Vapaus, November 3, 1921

              JS TAPAH-KAUTTAI
VAIN JimjESTYNEENJl VOi
TYOViiENLUOfCKA VOITTAA!
Torstaina, Marrask. 3 p. - Thursday, Nov. 3.
HALUAVAT REVOLVERIN PITOr
OIKEUTTA
nootin kaikil-ittäen
yleiien
mistä neuvot-tuanu$
taoni«e«-
neuvostohalli-issaari
George
yt nootin Bri-ipanille
ja Yht
neuvostohalli-
1 neuvqttele-velkain
mak-
Senjohdösta, ette Torontossa vii­meaikoina
on tuhkatiheään tapahtu­nut
ryöstöjä ja rosvoiiksta, ovat
asukkaat joutuneet pelon valtaan ja
Ke ovat kääntyneet kaupungin polii­sipäällikkö
Dickson'i;i puoleen pyy­tämällä
lupaa saada asunnossaan pi­tää
revolveria. Ennenkö revolveria
voi kauppiaalta ostaa tarvitaan sii­hen
erikoinen lupa poliisilaitokselta
: ' , — O—:' — ,
ilkaln maksua
Tshitserin, et-ää
tsaarin vel-auvostotasaval-yleistä
rauhaa,
kansainvälisen
utsumista, jos-ittää
vaatimuk-näjä
heille,
itkähkössä noo-
(uvostbhallituk-ikka,
on Venä-lys
ollut pääs-laan
kaikkien
kansojen kans-istaa,
etfö neu-
(t kerrat julis-almiutensa.
Ja
ja taloudelliset
uitten maitten
laavalta valmis
mytyksiä. Itse
rö.ntänyt suuria
alous- ja teolli-iselle
pääomal-rin
sanoo huor
in presidentin
erin virallisista
un sen johdös-niailmansodan
rarsinaista rau-lavutettu.
äjää ja Venäjä
maa.
väittää, että
1 keskellä, ei
todellinen raii-ilraan
suhteita
käsittävän kan-n
sopimus neu-itten
välillä, on
ainoastaan Ve­in
yhtä välttä-nnille.
•
1 summa.
i-elkain summa
ilta V. 1914 9,-
normaalikurssin
GäO). Siiurin
Ranskan halli-iansalaisille.
pois imperialis-
:sellään oa neu-t
viimeisenkin
imperialisteilta,
alalla ensiniäis-ista
valtaa vas-levat
hyökätäk-
:<Paras vaikutelma: tarmo ja luotta
muus.»
Tukholman «PoHtikenin» Karja­lan
juhlanumerossa kirjottaa ruotsa­lainen
kommunisti Oscar Saniuelson
joka kulki Karjalan kautta Koi
mannen Internationalen kongressiin,
vaikutelmistaan / Karjalasta otsak­keella:
«Paras vaikutelma: tarmo jä
luottamuus», mm. seuraavaa:
«Se, joka on vain lukenut Kauko-
Karjalasta,' Muurmanskista, Kuolan
niemimaasta, Onegajärvestä jne., on
varmastikin saanut sellaisen vaiku-kutelmän,
että kysymyksessä oh jo-
^ku -kaukainen erämaa. Mikään sellai­nen
erämaa ei Karjala sentään ole,
Meillä oli (matkallamme) tilaisuus
pysähtyä mm. Petroskoissa sunnun-t^
päiyänä. Oli kerrassaan ihmeel-
•listä, miten tämä kaupunki muistutti
ruotsalaista pikkukaupunkia kirja-vine
rakennuksineen, jotka olivat
matalia, kodikkaita, ikkunat valkoi­silla
vkartiineilla ja kukkaruukuilla
koristettuja. Leveät mukulajcivika-dut
olivat huomattavat puhtaudes­taan!
mihin ei voinut olla kiinnittä­mättä
huönJiotaan, muisteltiiaan mi­tä
kaikkea porvarilehdet olivat kir-jottaneet.
Keskellä kaupunkia oli
kaunis^ puisto musiikkilavoineen, jos­sa
sotilas-soittokunta soitteli ylei­seksi
tyydytykseksi.
Kaikesta siitä .^kauniista ja suu-
Jrästrusti
)Iäisten-
.P.JIerilI, Domi-
>:n pääliikkeen-anantaina
ilmo-
^ille tehtaissa,
että työläisten
tuu voimaan 10
arrask. 1 p:stä
' lausutaan, et-ottelee
» että se
"laan toimeen
mutta mie-
'"in sulkee teh-
1 alennus teräs-
'ri samalla kun
'««fin otsikm?
"^'an National
^5Ie komppani.
'n rautakiskot!-
Emänkin' nu-
"«^ä aika> on jäi-tenkin
jokainen
»merkitsee her-a
aikaa.
remmoisesta mitä me näimme Karja­lassa,
parhaimman vaikutelman kui­tenkin
jätti se tarmo ja luottanius,
mikä, vallitsi suomalaisissa tovereis­sa,
jotka täällä panivat kaiken voi­mansa
liikkeelle rakentaakseen kom­munistista
yhteiskuntaa.
Ei mitään, toivottomuutta,.ei ollut
happamia ja ilvehtiviä naamoja, ei
ollut saboteeraajia; kaikkialla ha­vaitsimme;
ihanteellista huolellisvj^ut-ta
ja uskoa asiaan. Mikään ei tun­tunut
nästä tovereista mahdottomal­ta,
kun he kertoivat suurista suun­nitelmistaan
ja siitä !mitä he aikoi­vat
Karjalassa suorittaa. He puhui­vat
maan sähköttämisestä, sähkövoi­ma-
asemien ja sähkörautateitten pe­rustamisesta,
mallitehtaist-a; siitä te­ollisuudesta,
minkä he 'aikoivat uu­delleen
luoda, kouluista, joita he ai­koivat
rakentaa- sanalla sanoen siitä
kommunismista käytännössä' mikä
siellä aiotaan toteuttaa. Oli suures-
•^a mäyrässä innostuttavaa kuulla
näitten innostuneitten kommunistien
esittävän sitä kaikkea suurta, jota
he aikoivat luoda ja me emme voi­neet
pila kokonaan ajattelematta si­tä,
ettii nämä: komijiunistiset uran­uurtajat
ehkä eivät plloet täysin sel­villä
siitä, että (>nvaikeuksia>: Mut­ta
ei, sillä nämä suomalaiset toverit,
iotka ovat ottaneet asiansa niin va­kavalta
kannalta kuiii sen ikinä voi
ottaa, eivät tunteneet mitään sen in­hottavampaa
sanaa kuin vaikeudet.
Se ei saa epäonnistua;; Karjalasta
tehdään kommunistinen mallimaa.
_ Tiima sielukkaasti ositettu vakuu­tus
luottamuksesta asiaan omasi uu­delleensyntymisen
vaikutuksen mei­hin.
Me lähdimme Petroskoista i l ­lalla
mitä päättäväisemmin luottaen
siihen, että^meidän suomalaiset tove­rimme
todella tulevat onnistumaan
'ättiläistyössään.>
Na^öläiset 'joutavat
kuolla nälkään
Yksi Toronton suurimpia pankki'
laitoksia vähensi viikolla melkein
kaikki naistyöläiset pois työstä. Mai:
nitnn pankin johtaja lausui että nai­set
ovat panneet ylösalaisin heidän
järjestelmänsä, koska he ovat työssä
vain väliaikaisesti ja ovat joka hetki
valmiit ottamaan vastaan naimatar­jouksen,
jolloin he menettävät, tot­tuneen
työläisen. — Tämä on kuiten­kin
suuresti liioteltu ^yy, sillä todel­linen
syy'miksi naiset niin helposti
ottavat vastaan naimatarjouksen, on
pieni palkka siitä johtuvat taloudelli­set
ftuolet. Mutta nythän saa jo mie­hiäkin
halvalla. palkalla työhön, jo
ten naiset joutuvat kaduille.
• • • — — < )—
öi­nen
niionta
Äänet Englannista.
Näin kirjottaa ruotsalainen toveri
Karjalasta. Päättäväisesti. Karja­lan
toverit rakentavat maataan kom­munistiseksi
mallmaaksi. Perustan
rakentamisen yaikeimpana esteenä
Oli nyt nälkä. Se täytyy voittaa. .Ja
sitä ei voiteta ilman nlkopuolista
apua, kuten he itse lausuivat kirjel­mässään
Amerikan suomalaisille.
Amerikan suomalaiset %61äiset voi-vatnyt
kaukaakin auttaa jä auttaa
voimaklaaatl tätä uudelleenrakenta-mistyöta.
Vaattaitten, ym. lahja-tavaroitten
Isäksi on lähetettävä lei-pää.
Sen lähettämiseksi on parhail-
Englannin • ulkoministerin, lordi
Curzonin Neuvosto-Venäjälle osoit­tama
väärennetyille asiakirjoille pe­rustuva
nootti on Englannin porva-rilehdistössä
otettu ihastuksella vas­taan.
Olisi sen vuoksi ollut kerras­saan
ihme, ellei myös Churchill olisi
astunut arenalie. Niinpä onkin hän
"nyt pitänyt Dundeessa puheen, mis­sä
hän esitti kapitalistisen ennalleen-rakentämissuunnitelman,
jonka mah­dollisesta
toteuttamisesta ei edes hän
itse mennyt takuuseen. Hänen pu­heensa
tämä osa olikin vähemmästä
merkityksestä. M i e 1 e nkiintoisemp;
oli siinä kohta, missä hän mitä häi-käilemättömimmin
hyökkäsi Neuvos
;o-Venäjää ja vallankumouksellista
;ySväejrliikettä vastaan ylipäänsä,
mielenkiintoinen siksi, että' häri naut­tii
Englannin poryariston suuren
osan suosiota ja itse esiintyy sen
nimissä. Wolff in toimiston tiedon­annon
mukaan lausui. Churhill:
«Trotski ja Lenin ovat yksinker-aisesti
järsineet sitä mitä tsaarin
laliitus ijätti jälelle: He ovat elä­neet
kullalla minkä : ovat Venäjän
valtiokassasta , taikka Rumanialta
anastaneet. He ovat eläneet jaloki­villä,
jotka he ovat varanneet mur-laamiltaan
naisilta, ja he ovat ah­mineet
viljavarastot, jotka talonpo­jat
ovat keränneet nälänhädän^ ku-en
Viykyisen, varalta. Maailma ei
voisi saada hirveämpää opetusta so­sialistien
mielettömyydestä ja sen
eurauksista kuin- jos työväestölle il­man
muuta annettaisiin pohjaton val­ta.
Englannin sosialistit tulisivat te­kemään
kaikkensa vähentääkseen
työväestön työteljäisyyttä. He tekr-sivät
kaikkensa synnyttääkseen teolli­suudessa
lakkoja ja työnseisauksia.»
Herra Churchillille olkoon suotu
tehdä hävyttömin, raain ja valheel­lisin
Hyökkäys J^euvosto-Venäjääf ja
koko mailmanproletariaatin sosialis­tista
liikettä vastaan mitä milloin­kaan
on tehty. Yhden hjTrän työn
on hän puheessaan silti tehnj^t: Tö
kerossa' moukkamaisuudessaan tuli
hän raottaneeksi Englannin 't)orvaris
ton todellisia aikeita verhoavaa hun­tua;
syytäessään lokaa ei ainoastaan
Neuvosto-Venäjän vaan myös Eng­lannin
työväenliikkeen yli, paljasti
hän, että hiin Englannin kuin mui­denkin
maiden porvaristo Neuvösto-
Veräjää iskiessään mielii iskeä prole­taarista
liikettä ylipäänsä. Täs^ä mie­lessä
merkitsee Churchillin puhe hä­lytystä,
jolle kaikkien maiden työ­läisten
on kallistettava korvansa.
Churchill on lausunut suorat sanat:
taistelu, jota ententen kapitalistit ja
niiden vasallit organiseeraavat Neu­vosto-
Venäjää vastaan on taistelua
jokaista proletaarista liikettä vas
taan. On aika, että esiinastuva kapi­talismi
kohtaa tiellään niinikään esil-leastuneen
proletariaatin.
.'— 6- • •
SUURI LUMIMYRSKY RAIVON.
Öebt ja muut poliittitet vangit tulta<
nee piakkoin armahtaxnaan.
Washington — Eugene V. Dehs
ja muut sotalakien nojalla tuomitut
poliittiset vangit tultanee piakkoin
armahtamaan ja vapauttamaan Yh­dysvaltain
liittohallituksen vankilois­ta?
Tämän uskotaan tapahtuvan heti
sen jälkeen kun rauha Saksan kanssa
julistetaan virallisesti voimaanastu­vaksi.
Presidentti Hardlngin tiede­tään
kehottaneen yliprokuraattori
Daughertya kiirehtimään esitystään
poliittisten vankien armahtamisesta.
Postityöläifeet joutuvat
työttömäin armeijaäii^
Toronto Enempi kuin 100 posti-konttorityöläistä,
joista melkein
kaikki palanneita sotilaita, tullaan
vähentämään muutaman päivän ajal­la,
ellei Ottavasta tule peruuttavaa
määräystä. Postimestari Lemon lau­sui
maanantai iltana, että hän odot­taa
lopullisia määräyksiä Ottavasta
postihallitukselta ja toivoo että vi­ranomaiset
näkisiviit mahdolliseksi.pi
dättää nämä työläiset "edelleen työs­sä
ainakin joulun yli. — Mahdollises­ti
.hallitus näkeekin «mahdolliseksi»
pitää nämä työläiset työssäpä tyyty­väisinä
ainakin vaalien ylitse.
• _ o ' ['" . • •'•
IHMISHENKIÄ SURMAANTUNUT
NEAPPELIN TULVISSA.
-0^
n Otsin
avKsbia
Monia ylhäisiä
avustustyössä.
henkilöitä mukana
Neappeli —Useita ihmisiä on huk­kunut
ja suuri määrä omaisuutta me­netetty
Neappelissa vallinneessa tul­vassa,
johtuen kaupungin läpi kulke­van
Sebeto joen täyttymisestä. Tul­van
sanotaan aiheutuneen seuduilla
vallinneesta ankarasta , myrskystä,
joka kesti puolen vuorokautta.
•. - ... o—-— .
Sinn Feinerit vakuutta­vat
|lläpigwäväli-rauliaa
Muudan Kommunistisen Internatio*
nalen julistus.
Päämimsteri vastaa •yytöksiin, joi
ta 6n tehty hallitusta vastaan so-vinnon
hieromisesta -Sinn Feinien
kanssa.
Pilvenpurkauksen' synnyttämä myrs­ky
surmannut 36 henkeä.
Vancouver — 36 henkeä on saäniit
surmansa ja 15 vaarallisesti louk­kaantunut
ja Britannia niminen kai-voskaupunki
tullut melkein kokonaan
tuhottua viime torstaina vallinneen
rajumyrskyn johdosta joka aiheut­ti
myöskiri^ ankaran tulvan. Kau­punki
sijaitsee vähän matkaa itään­päin
Vancouverista. , Myrsky aiheut­ti
usean miljoonan dollarin vahingon.
ja pörssi
Keinottelu
reiltä.
venäläitillä «arvo»'pape-
NUT NOVA SCOTIASSA.
Sy4Bey. — Lauantaina puhkesi tä­nä
sykiynä ensimäinen lumimyisky
Cape'Breton saarella. Myrsky kehit­tyi
niin raivoisaksi että sähkösanoma
ja telefooniyhteys tuli monin paikoin
kokonaan häirityksi.
laan liikkeellä Neuvosto-Karjalan
avustuslaina «hondeja.» Ostakaa,
toverit, niitä! Osottakaamme^ me
täällä samanlaista luottamusta ja us-kop
asiaan kuin toverimme Karjalas­sa.
Tehkäämme yhteisvoimin Neu­vosto-
Karjalasta kommunistinen 2nal^
limaa, työväenluokan tulevaisuuden
luvattu maa!
Samaan aikaan kun kaikkien mai­den
tietoiset • työläiset pelolla ja va-vistuks.
ella seuraavat tapausten kul­kua
Venäjällä, lyÖ porvarillinen maa­ilma
mynttiä Neuvosto-Venäjän hä­dästä.
Kapitalistiset ihmissyöjät te-ceyät
suunnitelmiaan Venyjän nä-änhädän
pohjalla. Tätä ei ole ym­märrettävä
vain niin, että vastaval­lankumous
on herännyt uuteen eloon
'ja sulkee, paraikaa, rivejään, vaan
myös siten,' että kapitalistinen maa­ilma
nyt jo tosiasiassa kiskoo voit­toa
Venäjän nälänhädästä. Eräässä
parisilaisessa viikkolehdessä näet on
seuraavanläatuinen pörssiuutinen:
: «Ulkomaalaisista valtiopäpereista
kiinnittävät venäläiset arvopaperit
vilkkainta huomiota. Tämä johtuu
entisestä keisarikunnasta saapuneis­ta
ilmoituksista. Suureen hätään
nähden osoittautuu neuvostohalKtus
täysin voimattomaksi. .Se pyj^tää
apua ulkomailta. Sen johdosta myT-H^öiya^'!^"^^"^^^^^^
dään 4 prosentin arvopapereja 23,9.5
o prosentin vuodelta 1896 29.25, 4%
prosenttiin vuodelta 1899 21,65». .
Suotta ei toveri Ptadek kirjoita­kaan
«Pravdassa»: eKultaa siitetään
verestä, jota työläiset ja jtalonpojat
vuodattavat kapitaalin tappotante-rilla5>,
'
Suuri viljaelevaattori
palanut Montrealissa
Montreal — Tulipalo syttyi tääl­lä
olevassa yhdessä mailraan suurim­mista
viljäelevaattoreista,- vahngoit-taen
sitä jossain määrin. Tulen sa­notaan
syttyneen elevaattorissa ta­pahtuneen
räjjähdyksen vaikutukses-a.
Elevaattorissa oli 3,049,387 bu-shelia
jyviä, jotka kokonaan nmhdol-isesti
Vahingoittuivat tulen sammut­tamiseen
käsitystä vedestä.
Äskettäin kerroimme, miten yilja-paroonit
pahot^elivat, että viljaa ei
voida JniljettaaEuropaan siellä val­itsevan
oätolfyvyttömyyden tähden
: a ettäTiitä syystä ou' viljan hintaa
täytynyt tuntuvasti laskea. Olisiko­han
mainitsemamme tulipalo jossain
yhteydessä viljan hintain laskemi­seen,
sillä tavallisesti kapitalistit
käyttävät hävittäviä menettelytapo­ja,
silloin kun tavarasta eivät saa ha­luamaansa
hintaa.
Tukho^a. — Joukko ylälilokan
edustavimpia henkilöitä, muiden mu­assa
prinssi Carl, arkkipiispa, kaik­ki
maaherrat, eräät ministerit, pan­kinjohtajat,
professorit y.m. ovat tä­käläisissä
lehdissä julkaisseet Venä­jän
avustuskehoituksen, jonka vaka­van
vaikutuksen tekevästä sisällöstä
lainattakoon seuraavaa:
Muuatta maailmanhistorian kaik­kein
järkyttävimmistä murhenäytel­mistä
suoritetaan parhaillaan ei; var­sin
kaukana meidän oman maamme
rajoilta.; Venäjällä värjyvät miljoo­nat
ihmiset nimettömässä hädässä,, ja
korviimme lentävät'sieltä värisevät
hätähuudo^, jotka ovat sitä sydäntä-särkevämpiä
kun ne lähteyät sellai­sen
kansan suusta, jotka kärsimyksen
iäikuisessa kojjilussä muutoin ovat op­pineet
sietämään yli-irihiniillisiäköe^^^^
telemuksia mykällä jä malttavalla
alistuvaisuudella. Voimmeko sulkea
korvamme ja sydämemme näiltä huu­doilta?
, .
Olisi kelyottöinasti tehty meiltä,
jotka omista vakavista huolistamme
huolimatta sentään olemme . säästy
rteet maailmankriisin yaikeimmilta
seurauksdlta, ' jos tällaisena hetkenä
antaisimme poliittisten näkökohtain
tai muiden käsitysten saattaa meidät
epäröintiin tai vitkail'uun. Saman
harkitsemattoman, ja kuitenkin sy­västi
inhimillisen mielijohteen, joka
kehoittaa meitä ilman enempiä ky­selyjä
koettamaan pelastaa hukku­neen,
on johdettava meitä tässäkin.
Muistakaamme vain yksi seikka:
meitä kutsuu apuun kuolinhädässä
olevat ihmiset! Meillä on edessämme
miljoonia ihmisolentoja, jotka, nä-än
vaivaamina jo vuosikausia, nyt
cärsivät nälänhätää sellaista, ettei
uudenajan historia tunne moista, ja
kärsivät myös kulkutaudeista, jotka
raivoavat kuin,^pahat luonnonvoimat
konsanaan — ihmisiä, jotka menefi-tyrit
nälän väivois!>a lopen, köyhty­neissä
kylissään taikka pakenevat
nälkäisinä laumoina tuhotuilta man­nuiltaan
ja nyt ajelehtivat pitkin
syksyisiä lakeuksia vailla suojaa ja,
pään päällä,
verholjtuina rääsyihin, vailla pienin­täkään
leivänkannikkaa — tiellä näl­käkuolemaan.
Meillä on edessämme
kansa, jonka henkinen vastustusky­ky
ja sielöllinen tarmo on vuosikau­sien
kär.simyksissä murtunut ~ ih-mfsiä
syvimmässä ruumiillisessa ja
henkisessä hurjuudeEsa, heitteille
joutuneena, ellei myötätunto ja uhr
raushalu riennä,heitä hoivaamaan.
On kyliä totta, että apu, minkä
me pieni kansa, voimme antaa, oh
ioka tanauksessa jäävä suhteöllisen
pieneksi. Mutta pienempikin rahtu
voi siellä, missä vallitsee kaiken puu­te,
koitua merkitseväksi, varsinkin
kun tässä on kysymys ihmiisistä, jot­ka
välttämättömyyden kovassa pa­kossa
ovat oppineet painamaan elä-mäntarpeensa
muissa maissa avaista-mattomaan
minimiin. On niinikään
totta, että meillä juuri tänä vuonna
oh monia nälkäisiä suita ruokittava­na
täällä kotona ja että asiaan olisi
etukädessä tartuttava niiden, joiden
varat ovat suuremmat kuin meidän.
Hutta onnettomuus, joka näinä päi­vinä
rusikoi Venäjän kansaa, on kui­tenkin
sellainen, että jokainen kan­sa
ön velvollinen luomaan katseensa
ohi itsensä; me näemmekin kansain,
joiden kipä on niukempi kuin mei­dän,
jakavan sen venäläisten velji­ensä
kanssa idässä. Täten kä?k^e
velvollisuus meitä ottamaan osaa sii­hen
armeliaisuustyöhön, jolla mieli­tään
ruokkia nälkäiset, vaatettaa
Lontoo -^Pääministeri Lloy(
Georgen astuessa parlamentin istun­toon
hurrasivat edustajat hänelle
jonka jälkeen hän alkoi puheenpa,
jossa hän puolusti politiikkaansa Ir­lannin
itsehallintokysymyksestä käy­dyistä
neuvotteluissa.
Pääministeri vastasi eversti Gret-tonin
syytöksiin, jossa hallitusta syy­tetään
olevan neuvotteluissa sala­murhaaja-
joukkion kanssa, joiksi
Gretton kuvasi Sinn Peinerit. Sa­moin
hänen tekemiinsä syytöksiin,
että Sinn Feinerit" eivät ole noudat­taneet
yälirauhasopimusta, vastasi
pääministeri että hän on saanut Sinta
Feinien johtajilta vakuutuksen, jossa
luvataan välirauhan ylläpitämistä.
Pääministeri viittasi mahdolliseen
lainlaadintaan, jonka tarkoituksena
on asettaa Ulsterin Parlamentti pa-rempaan
asemaan, selittäen että
Ulsterin piariamentin asema on sie-tämätöin
ja että ellei muutaman' päi­vän
sisällä tapahdu jotain sellaista,
joka asettaa Ulsterin pariamentin
hallituksen Irlannin lain alaiseksi on
tehtävä uusi lyhyt laki, joka asemaa
tulee selventämään.
Irlannin neuvotteluista sanoi pää­ministeri,
että minkäänlainen, sopi
mus ei ole mahdollinen ilman'kunin­kaallisen
^pariamentin vahvistusta.
Myöskin hän sanoi saaneensa vakuu
tuksen siitä, että minkäänlaisia asei­ta
ei tulla Irlantiin kuljettamaan vä
iirauhan kestäessä..
Hyvin paljon haaskataan sanoja
Irlannin kysymyksen sovittelemisessa
mutta siitä huolimatta näyttää»siltä,
että ratkaisu ei ole yhtään lähempä­nä
kuiirneuvottelujert alkaessa.
alastomat,, hoitaa/sairaita ja antaa
epätoivoisten ja henkisesti murtunei­den
tuntea tuulahduksen inhimilli­sestä
myötätunnosta ja solldarisuu-desta.
Tämä on meidän yelvoilisuu-temme-
lähimpinä naapureina, .jotka
itse oleaime sää.styneet maailman-kriisin
suoranaisilta kärsimyksiltä ja
^onnettomuuksilta; tämä on meidän
velvollisuutemme myös vanhoihin pe­rintätapoihimme
nähden, yhtä var­masti
kun näinä maailmanhädän vuo­sina
olemme antaneet monia todis­tuksia
siitä, että uhrautuvainen avus­tustoimenpide
on ominaista ruotsa­laiselle
mielenlaadulle, .Ja vaikka
(»mme tämän yhteydessä saakaan
luottoa tulevaiseen voittoon , karttu­van
ymmärryksen ja ystävyyden
muodossa minkä auttava teko täl­laisena
hädän hetkenä saattaa tuot­taa,
.sallittanee meidän kuitenkin us­koa,
että rakkauden kylvö oikeaan ai­kaan
voi tuottaa sadon, jonka suu-ruu.
tta emme me nyt voi »aavistaa
kaan.' ' •; • '
Tässä uskossa ja luottaen PvUot^in
kansan lämpimästä uhrautuvaisuu­destaan
antamiin kokemuksiin, ei vä­himmin
öraain koettelemusten aika­na,'
käännymme me Ruotsin kansan
puoleen piljaisen avun vetoumuksel-la
nälkäänäkevällcr? Venäjälle. Otta­koon
jokainen kaupungissaan, poliit­tisiin
näkökantoihin puuttumatta,
osaa avustustyöhön ja auttakoon ky­kynsä
mukaan tavWoiIla — etukä­dessä
elintarpeilla, erikoisegti leipä­viljalla,
tai vaatteilla — taikka ra
halahjoilla.—- —• —
Kuten näkyy, poiketaan yllälaina-tussa
julistuksessa vallan tavatto­masti
siitä äänensävystä, millä eri
maiden vastavallankumouksellinen,
Venäjän-syöjäainea on prolcftaari-maan
hätakysymyatä käsitellyt. Tä­mä
julistus huokuu väärentämätöntä
ihmisrakkautta ominaisuutta, joka on
kokonaan vieras valkoisille kannibaa-lilehdille
ja niiden kirjoittajille, jot­ka
^ s a asiassa ovat sitä raaempia
Kommunistisen Internationalen
toimeenpaneva komitea ja Punaisen
Ammatillisen Internationalen toi­meenpaneva
komitea ovat antaneet
julistuksen, jossa ne kehoittavat
kaikkien maiden proletaareja taiste-luun
Ranskan, Puolan ja Rumanian
harjoittamaa rikollisen politiikan
johdosta. Neuvosto-Venäjää vastaan.:
Kommunistisen Internationalen ja
Punaisen Ammatillisen Internationa-
Ien toimeenpanveat komiteat katso­vat,
asemaa tarkkaan :harkittuaan,
välttämättömäksi sefittaä, että kan- :
sainvälinen asema on sanan täydes-,
sä merkityksessä^ vakava. Kaikkien
maiden työläisiä, miehiä ja naisia,
kehoiteti^an puoluenäkökantoihin kat­somatta
ryhtymään suljettuun tais­teluun
imperialististen rosvojoukko­jen
rikollisia hankkeita vastaan.
Julistus päättyy:
«Järjestäkää kaikissa maissa kan­sankokouksia
ja mielenosoituksia
tunnugleuiseilla: Apua Neuvosto-Ve­näjälle!
Alas rlkokselllse^;, jotka val­mistelevat
hyökkäystä Neuvosto-Ve­näjää
vastaan!
Estäkää aseidenkuljetus > Puolaan^
Rumaniaan, Viroon, Latviaan, Suo­meen!
Luj'ittakaa ennen kaikkea suh-eitanne
sotilaihin, jotta nämä eivät
uud9lleen ahtautuisi kansainvälisen
capitaalin kanuunanruuaksi Neuvoa- •
o-Vertäjää vastaan. Antakaa halli-
:uksienne tietää, että» olette. kaikin
cäytettävissänne olevin keinoin val­miit
vastustamaan jokaista Neuvos­to-
Venäjään kohdistuvaa uhkausta ja
painostusta.
Leipää ja rauhaa Venäjän nälkää­näkevälle
kansa|le I Taistelua viimei­seen
asti kaikkea Neuvosto-Venäjään
kohdistuVBä~uhkaa vastaan Ii^ {
Oppaun verilöyly
Beriinin Rote Pahne käsittelee pl-temmässä
kirjotuksessa Oppaun hir-.
mutapahtumaa. Kuvattuaan räjäh­täneessä
tehtaa.ssa vallinnutta ää­rimmäistä
, rijstojärjeBtelmää ja va-rovaisutistoimenpiteiden
tavaksi tul­lutta
kiertämistä, minkä johdosta ^
työläiset aina olivat väkivaltaiselle
%olemalle alttiina, lausuu lehti
m. m.: ,
«Kapitalistinen «ruudelleen raken-taminen
» viitoittaa hirvittävän tien­sä.
Tunnuslauseen suojassa; Suojaa
isänmaatasi! rientää se yli alamais-tensa
ruumisvuorten; hurskaan toi­vomuksen
nojalla; Pvauhaa ja järjes-tyf/
tä! murhaa se kapinoivia orjiaan,
jotka uskaltayoA ' ravistella kahlei- :
taan; huudon varjolla; Vain työ voi
meidät pelastaa! teurastaa sc työn-juhtiaan
ja näiden perheitä, sillä
«onhan mil,ioonain kuoltava, jotta ta-'
)ou.'! .saataisiin jälleen pystyyn»! Ja
kaikkialla, minne katsommekin — sa-mallaisia
rikollisia rrtenettelytapoja,
joilla kaikessa ja viimeiseen asti tur­vataan
riistovoiton pyhyyttä»,
Lehti huomauttaa sitten, kuinka
räjähtäneen tehtaan omistajat koet-tavat
muutamilla tuhatlappusilla ke­ventää
pahaa omaatuntoaan ikään­kuin
«rtällaisella kullalta löyhkääväl­lä,
vertatihkuvalla hyväntekeväisyy­dellä
voitaisiin tehdä tyhjäksi kapi­talistisen
rikollisuuden olemus. Ka­pitalistin
on järjestelmä on jokaises­sa
ilmauksessaan rikollinen ja Op­paun
rikos on vain jälleen uusi virs-tapatsas
tällä tiellä.» •
:. : O r — -—
Canadan hallituksen
rautatiet tuottavat
voittoa
Canadian , National rautateitten
presidenfii P.B.Hanna ilmpttaa että
hallituksen rautatiet tuottivat syys- •
kuussa voittioa $504,178,87. Halli­tuksen
rautatiet pvat tuettaneet näi­hin
saakka ^titihhattomasti tappiota^
ensi kerran ne tuottivat voittoa elo-kuuBaahoiii
$45*000.
kuta vähäpätöisempiä, ja joiden mie­lestä
Venäjän kansan avustaminen
tulisi kysymykseen vain jos heille
sitä vastaan tarittaisiin Leninin,
Trotskin y.m. päät vadissa.
V Vuosikerta-VoL V V.
• • • »iH. m-
] 1
emt
• "t' v k" V
( I