Vapaus, November 10, 1926

              i ^ f c i i i i i i i i i i l i i -
KAlkklEN M M E S ^ T T O M A A T M T YTOEISRTOTAMAANI ^ 1 TTOJJ^ESTEN JA TAIXIOTOIKiUN K Ä S H N / H ^ J^
Työväen vapautus tapahtuu
vasn sen itsensä kautta!
No. 131 —1^26 Keskivjafclc
Polips4hitarioi
isomaat
Tor^ato.- ~— MaakantahalUtnksen
tex-ves^nufiisteridn: viime-v^
lostuksessaviitataaa'joillakin sanoil<
la terveydellisiini^ olosahteisiin : Poh-joi&
Ontarion ^netsäseudniUa olevil­la
työraaiDa.
' Terveydellisten olojen .päätarkas-tajan
A. R.' Whiten antanlien tieto­jen
mukaan : oli ' Poljjois-Ontarion
viUeillä seodtliUa 150 yhtiöllä 424
metsätFÖkänippaa,^ joissa^ työskenteli
21,916 miestä. : Näiden/ Iisaksi oli
tällä i^ilH^noUiMStijär^estj^^
la Olevalla: aineella • seuraavat -mää­rät
muita yrityksiä, joissa työsken­teli
huomattavat määrät tilapäis- ja
Inilkutyöläisiä. - Hänen - antamiensa
tietojen mukaan jakaantuivat nämä.
alat seuraavtisti: ~'
60 sahaa ^ 4,657 miestä
61 kaivantoa ,.2,300 „
53 tierakennushank. 1,725 „~
82 rautatien korjaus-joak.
(Extra gangs) 2,865 „
5 paperitehdasta , 3,175 ^,
7 rafcennosurakoitsijal.' 2>600 v,
2 kalastosasemaa r 175' „
Haolelurniinen tjroliuctea
Vuoden aikana snorittaessamme-säänndUiaiä
;tehtäviämme, olimme
tavanneet monta loukkaantunutta
työläistä ; makaamassa' kämpissä,
vaikka heidän oikea paikkansa olisi
ollut sairaalassa, : sanoo hän /«del-
. leen. Nämä teryeysvirkailijat olivat
tulleet "pakotetuiksi" keskustele­maan-'
vasioi3ta^^ työnantajien. lääkä*
rien ., j a yhtiöiden j ohdon kanssa,'
Maakunnan'' -terveysministeriön ta­holta
lietrotaan -tehdyn yrityksiä ter­veydenhoidon
edistämiseksi ja tapa­turmien
ehkäisemiseksi puutavara-ja
paperfteoUisuuden alalla.
Siitä Thuolimatta/ että tapatur­mien
^ ehkäisemiseksi > on, puutavara-,
: teoUisuaden^ työnantajien keskuu-"
teeri" perustettu erikoinen yhdistys
ehkäi^mään -ja rajottamaan työssä
tapahtuvia tapaturmia, on niiden l u -
-kujftäiäxäi edelleenkin; erittäin suuri.
Vaikka . työläisille maksettavat kor­vaukset
ovat pienjen palkkojen pe­rusteella
verrattain mitättömät, niin
valittavat -puutavaraparoonit tapa­turmista
johtuvien korvausten suu­ruutta
ja siitä aiheutuneita menoja.
Että metsätyöt eivät ole niinkään
vaarattomia kuin yleensä luullaan,
sitä osottaa ser että Pohjois-Onta-rion
metsätyömailla tapahtui vuon­na
1923 3,467 tapaturmaa, joista
46 päättyi kuolemaan. Sahalaitok­sissa
tapahtui samaan aikaan 1,596
tapaturmaa, joista kuusi päättyi
kuolemaan. Näihin sahalaitoksissa
tapahtuneisiin tapaturmiin on las­kettu
„n)yo3' ne tapaturmat, mitkä
ovat sattuneet järjestetyillä kun­nallisilla
alueilla sijainneissa sahois­sa.
' \
/Nämä tapaturmat tulivat maksa­maan
tyonan-tajille - lähemmäs mil­joonan
-dollaria suoritettuina tapa-tnrmier.
koryausmaksuina. Työnan­tajien
9mien laskujen ja väitöksien
mukaan nousivat nämä kustannuk­set
50 senttiin, jokaista tuhatta pun-tavarajalkaa
ja 30 senttiin jokaista
valmisteltua paperipuukoortia, koh­den.-
•
Työnantajien ja hallitusviran-omaiaten:
toimesta ei työläisillä ole
odotettavissa mitään parannuksia
olosuhteisun, vaan on työläisten pa­kotettava
työnantajat järjestövoi-mallaan*
tekemään tarpeen vaatimia
parannuksia.-; Sentähden on jokai­sen
m«tsätyöläisen liityttävä järjes­töönsä
— Canadan puutavaratyo-läisten
"-teollisuusliittoon.
IVhiinysrtiemppeU,; t
palanut
Quebec, — Ste. Anne de Beau-pressa
» 22 ni^ilin et^syydessä tääl­tä,
paloi Viime maanantain j a tiis­tain
välisenä yönä Pyhän Annan
pyhättö. Kirkko oli rakennettu vä­liaikaisesti-^
vuonna 1922" sathineen
suuren miljoonapalon jälkeen.
Tulipalossa menetettiin paljo ar­vokkaita
taide- j a kirkollisia esinei­tä^
Tärkein Pyhän Annan; väitetty
pyhimysjäännös pelastut. -Tulipalo
aiheutti puolen miljoonan dollarin
suuruisen vahingon.
Vuonna 1922 sattuneesta palosta
syytettiin Ku Kliix Klaneja, Nyt
tapahtunutta tulipaloa epäillään
myös murhapoltoksi, sillä sen alku
viittaa siihen. Muutama viikko ta­kaperin
syttyi kirkossa myös salape­räinen
tulipalo, mutta se saatiin
ajoissa ehkäistyksi. - • '
. On syytä «pälliä tulipaloa murha­poltoksi,
sillä kirkossa säilytettiin
kalleuksia.
Sanomalehtisensuuri
Pa0lassa
Varsova. Maanantaina astbi
maassa voimaan nasi painolakL Sen
mukaan rangaistaan kaikkia sano­malehtien
toimittajia sakoilla-ja^xasr
kailla vankeastnomjoiUa hallitok-sen,
ministerien, valtion viranomais­ten,
tuomarien ja sotOasvirandhiaisi
ten ^iminnanf arvostelemisestai sa­moin
samoja . viranomaisia . koske­vien
liälyyttävien uutisten jalkai-semisesta.:
- Sanomalehdistön enem­mistö
on pannut ankaran vastalau­seen
tätä painovapauden sortamia^
ta vastaan.
Toimenpiteen johdosta- odotetaan
yleistä -vastalausemyrskyä. -..:: y
Noskelaisten lellipojan Pilsudskin
kuningaskunnassa ci saa enää - tus-km
kiittääkään hallituksen edesot-tamisia.
Vain Säiie^iy^^ ||^^
voi työväenluo]öca yoitoa%
n » ^ 10 pmä—Wed^ Nov> 10 Member The M e n t e d Tnm mä
Itämerenmaiden am^
matillinen konfe-^
renssi
Tukholma. Ruotsin ; ammatti-
'•'7'
Taistelu LabradoFista
••••-•f:': • • ' .
Montreal. — Canadan' ja New-foundlandin
^ siirtokuntien välinen
; taistelu Labradorin omistuksesta on
joutunut: uuteen j - i ^ i h e e ^ h ; ' : k un
täfcäläicen-' papplsmies. liaac: De - Ia
- Penha: <in ' fisittättyt vaatimuksen
Labradorin "oinistuksesta. -. .* ; • •
' Hän selittää onustavansa jäljen:-:
. nKcsen . asiakirjasta. Jolla kuningas
WUh©Im Oranialainen/ 1697 luovutti
Labradorin kaikessa laajuudessaan
läänttyksenä han«n edehäjilleen.
PenhaseUttää hänen edeltäjänsä
. Joseph - ö e ' l a -Ponhan olleen niiden
ensimäisten matkassa, jotka ottivilt
haltuunsa Labradorin vuonna 1W7^
Valtakunnan sälanenvostossa on
jo ^Biikkojä yritetty :saada selvyyttä
LaSrtöfcrin juttuun. On selvää, et- »«»nJ
tä L4bl{idorin rannÄon omlstus^loytyy-järjestön
sihteeristö on, ; kuten tun
nettua, lähettänyt eräiden •: maiden-ammattijärjestöille
'kehotuksen lä­hettää
edustajansa Tukholmassa
jouluk. 6—7 p:nä pidettäyään Itä-merenmaiden
. ammatilliseen konfe­renssiin.
Konferenssiin, minkä ta­kana
on Amsterdamin pyrkimys saa­da
vaikutusvaltaansa •, eritotenkin
Suomen, ja Norjan; ammattijärjes­töt,
ön kutsuttu Tanskani Norjanj
Suomen, Viron, Lätin ja Latvian
am^ttijärjestö^. Tärkeimmän • I-tämeranmaanj
.;rr Venäjän, ammattir
järjestöä ei sensijaan ole kutsuttu,
vaikka; on päivän selvää, ettei i l ­man
sitä voi olla puhettakaan mis-t
p n Itämerenmaiden ammatillisesta
eheydestä. Toiselta, puolen on^tan*
-nettuW^?että-^orjan jaTSuoml^^^
mattijärjestöt kannattavat englan-tilais-
venäläisen eheyskomitean pyr­kimyksiä.
: • '
Oudegeestin Ruotsin ammattijär­jestön
kautta tekemä alote ei siis
ole mikään muu kuin hajotusyritys.
Konferenssin tarkotuksena : on Poh-jois-
Europan ammatillisen liikkeen
vetäminen Amsterdamin oikeisto-johdon'
alaiseksi j a Venäjän amma­tillisesti
järjestyneiden miljoonien
eristäminen täydellisesti tätä tietä.
"Politiken" kirjottaa, että hank­keen
todellinen tarkotus paljastui
jo Oudegeestin vieraillessa Helsin­gissä,^-
seikka mikä selvenee siitä­kin,
että Venäjän ammattijärjestöä
ei ole kutsuttu konferenssiin. Jos
tarkotettiin Itämerenmaiden yhteis­toiminnan
aikaansaamista,, olisi Ve­näjänkin
ammattijärjestö ollut kut­suttava.
Sitä paitsi on norjalai­selta
taholta jo vaadittu, että jos
norjalaiset tahdotaan saada konfe­renssiin,
on' siihen kutsuttava ve­näläisetkin.
' -
KolmeaatM IratollBMa ' v'!> i
Manilla. — Pyöreemyrdty,. nou­suvesi
j a ttdva 'ahdistivat 'Vhteise^i
laajaa aluetta Filippiinien^-saarella;
jättäen jälkeensä noin •'koUnesataa
kuollutta j a suuret määrät ~tuhoutu>
nutta omaisuutta. ' ^ -
Pyörremyrsky raivosi xColumbang-joen
vesistössä, pysäytti)MJ>; .Ye^en
juoksun ja ; saattaen /'8^n-'psilaa<
maan takaisin. Siitä! :iaiheutui
suuret tulyai;, jotka - pyörremyrskyn
muun tuhon lisäksi aiheuttivat-a-sumuksien
joutumisen. asukkaiifeen
veden valtaan. Sillat ja tiet tuhou­tuivat,,
samoin /lennätin- ja puhe­linjohdot;
Tämän. vuoksi ei olo
voitu- saada tarkkoja tietoja hävi­tyksen
määrästä.
--••"rPyÖrremyriilö^ V tul» 'Province^'" ja
Saniarsaarten suunnalta. Batangan
maakunnassa sanotaan myrskyn joh­dosta
ainakin kaksisataa ihmistä
menettäneen henkensä. 'kuissa
maakunnissa arvellaan myrskyn uh­rien
lukumäärän nousevan ainakin
sataan henkeen.
Ghicaisron veslvarkaus
Washington. Täällä on aika.
VALON NOPEUS
Chicago. Chicagon yliopiston
professori Albert A. Michelson on
ilmottanut onnistuneensa mittaa­maan
valon nopeuden melko tar­kalleen.
Hän on < ponnistellut tässä
työssä elinaikansa..
yleensä on hsrväksytty valon no­peudeksi
186,000 mailia sekunnis­sa,
vastaten lähes 300,900 knf.- Tut­kimustensa
tuloksena ilmottaa hän
nyt valon vaeltavan avaruudessa
299,795 km. .«ekunnissa, mikä on
58 km. V vähemmän kuin aikaisempi
otaksuma.
Valon nopeuden tarkalla tunte­misella
on äärettömän suuri merki­tys
tieteen eri aloilla. Varsinkin
tähtitieteilijöille on se. suuresta
merkiiyksestä, sillä siten voidaan
'toimittaa 1 mahdollisimman tarkkoja
mittauksiav j a laskelmia etai^ryksis-sSv
ja-; liikkeistä . avaruudesta. . .
kuuluu Newfoundlandille, ", Epä­selvyys,
johtuu siitäj että Newfoundr
landin ' asianajajat .selittävät omis^'
tukseen sisältyvän rannikon lisäksi
huomattavan alan sisämaata länteen
rannikosta. Quebecin maakunnan ja
Canadan edustajat väittävät taasen
vastaan, sillä kaikki haluavat omis­taa
no rikkaat Mnetsät j a • venvoima-oikendet
sekä todennäköiset mine-raalirikkaudet,
joita Labradorissa
/
nut kuulustelu, jossa suurten jär­vien
ympärysvaltiot syyttävät Chi­cagon
terveydenhoitopiiriä suurten
järvien veden varastamisesta. Asia
esitettiin ylioikeudelle joitakin kuu­kausia
takaperin, jonka johdosta
Charles Evans Hughes nimitettiin
toimittamaan asiassa kuulustelun,
jossa todistusainehisto esitetään ja
laaditaan sen perusteella asiasta
lausuntonsa ylioikeudelle.
Illinoisin valtion- puolustaja asias­sa
vetosi siihen, että järvialueet
kuuluvat osaksi myös Yhdysvalloille
ja että ne sen perusteella saavat
käytellä järvien vesiä vapaasti." Ja
että Yhdysvaltain lainlaadinnallisil-la
laitoksilla on'oikeus päättää asi­asta.
Illinoisin puolesta väitetään, että
nykyinen Michigan-järvestä johdet­tu
vesimäärä on . aiheuttanut Missis-sippin
pinnan nousemisen kolmella
jalalla Illinois- ja Ohio-jokien sui­den
välisellä alalla. Jos Yhdysval­lat
päättävät, niin.saatetaan Michi-gan-
järvestä johdattaa vettä vielä­kin
enemmän, vaikkapa St. Law­rencen
sisämaan vesitie siitä kär-sisikin.
Jos St. Lawrencen vesitie
kärsii veden . pois johdattamisesta,
saattaa sen omistava -vieras maa
sulkea sen,
V. Edelleen muistutettiin mieliin,
miten Englanti aikonaan kielsi yh­dysvaltalaisilta
aluksilta -pääsyn.' St;
La'wrencen - vesitien kaot^' mere||«i
Chicagon .edustajat T väittivät
symyksen olevan puhtaasti :poIUtti-°
sen asian, joten se^ pitäisi pHäS
poifsa oikeuslaitosten piiristä. ; .,
TVOVXENLEHOELLE OIKEUTTA
Vaasan raastuvanoikeuden pää­töksen,
jolla ratsMpoliisi iP. O. Sand­bergin
juovuks5-~Ji esiintymisen ker­tonut
toverilebtv Työn , Jtäni: ;vöpiab-tettiin
kunnian! jokkaussyytteestä ia
Sandberg - tuomittiin maksamaan
'vastaajalle kuloina 500 miarkkaa,
on hovioikeus vahvistanuti
Lontoo^'-^^yipme viikon kulues­sa
pidettiin ap|Wtti|3rJest5n jdh-don
välitylcseltiltlbkaisia neuyottelii
ja hiilenl(afva$|Ui^»'kaivosten omis^
tajain ja hhiUtul^en edustajien kek-ken.
vaicoa.,^»pi|Ilk oU toiveita la-kon^
sopimises^l'mutta sitten ne
Hendricksomt aiii^
, onnettomuudessa
' (Sähkösanoma Vapaudella) ,
Lakeland, Fla.T mairask. 8;p.;;-r-
. Mt8«,'^^Hendrlckson on sairaalassa,
I ' 1 ; ' l ä^t^n^*^£^eili^t>b^^
kaivosten'Martin Hendricksonin sor­mi
munkaanttti, oikea silmä ja kas­vot
saivat pahoja naarmuja; Oliver
ja Martha loukkaantuivat lievästi
marrask. 7 pmä kello puoliiiel-jän
aikaan Iltapäivällä eteläin ,Oir-ländo-
nlmisestä paikasta, kun
tematön auto takaapäin tSriiiäsi
Hendricksonin antoon. Bahadi^
apua tarvitaan.
Martha Hendrielcson;
siirtyivät ^tt^6tl
ta ne ovat .«de'
kon loppuuÄ?>^
Viime lauanJ
telut ovat'
sa;.V'Mutta
varmuude11a'|v8
vastustavan-ten
s^nsalliak^V'^
musta mini
koista. , f'.,' ^> ^
Ka|ivÖ3ten<^is^«jat vaativat mini­mipalkan
ja^tmupen yksit^isseikko-jen
, äopimistsh''atueittain,. «ikä j/^-
dellä koko^ xo^tk Ikäsittävltmisopi''
muksinä. ^«idm - tarkotujt^naan'
m alkuun, jo|^
siirtyneet vi|>
i icäydyt^^envoti
Ien v^o»>
iolittattA Voidaali
;.?kaiv98paroonien
kahrostyöläisi
ittsta jb'vaati­ja
muista 'sei-
IiuUa;^)j£aivost]^$llä^^n johd<^^^
sejä \ ,v^itys0]]iÖ^^W8ia. :joide^ ^ h^llf-tukseh
\ jäseWtlNEHari|Ievat saa^v^ Mai;
%^ö&tieW u omielya^ii^^yvälcsymi^n.
VaDadlainioii^
NenvDstoliti
J[ip«^k<v^
yhdeksättä vuosijuhlaa vietettiin
kaikldatta: Venäjällä suurenmoisesti.
on rikkoa kaivo^^öläi^ten rintama.jT^Hlsuusproletariaatti, talonpojat
Hallifcus. tftSu^ittänyt.^yiilcon.^Io^ ykv.isdtila»fr''olhnWipjat!tiUKsmälsln--joii^
• 'LtNINCRADEN-^LYYFEieiN '
lAIVAYi^EYS
Vuoden 19l4 jälkeen*'ei Lenin­gradin'ja
Lyylikin välillä ole.ollut
säännöllistä höyri^^laivayhteyhä. Nyt
ön kuitenkin ^:^hdytty järjes^mään
täUe;^ Jinjalle •> IS^wlline&.^^asjiJ(g8a
taja- ja tavaralnkänneyhteys. Aluk­si
:..tulevat laivat tfekemään. vainckak-si
matkaa '^kuukaudessa molempiin
suuntiin, mutta myöhemmin; tullaan
'vuorot järjestämään jokaviikkoisik­si.
ENTISTEN TILANHERRAIN
KARKOTUS
Tambovin läänissä ' on karkotettu
maatiloilta 103 entistä tilanherraa^
jotka näihin asti ovat jot^kuten
saaneet hoitaa .^ntisiä . tilojansa.
Kaikki karkotettujen maat „ on ' j a ­ettu
vähävaraisille talonpojille.
TAKAISIN KOTIMAAHANI
on Amerikasta ; palannut 25 niistä
50 :stä neuvostovaltalaisesta. ylioppi­laasta,
jotka ovat olleet Fordin teh­taassa
harjottelemassa j a v tutustu-maJssa
nykyaikaisen koneteollisuu­den
korkeimpaan tekniikkaan. . ;
UUSI NAPTALAHDE
Grosnin nafta-alueella on jälleen
puhjennut, uusi naftalähde, joka
vuorokaudessa antaa* useita kymme­niä
tuhansia puutia naftaa. :
Kaukaasiassa- Manikopskin piiris­sä
on G.P.Urn jiisenten ja rosvo
joukkueen välisen laukausten vaih­don
aikSna saanut surmansa tun­nettu
rosvo jä murhamies Turetski,
joka on murhannut yli sata hen­keä.
Novorossiskissa On ; vangittu kuu­luisa
^provokaattori Ashrafjan, jo­ka
-vuosina 1906—-l?-.oli • ohranan
palveluksessa ja saattoi tsaarin oh­ranan
käsiin paljon |valIankumouk-sellisen
työh tekijöitä.
Pohjoisten kansojen työläistiede-kunta
on alottanut: toimintansa Lo-nini^
adissa. Kursseilla on useita
kymmeniä eskimoja, sämojeedeja,
y.m. pohjoisen aluven:^ kansallisuuk­siin,
kuuluvia ' nuorukaisia; ' ~ ^
' ' Kijevin raitiotieverkkoa on kulu­neena
kesänä httonmttavaiBti laajen­nettu
ja yhdistää se ' nyt kaupun<^
gin läheiset ympäristötkin keskuk­seen.
MiasklsM on 8U||etttii - kaikki työ-läiskanpuiiginosissa
sijaitsevat olut­tuvat.
^ •
L«akisr«aia^V«ietd«« välille on
vedetty uusi puhelinlinja.
KokfuiuesM : cdittysmlelinen 'aines
ta^SräivSnä * - XonlteoiMa edl».
ly>mieUallUL «nekiilU nSsU
rääva eiiemmisto /
Iroin kaikkialla liikkeellä; vanriomas-s^"
uutta valaa puolustaaksensa val-lanHumouksen
saavutuksia ' viimei-sben'
mieheen asti. Moskovan pu­nainen
armeia, joka Leningradin
pnpiaisen armeien kanssa' yhdessä _^ , ,
Vallankumouksen?^ . krikUlisimmissä ' ?*""?°JSl''\^^*""' ^ J ' * " ? ?
i k u - * ; . * — „ j « » ;M.i».t3«a aamupäivällä alkoi Amerikan osuus-tui^
jaa_anmtdasa«n : 0t'k^a^ikakle"n.ls„a?^." ^:Vt^„^T Ä?l^*Uimiritkliito^ viides ' l^ongressl
uks^n eteen, oli 15,000 miestä kär
sittävänä joukkona kaatuneiden, vai-*
lan^Eumoussankareiden haudoilla
kunnioittamassa taistelut<>v^lreiden-sa
muistoa Ja vannomassa-'ftekoUi
suuden ' valaa . kommunistiselle: liik­keelle
ja-uudeö; vapaan Venäjän
luomiselle.
Lehinin haudalla M . Kalinin ja
1iE^?toilet:::Venäjäipvi}^n' ^
sen vanhan kaartin toverit pitivät
voimakkaita puheita . aaltoilevalle
ihmisitaerelle;. jonka lukumäärää ö^i
miltei mahdotonta arvioida. Useat
puhujista kohdistivat puheensa tu­levaisuuden
rakennustyöhön ja ve
tosivat työläisiin, talonpoikiin ja so
tilaihin, että alotettua suurta ty$-
tä. ei ole hellitettävä, ; ennenkun
kaikki vallankumouksen asettamat
päämäärät on saavutettu.
Kautta maailman kuuluisaksi tul­leella
Punaisella Torilla punaisen
armeian eri osastot antoivat sotilas-näytteitä.
Torilla oli joukko nyky­aikaisia
tankkeja, raskaampaa ty­kistöä
j a pikatykkejäi Ja koko his-
'toriallinen Moskova oli juhl^puki-iQissa.
Se suuri kansanpaljous, ne
myrskyisetr ' suosionosotukset * ja
yleensä joukoissa vallitseva yleinen
hilpeä ja innostunut mieliala ku­vasti
elävästi työväenvallan nopeaa
taloudellista nousemista ja luotta­musta
vallankumouksen lopulliseen
voittoc*!.
Koko maan sanomalehdistö ja
teatterit kunnioittivat muistojuhlaa.
Teattereissa esitettiin tilaisuuteen
valituita näytöskappaleita , ja koko
päivän ohjelmisto huokui voitostaan
tietoisen proletariaatin tarmoa ja
kykyä, niin taiteen kuin kaiken si­vistyksellisenkin
työn uudelleen ra­kentamisessa.
Juhliin oli saapunut suuret"^ mää­rät
talonpoikia j a edustajia kaikki­alta
Venäjän laajoilta alueilta. Si-viilihenkilöt
niinikään muodostivat
katukulkuä^n, jonka porvarilehdet
ilmettävät olleen viisi mailia piticän.;
Kun oli kokonaan mahdotonta väki­joukkojen
^ kokoontua yhteen koko­ukseen,
niin ^ täytyi järjestää
useita eri . kokouksia, joirsa
kaikissa selostettiin Venäjän vallan­kumouksen
historiaa j a niitä tehtä­viä,
joita sekä teollisuusproletariaa­tilla
että talonpojilla on tulevaisuu­dessa.
; SATAMATULOT HELSINCISSX
''Tulot Helsingin satamasta' nou<*
-sivat syyskuun aikana' 2,1^22,^42
mk. '95 p:iin, jotavastoln edellisin
-^oden tulot samalla ajalla olivat
Smk. 2,060,642:05. — Nousua oli
siis Smk. 166,200:90.
! Vuoden alusta syyskuun loppuun
nousivat sanotut tulot vuonna 1926
Smkuum, 14,878407:30 ja kulnvii^
na vuotena samalla ajalla l^okraän
lSif6^^a(i:60. _ Nousu oli siis
yhdeksin kuukauden . aikana Smk.
1^25,929:30. , ^
Farinailt: tulkevat tyo-yi.€
»i vaatimuksia
Winnipeff.. . - T T . Fprme»»' Union; of
Gpni»dan;jiPlite!kupnan /jtokouksesaa
on jiätifet^y Jiyväkayä vaatimus
: l.vMnaa seisovan sotaväen, lai­vaston
j?;:>««oväen lakkftuttami-sestaj*-
>
2. Sotilaalliatto harjotusten l^k-kauttami3$
sfca- koylui^.
Täten säästetyt. varat olisi käy­tettävä
'
. 1.' vRiittävien eläkkeiden maks^-
roise^ sodan »johdosta avuttomiksi
joutuneille; , . <
2. .Valtion vakuutusjärjestelmän
luomiseksi skirauden, vanhuuden,
kuolemani, -orpouden-, tai leskeyden
johdosta , hädänalaiseen asemaan
jotttuiieille. ^6 vuoden ikään tul­tuaan
, pitäisi jokaiselle miehelle ja
natielle' taata >^ dollarin päivittäinen
iul6^ heidän lukemisekseen vanhuu­tensa'
päivinä;
Näitä asioita koskevat päätöslau­selmat
ovat lähetetyt Ottawaan
Winnipeglstä valitulle liittoparla-mentin
jäsenelle J . S. Wood8worth'-
ille. ,
ja poliisien antattiteh ^eUjisfi ieiifo^
\distusteA pohjalla. <^ä*aeii,'^omit^7,,
öiden vallassa on tuomita'BeTTaiset' , ^j^^.
fascismin vastustajat, ^jotka eivät] '^ä
Amerikan^ osuustoimin- ij^'»»
A - • • • X j 1 ' Itoön faenkilatodiiMukBet
talutong rveusBdei s kon-ojWv
«ttil*kokoo»-»t9e-#8«tti'*"J«wirt- -littifcsehr <mb^ltifel*yf^^tft'iife:'<»#'
ttr^fc: HS&n mietoja.. ;
Edustajia, oli saapunut-^ 65,' mutta
todellisuudessa ' on kokouksen etlus^
tajisto'-laajempi ottaen huomioon
as!a&haqrrf8itfij»iu;ja yeljesedustajat;
Kokouksessa 'oli onaimäisenä päivä­nä
nplh 200—300 henkilöä. . -
Ensimäisenä päivänä kuunneltiin
raportit.
Erittä!;! tärkeä' seikka mainilta-
'kokoo'»^»tse-a8«tti'"koy^
itelemäänr' Wn1Ä*!x51nr'
lut nimittäin'tapana,'että jolcö l i i
ton harvalukuinen^johtajisto tai: sen
puheeqjohtaj» tohtori Warbasse ovat
nimittäneet Icaikki tärkeät komiteat.
Nyt! kojkous asetti joukon tärkeitä
komiteolta^ leiden ponsi-, finanssi-,
nimitys- ja: perustuslakikomlteat ja
toimitettiin. valinta, lippuäänestyksel­lä
entisen epävarman huutoäänes­tyksen
asemasta.
Valtakirjojen - tarkastuskomitea^
johon kongressin aattoiltana oU Hi­ton
johtokunnassa nimitetty H. V;
Nurmi, Eskel Ronn, Jacolb Liukku,
H. 1. Nordly j a Mrs; Solem, esitti
lausuntonsa; jossa se johtokunnan
ohjeiden mukaan. esitti' hyväksyttä>»
vaksi yleeiisä kaikki' edustajat, jot­ka
ovat tulleet valittua täyslnmak-saneiden^
jäsenliikkelden puolesta^
Mitään .mui^utuksia valtakirjojen
tarkastuskomitean työtä vastaan ei
ilmennyt. '
. Ylitsepääsemättömän ristiriidan
oH' valmistavassa työssä nostattaa
se, kun liiton virkailijat j a erittäin­kin
Northern States liiton* sihteeri
olivat liiton edustusta järjestäessä
koettaneet saada /yksityisiä osuus--,
liikkeitä mahdollisimman paljon lä­hettämään
edustajia suoraan sivuut­tamalla
oman piirin emäjärjestöjen
yhteistoiminnan.. Sen' tilalle, että
m.nS; kaikki keskusjäsenliikkeet oli­sivat
olleet edustettuna keskuskun­nan
kautta oli useita keskuskunnan
jäsenliikkeitä kiihotettu lähettämään
edustajat suoraan, jota kehotusta
oli useissa liikkeissä^ seurattukin, jo­ka
vuorostaan johti pulaan, koska
peruslain mukaan itsekunkin p i i r i ­liiton
edustuksen määrää koko piiri­liiton
jäsenmäärä /"eikä se, kuinka
monta paikallista liikettä on.
M.m. Pohjois-Lännen > liiton alu­eella'^
bn hyvässä kunnossa olevia
paikallisia järjestöjä 101 ja liiton
jäsenmäärä edellyttää noin 46 edus­tajapaikkaa.
On luonnollista^ että
kalkilla pienlltä/palkaUislUa liikkeil-
1% ei ole mahdoUlsuutta saada edus­tusta
kansallfsicohjBrresslin', • paitsi
emäjärjestöpsä" kauttfl»^-^
K)in sekaannukseen ,oli-syy kon-
©•essln, järjestäjIsÄ ^Ikt edustajia
lähettäneissä llikkelssä,/paästHn yk­simielisyyteen
Idinä,- että hyväksyä
kalkki täyslnmaksaneiden jäsenllik-keiden
edustajat; ja tulevaisuudessa
varoa sohlaus. — Olkoon kuitenkin
mainittu, että missään tapauksessa
peruslain seumaminen, edustaja jo­kaiselta
500 Jäseneltä, ei olisi aset*
tanut kyseenalaiseksi' keskuskunnan
edustusta,' sillä se oli järjestetty
juuri tuolle peruslain määräyksed'
pohjalle.
E^ongressintySkömlteoibin, joihin
jmim^
soUnia yastaai»; suunnatuä': tttofc»^^; > ^
yrityksen./on taBci^temti' B$aA^:l'^S'§^
uiitta tuttltä-pnrJcisUnsair - v X ^ l ^ '
Mussolinin «ntaitaalla.JuliatdlMcfBa^j\' jy^
on määrätty peru8tettäy44;'e*^?:-^
ole tehneet mitään sellaista'*teicoa,;/<>|
jonka perusteella heWt voitelen'
tdvalUsen - lain perusteella - tuomitaj-^. - ' *' y4
karkotettaviksi he^äUe . fria^tjrltev
saarelle yhdestä.viiteen vuoteen,"
Täten päästään" fascismin visfuata-.j XTr^^"-' '
jista"'ja ^TcansalU8elle'Äu«a«e ^viafc-^^^
puUinen;
Tämän tsaarilai
kasta varten. Sijmoin, vJ(|»WBÄUisia;,- ,^ ,
varten. .Nanaa t^distufcffkr pitää ly-/V',::> j
hyen lajan; kuluttua'uqdi8taa.> ,^a-> \
maiseen^ uridntajärjestejmlän ^sisäl-. ^ <
tyy 'vlel# talonmiesten 'allsta^nine?^;' > > \
poliisien ^Mty^reikdr j.Talonmiegten> ;
pitää olla tietoisia talon ' asukkai-j ^ ' i
den liikkumisesta. ..-^1
KuolemanrangaistukserC' alaiseesi/ wm
Oli saatettu myös, k^ninki^aUisen^ / i ' /'
perheen jäsenten ja hallituk^e^^ääV .
miehen turvallisuutta ia 'h6nkeä:;;'\^/; Vj|r
vastaan tehtyjen yritysten lisäksi/
kapiiiaan kiihottaminen, maanptiV'.'/*^, ^
lusttissalaisuukslen . paljastamineit^'') 1 ai
nyt näitä diktaattorin > antamia'vkaa-"^
seja, tyytyväisyydellä, ai^iU^H.Ä,
Roskajoukot riehuneet i« t«j>pj^^et<
Lontoo. — Daily Heraldin ^I/a|;a-nosta
saamien tietojen.'mukahn.'on
Mussolinia vastaan tehdyn' nii^rHa-yrityksen
'seurauksena/ollut (kjuldkir:
alla maassa hirveätä taantumuksel­listen
riehuntaa. ''' '
On , toimeenpantu murhia,,^'',pa­hoinpitelyjä,
<^ asuntojen ^liävittämi-slä
ja karkottamisia, joissa läliea
sata henkeä on saanut surmana'ja
tuhatkunta' haavottunut;:;VälIckl9l tie-'
dot saattavat olla Iliotellut,. niin
ovat ne''suurin piirtein, -to^. ^' '
9m
m
MIHINKÄ VALKOISEN MAAN
' POLIISIT PYSTYVÄT .
Joku aika sitten' paljastctitiin
Karstulassa useita kavalluksia^., j o i ­hin
syypääksi olLitsensä^^-tehnytit^^o-^
liisi Georg Epgrman. Asiaa, tuikit^,, '
taessa kävi' selville, että Engman ' ^
oli Itavaltanut yleisiä varoja/J5,000'^^ '''^
markkaa ja yksityisiä varoja .noin
2,000 niai^kkaa, mitkä erät oli käyt- '
tän^ omiin tarkotukslinsa. ' ' '
Engmannia vastaan nostettiin
syyte kavalluksesta j a juttu oli esil­lä
Karstulan välikäräjillä, jossa.,
Engman tuomittiin rikoksestaan/.^
kuukaudeksi* kuritushuoneeseen .'se­kä
olemaan sen jälkeen^ 2 'vuotta
maan palvelukseen kelpaantaton. -' ^ > r-valinta
toimitettiin lippuäänesSyksel-:;
iä, tuli valittua seuraavat -edusta-v
jat: ' ^
Nimityskomiteaan 7 jäsentä.' ff.
L Nordby 46, Matti/ Tenhunen 48,
Eskel Ronn 43, Cedric Long 38,
Oscar Corgan 37, Albert <Jos8 32 , ^
ja Waldemar Niemelä 30 äänellä/
Poiisivallokuntaan 7 jäsentä. John ' '''-'^"C
Hendrickson 41, O. Carlson 40, Wni!t , .
Marttila 88, <3eo. Halonen ^g,CE;';'>N TC'^
20 'ääntää I i i i » P^rustuslakikomltea. '5 jäsenu^,.
H^;y, Nuniii 37, AJfrcd Baclcman
36, Severi Alanne 30^ Oit<r iEnäres ''
28 Ja A. W. WÄriner.2a. Seuraa- ''''
vat |f:orkelra'mat: Cohen 24,Ja* iBut'
;ranä^:3j?i|^iS;i|iiä-K:^^
Baha-asiainkomitea ,6^w; jäslentä,'. ,f
^^Cedj^ton^
Victor Laiiti 36, Otto' Itoi^äconen ' '
; ^ i ' ; ^ ! i a ; ; ' M a ^ | ^ | ^^
•r. c'"
/ i i i i l i i i i i i i i M^