Vapaus, February 20, 1923

              Tiistaina, helmikmiit 20 p. — Tue. Feb, 20 3
Vappuoimentoiyptiiksia S^^^^
Vapaus välittää taas tänä vuonna Vappuon-nentoivotuksia
Sucpien Työmieheen. Tavallisten
pienien toivotusten hinta ön 25c. hengeltä taik­ka
perheeltä. Josmyöskin osote halutaan jokai­sen
nimen yhteyteen, on hinta 50c.
Läheisien pitää olla meillä viimeistään
maaliskuun 15 p. mennessä. ^
Tov. Vapauden konttori
Soviet Eussiä
Knakaa»ittain ilmeatyva runoiaBti Venäjän oloja kuvin ja kirjoiluk-lin
lelittäva aikakauileMi, voidaan tilata Vapauden ivälitykaella. Hinta
1 vk. iz.OO, f $1.00. Atiamiehille annetaan aama alennus kuin Vapau-jeh
tilaak«i«ta.
VAPAUDEN KONTTORI.
öyksesta, mikä eteen tuli. Näitten tuneet kokonaan ulkopuolelle tyo-asiain
«tärkeyttäi kuvaa seitsemän
päitäinen väittely virkailijain ra­porteista,
kolmipäiväinen, pohdinta
muutamien satojen dollarien ve­lasta
minkä eroavat virkailijat oli­vat
velkaa järjestölle, sekä muita
samanluontoisia kysymyksiä;
Mutta kun eroitettujeh kommu­nistien
vetouraus tuli esiin konvent-sionissBj
päästiin siitä: hyvin pian.'
Mike Novak, yksi yetoumuksen te­kijöistä,
oli saapuvilla j a pyysi pu­heenvuoroa.
Sitä hänelle ei annet­ta
ja konventsioiii- karkotti hänet
kokouEhuoneestakin, , käsitellessään
iäneii asiaansa. Sitten ilmoitettiin
hänelle että hänen vetoumuksensa
oli siirretty takaisin sille teolli-suusunioUe,
mihin hän kuuui.''Mut­ta
L W. W. Hiton virallinen äänen­kannattaja
Industrial Solidarity ker
toi myöhemmin että' hänen eroitta-misensa
oli vahvistettu.^ M
mnussa työväenjärjestössä Ameri­kassa
ei olisi mahdollista eroittaa
jäsentä sallimatta syytetylle edes
oikeutta puolustaa itseään..
J^DsaaTälisyy^ysyteylktetsä «eu-rataan
Compersla.
KansainvälisyysTcysymyiksesst seu­rasi
I. W. W; liitto Mr. Hardingin
ja Mr. Gompersih näyttämää esi­merkkiä.
Se tahtoo; sanoaj se hy­väksyi
eristäytymispplitiikah Har-dingin-
dompersin tapisian protestee-raten
kansainvälistä ' •:Äenä
ja sopusoiiitua " vast^.^^^^^^ (^^^
niillä on määrätty raeriätystä^^
kysymykseen nähden," ovat seuraa­vat
sanat kansainvälisyyspäätökses-sä.
fPäätetty, että me emme lä­hetä
mitään edustajaa mihinkään
kansainväliseen nykyään.rrJohtavat
ainekset; järjestössä suosivat Eu-dolf
Hockerin «kansäinvsUistä», mut­ta
pelkäävät että siihen liittyminen
lohkaisisi pois lisää maksavia jäse-
Nykyistä I. W. ^ . liiton luon­teenomaista
taipumusta kuvaa (ja
järjestön huomattavin, piirre nyky­ään
on kaiken j o h d ' o n täy­dellinen
puute r - se oh ainösstäan
ajautunut vastavallankumouksen Vlr
tpihin) John Sangreenin juttu, sur-keankuuluisan
Venäjänvastaisen pro
pagandistin. Jokainen l u i ^ liä-nen
menettäneen täydellisesti luot-tamuksensa
ja niin hän olikin me­nettänyt.
Hänen nimeään pidetään
nyt huolellisesti. taustalla, mutta
todellisuudessa on hän nykyään I.
W. W. liiton teoreetikko ja «intel-lektuaali.>
Milloin «^ansa ta^
vitaan teoBeettisluontoineh asia-
Järja, kutsutaan JÖhn Sandgreenia,
Hän se oli, joka Idrjoitti I. ,W. W.
Juton äskeisen vastauksen Losovs-järjestön
jäsenille, osoittamaan
vetoumukseen. Sandgrcen on tul­let
takaisin, mutta tätä tosiasiaa
ei yleisesti tunneta eikä tunnusteta.
väen vallankumouksellisen liikkeen
virtaa.
, Monia otaksuttuja teoreettisia eri
laisuiiksia vedetään esiin syyksi Pu­naisen
Taloudellisen Internationalen
vastustamiselle, mutta ainoa todelli­nen
syy ön löydettävissä kaksoisu-niönismista.
Näfiiä kroonilliset. kak-1;
soisunionistit eivät voi liittyä jouk-kounipihin,
mikä heidän täytyisi
tehdä jos liittyisivät Punaiseen Ta­loudelliseen
Internationaleen.' Es
tääkseeni sen, turvautuvat he mitä
typferimpään saivarteluun. Mutta
jos Punainen Taloudellinen Inter­nationale
hyväksyisi heidän kak-soisunionisminsa,
tulisi I. W. W.
kaiken todennäköisyyden mukaan
luopumaan vastustuksestaan.
Kun muistaa sen vallankumouk­sellisen,
innostuksen, mikä ennen
elähdytti I. W. W. liittoa sellaisten
miesten edustamana kuin Ral^h
Chaplin ja .Harrison George, mikä
teki järjestön sellaistenkin ihailun
esineeksi, jotka eivät hyväksyneet
kaksoisunionismia, näyttää nykyinen
samaa nimeä kantava väritön jär­jestö
.rappeutumisen surullisen esi­merkin./
Taantumuksellisuuden ihyrk
on ruvennut vaikuttamaan. Mone
edistysmieliset, jotka ovat toivo­neet
vastoin ^toivoakin, että järjes­tö
kääntyisi ja pelastaisi itsensä,
kääntävät nyt'kasvonsa tulevaisuiit
ta kohti. Kuollut menneisyys säa
haudata kuolleensa, kuuluen tähän
Industrial Workei's of the • World
järjestön entinen vallankumouksel­linen
mielialakin.
Ontarion OBU:n kanta
tai kahnättomuus
känsamyälisyys-kysymyksessä
Ky»yn>3^ei»X |tak«oi»tihioni8mi
. Selitys tälle tapahtumain.kuluUe,
1» m m u n i s tien karkoittamiseUe,
JyokkäyksUle Venäjää vaataan, kiel­täytymiselle
liittyä Punaiseen .Ta­loudelliseen
Internationaleen j,n.e.
<"» yksinkertainen. L W. W. liitto
»n joutunut ^ykyiseen surkutelta-
'aan asemaansa pelkonsa vuoksi
oaailman vallankumbukseUisen liik-
«en uusia menettelytapoja kbh-
«M, joitten tonussanana ön: «ta-
«jan nnioihih.»: Perustuen alkuaan
«ateoisunionistiselle käsitykseUe,
**^oien unioitten hajöttamifleen
josien unioitten peruataimsen alku-
^ ei se voinut ymmärtää eikä su-
^ ^ Punaisen TalötideUisenln-
^tionalen , solidäarisundeh tak-
«aa, teollisuusunionismia liittoii-y
e n kautta! j a : vaDänkmnouk-voimien
yhtenäisyyttä kas-
•J™ maassa yhteisen toimintasiinn
, 7 7 " pohjalla.,, l i i a n kauan oli-
P^eet^- Äfnoitsijat
jarjestoääri kaikki-kaikes-
_J_a Keltäytyneet i tunnustamasta
2 " tJlkopnolella edes het-
^ »aan huomion arvoiseksi Vuo-
^ 2 1 - 2 2 saavutti heidät kyKe-
^^''^nä muuttumaan mukautu-uutcen,
edessä olevaan ai-
^n. Niinpä ovatkin he jou*
Voitaisiin kyllä kuvaavasti'selit
tää seuraavasti: Se istuu aidalla jo
ka On Punaisen ja keltaisen, talou
dellisen internationalen välillä, sel^
kä punaiseen ja kasvot keltaiseen
päin. Mutta valistuksen vuoksi kat­sokaamme
kuinka kaksi viimeistä
konventsionia on asiasta sariellut.
1922 alussa pidetty päätti että cky-symys>
P. Ammattiunioiden kansain­väliseen
liittymisestä jätetään siksi
kunnes toikeenpaneva komitea nä­kee
tästä asiasta saadun riittävät
tiedot. Sellainen päätös on melko
ilahduttava. Tunnustavat tietämät­tömyytensä
ja toivovat valistuvan-sa.
Tämän vuoden alussa pidetty
konventsioni päätti: paljon laihem­min:
cettä kansainvälisyyskysymyj
jätetään siksi kunnes toimp. kom.
näkee saadun riittävät tiedot». Se
ei olekaan enään kysymys liittymi­sestä
Punaiseen Internationaleeii
vaan pelkkä kansainvälisyyskysymys.
Kun nyt asiat on sillä tavalla että
uuteen <toim. kom.» ei tule yhtään
miestä joka oli edellisessä, niin täy-tyseri
hankljia tai saada (Indust-rialistin
tyr^ttämiä) tietoja asias­ta.
Muttaf' kun vuodessa ennättää
saada kovin vähän tietoja, niin heil­lä
ei ole vuoden päätyttyä niitä
tarpeeksi. Heillä ei ole myöskääa
tarpeeksi rehellisyyttä ja uskallusta
sanoa: hiiteen koko ckysymys». Jot­ta
V. 1924 valittavan <toimp. kom.»
f i tarvitseisi turhaan yrittää csaa-,
da» «riittäviä tietoja» hiki hatussa
ponnistellen, ehdotan tulevan kon-ventsioonin
päätettäväksi: «että
kansainvälisyyskysymys jätetään —
—- -^>. Se ei velvoita mihinkään
mitenkään, mutta hävyttömät valen-telijat
j a suupukarit silläkin voivat
hämätä yksinkertaisen vallankumo.
nksellisen työläisen. — Kirvesvarsi.
^^^^^^^^ :
A«amieskonei»to ei de enaa Metsäkämpiköilläkin on joilla-s^
atln. kin tUaajamäärä hiukan nous-
Vapattden tilaajamää^ nousee sut
ed«lleen, kaikista vouhotfelijainvas- .j. j j a ä jamäärän alentumista
taanhangotteluista huolimatta. Sen tapahtunut:
työväestön petturikäiigin taholta, jo- ' . J„
ka petturikängi on viimeaikoina ; ^'^^^ •" -
opetellut myymään rehellisten työ- ^P^^^*^^®
Iäisten vaivalla kpkoamat omaisuu- Bisgotasing
det ja mielipiteet, saadakseen per- ^^^f Centre
sooiialliset rikastumishalunsa tyydy- Blairmore
tettyä, on aivan uhalla tehty t^ötä ^ylv^n Lake
Vapautta vastaan. Mutta tilaajamää- Trocl^u • •
rä sittenkin nousee, onusee tosin Macrorie
hiljaa, mutta nousee kuitenkin. V i i - Rehault
me viikon lisäys ei oUut muuta kuin Joillakin metsäkämpillä on myöskm
22 tUausta, mutta tämäkin on hyvä »^^"^""»'Sta tapahtunut sunä maa-ja
jos sam^llainen määrä uusia rek- rässä että kokonaisnousu ei ole
ryyttejä jokaisella viikolla saadaan enempää kuin 22 tUausta,
riveihimme värväytymään, vaikkapa y^^g. ^{ikoHa oU m.m. tuplajuu-ei
muuta kuin yhden vuoden ajan, jaisuuden valkaisema Copper Cliff
niin tulos on loistava. nuden joukossa, jotka menivät
Asiamieskoneistomme on taas k u n - eteenpäin. Tämä kait johtuukin etu-nossa,
muutamia poikkeuksia lu- päässä siitä että Gopper Cliffin
kuunottamatta. Ja tämä se onkin tupläjuulaisetov^t oikein repäseväl-mikä
selittää tilaajamäärän nousun. ]^ työmaataktiikälla politikoineet
Nousua: tapahtm viime viikolla seu- g i i f f i a työläisten rakentaman haa­lin
omaisuudella.
3 Kuulkäapias te toverit ja toverit-
" l taret, jotka olette" nyt vuoden vaih-l
teessä astuneet eturintamaan, Va-
* 2 P8nd«n ja muiden rehellisten sano-
' 2 malehtien levittäjinä. Emmeköhän
j me voisi vielä itse kukin paikkakun-
' ]^ nällamme nosta tilaajamäärä muu-
5 tamilia tilauksilla? Vapaudella on
* g nyt 180 sellaista paikkakuntaa, joil-
' 3 . le menee useampi kuin yksi lehti,
* 2.Wuutamllle iä^^^ panisim-
* 8 me päämääräksi saada tämän kuu-
1 kauden aikana yhden lisätilauksen
' 2 jokaiselta paikkakunnalta, niin se
4 taas merkitsisi 180 lisätilausta. K u -
1 ka asiamies on ensimäinen astu-
' 2 niaan riyiin, nostaakseen ainakin
' 2 yhdellä tilaajalla paikkakuntansa ti
' 1 laajamäärää? Ensi katsauksessa toi
" 3 "vottavasti tällaisia paikkakuntia on
[ 2 io aika joukko.
, 1 Toy. Vapauden levitysosasto.
neitä herrasemme tyrkyttää kaupan Jämainittu henkilö on joutunut öol-motolla:
cOnhan tämä niin sievä lainlailla painostuksen alaiseksi, niin
muisto Suomesta». toivomme että Vapaus täyttää vel-
Kolmas edustamansa tuotannon- vpllisuutensa julkaisemalla Väinö
raavilla paikkakunnilla:
Sault Ste Marie ,
Cöbalt ........ .,
Schumacher ...
So. Porcupine
Timmins
Finland
Levack ...........
Nemegos
Bruce Mines
Fort William ..
Katainisitkwia
Nolalu ............
Port Arthur ..
White Fish ...
Gbpper Cliff ..
Creighton Mine
Quartz ...........
•»••••••«••••••••I
Toronto .
Benalto ,
Coleman .,
Ladysmith
Vancouver
Sawyer ..
OOTTAKO KUULLU
BrittÄiä iyöväenmie-
* haUintoon
•Lontoo. — Työväen parlamentti­edustaja
eversti J . C. Wcdgwöod ja
Wm, Adamson on nimitetty Bir­minghamin
yliopiston kuvernööreik­si.
Tämä on ensimäinen kerta kun
työväen edustajia on nimitetty Eng­lannissa
yliopiston hallintoon.
jotta mä oon kans täälä <Alakoo.
maila»? — Vaikka mistäpäs te sen
kuullu olositta. — M'oon täälä an-,
siotöis. Mutta ktt tulöo nämä eh-toohetket
niin hirmuisen pitkiksi ja
yks'riääsiksi, nii' niun pälkähti pääh-näni
sellaanen eriskummaanen aja­tus,
jotta mä kans ku-iootan yhyren
kerran aviisihin, kun kerran se Ma-riaanä
Koivu sanoo jotta: ei pitää
kynttylää vakan alla joka vain k i .
rioottaa taitaa. Nii'. mä tuumasin
jotta mä ny kans kiriootan, ku ker­ran
kyllä tairän. M'oon tainnukki
kirioöttaa jo häjystä kakarasta.
!l'oon Kreeta-Liisan tuvalla kiarto-köulus
oppinu; JPakkalan-Jaakkc
mua opetti siäIä,M'olin siehen ai­tahan
viälä tuollaanen häjyynen ker
sa, mitä mahroon olla—- — yhrek-sännellä
ku mä jo takasin yhrellen
Amerikan-leskelle valtakirian, ku se
:uatti isällä rahäkirian Ala-Sein3-
;ojen postikonttoorista. Sellaanen
poika min'oon ollut pannasta, piä-nestä
pitään, — vaikken m'oo en­nen'
koskaa aviisihin kirioottanu —
eh ainakaan tähän aviisihin. Mui­ta
ny ku sattuu olohon pikkuruu.
sen asiaaki, j a se on tämä:
Täs muukama viikko sitte oli täs
samas leheres yhden entisen kä-naattalaaseien
kirioPtus sieltä meirän
paikalta, johna ilimootettihi jotta
sialta on, tullu tähän maahan yks'
Ketoosen-Ville nimellinen lahtarin
ryökäles, jok'ori vielä päälepääfc-teeksi
<kääppi-värväri» ja fööräri, ja
;ok'on pakannu häjyylemähä ja krii-nastamaha
Palonkylän työväen ta­colla.
Mum'mielestähi ei sellaanen ru.
mahinen tarvittisi muuta ku aika-ailla
loimehensa, pläsittää naaman
päällen niinku ennen Härmäs.. Koit-takohön
tulla tänne Alakoomalle.n
niin me kuriihnamrae hypitämmä
sitä puuhun. Kyllä me sen niistä:
tunnusmerkeistä tunnemma: S'on
kolomenkolomatta vanaha, ja muu­ton
lyhkäänen varreltansa, kuma-raaset
hartijapäät, valakoosen ven-nen
ja siniset silimät ku kissin pääs,
hätikööttöö puheesnansa, ja nauraa
kikatteloo ilikiästi niinku olis hin­kuyskää,
elikkä muuta köhää. Pu-huu
viälä kuulemma tärkiää suu­rista
tappeluksista — • (niinpä tiä-tenki)
mutta mitähän sellaanenki
krävelö sitte tappeloo, tavallineri
rontti miäs ottaa kiinni .nii'nakka'J
katoilen, koko «vapaurensankarin.»
Ei sitä luulisi jotta siälä meirän-ki
paikalla on viälä seUaasia tuo-naasen
korvennettavia! Mun oikeen
käyy närilleni — _ ne pilaa koko
meirän pitäjehen, ihmiset luuloo
jotfei siälä oikeeta ihimisiä ookkaa.
Mutta kjrfilä siälä imin on — sieltä
mä'kin oon, vaikka m ä itte sanon.
Eikä ny sitte muuta ku hyvästi
vain, ja palio tervehyysiä lukijool-len
ja erikoosemmin vipukirkkoosil-len.
Toisaasti muista asioosta, jos tä
mä läpäsöö.
Honkatominloukkoonen.
KRONIKKA TIMMINSISTA.
Jospa jutustaisin vähän kuulumi
sia kylästämme, koska paikkakun
tamme kynäniekat näkyvät nykyään
huokailevan levossa. Vaan että jo
tain kuuluisi täältä Canadan kuu
lusta kultakylästä,; niin minä vähäi
nen pijrrän pikkuruisen.
Mistäpä tässä nyt. pikein alkaisjn?
Nor jospa, vaikka oikein kotimaises­ta
aiheesta, i Meillä nähkääs oli täj-sä
aivan hiljan tilaisuus tutustua
Valkö-Suomen tuotteitten edusta­jaan
erääseen P. A. silakkakauppi
aaseen. Hän vieraili täällä Suomen
tuotteiden esittelijänä, tunnetuksi
tekijänä, edustaen 3 huomattua Suo­men
tuotannon haaraa,s nimittäin
silakka, tuppipuukko ja marjahil-lo;
Suomen uloslähetystuotantoa,
Näiden mainittujen tuotteiden tim-porteeraaja
» selitti miekkonen jole-vansa.
Ja kylläpä näkyi mies ole­vankin
omalla alallaan, teki af f ää­riä
kuin Palestiina-poika konsanaan,
sillä hän näkyi omaavan vaiston
millä kutkuttaa meitä, siirtokan­sansa
lapsia. Ja miksikäs ei, sillä
onhan hänellä, ollessaan hartaillam­me,
meitä kyniessään ollut tilaisuus
tunkeutua psykologiaamme. Kan-saliistunne
ön meissä vielä se sam­mumaton
kutka, jolla meidät on niin
helppo kirvoittaa liikkeelle, kun sii­nä
vaan on jokin alkuna, lähtöisin
Suomesta. Otetaampa nyt vaikkapa
vaan tuo viaton, mutta rakastamam­me
silakka, se muistuttaa meille
niin paljon menneistä päivistä, loih­tii
esille muistojen sarjan. Ja vielä
enemmänkin, tuo silakkatunnelma
kiidättää meidät kotikunnille, käen
kukuntamaille, luurankomaan saloil­le,
silakan syhnyinkehtoon. Elämään
hetkinen siellä, missä -hapan, kfelta-kylkinen
silakka tälönjussin pöy­dällä
oikoileiksi, odotellen helteises­sä
päivätyössä raatavaa päiväläis­tä,
renkiä, piikaa tai moskuria. Ha
tavattuaan tuon jokapäiväisen kä
verin kiroovat. sen alimmaiseen kat­tilaan,
Icuitenkaan ei se vielä lähde
mutta kterran kyllä ja ennen läh­töään
tekee se tuttavuutta nykyisen
isäntäväkensä kanssa.
Silakan historiikki on meille Suo­men
työtätekevän luokan jäsenille
niin surullisen läheinen, siihen yh­tyy
monta puoliravintopitoista ate­riaa
raskaan päivätyön jälkeen. Ja
sen perusteella luulenkin, ettei mei­tä
enää oikein kauan silakalla kut-kutella.
_
Toinen edustamansa tuotannon­ala
on Kauhavan helapiä-tupekset,
Lafateri^Suomen omintakeinen ase­laji,
kehitetty ilman saksalaisen
kulttuurin siunauksellista apuia. Ja
senpä tähden ovatkin saaneet Suo­men
«messuilta» kultamitelini Kyl­läkin
melko käytännöllinen salassa
kannettava teurastosväline. Suomen
lahtarit käyttivät sitä menestyksel­lisesti
uhriensa viimeistelyssä. Oli­han
eillä nopea katkaista mieheltä
rauhaset, naisilta rinnat tai sormus*
ta kantava sormi jne. E i siis Suo­men
messut» kultamitalliaan huk­kaan
uhranneet Näitä sivistys väli-ala
puolukkahillo. Siinä nyt ei sa­nottavaa
sanan sijaa ole, vaan saa­han
sitä rahalla muutakin hyvältä
maistuvaa. Meidän työläisten on
kuitenkin paikallaan muistaa, että
Suomen puolukkamakiä . lannoitet­tiin
Suomen lahtarien toimesta si­sällissodan,
kestäessä ja loputtua
meidiin oraaittemme lihalla ja ve­rellä.
Ne ehkä ei pahitteeksi, sillä
noissa marjoissa saanemme luonnon
analysoimaa 1 u o k k a energiaamme
kait hiukkasen tekisin, siis ei liene
rikos vaikka niitä käytämmekin.
Olen tässä ylläolevassa avustanu
häntä tuotteittensa tunnetuksi teke
misessä, joten odoten häneltä . . i
tosta. Olisi kait johdonmukaiste vä
hän pakista mikä mainittu herranen
on muuten miehiään, vaan koska
siinä on vähemmän «intressiä», niin
jätän hänen persoonansa rauhaan
Mainita kuitenkin tulee, että hän
myöskin oli Canadan Uutisten asi
oilla, koska hän sitä tyrkytti tilat
tavaksi, vaikkakin hyvin salaa. Työ
väenliikkeestä puhuttaessa kertoi
hän Port Arthurin OBU renkaan
toiminnan olevan oikein «sievää»
Siis mukaistean mulli nuolee, eikä
ihmekään, sillä kuuluuhan siellä ole
van papeilla renkaan haali vapaaiti
käytettävänä, ,
Ihmetteli kun ei päässyt osastom
me perheiltamiin, selitti ulkopuolis­ten
olevan kykeneviä antamaan
«hyvää» ohjelmaa. Kertoili käynnis­tään
viime kesänä Suomessa. Koitti
maalate kaunista Suomikuvaa mie­liimme,
vaan äijäparka, työsi oli tur­ha.'
,'• " ! • •• . ';•
Suomen tuotteita pitäisi saada
enemmän menemään j a niillä paran­taa
Suomeri surkeaa valuuttaa. Kiu­sallisin
puoli on siinä, kun ei kuu
lemma ole vientitavaraa. Saksa on
nykyisin ostokyvytön, jonne ennen
vietiim paljon sammalia, äyriäisiä
tuohia, tervaa ym. Niille ei nykyään
ole ostomaita. Siis kovin toivotonta
Kylässämme lisääntyvät koira-torpat
ja kämpläys yhä vaan. Haal
on kohta noiden aivan ympäröimä
Tanssin ja ohjelman suorituksen
välissä kävästään vähän ulkona ja
tuossahan niitä on aivan nurkan
takana. Onko se jäi^jestyneitten toi­mintaa?
— Hävetkää. Ja te tukku­ja
vähintäiskauppiaat, vetäkää lui­tanne
muualle, tai teihin täydytään
terttua muutenkin ei vaan Kronikan
muodossa.
Muutema sana sille osaston jäse­nelle,
joka kaikissa mahdollisisäa
paikoissa, hautaustilaisuuksissa, kup­leteissa
ym. laulaa että «yhtehen
suurehcn uniohon», siten tehden
kaikkea mahdolliste agitatsionia
Canadan työväenliikkeen Taihnai83n
kasvannaisen, tuplajuun naamarin
OBU eduksi. Ei sillä, että tuo mes­susi
kantaisi sanottavia hedelmiä,
olethan tehnyt tuota jo vuosikau­sia,
mutta jos olet itsellesikin re­hellinen,
niin muuta mieleiseesi; sak­kiin.
Ompeluseuran iltamissa jut­telemasi
kupletti oli sisältönsä puo­lesta
O. K., mutta minkälaiseen
paatokseen sen lopetit? ?— Tarkoi­tusko
pyhittää k•ein ot?
Osastossamme on muutamia jä­seniä,
joilla ei ole toiminnan oike­uksia
sen tähden kun eivät ole alia-uneet
noudattamaan osaston pää­töksiä.
Yksi näistä on pahasti louk­kaantunut,
mutta ajatteleppas on-co
sinulla siihen syytä? Mitä oi-keuksiA
sinulla on kieltäytyä niistä
uhrauksista, mitä toiset osaston jä­senet
ottavat kontolleen. Jos kerran
aijot olla työväenliikkeessä muka­na,
niin sitä on oltava myöskin töis­sä
eikä yksin puheissa. Sinulle ei
ole tehty mitään vääryyttä, olet
vain erehtynyt ja sen voit korjata
, oka aika.
Lehtiselle saapuneen todistuksen
Suomesta. Todistus kuuluu seuraa­vasti:
*
Helsingissä, joulukuun 26 p. 1922.
Är^*oisa toveri
Tiedustelunne johdosta t k. 3
päivältä, koskeva Valter Herman
Ahlbergia, saamme mielihyvällä
suositella hänelle toveriluottamus-tanne.
Tietääksemme on Ahlberg
käyttänyt jo Kuotsissa nimeä Leh­tinen,
joten kaiketi on kysymykses­sä
sama henkilö, Ahlberg jota me
tarkoitamme on syntynyt meidän
jäsenkorttiemme mukaan vuonna
1896, 17 päivä toukokuuta. Ahlberg
on hyvä painija ja osaa soittaa man­doliinia
koko hyvin. Jos*tämä ikä
ja nämä esittämämme tuntomerkit
sopivat häneen, niin ottakaa täy­dellä
luottamukselle toveripiiriinne
hänet ja antakaa hänelle todistus,
että voi esiintyä ilman esteitä edel
leen. Me olemme antaneet niinkuin
mainitsitte jo yhden todistuksen hä­nen
luotettavaisuudestann. Alhberg
toimi vuonna 1918 punaisten puo­lella,
ottaen aktiivisesti osaa toi­mintaan,
vaan oli pakotettu poistu­maan
maasta, valkoisten vainon täh­den,
joten hänellä ci ole «iiänraaa*
ta» tällä kertaa täällä.
Helsingissä joulukuun 26 p. 1922.
Toveriterveisin V. ija U. seura
Jyry.
Kautta P. Pirskanen.
(Puheenjohtaja.)
Voimistelu ja Urheiluseura Jyryn
leima.)
K. V. Jokinen.
St. Catharlneksen OBU General
AVorkera Umitin tutkijakomitean
puolesta
Lydia Saari, kirjuri.
Ylläolevan kopion Suomesta tul­leesta
todistuksesta oikeaksi kopi
oidun todistavat
Yitjö Mykkänen
E. Tammi.
Väinö Lehtisen todistus siis hy­väksyttiin
OBU : General Workcrä
Unitin kokouksessa 4 p. helmikuu­ta
ja henkilölle myönnettiin todis­tuksen
perusteella täydellinen tove
riluotto. Sekä myöskin suosittelem'
me itse puoleltamme yllämainitulle
henkilölle, missä ikinä hän kulke-neekin,
että hän tulisi saamaan to
verilliscn kohtelun tästedes rehclli'
senä .työläisten luokkataistelijnna.
Haluaisimme huomauttaa ja tie­tää
niitten henkilöitten mielipiteen
yllämainitun Väinö Lehtisen auh
teen, niitten jotka olette häntä jo
ennemmin tutkineet siellä Que. Na-murin
seuduilla, vaan ette ole teh­neet
yllämainitun henkilön suhteen
minkäänlaista päätöstä, vaan olet­te
antaneet hänen kulkea epäluu-onalaisena
j a vielä yksityisten kir-eiden
kautta painostettu yllämai­nittua
henkilöä. OBU General Wor-cers
Uniti velvoitti allekirjoittaneen
kysymään lehden palstoilla, että l i -
cä on ollut syy siihen kun olette
läntä sieltä painostaneet ja vielä­pä
hänen todistuksensakin saatta­neet
tielle tietämättömille, joten
hän tjoutui harhailemaan ilman . 0 .
distuksia aina tähän saakka, kun­nes
tämän paikkakunnan tutkijako-mitea
oli tilaisuudessa saamaan uu­den
todistuksen Väinö Lehtiselle
Suomesta. ,
Toivon että henkilöt joihin tämä
koskee, ottaisivat tämän huomioon­sa.-
• ' •
OBU General Workers Unitin
puolesta
Lydia Saari.
••• ' o- , .
Osaston jäsenistön kesken on ol­tu
peräti leväperäisiä itsemme .<e-hittämiseen
nähden. Luku- ja pu
hujarenkäan toiminnasta ei tullut
mitään. Joko olemme liiaksi viisai­ta?
Ei tämänlaatuinen vetelehtimi­nen
ole sallittavaa. Suomalaisten
OBU on täällä taasen toiminnassa,
leille on tänne tullut sähköisiä kir­eitä,
joissa puhutaan tuhansista
uusista jäsenistä. Kalat syövät hy­vät
matoset, mutta kaipaavat pian
uusia.
Tästä "olisi vielä paljon sanottavaa
a monia muita paikkakuntamme
asioita, vaan toiste lisää. Terve!
Kasperi,
Saapukaa kaikki osaston jäsenet
ja ei-jäsenet kokoukseen ensi kxrnn
ensimäinen sunnuntai. Silloin anne<
taan polttopuiden hankinta haalille
sille, joka halvimmalla lupaa tuoda*
Ottakaa tämä huomioonne ne,:3oiU
la on puita myytävänä. — Se va­littu.
Huomatkaa I Kaikki Long Laken
S. S. Osastolle tulevat kirjeet on
tästälähtien osoitettava Box 1630;
Sudbury, Ont
on uotiskt
Eri paMakniutSla
ST. CATHARINES, ONT.
Paikkakuntamme OBU General
Worker8 Uniti oh viime kokoukses­saan
velvoittanut minut, allekirjoit­taneen,
kirjeenvaihtajanaan lähettä-ipään
Väinö Lehtiselle vanhanmaan
nimi Walter Herman Alhberg, saa­puneen
todistuksen Suomesta ju-aistavaksi
myös Vapauden pälsteil-
8, koska Väinö Lehtisiestä on ol­ut
joskus aikaisemmin kirjoituksia
Vapaudessa, joissa kirjotuksissa y l -
SO. PORCUPINE, ONT.
Oiattollamnie oli työkokous hel­mikuun
4 p., jossa valittiin kaksi
ärjestysmiestä iltama- ja tanssiti-aisuuksia
varten. Heidän käskettiin
ottaa selvyys josko heidän on teh-taVä
poliisin vala, että ovat lailli­sia
poliiseja haalissa.
Oli vilkasta keskustelua osaston
haalin uudesta paikasta. Asia lykät­tiin
johtokunnalle.
Nykyinen haali myydään. Käyt­täkää
tilaisuutta hyväksenne, sillä
se on hyvällä liikepaikalla, Osto-kaupoista
voi puhua Kusti Korven
kanssa,
Kyfkää jo( ette tiedä missä Nes­tori
Kinga asuu, sillä hän on Va­pauden
asiamies ja kaikkien puolue-lehtien,
Ketkusteluseuran kdcou&tia on
taas alettu pitämään joka toinen
sunnuntai-ilta.
Naamiotanssit on haalilla 21 päi­vän
illalla. Kolme' palkintoa jaetaan.
Saapukaa silloin tapaamaan tunte­mattomia
tuttavianne.
U-kirjottaja.
LONG LAKE, ONT.
Osastomme naiset taas päättivät
viettää naistenpäivää maaliskuussa.
Aikaa eli päivää ei vielä tarkemmin
päätetty. Siitä lähemmin tuonnem­pana,
;
Osastomme toiminta onkin ollut
hiljaista tämän talven aikana, vaan
ehkäpä kevät tuo enemmän virke­yttä
ja enemmän väkeä ympäris­tölle,
että haalillakin voidaan taas
säännöllinen toiminta alkaa. '
Naamiotanssit, jotka osastomme
aikoi toimeenpanna helraik. 14 p,,
esiintulevasta syystä tulivat lyk­kääntymään
tuleVaisuute"en> syys-f
tä että Creighton paikallinen lääkä­ri
sheriffin kautta kielsi niid«n toi­meenpanon
syystä kun kylässämme
on liian suuri määrä sairaita, on
joukon toistasataa henkilöä sairaa­na,
joka todella on iso määrä tätä
asukaslukua kohti. Lääkäri selittää
tautia jonkinlaiseksi fluuksi ja k r i -
piksi, johtuen varsin epätasaisista
ilmastosuhteista ja mahdollisesti se
niin onkin. Harvinaisen kylmiä i l ­moja
onkin ollut tuhkatiheään jä
taas hyvinkin lauhkeita, joka on
terveydelle vaarallista. Sheriffin
kielto koskee kaikkea toimintaa, Ko­kouksia
ei saa pitää, ei ainakaan
yhteen viikkoon, mutta uskon tuon
kiellon ei rajoittuvan ainoastaan
tuohon määrään, voi jatkua hyvin­kin
kiusallisen pitkäksi mikä samal­la
muodostuu - osastollemme vahin­goksi
tulopuoleen nähden. Mutti}
kuitenkaan ei nyt ole autettavissa^
ei ainakaan paljain käsin. Lääkäri
on hyvin taikauskoinen, niin lää­käri
kun onkin, uskallan olla aivan
toista mieltä hunen kanssaan. Yskä.
ja kylmyys ei tartu, (paitsi kroonil­liset
taudit ja nekin ovat peräsin
sukukunnittain). Kun otetaan lu­kuun
mistä ensimäinen tulee sai­raaksi
sen joka tapauksessa täytyy
johtua ilmasta, eikä tanssit ja muut
yhdistymät saata ketään sairaaksi.
Mutta kaikessa tapauksessa kieltoa
on nyt toteltava. Herrat ne tietävät,
jotka kirjoja lukevat^ jos ei aina
oikein, niin ainakin väärin.
Työläisen velvollisuudet. Kylääm­me
on viimeisten viikkojen aikana
tulivinut runsaasti uusia työläisiä
kaikenkielisiä, jossa luvussa mei­dän
suomalaiset ovat myös muka­na,
joille tässä aiijon tehdä lyhyen
hoksautuksen, nimitt/Ain velvolli­suuksista.
Tiedän paljon sellaisia
hetikilöitä, jotka ovat jo pitemmän
ajan olleet paikkakunnalla. En ym­märrä
mistä ihmeestä he ovat tul­leet,
koska ei osottaudu että heillä
olisi minkäänlaista harrastusta lal
tietoa työväenluokan joukkotoimin-nnsta.
Tiedän että'järjestynyt'työ-;.;
väki Jo miltei kaikkialla toimii jouk-:
ko- ja yhteistoiminnassa, niin tulee
kysymysmerkiksi mistä todellakin
ovat tulleet kun heillä lei näitä har­rastuksia
olo missään merkeissä.
Mistäkö teen tuon ilkeän ja suo­ran
johtopäätöksen. Yksinkertaises­ti
vain tosipcrusteilla väitökseni to­dennan.
Paikkakunnalla on Työvä­en
puolueen osasto toiminnassa, a-ia
kaikissa merkeissä vastaa tämän
päiväisen työläisen järjestymisen
periaatteellisia vaatimuksia, osa K.
<K:tä, ja kuitenkin he suoranaisesti
pelkäävät osastomme taloa (ja sen
toimeenpanemia kaikkia tilaisuuk­sia.
Eikö tämä osota heiliä ei ole­van
alkeellisiakaan tietoja joukko-toiminnasta,
tai ovat niin välinpi­tämättömiä.
Kuitenkin puheisiin
tultaessa on heillä kerrottavana
siellä ja täällä joukkotoiminnan
ansioita, joka kuitenkin on hyvin ^
kyHccnalaista. Mikä poikkeus on
olemassa Creightoon ja sen osastoon
nähden. Yhtä hyvästi voisi täällä
yhtyä osastoon jäseneksi ja alkaa
siinä toimia. Meidän täytyy alkaa
sovittamaan suoranaista polkottia
sellaisiin henkilöihin, jotka eivät
kuulu jäsenenä mihinkään työväen­järjestöön.
Tehdä kysymys onko l i -
nulla jäsenkorttia ja jos ei sitä
ole, niin silloin ylempänä mainittu
menettelytapa käyntiin niin laajassa
skaalassa kuin sellaiset oliot an­saitsevat.
AUekit^joittanut on nän-nyt
monta kertaa että jäsenenä ole­miselle-
asetetaan jonkinlainen mer­kitys.
Miksi ei täälläkin sovitettai­si
kaikkiin henkilöihin, jotka syystä
tai toisesta pysyttelevät vielä ulkona
osastosta. Painostus ja raskas, ci
päästetä heitä niin vähällä, heidät
täytyy saada mukaan konstilla mil­lä
tahansa. Ja koska kaikki on jo
koetettu, niin nyt tätä viimeistä on
koetettava.
Suoraan Suomesta. Niille henki­löille
jotka ovat hiljan tulleet Suo­mesta,
haluan huomauttaa että tnt-kijakomitea
tulee kokoontumaan ai- r
van näinä päivinä ja on jokaisen
velvollisuus silloin saapua tutkitta- ;
vaksi joka ei vielä ole ollut siihen
tilaisuudessa. Myös on ruokateloissa
jokaisen työläisen velvollisuus: hei­tä
tutkia ja jos huomaavat lahta-riksi,
niin armotta ajettava ulos
kuin koiran. Päinvastaisessa tapauk­sessa
taas ohjattava toveripiiriin ja
(Jatkoa 4 dlä y^ivulla.)
' ff
I
i .
I k
f
•f
i
il'
li
' i;>-
ff
I %
Ui'
;|-
*i AA
" ix
I
ii"
f
' Av