Vapaus, July 4, 1925

              mm
f.ift.'";-
m- i l "
s ;
M i
An]
1 i
l i i j
I
f i
I
"r
< i
LaeaRtaliia, keEJk 4 p. — Sat, Iiifer 4tM> li25
D. Manuilskin makaan.
K&ptUUsmia »akauttatainen ja tyy-jsempi
aika politiikasta.
PeruskysTmys, jonka ympärille
poliittiset keskustelut kiertyivät,
koski kapitalismin vakauttamista.
Sitä eivät olleet Kominternin osas­tot
valmistaneet — liian vähän pan­naan
vielä huomiota taloudellisille
kysymyksille, vaan yritetään rat­kaista
luokkataistelun mutkikkaita
kysymyksiä pelkän poliittisen har­kinnan
perusteella. Monille johtui
päpoman vakauttamiskysymyksen
tutkiminen valtiollisen tyyntymis-ilmiön
johdosta lännessä. Kapita­lismin
vakauttaminen kylläkin il­menee
hiljaisempana aikana politii­kassa,
mutta viimemainittu ei rat­kaise
taloudellisen vakauttamisen
pysyväisyyttä. Tshekkiläisten tove­rien
logiikasta esim. seuraisi, että
kun ei Saksassa ole vallankumouk­sellista
tilannetta niinkuin 1923, on
luovuttava "vallankumouksellisesta
romantikasta" ja tunnustettava "yli-imperialismin"
ilmiö. Tämä ei ole
oikein. Kapitalismin luhistuminen
voi tapahtua hitaasti ja voi siinä i l ­metä
konjunktuurin kohoamisia ja
yallankumouksellisten tapausten vii­pymistä
ja voivat luokkavastakohdat
kärjistyä hieman ennen tai hieman
jälkeen taloudellisen pulan, riippu­en
monista muista seikoista.
Kaiualaicsota ja luokkataistelu.
Taistelu ei nykyisin ilmene kansa­laissodan
kärjistyneessä muodossa,
kuten 1917 Venäjällä ja 1918—-19
Saksassa. Sitä ei ole varsinkaan
viimem. maassa, joka vielä äskettäin
oli Länsi-Europan vallankumousliik­keen
keskus. Mutta olisi virhe, joa
tämä yleistettäisiin ja siirrettäisiin
ilman muuta muihin maihin, jos kat-aottaisiin
alkaneen samanlaisen ajan
kuin Europassa alkoi 1848 :n tai
Pariisin Kommuunin jälkeen. Näis­sä
yrityksissä tehdä Saksa kansain­välisen
tilanteen arvion lähtökoh­daksi
ilmenee vallankumouksellisen
kehityksemme "europalainen" rajal­lisuus.
On muistettava siirtomaa-liikkeet,
joilla imperialistisena ai­kana
on ensiluokkainen merkitys.
Väittelyssään Saksan spartakuslais-ten;.
varsinkin Rosa Luxemburgin
kanssa, Lenin vielä 1916- edellytti
mahdolliseksi itse Europassakin kan-fiaUisia
sotia. Viitaten siirtomaihin
J a puolsiirtomaihin (Kiina, Turkki,
Persia) hän.kirjotti; "Tällaiset so-
•dat ovat sekä edistyksellisiä että
vallankumouksellisia, vaikka niiden
menestystä, varten on tarpeen joko
sorrettujen maiden asukkaiden val­tavan
joukon yhtyneet ponnistukset
tai erikoisen (edullinen kansainväli­sen
tilanteen ehtojen yhtymä, taik­ka
sz^manaikainen proletariaatin ku-mousnpusu
poryaristoii vastaan jos­sain
suurvallassa."
Tällainen kapina, siirtomaasota ja
uusi imperialistinen sota olivat Le-ninillä
mielessä mailmanVallanku-mouksen
tulevia vaiheita arvioides­sa.
Sen lisäksi on pidettävä mieles­sä
kaikkia niitä ristiriitoja, joita i l ­menee
kaikilla mailman kulmilla.
Niinj)ä oli mailniansota 1914—18,
johon sotkeutui eri valtioiden kai­kenlaisia
ristiriitoja, pohjaltaan
Englannin ja Saksan taistelua ta­loudellisesta
ylivallasta, kuten Eng­lannin
ja Amerikan ristiriita on ke­hittymässä
. mailmankysymykseksi,
jonka liepeillä kieppuu niiden "pie­niä"
seuralaisia. Suurbritannian
jmperium siirto- ja valtiomaineeft»
taistelu mailmanmarkkinoista sekä
meri- ja rautateistä —• siinä se val­tiollisen
vakiintumisen idylli, jo*nka
avaa Europan "taloudellinen vaka­uttaminen".
, i
Näissä- ristiriidoissa on Saksalla
tärkeä paikka — valmistajana, tie­dustelijana
ja jouduttajana, Keski-
Europan kolonisoimisen esineenä,
jossa Amerikan, Englannin ja Rans­kan
ristiriidat törmäävät yhteen.
AmeHka tarvitsee Saksaij "normaa­liksi"
tekemistä saadakseen takeet
tappioita vastaan, kun sijottaa va­paita
pääomiaan '(Dawes-suunnitel-saa).
Ranska tahtoo "terveenä"
pysyäkseen nylkeä kaksi nahkaa
Saksan nälkäisiltä työläisiltä. Täyt­tääkseen
Davres-ehdot täytyy Sak­san
halvoilla tavaroilla tunkea Eng­lannin
teollisuus sivuun. Englan­nin
pääoman edut ovat siten i l ­meisessä
ristiriidassa ranskalaisten
imperialistien vaatimusten kanssa.
Dawesin suunnitelma on toivoton
yritys sovittaa mailman politiikan
ristiriitaisia pjrrkimyksiä, jotka tun­tuvat
kaikkialla, missä vaan suur­vallat
tunkeutuvat toistensa vaiku­tusalueille.
' Näin ollen ei voi sanoa, että työ­väen
tappio olisi pitkäaikainen ja
että olisi tultu "yli-imperiaUsmin"
aikaan, jolloin' työväen on nöyrästi
alistuttava voittoisan imperialismin
ehtoihin. Poliittisesta arviosta ei
voi jättää pois "henkeä", työväen
luokkataistelua. Bolshevismilla ei
ole mitään tekemistä historiallisen
fatalismin (kohtalouskon) kanssa.
Vuodet 1907 ja 1925. Usein ver-
} rataan länsi-Europan nykyistä ti-
' lannetta siihen, joka vallitsi Venä­jällä
v:n 1007 jälkeen. Vertauk-
: sella on perää, mutta vain eräissä
suhteissa, V:n 1907 jälkeen Ve­näjällä,
Stolypinin aikana, oli val­lankumouksellisen
näköalan pohja­na
vanhan järjestelmän kykenemät­tömyys
ratkaista maakysymystä, jo­ka
oli vallankumousliikkeen ytime­nä.
Nyt on Europassa kapitalistis­ten
ristiriitojen keskuskena Dawes-
I suunnitelma, jolla on samanlainen
; merkitys Europan vallankumoukses-j
sa • kuin talonpoikalskysymyksellä oli
(Venäjllä 1905 jälkeen. Tämä an-j
taa 1925 :n tilanteelle kansainvälisen
i luonteen. Siitä riippuu sekä Saksan
että kansainvälisen vallankumouk­sellisen
liikkeen kohtalo. Dawes-kysymys
ei ole Saksan sisäinen ky­symys.
Se tappio, jonka Keskl-Eu-ropassa
kärsimme 1923, toi muka­naan
raskaampia kansainvälisiä seu­rauksia
kuin 1905 epäonnistuminen
Venäjällä. Saksan nykjasessä tilan­teessa
on Venäjän 1907:stä eroavia
piirteitä: Saksassa joukkopuolue,
työväen vastustuskyky taantumus­ta
vastaan j.n.e. Mutta sittenkin
Saksa kalkkein enimmin muistuttaa
Venäjää v. 1907. — , Onko sitten
odotettava vallankumousliikkeen
keskuksen Biirtymlstä muihin mai­hin?
Olisi tietenkin kaavallista kat­soa
vallankumousnäköalain koko­naan
keskittyvän Europan mante­reelle,
erikoisesti Saksaan. Liike voi
alkaa muualtakin, esim. Englannis­ta.
Mutta kysymys on siltä, me­neekö
Britannian Imperium aikai­semmin
hajalle kuin Dawes-suunni-telma.
Arvelemme jälkimäisen ta­pahtuvan.
Englannin tai Ranskan
vaikeudet kumouksellistavat Euro­pan
tilannetta ja se vuorostaan
heijastuu Saksan tilanteessa ja vai­kuttaa
Dawes-3uunnitelman kohta­loon.
Saksan työväki on kärsinyt
tappion, mutta sitä ei ole lyöty ha­jalle.
Se on kaksinkertaisen riis­ton
alainen ja ' täytyy sen vallan-kumöukselllstua
pikemmin kuin mui­den.
Sen kautta näyttää vallan­kumouksen
avain yhä olevan Sak­sassa.
TÄmä väite näyttää oudol­ta
Saksan tappioiden jälkeen ja
kom. liikkeen kasvaessa muissa
maissa esim. Ranskassa, Mutta
on otettava h u o m i o o n , että
Saksan porvaristo elää nyt saami­ensa
lainojen varassa, keväistä al­kaa,
jä tulee sen syksy silloin, kun
Saksan työtätekeväin joukkojen on
suoritettava mailman kapitalismin
vakauttamisen kultit tuotteitensa ja
Saksan aktiivisen kauppataseen hin­nalla.
Mitä tapahtuu Itävallassa,
voi uusiintua Saksassa, Lähiaikana
on odotettavissa teräviä yhteentör­mäyksiä,
niin että on aikaista vielä
haudata Saksan vallankumousta.
Muissa mais^ ilmenee pikemmin­kin
työväenliikkeen nousua kuin
laskua, etupäässä Englannissa, Ul­konaisesti
on Englannin imperialis­mi
vielä varmasti jaloillaan, mutta
raihnauden merkit tuntuvat, Iso-
Britannia on samanlainen kansalli­suuksien
kokoomus kuin Itävalta-
Unkari V. 1914, ja kuuluu siihen
useita rotuja ja helmoja, jotka pyr­kivät
irti Englannin vallasta. Sitä
hajottavat siirtomaiden liikkeet ja
itsehallinnollisten alusmaiden pyrki­mykset
yhä enemmän irrolttua kes­kuksesta.
Englannin työväenliik­keessä
nyt tapahtuva käänne mer­kitsee
uutta lehteä sen historiassa,
johtuen siitä, että Englanti on me­nettänyt
monopoliasemansa mail-manmarkklnollla.
V:n 1907 kanssa vertailuun ei so­vi
Ranskan nykyinen finanssikriisi.
Frangin arvon alenemisella voidaan,
kuten äsken Saksan markan, rosvo­ta
työtätekeviä ja keskiluokkia pan­nen
sodan kulut niitten maksetta­vaksi.
Ranskan pikkuporvaristo ja
talonpojat tuntevat hävlnn<eensä so­dan.
Näiden mieliala vaikuttaa työ­väenliikkeeseen
nostattavasti. Mac-
Donaldin ja Herriotin hallitusvaina-jat
luulivat Dawesln avulla hautaa-vansa
Saksan vallankumouksen,
mutta nostattlvatkin omissa maissa
uusia voimia mailman taantumusta
vastaan. — Vallankumouksellinen
taktiikka ei voi olla johdettu kaava,
I Se perustuu joka maan voimasuhtei-
' den arvioon ja ne voimat ovat kan­sainvälisessä
työväenliikkeessä var­sin
moninaiset johtuen taloudellisen
kypsyyden eri asteista. Kaavallises­ti
voisi jakaa mallmanliikkeemme
muutamiin tyyppeihin: Maat sel­laiset
kuin Amerika, jolla on mah­dollisuus
päästä valtiaaksi mailman
markkinoilla ja jossa kapitalismi on
vielä luja ja työväen ylimystö saa
osuutensa porvariston ylivoitoista.
Kommunistinen liike el ole/edes Ve­näjän
1907 :n tasalla. EJ^äilemättä
työväen vallankumouksellistuminen
tulee tapahtumaan tavattoman no­peasti,
kun tulee kumouksellinen ti­lanne,
mutta vielä ei olla siinä. Sit­ten
on maita, joiden tuotantokoneis­to
on Järkähtänyt, vaikka ulkojiai-sesti
on kunnossa, kuten Englanti ja
Ranska. Työväenliikkeen tilaa ei
voi par.na 19ö7:n kaavaan. 3Iac-
Donaldin halljtusaikaa tuskin voi­daan
verrata mhinkään venäläiseen
kauteen. Venäjän työväenjoukot
vapautuivat harhoistaan verivirto­jen
kautta tammik. 22 p, 1905,
Englannin työväki kulkee omia tei­tään.
Ranskan työväki sai sosialis­tisen
vallankumouksen kokemuksen
}'li 50 V. sitten, joten tuskin voi-
; daan sen liikkeen mutkia sovellut­taa
Venäjän kaavoihin. Lähempä­nä
kokemuksiamme on Saksa. Sit-
I ten siitä itään olevat puskurivaltiot
ja Balkan, joiden yhteiskuntaraken­ne,
kansallisten taistelujen terävyys,
liikkeen vauhti muistuttavat Venä­jää.
Maa- ja kansallisuuskysymys­ten
kärjistynelsyys muistuttaa, että
tokkopa täällä on tullut v. 1907,
— Sofiassa tapahtunut räjähdys ei
todista vakiintumista.
Onko imperialistisen rintamaa
osittainen murto mahdollinen? On­ko
työväen vallankumous ajatelta­vissa
jossain yksityisessä maassa
nykyisissä oloissa vai onko sellaista
pidettävä kumouksellisena seikkailu­na?
Monet- europalaiset toverimme
ovat Viron ja Bulgarian tappioiden
vaikutuksesta taipuvaiset kytkemään
menestyksellisen liikkeen mahdolli­suuden
eri maissa kapitalistisen jär­jestelmän
yleiseen perikatoon, jota
odottavat uuden sodan mukana.
Epäilemättä omistetaan arkisessa
työssämme liian vähän huomiota so­dan
uhkaan, el kylliksi ravisteta
työväkeä valppaasti seuraamaan Im­perialistisia
ristiriitoja. Epäilemät­tä
on myös uusi ylels-europalainen
vallankumousnousu todennäköisin
sodan yhteydessä, kuten on ollut
1871, 1905 ja 1917. Nykyoloissa
riippuu vallankumouksen menestys
läheisemmin kansainvälisestä tilan­teesta
kuin 1830 ja 1848. Mutta
vajallista olisi silti selittää vallan­kumous
jossain maassa mahdotto­maksi
ilman mailmansotaa. Epäile­mättä
piti Lenin tuollaisia oslttals-kumouksla
mahdollisina. Hän otti
tällöin huomioon kansainvälisen ti­lanteen:
imperialistien ristlriitain,
valtaluokkain, pulan, taloudellisten
järkytysten, kansallisten rlltain kär­jistymisen
hyväksikäyttämisen. Hän
tiesi, että tuollaiset kumousnousut
ennustavat suurempia tapauksia
kansainvälisessä mitassa. Nähdäk­semme
eivät ole mahdottomat yksi­tyiset
sodat eivätkä yksityiset val­lankumoukset,
"Ultra-imperialismi" ja vallanku­mouksellinen
pidiittäväisyjra. Vallan­kumousliikkeen
mahdollisuuden kiel­täminen
edessä^ olevana ajankohta­na
liittyy läheisesti siihen kansain­välisen
tilanteen arvioon, jonka esit­tivät
Kominternin oikeistosiiven
edustajat, jotka arvelevat Amerikan
pääoman täysin' orjuuttavan Euro­pan
työväenliikkeen. Dawes-suunnl-telma
olisi tältä kannalta katsoen
vain sen alku. Työväenliike pai­nuisi
vuosikymmeniä taapäin. Koit­taisi
ultra-Imperialismin aika, jota
ovat ennustaneet Saksan Heinrich
Cunowin tapaiset soslall-imperialis-tit,
— Missä tämän katsannon vir­he?
— Se ei ota huomioon kapita­listisen
järjestelmän ristiriitoja eikä
työväenluokan aktiivista asioihin
puuttumista. Voidaanko tutkia Eng­lannin
imperialismin kehityssuuntaa
ottamatta huomioon 5:n mllj. am­matillisesti
järjestyneen työläisen
liikettä? Luokkataistelun tekijä on
tykkänään poissa tuosta arviosta. Se
ottaa huomioon vain kapitalististen
suhteiden kehittymisen yhden puo­len
ja jättää pois kaikki muut:
luokkataistelun, kansalliset liikkeet,
siirtomaat. Imperialistien ristlrildac,
Europan vastarinnan siirtomaaksi
alistamista vastaan. Saa siten toi­vottoman
näköalan. Tämä teoria
nojaa oikealta kautskylaisuuteen,
lähenee Kautskyn "wllsonilalsuut-ta",
jota tämä esitti jo 1915, otak­suen
finanssipääomaii^ voivan liittyä
kansainvälisesti yhdeksi '^altajärjes-töksl,
joka riistäisi mailmaa Ilman
sotia ja järkytyksiä. Asiallisesti oli
tämä imperialistisen pasifismin teko­pyhää
saarnaamista, pohjan valmis­tamista
Kansainliitolle, joka tulisi
väistymään Amerikan pääoman dik­tatuurin
tieltä.
Olemme tarkastelleet näitä kysy­myksiä
näin laajalti siksi, että Tolra.
p. K:n kokouksessa yritettiin tulki­ta
lilan laajaksi vallankumoukselli­sen
tilanteen puuttumista". Keski-
Europassa, Eräs jugoslaviaIasn.€n
toveri tahtoi laajentaa tätä ariiifta
koskemaan Balkaniakin. Muutamat
tshekkiläiset toverit tahtoivat sillä
selvittää puolueensa kriisin. Kun
muka koko Europa on tullut v:een
1907, on taktiikka tarkistettava ylei­seen.
Kriisi muka johtui siitä, et­tä
ei-kumoukselUsessa tilanteessa on
yritetty noudattoA 1918—1919 vm
"vallankumousmyrskyn" taktiikkaa,
joten äskeiset joukkoliikkeet kallista
aikaa vastaan eivät olisi olleet pai­kallaan.
Kommanistipaolneiden ttiktiikka.
Ajan arviossa ei tietenkään ole jä­tettävä
huomiotta kansainvälisessä
tilanteessa tapahtuneita muutoksia.
Saksassa oli 1918—19 ja 1923 avoi­men
hyökkäyksen aika, ja pääoma
torjui hyökkäykset Nyt on ollut
peräydyttävä järjestyksessä, so^vit-tanduttava
uusiin voimasuhteisiin.
Tällainen taktiikan joustavuus on
aina oUut valiankumoukselUsen mar­xilaisuuden
ja leniniläisyyden yti­menä.
Vallankumouksen linja ei ole
suora, on nousua' ja laskua. Puo­lue,
joka rakentaisi taktiikkansa ai­na
saman kaavan mukaan, olisi sen
miehen kaltainen, joka sai olla hal­litsijana
tunnin, eikä joukkojen
puolue, joka on niiden mukana kal­kissa
taistelun vaiheissa. Sellainen
puolue kehittyisi joko vallankumo­ukselliseksi
tai opportunistiseksi lah­koksi.
Ultra-vasemmistolaiset jää
vät tjrynempänä aikana puolueensa
ja työväenjoukkojen johdosta syr­jään.
Tällaista "periaatteellisen
puhtauden" linjaa eivät joukot ym­märrä.
II:ssa Intematslonaalessa oli
tuollaisia vasemmlstolahkoja, joille
vallankumous oH kaukainen tarina
eikä verinen todellisuus. Arkisissa
luokkataisteluissa pysyttelivät ne
hedelmättömässä "äärimmäisessä op-positsionlssa",
joka asiallisesti oli
oikeustolaisuuden auttamista. Ita­lialainen
toveri Bordlga, äsken Ko­minternin
ultra-vasemmistossa, on
tatuurin -tunnuksen kanssa- Tove­rimme
ovatkin jo osan siitä suorit­taneet
asettamalla tammik. konfe­renssissa
päiväjärjestykseen osit-taisvaatlmusten
' puolesta taistelun.
Siinä taistelussa kasvaa joukkojen
kumouksellinen tietoisuus, samalla
kun Europan yleisessä mitassa kas­vatamme
sitä jokaisen vallankumo-uspurkauksen
yhteydessä. Siinä on
nyt leniniläisen strategian ja taktii­kan
ydin. Tilanteen muututtua on
asemat . muutettava. Brandlerin
suunnan virhe oli siinä, että objek-tllvis-
kumouksellisessa tilanteessa
arvioivat liikkeen vallankumousaal-lon
alenemisen kulmalta. Epäile­mättä
monet oikeistolaiset selittä­vät,
että nykyinen suunta on sitä,
mitä he aina ovat pitäneet oikea­na.
Mutta heille Komintern ja Sak­san
puolue voivat osottaa, että hei­dän
politiikkansa ig23:n oloissa
johti vallankumouksen kiertämättö­mään
tappioon, kun sen sijaan puo­lueen
politiikka 1925 raskaissa olois­sa
valmistaa pohjaa tulevalle me­nestykselle.
Täydellä syyllä voi­daan
osottaa, että Saksan puolueen
epäonnistumiset ovat seurausta val­vlime
aikana taipunut asiallisesti lankumouksen tappiosta, josta oi-kannattamaan
Brandlerin politlik- keistosllpi on vastuussa. Ja sen
kaa Saksassa sekä opposltslonia j vastuun siirtäminen nykyiselle joh-
Ranskan ja Venäjän puolueissa. Jos: dolle olisi yhtä virheellistä, kuin tuo-nämä
ainekset rakentavat taktilli- mitsisi sitä päällikköä, joka saa ar-
Halifazista Suomeen (Göteborgin
sen linjansa pelkälle vallankumous-nousulle,
niin opportunistit laskulle.
Heidän taktiikkansa kuvastaa työ­väenluokan
tappion tuntua. Näitä
linjoja voisi verrata yhdensuuntai­siin
vllvoiiiln, joiden välillä kulkee
todellinen vallankumoustaistelu,
Päiivaara — oikealta. Epäilemät­tä
tulevat nämä syrjäpyrlnnöt lähi­vuosina
kasvamaan. 6' vuotta sit­ten,
kun nuoret kommunlstiryhmät
tahtoivat riuhtaantua irti työväen-joukoista
,nousl Lenin "vasemmis­tolaina
lastentautia" vastaan. Nyt
uhkaa päävaara oikealta. Siitä pu­huu
koko nuoren liikkeemme histo­ria
ja myös Venäjän kokemus v:lta
1905—06. Vallankumousaallon laan­tuessa
1907—1910 kohosi likvlda-torlus
korkealle. Tolm. p. K:n ko­kouksessa
ilmeni sellaisia merkkejä
Tshhekko-Slovaklan puolueen johta­vassa
ryhmässä. Sen esittämästä
mietinnöstä käy selville, että se pe­ruskysymyksissä
eroaa Kominternin
linjasta. Kielletään vallankumouk­selliset
näköalat ylipäänsä, puolu­een
osuus käsitetään menshevistlsen
ahtaasti, joukkoliikkeistä tahdotaan
luopua, niin kauan kun niillä ei ole
armeijan kannatusta. Täten jäte­tään
huomiotta työväen taistelujen
kokemus Europan ja erikoisesti Ve­näjän
vallankumouksissa. Toinen
kuvaava piirre on vasemmalta si­vustalta
oikealle siirtyminen. Sel­laiset
kuin Rosmer, Monatte, Krei-blch,
jotka vuosikausia ovat taistel­leet
opportunistisia syrjäprintöjä
vastaan, heittäytyvät nyt oikealle.
Selvemmin näkyy tämä Ilmiö Tshek-ko-
Slovakian puolueessa, jonka ky­symykset
paljastavat eri ryhmien
luonteen niin selvästi, että sokeal­lekin
käy ilmeiseksi niiden vältte­lyjen
merkitys, joita on käyty Ve­näjän
puolueessa ja V mailman kon­gressissa.
Bolshevisoimlnen merkit­see
pupluejoukkojen kasvattamista
päättävässä, armottomassa taistelus­sa
sos.-dem. katsomusten liikkee­seemme
tunkeutumista vastaan.
Sosialidemokraatit ja joukot. Po­liittisen
laimeusvaiheen merkkinä on
m.m. sosialidemokratian i vahvistumi­nen.
Saksan sosialidemokratia, jo­ka
on tahrannut itsensä sodan ja
vallankumouksen aikana, pitää kui­tenkin
riveissään huomattavia työ-väenjoukkoja.
Surullista mutta tot­ta.
Eikä siltä ilmiöstä pääse "syl­kemällä".
Koskaan ei Venäjän
menshevikelllä ollut sellaista vaiku­tusta
työväenluokkaan, kuin nyt
Saksan sd :llä. Luulimme Barmatin
jutun jä Ebertin oikeusjutun jäl­keen
helpomminkin syntyvän ha­jaannuksen.
Mutta jos Rosa Lu­xemburgin
ja Karl Liebknechtin
murha ei ritttänyt monille Saksan
työläisille, niin eivät viime tapauk­setkaan
ole merkinneet käännettä.
Tämä seikka panee Saksan Kom­munistipuolueen
tarkoin harkitse­maan
taktiikkansa. Taistelu kapi­talismia
vastaan Saksassa on nyt so-sialidemojrratian
armotonta paljas­tamista.
Tältä puolueelta on riis­tettävä
se ase, millä se pitää jouk­koja
vaikutuksensa alla. — Mitä
osottivat presidentin vaalit? Sitä,
että osa Saksan työväkeä pitää so­sialidemokratiaa
tasavallan puolus­tajana
monarkistista ja fascistlsta
vaaraa vstaan. SlUe ei näy sehln-neen,
että tuo puolue on valmis las­kemaan
aseensa monarkian valtaan-palaamisen
edessä. Ero 1925 ja
1923 välillä on Saksassa siinä, että
puolueemme on taisteltava uusissa
oloissa monärkismin vaaraa vastaan.
Lenin sanoi kerran 1905 tappion
jäykeen, kun oli eri mieliä Duuman
vaaleihin osanotosta: "Jos historia
ahdistaa meidät navettaan (ja Sto­lypinin
duuma on sellainen), niin
me sielläkin teemme työtä vallan­kumouksen
ja sen edelleen kehittä­misen
hyväksi".
Saksan puolue oii njrt tuollaisen
taktillisen käänteen edessä. Sen on
kytkettävä taistelunsa monarkisti-vaaraa
vastaan yhteen työväen dik-meijan
komennettavakseen tappion
jälkeen.
Saksan Kommunistipuolueen pää­tehtävä
on nyt taistelu joukoista
sos.-dem. vastaan, varsinkin amm.
järjestöissä. Tässä sopii viitata
bolshevikkien kokemukseen 1907
jälkeen. Amm. liikkeen yhteystais-telu
voittaa yhä kannattajia, tur­haan
amsterdamilaiset yrittävät sitä
liikettä lamauttaa. He koettavat
kynsin hampain saada aikaan ha­jaannusta,
joka on porvaristolle niin
tärkeä sen vallan säilyttämiseksi.
Ammatillisen liikkeen yhteys on juu­ri
tästä syystä kommunistipuolueil­le
keskeinen, Bolshevisoimlnen on
joukkojen yhdistämistä luokkatais­telun
lipun ympärille. Englannin ja
Venäjän ammattijärjestöjen keske-näinen
läheneminen on verraton his­toriallinen
ilmiö. Saksalainen de­mokraatti
Jacobi sanoi kerran, et­tä
plenimmänkin työväenyhdistyk­sen
perustaminen merkitsi enem­män
kuin Sadovan taistelu. Eng­lannin
työväenliikkeessä nyt tapah­tuva
murros merkitsee enemmän
kuin kapitalismin pyrkimykset Ame­rikan
diktatuurin luomiseksi. His­torian
myyrä kaivaa meidän hyväk­semme.
Johtoi>aät<;ksiä. Kommunistipuo-lueitten
edessä on seuraavat tehtä­vät:
1. Tutkittava tarkoin maansa
taloutta, niin että voimme yhä var­memmin
nähdä kehityksen kulku­suunnan.
On tutkittava vastusta­jain
taloudellista kirjallisuutta ja
talouselämää hakien niitä piirteitä,
jotka vaikeuttavat kapitalismin ter­vehtymistä.
Lopetettava pelkkä "po­litikoiminen"
ja opittava leniniläi-sesti
perustamaan strategia talou­dellisen
kehityksen tosioloihln. 2.
V:n kongressin taktiikan, ja strate­gian
linjoja sovellettava varmalla
kädellä kunkin maah olosuhteisiin.
3. Esittämällä työväenluokan osit-taisvaatimuksia
kytkettävä ne liik­keemme
päämäärään, 4. Taistelta­va
ammatillisen liikkeen yhteyden
puolesta kansainvälisessä mitassa
laiminlyömättä pienintäkään tilai­suutta
sen käytännölliseksi edistä­miseksi,
ja kohottaen tämän taiste­lun
voimat satakertaiseksi, 5. Bols-hevisoltava
työväenjoukot paljasta­malla
oikeistolaiset syrjäpyrinnöt,
jotka nykyisin ovat Kominternia uh­kaava
suurin vaara.
Ruokaa Ja Kahvia ,
ELGIN LUNCH
12 Eigin St., Sndbury.
Vastapäätä C. P, R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa palkassa.
Phone 1396.
John Reipas.
N E W YORKISTA
DKOTTNINGHOLM helnäk. 9 p.
STOCKHOLM elok. 1 p.
DROTTNINGHOLM elok 20 p.
STOCKHOLM ........syysk. 10 p.
DROTTNINGHOLM syysk. 19 p.
STOCKHOLM lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM lokak. 24 p.
Tarkempia tietoja, neuvoja ja
kallisasiamieheltä tai osotteella
8—^9 VBorokaudejsta.
TURISTIMATKAT
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja takaisin Canadaa-maksavat
nyt edestakaisin^
teensä vain 186 doUaria, si^
Vam93DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum
pikin matka §166 ja cabin
luokassa 5170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
tulli-, tai passitarkastuksia ei­kä
mitään muita viivjtyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt
piletit saadaan lähimmältä pai-
SWEDISH AMERICAN LINE
518 St. Catherine Street, West, Montreal, Que,
470 Main St., Winnipes, Man.
71 Upper St., Halifax, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6th floor.
J . V. KANNASTO, ERICK J. KORTE,
Bor 69, Sndbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can.
mmm
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittlmme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat-kavuoron
Halifaxista suoraan Skandinaaviaan.
Purjehdukset Halifaxista, N. S.
^ S..S. H E L L I G OLAV, Joulukuun 5 p.
A L E N N E T U T KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat
Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
. Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin alkaisin kuin mahdollista.
CANADASSA M A K S E T T U J A PILETTEJÄ matkustusta var­ten
"Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipes.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can,
J . V . K A N N A S TO
Box 69, Sudbury,, Ont., Can.
ERICH J . KORTE,
Port Arthur, Ont, Can,
P A R H A A T PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
>"HOWDY''uusi juoma.
S A K L E T T I A , KÄNTIÄ ja W E S T O N PISKETTIÄ aina varastca.
P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946
SAKUNA
auki joka keskiviikko, perjantai ja
lauantai kello 1—12:sta.
Rea St. 6 North, Timmins, Ont.
V. TOKO.
COLUMBIA
GRAMOFOONEJA
kesäksi.
— Hinta §35.00 —
Uusimpia levyjä on aina varastossa.
88 Dorham St.—SUDBURY, ONT.
Seuraava Blue'n kaupasta. .
— Phone 1694 —
OI!
• Valmistaa •
parhaat pehmeät juomat Fort Williamin ja Port A r t h u r i n piirissä
Kalkki tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteeksl. Takaamme että olette tyytyväinen, Osote
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 Minnesota St. — Puhelin South 2100. ^ -^ort William, Ont.
otta parhaimmat ja monipuolisemmat virvotnsjnomat Thunder B«r
alueelta oaa kun tilaa ne International Bottling WorksiIla.
Plione" 2003 North,
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
AUNÄ
Avoinna 4 kertaa vihossa: Tiistaina, keakiviikkona, perjantaina jo
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta völlä.
Sprnco S t PuheUn 1107 Sndbury, Ont
Lähellä Vapauden konttoria.
NORTH CAFESSA KALLE POUKAMAN
17 Lisgrar St, saa mojakkaa ja ate­rioita
suomalaiseen malliin. Hyvää
kahvia ja leivoksia. Hilja Palkki.
Phone 1398. P. O. Box 1369.
Huom.! Pallonpelaajille työtä sa«
massa polkassa.
— SAUNASSA —
kylvetään perjant ja Uuantaina-
SUDBURY,
Puhelin 457. P. O. Box
^1
\ \
Asiami
työväen lei
tilauksii
toriinime m
Vi
THE W0R1
THE YOUI
DAILY WC
- vuosi
FARMER-L
laushin
THE YOU
kausi ,
THE YOUP
cagossa
VVORKERS
POHJAN V
TYÖN ÄÄN
SAVON TY
TIEDONAN
UEKKI, H<
TYÖMIEHE
UUS ILM,
Yorkiss
NY TID, T
cagossa
TYÖVÄEN
$3.00,
NORRSKEP
vk, n''
ITÄ JA L>
Helsjnk
TUISKU, S
kuussa
KOMMUNIi
TYÖLÄISN
?a Vu(
NAISTYÖL
puolivu
PUNA1NE^
kossa;
TYÖMIES,
TOVERI, p
ETEENPÄI
^ vuo
PUNIKKI. ]
TOVERITA
Ylläole
sin taksan
PorlMl
Lasten kasvat
koettaneet harji
kaan, etenkin i
nuntaikoulujen
millä paikkakac
läkin koetettu
ja, mutta taase
loin lapset kä:
on koko lasten
vallisten koulu;
mittaista tom
paikkakunnalla
Samoin tahtoo
sa. TääDä on
detty talvikuuk
aikana tahtoo
sivuun. Lastei
joka alettiin ti
on ollut hyvin
taan muutamat
kokouksiin, toir
Tällainen toimi
lamaannuttaa n
käyvät kokouki
etenkin osaston
lehdittava etti
.säännöllisesti It
uksissa ja sillä
raintansa vilkka
sivat lapset jäi
ten kokous- ja
ta he suureksi
olla kokousmieh
minnan miehiä
heidät kasvateta
I temaan jäsenve
järjestöön mihii
useampi vanhei
tunne. Meissäl
sellaisia jäseniä
mellisesti halu
ilman minkään!
joita meillä k
pitää olla oma
taan.
Hyvin järjest
toiminnalla on
kyaikana, joUoi
»uoranaiseksi soi
kaiseen kouluui
nempi ja enemp
tista opetusta, ;
lapsiimme juurr
ta sotilashenke
sen me kyllä ti
tarpeeqsi esimei
masta joukostar
tä kasvaa joukk
ttaan ase käde
Sillä he ovat sa
vatuksen koulus
aikoinaan tarpe
tu. Lasten osa
laisen kasvatuks
lä lasten osastoi
kustelujen kauti
"i^än, mikä on
täydään, Samj
tfiä kuvaavia si
mielenkiinnolla /
teidät saa ymn
^Jvat he vaikutt
niiden oppien
teille on opete
tarvitaan vanhen
^ se käy r
-I^•^^^^|j^^••-"^ll^.|lytyw^^
,' - . J:}*'* " * f, t jät F' ^ - - ! ' \'r