Vapaus, July 9, 1929

              160 — 1929 Tiistaina, heinäkuun 9 p;iiä — Tues., July 9 Sivu 3
A H A A
S U O M E E N
Markkaa
3950
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
?20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79,99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SahkSsanoinalähetTkcUtä ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Snomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2:-45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
LaivapUetUfä myydään.
Tiedustakaa pilettufsioita.
vat ruumiillisia rangaistuksia. Tuo­marin
k>-sjrmykseen, että tietääkö
syytetty, että Neuvostoliitossa on
ruumiilliset rangaistukset kielletty.
Kelsch vastasi: "Minä toimin aij->-
astaan kirkkolain mukaan."
NOSTOKASTOIMINNAN
TÄMINEN
EDIS.
Neuvostoliiton ammatillinen kes-kusneuvosto
on osoittanut konkreet­tiset
toimenpiteet työläisten j a bat-rakkien
vetämiseksi neuvostokoneis-toon.
Osa niistä paikoista, jotka
vapautuvat neuvostokoneiston puh­distuksen
jälkeen, täytetään työ-pörssissä
rekisteröidyillä työttömil­lä,
korkeakouluista päässeillä oppi­lailla
ja sotapalveluksesta vapautu­neilla
puna-armeijalaisilla. •
ELINTAVETRUSTIEN KILPAILU
Moskovan elintarvetrusti "Mossel-prom"
on haastanut sosialistiseen
kilpialuun kanssaan Leningradin «-
lintarvetrustin. Kilpailusopimuksen
allekirjoittamista varten on Mos­kovasta
saapunut Leningradiin
"Mosselpromin" työläisten edusta­jisto.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCa
1196 St. Antoine St.,
Montreal. Que.
JOHN JFIRTA,
«57 Broadview Ave.. Toronto, Ont.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Poreupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Tiramins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
maila haulikolla itsensä. E t e n k in
liäänsä hajosi melkein kokonaan.
Paikalle kutsuttu poliisi toimitti ta­pahtumasta
alustavan tutkimuksen ja
kuljetutti ruumiit Johannaksen leik-kaushuoneeseen.
SyynÄ murhenäytelmään ovat väki­juomat.
Hylje pii ollut edellisenä yö­nä
juopottelemassa. Myöskin sanotaan
hänen harjottaneen väkijuomien kaxip-paa.
Tjältään oli Hyle 40-vuotias.
UUSI KEUHKOTAUTIPA.
RANTOLA
EaDsaiDvalisen osuustoimintaJiiton
Kansainvälisen liiton taloudellista • Syystä että osuustoiminta Neuvostoliitossa cn erCcoisessa asemassa kuin
toimintaa koskevan ohjelman johdos-{niissään muussa maassa maaifan.assa. scura-taan sikäläisen osuustoimin­ta,
me esitämme Neuvostoliiton osuus­toiminnallisen
liikkeen puolesta, joka
ensi kerran historiassa toimii köyhä­listön
diktatuurin alaisena ja raken­taen
kajrtännössä sosialismia, seuraa­van
julkilausmnan:
Kuluttajien osuustoimintaliike ei o-le
kykenevä täyttämään tehtäviään
raatajajoukkojen hyväksi, jotka ovat
liittyneet sen yhteyteen, ellei sen toi­minta
ole alistettu kokonaisuudessaan
raatajajoukkojen ja erikoisesti työ­väenluokan
pyrkimyksien ja päämää­rän
saavuttamisen hyväksL
Kaikesta huolimatta on tarpeellis­ta
huomauttaa, että kapitalistisen
järjestelmän aikana osuustohnintalii-ke
voi nä3rtellä vain työvaenluoktöa
vapautustaistelua avustavan järjestön
osaa. Kuluttajain osuustoimintaliik­keen
osuus ja vaikutus ttilee olemaan
rajoitettu niin kauan, kuin tuotanto­välineet
ovat sen luokan hallussa,. Jo­ka
harjoittaa työväenluokan rilstämls- ^^^^^ monopolivoimallaan ko-tä.
Osuustoimintaliike tulee olemaan i^j^taneet kulutustarpeiden hintoja
kykenevä näyttelemään todeUista o- n^ahdollislmman korkealle, saadakseen
saansa. se tahtoo sanoa rakentamaan | liikevoittoja,
uutta yhteiskuntaa, vasta kapitahsmin """^
nan kehitystä kfintoisesti kaikkialla työläisten ja talonpoikain keskuudessa.
Sen vuoksi on edullista, että täkäläinen osnustoimintayäU tutustuu tartas-ti
aUaolevaan asiakirjaan, jonka Neuvostoliiton osuustoimintalähetystö Jät­ti
Kansainvälisen osnnstoimintallHon (International Co-operatlve Alllance)
keskusnenvcston kokoukselle, Prasissa,TshekkoisIovakiassa, viime helmikuun
7 ja 8 pnä. Kirjelmän t ^ t i kokonai-sundessaan kuuluu seuraavasti:
II.
Kansainvälinen osuustoimintaliike ei
voi kieltää sitä tosiseikkaa, että ny­kyinen
kapitalistisen järjestelmän ke­hitys
nopeasti johtaa laajojen työläis­joukkojen
aseman huononemiseen, ja
että vastaisuuteen nähden nämä epä­kohdat
näyttävät tulevan rasittavim-mlksL
Teknillisten parannusten ja teolli­suuden
ratsionalisoinnin johdosta t a ­pahtunut
tuotteiden halpeneminen
tuotantokustannuksiin ja kuljetukseen
nähden, ei kuitenkaan ole vaikuttanut
suurien joukkojen elinkustannuksien
halpenemiseen. Päinvastoin, kartellit
telia kansalnv&Usina keinoilla.
2) Sen tosiasian pohjalla, että trus­tit
ja kartellit edustavat'kapitalistisen
järjestlmän oleellisia osia. l u l e e LU-ton
antaa kaikkea apua niille kan­sainvälisine
j a fcansalHsine järjestöil­le,
jotka ;^trj(stävät joukkoja kapita­listisen
järjestelmän kukistamiseksi
3) Liiton tulee osallistua ja uitaa a -
puaan laajoHIe raatajien joukkoUik-kenie.
jotka kohdistuvat kapitalistien
painostamia korkeita tullitariffeja ja
eniten käytettyjen kulutustarpeiden
verottamisia, varstakin elintarpeiden
Kesäkuun 21 päivänä avattiin
Krimin etelärannikolle suuri paran­tola
keuhkotautisille. Parantola s i ­jaitsee
10 kilometrin päässä Jal­tasta
noin 750 metrin korkeudella
meren pinnasta. Parantola on kes­kellä
mäntymetsää ja täydellisesti
suojattuna pohjois- ja itätuulilta.
kukistamisen jälkeen, kim valtiollinen Trustit ja kartellit taistelevat
teen.
Yhtenä johtavana tekijänä työläis­ten
elinehtojen huonontumiseen on
SMOLENSKIN LÄÄNISSÄ.
lähellä Ratshevkin kylää ovat ta­lonpojat
löytäneet manmiutin luita-
Löytöpaikalle on saapunut tiede­miesten
retkikunta.
TIEDEMIEHET OSALLISTUVAT
KILPAILUUN
Neuvostoliitosta
VANHAN KAARTIN RIVIT
HARVENEVAT
Leningradin raha-asiain osatton
johtaja tov. J . E. Kotljakpv
kuollut
V.- Jc 13 p, mxöhään illalla sai-iastui
tov. Koti jako v vakavastL
Hänet toimitettiin heti Pervuhinin
nimelle omistettuun sairaalaan, jos­sa
hänen tilansa todettiin hengen­vaaralliseksi.
Todettiin vaarallista
verenvuotoa aivoissa. Heti ryhdyt­tiin
kaikkiin parannustoimenpitei­siin,
mutta tuloksetta. Sairas oli
tiedottomassa tilassa kuolemaansa
saakka. Perjantaina v.k. 14 p. klo
3.30 iltapäivällä tov. K o t l j A o v kuo­li
vanhojen työ- ja talstelutoverien-sa
käsiin.
Tov. Kptljakov syntyi v. 1885.
Puolueen jäsfen vuodesta 19%2. Ty«-
tä j a toimintaa,, vangitsemiset ja
karkoitukset, ja vastuunalaisissa
tehtävissä vaflbnkumouksen jälkeen.
Siinä vallankumouksellisen elämä­kerta.
Siinä pääpiirteet tämänkin
bolshevikin ejlämäkerrästa. Toveri:
Kotljakov pii N K P (b) :n alueko­mitean,
alueen TPKm, Leningardin
neuvoston ja SSSRzn Toimeenp.
I^eskuskomitean jäeen. — Leningra­din
Vapaus.
KIRKONMIESTEN VASTAVAL-LANKUMQUKSELLINEN
TOIMJNTA
Milerovissa on oikeus käsitellyt
pastori Kelschin johtama vastaval-lankuAioukaellisen
joukkueen asiaa.
Ön kuulusteltu todistajina esihtty-neitä
usejta katolilaisuskoisia nai­sia.
Heidän todistuksistaan kävi
ilmi, että pastori oli siirtolaisiin
nähden harjoittanut suurta möraa-
Bata painostusta. Samoin hafi mää­räni
"lampailleen" fyysillisiä ran­gaistuksia.
Rangaistujen tuli pol­vistuneena
yFös kohotetuin käsin o l ­la
useita tunteja yhtämittaa päi-,
väB ja viikon aikana^ temppelin k i -
visellä lattialla taikka hautausmaal­la
lumessa. .
Todistajain puheiden m«kaan oli­vat
muutamal saaneet kaksi päi­vääkin
kestäviä "rukoukirangaistuk-sia".
Rangaistuksia aApettiin lap-apa
synnyttämisestä ulkopuolella a-violiiton,
punanurkassa käynnistä
j.n.e.
Näistä rangaiBtuksiste useita nai­sia
sairastui. Kävi myös selville,
että Eelsch olt erästä katumaan t a l -
Inttk poikaa Ijfönyt niin^ että pp-jan
korva oli pari päivää tihkunut
verta. Kelsch ilmoitti oikeudelle,
että katolilaisen kirkkolain mukaan
83mnei5tä enne:^nt rangaistukset o-
Tieteellisten työntekijäin Lenin­gradin
osasto on haastanut sosialis­tiseen
kilpailuun kanssaan Mosko­van
osaston. Kilpailu tapahtuu va­listustyön
suorittamisen ja kylvö-kamppailun
osallistumisen älalla-
HOLLYIOOD
Hollyw'ood on kaupunki, johon
tuntevat kaipausta kaikki ne, jot­ka
näkevät unta maineesta ja r a ­hasta.
Hollywood on maapallon
paradiisi, jos saa uskoa elokuva-letiä
ja sanomalehtien reklaamisi-vuja.
Niin ei kuitenkaan ole asi­anlaita.
Sanomalehdet antavat tuos­ta
filmikaupungista väärän kuvan
„ ^ • "v : fn , Ti^„ myögjdn osuusliikkeitä vastaan boiko-valta
on sUrtynyt työläisille, ja talon-, ^^^^^^i^^n tuhoisahi keinojen a-pojille
jonka ^avulla tuotantovälineet ^rkoituksella pakoittaa osuus-tulevat
siirtymään työväenluokan vai- .^^^ vaikutuksen alalsuu-tion
haltuun. ;
Kuluttajain osuustoimintaliike. Jo­ka
muodostuu pääasiallisesti työläis­joukoista,
voi menestykseUlsesti suorit- kapitalistien 'harjoittaman hyökkäyk-taa
tehtäviään vam sen kautta, että j vohnlstamlnen työväenluokan ta­se
saa suoranaista avustusta Ja täyden loudelllsla saavutuksia vastaan (8-
luottamuksen nälderl joukkojen tahol-' tuntisen työpäivän hävittäminen Jne.)
ta: Kuluttajain osuustoimintaliikkeen' Luonnollisena seurauksena kapltalis-tulee
niin ollen olla osana työväen y- n^jn ratsionaUsmlsta. työttömyys on
leisestÄ liikkeestä, eikä ainoastaan olla saavuttanut äärettömän laajuuden Ja
raatajaln kulutustarpeiden hankkijana, uhkaa lisääntyä erittäin arveluttavassa
Puuterin ja ihomaalin kaunistamien
kasvojen hymy ei voi poistaa sitä
tosiasiaa, että rikkaan Hollywpodin
kaduilla kulkee köyhiä j a onnetto­mia
enemmän kuin monen muuh
kaupungin kaduilla.
Amerikalainen sanomalehtitöies
Egon Enyin Kisch kertoo eräässä
ulkplaisessa työväen kuvalehdessä
Hollyvroodin asukkaista- Ken elää
Hpllywoodissa, kertoo Kisch, tekee
Ben tushamaisuudesta ja rahaansion
halusta. Satumaisen rikkaita on
vähän. Tähdet, joilla on jättiläis­mäiset
palkat, voidaan laskea sor­milla.
Muut kuuluisuudet ovat riis­tettyjä
ihmisiä, jotka ovat sidottn-ja
filmiyhtiöiden, asein sangen keh­noilla
sopimuksilla. Ja ne, joiden
kanssa tuollaista ihmiskauppaa har­joitetaan,
ovat vielä onnellisia ver­raten
niihjäj, jotka saavat työtä*
vain silloin tällöin päiväksi tai pa­riksi.
Tällaisten filmitähtien päi­väpalkka
on siinä 15 dollasia, mut­ta
heidän täytyykin elää sillä usein
vökkojä, ennenkuin taasen saavat
työtä.
Mutta mitä suurempi kurjuus,
sitä paremmin sitä koetetaan kät­keä.
Vaikka onkin nälkä, niin k a l -
.jetaan hyvin puettuina. Valehdel­laan
toisia, mutta ennenkaikkea i t ­seään.
He, nämä Hollywoodin köy­hät
uhrit, ovat niitä, jotka laulavdt
HolIywoodih ylistystä. Heistä pol­veutuvat
tämän paradiisin kauniit
kuvaukset.
Niitä, jotka ovat kunniallisia, on
Hpllywoödissa vielä vähemmän kuijn
muualla. Kaikkeii! kunniallisin on
C h * l i e Chaplin. H^nen filmeis.
sään ei käy niinkuin Hollywoodissa,
vaan niinkuin elämässä: köyhä jää
köyhäksi, tappelupukari saa sel­käänsä,
ja koomillisilta näjrttävillä
ilmeisillä ei ole lainkaan .onnellista
loppua. Tämä veriheellisen ympä­ristön
vaikutuksen välttäminen on
mahdoUista vain ihmiselle, joka te­kee
jotakiÄ, mistä toisilla Holfy-woodin
asukkailla ei ole ^avistusta^
kaan: hän pohtii sosialisia prqjblee-meja.
Charlie Chaplin on lukenut
kirjoja työväenliikkeestä, han on
ollut myötätuntoinen lakkolaisille,
ja on senvuoksi saanut "radikaalin"
nimen, jotain^ jota Amerikassa p i -
detääs pahimpana herjatucsena. Tä­mä
tosiasia, dttä hän on iK>Iiittises-ti
epäilyttävä, oli myöskja todelli­nen
sjy siihen, että hänestä k<tol
tettiin pari vuotta sitten päästä
sen tulee aktiivisesti avustaa työläi­siä
työttömyyden, lakkojen, työnsuU
kujen. poliittisten vainojen y.m. taiste­luiden
aikana, tarkoituksella vapauttaa
koko työväenluokka, kukistaa kapita­listinen
Järjestelmä ja luoda tilalle so­sialistinen
yhteiskunta. Mutta Jos o-suustolmlnta
heittäytyy puolueetto­maksi,
ja ryhtyy harjoittamaan yhteis-työskentelj^
kapitalistien kanssa, tulee
snioln osuustoiminnasta vain pelkkä
kaidtallstlsen järjestelmän lisäke.
Kuluttajien osuustoimintaliike voi, te­hokkaasti
kohottaa kuluttajien elin­tasoa
vahi silloin, kun se ryhtyy tais­teluun
mpnopollkapltallsmin diktatuu­ria
vastaan, trustien Ja kartellien hin­tapolitiikkaa
vastaan Ja osallistuu
muiden työväenjärjestöjen kanssa y h ­teisrintamaan.
Jotka kannattavat tais­telun
käymistä todellisilla ja tehok­kailla
keinoilla.
Kuluttajain osuustoiminta voi pal­vella
rauhanasiaa vain siten, että sU
voimakkaasti vastustaa sodan valmis­telua
ja imperialististen valtojen siir­tomaapolitiikkaa,
vaatien siirtomai­den
täyidelllstä Itsenäisyyttä, sekä mui­den
työväenluokan Järjestöjen kanssa
taistelee kansallista sortoa. Imperia­listien
valloitussotia vastaan, kerää­mällä
näitä kamppailuja varten rib
miljoonat raatajat. Jotka ovat kerään-tjmelnä
osuustoimlntajärjeitöjen Jä-senjryteen.
määrässä. Tämä antaa työvoiman os­tajille
voimaa harjoittaa painostusta,
Ja lisätä työläisten riistämistä.
Kapitalistinen halUtus Ja sen eli­met
(oikeuslaitokset, f Ivllivlrkallijat'
Jne.) toimivat trustlutuneen kapita­lismin
kuuliaisina välikappaleina. Huo­limatta
useissa eri maissa laadituista
trustlvastalslsta laeista, jäävät oikeu­delliset
toimenpiteet vain paperille,
sillä kapitalistiset hallitukset vain roh­kaisevat
trustien Ja kartellien ohjel­maa,
joka on tarkoitettu suurien jouk
kojen etuja vastaan.
Viime aikoina on kalkissa maissa
kasvanut erittäin voimakkaaksi sel­lainen
Ilmiö, että osuustoimintaliike
pyritään asettamaan alempiarvoiseen
asemaan yksltsrislllkkelsUn verrattuna,
huonontamalla osuustoimintaan vai­kuttavia
lake.la, sekä ahdistamalla r a ­hataloudellisilla
tekijöillä, puhumatta­kaan
fasclstien harjoittamasta osuus­liikkeiden
hävittämisestä eri maissa
Kansainliiton välityksellä. Tuo liitto
on näennäisesti rauhanvällne. Joka
peittää toimintansa rauhanaatteet tyh­jillä
lauseilla, toimii kuitenkin varsi­naisesti
verhona yhä lisääntyvälle a- ,
seistautumlselle. sellaisten poliittisten verottamista vastaan, jotka sälyttävät
sitoumuksien tekemiselle, valloltuksll-. ^"^"*^l«"*koJen harteille raskaita
le Ja erimielisyyksille, sekä toimien kuonnla.
uuden imperialistisen sodan keskuk­sena.
Erikoisten poliittisten laitosten pe­rustamisen
kautta, (taloudellinen kon­ferenssi,
työtoimlsto, neuvontatoimis­to,
aselstarllsumlskomlssloni j.n.e.)
-hallitukset Jotka seisovat Kansainlii­ton
tukena, yrittävät myrkyttää Ja or­juuttaa
raataja Joukkoja suorasti ja
epäsuorasti, lehdistön välityksellä ja
vetämällä heitä yllämainittujen lai­tosten
palvelukseen osuustolmintajär-
Jestölstä, ammattlunlolsta ja muista
joukkojärjestölstä.
Kansainliiton ja sen elimien välityk­sellä
tehdään mahdolliseksi kansain­välisesti
luokkien välinen yhteistoimin­ta,
mitä osuustohnlntajaoston väli­tyksellä
. harjotetaan kansallisessa m i ­tassa.
Edelleen, Jokainen Järjestö P3n:-
kll sovittamaan riistäjien ja riistettä­vien
luokkavastakohtia. oleellisesti toi­mii
riistäjien eduksi. Tämän vuoksi o-suustoiminta.
ollen raatajien Joukko­liikettä,
ei voi täyttää tehtäviään puo­lustaakseen
raatajien Jokapäiväisiä e-tuja.
ellei se päättävästi riko välejään
vallassaolljahi kanssa. Ilman että r i ­kottaisiin
kalkki suhteet Kansainliiton
ja sen elimien kanssa.
V.
tahdottiin karkoittaa maasta poliit­tisten
mielipiteittensä tähden, vaan
otettiin siihen aihe h&nen avioero-jutustaan.
Chaplinin vaimo oli tuonut erää­nä
yönä kello kahden aikaan erään
seurueen mukanaan, ja Chaplin, jo­ka
oli työstä väsynyt ja tahtoi nuk­kua,
kehoitti vieraita lähtemään tie­hensä.
Amerikalaiset sanontalehdet
nimittivät sitä "eläimelliseksi jul­muudeksi",
j a vaikka' Chaplin suos­tui
maksamaan vaimolleen puolen-toistamiljoonan
eläkkeen, eivät pu­ritaanit
ja • kilpailijat lakanneet lei­maamasta
häntä jonkinlaiseksi ih>-
mishylyksi.. Hänen sflmilleen syl­jettiin
kadulla, hänen kotinsa tah­rittiin.
Tuon ajan jälkeen on Chaplin
tullut vielä yksinäisemmäksi ja i t -
setietoisemmaksi kuin ennemmin-
Nelikymmenvuotiaan humoristirt
tukka muuttuu harmahtavaksi, ja
se, rata hän v i eK luo, muuttuu yhä
^ryttävämmäksi yhteiskuntajäfrjes-
AiinShin monesta muusta ihmisestä
Amerikassa, tapehtukeon se s i t t^
mestauksen tahi vain parjanksea a-vulla.
Luonnollisesti oltiin niin v i i ­saita,
ettei sanottu, että ChapKd
telmän väärjryksiä kohtaan.
Filmi, jota hän nyt muokkaa, on
nimeltään ."Kaupungin valot". Sii­nä
hän varastaa rahaa, jolla voi
kustantaa lääkärin sokealle rakaste­tulleen,
joka saa näkönsä takaisin.
Tämän hyvän tekonsa vuoksi jou-tiiu
Chäpfin vankilaan, ja kun hän
jättää sen, j a näkqnsä saanut tyt­tö
tarkastelee hänen ryysyjään,
purskahtaa hän n a u r u u n . . ..
Hollyvoodin filmisuuruuksien
kansaa seurustelee Chaplin vähän,
uteliaiden sensaisiolehtien reportte­rien
puhuteltavissa hän ei ole, ja
kaiken maailman jHlmifanatiikkojen
puhuteltavissa ei ensinkään. Hätien
ystävänsä on Upton- Sinclair, Ame­rikan
proletariaatin romaanikirjaili­ja,
keltaisen lehdistön vihatuin
mies, *Jimmie Higginsin" j a suu­ren
Sacco ja Vanzetti-eepdiksen
Bostonin" tekijä.
Myöskin tämä ystävyyssuhde on
luonnollisesti kapitalistien hyökkä-y^
iea aiheena, mutta Chaplin kiin­tymyksessään
Sihclairiin ei anna
johtaa itseään harhaan. Uptonin
ystävät ovat hänen ystäviään, ja
Charlie on onnellinen, kun on jo*-
k«, jonka kanssa voi- keskustella
kahdeksan päivää j a kahdeksan yö­tä
yhdestä ajpoasta probleemista,
joka kiinnostaa häntä: Taiteesta ja
sosialismista
m.
Samanaikaisesti kim luokkavasta-kohdat
kärjistyvät kapitalistimaissa,
on entistään kärjlstyneemmäksl muo­dostunut
taiatelu maailman markki­noista
Ja raaka-alnelähtelstä eri ka­pitalististen
ryhmien kesken, Joiden
kilpailu määritiftlee. myös kapitalisti­maiden
ohjelman.
Taaskin ovat salaiset sotilaalliset ja
diplomaattiset Hitot tulleet päiväjär­jestykseen
halUtuksien vällM, Jotka^
kuumeisesti varustautuvat ja eseistau-tuvat,
tarkoltuk^Ila ratkaista markki^
nain valtaukset uuden hävittävän so­dan
kautta.
Samalla kertaa tapahtuu slh-fcomal-den
sortaminen Ja suunnatt«tnän suu­rien
alueiden valtaaminen, missä a-suu
satojamiljoonla Ihmisiä. Kaikkial­la
maailmassa, missä Mansat pyakivät
vapautumaan sortajien kahlefeja, koh­taavat
he mitä raakamaisimman ter­rorin
Imperialistien taholta, j<Jtka e i ­vät
sääli työläisten Ja talonpoikain
kuristamista (Kiinaasa j.n.e.).
Mutta valkbakim vastakohdat ovat
kasvamassa entistä jyrkemmäksl eri
maiden välillä, min Imperialistiset voi­mat
harjcttttavat järJestelmällLstÄ tais­telua-
työläisten j a talonpoikain valtio­ta
vastaan, pyrkien kaikella tavalla —
alkaen ta,l{yjdellisesta saarrosta Ja
päättyen sotaan — kukistamaan raa­tajaln
hallituksen Neuvostoliitossa, se­kä
palauttamaan aateliston j a kapita­listien
vallan kulJettaakSEeen VenäJ^
suurine luonnonrlkkaukstneen Ja sen
suuren asuJamlston kapitalistisen riis­ton
alaiseksi.
IV.
Koko kapitalisCinen järjestelmä joka
perustuu riistäjistä muodostuvan vä­hemmistön
vallassaoloon, .riistettävän
enemHiistön ylitse, noja» e i ainoastaan
suoranaisten vapautuspyrklmy^tAi sor­tamiselle,
vaan myöskin suurien Jouk­kojen
harhaanjohtamiselle, alkaen
timnetusta porvaillllsen demokratian
parlamentarismista ja päättyeQ mo­nenlaisiin
teorioihin luokkajihtelstbl-minnasta,
luokkasovusta j.n.e.
Vallassaoleuat luokat. Jotka saar­naavat
luokka vastakohtien rauhallista
ratkaisua valheenistea tunnukriensa
kautta, sekä teollisuusdemokratlasta ja
rauhasta, samalla kun ne harjoittajat
poliittista ja taloudellista hyökkäystä
työväenluokkaa vastaan, yrittävät noi­den
masoööveriensä kautta hankkia
k a n s a l t a mjyöakln osuustoiminta­liikkeeltä.
Lukuisa jbukko ammattiu-nioita
ja osuustoinllnnalllsia lalt<^ia
ovat ottaneet seuratakseen tätä vää­rää
linjaa, yrittäen rauhallisilla kei­noilla
syrjäyttää . luokkavastakohdat
työn ja pääotäan välillä ja slUä taval­la
avustaen porvariston manööverejä
raatajia vastadn.
Samoja yrityksiä työläismassojfea
harhaanjohtamiseksi porvaristo har­joittaa
kansainvälisessä laajuudessa.
Huomioon ottaen Kansainvälisen O-suustolmlntalilton
viimeiset taloudelli­set
ohjelmat, on tarpeellista ilmi tuo­da
seuraavaa;
Liiton taholta on kiinnitetty sumia
toiveita Kansainliiton taloudelliselle
konferenssille. Liitto on rakentanut
taloudellisen ohjehnansa Kansainliiton
taloudellisten elimien ohjelman polir»
jalle. Ja kuitenkin kokemuksesta on
tultu huomaamaan tähän smmtaan
kallistumisen hedelmättömyys Ja va­hingollisuus;
samoin kuin Kansainlii­ton
työväenliikkeelle vastaisen ohjel­man
sovelluttaminen liiton ohjelmaksi
on epäonnistunut teko.
Kansainliiton taloudellinen konfe­renssi,
Joka kutsuttiin koolle keskuste­lemaan
ja sovittelemaan useita eri ky­symyksiä,
el kyennyt sovittamaan y h ­tään
ainoata kysymystä. Vieläpä nii­täkään
päätöslauselmia, Jotka erlnäl-
.sL«tä asioista hyväksyttiin, cl ole pantu
täytäntöön asianomaisten halMtusten
toimesta. Niin ollen päätöslauselma,
Joka tarkoittaa tulliesteiden poistamis­ta,
on Jäänyt kokonaan toteuttamatta,
ja sen lisäksi ovat vielä useat maat
hyväksyneet ja edelleen hyväksy^pt
suojelustulleja.
Suhteesta kartelleihin ja trustelhln.
taloudellinen konferenssi todellisuu­dessa
hyväksyi kapitalististen ryhmi­en
katsomukset, Ja nekin varsin mal­tilliset
toivomukset, mitä konferens­sissa
lausuttiin, edelleen ovat toteutta­matta.
Samalla tavalla ei myöskään
ole neuvonantokomitean konferenssin
päätöksiä pantu täytäntöön. Jotka kos-lAvat
suoranaisen yhteistoiminnan a i ­kaansaamista
kulutus- ja maatalous-osuuskuntain
välillä.
Kansainvälinen oguustoimlntallltto
kulkiessaan Kansaiijlllton Jälessä. ei
ole Itsenäisesti keskustellut yhdestä­kään
niistä peruskysymyksistä, Jotka
tarkoittavat avustuksen antamista työ­väenluokan
taisteluille oauustplmlnnal-listen
laitosten kautta. Liitto ei ole
ryhtyayt tarpeellisiin toimenpiteisiin
taistellakseen korkeita elinkustannuk­sia
vastaan Jä se ei ole tehnyt mitään,
vallitafevien • palkkojen säilyttämiseksi,
taistellakseen kapitalistien yhtymiä
vastaan Ja estääkseen yhä lisääntyvän
työnsulfcujen Ja työttömyyden'£uhol-sat
seuiraukset. Liitto el ole myöskään
ryhtjmyt mllftnkään tehokkaisiin toi­menpiteisiin
vastustaakseen yhäti l i ­sääntyvää
s(»tavarustelua ja uuden
sodan waraa, Jonka Johdosta raataja-väki
voi joutua kärsimään jsanomatto-mla
menetyksiä.
VI.
Yhä lisääntyvä kapItaUstien hyökkä­ys
(palkkojen alentaminen, työr^l-vän
pidentäminen j.n.e.) johtaa yliä
kärjistyvään luokkataisteluun, laajen­taen
lakkolUkkeltä. työväen vastustus­kyky
kasyaa ja eräillä rintaman osUla
työväki asettuu hyökkäykseen. Tässä
työväenluokan taistelussa parempien
olosuhtfeiden puplesta, osuustoiminta­liike
el voi jäädä syrjästäkatsojaksi, c l ;
voi olla, eikä saa olio puolueeton. Päin­vastoin
sen tulee selvästi yhdistää
O Työväen luokkataistelun avusta­minen
kaikissa muodoissaan, lopullista
vapauttamista varten; erikoisesti tulee
taistelun kohdistua työväen elinehto­jen
turvaamiseksi j a parantamiseksi,
jonka vaoksi kansainvälisen osuustoi­mintaliikkeen
tulee harkita yhtenä
tärkelmi^& velvollisuutenaan olevsm
tarpeellisten järjestöllisten ketaojen
keksiminen (avustusrahastojen perus­taminen
laldudaisten ja työnsulun a-lalsena
olevien työläisten Ja niiden
perheiden avustamiseksi, heille tarvik­keiden
myynnin luotolla, yleisten r a ­vintolain
muodostaminen jjiue.), tar­koituksella
antaa apua työväenluokal­le
sen taisteluissa, kansallisesti Ja kan­sainvälisesti,
jossa tarkoituksessa py­syvä
yhteistoiminta kalkkien militaht-tlsten
tyOySenJärJestOjen keskuudessa
tulee rakefttaa.
5) LOton tulee taistella sellaista
lalnlaadintaa j a muita säädöksiä vas­taan,
joiden tarkoituksena on rajoittaa
osuustoiminnallisten jorjestdjen toi­mintaa.
Liiton tulee taistella erikoises­ti
kalkkia sellaisia yrityksiä vastaan,
joiden kautta yritetään saattaa osuus-tm'mtnta
latn edessä syrjäiseen ase­maan
yksItylsUikkeisihi verrattuna.
6) Huomioon ottaen sen tosiasian,
ettS suuret talonpoikalsraatajlen jou­kot
ovat myöskin kapitalistisen riis­ton
alaisuudessa. Uitoin tulee omak­sua
työtätekevät talonpojat työväen­luokan
liittolaiseksi kapitalismia vas­taan.
Liiton tulee antaa apuaan kal­kille
GCllalsnie pyrkimyksille maata-
Tous-osuostolmlnnan keskuudessa. Jot­ka
ovat tähdätyt kapitalistisen flnans-slpääoman
sjrrjäyttämlseen. Liiton t u ­lee
erikc&esti ryhtyä toimenpiteisiin
ensi tilassa muodostaakseen suoranai­sia
taloudellisia yhdyssiteitä kulutus­osuuskuntien
Ja työtätekevien talon­poikien
välille, tarkoltukseUa syrjäyt­tää
tarpeettomat välikädet j a keskc-
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Cahadaa varten suorittaa kaik-
Ida maan viralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
maualle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö. Jm
muita Suomen kansalaisiin kohdis.
tuvia asioita.
Osoite:
ConraUte General of Finlmad.
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer St. Catharihe and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO.
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Eorte^
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,,
319 Bay St., Torcnto, Ont —
H. P. Albert Hermanson. 479 Main
St.. Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box L . , Copper Cliff, Ont
Charles E. Magnusson 64 Dock S t ,
Saint John, N . B.
nälsesti avustaa toinen toistaan.
7) Liiton sisäistä toimintaa koske­van
ohjelman, jonka tarkoituksena on
lisätä osuustoiminnan voimaa j a vai­kutusta,
£ekä tehdä se kykeneväksi
suoriutumaan sen eteen tulevista teh­tävistä,
tulee sisältää sellaiset menet­telytavat,
jotka antavat mahdollisuu­den
osuastolmlntaellmien Ja Jäsen-joukkojen
läheiselle vuorovaikutuksel­le,
samoin kuin kuluttajajoukollle y-leensS.
LUtori tulee erikoisesti kiinnittää jä-senlUttojensa
huomlote siihen tärke­ään
selkfcaan. että suuret naisten ja
nuorison joukot tulee vedettyä työ­hön
osuustoiminnan piiriin.
Liiton tulee tehdä kaiken voitavansa,
vahvistaakseen niin paljon kuin mah­dollista
elimiensä Ja suurien joukkojen
yhteistoimintaa. Tässä tarkoituksessa
tulee johtavien elimien kokouksista
antaa tietoja Jäsenjoukollle.
sr Liiton tulee puolustaa joukkojen
vapaata arvosteiuolkeutta, johtoelimi­en
ohjaamiseksi. Liiton tulee tuomita
kaikki sellaiset menetteljrt, että arvos­telun
johdosta ryhd.vttälsiln rarikaisu-toimenpiteislln
(erolttamlsten, sorta­misien,
y.m. kautta). Tarkoituksella
edistää Ja vahvistaa osuustoimintalii­kettä,
liiton tulee suojella järjestö-jjään
kalkkia hajoitusuhkanksla väis­tään.
0) Liiton tulee ehdottaa, että kalk­kien
maiden liittojen Jäsenistön kesr
kuudessa tulee suorittaa julkinen kes­kustelu
lehaistdssä, kokouksissa, kal­kista
nflstä asioista, Jotka koskevat
kansainvälisen liiton toimintaa.
10) Tarkoituksella Usätä kansainvä­listä
taloudellista voimaa Ja osuustoi­mintaliikkeen
yhtehälsyyttää, roUcals-takseen
toisiaan kokemuksien vaihta­misella,
ja tarkoituksella laajentaa Ja
voimistaa taloudellisia suhteita eri
maiden osuusliikkeiden välillä. Uiton
tulee ryhtyä seuraaviin toimenpitei­siin:
a) Jatkaa työtään kansainvälisen o^
suustoimlnnalllsen tukkuliikkeen ja
pankin muodostamiscksL
b) Asettaa komitea tutkimaan ja
keräämään tarpeellista ainehlstoa kar­telleista
ja trusteista, yhdessä tuk­kuliikkeen
komitean kanssa, tarkoi­tuksella
tutkia oloja kansainvälisten
osuustoiminnallisten teollisuuslaitoksi­en
perustamiseksi;
11) Liiton tulee kutsua edustajansa
pois Kansainliiton elimistä. Llltotn t u ­lee
myöskin antaa kalkille siihen l i i t ­tyneille
JäsenliitolUe ehdotuksia, että
ne katkaisevat suhteensa Kansainlii­ton
elimien, kapitalististen hallituk­sien,
kuin myöskin kapltallsUeu
kanssa.
12) Liiton tulee ehdottaa kansam-slUe
järjestöille, että ijp aloittaisivat
neuvottelut ammatillisten Järjestöjen
kanssa, hiin hyvin Amsterdamin kuin
Punaisen Taloudellisen Intematlona-leenkhi
kuuluvien, sekä muiden sa­manlaisten
Joukkojärjestöjen kanssa,
tarkoituksella antaa toisilleen keske-nälstä
apua, sekä suunnitella yhteisii,
taistelulta raatajien puolustamlsektf
kapitalistien hyökkäyksiltä.
13) Liiton tulee selittää laajoille Jou­koille
se suunnaton vaara, Joka on
uhkaamassa yhä lisääntyvän aseelUscn
variistautumlsen ohella ja salaisten
sotilaallisten Ja muiden sophnuksien
kautta. Jotka Johtavat yhteentörmä­yksiin;
tätä «aaraa vastaan tulee jär­jestelmällisesti
taistella.
-14) Liiton tulee keholttaa osuiustol-mintalllkettä
antamaan kannatuksensa
Neuvostoliiton aselstarlisumisehdotuk-selle,
joka Jätettiin Kansainliiton ko-mlsslonläle,
ja vaatia näiden elidotus-ten
käytäntöönpanoa. ^
Liiton tulee tehdä kaiken voitavansa
edistääkseen suurien Joukkojen ooobl-
Ilsolmlsta kaikkia Imperialististen val­tojen
vlholllsuustolmenplteltä vastaan,
Jotka kohdistuvat Neuvostoliiton talou
dellisecn Ja poliittiseen saartamiseen,
tai sodan Julistamiseen tätä maailman '
ensimäistä työväenvaltaa vastaan.
Neuvostoliiton osuustölmintalli&e
harkiltsee olevan tarpeellisten säilyttää
yhtenäisyys kansainvälisen osuustoi­mintaliikkeen
keskuudessa Ja muodos­taa
lähenet yhteydet työväenluokan
keskuudessa vapaustaistelun käymi­seksi;
samalla se pyrkii Liiton Jäsene­nä
Ja sen perustuslain r a j o i n puit­teissa
j a pohjalla puolustamaa^ Neu-vostdllitoh
osuu^toinUntalllkkeen kat-
Eomuksla, jotka koskevat Kansainväli­sen
Osuustplmintallltqn yleistä tbimln-t
«a. Samalla kertaa N. L : n osuustoi­minta
liike tulee antamaan kaiken
mahdollisen kannatuksensa Liiton t o l -
lAlhnalle, sen pyrkiessä voimistamaan
ja lisäämään osuustoiminnan vaikutus­valtaa,
raatajajdukbajen aseman por
rantamlseksl, sekä ulottaakseen o-suustplmlnnan
Ja ystävällisten llike-
Buhteiden muodostamisen eri maiden
kansallisten osuustoimintaliikkeiden
välille
työnsä työväenluokan järjestöjen kans­sa,
jotka taistelevat kapitalistien hyök­käyksiä
vastaan, erikoisesti nllhlh k a ­pitalistien
hyökkäyksiin, jotka koske­vat
myöskin osuustoimintaliikettä.
Edelläolevlen esityksien tehostami­seksi
Neuvostoliiton osuustoimintalii­ke
käsittää, että Kansainvälisen O-suustolmintalilton
lählmpinä tehtävi­nä
taloudellisen aktiivisuuden linjal­la
tulee ryhtyä feuraavlln toimenpltei-slltt!
*.*i"A'*m
1) Liiton tulee ryhtyä voimakkaa­seen
taisteluun kohoavta elinkustan­nuksia
vastaan, joka ilmiö on havait-'
tavissa nykyään y l i koko maailman ]
ja niin ollen sitä vastaan tulee tals-!
PalJMtaluia edelftSldUin «uuanitellut murhasyytteet Gaatonlan, N.
Carolinaa, KutomoIakkcdaUia vMtaah
13 työläistä
National Textile Union Jäsentä
SYYTETTYNÄ MURHASTA
Odottaa Sähkötuoli
58 muuta lakkolaista odottaa pitkäaikainen vankJIa.
Pelastakaa Fr^d Beal j a Vera Bush ja 11 muuta lakon johtajaa
sähkötuolista. >
Pelastakaa 71 lakkolaista vankilasta.
Tämä on Amerikah imperiah'stisen hallitukson uusi hyökkäys
työväenluokkaa vastaan.-^
Sacco-Vanzettin kaltaiset "frame-up" jutut uusiutuvat Gas-toniassa,
N . C. *
Etelän lakkotaistelu on koko Amerikan työväenluokan taistelua.
Rientäkää joukolla avustamaan tätä taistelua. Pelastakaa
syyttömät työläiset oletetuista murhista. /
Kerätkää rahallista apua tähän tarkoitukseen. Uhratkaa oma
roponne, pyytäkää lisäapua naapuriltanne.
Tuhansia dollareita tarvitaan lakkolaisten puolustukseeji.
Toimikaa pian. Lähettäkää rahanne osotteella:
Canadian Labor Defence Lea^e,
lOS Bloor St. W . , Toronto, Ont.
Käyttäkää seuraavaa kaavaketta:
I hereby enclose ^ the Gastonia De£isnse.
Name
Address ««»^^
C i t y and Provmee