rja niistä
suhteista mihin niiden esittäjät kes­kenään
;^Kiinan kansalliskumouksel.
lisen liikkeen- edessä joutuvat. •
Amerikan lähent^vmini^n Kansain­liittoa
kohtaan näyttää yhä epäilyt­tävältä.
Liiton neuvostossa ovat
"mielipiteei; jyrkästi jakaantuneet
Amerikan. vaatimuksiin ; nähden ja
'kysymys on neuvottelusta^ jouduttu
siirtämään.; Maailnianoikeuden tuo­marit
kysyvät neuvoston. mielipidet­tä
a s i a ^ , . mutta. seV ei pääse yksi-'
mielisyyteen neuvonannossa. .
Canadan: edustaja on pitänyt pu­heen,
. jossa , hän selittää puhuvansa
130 miljoonan Pohjois-Amerikassa:
-asuvan ihmisen puolesta ja vakuut-;
taa - sympaattista suhdetta Kansain­liittoa
j a sen tarkotuksia kohtaan.;
Tähäiy vastataan; tältä puolen HMIU-tamilla
katkeransä-vyisillä huomau­tuksilla;
Ja samaan aikaan nimitys,
vaaleissa "kaatuvat", .Coolingen. hai-;
lituksen' asiamiehet, jotka ovat pno-;
lustaneet "Yhdysvaltain' liittämi&tä;
Maailmanoikeuteen. Kaiken toden-näköisjryden
mukaan ei siis Yl^dys-valtain
imT>erialismi ole ainakaan'
vielä paljon edistynyt; vallan: vallo-tuspolitiikassa
sikäli kuin Kansain­liitosta^
ja • sen' orgaaneista on 'ky-;
symys..
Puoluefsi naisjäsenille
ja ts^öläisnäisille
yleensä
A - - ; - ^ ; ' - ' ; - ; v - ' ' ^ ; ^ ' ^ - ' v ' ; : - . ' • ; - / ' ^ , -^ij-V^s;,.
Hyvät toverit:
Viime kevännä painostimme kier­tokirjeillä
ja kirjotuksUla naisten
toinminam: uudelleen järjestämistä'
ja kehittettristä avarammalle: poh­jalle;
Osittain onkin toverittaret
ilmottaneet toimenpiteistä tässä suh-liicessa.
;Ehkäpä. on johtunut siitä,
että" kesäinen aika veltustuttaa toir
ihinnan; mutta- kuitenkin on;* vain
muutamia paikkoja, missä on: käy­tännöllisesti
suoritettu Työläisnais­ten
vLiiton osastojen järjestäminen
suomalaisten taholta.
N Port Arthurin alueella on pidetty
kaksi neuvottelukokousta ja o'vat he
päättäneet ratkaisevasti alkaa: muutr;
tamaan naisjaostojaan ' ja ävarta-:
maan työskentelyä; Työläisnisten
Liiton kautta..- Samoin myöskin Bri.
tish Columbian naisten neuvottelu­kokous
otti toiminnan askej^t. To­rontossa
ja Sault Ste. Mariessa on
osastot toiminnassa, sekä yhteys
järjestetty "Womens'. 5 Labor Lear
gues 'Federationin" keskuksen kans­sa.
Nyt on kaikkialla syystoimin-nan
aikalaiseksi otettava ponteva
ryntäys ja heräämisen merkiksi teh­tävä
ripeä järjestely. J '
V Liiton verotukseen nähden :;on
virf|.^ ilmennyt: epätiet^tisuutta. ,Täs-suoritettu
Saksan työtätekevien näl- sä siis huomautamme; että Liitolla
kiinnytt>minen. VV ^ ; ' . ei, ole jäsenkohtaista' pääveroa ol-
* * . lenkaan, eikä myöskään jäsenvero-
, Saksa astui sisälle Kaiisainliiton merkkejä. Jokaisen siihen liitty-kamariin
ja Espanja kokosi kamp^ yäh osaston on. suoritettava yhden
peensa j a marssi ulos. Yksi tuli, i ($i.oo) - dollarin vuotuinen vero.
toinen meni; Käymistila - ja selk- : Qlkcfon jäseniä enempi: t a i vähempi,
kaus on jatkuvaa. Yhdestä kohdin - on vero jsama .;Liiton tp. komiteallei-
•onnistuu imperialismi • sitomaan ket- Näin ollen ei osastojen verotusta
junsa, mutta.toisesta kohdin se kir- tarvitse asettaa korkeaksi, mutta
poaa. — " ' I voi olla kuten esitimme viime ke-
Kansainliiton netavopto ei. antanut yännä, noin 5 tai 4o senttiä kuu.
Saksan ohella millekään-muijiUe 'val-^^kanaeSsai' K^ikid^^^j
lalle vakinaista paikkaa neuvostossa, tollei lukuunottamatta tuotä yhteis-;
•Espanja oli sitä h^^unnnt kauan, tä yhden dollarin vuotuista pää-
Kun ei saanut, alkoi omin päin vai- veroa.
lanlaajennuspuuhansa Pohjois-Afri- Tälhiisella pieneflä jäsenverolla
kassa Se , suututti- • imperialismin • toimivan työläisnaisten ' 'Osaston
isännät j a Espanjan >pdustajaa koh-1 kautta luulisi voivan helposti saada
deÄiin kylmästi. : Mussolini , koetti ;,]aajat naisten joukot mukaan.; Työ-painostaa
liittolaistaan iJspanjaa^jäisnaisten Liiton osasto avaa mah-!-'
odottamaan ja kärsimään,, mutta se
ei auttanut. •'
Välimeren herruudesta alkaa su-keutua
^ yhä pulmallisempi - juttu.
Mussolinin sSikkailnpolitiikka on
tunnettu. Yrittivät .taas murhata
häntä. Ja mikä - merkillisintä, tär
hän yritykseen liittää fascismi n l -'
kopoliittisen: tarkotnksen, Josta Ita-doUisnuden
taata suunnitelmallisen
pohjan ; heidän yhteistyöskentelyl­leen,
; sekä vetää naiset yfat^kun' ^
nallisten - kys3rmyksien<:käsittelyyn;
lukemaan- kirjallisuutta yhdessä ja
keskustelemaan; toimittamaan-romia
kösinkirjotettuja -lehtiään j a seinä­lehtiä;
huolehtimaan Toverittaren
ja Wqmen Workerin sekä kirjaili-suoden,
levittämisestä; -kehittymään
kirjeenvaihtajiksi näille lehdille;
yhdes^ käsittelemään lasten- toi­minnan
edistämistä ja kehittyäk­seen
^ "tämän tärkeän kasvatuksen
ymmärtämisessä; seka tietysti, .iharf
jottelemaan; j a kehittymään puhu;
jiksi, lausunnossa,;' laulussa yjn.;
järjestäen iltamia itselleen j a muilr
le virkistykseksi, nautinnoksi ja
hyödyksi. Näin sukellutaan käy-tSnnöIIisen
- toiminnan pariin > j a ve^
detään - työläisäidit, palvelijattaret
j a yleensä työläisnaiset luokkaliik-keensä
r piiriin, i-. Työläisnaisten lii­tosta
muodostuu tätefi rekryytti-järjestö
naisten yhdistämiseksi ja
lähentämiseksi ; työväenliikkeen yh-^
teiseen taistelurintamaan. Heistä
tulee tietoinen toiminnan joukko
miesten rinnalle luokkav^pautuksen
pyrkimyksien edistämiseksi ja vie-:
läpä miesten herättäjiä ja innosta­jia
taisteluun.
Me tiedäm^me, että tällaisenaan
ollen ja järjestyen ei Työläisnaisten
Liitto ole kokonaisuudessaan sel­vällä
pohjalla olevista vallankupio-uksellisista
kokoonpantu, mutta
omaksuu se selvän käytännpUisen
luokkataistelukannan,' ja näin ^ ollen
ei sen toiminta perustu millekään
dokmaattisille opinkappaleille. . Tä­ten
on siinä perusta joukkotoimin.
nau; kehittämiseen. Terve työläis-omainen
toiminnan-rpohja siis vaa-jtii
meidän käsittämään tehtävämme
. sen mukana. " ^
I Siellä missä on useampia' Liltoi.
j tai työläisnaisten osastoja, on sillä
, toiminnassa paikallinen keskuskomi-
- tea, joka yhdistää naisten unio-
• ryhmittymiä; laajojen joukkojärjes-tojen
naisjaostoja j a suoranaisesti
paikallisia eri kiejiliä toimivia L i i -
; ton osastoja. Edelleen, / monella
; suuremmalla paikkidninnalla, kuten
I Toronto, .Edmonton^ Drumheller,
I Montreal y.m;; on- Liitto 'edustettu-
I na (joko yksityisenä ' osastona tai
; keskuskomiteansa' kantta) unioitten
keslnisneuvostoissa j a myöskin Ca­nadan
Työväenpuolueen' (CLP) kes-*
knsneuvostoissa^ j a ' tälli^iBfen yhtey-rdensä;
ikautta f on * se kyeÄnyt saa­maan
' naisia jöukottain''osaksi jär­jestyneestä
työväenliikkeestä. Mut;
ta on ee vain alku, silla naisten
järjestymättömäin joukko on las­kettava
; satoissa vtnhansissa huolia
matta äiitä, että ovat-^ työläisiä.
fiksi meidän. tukeamme tarvitaan,
[utta^ samalla me myöskin toimin­nallamme
«sotamme että • olemme
pyrkhnykaistämme selvillä. - ;
Lopuksi puolueen naisjäsenille
haluan huomauttaa; että teidän teh-j^
Liilr-1926
tavanne oa saada työstacteV »i
kuun,:sekä samauaikakesti LS~ •
saamaan ulkopuolisia mukaan
näreen tonnintaan Työ!ai.n.S
Lnton osastoissa- - Tietysti jo S
6a jon koetettava käsittää tämä
avartammen.
" Viplä edeUeenkia on puokeea
naisjäsenten paikka pnoluer^-hnuS
miesten kanssa, sekä Liiton
ja ympärillä^ o!e%ia ulkoDuol.-^rT
pyrittävä vähiteUen saada lur,^
mään j a yhtymään puolueeseen '
Ryhdyttäköön empimättä' edistä
mään suomenkielisien' Tvoläiscals- '
ten Liiton osastojen kchiUäffiistä.
Ohjeita tulee liiton pää^^rasto C
•kaisetaaan.' Erikoisesti pnohz^.^
naisjäsenet saavat agitatsicni. j»
valistustyön ohfeita jatkuvast: ja :
näitten pohjalla voivat he auttaa
suunnitelmaUisen työsker.tel-.-^ ie
hittämistä Työläisnaisten ' Uito'
osastoissa.
; ;Xuokkataistelutervehdyksin,''\
K.P. Suom. Agit-Prop konitlun
puolesta
- ' A. T. HILL, siflt ^
Port Arthurin ympäris­tön
lakkoa avus­tamaan
K A I K I L L E VIIDENNEN PIIRIN
KAUPUNKI- JA KYLÄ-
KOMITEOILLE
. -Pprt Arthurin ympäristön metsä-työläiset
ovat nousseet lakon avulla .
vaatimaan parannuksia oloihinsa.
He'eivät enää kauemmin voineet
•kärsiäipitkiä työpäiviä, alhaisia palk.
koja ja muuten perTn kurjaa koh-telua.
He ryhtyivät taisteluun mah-ta^
via puutavaraparooneja vastaan,
ja he aikovat päättävästi käydä tä­män
taist«Iun voittoon saakka.
Kuten; jokainen tietää ei L. W.
L U»' of Canadalla sen enempää
kuin L W. W:n n:o 120 ole suuria
lakkokassoja, joilla he voisivat att-taa
jsäeniään. Siksipä on työläis;
ten. ryhdyttävä avustamaan lakko­laisia
heti. Viidennen piirin piiri­toimikunta
pitämässään kokouksesi
sa päätti kassastaan luovuttaa ?25
aluksi ja sen lisäksi päätettiin lä­hettää
kaikille kaupunki- ja kylä-komiteoille
keräyslistat, joiden avul­la,
voidaan kaikkein nopeimmin toi­mittaa
avunkeräys' heti ensi tar­peiksi
»Kaikkia puolueyksikköjä ke­hotetaan
Icäyttämään kaikkia kei­noja
t varojen hankkimiseksi, kuten
iltamia,V tanssi-, ohjelma, ja agi-
•tatsionitilaisuuksia j.n.e.
; Keräyslistat, jotka piiritoimiknn-l
a : on lähettänyt ulos, tulee keräyk. '
sen jälkeen lähettää piiritoimikun-,
nalle.' E i mikään puolueyksikkö ole
oikeutettu sivuuttamaan näitä lis­toja,
. eikä niitä myöskään - saa jät­tää
takaisinlähettämättä, sillä ne
ovat-numeroidut ja on - jokainen
kaupunki- jaV kyläkomiteä vastuus­sa,
jBttä ;n6 palautetaan. Kun saat­te
listat, niin pitäkää kokous heti ;
tai valitkaa muuten kerääjät. Ä1--
kää;n\i^ään tapauksessa vitkastel­ko,
vaan ryhtykää keräykseen heti.
Toverit! Port Arthurin metsä­miehet
ovat -^lottaneet suurimman
työtaistelun itä-Ganadan metsätyö-
Iäisten historiassa, heidän vaati­muksensa
ovat oikeutettuja ja mei.
dän tulee avustaa heitä voittamaan
taistelunsa. On siis katsottava, «ttä
metsämiehiä ei lähetetä keski-Onte-r
i o s t a;Po^ Arthurin piiriin. Työ-
Iäisten on otettava tarkka selvyys
ennen kun lähtevät kenenkään "loi-mahnin'!
matkaan aiitä, että heitä
ei käytetä lakonrikkur^ina. Kau­punki-
j a kyläkomiteoiden kaikki^-
lä piirissä on 'katsottava, että työ­läisiä
ei lakkoalueelle voida kulet-taä;
Jokainen dollari käytettynä
metsämiesten lakon avustamiseksi,
merkitsee luokkataistelun avusta­mista;
.merkitsee työläisten solidaa­risuuden
tunteen nostattamista. Me
avustamme tänään metsätyöläisiä.
He puolestaan avustavat huomenna
toisia työläisiä taistelun voittami­seksi.
Näin luodaan työläisten yh­teinen
rintama.'
Tiivistäkäämme tätä yhteisrinta­maa
antamalla kaiken mahdolUsen
a^mstuksemme Port Arthurin ym­päristön
urheiUe mötsätyöläisille.
Toverillisesti . ;
C. kp. 5:nnen piirin piiritoimi­kunnan
puolesta _
H, Elimen, siht.
\
jPort Arflmrin nutea
pauadaa pnulavaratyöläiiten te-oiiUanfltitoUe
pera.tettu r a o l . J *^
^en p«ifc«Ili*o.«ato Port. ArU.on«-
Syy8kuun'24 päivän illalla ohjo^'
ko ruotsalaisia »etsätypläjsu-koontunut
osaston talolle 316 iJay
St., jossa union sihteeri Hnutam^.
sel^sti-onsin L. W.. L U. of Cana­dan/
toimintaa, nykyistä i^anoz j
yhteistoimintaa paikallisen L •
Wai nnio-osaston kanssa,
mäen pnheen jälkeen selosti tor.
Pearson motsinkfelellä ly^/f:^^^_
kyistä tilannetta, sekä alisa ^
teen keskustelun alaiseksi. KOK
uksessa olijat käyttivät innokka^
puhevnoroja nykyisen tilanteen
f