Vapaus, November 2, 1929

              13mi2 Xauantaina, marragk. 2 p;nä — Sat, Nov. 2 No. 259-- 1<>9Q
VAPAUS tr* M t e c i M n»—ImufTi)». n « i i y tmitm-tTM^
0>tnS#. tJfVHra. p«ltri cnssstsl. Ja « B t i S T i a l JaUvptMal.
E^narad at tb« Pott Offie» Dflanmea». Otun». M »xoftd
T O I M I T T A J A T r
• . C . . K E U . A. VAAHA. B. A. TENHUNEN. M. PARKEK (PobJ»o»lo). A. PÄIVIÖ.
TILAUSBDCCAT: „ n-
1 ^ «4JO. « kk. t2M. 8 kk, n.TS I. 1 kk. $1X0. - TMr^iltoai. J« Sso»«e« « k J »«»«D.
: 1 .k- t6m, 6 kk- I 3 Ä . 8 kk. nXD i» 1 kk. tlS». .
ILMOTOSHINNAT VAPAUDESSA: _,„<,^k^ sa,
»iSSrrsocTCm. |1Ä> kolB* kert«. - TiUplUitootUjkn j« i l « w t « ^ t t B a n « i o». ««Irt-
«MH. VOxeuxUrt floiotBAinU etaklteen. ^
C « « l «drenuii* 75e per eol. in<±. Miai«ia» « t o » . | « «to«U to-rtion. TSe. Tb. V « « .
b«C ««iTcni^C mesoat «a»oo» the Fittnli* »eopU IB C « I W « - "
"lm « f »Hloto U b » « « . T « u » « . « * n d U e « b r i e . » . » » * . klijotuk» ».«fcliee. l U k k W « h . )«
IMMiiiiriiitli BiscIUi l. V. KANNASTO. Uikkgtnbrtt»!».
Ukteca «lottojen Omettatea piUi oU« konnoHi» k*Uo 4 J». IHaettTinHpaiirfa edoIBienl « r k i p i l T l id
Vapudeo toimltMS HaoneMto VTi. M«k«T Bundlng. 4 Darbaa Sf. Pohei:» 5iSV.
• a » « i d « . fcmttofl: UbeitT Bolldicf. 37 lynoe Sc. PriieUa 1038. Po.«o«rt.i B«. «9, Sodboy. 0»f
paiao •* latomo: IXbalj BaiMim;. 87 toraa St. Pahella ga7W. •
1411 protestiääntä
Viime keskiviikkona toimiteltiin Ontariossa lainlaatijakunnan edus-tajain
yleinen valinta. Monopolistisen kapitalismn edusuja, konservatii­vinen
puolue, saavutti loistavan vaalivoiton. Liberaalinen puolueen edus­tajain
lukumäärä alentui puoleen entisestä, edistysmieliset tulivat miltei
tykkänään syrjäytetyiksi ja kommunistisen puolueen ehdokkaille annet­tiin
neljässä vaalipiirissä yhteensä 1411 ääntä.
Kommunistinen puolue Osallistui ensimäisen kerran maakunnan
lainlaatijakunnan vaaleihin. Puolueen ehdokkaitten saama äänimäärä
on, suoranaisesti laskien, varsin pieni, mutta suhteellisesti harkiten oa
saadulla äänimäärällä, 1411 äänellä,-varsin suuri merkitys. Ensiksi on
otettava huomioon se, että kahdessa vaalipiirissä eyättiin ehdokkaittem-me
nimitys; ellei tätä olisi tapahtunut, olisi kommunistien äänimäärä
noussut ainakin 3000:een. Toiseksi, teollisuuden palveluksessa olevasta
työväestöstä ön suuri osa ulkomailla syntynyttä väestöä, joka on vailla
äänioikeutta. Vaaliagitatsionin tekeminen esim. Torontossa, jossa puo­lueemme
ehdokkaat saivat yli kuusisataa ääntä, oli suoritettava raa'an
poltisiterrorin alaisena.
Muissakin vaalipiireissä suoriteltu kommunistinen vaaljagitatsioni
oli kerrassaan pientä, verrattuna kapitalististen puolueitten vaaliagitat-sioniin.
Joilla puolueilla on sitä varten käytettävänä suuret päivälehdet,
radiot,: suuret kokoushuoneet y.m. Kommunistisille ehdokkaille annetut
äänet eiv^t näin ollen olleet vaalien aikana harjoitetun agilatsionin tu­losta
kn^ hyvin vähässä määrässä. Vaan ne olivat ennen kaikkea tu­loksena
siitä työstä) ja taistelusta, mitä kommunistinen puolue on käy­nyt
työväenluokan elinehtojen ja alkeellisimpain oikeuksien puolesta,
taistelemalla tekstiili-, auto- ja terästeollisuuksien palkkain alennuksia
vastaan sekä taistelemalla urhoollisesti työläisten puhe-, kokoontumis- ja
painovapauden puolesta. Kommunistiselle puolueelle annetut äänet
ovat Ontarion äänioikeutettujen työläisten protestiääniä teollisuudessa
vallitsevaa hiestytysjärjcstelmää ja Torontossa vallitsevaa fascistikomen-toa
sekä koko kapitalistista riistojärjestelmää vastaan.
Suomen'itsenäisyyspäivä'^ ja työläiset ,
Muutama viikko sitten hyväksjrttiin Suomen eduskunnassa säädös,
jonka mukaan joulukuun 6 :tta päivää on vietettävä yleisenä kansallisena
juhla- ja vapaapäivänä. Vaikka oh perin selvää, että Suomen itsenäi-eyytta
ei ole asiallisesti olemassa, että Suomi on sidottil'lukemattomilla
hienoilla diplomaattisilla neuvotteluilla ja Kansainliiton sopimuksilla
maailman imperialistiseen. politiikkaan, että. Suomen työväenluokka on
. tällä kertaa paljoa enempi ahdistettu kuin mitä se oli toistakymmentä
vuotta takaperin, niin naista seikoista huolimatta eduskunnan sosialider
mokraattiset edustajat antoivat täyden kannatuksensa mainitulle säädök­selle.
Hepitivät tärkeänä semmoisen juhlapäivän aikaan^saamisen, jos-
• sa porvarit ja työläiset saisivat sovussa veljeillä, ja selittivät, että aosia
vlistisen työväen ja pienviljelijäin eduskuntaryhmä. Joka asettui kieltei
selle kannallle säädökseen nähden, olisi Suomen itsenäisyyden vastustaja
Moiset selittelyt siitä huolimatta; että sosialistisen työväen ja pienvilje­lijäin
eduskuntaryhmä perusteli kantansa selvän selvästi eduskunnassa
Suomen itsenäisyyden saantiin Ja kapitalistiseen itsenäisyyteen nähden
kuten alempana ilmenee. /'
Miten Suomi sai itsenäisyyden?
Joulukuun kuudentena päivänä 1917 julisti Suomen eduskunta Suo
men -riippumattomaksi tasavallaksi". Tällainen julistautuminen oli mah
dollinen vain sillä edellytyksellä, että Venäjän proletariaatti oli, bolshe-vikipuolueen
Johdolla, sitä ennen kukistanut tsaarivallan. Ottaen huo­mioon,
että. bolshevikipuolueen ohjelmassa oli alusta ^ilkaen kansojen
itsemääräämisoikeus aina täydelliseen riippumattomuuteen asti ja että
tsaarivallan kukistaminen tapahtui marraskuun alkupäivinä 1917, on
Suomen itsenäisyydenkin alku laskettava, asiallisesti puhuen, • marras
kuun alkupäivistä 1917, tsaarivallan kukistamisesta. Sillä ilman tsaa­rivallan
kukistumista ei tuo joulukuun kuudennen päivän "itsenäisyys
julistus? olisi ollut mahdollinen. Suomen eduskunnan päätös tästä asi­asta
siis ollut it9e asiassa muuta kuin tapahtuneen tosiasian toteami
iten. Ja kun edelläsanotun lisäksi otamme vielä huomiodh sen tosiasian
-että Venäjän työläisten ja talonpoikien hallitus ensimäiseksi tunnusti
Suomen itsenäisyyden, niin osottautui yhä selvemmäksi, että Venäjän
työläiset Ja talonpojat hankkivat bolshevikipuolueen Johdolla käymällään
ankaralla vallankumoustaistelulla Suomen eduskunnalle edellytykset p.o.
päätöksen tekemiseen. ^
'Vasemmistolainen työväenliike on niinikään omaksunut alusta ai
käen selvän kannan kansojen itsemääräämisoikeudessa. Se on sitä miel^
tä; että jokaisella kansakunnalla ja kansallisilla Vähemmistöilläkin >(äy-tyy
olla oikeus ratkaista omat asiansa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tästä periaatteesta lähtien on- vasemmistotyöväestö johdonmukaisesti
kannattanut esim. kaikkia Suonien ruotsinkielisen vähemmistökansalliuu-dcn
itecmääräämisoikeutta tarkottavia vaatimuksia. Näin ollen on ilman
muuta selvää, että vasemmistolainen työväenliike on Suomen itsenäisjry-den
kannalla.
Aivan eri asia kuitenkin on, millä tavalla luokkatietoinen työväestö
suhtautuu siihen kapitalistiseen itsenäisyyteen, mikä Suomessa on val­linnut
jo kohta tusinan verran vuosia. Kapitalistinen itsenäisyys on
merkinnyt Suomen luokkatietoiselle työväestölle yhtämittaisia valtiollisia
oikeusjuttuja. Tammisaaren ja Hämeenlinnan kansottamista poliittisilla
tyoläisvtfngeilla, yhtämittaista yhä kiihtyvää valtioltista vainoa yleensä;
lyhyesti sanoen: mustempaa taantumuskautta kuin konsanaan tsaarival­lan
aikaan kun eduskunnassa oli ratkaistavana Joulukuun kuudennen päi­vän
yieSaminen "itsenäisyyspäivänä", samaan aikaan- sama eduskunta
käsitteli painovapauden tuhoamisesitysta, Jollais^ ei bobrikoffilaisuu-den
ja seyniläisyydenkäan aikana edes suunniteltu ryhdyttäväksi;
Suomen työväenliikkeen historia kapitalistisen itsenäisyyden aikana
on yhtämittaisten, maailmanennätystä tavottelevien poliittisten vainojen
ja aareUömien kärsimysten historiaa. Tammisaaren, Heimalan, Santa­haminan
y.m. sorakuopat ovat «en itsenäisyyden peruskiviä. On sen
vuoksi ilman muuta selvää, että luokkatietoinen työväestö ei voi yhtyä
kapitalistien kanssa heidän itsenäisyyttään Juhlimaan.* Työväestö Juhlii
oman luokkansa itsenäisyyspäivänä bolshevikivallaidcumouksen vuosipäi-vää.
marraskuun 7:tta, niin Suomessa kuin kaikissa muissakili maissa.
Teräsporhon toiistukset
Federated Press kiinnittää huomiota teräsmagnaatti Schwabin to­distuksiin
senaatin ttitkijakomitean edessä. Kuten tiedetään, tutkittavana
on erään Shearer-nimisen henkilön toiminta Geneven laivastokonferens-sissa,
jossa neuvoteltiin kolmen Johtavan merivallan kesken sotalaivas­ton
rakentamista koskevan kilpajuoksun supistamisesta. Amerikalaiset
laivatehtailijat lähettivät Shearerin ajamaan etujaan tuohon konferens­siin
ja on Schwab ollut todistamassa osallisuudestaan siihen. Federated
Pressin kirjeenvaihtaja huomauttaa, että sen jälkeen kun teräsporhö
Charles Schvvab, Betlehem teräsyhtiön presidentti, sotavoittoilija ja ny­kyisen
hallituksen kannattaja oli onnistuneesti hymyilljrt itsensä viat­tomaksi
hänelle epämiellyttävässä porstuapolitikoimista koskevassa tut­kimuksessa,
on Railroad Telegrafer-lehti kajonnut hänen entisyyteensä.
Seuraavalla tavalla lehti siitä kirjottaa:
"Kaikista suurin patriootti, Charle^ Schvrab, on uudelleen huomion-esineenä.
Vuosisadan ensimäisellä vuosikymmenellä hän selitti kongres­sin
komitealle, että häntä kannustivat puhtaat isänmaalliset harrastuk­set,
kun hän yritti saada myydyksi Yhdysvaltain laivastodepartementille
teräslevyjä, jotka olivat täynnä reikiä ja jotka levyt Englannin hallitus
oli kieltäytynyt ostamasta. Puhdas patriotismi myös kannusti miestä
siihen aikaan lahjomaan laivastovirkailijoita, jotka tekivät tutkimuksia
hänen tehtaillaan! ^
/'Puhkesi sota ja Charliesta tehtiin laiVauslautakunnan päämies.
Taasen hänen toimintaansa tutkittiin, tällä kertaa hänelle ystävällisen
komitean taholta. Kysymyksessä oli 100 milj. dollarin erä, joka oli
kateissa. Charlie pyyhki kyyneliä silmistään, kertoi suurista patriootti­sista
uhrauksistaan. Myös komitea itki, kuunteli Dawes'in ja Daugher-tyn
todistuksia ja niin Charlie sai puhdistustodistuksen. Nyt kertovat
uutiset Charlien laivayhtiön olevan yhden niistä kolmesta yhtiöstä, jotka
palkkasivat erään herrasmiehen tunkeutumaan ja särkemään Yhdysval­tain
hallituksen suunnitelmat Geneven laivastokonferenssissa.
On ihmeellistä, että tämä kaikista suurin patriootti aina vähän
väliä on joko vasta ollut tutkittavana, tai valmistautuu sitä varten, taikka
sitten paraillaan on todistamassa samalla aikaa kun hän muulle maail­malle
joutoaikoinaan selittää miten tulisi elää rehellistä ja ylevää elä­mää.
Ei ole epäilystäkään siitä, että kahden vuoden kuluttua sen jäl­keen
kun Harry Sinclair pääsee vankilasta, niin häntä myös puustataan
aikansa suurimpana patriaattina ja esimerkillisenä henkilönä miten re­hellinen
yrittelijä voi rikastua!" •
BaohaZIinen näcaisa hyf]^
jcnjryrr^tmitdfi-npr^ Inteznaäonale Iia-lusi
jätkämielisellä politiikallaan saa­da
asiat ratkaistua rauhallista tietä
Ruotsin KommxinLstipucdneessa, vaik­ka
BL I:n Zrssä idenumissa arvostel­tiin
Ruotsin puolueen johtoa erltÄin
krUtUllsesti oilcästolaisista virheistä.
Sensijaan että puoluejohto ohsi otta­nut
bolshevistisen kritiikin vastaan
Julisti se häikäilemättömän sodan
Kominternin Johtoa vastaan, ryhtyen
käyttämään puoluekoneistoa Ja Poll-tiken-
lehteä hyökkäyksiensa tukena.
Eräiden tietojen mukaan kerrotaan
vähemmistön suunnittelevan Komin­ternin
Johdolla toisen puoluelehden
perustamista Tukholmaan ainakin
siksi, kunnes Politikenin. lehtiyhtiön
osakkeenomistajien vuosikokous ko­koontuu
päättämään lehden kon­trollista.
. 'Kommunistinen nuorisoliitto on a-settunut.
suurella enemmistöllä Ko­minternin
politiikan tueksi ja ser
lehti "Storm Klockan" edustaa K. I:n
linjaa.
Ruotsin Kommunistipuolueen tais­telu
kiinnittää kaikkien maiden puo­lueiden
keskuudessa hjrvin suurta
huomiota. Arvellaan, että jonkim a-
Jan kuluttua oikeistolainen puolue­johto
menettää enemmistön, kun
puolueen jäsenistö tules saamaan oi­keat
tiedot Kominternin: politiikasta,
jota se tähän mennessä ei ole voinut
saada, kun oikeistolainen johto on
laikki asiat esittänjrt vääräsi va­lossa.
'
Puhujapulasta
Vastaus C. T. N. L. 9:nnen pBrbi
sjbteetistön asettamaan avi^een
kysymykseen
Joku aika takaperin oli Vapau­dessa
yllämainitun alueen naissihtee-ristön
kirjoitus, jossa kehoitettiin Ca­nadan
Työläisnaisten Liiton eri pii
Metsämiesten lakkotaistelua tukemaan
Canadan Sacm. Järjestön csastiulls, csunskaupoillc, Työläisiiafaten osastoOIe,
unip511e yjn. työväei^järjestöiile
Työläistoverit:, —
Port Arthurin alueen metsätyöläiset
ovat alkaneet lakkotaJstelunsa Cana­dan
puutavaratyölälsten union asetta-main
palkkataksain puolesta, mitkä o-vat
$5.00 paperipuukoordilta ja 4 sent­tiä
kappaleelta;
Ensikädessä on tämä taistelu koh­distettu
Tom Fallsin alaisia urakoitsi­joita
ja Tom Fallsia vastaan Mättä­vän
laaksossa, Shebandowan järven
alueella, mutta samazialkalsesti sen
vaikutus ulottuu Jo laajemmalle. Port
Arthurin itäisellä alueella melkein
kaikilla kämpillä maksetaan Jo union
taksat. Jotavästoin Tom Fallsin alai­silla
länsipuolen kämpikölllä makse-laan
valh $4.00 koordilta Ja ;9ri|2 sent­tiä,
kappaleelta.
Tällä kertaa on lakossa Jo yli nel­jäsataa
miestä Ja vieläkin osoittau­tuu
pikaiseksi mahdollisuudeksi, että
toisilla kämpillä joutuvat yhtymään
taisteluun samojen vaatimuksien pai-nostamiseksL
^
' Lakkolaiset'ovat jo taistelleet kak­si
viUckoa Ja heidän rintamansa o-solttautuu
lujittuvan ja järjestymisen
vakaumus työläisissä kasvavan. Heidän
pienet ansionsa ovat kuitenkin nyt Jo
loppuun kuluneet ja heitä odottaa näl-kätaistelu.
Joka merkitsee kaksinker­taista
vlhoUista. • •
Nälkää vastaan taistelu voidaan
voittaa työväen järjestöjen yhteisillä
ponnistuksilla, kunhan osasto^ ja yh­distykset
päättävät heti lahjoittaa ja
lähettää pienemmän tai suuremman
summan. Ehsl apua ei saada kerää­mällä.
On siis harkittava entisen kas­san
lÄälle. Pienikin apu juuri nyt
saatuna merkitsee rintamim säilyttä­mistä
ehjänä.
Nälkävlhollisen voittaminen mer­kitsee
taistelun lujittumista työnosta-jia
vastaan. Vaikkapa onkin kysymyk­sessä
vain taistelu Tom Fallsin jab-bari-
ienkkiä vastaan ensikädessä, niin
FtWiIliamm uutisia
FALVELIJATTABIEI^ JA RAVINTO-LATYOLÄIST^
ILTAOIA
pidetään Port' Willlamin suomalaisena
haalilla 17 p, t.k. eikä 10 p., kuten
ennemmin ilmoitettiin. Sisäänpääsy
on kalkille vapaa ja ohjelma mitä
parhainta, joten menemme sinne jo­kainen.
tulee muistaa, että viimeisen vuoden
kokemukset ovat lujittaneet puutava-i-
a- Ja paperitrustin voimia. Kriisiti-lacne
ja salkkaukset, mitkä ilmenivät
talvena keskittyneiden pääomain sl-
: jpitusryhmittymien välillä Ja eritoten
kiistana markkinasuhteissa, ovat tul­leet
^ilautuna^ien kautta tasoitetuksi
siinä määrin, että nykyhetkellä puuta-varatrustin
yleisenä ohjelmana on l i ­sääntyvän
tuotannon ylläpitäminen,
mutta samanaikaisesti työläisten palk­ka-,
työolo- yjn. ehtojen puristaminen
v Slihen;,on vastattava taistelulla. Rin­tama
ön: lujitettava Ja metsämiesten
järjestäydyttävä taistelun mukana
puutavaratrustln järjestynyttä ketjua
vastaan. ^ ,. •• ' ••,
Tämä lakko on rintamataistelu. Joka
on voitettavat Yhtykää rahallisesti
tukemaan taistelua! Ottakaa lakon a-vustamtneq
esille jokaisessa Suoma­laisen
järjestön osastossa, iinioissa, o-fiuusliikkelssä,
Työläisnaisten lUton o-sastolssa,
yhdlstyksl'-.sä - ja ryhmissä.
Osottakaa solidaarisuuttanne taiste­lussa!
Tehkää lähetykset heti Ja ryh­tykää
kokoamaan lisää avustusta.
Osoittakaa lahjoitukset suoraan Ca­nadan
puutavaratyölälsten keskusko­mitealle
osoitteella 223'' Secord St.,
Port Arthur, Ont. tai piirikomiteal-lemme
lakkorahastoon tilitettäväksi,
osoitteella 316 Bay st., Port Arthur,
Ont
Metsätyölaisten taistelun voitto on
taattavat! Kaikki rintamaan!!!
Luokkatervehdyksjn.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLU­EEN
KXJUDENNEN PIIRIN TOI­MEENPANEVA
KOMITEA,
A. T. Hill. J^ärjestäjä.
Mile 68 A. C. Ry., Ont.
Täältä Algoma-Iinjan työmailta nä­kee
vain ani harvoin minkäänlaisia
kirjoituksia Vapaus-lehden palstoilla
Tästä päättäen nä3^tääkin kuin tämä
olisi rauhotetttr alue kaiken muun
maailman hyörinältä. Mutta se e:'
suinkaan ole rauhotel^tu sentähden
etä palkat ja olosuhteet olisivat ke­huttavalla
kannalla, el sinne . päin­kään.
^
Abitibi-vcima- ja paperiyhtiö tälli'
linjalla ottaa ulds paperipuita niin
sanotulla "säkkärikämppä"-Järjestel-m
ä l l ä . ' ^ t i ö antaa urakat joko suo­raan
säkkäreille tai urakoitsijoille,
jotka sitten antavat näifS säkkäreUle
tai toisin sanoen japparin. japparllle.
Maksut ovat huonot. Säkkäreille
maksetaan neljän jalan paperipuista
rien sihteeristöjen lausumaan mieli­piteensä
kiertävän puhujan matkaan
saattamisesta lähitulevaisuudessa. T^-
män pohjoisen piirin sihteeristö vo:
nyt ainnkin puolestaan tiedottaa, että
olemme jo aivan väsyksiin asti pon­nistelleet
tuon kysymyksen toteutta­miseksi,
sillä piirimme neuvotteluko­kouksissa
on jo useamman kerran Jä­tetty
sihteeristölle velvoitus tiedustel­la
kiertävää, puhujaa, joka samalle
voisi järjestää naisten toimintaa Ca-nadassa.
Kuitenkin ovat kaikki yri­tyksemme
tämän asian toteuttamiseks.
rauenneet tyhjiin, sillä ei ole löy­tynyt
sellaista henkilöä, sen parem­min
Amerikan, puolelta kuin Canau
dastakaan, joka olisi ollut tllaisuijr
dessa näitä meidän toivomuksiamm i
täyttämään, ja n i in ollen olemme o-masta
puolestamme olleet pakoitettu-ja
jättämään tämän kysymyksen to­teuttamisen
toistaiseksi, mutta koska
tämä kysymys näjrttää kiinnostavan
muidenkin alueiden naistoyereita. niir
ehkäpä vielä jokin keino keksitään
€ttä puhuja saadaan liikkeelle.
Me puolestamme kehoittaisimme
keski-Ontarion piirislhteeristön otta­maan
tämän kysymyksen toteuttami­sen
asiakseen. Kun siellä ollaan pa­remmin
niinkuin keskuksessa, Ja OE
nykyään, suurempi toimitsijajoukkc
käytettävänä, niin ehkäpä he voiva»
keksiä jonkun keinon tämän pulman
ratkaisemiseksi.
P.-O. naissihteerlstön puolesta
M. Riihinen. Box 1772, \
Tlmmins, Ont.
URHEiLD
Viimeineh erotettava
TULrssa
Kirjoitettiin vuosr Anno Domini ig
presidentti Lantalaplon hallituskaudrf I
la. -Jfleinen lainkuuliaisuus vallitsi^ I
käli, mikäli valkoinen virkakunta ka-l
RnotsiD koiinnDistipQolDeen sisäinen taistelu
Ruotsin lehdet kertovat ankaran, si­säisen
taistelun olevan käynnissä
Ruotsin kommunistipuolueen keskuu­dessa.
. Puolueen enemmistö on aluksi
asettunut Kommunistista Intematsio-nalea
vastaan ja useat huomatut puo­lueen
Johtajat kannattavat kiihkeä&ti
Buharinln oikeistolaista linjaa. Tilan­teen
tekee kaikkein krUtillisemmäksi
se, että puolueen pää-äänenkannatta-ja
"Politiken" on vielä ainakba tois­taiseksi
oikeistolaisten^ käsissä. Lehden
viimeiset numerot ovat tulvillaan kaik*
kien Johtavien henkilöiden kirjoituk­sia,
joissa hyökätään ilkeämielisellä
!:avalla Kominternia vastaan, Xiehden
äänensävy muistuttaa täydellisesti
trotskllaisteh ja lovestonelaisten kier
lenkäsrttöä, parjatessaan Kominternin
Johtoa.
. J o h t a j i a .jen>itettu : V;
Kcmintemin päätöksellä on Ruot­sin
Kommunistipuolueen seitsemää
tunnettua johtajaa eröitettu ' puolu­een
johtavista toimista -Ja. keskusko­mitean
jäsenyydestä. Eroitettujen ni­met
ovat: Karl Kilbom,: Pcditikenin
päätoimittaja; Oscar Samuelson, Ar­vid
Olson. Nils Flyg. Carl Malmros,
Herman JÖhanson ja Einar Olson. r
Kominternin kannalla' o l e i ^ vä-tienimistön
onnistui saada haltuunsa
Tukholmassa sijaitseva piiölueen- kesr
kustolmista Tilaisuus; joUdn^enem-mistölSlset
joutiUvat jäti&näSn tai­miston,
muodostid' erittäin jännit^r
neeksl. Eräiden tietojen mukaan kut­suivat
oikeistolaiset Johtajat avukseen
Tukholman poIUdkomnpäalaii..'mutta
silloin. oli jo tioJxpdsto; iäir^yp^
mintäiihi kannattailien kftslln....
Tämän lohdd^' on - Folitilsen-Iehti
sekä puoluejohdon käsissä oleva puo­luekoneisto
mobilisoitu protestiliikkee­seen
vähemmistöä vastaan.' Puoluetoi­miston
valtauks»! johdosta Komin­ternin
kannalla "olevaa vähemmistöä
syytetään "kaappauksesta". POUtike-nin
etusivulla -komeilee suurilla yli-sinm
otsikoilla > seuraavanlait lau­suntoja:
"Vähemmistöläiset ja K. I:n
edustajat' harjoittavat fascistikaappa-uksia"
jne. Puolueen Johdon antamis­sa
Julistuksissa käytetään samanlais­ta
kieltä Kominternia vastaan.
Tällaiset esiintymiset ovat omiaan
osoittaman» että Ruotsin puolueessa
vieiä voimakkaammin kuin monen
muun maan kommunistipuolueessa on
p ä ä s ^ pesiytymään, erittäin vaaral­linen
oikeistolainen äipi. jonka murs­kaamiseen
Ki»n|Qtemin on täytynyt
neljä dollaria viisikymmentä senttiä
($4.50) koortilta rantaan ajettuna ja
tästä yli vain harvoissa tapauksissa
riippuen ajomatkan pituudesta. Kun
ottaa huomioon, että. säkkärien on sa­maan
maksuun rakennettava kämpät
joissa voi ^atkasukauden viettää y.m.
sivuhommat, niin täs^yy sanoa, että
kyllä ne muruset ovat'hyvin pieniä
Jotka yhtiön pöydältä putoavat työ­läisten
»vatsoihin. Missä on vika?' M i ­ten
saataisiin parannuksia näihin kur­jiin
oloihin? kuulee usein kysyttävän.
Hyvät työtoverit, olettepa järjesty-neitä
tai-JärJsstymättömiä,'ei paran­nuksia
saada ainakaan sillä tavalla
että Jo pitkin kesää juostaan suurissa
laumoissa paperiyhtiön konttorissa ja
urakoitsijain tsdojen ovilla kuin arr
mon kerjäläiset ruikuttamassa, josko
minä ja minä pääsisin teidän armoi­hinne,
"Eäkkärin senssille", — ikään­kuin
sanottaisi: " E i teidän nyt tarvit­se
ollenkaan sanoa mitä. maksatte
kunhan vain annatte senssin. Kyll^
minä sitten sakkia lisää hommaan Ja
kyllähän minä pärjään, kun vaimoni
tulee sakille soppaa keittämään. Hän
ainakin kuukausipalkan ottaa, olkoot
sitten katkasumaksutv millaiset tahan­sa."
— Sitten kun kämpät ja muut
ovat kunnossa^ ala vain tysrtyväisenä
Finland, Ont
Meillä oli naisosaston kokous loka­kuun
1 päivänä. Viimeiselle vuosinel­jännekselle
valitsimme puheenjohta»
jaksi tov. Ida Mäen Ja pöytäklrjuriksi
tov. jEdla Korven; toisUn toimiin jä).f
vät entiset toverit.
Työläisnaisten Uiton tämän piirin e-dustajakokouksessa
Fort Wllliamissi3
ollut edustajamme selosti meille^ e-dustajakoköukseh
kesinisteluja ja pää­töksiä
vointinsa mukaan, johon mc
olemme tyytyväiseni Hän painosti' eri­koisesti
sitä, että ,oiemme lyöneet lai­min-
velVoIlisuuternme,= kun einme ole
pitäneet yksiäkään iltamia piirin kas­san
hyväksL Tämä laiminlyönti koi--
Jattiin heti parhaaUa käytettävissä o-levalla'
keinolla, nim. siten, että lä­hetimme
piirin kassaan raihaa kol­metoista
dollaria ja edustajan mat­kakuluista
yli jääneen seitsemän döl-laria,
' siis yhteensä kaksikymmentä
($20.00) dollaria.
Sitten lotekuuh 15 p:n kokoukseer
mennessä meille oli saapunut edusta­jakokouksen
pöytäkirjai, joka luettiin
ja havaittiin edustaja tov. H. Neilir
selostukset sen kanssa yhtäpitäviksi
Edustajakokouksen päätöksiä päätet­tiin
ryhtyä tarmokkaasti noudatta­maan.
Osuustoiminnasta sukeutui vilkas
keskustelu kokouksessa. Tuotiin ilm'
niitä vajavaisuuksia,mitä vfelä tän?
päivänä on olemaissa tällä tärkeäll-i
toimlhta-^alla. Canadassa meiltä
puuttuu cisuustukkukauppa, Josta edes
salslinme kunnollista tavaraa osuus­kauppoihimme
Ja ostorenkalsiln, jotta
voltaldin tyydyttää ostajia Ja saadci
työläiset kannattamaan omia osuus-kauppojaah.
— Toivon menestystä työ­tätekevien
osuustoimintaliikkeelle.
Uutistenkirjottaja.
vapusjuttilllaan Ja^juopmnusrettelS-laan
piti huolen, että rikospoliiseii
oli hieman tuödtiavaa. V^oUinS
poliisi. Joka yleisemmin ohra^T
mellä tunnettUn, vietti hupaisaa eia'
mää, kelUtenen miljomiiin nousevaa
valtio-avustuksella, miettien mitM
saisi uusia_kommunisttjuttuja syn^
määtt . . . T i i i n miten?, siinäpä kv"
symys. Sillä kaikki vähänkin työn^
heitä näyttävät henkUöt, oUvat^
kauan aikaa sittien raastetut Tammi
saarien "Luurankotehtaalle", jossa vai
ko-Suomi piti yllä niin tarkkaa huol'
ta punikeistaan, että päivittäiset pe.
räreiän tarkastukset toimitettiin van
•geilla. ettei vaan sitä tietä pääsisi
bolshevismin basilleita' tunkeutumaa.n
tämän surullisen kuuluisan "täysihoi-tolan"
asujamiston keskuuteen.
Nikodemus NUjander, joka tunnet-tlin
kunnon sasukraatiksi ja aktiivi,
seksi penkkiurheiUjaksi T. u. L:ssä
oli ansloitimut urheilijoiden ilmian­noilla
niin suuresti, että ohranalaitos
oli ottanut tämän entisen tilapäis-palkkioita
jnostaneen naapurinsa väki-tuiselle
paJkkaUstaUeen. Ja nyt oli 1
tämä kunnon kansalainen hinannut
itsensä Raittiushotelll Kännikseen ta- i
paamaan erästä työkaveriaan, joka oli |
myöskfa tunnettuja sameanyeden ka­lastajia,
mutta liikuskeli enempi maa-seudulla,
sivutöinään myyskennellen
vääreimettyjä spriireseptiä, joita toh­tori,
entinen suomettarilainen valtio-päivämies
Möhöliini kahden apulai­sensa
kerä tuhatlukuisesU päivittäin
kii-joitteU.
Nikodemus Niljanderin kaveri jo oli
kohtauspaikalla ja koska jälleennäke­misen
riemu oli suuri, niin kallisteltiin
siinä useampi lasi "kolmasti kirkas­tettua"
kurkusta alas, ennen kun var­sinaisista
liikeasioista alkoi puhe luis­toa..
;
—; No, eihä;n sinne Viipurinpuolea
urheiluseuroihin jäänyt yhtään epäil­tävää?
^
— Ei totta Jukolauta jäänytkään
Kaikki on kunnon väkeä. Muistathan
niitä entisiä satamalakon särkijöitä.
—• Joo, kyllähän minä.
— Niitä ne ovat kaikki. Mutta yksi
niistäkin täytyi Jo eroittaa, kun unl9
saan oli hyräOlsrt Vapaa Venäjän sä»
veltä. Missä .lie Kolikkoinmäellä sitä
kuullut ja unissaankin innostui sitä
hyrällemään.
—• Kah, niinkö oli jo turmeltunut!
— Nihi. oU.- J Ä :keWasl vielä kiel­tää.
Ettei hän asiasta' tietänyt. Mut­ta
valveilla ajateltua ^monasti uneksu­taan:''
.' . '
— Eroitettönko 'hänef kohta, vai
ratkälsiko T. U. L : n toimikunta asian?
—- Tietysti se ratkaisi. Me sitten,
vaan nostettiin syyte etsivänkeskus-j
poliisin puolesta Valtiopetoksen valmis­teluista,
kuten ymmärrät. Ja tullhaaj
se sitten todistettua, että hänellä di
vehäläisystäyälU^^tä nahassaan, kos-;
ka unissaankih oli sellaista laulua by-
^^illyt•-'•-•;;^•^•i^•:,- •
— Vai, sellaisia uutisia VUpurista.
Tietää sen kun on niin lähellä rajaa
Eikä sitä, rajaakaan ole saatu muu­tettua
Moskovan taiakse. Aina on.
se ryssälälsyys, hym, bolshevismin
vaara uhkaamassa meidän urheilu­liittoamme.
f"
— Sanoppas muuta, veliseni ,
— Hyvä vaan, että urheiluliikkeen!-
me on puhdistunut kaikesta punaises-j
ta kansainvälisyydestä.. Eläköön kan-sallishenklnen,
meikäläinen urheilu.:
- - Eläkööööön! ' :
— Juu, mutta sinä sanoit, että ur-1
heUu. Mutta-mitä urheUua sitä nyt
sitten oikeastaan ön^ kim kaikki seu­rat
kohta ovat eroitetut T. U. L:stä ja
työhön niillä ehdoilla, < mitkä herrat
suvaitsevat antaa.
Täällä kyllä kiertelee Joka talvi Ca­nadan
puutavaratyölälsten teollisuus­liiton,
samaten kuin I.W.W:kln, lä­hetit
tekemässä herätystyötä. Nytidn
jo tänä syksynä täällä käväsi I.W.'W:n
delikeitti. Vaikka en olekaan i.w.w.-
läinen, niin olin kuitenkin myötätun­toinen
hänen hommalleen, saada
kämppäkokous tällekin perukalle.^
Luultavasti hommasta ei tullut nii7
tään. kun kuului mutinaa, etIS mifSs
hyötyä niistä - kokouksista on. kun
tässä Jo on kämiät hommattu, eihän
käydä lujilla o
Riito paolntjconventsionista
Ruotsin puolueen oikeistolainen joh­to
ei ole suostunut siihen Komin-temtn^
tekemään . ehdotukseen, että
pudue^: konventsiozii pidettäisiin vas«
ta tammikuussa, vaan sensijaan oi­keistolainen
johto itsepintaisesti yrit­tää;;
pitää; puoluekokouksen marras­kuun,
16—18 p:nä, vastoin Kominter­nin
tiukkaa vaatimusta konventsimiin
l3*kfiSmlsest5. PoUtikenih Julkaisema
puoluejoäidon manifesti käyttää ^t-
ISin uhmaavaa kieltä, lausuen, että
kcnv^täoni tullaan pitämään "Joka
tapauksessa marraskuun aikmia."
Oikeistolainen johto pelkää sitä, et­tä
puolueen Jäsenistön enemmistö tu-J
Hsi asettmnaan Ea»mlnternln taakse,
jos konventsioni lykättäisiin taxnini-kuuhun
astL
nyt sovi ruveta mitään vaatimaan.
Eihän toki, kun ollaan kerran jap-
Arkipäivän pakinaa
Kaikki on mahdi^Iista maaHmassa
Paljon täytyy ihmiseq kuulla en­nenkuin
korvat putoaa...
Methusalemin ikää ei saa epäillä,
siilä se on raamatullisia totuuksia, jot­ka
on uskottava järkellemättä. Siis
hän eU lähes 1,000 vuotta. Miten hän
cli, siitä tärkeästä seikasta, ei ole
mainittu, mutta luultavasti ei syö­mättä,
koskapa ihminen pitkästä ke-,
hitykäestään ja erään osan yhtämit­taisesta
harjottelusta huolimatta ei
ole päässj^ siinä siihteessa kovin pit­källe
— aivan syömättä, vaikka se
t ä y ^ myöntää, on oppinut elämään
uskomattoman vähällä. Sitä vaätoin
sammakko, jökä vivahtaa hiukan e i ^
onnistuneeseen ihmij»en,' mutta jota
jtnnala e| luonut sell^sella huolella
patin Jappareita!.
• Minä puolestani olen sitä mieltä
tässä odassa. että tällainen "Jipomisr
systeemi" olisi kertakaikkiaan pois-,on;kuitenkin voittanut ihrdisen tässä
tetova paperipuuteollisuudesta, siimrsuhteessa. Huomattiimpa'^^ eräänkin
se on kaikkein suurimpana syynä työ-;
palkkojen alaspoKemiseen. Joku niin
sanottu, ropsipini näillä maksuilla
vielä vöi saada elatuksensa, toisten
beikompain taist^essa vilun ja nä­län
kanssa. Pois: meistä tämä sa­lakähmäisyys
ja "yksityisedun val­vominen",
,siim se on, turmiollista
koska meillä on yhftelnen vihollinen —
kapitalismi. Jota vastaan meidän on
tiivistettävä rintamamme yksi kalk­kien
ja kaikki yliden puolesta» taiste­luun,
saman punaisen lipun alla. Eia-pitaUsUt
ovat järjestyneet ; viimeistä
myöten ytulesi vahvaksi linnakkeeksi
Jota vasbjfui.ineidän yhteisvidmbi on
lymiättävä. Bessn.
eläneen vuosikymmeniä seinään muu­rattuna,
slisolosuhtelissa,' Joissa sit-keinkin
proletaari heittää henkensä
muutamissa Tilkoissa tai ainakin kuu­kausissa.
Kilpikonan, joita emme viit­sisi
idtää sukulaisenamme, paljon ol­lenkaan,
sanotaan eiävto vnoiasatoja.
Meidän ikämme on siinä puolen sadan
vuoden korvina, tai Vaikkapa seitse­mänkymmentä
vuotta, kuten Taavetti
sanoo. Kohtalaisissa' olosuhteissa.
Mutta ^ n raataja useimmilla teoUi.^
suuden aloilla nykypäivinä el saavuta
tuota kunnioitettavaa ikärajaa mutita
kuin ihmeeksi, kuten mfe sen hyvin
mutta eipäs, kuolevat hekin, vaikka;
eivät toivoisi ja vaikka käytettövänääo :
on kaikki tieteen keinot ja kaikä-;
valtiaan" rahan mahtL Siitä näemme
ettei sitä sentään rahallakaan kaik­kia
saa. Taivaaiseen sillä kyllä pää­see
jo täällä^ mutta Tuonelan vifts-temies
ei ota. lahjuksia vastaan «ö.
useimmiten aniMKaikaa tehdä mitään?
valmistuksia paremmin kuhi jätkän,
Jonka päälle pmtkaattuu tai kivi po-toaa
työnsä ääressä. Nihipä toistai­seksi
el voida asiaa auttaa. — ajan- ^
hammas Jäytää, nourqus katoaa, van­huus.
tulee. Ikuisen nuoruuden Jari
kuolemattommuuden ajatus on vaanj
hyvin heikko Ja kaukainen unelma
vaikka saavutetaan se Joskus, voin
ma sen väliltä myöntää, sillä suurem-<
plakin ihmeitä' on maailmassa tapafi-.^
tunut Ja tulee tapahtumaan. Siis nyt-
— kun sadan vuoden korvine byvöi-j
läivänlapsi pääsee, voi hän »ittSi
onneaan.
ÄfikettSia teilteiÄta teött eris te*-;
MTalncn, Jonkai^^ u ^
ihnan vanhimman ihmisen melfiö
tiedämme. Hyvänpäivän ^lasten siis
luulisi elävän paljon enenmian aikaa,
levinämme, itka. m täällä muriiee»
laaksossa lähes pqöUtoista sataa vaot­ta.
Ja miten hää' kuoli jouttd
ton alle. Siis vai&analkälsen ka»-
muksen mukaan luöhhottomalla,
ta meidän palvSBmme "luonnoDisdla
kuolemana;* Miten kadan olisi iJojJ?
tuota kompastusta elänj^tkään. si»
ei hän oUat vielä" hankkeissako»
Jättää^tätä maaamaaJiÄinvast^^
oU juuti lähdSs^ Amerikaan itsov
fOmaottamaan eSvissS iaais8»,\?