Vapaus, May 15, 1948

              3n lausunto
akunnan lainlaatij-.
inä. Silloin on ö r J
>ivr,ttavr„ti he
^Te^^n johtama kos-
'n aikana lekenunsä
nyt surullisen
hänen ohjelmaansa,
nien>a koniissionjjj
koskevassa kysj.l
1 kanaan vaatimina
maakuntien yijtejj.
il aikaansaamiset
'ififn hyv-iksymisej
mät lakiesitykseioj
änen kannatiajiecc;]
telee niisti harvoiji
L^esiintya jonkinlal
ja kiiyttää kaikkia
einokraatU^ten kan.
än on yksi kail
mitii Canadassaöll
/aatimia uudistuksiaI
kitunut-kaivos- y.in
u.stajak.>i ia kaiisaal
1 Ontarion halliiut-l
cysynvyksestä vaali: j
atijakunnassa ilmaa
s joka hyviiksytiiiii
:.sl Drevv kai:kat50!.i
»yi vaalikamppailu!! i
päästiikseen uudd-
1 tyitliii^illä («loifj.
-selviiiiii osoituksena
lla^ järvillä ja Rogeisj
iimiiiassakin näissä
mesti työläisiä vai-iällisiä
lakkovahteja
rimjehiä. Maakun-i
iirhamiehiin ja vaa-
Drc\vn v-alitseminea
iston järjestöjä vas-!
i. Se olisi finiietlo-.i
nakauhun lietsomi-laasta
. karkoitlarai- i
iiden sodan valmis-, ]
avissa.
•aaleissa?
a voidaan toteuttaa j
i edistysmieliset ai-1
r C K : n hallitukseen.:!
i-joitain työläistea:]
MacLeod, Toronto I
I ja R. H. Carlin. 1
näillä alueilla huo-1
jien uudelleenvalit-litseminen
hallituk:,
a. työskentelemään
i siksi, että rae hy-ja
• varsinkaan sec
iliittJsiin, kysymyk-äärimmäinen
taan-ta.
työväestölle va-.
Ilojen Sclavuitami-:
:a uudistuksia kan-:
lallftukscen! . .•
ärje.stön
oinitea.
n .SJ:n täkäläisen
.k. :28-pnä.-,J(Äaiä«
M .tilaisuus mieles-le
antaa kannatui
lyöhenKnm -tarkeffi-etukäteen,
etta aiti
IS tilai-suus. — 0. H.
nakauhun lietsoau-kenkäpuristaabE-nonut,
että lUMJf,
hän seuraa umoDsa
ieltää punak-auhc
han kylvämisen Ji..
pidevainon. ....;.: ,v
ee k.Tivostyö!äL;u:
niin han on tehnr
Ei kukaan, ei edef
itä vastustavat..o>
nen rehelhsyyftfläB-in
mäakuntapäris-,
sellaisia lakeja bj-sta
tämän P,""^
a farmarit oIisi«i
•at tulleet hyräi?-
parlamentin ka?-
häntä niin syöj­ittä
kaikkien pi»-
, esittivät kauniJ»
on kuitenkin ih­minen.
Tosassi
Carlin on P?S^
Siitä sjTStä SaJ-okaisen
ledihsr^-
arin oman et8sa;|
lisuus valita Cs:^' 1
ttiin, jossa hän «f J
moiteettomas«iJ8-~
1 ihmisten ttap,
enkisei
Vsken manalle mennyt nenyos-
«veniUincn mestariohjaaja Ser-
T-in EL*en*tein oU myös Neuvosto-mtoD
rnsimmäi^iä liedemiehiä Ja
looetUjia elokuvan alalla. Vähää
! -!n,n kuolemaansa 11 pnä helmi-ihiDta
hän kirjoitti seuraavan ar-
I tittelin amerikkalaisesU elokuvas-
4rkan elokuvateollisuus on tuot-
J monta' aanmmäisen taantu-elli-^
ta elokuvaa. Meidän tarvit-:
vaL- muistaa eräs varhaisempien
iien elokuva. "Erään kansakunnan
joka ihannoi amerikkalaista
ijärjestoa Ku Klux Klania.
Terikkalalsessa elokuvassa pnkui-ikäsitelty
myös monia eläviä' ja
Qhtaislä ongelmia oikealla tavaj,
ikka se ei-aina ole ollutkaan elo-
Tiibjan tarkoitus. Tavalla tai
:e!]a on fruitchkin tullut.amerikka-fcia
etoSoJvia. jotka ovat odottamat-an
objektiivisesti antaneet totuu^
kuvaii siitä, kuinka gentle-
"jum.alan omassa maassa",;
;tävtyvatv •. • • .
olmekymmcntäluvulla .tuli elokuva
ri Talo" i amerikkalainen nimitys;
Rkilasta): Se antoi erinomaisen ku-
' vankilan olosuhteista • ja kuvasi,
ihaa.' joka kukistettiin hyökkäys-tniijeÄ
avtiUa..;-; •
iukan myöhemmin tuli elokuva
Ilen karannut:, kahlevanki", hyvin
•kyttävä todistuskappale, joka pai-:
f Kirkkaasti amerikkalaisessa, oi-slaitoksessa
vallitsevan epäolkeu-lukaisuuden
ja valonarkuuden —
tiei^^ton. joka. Cl tunne mitään sää-sitä
kohtaan. - joka sattuu^ joutUr
lan sen kynsiin. Sellaiset elokuvat
in "Vihan hedelmät" j a ."Tupakka-noudattavat,
alkuperäisiä romaa-ia
pienimpiä yksityiskohtia myöten
ratessaan työttömyyden vaikutuk-
Ja sitä pelkoa, joka tarttuu rappeu-,
leesccn farmariin ja syöksee hä--
sellaiseen olotilaan,' jota -lieyim-sanocn
täytyy, nimittää epäinhi--
llLseksl.. : .
ivan äskettäin amerikkalaisissa
)kuvatcattereissa esitettiin elokuvaai
icltä"Bumerangr', joka paljasti
:eästi ne menettelytavat, joita
kukaupunkiiaispoliitikko. :k ä y t tää
vakseen ajaakseen omia ahtaita in-
!jäan ja jotka lopulta johtavat
m etta syytön mies tuomitaan
»lemaan.;
;iokuva antaa elävän käsityksen
lulusteluinenetelmistä ja siitä, miten
:i pakotetaan tunnustamaan. "La-fcleltaa
raipparangai-stuksen kuulus-
Itaessa". sanoo eräs filmin henkilö*
lutta laki el sano, ettei saa estää
iestä nukkumasta"; Tällaista kidu-
•ta: käytetään myös jotta ihminen;
itettaisiin sellaiseen' tilaan, jolloin
in on valmis tunnustamaan melkein
ita tahama.
'ämänkaltaiset filmit, jotka antavat
iivisen kuvan nykyhetken Ame--
, ovat kuitenkin alkaneet tulla
harvinaisemmiksi; On pakko tor
, etta amerikkalainen elokuva ei
ä ole sellainen kuin ka;ksikymmen-mtta
sitten. Se aika on nyt ohit-jolloin
voimme kohauttaa olkapäi-irae
ja nauraa amerikkalaisen^ elo-ivan
kevealie ajanvietteelle tai hiu-alentuva.
sti ihailla Robin Höodin
'tekoja tai, Pearr Whiten ja' Ruffy
illamn atleettista voimaa.
Steelton
STEAM BATHS
on auki
Ikello 2 i.p._12 illalla keski-lyiikkona,
torstaina, perjan-
|taina ja lauantaina,
F. RANTAMÄKI
422 Hudson St.
|SauIt Ste. Marie Ontario
ARVID SAAREN
M U I S T O L L E
Kuoh loukokuun 12 p. |1946.
^^^".•lo-uz n„ tahto tuima,
-Po r.iuha on haudassa
Y-P'^'^ hiellä Isä kallis
''•"^mufralla rauhassa.
Lapset.,
^,^crra„ sen tiedän varmaa»,
flfuohn kcUoi minulle soi.
J^^'» povessa hnudan armaan
kanssasi onnestani '
unelmoin.
Anni.
^ Se taantumuksen aalto, joka tällä
hetkellä pyyhkäisee yli Amerikan, ei
jätä», koskematta sen elokuvatuotan­toa.
Nyt sepittää K u Klux Klan muv
tia listoja kaikista niistä, jotka sodan
aikana uskalsivat valmistaa elokuviäv
Jotka pyrkivät, sanomaan jotakin
oleellisista ar\'oista.
Henkilöt, Jotka asetettiin tälle mus­talle
listalle; tuomitaan työttömyyteen
tai näkemään nälkää. Mustia pilviä
'ierääntyy jo Charlie Chaplinin pään;
/Ile. Jo nyt näemme esimerkkejä sii­tä,
että antifasistiset näyttelijät ovat
joutuneet kerrassaan skandaalimaisen
vainon kohteiksi* amerikkalaisen elo­huvan
.osoittaessa yhä selvemmin
taantumukselliset sympatiansa ja sa-.
maila sen, kuinka vaikeata edistyk­sellisten
voimien on saada ääntääri
kuuluviin. Myöskin ns. "epäpoliitti­set"
elokuvat levittävät salakavalasti
taantumuksellista myrkkyä. Eivät siis
yksistään pornografiset tai gangste-;
reita ihannoivat elokuvat ole vaiku­tukseltaan
madaltavia.
Gangsterivallan paljastaminen on
muuten pelkkää teeskentelyä; Tosi­asia
on. että ylistetään niitä häpeälli­siä
menetelmiä, joita gangsterit käyt­tävät
kun on kysymyksessä omien it­sekkäiden
pyrkimysten toteuttaminen,
j a katsotaan halveksien kaikkea, mikä
on tämän intressipiirin ulkopuolella.
Mitä muuta voi odottaa sellaisilta
elokuvantuottajilta? Kun kaikki käy
ympäri, on tämänkaltainen moraali
— gangsterimoraali — kelpo moraa­lia
"kunniallisille^^voitontavoittelijoil-le,
vaikka nämä sattuvatkin istumaan
firman pehmeissä. johtajantuoleissa
eivätkä sähkötuoleissa.
Vielä vaarallisempia ovat kuitenkin
ne elokuvat, jotka eivät lainkaan näin
silmiinpistävällä tavalla paljasta i h ­misen
alhaisimpien ja kaikkein eläi-mellLsimpien
vaistojen ihailuaan. Kat­selijoihin
yaikuuttaa enemmän sellai­nen
filmi, jossa taantumuksen myrkky
peittyy pehmeästi lämpimän inhimil­lisyyden,
hiljaisen huumorin tai l i i ­kuttavan
paatoksen tarkasti punnit­tuihin
aineksiin.
Juuri tällaisista syistä niin ."lumoa­va"
elokuva kuin "Vaella, kanssani",
pääosassa tunnettu amerikkalainen
filminäyttelijä Bing Crosby, palkittiin
ja mainostettiin ylenmäärin koko Eu­roopassa.
Tässä on suorastaan liikuttavaa
nähdä, kuinka järjestetään yleisön sy­dämelle
niin musikaalisesti ja niin ka­valasti
(elokuvan sankari ei .suinkaan
turhan tähden ole niin tavattoman
taitava voittamaan puolelleen ihmisr
sieluja), että katsojat vasta elokuvan
lopussa pääsevää täysin selville, mi­hin
ne niin. intensiivisesti-ovat kahden
tunnin aikana eläytyneet.
Tämä' elokuva käyttää hyväkseen
huumoria, isänmaanrakkautta .ru­noutta
ja uskonnollista laulua pclt-tääk.
seen:. pröstitution murhenäytel­män
Ja väittää, että lapselliset syn^-
nit Ja syrjähypyt, korjataan parhai­ten
— ei; siten, että parannetaan yh.-
teiskunnallisia olosuhteita, jotka kas­vattavat
lapsia rikokseen.— vaan kuor
rolaululla kirkossa. Kokonaisuudes­saan
elokuva on halpoja huoneustoja
sisältävän suuren talon. omistajan
puolustusta. Se päättyykin siten, et­tä
hänestä tehdään suuri ihmisystä­vä
ja hyväntekijä, .vaikka sitä että
omistaa suuren talon ja.vuokraa huo­neustoja
läytyy pitää hyvin epämiel­lyttävänä
tapana -käyttää hyödykseen
Amerikan köyhiä - kansankerroksia.
Täi otetaanpa toinen myöskin .hyvin
^•lumoava" elokuva "Anna ja Siamin
kuningas"; Se ylistää peittelemättä
valkoisen rodun ylemmyyttä .siami­laisten,
vpuoliapinoiden" rinnalla Ja
epäitsekästä, lähetystyöntekijää. . täsr
.sä tapauksessa amerikkalaista opetta­jatarta,
joka työskentelee käännyt-taakseen
"villit" kristittyihin hyvei­siin,
nöyryyteen ja rakkauteen. ; .
Toiminta tapahtuu 1860-luvulla, jol­loin
siamilaiset kaikin voiminsa tais­telivat
riippumattomuutensa puolesta
Englannin ja Ranskan pyrkimyksiä,
vastaan.tehdä tästä;maasta itselleen
siirtomaa.
Tätä seikkaa el kuitenkaan paljas­teta:
Sensijaan saamme nähdä 'elo­kuvan;
joka on hiukan ironinen, l i i ­kuttava
täi dramaattinen; mutta kui­tenkin
aina henkevä Ja näköjään täy-*
sin harmiton. Kuitenkin on varmaan
vaikeata löytää viekkaampaa ja ovc-,
lampaa propagandaa tällaLsen siirto­maapolitiikan
puolesta, propagandaa,
joka voi tehdä keskitason amerikkar
laisen välinpitämättömäksi tai saada
suorastaan asennoitumaan myötätun­toisesti
niihin häpeällisiin tekoihin,
joitä tehdään niin kaukana Siamista^
kuin Indonesiassa: Etelä-Amerikassa
ja "riippumattomilla^ Pilippinien saa­rilla.
Elokuvantuottajat ovat hyvin viek­kaita:
kUn heidän on käsiteltävä työn--
tekijän ja työnantajan välisiä suhtei-.
ta; olkoon kysymyksessä teollisuaspp- •
mo ja hänen työläisensä tai suur­maanomistaja
: ja; hänen muonatnie-hensä.
Eloku\ia.-'jotka esittävät ris­tiriitoja
työläisen ja työnantajan vä­lillä.
• näemme ^ kuitenkin aika: usein
Amerikan. elokuyateatt«reissa. Joka­päiväinen
elämä on täynnä sellaisia
ongelmia, ne kiinnostavat ihmisiä h y r
vin voimakkaasti ja amerikkalainen
elokuva ei - anna minkään mahdolli­suuden
mennä ohitseen, kun tulee kyr
symykseen käsityksen muodostaminen
jostakin kysymyksestä, joka voi kiin­nostaa,
huolestuttaa tai kiihoittaa
yleisöä. Onko yleisö huolestunut yh­teiskunnan
r.epäkohdLsta ? ' ; AU.: ri^ht.
tuottäiat
tässä on käsitelty aihetta; vaikka tie­tysti
hiukan koristeltuna. Filmioh-jaajan
taikurinkäsi tekee sen vaarat­tomaksi
koskematta ulkoiseen dra­maattiseen
kehykseen. -
Tapa käsitellä jotakin aihetta oin
monenlainen Ja vaihteleva; Otta­kaamme
eräs keskinkertainen kauhu­filmi.
"Dragonw->ck". Se on elokuva
rikoksesta. Joka on rangaistava kuole­malla;
"Dragonwyck" linnan omistaja
käyttää magnoliapensasta myrkyt-tääkseen
hitaasti monet vaimonsa, yhr
den toisensa jälkeen, siksi että ku­kaan
heistä ei anna hänelle hänen toi­vomaansa
perillistä. 'Suuri osa eloku­vasta
kuvaa sitä eroa. mikä on suur­maanomistajan
elämän ja sen elämän
välillä, jota: hänen kerjäläisinä elä­vät
maatyöläisensä viettävät.
Elokuva on toiminnaltaan mielen­kiintoinen,
mutta kuinka vältetään
koskettamasta loukkaamatonta peri­aatetta
suuren maanomi.t^tuksen oi­keudesta?
Vastaus on sangen yksin­kertainen.
Linnanherran rikokset ot­tavat
niin suuren alan, e t t ä s e mikä
elokuvassa on tyypillistä j a silmiinpis­tävää
liukuu Jälkeä jättämättä ohitse;
Elokuva vei osoita järjestelmän epä­kohtia,
vaan sen pahan, mikä on jär­jestelmän
yksityisissä edustajissa.
S^ntähden herättää kfitsojan -vihan
vain hyvin harvinaisen filmirikollisen
teot eikä se; että hän näkee-järjes­telmässä
esiintyvän pahan, sillä enslk-si
mainittu saa katsojan kokonaan
unohtamaan viinnemainitun.
. Piimin lopussa. sitäpaitsi rikol-.
Unen vapautetaan synneistään —
kuolemansa jälkeen. Jotta: tähän
päästäisiin, hänet selitetään musta­sukkaiseksi,
mikä- tekee piahdolliseksi
antaa hänen alhaiset rikoksensa an­teeksi
ja liioitella niitä niin että ne
-käyvät mahdottomiksi todellisessa elä­mässä.
Siten ne irroitetaan kokonaan
nykyisestä yhteiskuntajärjestelmästä.
Se taitavuus, Jolla USA:ssa. käsitel­lään
ongelmaa silloinkin, kun se kos­kee
maata itseään, sts. säilyttää ulkoi­sen
kehyksen ja liioittelemalla tai
muulla tavoin tekee probleemin täy­sin
mitättömäksi — tämä taitavuus on
todennäköisesti jotakin kalkkein vai­kuttavinta
Amerikan elokuvatuotan­nossa.
TämänkaltäLsct elokuvat. kasvatta­vat
kyynillisen tai epäinhimillisen
suhtautumistavan t od c 111 suuteen.
Miehet, jotka ovat Hollywoodin voi-tonmetsästäjäln
takana, pyrkivät riis­tämään
keskitason amerikkalaiselta
hänen - kunniantuotantonsa. Ja teke­mään
hänestä kyynillisen ja itsekkään.
Tämä on välttämätöntä, jotta hän el
vastustaisi nii'tä_ lain- j a oikeudenmu­kaisuuden
rikkomuksia, jolta tehdään
Joka päivä,.Vieläpä Joka tunti USA:s-sa.
Se on välttämätöntä, jotta häntä
ei loukkaisi petos niitä kohtaan, jotka
vuodattivat vertaan Stalingradin luo­na
ja laajoilla Neuvostoliiton rlntar
mllla.
Silloin radio Ja kirjat puhuivat ve­näläisistä
urhoollisina liittolaisina.
Mutta nyt on kaikki likaiset ainekset
kohonneet pinnalle tahratakseen aja­tukset
kaikesta puhtaasta, kauniista
ja edistyksellisestä;
Amerikan elokuva on erittäin hyvin
varustettu kaikkein uusimmalla tek­nillisellä
koneistolla kaikilla aloilla.
Hollywoodissa voidaan. pystyttää kau­punkeja,
metsiä ja egyptiläisiä palat­seja
silmänräpäyksessä..- Mutta tätä
hyvinkehitettyä filmiteollisuutta käy­tetään
palvelemaan yhteiskunnallisia
aatteita ja käsityksiä. Jotka olennal-simma.
ssa eivät eroa kivikauden käsi­tyksistä.
Vapauden jumalattaren patsas New
Yorkin .sataman suulla on kauan sitr
tcn lakannut olemasta Amerikan Y h ­dysvaltojen
.vapauden -vertauskuva.
"Derriokraattisessa" Amcrika.ssa fil­mistä
on tnllut taisteluase vapautta
ja demokratiaa vastaan. Kuinka kau­kana
onkaan"valistunut" Amerikka
meLsta! Mitä yhteiskunnallisiin olor
suhteisiin tulee Amerikka ei kuulu
edes tähän. vuosisataan, vaan pikem­min
ke.skiaikaah tai ristiretkien aika­kauteen,
nyt kun Baal vilkuttaa niin
tuttavallisesti lynkkausrovioille, joita
valetaan parhaalla paloöljyllä. ,
Mestaruuteen kehitettyä taitoa,
kekseliäisyyttä ja teknillistä valmeut-ta
käytetään pimeyden-ja-.sorron pal-^
Velukseen — julmuuden ja epäoikeu-den.
olennaisimpia piirteitä impc-riaIisUses.
sayhteiskuntaJär jutelmassa.
Amerikkalainen elokuva* o$altaan tu--
kec j a säilyttää tätä yhteiskuntaa is­tuttamalla
ihmisiin .sellaisia aatteita
ja käsityksiä.
Elävin taidelaji, elokuva, esittää si-^
ten kaikkein tuhoisinta ,:ja madalta-vinta
asaa.
—Kun ajattelemme tätä meidän on
annettava 'entistäkin : suurempi arvo
nuorelle, terveesti kasvavalle taiteel­lemme
— elävälle kansalliselle, tair
teelle.
r NORJALAINEN f
VAPAUSLAULU
Ensi maanantaina vietetään Nor­jassa
Itsenäisyyden- päivää. Vuonna
1814 toukokuun 17 iiäivänä Eisvol-
11^ Julistettiin Norja itsenäiseksi.
Toukokuussa 1940 taisteliv&t norja­laiset
epätoivoisesti Quislingin- ja
toisten norjalaisten maanpetturien
avulla maahan hyökänneitä natseja
vastaan. Tähän taisteluun osallistui
kuuluisa norjalainen tj-öväen runoi­lija
Nordahl Grieg, joka joutui pa­kenemaan
Englantiin. Hän palveli
Norjan armeijassa kapteenin ar\*olla
ja katosi joulukuun 2 päivänä 1943
Berliiniä vastaan tehdyllä pommitus-matkalla;
/Tänään on kulunut täs­mälleen
kahdeksan vuotta kun h än
kirjoitti seuraavan runon, jonka nimi
on "15. 5. 1940":
Ei Hppuja tänään liehu
Eisvollin kevääseen,
mut vapauden arvon kyllä
mc tunnemme tarkalleen.
1 'li maan nyt i^yöryntä alkaa
soman laulun ja säveleen
läpi suljctuimpien Jiuulten,
kuin uhmana orjuuden.
Oli synnyinvarmuus meissä:
niin yhtä ehdoton
an vapaus ihmisille
kuin hengen veto on. *• ;
Heti orjuuden kynnyksellä
jäi henki salpauksiin _
kuin laivan uppoutuissa:
mc cinmc voi kuolla niin.
Tjiho kaupunkien on pientä
sodan rinnalla salaisen, :
mi viyrkkyniljansa kylvää
yli maan, yli hankien.
Kodit uhkaavin ilmiannoin
jo jncilt' ovat saastuneet.
Miten toiseksi osamme aina.
inc olimme uneksineet.
Tuli vilkkaan'rakkaaksi tncillc
meri, maa myös antimineen,
mut raatajan hellyydellä
sato siunasi askeleen.
.'ijanmcrkit. vain unhotimnie
ikirauhalle rakcntain,
niin että nyt raunioilta
iva soi tuhon tuottajain,
Kuvanveistäjän
protestikielto
New York. —; Mi&sissippin valtion
Department of, Archives and History-niminen
hallinnollinen jaosto kään­tyi
tuonnoltain tunnetun kuvanveis­täjän
William s;2orachin puoleen
pyynnöllä; että tämä ; ryhtyisi vels-^
tämään äsken kuolleen neekerfsyö-:
jän;: entisen senaattori :Theodore G .
Bilon muistopatsasta. : Menipä iuo
hallinnollinen - etelän: \bourbonnien
elin niinkin pitkälle, että se esitti
muistopatsaalle ..karakteerinimitystä:
"Thp Man", Bllhon muLsiopatna.^ on
Nyt vain on hengähdystauko,
mut yhdessä miehet nää
taas kerran puhdasta ilmaa
saa vapaasti hengittää.
Jää taaksemme synnyinsijat
ja veljemme uupuneet,
vala kuitenkin tää on varma:
samat palaamme taipaleet^
Mc ntuistamnteurhojamme,
ikilunnaita rauhantyön^
lumen pinnalta hohtoa hurmeen
ja uhreja merten yön.
Jok' ainut kaatunut meille
lähiystävä on, veli vain. . .
Mut kerran kun palaamme jälleen,
kera palaamme vainajain.
Teatteritoiminta
Berliinissä näyt­tää
elpyvän
Berliini. — Maud von Ossietsky,
. tunnetun rauhanasianajajan Carl von
Ossietskyn, vastustajiensa., murhaa­man
taistelijan puollso: klrjoitrtaa
"Die Weltbuhnen", saksalaisen aika-kansilehden
ensimmäisessä sodan­jälkeisessä
numerassa,. että hän jat­kaa
.surmatun miehensä: rauhantyö­tä,
elämänsä loppuun saakka. Hän
kll-jolttaa: "Vanhan 'Weltbuhnen'
tehtävänä oli käydä puolustustaiste­lua
sitä taantumusta vastaan. Joka
nousi joka taholta ennen vuotta 1933,
mutta nyt me olemme saaneet posi­tiivisen
tehtävän taistella demo­kraattisen
Saksan jälleenrakentami-
.sen Ja , kansojen keskeisen rauhan
puolesta."
Saksan tämänhetkinen ktllttuurl-elämä
näyttää keskittyvän : Berliniin,
missä varsinkin teatterilla on mc-nesty.'
5tä. Näytännöt ovat loppuun­myydyt
kauan edeltä päin. -Mollere.
Xshehov, Offenbachi .Bert Brecht,
Maksim Gorki ja amerikkalainen
Thorton V Wilder ovat ohJelmistoLssa.
; Teatterilta kaivataan.kuitenkln uutta
muotoa, joka vastaisi uuden ajan vaa-.
timuksia. nimi; Jonka odotetaan
luovan jotakin, uutta teatterin maa­limassa,
on Gustav von Waugenhcim;
määrä pystyttää Jacksoniin, Missis-sippln
valtion pääkaupunkilnv
Vastauksessaan kieltää kuvanveis-taJäZorach
Jyrkästi että hänen n i ­meään
missään muodossa saa käyt­tää
. Bilbon mulfitopatsaspuuhan yh^:
teydessä. ;Ja .sen sijaan että Jackso­nin
Bilbollc pystytettäisi hänen luon­nollista
kokoaan oleva patsa.s, esittää
•Zorach uutta luonnosta. . S e n tulisi
hänen mukaansa olla ristin, jolla
roikkuu kiduttamalla tapetun neeke­rin
ruumis.
"Sellainen muistopatsas on ainoa
korostamaan senaattori Theodore G;
Bllbon mainetta", sanoo kuvanveis­täjämme.
"Henkilökohtaisesti en
saattaisi kohdata maailmaa, jos isäl­lisin
itseni veistää, muistopatsasta
miehelle, joka edusti kaikkea sitä
mitä Bilbo edusti," Eikä hän myös-
. kään: sanonut voivansa suosittaa a i ­noatakaan
sellaista taiteilijaa; joka
ollÄi.valmi* tuota njuistopateasteveis;.'
tämään.
^aids ja ^ttj tiUUS,
PROTESTI GOU-ZENKO
FILMIN
JOHDOSTA
Tinimins. — Workeri." Co-opcralivc
of Nc\v Ontarion johtokunnan pää­töksen
mukaisesti on osuu5kunn.in
nimessä lähetetty scmaavai kirjeet
•'Ircii Curtain"-nmiisen f.Iinin joh-.
dosta:.. ••
T\venticth Cenlury-Fox Corpora­tion
johtajalle H. J . Bailcyllc Toron­toon:
Ai-voisa Herra! Me ciemnic ha­vainneet
paivalchucn clokuvailmoi-tuksista.
etta teidän yhtiönne aikoo
antaa esitcttavaksi "Iron Curtain"-
nimisen fllm.n.. -Ennakkokatsau-stcn
mukaan pohjautuu tämä filmi Igo:
Gouzeukon tociistuksim ns, "Canadan
urkuitajutussa". Meistä näyttää sillä
kuin tamii filmi olisi "glamorisöilu"
scnsaatiofilmi, jolla ei voi olla mi­tään
muuta tarkoitusta kuin edelleen
kärji.naa kansainvälisiä suhteita
Koska mr, Gouzenkon tarkoitukset
ovat; vakavasti kyseenalaiset Ja kos­ka,
hancn todistukscns.T ovat tuomi-tut
mitättömiksi joka toiscss.! jutius-
.sa, emme saata tulla muuhun kuin
siihen johtopäätökseen, . että tämä
filmi on valmistettu ilkeämielisessä
tarkoituksessa. Maailmassa on ontuu,
destaan enemmän.kuin tarpeeksi hys­teriaa
ja ilkcämlcllsyyttä: Twcnlieth
Centur>--Fox- tekisi harkitusti 'Jos se
peruuttaisi tämän kostonhaluisen,
heikosti verhotun solapropagandaflU
min esittämisen ja valmistaisi fiinien,
jä kansainvälisen .sopuisuuden, ystä­vyyden
ja rauhan hyväksi:
Ontarion fllmisensuurilautakunnan
puheenjohtajalle O. J: Silverthorhellc
Torontoon: Arvoisa Herra! Tämän
ohe*sa lähetämme teille jaljcnnök-
KcnTwcnticlh Contury-Fox Gorpora-atlonillc
lahettamastamme "Iron
Curtain"-nlmistä filmiä koskevasta
kirjeestämme.. Meidän miele.stämme
tämä filmi on palanen puolueellista,
"taiteellista" pirullisuutta, vahingoit­taen
kansainvälisiä .suhteita. Mc em­me
kasita miten sen esittäminen voi­daan
oikeuttaa koska .se edistää en­nakkoluulojen
kasvattargistta ja lisää
nykyisin vallitsevaa vcnaliiisvastals-fa
vihaa. Sen esittämisen kieltämi­nen,
olisi suuri palvelus yhtci.skunnal-le
ja samalla voitaisiin .saastaa . dol-larircsorvcjammc."
Elokuva päivänvalossa
Moskova.: , Venäläiset ovat nyt
keksineet tavan esittaä elokuvaa kirk-kaa.
ssa päivänvalossa.
Samaa keksintöä. on~tai'oiteltU jö
kauan eri maissa, mutta tahan .saak­ka
tuloksetta. 1930-luvun alu.s5a ve­näläinen
insinööri NoviLskij ryhtyi
kokeilemaan Ja suunnittelemaan lai­tetta,
jonka Auilla elokuvia voitaisiin
esittää päivänvalossa Ja hän keksi,
että paras tapa oli heijastaa kuva pi­meässä
sijaitsevalta filmikankaflltti
valaistulle peilipinnalle. Tämän sys.
tcemin mukaan suunniteltiin ensim­mäinen
valoisa elokuvateatteri Punal.
sen Armeijan puistoon Moskovassa.
Siinä voi 600 henkeä seurata. filmiä
kirkkaassa päivänvalossa.
Tällainen fllmlmcnctelmä on erin­omaisen
käytännöllinen esim. opetus­työssä,
jolloin opettaja tai luennoitsi­ja
Joutuu liikkumaan esityksensä ai­kana
ja oppilaat tekemään muistiin-^
panoja. Eslnv. kouluille keksintö ön
erinomainen. Valoisaa elokuvateat­teria
onkin käytetty useissa Mosko­van
oppilaltoksis.sa Jo neljän kuukau­den
.ajan. Sunnuntaisin annetaan
yhdessä elokuvateatterissa myös ylel-söllc
valoisia elokuvaesityksiä. Neu­vostoliitossa
ennustetaan, päivunva-lokuvatcatterin
pian kokonaan syr­jäyttävän
pnr^eän esityksen.
Euroopan filmit
parempia kuin-
HoIIywood[in
Ensimmäinen Marshallin suunnitel­man
korkojen alle: luhistumassa T)lcva
uhri - on Rans-kan elokuvateollisuus:
Ranskalaiset. petturit, Jotka ovat lu­vanneet
pelastaa maansa "kommunis-milteV,.
venslmmaiseksi tekivät . sopi­muksen
ottaa Hollyvvoodin filmejä ja
sulkea Ranskas.sa elokuvateollisuus.
Sc on Ranskan kulttuurin kyynillistä
loukkausta, Jollaiselle el ole vertaa
.senjälkeen kun Petain myi maansa
natseille. Suurin osa canadalalsista,
'otka ovat nähneet ran.skalaisen elo-'
kuvan "Chlldrcn of Paradise" (Para­tiisin
lapset) ovat sitä mieltä, että se
on taiteellisesti yläpuolella parhaim­pia
Hollywoodin tuotteita. Tämä el
ole vain yksi tapaus, vaan se pltaä
yleensä paikkansa.: Ranskassa -valmis­tetut
filmit ovat teknillisesti Holly-woodin
filmien veroisia ja niissä oleva
taide on sellaista Jota Höllywoodln
dollareilla ei voi ostaa.
Eikä vain Ran-skassa. valmistetut
filmit ole taiteellisesti Hollywoodln
filmejä parempia, mut,ta myöskin brit­tiläiset
Ja italialaiset ovat. Jonka osoit­taa
Consumers Union t^jlmittama aa-:
ncstys. ; Tämä- järjestö toimitti 2,000
partioliikkeeseen ; kuuluvan keskuu­dessa
äänestyksen S.!: filmistä. Vain
yhdeksän filmiä -.sai: yli CO prosenttia
äänistä., Niistä oli 3 brittiläistä, kaksi
Italialaista, yksi ranskalainen Ja k^ksi
Hollyvvoodln filmiä. Yksi näistä Höl­ly
woodin: • f ilmeistä oli Chaplinin
"Monsieur Vcrdoux", Jota el pitäisi
sekoittaa : edes Hollywoodln filmeihin
koska Chaplinin, miclesla Hol]ywr>od
tuottaa "vain . maili mailin perästä
pelkkää .sellulorjsaa". ;
Tänä: kevänna Kaapui Canadaan
brittiläinen filmi "Fame is.the Spur".
Siinä kuvataan brittiläisten työläisten
kamppailua, Lancashiren kutojien Ja
V/alesin kaivostyöläisten••• lakkoja Ja
nalkämarsseja. naisten äänloikcustais-
(clua ja työväen pottuna. Tämä pet^
tun puhuu työläisille .sanomalla heitä
"ystävlkscen" : ja päättyy puhumaan
.liuurtnaanomistajlllc Ja koronkisko­jille;
joille hän on :myynyt itseasa,
.sanomalla heitä "ystävikseen". Työ-:
vacnluokkaa hän el kuitenkaan- ole
voinut myyda; Näytteleminen on ensi­luokkaista
Ja taiteellisesti se on kor­keaa
laatua: Kun sen näkee kerran
niin, haluaa mennä uudelleen katso­maan,
— Or-Blll, Pacific Tribuncssa;
Kuulumisia
Sointujasta
-^Nykyaikaisen s a n omnlehdls-tön
yhteiskunnallinen merkitys on
arvaamattoman suuri. ,Siksi^ VA­PA
US on välttämätön tämän maan
utnmalaisille.
THE WORKERS' CO-OP . . .
USKOLLINEN KAIVOSJA METSÄ-
TYÖLÄISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA
:, •» » *'Cl» tMkoHinen osuuskauppaasi kohtaan!
Sointula, B.C. — Kyllä mc vielä
täällä eletään — kuten ennenkin.
Venerakennu.stöissä vallitsee kova
kiire. Monessa vencpaja.ssa paukkuu
vasarat Ja hyrrää koneet. . Uusia Ja
entistä suurempia kalastusaluksia
syntyy kuin sieniä sateella.
Hallbutln pyydystäjät ovat parhail­laan
merellä.
Kyllä ne uudet keksinnöt ovat aika
mukavin. Niitä rupeaa olemaan Jo
miltei kalkissa suuremmissa alukslssp;
Tarkoitan sellaisia laitteita, että mie­het
voivat puhun radion avulla toisissa
venekunnissa oleville miehille Ja saa­vat
siten tietää miten mls.säkln huri­see.
Ennen el tiedetty viikkoihin,
missä kukin on Ja miten kalastus edis­tyy.
Tänä vuonna on paljon hallbutln
kalastajia parhailla vesillä niin, että
kaikkien pyydykset eivät tahdo sekaan
sopia.
ALKUASUKAS KUOLLUT
Kuolemakin vieraili taannoin täällä
Ja vei taas yhden saaremme alkuasuk-;
kaista. Joka oli minun Kalevan Kan­san
aikuinen pyykkltoverlni. Hänen
kan&saan pesimme viimeisen pyykin
kun yhtiömme : toiminta, lopetettiin.
Olihan hänellä Ikää melkein 85 vuot­ta.
Lepää rauhassa.
SIROLA-S;(ATI0LLE $74
Olemme , yrittäneet : täällä toimia
samaan tapaah kuin muuallakin. Sl-rola^
säätlölle. lähetettiin $74.00 Ja
"Uuden naisen" tilauksin on hankittu
17.
Vapunpäivääkin juhlittiin. Koulu­laiset
suorittivat päivällä- paljon ja
hyvää ohjelmaa. Lausun opettajille
.suurkiitoksen siltä hy vasta työstä
minkä he olivat tehneet opettaessaan
lapsia sitä varten. Sitten olisi pitä­nyt
olla puhe, mutta yleisöä el,tullut
haaliln kahvin Jälkeen, eikä. puhuja
voinut tyhjille seinille puhua; •Kylä­läisemme
tuntuvat olevan niin viisas­ta
väkeä, etta eivät halua kuulla muu­ta
kuin oman äänensä.
: Kentällä oli lapsilla kaikenlaatuis­ta
urheilua Ja parhaille Jaetuin pal­kinnot.
Illalla oli sitten puhe. Jota
ainakin osa. ylclsösta kuunteli. Sen
jälkeen esitettiin komea venäläinen
kuva. Sellaista volmisteluväkeä cl
tällä mantereella nähtäne. .Rahalli­nen
tulos oli koko hyvä. Meillä onkin
suoritettavana ensimmäinen maksu
kuvakoncen kllnnitykfiestä osuuskau­palle
, Parempi puoliskoni on. tuossa lues-:
kellut monen vuoden yanhoja pöytä­kirjoja,
joka on klinno.stavaa hom-^
maa. Ennen vanhaan lähetettiin Soln-tulasta
runsaa.sti rahaa erilaatuisiin
työläisten; avustustaTkoltuksiln.-. Mut­ta
sitten kun hankittiin elokuvako­neet
on se supistunut hyvin vähiin..
Filmit;; koneen korjaukset Ja I uuden
ostfjt nielevät enemmän varoja, kuin
ehditaan kokoon saamaan.
Entäs so' aatteellinen taso? vSe ale­nee
alltuiscfiti Filmejä el, ole ylccn-
.sa valmistettu kansan henkisen tason
kohentamista varten. Ryyppylasl on
tavallisesti ensimmäisenä näissä ku­vissa
niin miesten kuin naistenkin kä-sis.
sä; En minä niiden sisällöstä ym­märrä
.Juuri mitään muuta kuin «en
SatuFday, May 15 i3l?iis3 I:
Naiset jotka
Icayvat tyossa
Kirj. Zinaida Troitskaya
Hiljattain luin eräästä Englannin
lehdestä, artikkelin nalslÄla, jotka
työskentelevät Britannian tehtaissa
Se kertoi; että enin, osa helstg voi
työskennellä ainoastaan yövuorolla;
S>'y tahän. artikkeli selitti on se. että
he eivSt v^l jättää kotejaan ennen­kuin
miehensä palaavat päN-än työs-ta.
huolehtimaan lapsista. Artikkelin
kirjoittaja mainitsee myös, että hän
lt£c kuuli kun Aline Ashcroft-nimlnen
nainen sanoi työnjohtajalle ettei hän
voi. tulla työhön noin kahteen viik­koon
ennenkuin siskonsa voisi taasen
huolehtia- hänen lapsestaan.
Minä näin saman .'tapahtuman Pa­riisissa.
Yksi tulkeista kertoi, että
hän oli jättanyt lapsensa perheeseen
Jolle hänen oli maksettava korker
summa palveluksesta. Hän työskente­lee
kolmessa p.iiknssa Ja on kovin tiu­kalla
rahasta.
Tämä tuntuu kovin oudolta neu­vostolaisille
naisille^ jotka ovat tot­tuneet
siihen etta valtio pitää huolen
lapslstn! Mainit-sen esimerkkinä Mos-
,kovan .Metroin (.raaan.llalncn rauta­tie),
jossii nykyään työskentelen.
Meillä on kolme lastenkoulua, paikka
pienille lapsille kolmen vuoden ikään
saakka. Ja lepokoti heikoille Kipsille:
Metrossa on tydssä monta äitiä Ja
kaikki käyvät työ.ssä mielellään sillä
he tietävät li»p.scn.sa saavan hyvää
ruokaa jahoitoa. Kesän aikana lapset
saavat olla maalnl.skodei.s.s» kaiJUillssa
ympärlstö.s.sä Moskovan ulkopuolel-la,
;.if{||||
Moskovan Metroa laajennetaan, Ja
sen henkilökunta kasvaa vuo.sittaln.
Metron Johto tietää, että nykyiset
la.stentarhat eivät ole tarpeeksi tila­via,
ja viisivuotissuunnitelman mu­kaan
]-akcnnctaan lisää lastenkoulu­ja.
Ja niin on Joka palka.ssa-Neuvos­toliitossa.
Neuvostoliiton halllluksen
hyväntahtoisuudesta äitejä ja lapsia
kohtaan suuret määrät naisista voi­vat
työskennellä eri aloilla.
; Naiset esittävät suurta osaa maan
transporttllaltokscssa. HcUä on t ä ­män
teollisuuden kalkissa osastoissa.
Naiset, työskentelevät .sen alhaisim­mista
viroista korkeimpiin saakka.
Mina esimerkiksi aloitin kaksikym­mentä
vuotta sitten mekaanikon op­pilaana
Ja nyt minä olen yksi kor­keimmista
rautatien viranomaisista.
Minä olen Moskovan Metron Johto­kunnan
Jäsen Ja liikkeenhoitajan
apulainen.
Kun pääsin korkeakoulusta menin
rnutaticoppllaidcn kouluun. Tsaarin
aikana täytyi maksaa opplpalkkau.
Multa kun opiskelin vcturlpajassa
sain stipendin. Joka kohosi Joka puo­len
vuoden kuluttua.
Kun pääsin mekaanikoksi pajaan
Jatkoin vielä opiskeluani vapaa-aika-nani.
AlolUn veturinkuljettajan ajib^^Nf
laiskurssln ja kun kävin sen ahAiW y^f
kurssin päästäkseni veturikmjettaj«iu:'r
lii. Kaikki iämä oU m a k s u i m i M a U L j ' "^
Minä työskentelin kovasti Ja nA^t-i.-,':
nusta tuli iskurityöläinen. Kun Bta^ { '
hanovin liike kehittyi v. 1935 minusta^ i \
tuli stahanotilainen. TyöskennelleiC.. J;-'",
veturinkuljettajana halusin : oppia
vielä lisää ja taas hallitus tuli avuk­seni;
Minä opiskelin rautatieinsiniäö- -^^
ricn Instituutissa iltaisin Ja jälkeen- -
päin menin rautatletransporttlakadei-.-:
mlan oppilaaksi. Edistyin sekä työS'
säni että opinnoissani.
Sillä tavalla työläisiä, miehiä sekä
naisia, opetetaan minun kotimaassa­ni.
, ;
^ Neuvostoliiton naisille annetaan
samat oikeudet kuin miehillekin kai- :^
kissa asioissa poliittisesti että talou-dellisesti:
Samanlaisesta työstä 'ns^'-^'
nen saa samanvertaisen palkan kuin ' "
mies. Mikä muu menetleljrtapa 'ta^^-^^:^ •
hansa kuulostaisi meistä hullunku­riselta.
Kaikkiin rautatictyömalhlnotetaan:^^^'v
naisia Jos he ovat fyysllllsesti kelpoi­sia,
22 prosenttia Neuvostoliiton rau- :
tatcldcn veturinkuljettajista ja 16^s- :;=:
prosenttia junanlähettäjistä on nai-»
5la. Vanhalla Venäjällä oli vain pieni
määrä naisia töissä rautateiden pu- ; .
helln- Ja .sähkötyskeskukslssa, noin
10 pros, ja nyt on vähemmän kuin
5 prosenttia miehiä tässä työssä. Y l i
38 prosenttia rautateiden puhelin- ja v
sähkökeskuksien päälliköistä' on nai­sia.
V. 1917 .saakka ainoastaan 1 pro- : ' v.
sentti viranomaisista oli naisia. Mo-nct
naiset työskentelevä.t lääkäreinä
ja opettajina Neuvostoliiton rauta-tcitten
kouluissa.
Erit/täln suuri määrä' natsia työs­kenteli
rautateillä toisen maallman-
.sodan aikana. Tämä oli luonnollista
sillä miehet olivat rintamalla. Nai­set
: sekä miehet työskentelivät rau-^
han puolesta.
. He työ.skentcllvät liman pelkoa lä­hellä
rintamaakin. liseuhrautuvalses-.
ta tvöstä enemmän kuin 2,500 rauta-tlclälsnalsta
sai NeuvoEtolUton kor­keita
kunniamerkkejä.
Emmy Göring asetettu
syytteeseen Saksassa
Mynchen. — Emmy Göring on ase- ;
to'tu .syytteeseen volttoUuste dcnat-.
slflcatlo-laln alaisena. Hän on pidä-:
tcttynä crääs.sä vankilassa Augsbur-.
gin lähellä.
Syytetty on entisen "valtakunnan :
marsalkan"' Herman Göringin .IcskL
Göring teki itsemurhan 1946 Jituri;
vähää, ennen kuin hänet olisi hlr-^
tctty sotarikoksista tuomittuna.
mitä näen .eikä .se ole mitenkään Jar
Icstavaa Ja ylentävää.•
Olen lukenut Ja tutkinut Austraa-lian
suomalaisten rientoja. Meillä on
siellä toimineen edistysseuran pöytä­kirjoja
VV. 1001 .-- 190.5: Kun he lOr
pettivät toimintansa, lahjoittivat he
rahat Ja kirjat Kalevan Kansalle, Nä­mä
asiakirjat sisältävät paljon tieto­ja
heidän riennoistaan yli 40 V. taka­perin.
— Isoäiti.
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Hauli 8tc. Marie GnUrio
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeltl.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
' Kaikenlaista korjaustyötä
PuheUn 2-1891
Ti Loiidon:St. E.. Wlnd»or, Oat.
IIIMIinilttlHIIIMItlllllllimilM
K I I T O S . . .
SydämeJli.set kiitokseni CSJ:n Tarmolan osaston jäse­nille
siitä hauskasta sunnuntai-iltapäivästäj jonka tulitte
meillä viettämään.
Kiitos Antti-sedälle puheesta, emännille kauniista kah­vipöydästä
ja kaikille lahjasta.
Mclnlyro
ELMER KANKKUNEN
Oniarlo
Eteläpääläisct
valmistuvat laulu­juhlia
varten
South Porcupine. -—South-Endin
kuoron kuulumisia .Täällä.•harjoitel­laan
kovalla touhulla sitä Toronton
laulujuhlaa varten.
Ensi : keskiviikkona,, toukokuun 19
p:nä, klo 8.30 illalla on railakkaat
vanhanmaantanssit kuoron hyväksi.
Tämän tanssin Järjestää H. E. I. Vies­tin
kenttaravintolassa, soittaa Riku
Wuorimäen orkesteri; • Sateen sattues­sa
.tanssitaan täällä palkallisella haa-;
lilla. Hyvä ravintola. Tervetuloa
läheltä ja knukan. — H. E. I,
K I I T O S
. Kaikkein ensiksi kiitän tyttäriäni. Pan.sylsännäl5ta.Ja Irja Kivistä,
siltä hämmästyttävästä yllätyksestä, kun olivat niin suurilukuisan
ystava- ja tuttavapiirin kutsuneet kotiinsa viettämään kanssani
Ihanan syntymapälväillan täyttaessänl 70 vuotta Ja vielä ne kauniit
ja kallisarvoiset lahjat. Jotka, synymapälvä vieraat toivat tullessaan;:
Tama ilta oli hyvin .suurta Ja kaum.sta: minulle. Jonka kaiken otin <
vastaan sydämellisellä kiitoksella.
Siis kaunis kiitos teille kaikille.ystaville Ja- tuttaville. Myös Ulan
emännille, jotka nJln \i'Aur\l\n ja herkullisen^ kahvipöydän minun
kunniakseni: laittoivat; Erikoinen kiltxjsmrs. O. Tolvaselle ja mrs.
Hilma Seppälälle vä-symattömästä työstään; Mita herttaisin kiitos
mr. E. Sukselle niista kauniista sanoista syntymäpäiväni^johdosta:
Kiitos heillekin, Jotka civat voineet tulla täta kaunista ja muisto­rikasta
iltaa viettämään kanssamme. Tämä herttainen iilta säilyy
sydämessäni elämäni ehtoosecn asti.
Ystävyydellä teitä kaikkia muistelen,
0>ppcr CUffissa toukokuun 10 p:nä. 1948
ALMA LAHTINEN
Kl ITOS
.Haluamme lausua mitä kauneimmat kiitok.semmc Teille^ ystävät - w,
ja sukulaiset; Jotka saavuitte niin suurilukuisena joukkona meitä^^^^^^^*
yllättämään 2 päivä toukokuuta, yhteiselämämme ja oman: kodin '^^^^
perustamisen Johdosta.
Kiitos niista kallisarvoisista lahjoista - ja rahasta,: jotka ::saimn^
leilta muistoksi. ' , .-
KlitOs alkuunpanijoille; . Kiitos komeasta kahvipöydästä kahvin--^^^^:::'^^^^^
keittajille Ja tarjoilijoille Idalle, SIgrille, Linnelle, Miinalle Olgalle ' -
ja Lyydille. Kiitos kukasta.
Kiitos myös niille osanottajille. Jotka eivät voineet saapua. ^ - ' .
• Tämä tilaisuus säilyy kauniina muistona. ,/ " '
ELMA JA SULO NAHKALA
Intola, P. O. ' Ontario'>
m
m
• "li