Vapaus, December 17, 1926

              Työväen vapautus tapahtuu
vain sen i t s e ns ä kautta!
.V.
Vain järjestyneenä jouklfona
voi työväenluokka voittaa!
Federated Pressm jäsen Perjantaina, jooliäc 17 p:nä — Friday, Pec 17 Member The Federated F M » ' X YnOfflk» —^^VoL JLc
M a i n e n rakainies mkm
yUysvaltalaisen vaaraD
Y^OVSVALTAINSIJOTUKSET CANADASSA KASVAVAT
HUIMAAVASTI
Lontoo, -r- "Eräs amerikalainen
sanomalehtimies ehdotti hiljattain,
että Canada pitSisi yhdistettämän
Yhdyr-.valtoihin - brittiläisen • sotave-lan
Triaksainiseksi'V sanoi i ) a n k k i i r l -
yhdistyksen presidentti Sir John
Ferguson • täällä - pitämässään pu-
.heessa- • •
"Tämä sanomalehtimies ei yrittä­nyt
hullutella", jatkoi S i r / John,
"vaan hän puhui tarkan tapauksien
ja asiain tuntemuksen perusteella.
Viime vuonna ostivat yhdysvaltalai­set
Canadan hallituksen, maakun­tien
tai kunnallishallintojen velka-papereita
yhteensä 175,000,000 dol­larin
arvosta englantilaisten 28 mil­joonaa
dollaria vastaan."
"Amerikalaisten rahalliset sijotuk-set
Canadassa j a rNewfoundlandissa
ovat viimeisten viiden vuoden ku­luessa
kasvaneet - enemmän kuin
kaksinfceirtaisiksi,; i f n y k y ä ä n
2,910 BiiUoonaaijäoli^aria; Vuonna
1900 nousivat nämä amerikalaisten
sijotukset Canadapa vain,, 145,500,-
nOO dollariin.
"Amerikalaisten sijotukset Cana­dian
P a c i f i t r a i ^ t i e s s ä ovat nyt,
kolme fcertaa suuremniat i;kuin 15
vuotta iäkaperiri; Samana aikana
ovat brittiläisten sijotukset samassa
yhtiössä laskeneet noin 40 prosen-
•;taia."'.''
Jatkaessaan sanoi .Sir\ John, että
ennenkun valtakunnan edustajain
konfereassillal on aaitään merkitys­tä
pitää sille antaa suurempi valta.
Siitä; saattaisi ehkä muodostua koko
britti^isen vailtakunnan parlament­ti,
mikä kykenisi kehittämään käy­tännöllisen
suunnitelman valtakun­nan
taloudellista kehittämistä var­ten,
yaikeus esiintyy kykenevän
miehen löytämisessä, miehen, joka
kykeniöt luoniaan valtakunnan ta--
' loudelUsan . uudelleenjärjestämis-
•^•Mannifca»n^
• eri -fiiirtdrtjaiÄJriBsa: -vallitsevia poliit^
tlsia v i i n a k s i a ; jbhort nykyiset van-hanmaan
•konservatiivit, liberaalit
tai työväenpuolueen miehet eivät
-pysty. . ^
Englannin pankkiirien päämies
tuntuu olevan erittäin hyvin selvillä
' amerikalaisen pääoman taholta brit­tiläisen
pääoman etuja Canadassa
uhkaavassa, vaarasta ja- tunnustaa
äskettäin pidetyn valtakunnan eri
maiden edustajain konferenssin työn
olleen suurin piirtein tuloksetonta.
Hän pe?kää brittiläisen valtakunnan
hajoavan, •ellei sen taloud«llista yh-
OSUUS
onliiaspiein
tenäisyyttä vo^da säilyttäiv'ja pelas­taa
jollain taikakeinolla. Brittiläi­sen
valtakunnan talouiiellinen y:ile-näisyy.';
-on Canadaan nähden hajoa­massa,"
sillä yhdysvaltalainen pää­oma
tekee päivittäistä vallotustyö-tään
Canadassa, jonka riihamiehet
tnntevat paljoa läheisempää yhteyt­tä
Yhdysvaltoihin kuin Englantiin.
Tämä on laonriollista senkin vuoksi,
että caäadalaista pääomaa on huo­mattavasti
enemmän sij otettuna Y h -
dysvaUoissa. kuin Englannissa.
Tästä pältbman vallotustyöstä
seuraa hiJJail^eh canadalaisten hen-kinonldn
,vallbttaminen.
Canadan laivasto
OttaiBva. — Maan laivarekbteris-
«ä oli viime vuoden loj)ussa yhteen­sä
7,913 alusta, joiden kantavuus
nousi 1,233,033 tonniin.
Laivojen lukumäärä oli viime
vuonna, suurin sitten vuoden 1919,
jolloin laivojen luku nousi 8,573.
Niideti,*>nnimaärä ali kuitenkin pie­nempi'
ituin-* v i i m e vuoden lopussa
rekisteriin, merkittyjen laivojen.
Laivojen rakentamisessa pj-ritään
nyiyä|in suurempien, aluksien val-mistami-
seen. '•^•-^
Edelliseen vuoteen verraten nousi
rekistertin äqierkittyjen laivojen toii-nimäärä
riiine vuonna noin 60,000.
Laivoja jälleen jäihin-
Sahbt Ste: Mai^e, Ont.. —• Su-perior-
jän-^llä on viime päivinä pu-r
haltaaut hirv'eä koiUistuuli, joka
saa.vi:tti 40 mailin nopeuden tun­nissa
\wiirns; tiista,ina.
Ji^r^liäön vielä noin 25 alusta,
j ^ t k a i . p j r r i d v l t Spon kanaviin mat­kallaan
itään- Pelätään, että ilmo­jen
.Ity!ix»t«s3ä jo määrä laivoja
jää:/jäifiii;;. 'v;;.^^
' Soor. - kanavat ovat viimeisen päi­vän
aivoiaaa t k : 16 päivänä.
Toronto. — Ontarion "niaanvilje-lysopiston
professori H. H. Dean
puhui Kiwanis-klubissa Hamiltonis­sa
joku päivä sitten.
Ottaen huomioon, että maanvilje­lys
tuottaa noin 36 prosenttia maan
rikkaudesta, eivät farmarien tulot
ole lähimaillekaan vastaavassa suh­teessa
maanviljelykseen kiinnitet­tyyn
pääomaan nähden, kun niitä
verrataan muiden tuotannon alojen
tuloksiin.
"Canadan kansan arvioidut kan-sallistulot
nousivat vuonna 1923
noin 4,200 miljoonaan dollariin",
sanoi hän. "Canadassa on noin
700,000 farmaria. Ja farmarien
osuus kansallistuloista teki noin 500
dollaria farmia kohden ja vähem­män
• kuin sata dollaria kutakin
maanviljelyksessä toimivaa henkilöä
kohden. Katsokaamraepa miten nä­mä
tulot rinnastuvat maan teolli­suuslaitoksien
maksamiin palkkoihin,
sillä teollisuuslaitokset ovat suunnil­leen
samassa asemassa rikkauksien
tuottamiseen nähden.
"Vuonna 1924 oli tehtailijain
maksama keskimääräinen vuotuinen
kuukausipalkka 1,831 dollaria ja
päiväpalkka 972 dollaria. Kun näi­tä
tuloksia verrataan maanviljelyk­sessä
toimivien palkkoihin, niin ha­vaitaan,
että farmarit ovat paljoa
huonommin palkatut kuin teollisuu­dessa
työskentelevät.
"Yhdysvalloissa on tilanne sa­manlaatuinen.
^Vuonna 1900 oli
fannErif!!! ' Osuus;;: kansallistuloista'
26.5 prosenttia, mutta vuoteen 1921
tullessa oli se laskenut 9.3 prosent­tiin.
Viimemainittuna vuonna sai­vat
pankkiirit ja . muut samanlaatui­sissa
asemissa olevat keskiluokkalai-set
farmarin 43 sentin osuutta vas­taan
1.83 dollaria j a palkkatyöläiset
teollisuudessa dollarin."
Professori tahtoi kumota senkin
väitteen, että farmarit olisivat huo­noja
liikemiehiä asioidensa hoitami­sessa,
sillä vuonna 1855 tarvittiin
183 minuutin aika yhden vehnäbus-helin
"tuottamiseen", mikä tapah­tuu
nyt kymmenessä minuutissa.
Farmarien yhteiskunnallisen ase­man
parantamista varten kaivataan
maanviljelijäin yhteistoimintaa luokr
katietoisena joukkona. Finanssika-pitalismin
raskas takkka on maan­viljelyksessä
työskentelevien harteil­la
melkein raskaampana kuin teolli-suustyöläisten.
Ainoa keino maata-viljelevän
väestön aseman paranta­miseksi
on sen ryhtyminen yhteis­toimintaan
raatavan teollisuustyö-väestön
kanssa. ,
Kirj. M. HUTANEN
Valon kaipaus povessa ihmisen
on kytenyt kauniina ammoin,-
sitä palvoi se lahjana jumalten,
ja pimeyttä katseli kammoin.
Maan lapsilta armahin aurinko
sai alttariuhrinsa parhain,
sen tenhon ja voiman tunsivat jo
csi-isämme isätkin varhain.
Ja sille ne juhlivat juldiaan
ja ylistysvirsiä soitti,
kun pimeyden kaamean haltiaan
valon siunattu valta voitti.
Ne perintönä jättivät lapsilleen
ikimuistoisen juhlan jalon,
ja tunteen syöpyvän sydämeen,'
joka syntyy kaipuusta valon.
Nyt meissä se tunne elävä on
tää perintö muinais-aikain.
Me katsomme riemulla valohon,
se suurin on taituri taikain.
On elämän alku sen hehkuva, ties,
joka nyt niin taivaalla hohtaa,
sen valossa häipyy pimeän ies
ja luonto sen kulkua johtaa.
On syöpynyt syvatle povehen
valon armaan kaipio hyvä,
tuliliekkinä rinnassa jokaisen
sen kytevi hurmio s)-vä.
Ja siksi me juhlimme voittoa sen^
kun siitä me olemme hitUi
ei ihminen- laps* ole pimeyden,
valo kaiken on alkuitu^
Tää kaikkihan om pi ikäänkuin
tienviittana yievän uuden,
kun ihminen kasvot kirkastuin
käy aikahan vastaisuuden.
Elon kattavi nyt suur hämäryys,
joka maailman rumaksi mäuntaa,
ja silmien edesjä ankea syys,
joka''puolelta varjoja puuntaa.
Joka. puolelta mihiti vain katseensa luo,
on peitossa elämän valo, \
jokd ktä^jan-eessä on}nieleri)äs^
ja syömessä tuskan palo.
Mutt' esikoisoikeus jälellä on,
käy elämän.valohon'kulfiu,
ja siksi on ihminen ialtluhidton,
kun vapauden eessa on sulku!
Valon juhlaa me^juhlimme, toivoen
pian saapuvan ajttrc armaan,
kun nousee ylväänä ihminen
pois alhosta elätnm harmaan!
f a vapaus, oikeui saapuva on
ja kaunis on elämän valo!
Sen kalpion hurinio kuolematon.
poven pohjassa fitnmoin jo palo!
PMAMENUN TYOSmTELY
Nähnyt 50,000 cari-houta
Toronton työväestö
asettanut ehdokkaansa
kunnallisvaaleihin
Toronto, — Muutama päivä sit-pttawa.
— Viime vuosina ovat
eskimot kärsineet yhdessä intiaa­nien
kanssa nälkää Canadan poh-'
joisimmilla alueilla. Syynä siihen
on ollut my^kihärkien ja cariboun
katoaminen eskimoiden ja intiaa­nien
alueilta. Liittohallitus on sen
johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin.
Se lähetti muutamia miehiä tutki­maan
syitä näiden eläinten katoa­miseen
j a muuttamiseen pois enti­siltä
laidunmailtaan.-
Tänne nyt palannut tutkimusret-
Toronto.^ — Täällä pidetys-^ä Uni­ted
Farmers' of Ontah'o-järjestöjen
kokouksessa on hyväksytty johdon
suunnitelma aldtteen tekemisestä
viljanmyyntirenkaan perustamiseksi
Ontarioon. /
United Farmers' .Co-oiierative
Companyn pääomaa jätettiin su­pistaa
nykyisestä nimellisarvostaan
1,250,000 dollaria 335,616 dollariin,
Jifrjestön voitot tavarain välittämi
sestä ovat nousseet vuoden kulues-keilijä
W. H. D. Hoare on ollut sa 60,800 dollariin. Tämän lisäksi
matkoilla syyskuusU 1924 lähtien.
Hän on kulkenut Canadan pohjoi­set
erämaat pitkin j a poikin moneen
kertaan. ,
Hän sanoo tämän vuoden tammi­kuussa
nähneensä caribou-lauman,
missä hänen arvioidensa mukaan oli
noin 50,000 eläintä. Lauma kul­keutui
Victoria-sa'mien j a Hudson-lahden
väliselle niemekkeelle. Eläin­ten
siirtymisen syynär sanoo hän
olevan sen, että eläimet siirtyvät
pakoon metsästäjien edessä. . Näillä
uusilla alueilla uhkaavat niitä suu­ret
kotkat ja sudet. Hän pelkää
cariboun häviävän muutamien vuo­sien
kuluessa sukupuuttoon.
on kerman lähettäjille maksettu pa­lautuksina
79,471 dollaria, munien
lähettäjille noin 30,000 dollaria
j.n.e. Täten nou.^evat voitot yh­teensä
172,231 dollariin.
Kovaa pakkasta länsi-
Canadassa
ten Työn-temppelillä pädetyssä n i -
mityskokouksessa asetettiin Cana­dan
työväenpuolueen ehdokkaat
tammikuun ensimäisenä päivänä toi­mitettavia
kunnallisvaaleja varten.
Työväenpuolueen " ehdokkaat ovat:
kontrollilautakuntaan (Bo^d oi
Control) — James Sir.iiL.=on, kau-. . , ,
, „ „ g l „ v U „ . . . o „ - toht. «oamer
neljännestä piiristä, R. Shoesmith v i i ­dennestä,
A. E. Robinson kuuden-
SASKATCHEWANIN VEHNÄ-
RENKAAN JOHTO
Regina, S a s k - — Saskatchewanin
nesta ja A . E. Smith seitsemännes­tä
piiristä "ja valistuslautakuntaan
— J . G. Salzberg neljännestä pii­ristä,
Maurice Spector viidennes^
j a Mr.s; F . Custance kahdeksannel­ta
piiristä.
HUUMAUSAINEIDEN UHRIEN
PARANTAMINEN
New York. — A- S. Horovitz^
niminen unkarilaissyntyinen kemisti
on keksinyt Narcosan-nimisen lääk-
'keen, millä voidaan parantaa huu-maosaineiden,
vieläpä alkoholinkin
nhrit. Sairaaloissa suoritetut ko­keet
ovat osottautanect tulokselli­siksi.
Lääkkeelle on hankitta pa-tenttC
Parantamiseen tarvitaan 30
__60 riiiskntakseen.
on jälleen valittu A. J - McPhail
Ladstockista. Varapresidentiksi va­littiin
L. C. Brouillette Landisista.
Muiksi johdon jäseniksi tulivat va­littua
Harry Marsh Merchelistä, H .
Wessön Maidstonestä j a Brooks Cat-ton
Hanleysta, "
Työttömyys lännellä
Calgary, ' A l t a . — Viime viikolla
marssi kolmesataa työtöntä miestä
kaupungintalolle, vaatien avustlista.
He valitsivat neljä miestä neuvotte­lemaan
asiasta kaupungin pormes­tarin
kanssa. Pormestari kieltäytyi
kuitenkin jyrkästi ahtamasta min­käänlaista
avustusta nuorille mie­hille.
•^
Pormestari W€bster lähetti kuir
I tenkin maakunnan pääministerille
sähkösanoman, missä kehotetaan
työasian. koÄissioneria toimitta-,
maan tutkimus , työtilanteessa. Po­liisi
vartioitsi -kaupungintaloa koko
neuvottelun ajan. Mitään «päjär-:
jestystä^ ei kuitenkaan sattunut;
Winnipeg. — Länsi-Cariadassa en­nustivat
ilmatieteilijät erittäin kyl­mää
ilmiaa tämän viikon alkupuo­lella.
Niinpä onkin mpnissa pai­koin
Manitobaa merkitty 35 asteen
pakkasia. Portage La Prairiessa ja
Brandonissa merkittiin myös 35 as­teen
pakkanen, vaikka täällä ei kyl­myys
noussut kuin 22 asteeseen.
Kylmyyden takia ilmotetaah kol­men
ihmisen menettäneen henkensä.
Rautatieliikenne on kärsinyt kyl­myydestä,
samoin tiedönvälityslai-tokset.
.
Tehnyt tuhoa Yhdy*valloi««akin
Koillisissa , valtioissa on Alaskasr
ta jä < Canadasta lähtö.sin ollut kyl­mä
aalto tehnyt tuhoisaa jälkeä,
sillä yhteensä 18. ihmisen ilmbtetaan
kylmyyden takia menettäneen hen­kensä.
Kurjunskttva
metsätyöläisten
työsuhteista
Toronto. — Fort Francesista tie­dotetaan
tänne kertomus työläisto-verien
urhoollisesta taistelusta loaK-kaantuneen
metsätyöläiscn pelasta­miseksi.
Mike Prousc-niniinen metsätyöläi-nen
loukkaantui metsätyömaalla
noin sadan mailin ctiiisyydcssä A t i -
kokanista. Kaatuva puu murskasi
hänen jalkansa. Kun selvisi, ctta
miehelle ei^ voida saada lääkärin­apua
muualla kuin sadan mailin
päässä, j a kun kämpällä ei ollut
.edes rekeä, niin järjesti eräs skot­lantilainen
Jackson^nimincn entinen
isptilas kaksitoista^miehisen joukku­een
kuljettamaan loukkaantunutta
tövoria kymmenen jalan pituisella
kanootilla läpi tiettömän metsän.
T^^ sadan mailin taipaleella
loppui miehiltä kolmantena päivänä
Vuoka. Jackson lähti erään miehen
kera hankkimaan muonaa, jättäen
-toiset loukkaantuneen miehen huol­tajiksi.
Kun Jackson palasi, niin
oli Prousc yksinään tiedottomassa
tilassa, kärsien kylmyyden j a nälän
tähden.
Vihdoin tavattiin eräs koiraval­jakko
Atikokaninta^ mikä otti louk­kaantuneen
miehen kuljetettavak­seen.
Hän kuitenkin kuoli matkal­la,
ennen perille saapumista.
Osa. retkikunnan jäsenistä on kn-^
doksi.s.'<a.
Ottawa. —^ Parlamentin tjrffskett-''
tely tulee tänä vuonna xajottonuu^n
hyvin vahaan. Täliän ; saakka ön
vasta suoriuduttu vastauksesta ;val->i':^:
taistuinpuheeaee^. | V i i m e ^parlaa^n-tin
hajottamisen takia hyväksyiaSt-ta
jääneet määrärahat tulevat, n ä i -.
nä päivinä hyväksyttäväksirMiiden
määrä nousee noin^ 64:ii miljoonaro ^ ,
dollariin. . ' '
Kun joitokin asioita pannaan pöy-'
dälle, niiff tulee* patlamentti hajaan-r
tumaan helmikuun 8-pSivaÄn^saak-,.^
ka.
Etitett&irii aaioita
Konservatiivinen Ftjohn W; E d -
Väki juomatehtailijat
porvai^ispuolueitten ^
, rahastajina
iVancouvor, B. G. <— Täällä kuu­lusteluja
pTtä\/äire''fuTIi1iomi8stoTill^
esitetyistä todistuksista on selvin­nyt,
että väkijuoMTatehtaita omista­vat
yhtiöt ovat kahden viimeisen
vaalitaistelun aikana lahjottanect
.seitsemänkymmcntäviisituhatta dol­laria
liberaalisen j a konservatiiviRcn
puolueen vaalirahastoihin. Väki-juomatchtailijoiila
on varaa rahas­taa
kumpaakin porvarifipuoluetta Ja
siten päästä varmuuteen siitä, että
etunsa tulevat saamaan asianmukai­sen
huomion, huolimatta siitä, kum­pi
näistä puolueista voittaa t^aa-leissa.
warda Frontcnac-AddlngtoniitaNfih- trr
dottaa, että hallituksen puolesta;'
avustettaisiin äskeisessä Home-pan-' ^
kin vararikossa kärsimään jootanei-y:.?
ta samalla tavalla kuln-aUEaisetnmin Ä
tehtiin Farmcrs'-pankin vararikossa ,;r'
kärsimään joutuneille.
Konservatiivinen Tho. L. € b a r di
Torontosta ehdottaa Albertan naä'-' i
kunnan luonnonrikkauksien palaut-: 3
tamista mainitulle maakunnalle va­paasti
j a ehdoitta. .Edvrards on toh-"
nyt samasta asiasta esityksen. Joasa
sanotaan, että rikkauksien naakan-;<
nille palauttaminen ei ^ a tnilläftti
tavalla cl>käi8tä maakunnallisten v a -.
listus- tai muiden asiain jiärjeste-'
lyä.
KanaalllspaokkijErjettetks (
Tyftväenedustaja J . S. Weods-'
worth WinnipeKi8tä ehdottali kan­sallisen
pankkij ärjcstelraän perusta-^
misto.
Winnipegiiaisen tySvScnedustaja';
A. A. Hcapsin tekemässä esitykses*
sä vaaditaan parlamenttia ryhty*
mään toimcnpitcihin iySttömyys-,
sairaus- j a tydhönkykenemättdmyy?- •
vakuutuksen aikaansaamiseksi.
Eräs ronskalaincn liberajilincn ;
edustaja vaotii kaksikielisiä j^osti- \
merkkejä.
Thomos L. Church tantit hyväk­syttäväksi
kansallisen: ohjelman h i i . -t
lon tuotannon j a kulutuksen. j 3 r i e 8 -\
Peru>tu«lain muttttamiBen
Työväcncdustaja S. J. Woods-,
worth vaatii esityksessään, ottS par­lamentti
asettaisi : erikoisen komir^s
tean käsittelemään muntosehdotukr>
sia maan nykyiseen p c r u s t ^ l a k i i n , ' ' -
-. Progressiivinen Donald M. Ken-^':
nedy Pcace Riveriltä: ehdottaa r a u - r;
tätien rakentamista Peace ^ ^ i v e r i n r
'alueelle. Fläncn csityksessäiin et
mainita mitään rautatien «tiunnasta. v!
Ilmastbkokeiluja ilma-illa
Ottawa. — 51 j 1 eorologisen toi­miston
taimesta "n viime aikoina
suoritettu ilmastoäuhteiden- tutki­muksia
ilmapallr.' in avulla.'
Calgaryssa ^ iime maaliskuulla
saatiin yhdeksän mailin Jcorkeadessa
havainto 84 astäen pakkasesta. Kor­kein
saavutus näissä kokeOnissa oli
12 mailia-
Yhdy svaltain työsihtee
ri haluaa ulkomaalais­ten
"vapaaehtoista"
rekisteröintiä
Sitkeä todisteja
Ottewa. ^ * t ä ä i l ä ' ^ i f i ^ ^ pi-tävän
rautati|itt>iniBs|<^^be^ lau­takunnan
edenä on British Coliim-biah
maakunnan rautatieasiain, eri­koistuntija
D. O- Lewi8 oHatl jo t o ­distamassa
yhtämittaa; kahdeksan
kokonaista päivää.
Lewi8 on saattanut k a i ^ kuulus­teluina
saapuiinlta olleet
m i k d - KysymyksesiM o^^ raatatie-rahtien
halventaminen lännelle lä­hettävälle
viljalle, samoin kuin
muullekin tavaralle/ -Halvennetail-
Ia rahdeilla oUsi «e toutu8,etö ,
Canadan itämaankatn^pa tulisi vilk^ niin kauan, kun he eiv4t vielä ole
kaamrtiaksi. : tulleet kansalaisiksi."
VVashington. — Vuotuisessa ra­portissaan
luopuu työsihteeri James
Davis aikaisemmasta . kannastaan,
että ulkomaalaisten olisi pakollisesti
rekisteröitäyä' joka vuosi. Pakolli­sen
rekisteröinnin tilalle jättiiä Da­vis
. kuitenkin "vapaaehtoisen" re­kisteröinnin.
"Kellään ulkomaalaisella, joka,on
kansalais- j a asuinkelpoinen meidän
keskuudessamme, ei ole mitään pe­lättävää
luetteloon ioutumisestaan",
lausuu Davis. "Olen vakuutettu/
että uljcoinaalaistan vapaaehtoinen
luetteloiminen kansalaistuttamisvir^
kailijain avulla , tulisi auttamaan
niitä ulkomaalaisia, jotka apua ha-luay^
t j a jsamalla se auttaisi meitä
tuntemaan ne ulkomaalaiset, joilla
on halua tulla kansalaisiksi. Olen
l ö cnhen maininnut, että luettelol-minen
tulisi täten ottamaan n.k. « n -
simäisten paperien paikan j a aut­taisi
ulkomaalaisia ir kansalaisikjri.
Kansalaistuttamisvirkailijat voUAnt
o l l a heidän kanssaan Icosketuksiss»
Amerikalla sata mailia
kantavia tykkejä
New York, —^' Yhdysvaltain lai­vaston
neuvontalautakunnan pu­heenjohtaja,
William L. Saunders,
sanoo Yhdysvaltain kehittäneen 100
mailia kantavan ilmatorpeedon vtt-<
hää enhen viimeisen maailmansodon
loppua. Rauhan julistus "kaikeksi
onnettomuudeksi" l^eskeytti silloiset
lopulliset kokeilut, valittaa tämä so­taherra.
Saunders' kieltäytyi antamasta
tarkempia trclostuksia tuosta tykistä,
-sanoen niiden olevan hallituksen sa-laisuatena.
Hän kuitenkin kertoi
n i i n ' paljon, että tämä murhavälinc
on uusiaikainen tykki, joka laukai­see
' ilmassa kulkevia räjähdystor-pcedoja.
Torpeedot voivat kantaa
suuret määrät myrkkykaasua j a rä­jähdysaineita.
"Jos .syttyy toinen maailmansota,
niin tulee se maa voittamaan, joka
on kyllin varakas rakentamaan 10,-
000 tällaista tykkiä, sillä nämä voi­sivat
.tuhota minkä tahansa Hnno-tuksen,
kaupungin tai armeian",
väittää Saunders, joka on kiihkoi-nen
sotavarustelun puolustaja. —
Joka tapauksessa tiedetään, että i m ­perialistiset
vallat ovat jo tähän
mennessä keksineet monenlaisia uu­sia
murhavälineitäj tyklcejä j a myrk-icyjä*
joten,työläiset voivat olla va­kuutettuja
tulevansa lahdatuiksi te­hokkaalla
tavalla elleivät kään­nä
nu9 t y k i t itse imperialistisia hal>
litsijöitäan vastaan.
Tietoinen työväestöt kaikkialla on
ptotc«(eerannut ulkomaalaisten re-kiaterSintiä
vastaan, koska sellat-ttcn
menettely e i olisi muuta kuin
teollista vakoilua J a cnoränaista
mtistalistausta jäijestyndtS fjfdl&U
8i& vastaan.
Sunjatsenin leski Kii­nan
kansallisvallanku^
mouksellisen hallituk­sen
presidentiksi
j
Muutamia päiviä sitten Hankous-:^
ta, lähetetty tieto kertoo kansallis-vallnnkumouksellisten
nuoren ko-i
mentajon, Teangkaishekin, nouvo^!
tellcen Sunjatsenin lesken,^ neljänv
Kantonin hallitukien .ministerin ja
neuvonantaja M. .Borodin kanssa' :
kansallisvaUankumouksellistei) " b a l U - ^ '
tuksen siirtämisestä IVutahangifn,
j o k a onkin jo suoritettu. Saman
tiedon mukaan on suunnitelmana'
ollut valita väliaikainen hallitus,
jonka pääkaupunkina tulisi olemaan
IVutshang j a jonka hallituksen ensl-mäiseksi
presidentiksi tultaisi to­dennäköisesti
jimittämään Sunjat^
scnin leski. Tällä kerrotaan kuo-mintangpuoluedn
tahtovan elävöit;
tää edesmenneen Sunjatsenin yval.^
lankumouksellisia traditsionoja.
Kantonilaisten etene­minen
Shanghai. —- tjjCantonilaisten ' j o u ­kot
ovat vallottaneet Tiekianjgrin
maakunnassa sijaitsevan' Hangltaoon
kaupungin; >
Hangtsoon vallottarainen. o a <nerk- -
kina kantonilaisten joukkojen '«te-nemfsestä
pohjoiseen s i l i c a taiste­lussa
pohjoisen aotaloorde^a vaa­taan.
Footcoon timiit knun alqasa
tapahtunut vallotii» avasi tien ete­nemiselle
pobjoisire», ,^
Vallotettn kaupunki aijaitaee noin
110 mailin etäi^dessft lonnaaaeen
Shanghalsta-^'^' Sen asnkasiuka nou*
«ee noin 800,000 henkeen.