Vapaus, August 21, 1930

              pnä —Thttr., Aug. 21
Piknra^ideo keä-
"•'5 5 Ii •3.
tmr.
I
l
I
Byyin paljon on sellaisia taloja,
^ f s s a lehmät poikivat pääasialll-zesU
keväisin. Syksyllä Ja talvella
•poikivissakin karjoissa Joudutaan
iEUitenkin ottamaan elätiksi Joku ke.
Tfttvasikkakin» Parhaimmallakaan
tahdolla e l n i m i t t ä i n sellaisissakaan
karjoissa voida väJttää Joittenkin.,
Ifhmien silloin tällöin siiftymistä
kevätpoikiviksL
Kevät- j a kesä vasikoista on kar­janomistajilla
useinkin huonot luo­mukset
K i m esimerkiksi talvella
vanhempia vasikoita tai hiehoja t a r .
•j I t l niiden kuntoisuuteen j a hjrvinvoin-tiln.
Noin puolen vuoden vanhat ja
vanhemmat vasikat tulevat tavalli­sesti
ilman muuta toimeen laitumil­la,
jos niillä vain on r i i t t ä v ä s t i ruo­hoa
ja juomavettä saatavissa. Vai--
lan oman onnensa nojaa ei s i l t i täl­laisiakaan,
kuten ei varttuneempia,
kaan hiehoja ole j ä t e t t ä v ä . Varsi-naisUla
kesälaitumilla olevia nuoria
eläimiä on säännöllisesti kautta ke­sän
käytävä, katsomassa, alussa u -
seammin Ja sittemmin ainakin ker­ran
viikossa. Laitumella, missä eläi­met
ovat, tulee olla Jonkinlainen
allas, Johon jaina katsomassa käydes.
sä tuodaan jotain, esimerkiksi hie­man
suoloja tai vielä mieluummin
hieman kakkuja. Eläimet huudetaan
"palalle", eikä lähdetä pois ennen­kuin
kaikki eläimet ovat tulleet Ja
nat laihtuvat ja lopettavat munin-lansa.
Tcimenpiteet loisien poistamisdcsi
Jotta vaaralliset loiset /erikoisesti
kastellaan, on Joukossa aina tavaili- ..., ^ , , ,
aezti joku huonommin kehittynyt. »«»Jty. Elaunet Joita ei laitumella
Josta, sanotaan että se on muita I ^ ^ ^ ' ^ ^ ^ katsomassa, voivat
bucmompi senvuoksl, e t t ä se on
vätvasikka. K u n hiehot ensi kerran
poäcivat, pannaan useinkin Jonkun
hiehon huonostiherumlsen syyksi se,
^ t ä se oli kevätvasikka, vieläpä sen
täysikasvuisena lehmänäkin ollessa
eelitetään sen Jääneen huonoksi Ja
heikoimmin kehittyneeksi siksi, että
se kevätvaslkkana on saanut kärsiä.
'kaan harvinaista, e t t ä tällaisia hie­hoja
joudutaan usein miesjoukolla
metsästämään kiinni.
Kesäinen pikkuvasikoiden oikea
huolto edellyttää siis useinkin vain
hoitajan hyvää tahtoa Ja huomaa­vaisuutta.
Mitään erikoisia \ihrauk.
sia ei useinkaan tarvitse asian hy­väksi
tehdä. Mahdollisesti vain pie-
TavaUisestihan keväisin: j ä t e t ä ä n p l ni aitaus Ja katos, siinä kaikki eri-tovasikolksi
vain karjan parhaitten koisvalmistelut.
lehmien vasikoita. Kevätvasikoita! Näyttää usein siltä kuin kevät-kammoen
el nimittäin useinkaan j a kesä vasikat onnistuisivat parem-hpHKompien
lehmien vasikoita tah­dota
ollenkaan Jättää "vaivaksi".
Siksipä onkin kevät- ja kesävasikoi-den
Icasvatus eriiitSln tSl-keä puoli
karjataloiulessa. Sitäkin tärkeämpi,
kun varmaaidcaan nämäkään vasi­kat
eivät ole jo etukäteen "tuomit-t
p j a " vain siksi, että ne ovat syn­tyneet
mainittuna vuodenaikana. O i ­kealla
hoidolla Ja ruokinnalla tällai­set
vasikat saadaan kehittymään
t ä y s i n yhtä hyvin kuin syys> Ja- t a l -
vtvasikat. Epämleltymys^^ kevätvasl-
I p i h i n Ja näiden huonot kasvatus!
kokemukset ovat peräisin menneiltä
ajoilta. Kokemus ainakin osoittaa,
e t t ä siellä, missä vakavasti y r i t e t ä in
öHf^ hoitaa Ja ruokkia plkkuvasl-k
o l t a , kesäisin, el ole m i t ä ä n eroa
t.-
t
^ ' " • n ä i d e n Ja muina vuodenaikoina syn­tyneiden
vasikoiden välillä.
Pikkuvasikoiden kesäruokinta^
n ä h d e n on muistettava, e t t ä sen t i i -
lee qVa aiyan samanlaista kuin tal-
. ylrookintakin. Vasikka ön siis en­nen^
muuta Juotettava täsmällisesti,
]ar ^säännöllisesti kuten tälveUalOn
0 ^ tapana. Maidon,. ei vain täysi-maidon
vaan kuoritunkin, pitäiä Ji^o.
tettaessa pUa lypsylämmintä. K u n
ipioilhilla, 'maidolla Juotetaan, on
ehdottomasti' vältettävä myrtynyttä
hapanta maitoa. Yleensä on hup-l
e h d i t t a v ä pikkuvasikan vatsan t i ­lasta.
K u n . mainitunlainen^ maito ön
myrkkyä plkkuvalsalle,', Icqten i o k a l -
nen j^^iai]^..rudlEktjaltietaä. M sel-lidbita.
{taa- aiaie antaa.., \ ^ ^ .
^iiäsyyoä vasikolilen Kuonoon' ^ 1
bittyniiseen kesäisin onkin useimml-
.ten pilaantunut maito.
" * l ^ k u v a s l k o i t a ' ei saa kesäisin a h .
I sisälle navettaan likaisiin k a r -
stnoUjln. MllcäU vasilcat ovat vaiit-tiineempla,
noin 3 kuukauden v a n -
' hpjft. pitää niiden saada olla' va^
p ä ä s t i ulkona tat<hassa tai läheisellä
pienellä' hakalaitumella; mi^sä :ei
ole Juotavaa v e t t ä ' vapaasti säatieu
viaB&i Ulkonakin o l l e s s a ^ ovat v a -
. Sikat nimittäin Juotettavat niinkuin
sisälläkin. Mutta JQS ne saavat mie^
lensä mukaan Juoda vettä, eivät i e
halua .'enää m a i t o a e i . täysimai-toakaan.
K u n ne kuitenkaan elvat
kykiene vielä hsnräkseen käyttämään
r i i t t ä v ä s t i muutakaan rehua eikä l a i ­dunta
» laihtuvat vasikat näin ollen,
tulevat suurlvatsalslksi ja köyrysel-kälsiksi
sekä kärsivät t ä s t ä myöhem-
V m l n , vieläpä hiehoina Ja lehminäkin
ollessaan* kuten Jo mainittiin.
. Ehdottomasti siis maitoa maitova.
sikoUle kesäisin, eikä vettä mielto
mukaan. Tämän säännön rikkomi­nen
on useimmiten toisena pääsyynä
kesäyasikoiden huonoon kehittymi­seen.
Ulkonakäyvien vasikoiden bn, m i ­käli
ne ovat vielä alle puolen vuoden
vanhoja, päästävä yöksi sisälle. Jp-loa
navettaan tai sitten Johonkin ka­tokseen
tai vaJaan.^''HuonoJen ilmo­jen
Ja helteisten päivien varalta on
t&nänlkäisten sekä vielä vanhempi,
enkin vasikoiden saatava suojaa Jö-m
tiheissä metsiköissä tai t ä t ä var.
ten valmistetuissa katoksissa*
A i v a n pikkuyasikoita on tieten^n
sopivinta pitää sisällä navetassa,
mutta karsinoiden puhtaudesta on
huolehdittava, eikä ole sallittava
lannan kerääntymistä karsinoihhi.
sUlä kärpäset lisääntyvät siten t a ­vallista
nopeammin navetassa ja
kiusaavat vasikoita. Jos tilaisuutta
on, olisi Jo piMcuvasikoillekln hyvä,
JD3 ne kauniin^ päivinä pääsisirät
ulos Jaloittelemaan.
Mikäli ö n kysymyksessä pikkuvasi­koiden
2—5 kuukauden vanhojen,
laldtmtaminen, on niille kuoritun
maidon ohella aimettava lisärehu-na-
hieman pellavasiemen- tai kau.
' tajauhoja. Jos laidun on niukka toi
v-v-»^«IUmet ovat ruohottomassa tarhassa
on niille annettava myös korsirehua
'Vsgdtemmille vasikoille soveltuu hy-vittMuoöe
ruoho, mutta ainakin nuo.
zemmlUe vasikoille on edullisempi
antaa kuivia hienoja heiniä. Yleen-e
Eä on maitovasikoita sopivampi ruok­kia
kuivilla hehiillä kuin ruoholla,
sillä niiden vatsat pysyvät siten pa­remmin
toumossa.
Kesäiseen aikaan tahtovat pikku,
vadimiden vatsat helposti mennä
•^rildEi". Siksi onkhi vasikoiden hy­vinvointia
seinattava j a Jos v i k a i l ­maantuu
annettava heti Jotain sito
vtta l ä ä k e t t ä , esimerkiksi l i i t u jauhoa.
Maidon myrtymisen estämiseksi olisi
viisijultakini varten varattu kuorit­t
u maJto/ s ä i l y t e t t ä v ä jäävedessä.
i^yyslpesällä on Jo hyvin ajoissa
•huplelidittäva vasikoiden slsälleotos-min
hieman "suuremmissa" paikois­sa
kuin pientiloilla; viimemainitun,
la valitetaan tavallisimmin näiden
huonoa viihtyväisyyttä. Tämä joh­tuu
ehkä juuri siitä, e t t ä kun edel­lisillä
on erikoisnavettaväkensä. Jo­ka
huolehtii karjasta yleensä, tul­laan
pikkuvasikoidenkin kesähoitoon
k i i n n i t t ä m ä ä n suurempaa huomiota.
Asiaa harrastavan pientilan karja,
väen on kumminkin yhtä mahdol­lista
huolehtia kesävasikoiden nie.
nestynilsestä. On vain oltava asioista
perillä Ja muiden kesäkiireiden ohel­l
a muistettava pikkuvasikoiden eri­koisvaatimukset.
Joista niiden viihty-väisyys
Ja "onnistuminen" pääasi­allisesti
riippuvat. ; '
Pellervossa A. E . T.'
it
Kanojen sairaoksia
Ihidoiset
•Sellaisia loisia, Jotkai kanan ihos­sa
Ja höyhenpeitteessä saavat ad-kaan
milloin lieviä, milloin vaka-via
häiriöltä, on sangen lukuisasti.
Ottaessamme n ä i s t ä kuitenkin vain
tärkeimmät voimme tyytyä allä-lueteltulhin.
Joista kukin ansaitsee
oman maiiiintansa.
Täit. Kanoissa esiintyvät täit o-vat
tavallisesti pitkulaisia, n. 1 112
--.3 1(2 mm. pituisia. < Nö, elävät k ä ­n
ä n iholla. Josta saavat r a o t pa
syömäUä irtautuvia Ihohiukkasia Ja
höyhebiä. Ne kykenevät * puremani,
mutta.. eivät imemään yerta. Lllk.
kuessaan synnyttävät ne kutiamista.
Jos täitä on paljon, ärtyy kanan
iho joka hilseilee Ja tukehtuu. Täk-t
ä kaikesta kana tulee rauhatto­maksi
ja tuotanto vähenee. T^it
lisääntyvät hyvin nopeasti (1 pa­r
i l l a on pai:issa-kuukaudessa 120,000
jälkeläistä) Ja pysyvät kanan ikiolia
elävinä useita kuukausia. Ihosta
poistettuna elävät • ne n. 6 päivSp.
, Kirput. Paljon harvinaisempia
kuin täit ovat iihololsina kirput.
r]:lid,en' pesimäpailtat l^analolssa o.
vat munintapesät id lautakasat,
joissa ne toukasta kehittyvät kir­puiksi
ja tilaisuuden sattuessa käy­vät
käsiksi kanaan pistäen Ja imj-en
verta. Ehkäpä omastakin kokp-muksesta
tiedämme, miten paljon
kiusaa Jo yksi kirppu voi tehdä,
j ä siitä sirvaamme, kuinka suuri
vaiva näistä loisista voi kanoilla
olla.
Lintupnnkki (verltäi)
Tämä punkki on vaarallisin ja
tiihoatuottavin Iholoinen kanolllja.
Se on pieni. 0.6—0.7 mm. pituinen,
tuskin silminnähtävä, pyöreähkö ja
lattea eläin, Jonka väri v a i h t e li
valkoisesta tummanpunaiseen aiija
sen mukaan miten paljon se qn
imenyt, itseensä verta. Suu on ke­hittynyt
pistoa j a imemistä sUmäi-läpitäen.
Päiviksi ryömivät punkit
" i s ä n t ä e l ä m i s t ä ä n " kanalan seinis­sä,
lattiassa ja pesissä oleviin ra­koihin.
Erikoisen suosittuja paik­koja
ovat br^en raot, repeämät Ja
liitekohdat, .joihin ne mukavasti
voivat siirtyä aamun tullen Ja jois­ta
ne taas illalla tulevat verenja-nolsina
orsilla olevien kanojen i -
hocn. Ne poraavat leukapistimil-l
ä ä n Ihon läpi Ja imevät itsensä
verta täyteen, aiheuttaen siten k a ­noille
rauhattomia öitä ja ennen
p i t k ä ä tuntuvan veren menetyksen.
Kanat lopettavat munimisensa, laih.
tuvat, n ä y t t ä v ä t väsyneiltä Ja v ä ­häverisiltä.
Kananpoikaset voivat
kuoliakin vaivoihinsa. Punkkien to­teaminen
kanoissa päiväsaikaan on
vaikeata. Varmimmin löytää ne or­sien
raoista Ja liitekohdista, joista
voidaan neulalla ottaa vähän l i ­kaa
j a . ' ^ ö t ^ U a ^ ' S e . valkoisella pa-periUe.
jdUbln puhkitsaadaan n ä ­kyville
pieninä piinaislha liikkuvina
pisteinä. ' Punkit elävät ravinnot­takin
useita kuukausia.
Jalkasyyhy. Jalkasyyhyn aiheut­tajana
kanoilla oh e r ä ä n l a i n e n syy.
hypunkki, joka sijoittuu yksinomaan
jalkoihin ja aiheuttaa muutoksia
vain höyhenettömässä osassa. Jal­kojen,
varsinkin varpaitten ihoon
kehittyy valkolsenharmaita ruvet-tumia,
jotka ovat tiukasti ihossa
kiinnL . Jaloissa luonnostaan olevat
sarveislevyt irtautuvat, vääntsnrät,
väleihin kehittyy -valkoista rupeu-tumaa,
.joten Jalat ovat kuin kal­k
i l l a . pääliystetjrt. Jalat kutisevat.
verltäi I voitaisiin pitää loitolla, t u ­lee
ensikädessä huolehtia tarkoituk­senmukaisista
orsista. Orsissa ei saa
olla rakosia eikä halkeamia, koska
silloin veritäl ei löydä haluamaan­sa
piilopaikkaa. Orret on edullismta
valml-staa . irtonaisiissl. jolloin ne
helposti voidaan tarpeen tullen puh­distaa..
Kerran viikossa tulee or­sien
liitekohdat (liitekohdat seiniin,
tukipylväisiin jne.) sivellä kreolii-n
i l l a.
Loisten suosimia paikkoja ovat
myös pesät. Siitä syystä tulee niit­ten
olla niin rakennettuja, että
helppo puhdistus on mahdollinen.
Pehmlkkeitten säännöllinen uusi.
minen on e r i t t ä in tärkeätä. Pesiä
ei kuitenkaan pidä pestä lysoli- e i ­kä
kreoliini vedellä, koska kanat u -
sein paheksuvat näitten aineitten
hajua. Jos pesun tahtoo suorit-taa,
on se t e h t ä v ä kuumalla sooda-liuoksella.
Puhdistus, kreoliinilla s i -
veleminen y.m. tapahtuu edullisim­min
aamulla.
Kanaloissa tulisi aina olla puh­dasta
hiekkaa, jossa kanoilla olisi
tilaisuus kylpeä. Hiekkaan voi­daan
lisätä tuhkaa, tupakantuhkaa
tai rikkikukkaa, joilla kaikilla on
loisia tappava vaikutus.
Täiden y.m. poistamiseksi kanan
Ihosta voidaan käyttää elohopea-salvaa,
johon on lisätty puoleksi
vaseliinia. Salvaa sivellään muuta­miin
kohtiin ruumista ja varsinkin
peräaukon jonpärllle. Hyvällä me­nestyksellä
voidaan käyttää myös
n. s. persialaista hyönteispulveria,
jota tarkasti sirotellaan iholle. Rik­kikukkaa
sisältävät hiekkakylvyt o-vat
erinomaisia Ibishävittäjiä.
Jalkasyyhyssä on kovat kalkkeu­tumat
ja ruvettumat ensin pehmi­t
e t t ä v ä glyseriinillä, Jota sivellään
sairaisiin kohtiin parina kolmena
päivänä, sen j ä l k e n ruvettumat v a ­rovaisesti
Irroitetaan Ja Jalkoihin
voidellaan kreoliinisalvaa muuta­mana
päivänä, jolloin sysrhpun^lt
kuolevat Ja paraneminen alkaa.
(Jatk.)
Osuiistoimiiita ka-ais^
ja
josta syystä kanat sipsuttelevat,
ta. Rankat sateet, p i t k ä t J a tarieat j hankaavat Ja vetävät Jalkoja alleen
% jl^et voivat vaikuttaa hyvin baitallises-j sekä noppivat sairaita kohtia. K a -
Kirjotuksessaan "Kansainvälisenä.
Osuustoimintapälvänä" käsittelee
tov. T. Törmälä Leningradissa i l ­mestyvässä
Vapaus-lehdessä kapita­listimaiden
ja Neuvostovallan osuus,
toimintaliikettä, vertaillen niiden
saannoksia seuraavasti:
ParhaUlaan vietetään osuustai-mintallikkeen
kansainvälisen katsel­muksen
päivää. Sen johdosta muu­tamia
merkintöjä.
Mitä on kapitalismin maissa?
Kapitalistisissa 'maissa eletään
harvinaisen laajan ja tuhoisaaj- t a ­louspulan,
kriisin, kourissa. Siellä
työttömyys kasvaa, koska tuptantoa
supistetaan, siellä on tuotteita l i i ­kaa
kun väestöllä ei ole ostokykyä,
siellä talonpoikia häädetään mail­tansa
j a mannuiltansa, koska eivät
jaksa' maksaa verojansa eivätkä vel­kojensa
kuoletuksia j a korkoja. Mo­net
maat ovat tämän seurauksena
alituisten veristen yhteenottojen
k e n t t ä n ä . Työn ja pääoman väli­nen
vastakohta vaatii ratkaisua
kiihtyneellä vimmalla.
Mitä osuustoiminta voi tehdä täl­lä
näyttämöUä?
Voiko osuustoiminta auttaa työt­tömiä
ja heidän perheitänsä? Ei
yoi. Sillä osuuskuntien Jäseninä­k
ä ä n eivät voi olla muut kuin par­haimmassa
asemassa olevat kulutta­jat,
ne joilla on varma työpalkka Ja
varmat tulot.
Voiko osuustoiminta alentaa hin­toja
tavaroilta, jotka täyttävät v a ­rastot?
E i voi. Osuuskuntien osuus
kapitalististen maiden kauppavaih­dosta
on e r i t t ä i n pieni (vaihtelee
eri malssa 1—5 pros.), j a n ä i n ollen
kapitalistiset monopolin omistajat
sanelevat hinnat tavaroille. Tämän
vuoksi osuuskunnat eivät voi estää
sitä. että puuvillaa y.m. iflävitetään
polttamalla ja mereen upottamsilla.
jotta hinnat eivät laskisi ja että
jyvävlljaa käytetään tehtaitten polt­toaineena
kivihiilen sijasta. K a i .
kelle tälle kapitalismin rikokselll-suudelle
ei osuustoiminta voi ker­rassaan
mitään.
Voivatko tuottajain, esim. talon­poikain
osuuskunnat estää pikku-taloUisen
talon huutokaupasta ja
i s ä n n ä n perheinensä joutumasta
mieron tielle? E l voi. Sillä tuot.
tajain osuuskunnat ovat vain vanic-kojen
isäntien yhtymiä, niiden kei­noja
kestää Ja kasvaa kapitalistisik­si
yrittäjiksi. -Tällaiset kulakit n ä ­kevät
vain miellhj'vällä, kun naapu­r
i n maatilkku on menossa pakko­myyntiin,
sillä silloin saa halvalla
laajentaa^ jo ennestään laajoja t i -
luksiansa ja entiselle pikkuisännälle
tarjota armollisesti palkkatyötä pit­källä
työpäivällä ja nälkäpalkalla.
Tällaisessa asemassa on osuustoi­minta
yleensä kapitalistisissa mais­sa.
Mutta nykyään nähdään eräissä
maissa jo selvää hyölckäystä kulu­tusosuuskuntien
kimppuun palkka­työväen
luokkalaitoksina. Kirkkaim­man
esimerkin tästä antoi Italian
fascistiliike. Työläiskuluttajat yri­t
e t ä ä n painaa monopolisenr tuotta,
jan ehdottomaan mielivaltaan.
Se on imperialistisen kapitalismin
kehityksen ja elämän laki.
Mutta mitä on meillä Neuvosto­liitossa?
Meillä sosialismin - rakentamis^
maassa ei ole tuotannon supistami­sen
vaikeuksia eikä UikatucÄannon
vaikeuksia: TSstä syystä el, meillä
ole työttömäin mpnlnUlJooi^ia
laumoja. Meillä on vaikeudet siinä,
e t t ä tuotteita e i : r i i t ä niin paljon
kuin kuluttajat pystyisivät lana.s-tamaan.
Tästä syystä meidän ku-lutusösuuBknntanune
el , v o l tyydj-t.
.tää kuluttajan tarpeita. Sillä se
ei yksinkertaisesti saa tavaroita riit-täivästl.
Mutta voiko miBidän osuuskun--
tamme alentaa' tavaroiden hintoja?
Voi. S i l ^ mieldlp kauppavaihdos­samme
on yksityisen y r i t t ä j ä n > osuus
vain 3 pros. Tämä osuus| "vaikka
se on mitättömän pieni, on ny­kyään
melkein kaikki vissien elin-tarpeitten
(voi, maito, liha .vm.)
alalla ja harjoittaa kiskontaa-siellä.
Edellisestä vuosipäivästä- kulunut
aika on meillä ollut suuren mur­roksen
vuosi osuustoiminnankin a-lalla.
Olemme saavuttaneet laa­j
a n voiton pikkutuotannon siirtä­misessä
' suurtuotantoon osuustoi­minnan
kautta. Tämä on maail­manhistoriallinen
voittomme. • Tä­män
voiton tuloksena meillä oh
täysi varmuus siltä, että leipäm­me
el ole- e n ä ä vapaitten markki-nain
oikkujen varassa, vaan se on
suunnitelmallisen talouden osana.
Vallassaoleva työtätekevä luokka on
vallannut uuden hallitsevan kukku,
lan, se on — leipä.
Tämä on saavutettu sillä, että
Neuvostoliiton kompuolueen Johdol­la
osusutoiminta vietiin laajassa mi­tassa
historiallisesti korkeampaan
vaiheeseen: työn Ja tuotannraiväll-nelden
yhdistämiseen maataloudes­sa.
-
Tämän saavutuksen me voimme
ilomielin kirjata kuluneelta vuo­delta.
Mutta meillä on puutetta Ja val­keuksia.
Se on totta. Mutta t ä ­män
viljakysymyksen ratkaisemi­seksi
käytetty keino, voitokas kei­no,
antaa takeen siitä, e t t ä elintar-vekysymyksen
ja muut nyt olevat
puutteet me poistamme samalla kei­nolla.
Puolueemme 16;s edustaja-:
kokous asettaa ne k y ^ ^ y k s e t nyt
päiväjärjestykseen.
K u n me vuoden kuluttua'' teem­me
seuraavan katselmuksen; nihi
me voimme m.erkitä uusii; voittoja'
Leninin osuustoimintasuiumitelman
toteuttamisen tiellä J^ todeta mo­nien
vielä nyt olevista vaikeuksis­ta
poistimeen.
E t e e n p ä i n uusiin volttoihlnfr
Port Arthnrui alueen osunstcHmintajiiUat
Port Arthurin alueen vuotuista o-suustoimlntajuhlaa
vietettiin ]sa3sr
soiskaupungeissa elokuun ? j a 10
p : n ä . Juhlat alkoivat lauantaina 9
pcnä kello 6 i l l a l la
jnhlakolkoeella,
joka l ä h ö liikkeelle' Fort Tffilliamte
osaston liaalin edustalta suunnilleen
neljässäkymmenessä autossa, jotka
kaikki olivat viimeistä tHaa myöten
t ä y n n ä osanottajia j a varustettu t l -
laisimteen sopivilla vöimalauseilla.
K a i k k i paikkalcunknn edistysmieliset
oUvat edustettuna ainakin yhdellä
kuorma-autolla, jotkut useammalla.
Loput ollen y k s i t j ^ l ä osuuskuntien
jäseniä Ja kuluttajia. Ottaen huo­mioon,
että kulkue oli sopivamman
ajan puutteessa j ä r j e s t e t t y alkavak­si
siksi aikaseen illalla, että suuri
osa työläisistä ei vielä ollut kotiu­tunut
työpaikoiltaan, voidaan osan­ottoa
pitää hyvänä. Ollen ehkä en-simäinen
laatuaan tällä paikkakun­nalla,
se myöskin oli huomiota he­r
ä t t ä v ä uutuudellaan. Kiusallisin
puoli asiassa oli se, e t t ä Fort W i l -
liamin valtuusto ehti päivää paria
ennen Juhlia laatia kaupungille s i -
vulain jopka miikaan ei m i t ä ä n k u l ­kueita
saa panna toimeen ilman että
ei kulkueen etupäässä kuljeteta i m i -
on Jackia. Tämä oli v ä h ä l l ä tehdä
olemattomaksi" koko kulkueen. Mut­ta
vaadittavat liput kuitenkin han­k
i t t i i n — heti kaksi kappaletta. A r t ­hurin
osaston soittokunta oli etumai­sessa
autossa j a ahkerasti pojat piti­v
ä t k i n pillinsä vireessä. E i ole ihme
vaikka Joidenkin huulet oUvatkln
seuraavana päivänä turvoksissa.
L ä h d e t t y ä ä n liikkeelle tämä " k a ­ravaani"
kulki ensin halki Wlllla-mln
mennen West Fort Willlamiln
j a k i e r r e t t y ä ä n sen ristiin rastiin t u ­l
i takaista WilUamin halki Arthu­r
i i n , Kulkien halki kaupungin l i i ­kekeskuksen
kierteli työläisten asu­m
i l l a alueilla. J a kun sitten saavut-t
i i h • A r t h u r i n osaston haalin edus­talle,
niin alkoikin heti
juhlanäytelmän esitys.
mMenkUntoiset nrhelhddlpalhitf
KUpailuihih sisältyi: 3,000 metarin
juoksu, avoin kaikille. 5x100 metrin
viesti. J(ditokunta, agitafcs^onikomU
tea j a paJveluskimta. Puolen mailin
Juoksu, liikkeenhoitajat.
J a kilpailuissa kunnostautuivat
kilpailuissa kunjK>5tautuivat seuraa­vat
toimikunnat j a yksityiset toverit:
3.000 metrin' juoksu: 1) Siipola, 2>
Arvo Katainen. 3) Keto, 4) Wm.
B ^ h m d -
5xiÖ0' metrin viesti: 1) palvelus-kunta
2) agitätsionikomitea, 3) joh­tokuntaa
LiikkeenhoitaJlQi puolen mailin
juoksu: 1) L . Semelius. leipomon
johtaja, 2) A . Matson, Int. Co-Op.
ylelsliikkeenhoitajav 3) K . Korho-ten,
Williamin myymälän hoitaja.
(Minuutit pisteet, sekunnit j a niiden
osat olen tahallani ' j ä t t ä n y t pois.
J ä t e n ne pistenlekkojen selvitettä­väksi).
Edelläolevaan kirjotukseen.; on
Työmiehen Osusutolminta-osaston
toimitus liittänyt seuraavat yhdys­valtalaisiin
oloihin tarkotetiit^. mie-
(tielmät, jotka pääasiassa pitftvät
paikkansa Canadankin osuustöimin-n
a l l l s i ln yrityksiin nähden:
Toveri Törmälän kirjotuksessa on
lelllekta paljo varteenotettavaa.
Ensiksikin, vuosien varrella lijiken-
J u h l a n ä y t e l m ä k s i oli valittu "Llek-fcieh^
leinmtessa" ja esittivät sen W l l -
l i a m i n osaston n ä y t t e h j ä t — melkein
poikkeuksetta osuusleipomon työläi­set
— Väinö Kääriäisen -johtamana.
T ä m ä n näjrtelmän suhteen tä3rtyy
myöntää, e t t ä se j ä t t i paljon toi­vomisen
varaa, n i i n kappaleen va­lintaan
kun sen esittämiseenkin näh­den.
. E i t e t y s s ä kappaleessa ei ole
v ä h ä ä k ä ä n yhteiskunnallista: pohjaa,
perustuen yksinomaan tunteille. V a ­l
i n n a n suhteen ilmenee kylläkin Jol­takin
lieventäviä seikkoja. Sillä v ä ­l
i i n sattuneiden väärinkäsitysten
vuoksi ei e n ä ä n ehditty hankkimaan
parempaa näytelmää.
taesaamme. osuusliikettä j ä ul^tesi^.-*.JS&ktelm?a3i esityskin . olisi ollut
samme sille miltei kaikki voimam­me,
useimmissa tapauksissa Unoh­taen
kaiken muun luokkatolmln.
nan, aloimme vähä kerralla,- var­sinkin
osuustolmintaijohtajat j4 ny­kyiset
luokkätaisteluluopiot, yliar­vioimaan
osuustoiminnan merkitys­t
ä luokkataistelulilkkeessä. Osuus-toiminta
asetettiin kaiken inuun
hiokkatoiminnan yläpuolelle Jai luo­t
i i n sen- ympärille pyhimyskehä. Jo­hon
kukaan el uskaltanut koskea
joutumatta osuustolmlntajohtajlen
kiroihin. Kun sitten osuustoinÖnta-reformlstit
tulivat avoimesti ulos
kuorestaan j a julistivat sodan kom­munisteja
vastaan, eksyivät verrat­tain
lukuisat Joukot osuustolmh»--
tarlntamaUa luokkapetturien • k a n ­nattajiksi,
el sentähden että he o l i ­sivat
halunneet pettää luokkatals-teluasiaa,
vaan käsittämättä osuus,
toimintajohtajien petosroolia j a t o i ­seksi
yliarvioida osuustoiminnan
merkityksen luokkataistelussa. "Täs­sä
mielessä tov. Törmälän kirjotus
on valaiseva. Samalla kertaa se-
OEottaa mitä osuuslaitokset voivat:
aikaansaada sen Jälkeen, kun valta
on siirtynyt kapitalistien käsistä
proletariaatille. Mutta tulee muis­taa,
että ennenkuin sUhen i ä s ­t
ä ä n , el riitä ainoastaan osuustoi­minnan
kannattaminen ja pyhimys-kehän
luominen sen ympärille. Tar­vitaan
todellista luokkataistelua, j o ­ta
osuustoiminta voi monella eri
tavalla avustaa, jos se omaa luok.-
katalstelukannan, eikä juurruta
joukkoihin käsitystä osuustoimin­nasta
kapitalismin kukistavana voi­mana.
"mukiin menevää" jos näyttämölle
^ e t u s olisi oUut harkitumpi Ja n ä y t ­t
e l i j ä t muistaneet, e t t ä katsomossa
oleva yleisökin haluaa kuulla mitä
n ä y t t ä m ö l l ä sanotaan. M u t t a huone->
kalujen asetus näyttämöllä, oli teh­ty
vähemmän , harkitusti, j.a se y h ­d
i s t e t t y n ä siihen että esittäjät' mel­kein
poikkeuksetta' puhuivat liian
hiljaa pilasi esitystä tuntuvasti. Le-posohva,
jolla istuen esitettiin mon­ta,
p i t k ä ä "repliikiä" näytöksestä, o-
11 asetettu näjrttämön perälle ja
suoraan sen kohdalle näyttämön e-tUalaUe
pöytä, joka lisäksi oli ah^
dettu kukkuralleen kaikenlaista k a ­ma.
Tällä sohvalla istuen kun näyt­t
e l i j ä t sitten supisivat hiljaa kes­k
e n ä ä n , n i i n katsomossa oleva yleisö
el toisinaan pitkiin aikoihhi kuullut
eikä nähnyt mitääö. Tämä synnyt­t
i k i n yleisössä huomattavaa rauhat­tomuutta
useampaan otteeseen. Y -
lelsöä oU saapimut esitystä seuraa­maan
n i i n paljon kun haaliln mah­tui.
_
Sonnnntai-Utana Williamm haalilla
J u h l i e n päättäjäisiksi oU sunnun-tal-
illaksl järjestetty Wllliamm o-saston
haaiaie obJeUna-ilta. Ohjel­man
;^oritus« t ä ä l l ä k i n alkoi torvi­soitolla.
J a k u n toveri M . Viitanen
sitten oli lausunut nmon n i i n otti
toveri Leo Mattson taasen puheen­vuoron.
T ä l l ä kertaa h ä n puheessaan yksL
tyiskohtaisemmln sfelosti niitä tär^,
kehnpiä t e h t ä v i ä jotka työväenliik-keellä
tällä kertaa on edessään ja
Joihin osuustoimintaväenkln tulee o-salUstua,
Jos se aikoo olla apuna työ­väenluokalle,
sen taistelussa vallas-saolevaa
luokkaa vastaan.
Erikoisen tärkehiä tämänpäivän
taistelukysjonykislnä, joihin osuustoi-mintaväen
samohi kun kaikkien
muidenkin edistysmielisten työväen.
Järjestöjen tulee t ä l l ä kertaa osallis­tua,
h ä n niatnitsl taistelun sodan
vaaraa vastaan, työttömyyskysymyk­sen
ja lakkojen avustaunlsen. Selos­taen
näitä eri kysymyksiä laajalti
Ja yksityiskohtaisesti, varsinkin u h ­kaavan
sodan vaaraa. Painostaen
e t t ä sodan vaara on nyt todella
plävän kysymys. Sitä el enään
saa pitää minään kaukaisena mah.
doUisuutena, vaan on s i t ä vastaan
heti varustauduttava Ja taisteltava
kaikeUa tarmolla.
Puheen jälkeen jatkettihi illan­viettoa
vaihteleviOla ohje'hhalla, jos­ta
ei voine olla mainitsematta W i l -
liamin osaston sekakuoron laulua,
WikstrÖmIn ja Laakson soittoa ja
Ahao Turusöh Ja Väinö Kääriäisen
duettolaulua. Lopulcsi otti toveri
Korholen puheenvuoron, luoden l y ­hyen
silmäyksen Juhlien menoon ja
n i i h i n saavutiiksihi mitä oli saatu,
sekä k i i t t ä e n yleisöä nmsaasta osan.
otosta. Yleisöä o l i k i n saapunut t ä^
h ä n k i n tUaisuutefm n i i n paljon kim
"ptetain" sopikin.
e l myöskään ilmennyt, va$h siitä
käytetyt puheenvuorot. osottivat o~
suushikkeen periaatteena - olevaa:
olla yhtenä apujoukkona vaUanku-i
mouksellisen työväen luokkataisr
teluliikkeen rintamalla^ tehdä -'snnä
työtä omalla tavallaan, n i i n e t t ä j ä -
senjoukot ei s i i t ä vieraantuisi, vasm
tuUsivat senkautta tuntemaan - y h ­teistoiminnan
hyödyn j a sen ohella
vallankumouksellisen liikkeen tar­peellisuuden.
Yhteenveto käytetyistä puheen-vucMToista
j ä t e t t i i n evästykseksi uu­delle
valistus, j a agitatsionikomit^r
alle, johon valittiin seitsemän eh­dokasta,
josta yleinen kokous va­litsee
toimeen viisi.
Liikkeen^hoitajan raportin suhteen
l i m o i t u liikkeenhoitaja Kolvlspbk^
e t t ä kun h ä n on ollut toimessaan
vasta viiden viikon »Jan. niin ei
h ä n ole laathiut raporttia, vaan
lupasi sen t e h d ä Jos jäsenistö niin
tahtoo. Kehoitettiin antamaan sel­laisen
raportin kun h ä n t ä l t ä ajal­ta
saa yleiselle kokoukselle.
Liikkeen henkilökunnan arvoste. . ^
l u vei pitkän ajan j a k ä y t e t t i in h y - \ ^ « * i , _ ,
vin monta puheenvuoroa, joissa i l -
meni. että osa henkilökunnasta el
ole aina käyttäytynyt kyllin soji-vasti.
vaan oh jossain m ä ä r i n llmeh-nyt
juoppoirttakln, sekä hikkeen
trokia oli Itäytetty kerran ulkopuo­l
e l l a liikkeen toimintapiirin. Ilmo­n
i kuitenkin, että johtokunta oli
n ä i s t ä ryhtynyt toimenpiteisiin.
Kuitenkui päätti jäsenistö antaa
"niistä vielä • paheksumislauseen.
mainiten että mitään sellaista ei
saa enään tapahtua, j a e t t ä henki,
lökunan oh aina esiinnyttävä eh­dottomasti
raittihia; joka ei sitä
tee, hänet on eroltettava.
lyi^öskin päätti kokous, että on
.toimittava siten, että osuusliikkei­den
henkilökunta kokonaisuudes­saan
saataisiin sellaiseksi, että se
omaJcsuisi työväen luol^taistelu-
Uikkeen periaatteen Ja ^ toimisi nii­den
edistämiseksi, kuuluen Jäsene­nä
sen järjestöihhi.
Maanviljelys- ja osuustoiminta-osastosta'
Vapaudessa keskusteltiin,
j a päätettihi ehdottaa yleiselle ko­koukselle
että se luovuttaisi avus­tusta
mainitim osaston julkaisua
varten
Koska kokous oli jo venynyt ko-vhx
pitkäksi p ä ä t e t t i i n lopettaa ja
j ä t t ä ä loput asiat yleiselle kokouk­selle,
siis jatketaan tätäkhi siellä
J . K .
Canadan
Wc lähetykmstt *|U^
afetyksistä |20.0MttÄ
jahetyksistä ?50.or*^
«ekä 50c jolaiselu
kavaha sadalta doDuiii
Lähetykset $500M k
13.00. tuoUmaSuSi,
Maaibao suurin
farmi
SahkeMnOfflaliktrbkS
he^skulut ?3.60 l ä S^
.Svomei^ raUa e u c ^^
12.45 sadasta SmloSL
Tehkää lähetykset «e
VAPAUS,
Bo« 69. SUDBUW[
i^vapikuejäm '
tiedustakaa
Vapaudelle ottnit
dä vastaaa «nyöskin:
^ÄPAUS MONTREAL
1196 St Antom»
Montr««], Qotb St.
VAPAVS
PORT ARTHUR
„ SW Bay Stwet,
Port Arthur, 0^4
h . . w pBNJFlRTA, -
957 Broadviev Ave., Torott*,'
AARO mmm
Kirida&4 Lab. (k
JOBN VVOBl
South Porcupjn^ Oi.
Juhlien yhteydessä levitettiin huo­mattava
määrä osuustohnhitaa k ä ­sittelevää
kh-Jalllsuiittai. Ja yleensä
voidaan juhlia pitää onnistimeiha.
— S—t.
-asioista
Osakekeinottelu — vaikka ei
oteta limuun suuria pörssiromah­duksia
— sinään on ollut yhtenä
syynä nykyiseen liikennlaan ja
siitä johtuvaan suunnattomaan
työttömyyteen. Sen päätelmän voi
tehdä canadalaisen Royal pankin
kuukausraportissa olevasta lau­sunnosta:
"Ksdiden viim<» vuoden
aikana, kun keinottelu vaati en-nehkuulemattoman
suuria uhraukr
sia mailman luotonantoky^-yltäi
joutui tämä vaatimus suoranaiseen
kilpailuun liike- Ja teoHisuustuo-tannollisen
elämän tarpeiden
kanssa kaikissa maissa". Toisin
sanoen, keinotteluun sidottiin to­vin
paljon pääomaa, iokst. olisi ki'^
peästi tarvittu liike-elämän ylläpi­tämiseen.
"Mies, joka antaa jälkeen, vaft:-
ka tietää olevansa oikeassa, on
heikko," sanotaan eräässä miete-kirias.*^
Taikka sitte naimisissa! olisi
siihcii totuuden nimessä lisättä­vä.
Sunnuntaita ISonjoen kentällä
Ohjelman suoritus kentällä alkoi
jotakulnkm ilmoitettuun aikaan.. Ja
oimistui se yleensä paremmin kuin
m i t k ä ä n edelliset meikäläisten jär­j
e s t ä m ä t ken t t ä juhlat tänä kesänä.
Sade on t ä ä l l ä keskeyttänyt melkehi
kaikki edelliset Juhlat puolitiehen­s
ä .toiset eivät ole päässeet kunnol­leen
alkuunkaan. Mutta n ä i t ä juhlia
suosi mainio sää, josta johtui, että
juhlapaikalle oli kokoontunut run­saasti
yleisöä j a e t t ä aiottu ohjelma
voitiin suorittaa loppuun. '
Ohjelman suoritus alkoi torvien
soitolla Arthurin osaston soittokun­nalta.
Jonka jälkeen toveri Siorhöi
Ien sattuvassa avauspuheessaan l y ­hyesti
selosti juhlien merkitystä ja
lausui paikalle saapuneen yleisön
tervetulleeksi. E. Hoffren tunnetul­l
a esitystaidollaan lausui tilaisuutta
varten valitun voimakkaan runon.' Ja
W i l l l a m i n osaston sekakuoro ilah­dutti
yleisöä soinnukkailla sävelil­l
ä ä n . Jonka jälkeen toven uso Matt­son
otti puhujan paikan., Laajassa
puhessaan h ä n selostell osuustoi-miimahv*
rl puolia melko yksityls-koh^
iisesti, joka osoitti että hän oh
-käsittelemääiiEä aiheeseen . täyi^n
perehtynyt. Painostaen . erikoisesti
s i t ä seikkaa, e t t ä osuUstbiininta pelk­k
ä n ä kaupallisena liikkeenä ei ole
työväönluokaUe. suirrestakatui .merkl;
t^ksestä. Mutta kim • osmistoiminta
saadaan toimimaan yhtel53mimär-ryksessä
työläisten taistelujärjestö.
jen kanssa, n i i n s i i t ä on luokkatais­telulle
huomattavaa etua. Puheen­sa)
vafaisemiseksi h ä n käytti lukuisia
;iesimerkkejä Yhdysvaltain puolelta,
varsinkin Seskusosui^skunnasta, sen
yarhaisemmastei toiminnasta ja vii­meaikaisista
edesottamisista. Kehoit-taen
täkäläistä osuustohhintaväkeä
tutkimaan rajan takana tehtyjä liaL
rahduksia ja ottamaan niistä op­pia,
jotta ei t ä ä l l ä jouduttaisi s a ­manlaiseen
tilanteeseen. K u n soit­tokunta
taasen öU kaiuttanut Joita-
Idn säveliä ilmoille, n i i n alkoivat ne
l ^ ö v ä e n oSuusUikö, joka länne
perustettiin kajosainväliselle pohjalle
noin neljä vuotta sitten, on edis-tynji;
hyvin. Parin viikon kuluttua
sen yhteyteen avataan uusi -haara,
se ön ajanmukainen koneellinen
leipomo, jota ptfhaillaan viimeis­tellään
osuusUikkeen omaan taloon.
T a l o on kokonaan laitettu uuteen
kuntoon, siis joka nurkka j a pieili
tUlee olemaan puhdas kuin peili,
Kuoneusto samoin; kuin koneistokin
on laitettu silmäljäpltäen sitä, että
suurinta puhtautta voidaan noudat­taa.
Mainittakoon esimerkin vuoksi
eräästälcin koneesta, jonka läpi kul­kee
kaikki leipomisessa t a i t t a va
jauho puhdistuaksensa vieraista ah­neista
jotka eivät kuulu syötäväksi.
J a kokemus on osoittanut, e t t ä kun
mainitun koneen erikoista n.s. ros-kakaunmiota
tarkastaa päivän työn
jälkeen, löytää sieltä sellaista ta­varaa
jota ei kukaan tahtoisi lei­vässään.
T ä t ä työväen^ omaa leipomoa tul­l
a a p i t ä m ä ä n avoinna yleisölle, n ä h ­däkseen
kuinka heidän leipäiiÄ
valmistetaan.
' Osooslliidceen kokoi&sista mai­nittakoon,
että sääntömäärätoen
puolivuosikokous tulee pidettäväksi
t.k. 24 p : n ä klo lÖ a.p. Suohia-laisella
työväen talolla. Tässä ko­kouksessa
tullaan läpi käymään
liikkeen tUiasiat, lUkevaihto, seka
monia uiiiita asioita. Liikkeen j ä ­senistö
on jö välmstautunut tähän
kokoukseen siten, että on pidetty
n^. alustuskokouksia. Joissa on teh­ty
alustuksia s ^ ä lausuttu mieU-piteitä
Uineen asioista.
Suomalainen jäsenistö piti alus-tuskokouksensa
t.k. IT p : n ä suo­malaisella
työväentalblla. Kokouk­sen
avasi _ l i i k k e « i presidentti. N .
Sivula. Puheenjohtatjäksl valittiin
H|-:;Keskinen j a - k i r j u r i k s i W. Wai-
^ n i o : Sekä raportin; kirj(rfttäjs&sl
'Vkjpauteen J i KoskelsL
Enslmäiseksi tehtiin katsaus liik­keen
tiliasioihhi, vaan j ä t e t t im sen
enempi käsittely yhteiselle kokouk­selle.
Samoin tehtiin . Port Arthu­rin
Ke^usosuusliikkeea edustaj{&or
kouksessa käyneen edustajan rapor­t
i n suhteen.
K u u l t i i n vidlstu^omitean ra­portti
kulimeelta toimintakaudelta.
S i i t ä syntyneessä ksskustelussa v i i ­tattiin
e t t ä valistus- ja agitatsiooni-työ
on ollut heikkoa. Hmeni kui-tenkhi,
e t t ä komitea on ollut t oL
Ulinassa, vaikte sen l y ö n tuloksia
"Gigantista", kuuluisasta, maail­man
suurimmasta farmista Neuvos­toliitossa
kirjoittaa Canadian Work-ihg
Woman-lehdessä B. Vallnski
seuraavia viimeisimpiä tietoja:
Kuvan tulevasta maaseutuelämäs­t
ä antaa nyt jo maailmankuulu
• neuvostoilla, joka tunnetaan " G i -
ganthi" nimellä. Voit matkustaa
moottorivaimulla laajalle ulottuvan
alueen yli, joka on 49 mailia leveä,
j a katsella mitä suurimmalla kiin­nostuksella
tätä jättiläismäistä yri­tystä
maa-alueella, mikä ennen
vallankumousta oli pääasiassa jou­tomaata.
"Gigaht" on suurin neu­vostoilla
j a tuottaa se yksinomaan
viljaa. Se k ä s i t t ä ä nykyään 150,-
000 hehtaaria ja suunnitellaan se
-laajennettavaksi 200.000 hehtaarin
suuruiseksi. Se on varustettu tek­niikan
viimeisimmän sanan mukai­sella
.koneistolla. Jo nyt siellä on
muutamia satoja traktoreita ja
kombaineja työssä sekä noin sata
autoa. Lisää koneita on tilattu
Amerikasta nykyään. Siellä on kak­si
suurta viljaelevaattoria. joihin
kumpaankin voidaan panna varas­toon
päivittäin 100,000 puutaa vil­jaa.
Koko farmi on jaettu kahteen­toista
piirihi ja kahteen feskus-asemaan.
Kumpikhi näistä keskus­asemista
muodostaa todellisen kau­pungin
sanan oikeassa merkityk­s
e s s ä Kummankin kaupungin y h ­dessä
osassa on viljaelevaattbrl,
huoneustot koneita varten sekä o-suusmyymälät;
halltoto- ja koulu­laitokset.
Toiset osat muodostavat
pienen kaupungin yhtäläisme työ-läisasuntotalohieen.
lastenseimineen,
klubeineen, teattereineen y.m. Pää-asiallishhmat
asumu$alueet rajottur
vat nykyään kahteen keskuskoh-taan
ja toisissa piireissä on jär-
,'jestetty väliaikaisesti vaunuja, jois­sa
on makuuosastot maanviljelys-työläisiä
varten j ä on kullakhi pii-
-illä oma klubinsa, pieni osuusmyy-
»nälänsä ja pieni sairaalansa lää­kärinapua
varten tarvittaessa.
T ä i n ä n Vuoden toukokuussa oli
tällä farmUla 1,200 työläistä. Suu-
-in osa n ä i s t ä työläisistä o n jo suo-rl|
tanut. kurssin maanviljelyskou­luissa..
Oppineitten ja harjaantu-neltten
työläisten etuisuus ei ole
missään muualla n i i n tunnettu asia
kuin Neuvostoliitossa. Tarkotus siel­lä
on muuttaa talonpoikaistyölälset
ammattitaitoisiksi maanviljelystyö-lälsiksi.
Tätä varten on muodostet­tu
aanviljelyskorkes&ouluja, har-
JotuskoulUja ja erilaisia kursseja.
MRS HILJA mmii
Box 183, Timmin^Ot,
ei voida niin helposti nähdä, la­taan
taktiikkavlrheitä tolhmmassa
totta voidaan k e h i t t ä ä Ja lisätä työ­läisten
teknillistä ammattitaitoa
Astuessasi osuustoiminnalliseen ra-vfaitolaan
tällä farmilla, johon kaft-kt
työläiset kerääntyvät, n ä e t mel­koisen
suuren kirjadepartmentin
missä suuret määrät kirjallisuutta
on myytävänä. Sen tarkotuksena on
kannustaa lukuhalua j a ravita hen­k
i s t ä kehitystä.
V. 1029 kylvettiin -Ö.OOO hditaa-rin
suuruinen alue j a sadonkor­juun
aikana oH siellä työssä 7,000
työläistä. Eiahdeksankymmentä sy5-
mäpaikkaa Jäi^estettihi tänä aika­na.
Ruoka kuljetettJm niihin moot-torivaunuilia.
V. 1930 talvL j a ke^
vätkylvöt k ä y t t ä v ä t 116,000 heh-taariak
iyyigfqp'iff'PP^'n^ oH m ä ä ­r
ä käsittää vain 100,000 hehtaari^
DAVlBHEUIk
<ri pajkkakunnilla
imutta ylitettiin se 1^000'
la. Kun v. 1930 kylrt oli
tällä farmilla, lähetettim
toria ja kuiisi britoaöa'
työläisjoukkue kyl?
hehtaaria käsittävää.!
farmien aluetta UraUIle.!
suunnattu kalkki ponniJttM
suuntaan, että tetailliaä'
tä, koneita, voidaan käjtäl,
doUisimman suuressa
tuotantokustannukset TOidjn
taa minimiin.
Tuotannon lisäys', oli 305.
tia yli vuodHi 1329 möi»
farmilla. Tämän vuo*nXt
sato on 10,000,000 punti»
Voitto on lisääntynyt edeffisa
den 1,300,000 ruplasta Jflft»
laan tänä vuonna. E«p
sa tällaiset suuret Toitot
yksityiselle maanomistsjaHe
pitalistille. joka sellaista r
tosta käyttää hFätecra-liitossa
suuryritykset niin
jelyksen kuin teollisnud^
ovat kokonaan niiden
vaksi, jotka antavat
elämänsä teollisen eBmia
nukseen. Niinpä v.
1 114 mllj. ruplaa rak*
nä vuonna on tämä sasm,
nufc 4 112 milj. ruidaai^
työläisten koteja,
sia, oppilaitoksia yjn-ma.
mikä sijoitettito t ^
jTitykseen » t j i WDt
10 milj. ruplasta H m
mikä on tämän tuod».
Työläisten palkat taii»
ovat lähellä J*'^-,,*
palkkoja. Traktorin
van pakkataksan mukaiseift.
laa kuukaudessa ja
san mukaan Min/tt» .
kaudessa, ^f^-
sille tällä farmiltojj;
minimiin, sillä h ^ '
maksaa vain 15 rup^
•sa ruuasta (3 ateria I
saavat asuntomukavuu*t
Nämä työläiset
tuntia päivässä paita
aikana, jolloin ty<w^ ^
tuntia päiväss^
vat työläiset ka!
sun yliajalta.
Nimpä n ä e a u n ^ ^
sa työläisten
mittaisen ^ ' ^ ' ^^
tapahtuvan a l i ^ -
häviämisen.
työpäivä, vapaata a»»^
seen ^^^hitykse^^
ensi kerran b i s * ^ .'
punki- ja maatyolaac»
Kanoja näjlta^
markkinoiJIe huoI«««'
kuin tuskin mii^:^
raa. Elävinä laheT
getaan ahtaaseoi
U i n kaiken k ^ . f
Puhdistetluina
useinkin ^ " " ^ ^
koisia. E« -
syvtä kuin hao^y',
estäisi läheaäiMsi»^
kyaitlyjä ^^7^
kkina. Ostaia_« ^
hyvän nikoisett.