Vapaus, June 20, 1929

              m.
« V Q 2 Torstaina, kesäk. 20 p:iiä—Thur>^ Jane 20 No. 145 — 1Ö29
^ VAPAUS
4W\
tm
s-
-s:
, S . C. R C I L .
T O I M I T T A J A T 1
A. VAABA (tmak^MB). B. A. TENBONEN. M . POHJANSALO.
at lh« r«« (MSec OtUn. M M C M J CIM» sattcr.
TAPADS (IJliart7> _ ^ _ .
•f KaalA WaTlwn ia CasxU. rabEibed diilr at Ss4bsry. Oaurio.
J TILAtJSHINXATj _
l tk. »UOi f U . « J O . s kk. «1.75 Jji 1 kk- »1X0. - tMTmltoai» I» " » »^
s 1 »k. «6JOO. « kk. I 3 Ä . a kk. «2X0 J . 1 kk. «IJ». '
Xbim
OMOTOSHDSSAT VAPAUDESSA: « . „ „ , ^ - n k M « SOt
.IktirflsMakKt «IJOO kot». «2X0 k.k» icTUM. - Ariolmtoo» - « » » ^ ^ oo«»t«i»otrtm SOt
taMM, BkctctdTä flBotubioU «takitees. • •
Yaaaade. koattari. U t ö t , BaHaiafc 37 L«.Ba Sl. P«kelia 1038. fcdo^: BOT V). SaÄo», Oat,
Vafaadea paiao Ja i*to»oi tifccty BalMiafc «7 toraa St. Pahclia «ITV.
Caaeial a*i«ti»ia« raie». 7Se p « eol. i»el> Uiaiaram tharia for aiofla tBiCTttoB. TSe. Tba Vapaa*
«i tta Daat a4varUais( mtAim aooac a* Fiasi* •eepU Ia
»— —ta BIUOIB tahania aaa »««an»u eaaSmäUeea kirjeeieea» UrjoNakas uaielieen SikkaaaViiuiaa
enTnSaUis J. V . KAN.NASTO. lUkk^nhoitaJa.
Sosdemit imperialisHsta sotavarttstelua
tukemassa
Saksan sosialitlemokraaUisen puolueen edustajakokouksessa, joka
hiljakkoin pidettiin Magdeburgissa, esitettiin edustajakokouksen komitean
selostus maan puolustuskysymyksestä. Komitea esitti, etta puolue jatkaisi
entistä politiikkaansa tässä kysymyksessä. • • , _ „,
"Sosialidemokraatit - sandi selostaja - hylkäävät kommunistien
esittämän reseptin nykyisen järjestelmän hävittämisestä.^ Nykyiseen jar-iestelmään
kuuluviksi on laskettu sekä armeija etta poliisilaitos, lalla
hetkellä Saksan sosialidemokraattisella puolueella on hallitul^essa oma
sisäministeri ja useitten poliisilaitosten päälliköt ovat sosialidemokraat.
lisen puolueen jäseniä. Voiko siis olla oikein sellainen väitös, etta poliisi­laitos
on kapitalistisen luokkaherruuden ase. Toinen Internatsionale ei
enää vaadi, että sosialMemokraattiset puolueet vastustaisivat varojen
myöntämistä armeijoille, ja antaa puolueilleen täydellisen vapauden ar­meijoiden
järjestämismuotojen alalla." * 1. j
Puolueen ohjelmaan, mikäli se koskee maan puolustusta, teki edus­tajakokous
Joitakin muutoksia.
^ ; : ' ——7—^ ' ~ '
Saksan kommnmstinen liike voimistuu
Sen johdosta, että "Rote Frfhne" jälleen lakkaiitettiin, on Saksan
kommunistinen puolue alkanut julkaista erikoista sanomalehteä jäsenil­leen.
Tämän uuden sanomalehden "MitteilungKPD" (Saksan kommu­nistisen
puolueen Tiedonannot) ensimäisessä numerossa on julkaistu Sak­san
kommunisUsen puolueen Berliinin aluekomitean julistus kaikille puo-lueen
jäsenille "Rote Fahnen" viinieisen lakkauttamisen johdosta.
Julistuksessa todetaan, että trustiutunut pääoma Intossa sosialide­mokraattisten
lakeijainsa kanssa valmistautuu antamaan Saksan kommu­nistiselle
puolueelle ja sen sanomalehdistölle kuolettavan iskun. "Rote
Fahnen" toisen lakkauttamisen välittömänä syynä oli se,^ että mainittu
lehti osotti viimeisessä numerossaan* etta Saksan kommunistinen puolue
ja vallankumouksellmen proletariaatti ovat tulleet vapun taisteluiden jäl­keen
entistä voimakkaimmiksi ja että ne tulevat jatkamaan taisteluaan
kaikin keinoin. Julistuksessa osötetaan, että lakkaiittaessaän "Rote Fah-nen",
esittäen lakkauttamisen syyksi lehden kehotuksen taistieluun impe­rialistista
sotaa .vastaan, ZÖrgiebel tosiasiallisesti kieltää työläisten kaiken­laisen
vallankumouksellisen toi an.
Neuvostoliiton kansarikomisarineuvoston puheenjohtaja Rykov ko­rosti
neuvostojen edustaiakpkouksessa neuvostohallituksen myuttumatonta
rauhanpolitiikkaa äekä/aiöudeUisten suhteiden keb^^^ muiden valtioi­den
kanssa ja tällä alalla äuenndta suotuisia perspektiivejä yiisivuolis^
saunnitelman totetittamisfeile; Saksa on ennen muita käsittänyt välttä­mättömäksi
taloudellisten suhteidensa laajentamisen Neuvostoliiton kans­sa
ja myöntänyt sille luoUqa.Xskrttäin taloudellinen pöy­täkirja
ja sovintomenetteiyÄ koskea sopimus todistavat, että venäläis-saksaläiset
suhteet lepäävät molemminpuolisien etujen pohjalla. Yksi­tyiset
väärinkäsitykset ön onnellisesti selvitetty. Nykyään seuraa Venäjän
yleinen mielipide tarkkaavaisesti saksalaisten viranomaisten kantaa valko­kaartilaisten
väärentäjäin neuvostovastaisten väärennystöiden selvittä­misessä.
Englannin kansantalous on kärsinyt suunnattoman vahingon Eng­lannin
ja Venäjän suhteiden katkeamisen johdosta. Mainiten englanti­laisen
valtuuskunnan käynnistä ja huomauttaen, että neuvostohallitus on
edelleen Pjalokovin valtuuskunnalle ilmottamalla kannalla, Rykov kos­ketteli
Baldwinin äskeistä ilmotusta, ettei kauppa Venäjän kanssa olisi
edullinen. Rykov piti tätä *ilmptusta kummallisena *en jälkeen, kun van­hoilliset
eivät kahden vuoden kuluessa «le kieltäneet tällaisen kaupan
edullisuutta, vaan ovat pitärieet kauppaa mahdollisena ilman säännöllis­ten
diplomaattisten suhteiden palauttamista. Baldwin voisi kysyä Eng­lannin
kansantalouden Edustajilta, onko kauppa Venäjän kanssa edullista.
Venäjän jä Pohjois-Amerikaii Yhdysvaltain taloudelliset suhteet laa-j^
evat järjestelmällisesti. (Sen jälkeen on allekirjotettu sopimuksia 12
suuren amerikalaisen liikkeen kanssa. — Toim.). Venäjällä työskentelee
'melkoinen määrä tunnetuita.amerikalaisia insinöörejä. Yhdysvaltain itse-päisyys
säännöllisten suhteiden ptaläultatnista koskevassa kysymyksessä
"johtaa pian sellaiseen ristiriitaan tosiasiain ja kummankin puolen etujen
kanssa, että se tulee naurettavaksi.
Suhteet Ranskaan eivät ole edistyneet siitä pisteestä, johon oli päästy
Rakovskin lähtiessä Pariisista. Ranskaii hallitus ei ole vastannut Ra-kovskin
ehdotukseen velka- ja luottoky^ymysten järjestämisestä eikä myös­kään
neuvostohallituksen esitykseen. hyökkäämättömyyssopimuksen soi-miamisesta.
Suhteet Italian kanssa kehittyvät säännöllisesti lukuunottamatta sitä
seikkaa, että Italia, on ratifioinut Bessarabiaa koskevan Pariisin sopi­muksen.
Kosketellessaan Neuvoslo^enäjän suhteita Puolaan ja Itämeren val­tioihin,
lausui Rykov, että neuvostohallitus pyrkii toteuttamaan Moskovan'
pöytäkirjan lujittamalla ja kehittämällä siihen osaaottaneiden rauhal­lista
yhteistoimintaa. Tätä ei voida sanoa toisista maista. Puolalaisten
valtiomiestoi esiintyminen Ukrainan irroittämken puolesta, Voiciekövskin
tuomion lieventäminen, ja ihuut seikat todistavat, ettei Puolan hallitus
pidä Moskovan pöytäkirjaa perustana ystävällistoi- suhteiden kanssa.
Moskovan/pöytäkirja ei merkitse sitä, että Venäjä olisi luopimut oikeuk­sistaan
Bessarabiaan. Se kysymys voidaan ratkaista ainoastaan kunnialli­sella
puolueettomalla kansanäänestyksellä. Neuvostohallitus on vain luo­punut
asevoimin hankkimasta takaisin loukattuja oikeuksiaan.
Rykov ilmotti Suomen lähettäneen tiedon piakkoin tapahtuvasta muo­dollisesta
Moskovan pöytäkirjaan liittymisestä. Täten tulee pöytäkirja
käsittämään kaikki Venäjän naapurit.
Lausuen tyyty>'äisyytensä kauppasopimuksen allekirjottamisen joh­dosta
Viron kanssa huomauttaa puhuja säännöllisten suhteiden puuttu,
misesta Tshekkoslovakian kanssa viilaten viimeksimainitun pyrkimykseen
päästä yhteistakuusebn pikkuententen valtioiden kanssa, mikä Venäjään
Neuvostoliittolaiset lehdet kirjoitta­vat:
Suuret mellakat ovat Jälleen alka­neet
Kiinassa. Joka hetki odotetaan
sotatoimien alkamista Nenkingin hal-litulcsen
(«ils Tshankaishin) j a Fyn-juisjanm
välillä.
Nankingin hallituksen valta-alue k ä .
Eittää kaskiset. Itäiset ja kaakkoiset
maakunat, siis Kiinan kaikkein rik-sotatolmien
alkamista Nankingin hal­lituksen
, alueelle ovat keskittyneet
kaiJcki Kiinan rikkaimmat teollisuus­keskukset
ja suuriinmat satamakau­pungit.
Pynjuisjanin vallassa olevat alueet
ovat paljon köjrheznmät. Hänen va
tansa aJIa ovat Kiinan läntiset ja luo­teiset
maakunnat, joissa vallitsee täl­lä
hetkellä suuri nälänhätä ja joissa
ei ole ainoatakaan suurempaa satamaa
ftiVn\n^^r> anastivat kiinalaisilta pls- suuria lainoja, j ä r j e s ^ uudelleen ko-
Nankingln halUtus voi heittää millä
hetkellä tahansa taistelukentille 500
tuhatta sotilasta, f^julsjanilla taas
el ole käytettävänän kuin korkeintaan
150 tuhatta pistintä, vaikka hänen so­tajoukkonsa
ovat kylläkin laadullisesti
huomattavasti korkeammalla kuin
Nankingin hallituksen sotajoukot.
Nämä Kiinan kenraaleiden väliset
riitaisuudet j a sodat eivät kuitenkaan
ole koskaan vain Kiinan sisäisiä asi­oita.
Jokainen kenraali on ainoastaan
marionettinukke imperialisti>ten val­tioiden
käsissä.
Näiden imperialististen valtojen kan.
ta on erilainen ja niiden taktiikka on
myöskin erilainen.
Englantilaiset ja japanilaiset kapita­listit
hallitsevat Kiinan rautateitä,
kaivoksia ja tehtaita. "Omistusöikeu-ten?
s" näihin tuotantolaitoksiin
timien avulla.
Pohjois-Amerikan Yhdysvallat ovat
verrattain vähän osallistuneet aikai­semmin
näihin julkisiin ryöstöihin.
Sillä aikaisemmin eivät Yhdysvallat
vielä oUeet kylliksi voimakkaat, jotta
olisivat voineet lähteä leveälle impe­rialismin
tielle, — miltei koko maailma
oU jo jaettu toisten imperialististen
valtojen kesken.
Mutta tämän menneisyyden mene­tyksen
yrittävät Yhdysvallat korvata
nykyisillä jättiläismäisillä suunnitel­millaan.
Nykyään maaiman mahtavin yhdys­valtalainen
pääoma pyrlcii luomaan
uutta imperialistista herruusjärjpstel-mää
Kiinaan. Yhdysvallat eivät ha­lua
jakaa osuuksia kenenkään kanssa.
Yhdysvalloille ei riitä, että sen hal­lussa
olisi vain joitakin kappaleita K i i ­nasta.
Se haluaa yksin niellä koko K i i ­nan
j a heittää yU laidan kaikki k i l -
pailijat.
Ei enempää Englannin kuin Japa­ninkaan
imperialismi ole voinut to­teuttaa
tällaisia suUnitelmia. Siksi ne
ovat jo kauan sitten tulleet cähen tu­lokseen,
että jakavat maan kahtia.
Englannin valta on lujittunut Etelä-
Kiinassa Ja Japanin valta pohjoisissa
maakunnissa.
Ja näistä asemistaan pitävät Eng­lannin
ja Japanin imperialistit kiinni
kynsin hampain.
Yhdysvallat pyrkivät tarkoitusperi­ensä
toteuttamiseen käyttämättä tois^
täiseksi suoranaista asevoimaa. Ne
käyttävät "hienompia" menetelmiä.
Pohjois-amerikalaiset kapitalistit a i ­ne
kovat myöntää Kiinan hamtuksclle
fco Kiinan rautatieverkon isue. T ä ­män
aikovat he tietenkin tehdä sel­laisten
sopunusten pohjalla, jotka an­tavat
koko Eliinan kansantalouden
Yhdysvaltain kapitaSstien rajatto­maan
valtaan.
Mutta tällaisia sopimuksia voidaan
solmia vain sellaisen hallituksen kans­sa,
joka on todella koko maan halli­tus.
Siksi Yhdysvallat tukevat Kiinan
favt-atcpila sivulla olevaa ravintolaa
ja lavaa kohden. Paikalle, johon jono.
rivistön alkupää j ä r j e s ^ , asetetaan
lippu TnprMkrf oscBttamaan paikka.
Täs^ä voimistelijat järjestyvät jonori-vlstöön
siin|t järjestyksessä, kuin e-dellä
mainittiin j a tavalliselle tuntu­malle
toisistaan. Tämän järjestäyty­misen
suoritettua soittokunta merkin
saatuaan »»urna soittamaan marssia
ja voimisteUjain kulkue lähtee kier­tämään
urheilukenttää ju<dcsurataa
pitkin, kiertäen vastakkaiselle sivul-le
ja sitä seuraavaan käänteeseen eli
kurviin, jossa tapahtuu kaarto vasem­paan,
esivolmistelijat ohjaten kulku­etta.
Näin kaartaen tullaan alas ken­tän
keskustaa ravintolan puoleista ken­yhdistä
m ispyrkimyksiä lahjotun Nan­tän
päätä kohden palkalle, mihin on
kingin hallituksen vallan alle. Englan- asetettu merkki, jossa tapahtuu kaar­ti
j a Japani taas pyrkivät säilyttä-i to vasempaan ja> oikeaan siten, että
mään tämän suunnattoman maan ny- pn.i;iTnäispt. kolme kaartavat vasem-kyisessä
hajanaisessa ja rikkirevity-sä
tilassa.-
Yhdysvalloilla on ollut viime vuosi­na
useita menestyksiä. Mutta Englan­ti
ei antaudu. Se on j ä ä t t ä n y t provo­soida
uuden suuren sodan, sellaisen
sodan, joka muodostuisi pitkäaikaiseksi
ja antaisi uuden Iskun Kiinan yhdis­tymiselle.
"ISssä tarkoituksessa käyttää se hy­väkseen
Nankingin hallituksen;ja Fyn-juisijanin
väljstä vihamielisyyttä. Hän
on toiminut agenttlensa kautta It­sensä
Nankingin hallituksenkin si­sällä.
Tämä voi saada aikaan jossain
määrin välien rikkoutumista Nankin­gin
^hallituksen ja Yhdysvaltojen vä­lillä*
Kiinassa vallitseva sekava t i ­lanne
mcmimutkaistuu tämän kautta
vieläkin enemmän.
Tämän sekavan tilanteen voi sel­vittää
ainoastaan K<1na" vallankumo­uksellinen
proletariaatti. Kommunls-tlsen
puolueen johdolla ae tulee lakai­semaan
kaikki kiinalaiset kenraali-ryhmitykset
ja imperialististen valto­jen
vaikutuksen.
Panssarilaiva-puolueet
Sodan vastustaminen ja taistelu so­tavarusteluja
vastaan on vuosikymme­niä
ollut luokkataistelun kannalla ole­vien
työväenpuolueiden perustunnuk-sla.
Jo Stuttgartin kokouksessa v. 1907
hyväksji n Internationale päätöslau­selman,
jossa sota tuomittiin ja vel­voitettiin
intematlonaliln
puolueet taistelemaan sotaa vastaan.
Me tiedämme, etteivät nämä päätök-hälkällemättömään
sortoon, voi se
tapahtua vain sotavarustelujen lujitta­misen
kautta.
Vaikka emme nyt tarkastellslkaan
kuin kahta edellämainittua suurval­taa
ja niiden soslauaemokraattisla
puolueita, niin näemme, että k.o. puo-kuuluvat
luet ovat ottaneet sotavarustelun käy­tännöllisen
politiikkansa yhtä oleelli-sekKl
osaksi kuin periaatejulLstuksis-set
sitoneet sosialidemokraatteja, kun saan sodan vastustamisen.
ouduttllh käytännössä sotatilaan. Suomen soslalldonokraattlnen puc-
Pälnvastoin. 1914 ja sen Jälkeen he
dlpaillvat militaristien kanssa sota.
kilhoituksessa. Mutta vieläkin moni
uskoo sosialidemokraattien tarkoitta­van
totta, kun he esim. , Brysselissä
viime elokuussa pidetyssä n Interna­tionalin
kongressissa taas päättivät
että: "Sosialistinen työväen intemat-tlonall
pitää kalkkien sosialististen
työväenpuolueiden velvollisuutena ryh-t^^
ä' harjoittamaan • - mahdoUisimman
voimakasta joukkojen painostusta,
vieläpä vallankumouksellisessa muo­dossakin,
Jokaista hallitusta vastaan,
oka kansainvälisen selkkauksen sat­tuessa
kieltäytyy alistumasta välitys-tuomlomenettelyyn
j a ryhtyy sotaan."
Samoina päivinä, kun Brysselissä teh.
tllh tämä päätös, pettivät samat SOS.
dem johtajat S^aJksan valtakuimän
hallituksessa ryhtyä rakentamaan uut­ta
suurta panssariristelUjää.
Nyt on Saksan sosdem puolue ko­koontunut
kongressiinsa Magdeburglln.
Siellä on hyväksytty päätöslauselma,
ohon sisältyy II Internationalin
Brysselin kongressin päätös, mutta
käytännöllistä suhtautumista • sotava­rusteluun
koskevassa päätöksessä on
265 äänellä 138 vastaan hyväksytty
panssarlrlstellljäin rakentaminen ja
axmettu puolueen mlnisterlasemasea o-leville
johtajille vapaat kädet sotava­rustelussa.
Samassa kokouksessa on
lyväksytty puolueen johtaja Otto
Welsln dlkta£uurijulistu9kin. Ja mitä
tarkoitti tämä diktatuuri? Diktatuiu-la
porvarillisessa valtiossa, joten se el
voi olla muuta kuin porvariston dik-taturla
työväen orjuuttamiseksi ja sen
harjoittamisen Saksan sosdem puolue
tahtoo ottaa monopollolkeudekseen.
Myöskin ERglannlssa ollaan Jouduttu
pääpiirteissä samaan asemaan. K im
työväenpuolueeseen ikuuluvälla rilp.
pumattomalla työväenpuolueella pari
kuukautta sitten oli kongressinsa,
päätettiin siellä suurella ääntenenem­mistöllä,
että Jokaisen puolueeseen
kuluvan parlamenttiedustajan on ä ä ­nestettävä
kaikkia sotllasmäärärahoja
vastaan. Mutta melkein kalkki pkrla-inenttledustajat
kieltäytyivät jo etu­käteen'
päätöstä noudattamasta. J a he
epäilemättä ovat uskollisia kleltä3i^-
mlselleen. Tällaiseen käsitykseen jou­tuu,--
kim ottaa i huomioon, että Mac-
Dbnaldln hallituksen ensimäistä ehtä-vlä
v. 1924 oU 5 uuden talstelurlstel.
Iljän rakentaminen, laivaston lähettä­minen
Egyptiin, jossa kansa alkoi vaa­tia
itselleen edes vähän siltä itsenäi­syydestä.
Jonka Englannin mustlm-matkln
taantumusliällltukset ovat E -
gyptille vakuuttaneet. Kun nyt käy­dyssä
vaalitaistelussa puolueen joh­tajat,
kuten esim. Thomas, entinen
sllrtömaamlnlsterl, ova6 vannonnet. et­tä
puolue tulee pitämään kunnlatehtä-vänään
valtakunan eheänä säiljrtta-mlstä
j a lujittamista, mikä perustuu
satatniljoonaisten sllrtomaakansojen
lue el tässä suhteessa jää suurem­mista
Jälkeen. Sekin vakuuttaa Julis­tuksissaan,
varsinkin näin vaalien 9.-
dellä, vastustavansa ^ militarismia ja
sen aiheuttamaa suurta tuhlausta. Mut.
ta. kun puolueen johtajat 2 vuotta sit­ten
olivat hallituksessa, vaativat he
eduskunnalle esittämässään budjetti­ehdotuksessa
sotalaitokselle 410 mil­joonaa
371,000 mk., va|li;ka sotilasme­not
' porvarllUsten' tiatlltnsten aikana
ovat olleet V. 1919 208.0 mUj. mk., 1921
284.1 mllj. mk. j a 1923 327.7 mllj. mk.
Kun ottaa huomioon, että sosdem
hallitus vaatii sotavarusteluihin v. 1928
käytettäväksi yli 410 milj. ink., vaikka
laivastoon on jo päätetty käyttää 215
mllj. markkaa, näemme, että Suomen
sosialidemokraatit ovat yhtä auliita
kapitalistisen militarismin palvelijoita
kuin porvaritkin.
Sosialidemokraattisten puolueiden
käytännöllinen sotavaiustelu, mikä
Suomessakin maksaa Jokaiselle asuk­kaalle
lähes 200 mk. j a jokaista S.hen-kistä
perhettä kohti 1,000 mk. vuodes­sa,
on selvästi siirtänyt koko sosiali­demokratian
kapitalistisen rilstojärjes-telmän
pönkittämisen tielle. Sosiali­demokraattiset
puolueet eivät enää y-leensä
ole todellisia työväenpuolueita,
vaikka missä on jäseninä työläisiäkin,
sillä kuuluuhan^ harhautettuja työläisiä
fasclstelhlnkln.
Yaalelssakha on hyvä pitää mielessä
tämä sosialidemokraattisen puolueen
täydellinen muutos, siirtyminen työ­väen
luokkapuolueesta, jota se c-rälssä
suhteissa oli ennen v. 1918, val­koista
valtakomentoa tukevaksi. T.T.
leet säännöt j a hyväksyttiin ne. Valit­tiin
7-henklnen johtokunta, joka kes­kuudestaan
valitsi virkailijat. Koko­ukset
päätettiin pitää Joka kahden
viikon päästä tllstal-lltana klo 8. Pää­tettiin
ottaa käytäntöön ohjelman
suoritusta, mikäli itse kukin voi, vaan
el käytetö mitään ankaria toimenpitei­tä.
Hyväksyttiin uusia jäseniä. Palkal­la
bll 15, vaan paljon .on tilaa uusille
Jäsenille. Ottakaa tämä huomioon
kalkki palkkatyötä tekevät työläistytöt
ja -naiset. Joukkoina kokouksls.sa
"^Imme keskustella Ja harkita, että
saisimme oloihimme parannusta, n l .
mittain työpäivän lyhennystä, palkan
korotusta, oikeata kohtelua, parempaa
ruokaa jne. Ajatelkaa kuinka kurja
taso on monella perhepalvelljalla; te-kee
työtä pitkän päivän ja saa olla i l ­lat
kotona lasten luona. Jos ei satu
lapsia olemaan, niin kumminkin täy­tyy
olla sisällä, kun akat menevät hu­vittelemaan.
Päivä on aivan määrää­mättömän
pitkä ja palkasta ei ole
juuri sanottavaa. Samoin ne naiset
jotka on tuntitöissä saavat tfehdä-iyö-tä,
että hikipäässä ja jos määrää nel­jä
tai 50 c. tunnille, niin moni työn-teettäjistä
sanoo, että se on liika kal­lis,
vaikKa työlälsnaisraukka raataa
enempi kuin voimaakaan oUsl. Nous­kaamme
suurina Joukkoipa kohotta­maan
kurjaa tasoamme, murskaamal­la
tuon kapitalistisen riistojärjestel-inän.;
- .
ILTAMIA
Olin un»htaa. että palvelijattarien
yhdistys toimii iltamat tk. 24 p. alku-rahastamlseen.
Nais- sekä nuorisoliitto hommaa
kaksipäiväiset Iltamat nuorisokursslen
rahastamiseen elok. 17 j a 18 päivä. Tä­mä
oli kokoukselta evästyksenä komi­tealle,
_että katsoo, ettei tule yhteen­törmäyksiä.
Taisipa nyt vihdoinkin tulla kesä
tänne pohjoiseenkin. Jos se on kauan
ollut hankeissakin.
Kirkland Laken uutisia
KOKOUSASIOITA
, C. S. Järjestön osaston kokouksessa
tk. 9 päivänä keskusteltiin seuraavis­ta
asioista: Päätettiui j pitää Utamat
nuorlsokursien rahastamiseksi, vaan
lopullinen järjestely jätettiin huvitoi-mlkunnalle.
Pioneereille myönnettiin
haah ilman vuokraa t.k.^26 p:ksi. Näy-telmäseuran
kokoukselta oli tullut a-lote,
että jos tehtäisi vierailumatka
Timminsiln kappaleen kanssa suurella
sakilla elokuun ajalla. Asiasta sukeutui
laaja keskustelu. Oltiin sillä kannalla,
että tällaiset vlefailut osastojen keskuu­dessa
kasvattavat toverihenkeä Ja luo­vat
uutta* innostusta toimiiitaan. V a ­littiin
kaksi henkilöä ottamaan selvää
matkakuluista yjn. Ja tuomaan kus-tannusan'ton
seuraavaan" kokouksee»
Jossa lopullisesti päätetäänl
FALVEUJATABYHDISTYS
RVSTETTU
PE-Tänne
Kirkland järvelle on perustet­tu
palvelijattarien yhdistys. T.k. 4, p.
kokouksessa luettiin Timminsistä t u l -
Suhteet Japanin kanssa kehitty\ät säännöjlisesti ja Moskovan pö)tä-kirjaan
liittyneen Persian kanssa ovat suhteet^ystävälliset. Turisin ja Ve­näjän
väliset suhteet kehittyvät yslävy^deq ja yhteistoiminnan ilmakehäs­sä.
Kosketellessaan Afganistanin tapahtumia mainitsi Rykov, että neu­vostohallitus
on täydellisen sekautumattomuuden kannalla tämän valtion
sisäisiin asioihin nähden. Lopuksi lausui Rykov, että neuvostohallitus tu-'
^ lee^ vastaisuudessakin harjottamaan rauhanpoIitiiÖcaa, mutta että eräissä
;maissa ilmenevät agressiiviset suunnat pakottavaa! Neuvosto-Venäjän Jöuis-
OSUUSKAUPPA
täällä menee hsrvin eteenpäin. Aina
vaan uusia ostajia lisääntyy kaikista
kansallisuuksista, vaan eipä silti, et­teikö
vielä. ole paljon toivoa liikkeen
laajenemiseen. Toivon, että kalkki
suomalaisinakin koetamme edistää o-maa
Uikettämine tekemällä ostoksem­me
kaikki osuuskaupasta. Silloin teem.,
me velvollisuutemme Itseämme sekä
koko työväenliikettä kohtaan. — V a ­littu.
Keski-Ontarion työläis­ten
aluejuhlat
THTEISVOIMISTELUOIDEN AVA-VSMARSJSI
paan ja sitä seuraavat kolme kaarta­vat
oikeaan jjj.e. j a esivoimistelijat,
joita on neljä Jakaantuvat kahtia,
kaksi kulkien vasempaan kaartavien
edellä Ja kaksi kulkien oikeaan kaar­tavien
edellä. Näin jakaantuen kah­teen
kolmimiehiseen jonorivistöön
marssitaan ylös kenttää kaupungin
puoleista päätä kohden paikalle, missä
on merkki kummallakin sivustalla, jos­sa
tapahtuu kaarto vas^mp^an Ja oi.
kean siten, kuin edelläkin, "mutta nyt
esivolmistelijat jakaantuvat, taasen
kahtia Ja kummallakin sivustalla suo­ritettujen
kaartojen Johdosta voimiste­lijat
ovat tulleet neljään kolmimiehi­seen
jonorivistöön j a jokaisen kolmi­miehisen
Jonorivistön edellä kulkee
n3rt yksi esivoimistelija ohjaten omaa
rivlstöään. Näin kuljetaan alas ravin­tolan
puoleista kentän päätä kohden,
paikalle, mihin on merkitty , esitys-alue
voimistelijoille. Voimistelijat o-vat
nyt neljässä kolmimiehisessä JOT
norivlstössä, kukin peräkkäinen rivi
3 m. päässä toisistaan olevilla merkki-viivoilla.
Kun kaikki ;)vat päässeet pai­kalleen.
Jokainen seisten perusasen­nossa,
loppuu soitto Ja ammutaan
merkkilaukaus ja rumpii alkaa päristä,
jonka aikana näissä neljässä kolmi­miehisessä
jonorivlstössä tapahtuu
järjestäytyminen . avorlvistöön \slten,
että kunkin jonorivistön kesklmälnen
mies eli voimistelija pysyy paikoillaan,
mutta sivulla olevat ottavat palkkansa,
toinen vasemmalle, toinen oikealle
puolelle merkittyihin paikkoihin. Jo­kaisen
voimistelijan palkalle merkitään
pieni kalkkiympyrä. Tämä tulee ta­pahtua
nopeasti Ja .samalla alkaa vie­dään
kädet sivulle ja merkin saatua
viedään kädet alas ja kukin voimisteli­ja
asettuu nj^ omalle paikalleen pääs­seenä
lepoasentoon, kalkki ottaen va­semmalla
levon. Tämän voimistelijoi­den
avorlvistöön, Järjestäytymisen ai­kana
esivolmistelijat nopeasti siirty­vät
kullekin määrätylle sivustalle ja a-settuvat
samoin lepoasentoon paikoil­leen.
Kun tämä on suoritettu, niin
pienen paussin jälkeen soittokunta a-lolttaa
soiton ensimäistä liikesarjaa
varten, mutta enslmälscllä soitolla l i i ­kesarjan-
suorittavat ainoastaan esivol­mistelijat
auttaakseen voimistelijoiden
muistia liikesarjan suorituksessa. K im
esivoimistelijat ovat enslmäisep liike­sarjan
suorittaneet vasemmalla j a oi­kealla,
niin pienen taukoajan jälkeen
soittokunta soittaa saman tahtisarjan
uudelleen ja nyt tekevät enslmälsen
liikesarjan kalkki völmistelijäfr jä esi­volmistelijat
myöskin mukana.. Kun
ensimäinen liikesarja on suoritettu
vasepimalla j a oikealla, niin kalkki ot.
tavat vasemmalla levon ja pienen
taukoajan jälkeen aloittaa soittokunta
soiton toista liikesarjaa varten j a esi­volmistelijat
tekevät sen, samoinkuin
kalkki seuraavatkin liikesarjat, aina
ensin ja vasta senjälkeen se suorite­taan
kalkki yhdessä. Kun viimeinen
liikesarja on suoritettu, jäävät kalkki
voimistelijat perusaseöfcoon, josta ta­pahtuu
rivien sulkeminen pälnvastal-sessa
Järjestyksessä kuin avaus. Merk-kllaukauksen
saatua, alkaa riunpu pä­ristä
nytkin Ja slvumlehet ottavat
palkkansa keskimmäisten viereen Ja
muodostetaan taasen neljä" kolmimie­histä
jonorivlstöä ja^ esivoimistelijat
siirtyvät nopeasti.kukin rivistönsä etu.
päähän. Merkin ^atua lähd^^tään heti
trttarf^fX} }nrmm^'\if»irijy sivustalla, ä ä ­rimmäiset
kolme vasemmalla sivustalla
kaartaeä vasempaan j a oikealla sivus­talla
oikeaan sekä ier^.—^lrAt Tp&in.
vastoin, oikpalla sivustalla keskimmäi­set
kolme kaartaen vasempaan j a va­semmalla
sivustalla keskimmäiset kol­me
kaartaen oikeaan. Näin tullaan y -
lös kohdalle, missä on merkki ja muo­dostetaan
kaartaen kummallakin si­vustalla
yksi kolmimiehinen jonorf-vistö
ja tullaan alas kahtena kolmi­miehisenä
Jonorivistönä esltysalueen
kärkeen, jossa taasen kaartaen muo­dostetaan
yksi kolmimiehinen jonort-vistö.
joka lähtee .marssimaan samaa
suimtaa ylös kentän keskustassa ja
tullaan kentän kaupunginpuoleisen"
kurvin kautta kaartaen vasempaan
kurvissa samoille paikoille, fculn jono-ri^
töön järjestäytyessä. K i m on pääs­ty
tähän paikoille, loppuu soitto ja
voimistelijat perusasennossa seisten,
odottavat siksi, kunnes annetaan
merkki j a ohjelma on suoritettu, k u ­kin
saa" hajaantua, soittokunan soit­taessa
taasen Kansainvälisen. Jokaista
voimisteUjaa keholtetaan tarkasti l u ­kemaan
tämän selostuksen ^a näin
onnistumaan tässä
ilman edelläkäjrpää
tehden tulemme
tehtävässämme
yhteisharjbtusta.
Toverillisesti,
P. Ruohonen.
LISÄYS KILPAILUKUTSUUN
TJc. 10 p : n ä julkaistusta kutsusta
on. huomaamatta jäänyt pois miesten
4x100 m. viesti, joka suoritetaan maa­nantaina,
1 p:nä heinäkuuta viimel-seksL
Kilpailusta on kiertopalkinto.
Jonka on lahjoittanut A. Heiskanen ja
siitä cn yksi voitto Crelghton Yrityk­sellä.
Toivomme seurojen ottavan t ä ­män
lisäyksen huomioon.
Ty öläisurhelluterveisin:
V.- ja VL-seura, Kisa.' .
puolesta:
K. Suutarinen siht.
Neuvostoliitosta
Bessarabialaisten yh­distys
viisivuotias
Äskettäin täytti bessarabialaisten yh.
dlstys viisi vuotta. Yhdistyksen ensi­mäisessä
edustajakokouksessa kuvat­tiin
yhdistyksen tehtäviä sen esittä­missä
tunnuksissa: "Rumanlalalsten
ryöstäjien kädet irti Bessarablasta!"
"Eläköön Neuvosto-Bessarablal"
Mainittu yhdistys, jolla on veljesyh­distys
myöskin ulkomailla, on suo­rittanut
joukon kamppaUuja. Joiden a -
vulla se on tutustuttanut koko maail­man
Be."sarabiassa vallitsevaan tilan­teeseen
j a bessarabialaisten pyrkimyk­siin.
Samalla täytti myöskin Moldaun'au­tonominen
neuvostotasavalta'5 vuotta.
Tämän johdosta on TASSin edustaja
haastatellut Moskovassa" Moldatin
neuvostotasavallan tp. kk:n. puheen­johtajaa,
tov. Voronovitshla ja kan-sankomisarlen
neuvoston puheenjoh­tajaa,
tpv. Dimltrluta. He antolvak
mielenkiintoisia tietoja tämän pienen
neuvostotasavallan kansantalouden Ja
kulttuurinkehityksestä. .
Silloin, kun Moldaun autonominen
neuvostotasavalta perustettiin, ei siellä
ollut ainoatakaan moldaulaista koulua,
mutta tällä hetkeUä niitä on jo 127,
joiden lisäksi vielä rllttävä.3ti ukrai­nan-,
venäjän- ja juudanklelislä kou­luja,
sillä neuvostotasavallan alueella
asuu huomattavasti myöskin näitä
kansallisuuksia. Moldaun kulttuurita­lolla
Baltan kaupungissa (lähellä Bes-sarabian
rajaa) on Järjestetty erikoi­nen
tieteellinen komitea. Joka muok­kaa
Moldaun kansallista kieltä kirja­kieleksi.
Moldaun kansantalouden perusalana
on maatalous, jonka kehittämiseen
kllnnltettiinkln neuvostotasavaltaa pe­rustettaessa
suurinta huomiota. Jo
Suomessa
LUOKKA LUOKKAA VASTAAN
Eduskunnan hajotuksen johdosta on
vaalit 1 Ja 2 pnä heinäkuuta. NSi-den
vaalien perimmäisenä syynä on
porvariston , yritys lujittaa valkoista
valtakomentoa työtätekerien elinehto­jensa
puolesta käymää vapaustaistelua
vastaan. Aiheeksi tehtiin ylemmille
virkaherrcille satojamlljoonia markko­ja
lisää kiristäminen.
Nämä vaalit muodcstuvöL suureksi
luoikien väliseksi kamppailuksi. Kapi-talistirllstäjät
suurmaanomistajat, vir-kavaltoineen
ja niihin yhtyneenä sos-
Kaikille niille eri urheiluseurojen j ä - deminen herrasjohto muodostavat vai-,
senille. Jotka tulevat osaaottamaan t ä -
Jtiän yhteisvoimlsteluesitykseen, an­netaan
seuraavassa muutamia lyhykäi­siä'"
neuvoja yhteisesti suotritettavan
avausmarssin suhteen. Yhteisvoimist;e.
luesitys suoritetaan maanantaina hei-näk.
1 p : n ä klo 1 päivällä. Noin 15
minuuttia ennen klo y h t ä torvisoitto­kunta
alkaa soitrfamaan "Kansainväll-sen".
Jonka soiton aikana kaikki voi­mistelijat,
naiset j a miehet, tytöt ja
koisen rintaman työtätekeviä luokkia
- r j a . . . t 1 — — i — — ^ — — u^>v.o.:>i.jo« c.uuuiitii, ucu^iniiivai xieuvosio-venaian mi
nähden vaikuitaa epäsuotuisasti molempien maiden keskinäisiin suhteisiin. I tamaän puolustuskelpoisuutensa lujittamisen välttämättömyyden.
pojat asettuvat eli järjestäytyvät jono­rivistöön
koli&een riviin, siis kdlmeen
rinnakkaiseen jonoriviin Sudburjm ur­heilukentällä
siten, että ensin asettu­vat
järjestyksessä esivoimistelijat, joi­ta
tulee olemaan neljä, heidän jäl­keensä
pikkutjrtöt ja pikkupojat, sen
jälestä naiset j a viimeisenä miehet,'paljastui räikeänä seikkoja, j o l j ^ o-a
Jonorivistön alkupää tulee olemaan sottavat, miten porvariston keskuudes.
sanotun kentän 100 m. juoksuradan sa on-voimistumassa pyrkimykset en-puoleisena
sivustalla, kohdalla, josta tistä häikäilemättomämmän fasdsti-juo^
iurata rupeaa kääntymään vas- sen valtakomeimbn pystyttämiseen.
vastaan. Kaikkien riistettyjen j ä sor­rettujen,
puutteiden, verojen, tullien,
työttömyyden^ kadon ahdlstamaln työ­tätekeväin
on maaseuduilla ja kau­pungeissa
koottava luokkavolmansa ja
vaälei&ja käytävä taisteluun riistäjien
ja sortajien valtaa vastaan-— työtä­tekevän
kansan oikeuksien j a vallan
puolesta.
Kapitalistinen järjestelmä potee
jäytävää pulaa. Porvaristo ei ole pys­tynyt
salaamaan, että sen politiikka
on vararikkbista. Parlamfflatarismm
"demokraattiset" keinot porvariston
lucfckavallan välineenä käyvät epä­varmoiksi.
Eduskunnan hajoituksen yhteydessä
N
Virkamieslakko ja muut valmistelut
sitä osottavat. Pasclsmia, Italian, Puo­lan.
Liettuan y.m. malliin havitellaan
ja valmistellaan. Yhä taantiimuksellis-tuva,
kapitalistien Ja suurmaanomista—
JainlUtto hakee,. "miestä" ' fascistisen-komennon
johtajaksi. Pascisäsia J ä r ­jestöjä,
suojeluskuntia, rikkurikaarte—
ja, vahvistietaan ja uusia perustetaian-.
Porvaristo klhrehtll luokkavaltansa-lujittamlsessa
senkin vuoksi,: etta se^
vapaammin voisi pohtia sotiaisia suun—
jiltelmla ja vahvistaa militarismia..
Sillä huolimatta porvariston ja- sen-sosialidemokraattisten
liittolaisten-suuresta
melusta muka kansaihHitoni
aseistariisumisen valmlstjimisesta-. Ja -
KeUoggin sopimuksilla sotien kieltäml- .
«estä, on-tosiasia, että kapitalistinen-maailma
varustautuu uuteen imperia--
listiseen rosvosotaah j a ' ihmiskunnan -
teurastukseen. Imperialistinen rosvo--
poUtUkka vie siihen kiertämättömästi.
Sotavalmlstus on lähinnä suunnatt-a-
Neuvostoliittoa vastaan,' työläisten ja»
talonpoikien suorittaman menestykselr- -
lisen sosialistisen rakennustyön tuhoa­miseksi.
Neuvosto-Karjalan valtatista •
porvariston keskuudessa vielä kiivitel- -
laan.
Sotavalmiaielaja vastaan
yhtenä tärkeämpänä lääasiana käyvät
työtätekevät "vaaleissa taisteluun. Työ--
tätekevlä näännyttäväHe militaristi-.
seUe varustelulle on tehtävä IDKIU.
Maalaisliittolaiset j a sosdem-:pplit»oit_