Vapaus, July 16, 1926

              i i i l S i i i l ^
. . . . . . . . ......... ......:....--.,......--;:l^;v;:^^^^^^^^^^^^^^^ :f
SUÖM3EEN
^ Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT»,
ioc lähetyksistä aMe ?3Ö,00. 50c
J g ^ g t $400-^.99 ja $1.00
Uta $100.00 taikki sitä mrorem-
TSö^ a a h k S l a h e t t^set t^^
looiaan Sudbarysta Helsinkiiii sa­nana
päivänä , Iram Baapnyat Va^
•, .paudcn.. konttoriin. v
UIVAPILETTEJÄ MlnrDJ™
TIEDOSTAKAA PiLETTIÄSIOtTA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Bo» 69. S U D B U R Y . Or<T.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiS
martaan myöskin:
VAPAUS B R A N C H O F F I CE
316 Bay Street,
Port Artbar, Ontario.
D A V I D ^ H E L I N V
eripaJkkaJrannilla^. Pohj.^ntariossa.
viime maanantaina liikennettä snu-lehkoUa
paraatillaan, j o t a vielä kas­soinaan
oli kerääntsmyt kaikki, j o t .
ia vain pääsivät, i k u t e n n ä y^
Noiden kätyrijonkkojen rSylikeys
kohoaa aina y l i m i n i l l ^ n snarlen
apina juhlien kuluessa, jonunolsia
heidän paraattinsa - j a munt ilvei­lynsä
ovat. . Eaupungrin virkavalta
antaa anteeksi kaikki liikenteen häi­ritsemiset,
vieläpä konientelevat po­liisit
kanisaa jos joku uskaltaa jnen-nä
paraatin poiMtse.; M u t ^ joS
väkijoukko sattuu hiukankaan tun­keilemaan
kätukäytäyällä . joiikun
. työväenpuhu jan puhuessa, vangi­taan
puhujat j a sakotetaan vielä
runsaasti. Käärit saavat faijeilla
mielivaltaisesti,; inuttö nnnhäh se
onkin, että "koira ei k o i r a a pure".
paikallisen . osaston TaKagfiimit;f»TrBf^
josta lopullinen päättäminen. j ä i
seuraavalle kokoukselle.
Tielä oli keskustelua 'tmstalanseen
lähettäinisestä Sacco j a Vanzetti-jutusta,
ynnä muita liitolle kuulu­via'
asioita.
; Saanana iltana vallinnut ankura
sade nialidollisestl esti suuremman
joukon ihmisiä saapumasta kokouk­seen.
Toivottavaa ön, että ensi
kerralla näemme suuremman joukon
jäseniä kokouksessa.
Ankarat sateet, jotka saivat • paik-kokunnalla
vahinkojakin aikaan, o-yat
taasen ohitse;f Ijiupunki oU
yhteen aikaan peloissaan, sillä isolla
j c e l l a oleva taihmi rildcoutui y h ­destä
kohden. Rikkoutumisen jäl­keen
tuli vesi tulvillaan Current-joen
puistoon. Puistossa olevat k e -
sävierailijat saivat aamulla aikaisin
ruveta kokoomaan kamppeitaan k a ­saan
j a lähtemään ylemmille t u r -
vallisimmille maille. Myöskin tul­vavesi,
joka tammesta pääsi, hä-tjrytteli:
alempana olevaa tanssihaa-lia,
ollen vettä jö yhteen aikaan
lattiallakin.' Kaupungin puolesta
Tyovaeq pnoIaatasIiitöB ; Icokonk
lesta. Kokoukseen, o l i saapunut a i ­noastaan
pieinenipi j o i i ] ^ ..jäseniä,
joten kokous ei .voinut kimnkaa
paljoa asioita :pä^aa.^^:K^
päätettiin ottaa ' j ^ jäsen-merkitj
joiW päännjasta «tU lähe-
• tetty.:.. ^'-^ .v.'-^;;': . ' ' v - , ^ . ' ; - - .
Samoin päätettiin laattaa seisova
; kokousilmotus V paikalliseen englan­ninkieliseen
lehteen seiä Vapauteen.
Hyväksyttiin liittoon laei:^! uutta
•'^jäsentä.?; : :::v i - . - . , ; . ^ . . ,
Vielä keskusteltiii/ atamBin t a i
kesäjuhlain pidosta liiton J a liiton
hirtetty j a toista odottaa köysi." —
Rouva nousi j a sanoi: "Nnn,minä^
olen ylpeä lapsistani". -— Hän oli
Leninin äiti pl| j u i i l i hortnnaamas-sa
pojalleen oikeutta siirtyä Siperi­asta
Europan Venäjälle.
Lenin -oli etevä koulussa. ' Oppi jo
silloin tekemään systemaattisesti
työtä. Toverit kertovat, että hän
oli heidän johtajansa;. Sai aina a i .
kaan yhteiskunnallisia- keskusteluja
sakissa. Oppi UiaileinJaan vallanku­mouksellisia,
varsinkin sen jälkeen
kun etevä veljensä .oli kuollut mart­tyyrina.
1887 pääsi hän SimMrskin
kimnaasista erisimäisenä j a olivat
opettajat pakotetut antamaan hä­nelle
kultamitalin, vaikka hän jo o-
Eottikin "vallarikumouksellisia taipu­muksia";
Niiden takia e i saanut l u ­paa
tulla pääkaupunkien: yliopistoi­hin
ia karkoitettiinjouluk. 5 p. maa­seudulle
osanotosta ylidppilaslevotto-muuksiin.
Syksyllä 1888 sai luvan
asettua äitinsä kanssa Kasaniin, j o s ­sa
syventyi mandlaisiin tutkimuk­siin.
Jatköi; niitk ;4etiraavana vuori­na
Samarassai^ ^ j o k a oli • Siperiaan
vietävien etappi^ jossa asui sieltä
palaavia kumouksellisia. Kuului ker­hoihin
j a perusti sellaisia. Pelastui
sattumalta, kun yksi niistä joutui
. satimeen.. ;„;,\ v;';^ j .
V. 1891 loli hän käynyt Ketaris.
suoriitama^a lakimiestut^
ja muutti 'sinne 1893. A j o i köyhän
kansan asioita j a Martoy vakuuttaa
väittelykokemusten' perusteella, että
hänestä olisi tullut hyvä asianajaja.
Muuten i a l ^ j o t t i - hän varsin Evähän
praktiikkaa, k u r i ' j o i i t u i h e t i : vijlan^
kumoukselliseen-toimintaan, '
, ;^;.'\'^^Pietari««a 7'.''^'v^'^'V^'"'^^
pantiin, miehiä työhön heti tammen
turvaamiseksi, j a veden estämisek­s
i tekemään enempää vahinkoa. Y -
lempäriä ' olevat tariimet ilmotettiiri
olevan täysin turvallisia.
C. N . E . tielle teki sade myös-kin
jonkun verran vahinkoa. Wild
Qpose-nimisestä paikasta puoli mai­l
i a ! eteenpäin oli liiallinen veden-tulo
vahingoittanut rautatiesiltiaa
n i i n i>aljon, että junan ylitse meur
nessä vaunut menivät pois tieltä.
Onnettomuudessa loukkaantui nel­jä
ihsiistä, joista kukaan ei kuiten-kaian
hengenyaaraliisestv. Kaupun­k
i i n ensiksi saapuneessa tiedotuk­sessa
ilmotettiiri 20 loukkaantuneek­si,
mutta kun asiasta päästiin sel­ville,
niin ainoastaan neljä olikin
loukkaantunut.
Vangittiin yapaankyydin ottami­sesta.
7 miestä oli poliisioikeudes-sa
syytettynä vapaankyydin ottapii-sesta
C. N . R . tiellä. Kpmppanian
poliisi oli nähnyt miehet vaunun
katplia j a vanginnut heidät. Jokai­selle
annettiin $10.00 sakkoa ja
kulut tai 30 vuorokaudeksi työfar-mille.
Kolme miehistä oli ollut
tässä maassa vasta 4 kuukautta,
^Osuuskaupan ensimäinen viralli­nen
kokous pidettiin osaston talol­la
t. k. 9 päivä. . Kokoukseen o li
saapunut koko tyydyttävä joukko
osuuskunnan jäseniä. Kokouksia
on kyllä pidetty, mutta nyt vasta
oli saatu hallituksen lupakirja e l i
toiminta r laillistetuksi. Joten voitiin
virallisesti alkaa liike omalla a i -
mellään. Kokoukstsissa kuultiin t i ­lintarkastajain
y lausunto entisestä
toiminnasta ja liikkeestä, jotka
näyttivät' koko tyydyttäviltä saavu­tuksilta
kolmen kuun aikana. Kor
kouksessa luettiin myös uudet sään-nöi
j a hyväksyttiin ne.' V a l i t t i in
uudet tilintarkastajat, seka vielä
kieskusteltiin . muista liikettä koske-,
vista asioista.
Kanpunsin terveyslautalnintai onj
hoitanut useita kaulakupua sairas­tavia
koululapsia, mikä tauti on
laajalti levinnyt. . Muutainan Aioa
kanlakupu kokonaan l^donnut. Hoi­toa
tullaan koululapsille 'edelleen
antamaan. • ., '
hoidon jälkeen ori j o saatu hyviä
tuloksia. Muutamilta lapsilta -on
pitämättömyyden j a todisti, kuinka
näiden väitteistä huolimatta kapita­lismin
idut ilmenivät Venäjän kau­kaisissakin
kylissä, jakaen talonpoi-kaistoa
porvarillistuvaksi j a prole-tarisoituvaksi.
. .
Ihmetyksellä luemme kuinka sy­västi
24vuotias Lenin jo käsittä
raarxilaisuudep olemuk^n kirjasta,'
jbnkia eri l u k u j a on löydetty santar­mi-
arkistoista. Häh osottaa, ktnrika
sosialistisen nuoren nuorison täytyy
lopettaa harhoille rakentanainen - ja
periistaa toimintansa Venäjän todel­liselle
eikä toivotulle kehitykselle.
Teorian täytyy antaa täydellinen ja
yksityiskohtainen kuva kehityksen
kulusta. Sen tulee vastata käytän­nön
herättämiin kysymyksiin. " E i
voi olla ätatteellinen johtaja ilman
tätä teoreettista työtä, kuten ei voi
o l l a sellainen kohdistamatta tätä
työtä käytännön kysymyksiin, propa­goimatta
teorian, johtopäätöksiä työ­läisten
joukossa j a auttamatta niitä
järjestämistyössä", sanoi hän. Käy­tännön
koetus varjelee dogmamisr
mistä (kaavaoppisuudesta) j a lahko­laisuudesta.
"Toiminnan perusteena
on marxilaisten yleinen käsitys, et­tä
Venäjän työmies j a ainoa j a to­dellinen
maan koko työtätekevän j a
riistetjm kansan edustaja".
"Työväenlubkkaan kiinnittävät sö-sialidemokraatit*)
koko huomionsa
j a toiminta:nsa. Kun sen etumaiset
edustajat omaksuvat tieteellisen so­sialismin
aatteet,' käsityksen Venä­jän
työläisten historiallisesta tehtä­västä,
kari nämä aatteet leviävät l a a ­jalle,
j a muodpstuu yank^koja järjee-
; WEBSti$ir§ CORNERS, B. d
Paatavaratyöläistea järjestäminen
t i a l l i B. C:ssa on ollut s i f a i r e n ir
pallaän, että pn syytä erikoisesti
kajota tähän kysymykseen, tarko-tuksella
saada parempi vauhti j ä r -
jestämistyolle.
Viimeisessä toiminnan komitean
kokouksessa, heinäk. 7 päivän tääliä
!Wehster*s Cornersissa keskustelim­me
erikoisesti tästä puutavaratyö-läisten
järjestämisen tehostamises­ta,
sillä, kuten sanoin, puutavara-työläisten
järjestäminen viime ai-:
k o i n a B . C : s s a on ollut niin j a näin,
siis tarkötustaan vastaamattomassa
tj^lissä. Ja eikä siinä kaikki. O n ­pa
otettu, vielä taka-askeleitakin,
kuten esim. yancouverissa, tuossa
Canadan, lännen puutavairatuoitari-rion
yhtyinäkohdaEsa, lopettivat sfv
kalaiset toverit koko järjestäriiisi.
triuhun, tiedustelematta lainkaan
muitten jäsenien j a toverien mieli­piteitä
j a selittämättä syitä ennen
kiiTn tekivät päätöksensä, noin epä­johdonmukaisen
harppauksen otta­misessa
taaksepäin. J a vielä ajalla,
jolloin yleensä vastatoimintasuunni-telmia
järjestettiin^;
Vaan riioista toimintaa en ihmet­tele
lainkaan, kuri tiedän minkälai­nen
mies tehtävissään oli toveri
Glarke, puutavaratyöläist^n järjes­tön
sihteeri.. Häntä pi saariut
haukkumallakaan tekemään tehtävt-ään
union sihteerinä.
Vaan ehkä Vancouverin toverit­kin
ottavat tuommoisista teoista op­piakseen
j a käyvät asiaan käsiksi
uudella vauhdilla j a parenamilla t u ­loksilla.
Puutavaratyöläiset idässä
näyttävät : järjestymistouhuissaan
menevän melko askelin eteenpäin.
Siellä näkyvät sellaisetkin puutava­ratyöläiset,
jotka näihin asti ovat
turvautuneet muihin unioryhmiin,
ymmärtävän järjestsrmisen j a yh­teistoiminnan
merkityksen yhteiisen
rintaman' luomiseksi. - »järjestyneitä
pnutavaraparooneja vastaan. Nain
ollen ovat he ryhtyneet tukemaan
L . W. I . Union of Cainjadaa tarkö­tustaan
vastaavana uniona. Var­sinkin
Pohjois-Ontarion piireissä
on järjestämistyö jo kokolailla p i t -
' k a l E . •
E i siis ole mitenfeään soy^iasta.
meille länteläisille asettua jarrutta*
maan tuota itäläisten hsrvää vauh­tia.
Vaan .päinvastoin t ^ e e mie­l
e n i Tcysyä, että missä on se m e i ­dän
länteläisten' rento kurssi? Mei­dän
tulisi etsiä se n y t ylös j a ©sot­taa
toiriiinnallamme, että emme ' me
sittenkään: vielä kokonaan ple h u ­kanneet
sitä lännen rentoa Intrssia,
josta on joskus jotain sanothfkin.
Se ön, meidän velvollisuutemme on
mitä pikem^min ryhtyä itSIaisten
mukaan samaan vauhtiin.
Tämä on tärkeä asia, joten jokai­sen
puutavaratyöläisen, työsfcennel.
köön hän sitten irjetsässä t a i saha­laitoksissa,
olisi tämä asia «ftefttava
•vakavalta kannalta, sinä tämä e l ole
•) " S o s i a l i d e m o k r a t i a " merkitsi
Hän oli n y t tietoinen vallririkump-i Leninin suussa samaa kuin vallanku-ukseUinen
marxilainen j a väitteli
menestyksellä Vkansallismielisten"
kanssa kumouksellisten: salakökoukr
moukscllinen riiarxilaisuns aina vuor
teeri 1917-Baakk3, jolloin hän k i i ­vaasti
vaati sen vaihtamista sanaan
sissa j a monistettujen kirjasten kommunismi, jota Marx j a Engels
^ n t t a . Hän psotti n^^ olivat: pitapeet oikeana-töjä
työväen keskuuteen,' muuttaen
nykyisen hajallisen taloudellisen
taistelun tietoiseksi j a Venäjän työ-'
ISnen, kohoten kaikkien demokraat­tisten
ainesten johtoon, on kukistava
itsevaltiuden ; j a johtava Venäjän
proletariaatin (yhdessä kaikkien
maiden proletariaatin' kanssa) avoi­men
poliittisen taistelun suoraa tie­tä
voittoisaan kommnnistiBeeri vai-,
lankumoukseen."
Huhtikuulla 1895 Lenin matkusti
ulkomaille,: terveytensä vupkä, sa­nottiin,
mutta enemmän tavatakseen
"Työn - Vapausryhmän" tovereita.
Hän toikin niiltä uusia herätyksiä
palatessaan syyskuussa. ' Toi myös
k i r j o j a j a monistuslaitteen, mimeo-graafin,
kätkettynä matkalaukkunsa
seiniin. Hän oli jo silloin etevin {toi­mihenkilö
työläisten : - kerhoissa,
"Työväen Vapautuksen taistelulii-t
o n " johtaja j a kirjasten sekä julis­tusten
sepittäjä. Niitä laatiesaan
hän aina huolellisesti tutki työläis­ten,
varsinkin lakkolaiken mielialaa,
niin että. sanansa aina sattuivat näi­den
sieluun. Näitä kirjana: o li
"Sakkorahöista", yhtä asiallinen tut­kielma
kuin agiteeraiava. lentokirja­nen,
sekä "Mitä ovat 'karisanystävät'
j a kuinka ne taistelevat sosialidemo­kraatteja
vastaan". Hän l o i ; j u u r i '
matkansa jälkeen panemassa koo­tuista
aineksista kokoon; lehteä, k un
j outu i vangituksi yhdessä työmies
Babushkinin, irisiriööri Krshishariovs^;
k i n y - m : kanssa jouluk. 9 p%iä.
Vankilassa jatkoi hän tutkimuksi-:
san. Toimitti m.m. teostaan " K a p i ­talismin
kehitys Venäjällä" j a o li
tovereittensa rohkaisija sekä toi­meen
virMstäjä- J k i r j p t t i m . m . v a^
jpujulistuksen 1806, jota levitettiin
2000 kpl 40 tehtaaseen. Työläiset
selittivät, että ilman sitä c i kesän
lakkoja olisi ^aatu aikaan. Tämmik,
29 p- 1897 tuli tuomio: Siperiaan!
• :/^:,.':.:^:XJatk.):v-:
kerienkäari yk»i^ pikku ryh-mäjokääri
•iari^'^^ fauk-kieiti
: p u u ^ ^
'asia;':'^;,:Ja; j u V ^ : tarvitse»^ ^sie
kaikkien yhteisiä :toim^ onnts-tuaksemme
hyvin. ''
Kättkki p u u t a w ^ ^ yli Ca:-
nadaö, liitti^ääulC
rsrtyoläistek A ^ < r t ^ ^
nä on riieMäJi ;i>a
-••-•.^ •'. Vesipdika.
Vihdoin . viimein - s a a p u i tannekiri
kesä, uttaen' sadettri j a lämpöä riit-täimiin
asti. Sttsipävjhe^
neri uklrelm riiie^ reipas, kun ph
toivetta saadia ruokaa j a rehua eläi.
niille j a ihniisiUe;); Kovin olikin
kolkkoa j a lupaamatonta kevätpuo­len;'
fce^.;^:;;:^::'/:':;^^.'.. •
: '^akikistiLaB nralUkia napjee!'^
täytyy - huudahtaa: ajattelee
riiitte^ri ihinisparkojen: hommia, jot­k
a .koettavat Uevientää viinan kans­sa
rähniästelijöliten^ tuomioita, lain^
kynsiin jouduttu häS.
rivat rahoja^^^^il^^ sakkojen
maksamiseksi,: josv^ j o k u on kynten­sä,
polttanut yiinakaupoissa; toiset
koköaSntt nimiiuette.lpa anomukseen,
että , yankilanviraripTOaiset vapaut­taisivat
meidän rakkaat, kotoiset
trolrarinime! Kurjaa on kurjien
touhut^ seh täydymme sanoai!!!
/Löytyisikö iteidäÄ; keskuudessa
airiöatakaanjok^, silloin avaisi suun­sa
ihriiisyyderi puolesta, kun raha-ylimystön
edut :vaatisi vangittavak-
'si kaikki ihmispikeriksiensa puolesta
toimivat jienMlöt? Tjai keräisitte­kö
nimiluetteloa p B t e ^ k s i , jos
miehenne : määrättäiäin:'Uurastus-kentälle?
— Ette: --^ Ette ole sitä
tehneet koskaaq ennenkään, milloin
ihmisten, kapsan tai köyhälistön
etu piisi niin vaatinut, te juoksette
vain kuin tajuttomat oinaat kidut­tajanne
asialla.
Pysähtykää hetkeksi miettimään:
p!iisiko : taTipeeUistsi>:>kyetä eroitaa
huono hyT^ästÄjay väärä oikeasta
j a kumman eteen kannattaisi elää
j a toimia> huonon j a väärän vaiko
hyyän j a oikean puolesta.
Paikkakuntalaiset kansankokouk-!
SBSsaan valitsivat jkomitean i työs­kentelemään
väkijuoma-paheen pois­tamiseksi
ympäristolm, tullen myö­hemmin
myöskin^ yRientolaseuran
puolesta valittua ;,kafcsi komitean j ä ­sentä.
Mutta mitä oBakaan, kun k o ­mitea
kokoontui ensikerran, ei
Rientoian edustajia saapunutkaan.
Komitea vetosi uudelleen rieritplai-siin,
tulos oli sama.' Tällä menet­telyllään
ori l Ö e ^ ^ johtajisto
osottariut edustavansa jotakiri van­haa
^ a lahoa, mu1*a ei terverta Ja
jaloa pyrldinyslS. Mikä on se r i e n ­to,
johori seurannei rientää, k u n
ei se käytännöllisissä elämän k y ­symyksissä
ilmeiieT Siitä voisitte
tehdä vähän juTkisemmin selvää,
vaikkapa tämän Vapaftslehden pals.
toiflai, että me paikkakuntalaiset
ollsirifime selWlIä mihinkä seuranne
toiminriallapyriföän, sillä emme: me
kaikki halua korvat lopassa mennä'
kyökyttäa mihm sattuu.
kyläriime emänrimeiselle, jok& lyk­käsi
muutaman kympin. rahaa erään
paikallisen viJnatrokariD sakkora-hastoon
muutama vikkp f ^ e n , kun
ei olekaan saanut sopimuksien mu­kaisesti
rahojaan, takaiöm-: Saihan
vain haukkumiset palkakseenj kun
rahoja karhusL
Sietäisi vähän harkita niihin sitä
rahojaan' sijottaa, ei ainakaan pit-känpäälle
luulisi senkään kannat­tavan
kun ei saa alkusummaakaan
takasin, puhumaltakaan koroista.
— No, yhteistähän se on heidän
moistensa tavara. —- K—-v—ja.
R O U Y N , Q U E .
Työmarkkinat ovat hieman v i l -
kastuneiet sitten kevään.; Nyt mak­setaan
sekatöissä 40--60 'senttiä
tunnilta, joka on ehkä ' vähän pa­rempi
kuin muilla lähiympäristöil­lä.
-Senpä vuoksi tänne bnkiri. t u l ­lut
työläisiä muilta seuduilta. Mut­ta
ottamalla huomioon, että: elin­kustannukset
ovat myöskin kalliim­mat,
ön todellinen palkkataso tääl­lä
euunnilleen sama kuin Xmuualla-k
i n . . .; ;
. KansaTaaiiäinine on myöskin kul­keutunut
tanrie jo 'huomattava jouk­ko,
kuri heitä kerrotaan olevan liik-keenharjottajina
useimmilla eri a-loilla,
jopa taloista, hotelleista, torp­p
i i n saakka.; Kuinkas muutoin kau­pungissa!
:,.;
Paikallista jirjestämistoiniintaa ei
ole, senpä takia kaikenlaiset epä­kohdat
ja, paheenpesät' saavatkin
häiriöttä toimia.
Siksipä tänne kulkeuturieitten
järjestyneitten, kuin myös ulkopuo­lella
järjestöjen olevain työläisto-yerien
velvollisuutena on- alkaa a-jattelemaan
järjestäytymiskysymys-tä.
Se O l i meillä välttämätön,; e l ­lemme
aio mennä kohti yksilöllistä
ja, yhteistä perikatoamriae, 3öhon
helposti 'täkäläinenkin elämä viit­taa,
, Niinpä osatoverit,; pohtikaa
keskenänne; noita kgraymyksiä ja
toimikaa sen rmulcaifesti, että k y ­läämme
saatiaisiin aluksi Lumber
Worker8 Industrial Union of Cana-a
n jaosto j a iseri; t o i m i n ne
omia'taloudellisia^ j^^
mekiä Ifienkida pyriim
iavai;f:'-.V :':;•';. /;//<-/'^/:^r:i-,-';
. .T&nä yhteydessä tahdon; maini­ta,
:ettäSwMomri»e'järjestäjä ; t o v . : J^
Ratanedi^
joteii hänelle voi jäsenriäaksuija: suo-rittaai"
k u i n myöskin Uittyäjöjes^
tSön uutena jäsenenäv/:;^!^^
järjestöis^ pn meidän vöimariime.—
Jo yksistään sen seikan/ että
piemme sellaisen ^ puolueen: jäseniä,
jorika toiminta tarköttaa kaikkieri
työväen järjestöjen j a -puoiueiden
voimieri ^ kokoamista • yhtenäiseksi
luokkavoimaksi, tulisi ratkaista k y ­symyksen:
,onko! jokaisen koriimu.
riistin yelvolliauus . kuulua: jäsenenä
Canadan työväen puplustuslilttooni ^
, Työskennellesisämme Tyhminä jc:
soluina varsinaisen väestön keskuu­dessa,
sulatta jana ja yälistajäriä,
voidaan sitä : tämänkin toimirinan
puitteissa tehdä';^ehoisanimin : jo^
jäsenistömme omaksuu kunniavel-vollisuudekseen
olla inainitun liiton,
jäsen. On luonnollista, että tästä
koituu pienoista taloudellista rasi.
tusta, mutta jos aiomme suoriutua
kysymyksen Pi^gariisatporisista'; v a i ­keuksista,
niin tuon ;Vähäisen: jäsen-;
maksun suorlttamirien sitä psaltaah'
helpottaa. .Ei ole niinkään^ viisasta
otaksua, että suuret kypsymättömät
j a : puplkypsyneet joukot «voitaisiin,
noin vain kiidenkäänteessä; nostat-'
taa porvarillista oikeushyrokratlaa
vastaan, vaan riiieluunuriitl: siirrot-täkööri
jokainen punnus vaakavipu-simen
sen pupleiseen: päähäni jok4
osottaa työtätekevän luokan oikeris-käsitteitä.
Oikeuskäsit^ el nyt k u i ­tenkaan
ole vielä selvä koko työ­väenluokan
keskuudessa' edes yleis-;
piirteisestikään, saatikka sitten yk-sitylsköhtaiseati,
mutta tuon yleis­piirteisen
selviön rakentamiseksihari
lähtisimmekin liikkeeHe. Nälrt o l ­len
olisi agitatsionille suuresta mer.
kityksestä, jos jokainen kommrinis-tipuolueen
jäsen olisi myös työv.
puolustusliiton jäsen j a sen kautta
itsekohtaisella esiriierkillä voimak­kaasti
kiihottaihassa toisia työiäls-yksilöitä
liittymään mukaan.
Tuonlaisen koko työväenlnokkat-.
käsittävän puolustusliiton tarpeelli­suus
tCanadassa käy päivä päivältä
ilirieisemmäkBi, sillä hiinkin lähl-normaalisisBa
oloissa kuin nykyään
tässä Buurkapitalismin htdlltsemassa
Canadassa vrillifcsee, paljastaa oi­keuslaitos
todellisen luokkahioriteen
sa: suojelemalla ylhäistä suurrikol­lista
j a .tuomitsemalla eUnehtojen.
sa puolesta toiriiiyia syyttömiä työ­läisiä
mitä ankarimpiin rangalstuk-siin.
:/:.".'•...
Korjaukset tällaisiin julkeisiin p l .
,keuden väärinkäytöksiin saadaan
vasta sitten kun; kansa itse lukee
lakia j a julistaa riiston laittomaksii.
Kalkkien ryhmien, solujen ja
osastojen velvollisuus ort tehdä jä­senistään
aataprosenttlsesti . Cana­dan
työväen puolustusliiton toimi­via
jäseniä, — punittioppilas.
ISATKUStAESSAI^
käyttäkää •
RMÖlV^IIf ' A M ^ t
: Uutta, j h y v i n p i i l c t ^
«GRIPSHOLM"
joka lähltee . .
N^w:::; Y b r l d s ^ ^ ^ e l ^ o nS
isuöraaii: |G5jtepÖriiri^ jostal' iriatlMi
Suomeenv^; kesföS; ainoastaan yhden,
vubrökauderi. Atiarihin'^^^ vPohjari-r
mereu y l i samassa Jättiläislaivassa;
iltaan'[ytdhtxia.'^::::^^^^
Siiuri luku rsuomalaisia^ matkusti
"Gripsholm'V laivalla heinäkuuni 3
p :nä suoraan : Suoirieen j a : arvellaan
että ' ; isO: jpulAo;; taasen : lähtee
Gripsholmiilä" elokuun . 1 1 ; ptriä; v
Lähempiä: tietoja varten,: piletin
tilauksissa y.m.: Kääntykää lählni-riiän
' 'asiamiehieri; ' - puoleen taikka
suoraan RUOTSIN A M E R I K AN
L I N J A N konttoriin.
i CT,'
«BLLpS^PPA/
Dorlian;^5tt'':'.
. Sudbary» Oflf^^
riiaitsee
7 Durbain Straei: — Sadbvry. Oat.
Ivar Salo. ^ :;'';-^::
Heinäk. 23; elok. 20 Montrose
Heinäk. 30, elok. 27 .'.Moiitpalm
Elok, < 6, Syysk. 3 i..MontcIar6,
Betfästi(ii>-G!aa|owiia
Elok. 12 .......... Hetagaiina
' Ch«rbearciiä--r^ontbamptoaiiar--
Antwevp«niiii
Heinäk; 28, elok. 25 Minnedosa
Elok. 11 Melita
Q U E B E C I S T A
BeIfaatiln<-Gliuigowiiii . j '
Heinäk. 29; elok. 26 . J . . . . . M o n t n a im : .
Cberbourgiin—SoatbamptOBliD-i-'' •
Hambarlin- .
Elok. l 8 Empresa of Scotlaiid
Elok. 4, Syysk. 1 Enapress of P r a i i te
Kysykää paikaUbllta
asiamie^hUtilo
MYYTÄVÄNÄ
150 eekkerin farmi, Bar River
tasangolla, kaksi j a puoli mailia Ase­malta
j a kolme mailla Echp Bay ky­lästä.
Pieni asuinrakennus, iso na­vetta,
talli siihen yhdistettynU, sy­vä
kaivo, 80 eekkeriä kasvun alla,
40 eekkeriä hyvää metsää, suurin
osa ollen saarni- j a kolvumetsää.
Farmi on hyvin aidattu. Parempaa
maata ei löydy Algomassa, tuotta­va
maa. Hyvät kuivauslaitteet. Tä­mä
farmi sijaitsee järven rannalla.
Mainio kalastukselle j a sorsa met­sästykselle.
Hinta $4,800. $1,800
käteen, loppu ehdoilla. Kysykää
W i l l i am Halorien, 855 A l b e r t S t . ,
We8t, Sault Ste. Marie, Ont.
Hyvä metsä. $2.25 koor-dilta.
Ruoka taalan päi-vältä^-:
f;^:^5j|^
T. Konnila
Sprucedale, Ont.
S U O R I T A N K A I K K E A .
SUUTARIN
työalaan / ktttttovaa työtä sunrdla
huolella ja nopeastL
A U C L E H T O R A N TA
Box 778 ' >
29 Darbam Streot, Sndbarjr. Ooit^
. . . . i i n i i » ii I i - r h i i i i , ' I .in ' i - • V • • • '
Naughtonissa
Soon tie, 11 mailia Sndbarysta
Sauna lämpiää joka päivä. ^ H y ­vä
''virkistyspaikka. Hierontaa ja
hoitoa annetaan kaikkina aikoina.
Tervetuloa I
Ida ja Otto Ylönen
Ruokaa j « Kahvia
C A N A D l A N C A F E
210 Minto S t , Sudbury, Ont.
Lähellä C. P. R. asemaa '
T i l a a yövieraille
Phone 18S2 — Hemmi Lebtiaen
Nälkäiset
ruokailkaa työläisten kontrollee-raamassa
TA"BMOSSA,
— 26c ateria. — '
316 Bay St., Port Arthar. Ont.
SUURI HUOJENNUS VÄSYNEIL­L
E J A H E R M O S T U N E I L L E H E N -
KILdlLLE«-UUSI L X X K E -
;>•^.,^.:••v•:^•:^^•:tMÄÄRXYs::::^^:;:;:^^
Monjvuotben 5 boketriiilueai-v: o
liUiluirit^ •anovat t ^^
;;.inSaräylu«n?.: olevan v.iraoitii.;'.:;.:::.
mitS .«riBonudsimmklla tie- '
' teellisellä tavalla täl-
. laisille «alrauksille
L u k i j a t tulevat huomaaipaan että
tämä uusi lääkemääräys saa aikaan
ihmeellisen parannuksen vain muu-tamiesa
päivissä. Teidän pitää ko
keillia sillä* jos vain tunnette itsen­ne
heikoksi, väsyneeksi, hermostu
neeksi j a kaikin puolin haluttoroak
si. Jollei unenne ole täysin virkis­tävä,
niin käyttäkää tätä uutta vai
mistetta Nugai-Tonea. Jos teillä on
huono ruuansulatus, vatsanne tur­poaa
syönnin jälkeen, jos teillä 6n
tahmainen kieli j a paha maku suus­sa,
päänsärky j a raskas väsymyksen
tunne aamuisin, niin menkää roh­doskauppaan
j a ostakaa pullo N u -
ga-Tonea. Käyttäkää sitä ohjeiden
mukaan j a te tulette todellakin häm
mästymään huomatessanne . kuinka
pian te alatte tuntea itsenne pa­remmaksi.
Nuga-Tone tuottaa rau­hallisen
; j a virkistävän unen,; hyvän
ruokahalun' sekä kiihottaa' maksan
j a munuaiset säännölliseen tpimin-taan
saattaen vatsan j a suoliston
toimimaan mainiosti. Uskomme, et­tä
ei ole olemassakaan mitään pa­rempaa
j a nopeammin vaikuttavaa
valmistetta kuin Nuga-Tone on. N u -
ga-Toneri valmistajat tietävät niin
hyvin lääkkeensä voiman sellaisissa
tapauksissa, että he pakottamat kaik­ki
rohdoskauppiaat takaamaan lääk­keen
^sekä palauttamaan rahanne,
jollette ole siihen tyytyväinen. Noin
yhdellä dollarilla te saatte kokonai­sen
kuukauden lääkkeet. Kaikki
hyvät rohdoskauppiaat myyvät, suo­sittelevat
j a takaavat tämän valmis­teen..'.
••
;i.^S
.mmm
Tämän heinäkuun 20 pSivSnE,
kello 2 päivällä, myydään enfnmiäB
maksavalle kaikki tänä kehänä kas­vava
v i l j a , ^kuten rufa, kaura, M a i ­tia
J j a heinä ^ p m l a & i r i s ^ ^
lä Broder TovrnBhlplssa, Long L a ­ken
tien varrella,^ a
Gabriel Lladgrfltf*
::SJs$
im
mä
K I P U R I N N Ä N
Ja Vatsassa,'päSnpaköluii, KlikcrSS vetLl
«uuBsa, Sydämen poltio, pakotus 't-läiirä Ja
HyJklluiaen alia, gappliriull, K«!tutatiil.
Kova vaisa J a yleensä h<»;t;!:o rmiarixrjlatiis
ovat kaifckJ v»UitkMtrrin intii(iiiti:ikk<i/u.
Tiimi ttatt <m hjrritt jrMoi^o t » r ! v 3 / « w ii»
knD<l«»a J a »en o)rt*t orat niii: itiun-t >. v H l l a -
'UmUfttS monlUn I U B I K Jt)«»3u ra)vi|ij<v>»a I./.
Oin-, Jctjliio- t. m, Utiiiin. Ytlkl-ii y;r:rii oi-i
j o u t o a o tuettonta ripjatjxiUitiikMrt:,' -~ J.><~-fci#
loltä tänä n:\f» faoor/ iiiUV,Ji»l'u:
' . . J i i '
Mr. P. A , Usm-lh
Tuim tihamatl «.IkL-tnPn X " . l-."'; •!:• nt-Kyi-tSr.
xt ohi^Uli-n tnokaati }a t-U-n lii;i!< nr-.-i « D J , ».
K o r . n l o i t . , Jlaoi.-: IMlU-tnul.
TayiJ»'ni«'"«-n iMlltoon Icanlmi mrirl i^ilUi VViiu-t
ta. j m l v t r i a ia |>llJ"r« ;«l»il)!J«3iiJ > a.)»JjWTJa
ar»J Jiocti Ijolf*. " l l a t k Ä u T i a i * N " .
Un^a iMititK. i K i x t l k d u t enotiUivnia $2X0,
P. A. / lOMELL C O - «aperlof, UTU
Halutaan
Missä olet nykyään Lempi Johan­na
Hyvärinen, vanhaa sukua Pohjo­nen.
Kasvatti vanhempasi nimet
Heikki j a M a r j a Hyvärinen. Lähte­neet
Helsingistä Canadaan 22 vuot­ta
sitten. Ole hyvä j a anna tie­toa
itsestäsi minulle, sillä olisi tär-keätä
asiaa. Jos joku hänet tun­tee
niin huomauttaisi hänelle, t a i
kirjoittaisi suoraan minuUe, Osote:
N. Lähde, Box 35, Connaught Sta.,
Ont,, Canada,
Farmi kalaisen järven rannalla.'40^
eekkcrilT maata, 2 mailia BÖnfieldim
asemalta, b^vän autotien varrellai,.^
meijeriin 2 mailia., - P a l j on hedel­mäpuita
j a hyvä lähde, < UhemgSA
tietoja saapl osotteeUft .
: A n a i Leika», ,]
Bonfield, Ont., Canada. - ~ '
;y-S;:v
•,v-i;,!f •
Siistiä huoneita ' Ja kunnollista
ruokaa saatavatpa.
119 E L M S T . , S U D B U R Y , O N T .
w P b o M 711—.
Leonard jBricksön
Jooseppi Manatlalta
E l i i n a Mannilalle
Minä alfanimitetty luovutan kai­ken,
omistusoikeuden ; E l i i n a Manni­lalle.
Tästä päivästä aikain hän
saa tehdä miten itse haluaa, nimit­täin
Hurketissa olevalle maalle, let­t
i No. 12, Consession 3, myös met­sä
j a huoneet seuraa ilmassa ja
mitä ikänä sen maan päällä on.
Myös mitä on Nipigossa lotti 10 j a
9 j a myös huoneistot j a irtaimistoni
Jonka todistan vieraitten läsnä­ollessa.
Luovuttaja J . MaDoila.
mmi
: ' i vt:;: •;',!<;
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
' I Ce«ler St, Sudburyr. Oat.
T«l«2>booe ft44. — Box 824.
NIEMI & VALK£AI>;Ul
Suomen
Pääkonsuliyirasto
coko Caniadaa varten suorittaa
kaikkia maan viralliselle ednstuk-
»elle kuuluvia tehtäviä, antaa pas-eeja
matkustusta varten kotimaa­han
tai muualle, vahvistaa aslakJr-oja,
käännöksiä y.m., selvittää pe- ;^
rintö- j a muita Suomen' kansalaisiiii
kohdistuvia asioita. Kirjottakaa o -.
sotteella: Consalate General of Pia-
(and, S18 S t . Catherine Street, W . ,
Varakonsulivirastojen. osötteei ovat: :
Vice-Consulate of Finland, Port
Arthur, Ont.; Vice-Consulate ot , ,
Finland, C- P . B- Steamsh. Paes.
Agent'8 Office, St. Jolm} ^ N . B . ; /
Vic^.Cont)ulate of Finland,.,; 661 H o -
we Street, Vancouver,;, B.; d. J V i c e -
Consulate of Finland, 319 Bajir SL,
Toronto, O n t
, Cohsnlaite
518
A k s e l i
:.;-:v;!-;t
^(i^;ffijK
-.; ; ; ., .,,;••;; ;,..;•;/.;,,•;;•• .;:,•;-.,;::,;':./;;•.;,: '•:f-..nV:.:;ys-(iVr
'>.;SV^'-):^;V'ä;!;;y':ft