Vapaus, May 23, 1930

              1 ' 1930 Perjantaina, toukok 23 pmä — Fr!., May 23
AHAA
Svomen W^
idan DoDarista
iähetyskului:
,feistä -»to $20.00, 60.
luksista ?80.00-?100.00
•okaiselta seuraavalta «1-
dalta dollarilta. _ _
5500.00 ja »ilta ylot
,liin«tta »umman «uuruu-aom.
lihctyk.Uta ovat l i
$3.50 lähetykselto.
ridiaa o.telaan. KurSB
ista Smksta: '
-läbetjkset osotteella:
VAPAUS,
SUDBURY. 0 » t .
apilelteiä myydään,
istakaa piLetlianoUa
elle ottavat ranavälity»-
K myöskin: '
MONTREAL BRANCB
6 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
VAPAUS
ARTHUR DRANCa
S16 Bay Street,
i Arthur, OntarK.
mo KIVINEN
rkland Lake. Ont.
tämä keräjrslists vai^uiia Tangittu-
-jen aTustamiseksi fort williainUai5-
tea byväk^ vaan IkäVä kun'se to­della
anidn. niin öQxiame' (u4(^tut
sUrtänaiän ne tiionndrfakli. sÖIä"em­me
voinut millään tavaäla tälläker-taa
niille tehdä mitään. E i ple.ollut
soittajag^ian pitkiin aikoihin kokp
paik^kunnalla, että olisimme voi­nut
minkäänlaisia tansarii pistää
pystyyn. Vaan toivossa bn hyvä elää".
Toveri Nick Mäcke joiituf Toron­toon
sairaalaan kevättalvella ja pi­ti
siellä maata kaksitoista viikkoa,
toismaan heikkonakin, yaän '16 p.
tätäkuut» tulla i»llähtl köÖin; vaik'-
kapa ei teysin terveenä, nmi''on haii
kokolailla hyvinvoivan näköinen. 17
p. Mrs. Macke piti kötUntulijaiseti
ja Nikki soitteU toeilie' entiseen ta­paansa"
tuUjälsiksi. Kaikki näkyivät
olevan ilöi^ä NQdn saadessa kylääii
takaisin. Toivomme hyvää vointia;
että saa ruveta työhönsä kuten' en-neenkin.
'-"Him
Naisten toiminnasta. Nekin toimii,
vaikka"onkin' pieni jäsenmäärä, aino­astaan
5 jäsentä. Kokoukset pide­tään
isäänriflllis&ti jdkä'ku'un viimei­nen
pyhä. Jäsenet ottaVat kokouk­siin
osaa' jokainen. Käsitöitä val­mistuu
kuni'töskässa; joka viikon
torstai-Uta on käsityöilta. Oli meillä
isokokoinen venetsialainen sängyn
peite tekeillä ja saimme valmiiksi
viime ^ilfcolla. Aiomme katsoa tike­teillä,
kuka on se onnen läpsi joka
sen saa.
Muuten täällä toiminta on ihan
mahdotonta, kim ei ole haalia että
mitään' voisi suurempaa hommatsj.
yksityisten haalille jos menee jota­kin
hommaaiii'äan;"nUn pi^ni joukko
tuisi yksitoikoiselta lukemiselta.
Myöskin näyttämöllä liikkumiseen
eneounän rohkeutta, silloin on myös­kin
kehitykselle mahdollisuutta.
?^raisista tuntui täUä kertaa olevan
IShiimä tehtäväänsä Mrs Aarnio.
Toinen nä3rtös jo kohotti esityksen
kaikin puolin ja korvasi- alkupuolen.
Siina oli oikea meininki. Näyttämöl-lOHN
VUORI
tH Porcupine, On .
RLES HAAPANEN,
auppa, Timmins, ÖnU
IGtitTrnRTA,
Tlew Ave., Toronto, Ont
UVID HELIN,
iktinnilla Keski-OntarioM*
kirjoituksia. Luettiin sih-iulim
kirjelmä koskien
äkoulun järjestelyä, josta
m. ja katsottiin tarpeellir
ra keräämään varoja, ya-
^nlcinen iltamakomitea, jo-ihtii
rahastamispuolesta.
jaatettiin periä jonkunlai-a
lapsilta. Naisten piirijiih-tin
pitää hcmäk 2Ö p. Vä-henkinen
ohjelmakomitea..
kysyä roundlakelaisilta
:kö he antamaan rävinto-srlstön
rahaston kartutta-että
voi järjestää pienen
ston, josta voisi tarpeentul-ittaa
varoja ylelshyödylli-koltuksiin.
Puolustusliiton
;a oli tullut lupakirja, et^
Laken naisliitto on hyväk-sttnä
Puolustusliittooni j6-
let .ottavat velvollisuudek-ata
P.L:n kokoukset. VaUt-äjä
puolueelta lähetetylle
ille vappuna vangittujen
1 hyväksi. Naisliiton 14
tamista oli tuloja ' $27.40,
5.36, jäännös naisliiton kas-
04. Huhtikuun työläis j ^
ilslehden tilitys yhteensä
fea päätettin lähettää yllä-lehden
toimitukseen. Seu-naismton
kokoukseen toivo-säsliikuisempaa
osanottoa,
to toimii iltaman ensi vii-iviikkona
t.k. 28 p. Venä-ustajistor
» rahastamiseksi,
ä siUoln haalille. '
innnnntaina näyttämömme
•näytöksisen yhteiskimnalH-n
näytelmän Kameirä näi-ukaa
katsomaan kaikin hy-elmäa.
kokoas on ensisunnuntaina
Wo 2 ip. Muistakaa saapua
m. — V a l i t t u ; •
HearsVOnt.
iällä tekee tuloaan niinkuin
In mailma.ssa ja kunmet-valmistavat
itseään kuU-pperipuitten
kuorintaan,
«tiin pitää oikein aika kc-
»laBiksi. Siis täällä on mct-
J^aiama tk. 31 p. alkaen kel-
"a- Koettakaapa metsämle-wa
oikein suurella joukol-
^ i i i a runsaasti ohjelmaa,
taisan iltama onnistumaan
illan vietoksi, silla
gtJ hyc:iyfcenne; ne tulot
»T^letaar. lakko-kassaan ja
ovat meidän edessämme
«roi^ Päivä päivältä ki-
^ a n asemamme, kaikkial-alitayänä
työnantajain voi-hyokkäystä
järjestyneitä
^^^^.aan. kalkilla keinoilla
^ he voivat käyttää,
ig^a-s-sa on myös näytös-
K^Ieskiä. oikein hauska
JOia on omiaan näb
W k . s i - Jaakko.
mitä meitä on. niin tulot menee sii­hen'
vuokraan. Katsomme että on
tiirha Vaivia hyödyttää' heitä.' '
Kesäkin se "meinasi tulla" täällä
pohjois perukallakin: #011 jo- oikein
kaunista, vaan. herrft katsoi sen meil­le
liika aikaiseksi, kofekä r'appiasl l u ­men
peittoon maan." Vaan pois se
suli pian. Xlniia ön kylmää ja kolk­koa
vieläkin. — Aino Siren.
feäsetus laivoineen, tykkeineen tem-
JMsi yleisön mukaansa. Reippaat
matruusit, ja kirjailija onkin saanut
juuri matruu^en suuhun yleisöön
meneviä repliikkejä, tosielämää. E i ­nari
Hof f reni esitti Arten Godun kö-keneeii
teatterimiehen rytinällä, teh­den
selväpiirteisen kuvan tästä val-lankumousmatruusista
ja osa ei
sutakaan ole helpompi näytellä.
Matruuseis,ta jäi erikoisesti mieleen
Päivinen. Tuomi, Sandberg. Luihu­na
puosmannina ei ollut John Kos­ki
lainkaan huono, se oli kutakuin­kin
lähellä tarkoitusta mikä sille
tyypille on ominaista näytelmän
juoneen nähden. Eero Järvi ja Antti
Karl plivät tasasuhtaiset kannatta­en
kohdallaan esitystä.
Muutamissa joukkokohtauksissa o-llsi
pitänyt olla enemmän vauhtia,
mutta oli toisia aivan kiitoksella
mainittava m.m. viimeisessä näy­töksessä
kestävät vaativankin ar­vostelun.
Alvan erikoisen kiitoksen
ansaitsee Hoffrenin ja Salvon koh­taus
vimeisessä näytöksessä, mutta
Viimemainitun on vältettävä liikaa
paatosta puheissa. Matruusien lau-laissa
lopussa ja punalipun kohotes­sa
ylös osa yleisöstä yhtyi mukaan
ja niin esiripun laskettua jäi esityk­sestä
hyvä kokonaismuisto. Vielä:
Vasta alkakoon esitys täsmälleen.
Ja olisiko liikaa vaadittu, kun sali
on väkeä täynnä, näyttämölle mene­viltä
ja tulevilta salin läpi kulkijoil­ta,
että olisivat yleisölle kohteliaita
ja kulkisivat ilman hattua. — "Tyy­tyväinen
katsoja".
kin looltavasti alkaisivat tuntu»
paljon norjemmilta, kun saisi olla
tekemisissä, vaikka kirjallisesti,
reippaiden urheilijoiden kanssa.
Muutama päivä sitten Q H lehdes­sämme
uutisia Toronton Yrityksen
iirheiluhommista. Niissä mainit­tiin,
että Jokelan Yrjö otta» Vik­torian
päivänä osaa siellä toimeen­pantaviin
juoksukilpailuihin. Em­me
osaa muuta kuin olla mielis­sämme
hänen "come-back"insa
johdosta, sillä tietääksemme on pol
ka levähtänyt jo monta kestiä.
Sudburyn Co-optasjn
uutisia
%Mna, Ont
gä.t^ä^ ^^^^./^Jiäkin. Suomalai-
^ eiaa vain sitä faUjaJsta
pieni kuhi se on-
J^l^oukset Pidetään silkiin
L ^ f ; * ° vaatiL Viimei-l
«detiiin Blatsonln asun-
„ 7 '^'ikokuuta. Kesknste-
" ^ ^ ^ l ^ t u l l ^ ^ g .
^^^Jiötamisesta ja samai:
'-Knamsen järjestön lähet-
"Murros" Port Arthu­rin
näyttämöllä
Port Arthurin osaston näyttämöl­lä
oli t.k. n p. uutuus: 4-näytök-sineii
vallartkumoiisnäytielmä "Äfur-ros":
Näytelmän sisältö, on jo moneen
kertaan selostettu tämänkin lehden
palstoilla, jpten sen sivuutamnib.
'^iirroksen'*^ ensikerran näkemitfei
ei voi 'jättää katsojaa kylmäksi,
vaan tempaa se väkisinkin mukaan­sa.
Allekirjoittaneen mielestä on tä­mä
näytelmä vaikuttavin työväen
näytelmä, mitä meille vielä on llm^-,
tynyt. Jospa lählaikohia jpÄäsisimnie
sille asteelle, että tnyöskin työväen
heiiklset huvinäytelmät kiiln myös­kin
laulunäytelmät oUsl taiteelliset­ta'
kokoonpanoltaan samalla tasolla,
niin slllohi yälttylslname esittämäStä
n.s. porvarillista hölynpölyä. TCmä
on ainoa kehio ruvetaksemme käyt­tämään
näyttämöitämme huomatta­valla
tavalla puolueemme pa^yeluk-sessa.
Jos raeinaarnme saada" yleisön
mukaan seuraamaan esityksiä', tar­koitan
työväen omia näyteJtniä, niin
siinä ön tehtävä aivW kokonaan uu­si
ote, niitä meillä Cähaidassa'yleen-isä
on tehty. Johtajan ja jokaisen
näyttelijän olisi tarkoin tuikittava
esittämänsä henkilö ja koettaa teh­dä
siitä parhaansa eikä yliolkaisesti
suhtautua telitÄyä.änsä. Sat;tuu'inc-nestl
niin etta juuri meidän ^mllle
näytelmille annetaan "'jo barjolius-alkää
litan vähän (siihen 9n kyllä
syynsä), esitys ' j ää kokohaisuudes-saan
hatju^ksi, säinolri eri 'henkilö­tyypit.
Yleisö jää kylmäkst ja sanoo:
ei sitä kehtaa omaa etämäähsä niep-nä
katselemaan. • sillä sellaistahan
näkee ^ fotona lioka päivä j.n.e. Stls:
on pyrittävä siihen, että varattät-sUn
täUaisUle näytelmille jo riittä­vä
harjoitusaika, silloin saamme vaif-masti
vähinerin yleisömme mukaan
jä he oppivatkin näyttämöltä näli-tynä
juuri omastakin elämästä näy­teltyä
näytelniää pitämään "arvos­saan.
Allekirjoittanut rohkenee olla
erimle)tä näytelniään kirjoitettujen
karkeiden 'viHen suhteen. Jos näy-telrnä'ei'
ilman niitä niene'yielsöön.
tilin miilta keinoja pitäisi käyttää,'
eikä: haipa-aryoisia karkeuksia. Me
vplmnie niillä-nauraa, mutta ei niis­sä
löydy mitään käisvattäväa, päin
vastoin. Työläiskirjallijain velvoUl-suTis
on tätesä suhteessa olla siroit-telematta
tällaisia fcouraantuntuvia
vitsejä, sillä miksi niitä Juiirl meil­le
työlälslle syöttäisimme: Kehittä­käämme
myös katsojat' Itsemme sil­le
asteelle, että ^nmärrämme asiat
vähän sUoittelemaUakln sanottuna.
Tämä sanottuna siksi, että hyvä
näytelmä kärsii halpabtntaisista suk­keluuksista.
''MiaTtäcsen'' näyttämölle asetus
ei olte mikään helppo tehtävä ja tä­män
huomioon bttaern'POTt Arthurin
näyttämö suoriutui kaikeila kunni­alla,
olosuhteet huondooo ottaen. Ja
suurHukuinen roolijako tuottoa' vai-kftiksia,
mutta sUtäiOn oli selvitty
tyydyttävästL . Jcftitoja Hbffren oli
sittenkin. saanut 'puristettua joukos­taan
Irti Ideitämfittä parasta mitä
näyttätnöliä op Y^fm^ aikotzi^. nähty.'
Ensiniäihen ö^rto? ij^ytti pjäto 'uh-
TYdVÄEN URHEILU
Työläisvaltio ensimäi-senä
ruumiillisessa
kasvatustyössä
fMo.<>kovasta ilmotetaan, että
Neuvostohallitus on päättänyt pe­rustaa
koko Neuvostoliittoa käsit­tävän
ruumiillisen kasvatusneuvos-ton,
tullen näin ollen ensimäiseksi
maaksi, missä on fyysillisen kult­tuurin
ministeriö säännöllisenä osa­na
hallituksessa.
Tällä neuvostolla tulee olemaan
tavallisen komisariaatin valtuudet
ja tulee se kontrolloimaan kaikkia
Neuvostoliiton, urheilv»järjestöjä ja
ruumiin kehitystä, harrastavia yh­distyksiä.
. • -
Voimistelun opetus, tehdään pa­kolliseksi
kaikille työläisille, talon­pojille,
nuorille j a lapsille. Opetta­jien
vamistamista varten tullaan
perustamaan uusia kouluja eri
osiin maata. Urheilusalien, Icentti-en
ja puistojen valmistamissuunni-telmat
ovat tekeillä. , ,
Tästä lähtien ei tulla hyväksy­mään
entistä urheilukilpailua, saa­vutusten
riickomista ja palkintojen
jakoa. Hallituksen tarkoituksena
on kehittää fyysillistä kulttuuria
kollektiivisessa muodossa. Täten
kasvatetaan terveitä ja voimakkaita
kommunististen aatteiden puolestal
taistelevia työläisiä.
Koko Neuvostoliittoa käsittävään
neuvostoon tulee kuulumaan
jäsentä, jotka edustavat kaikkia
Neuvostoliiton itasavaltoja ja hal­lituksen
eri osastoja.
Tällä urheilullisten toimintojen
uudistuksella tulee olemaan san­gen
suuri merkitys maailman en-simäisen
työläisvaltion jäsenten
ruumiillisen kuntoisuuden kehittä­misessä.
kaavsilta,' sitnä blU «fiörin «yy, että
Tatjana Ja Ksenia eivät jaksaneet
saada äta mitä niiltä todfeilC»" vaa,
ditaanr tietysti lartaansa yrittivät
ja m u u b ^ n ei v(>!kauL'Replikeers-ukseeia'
ennahfcaifcikfeä molemmat
enemmän vaihteloa, että se ei tun-
Uutispoimintoja
Sudburyn Kisassa on otettu pal­loilu
käytännöllisesti harjoitelta­vaksi.
Tähän saakka on sitä "har­joiteltu"
vain teoreettisesti. Pesä­pallojoukkue
perustettiin jo eilen
illalla. Jalkapalloon innostuneet
kuuluvat puhuvan myöskin parin
joukkueen kokonopanoa. Toivotaai^
menestystä yrityksille, ainesta täs­sä
ka^upungissa kyllä löytyy vaikka
kuinka paljon tahansa, kunhan hei­hin
ensin .saadaan puhallettua "elä­män
henki". Kisan palloilijat kuu­luvat
muuten haastavan lähiympä­ristön
pojat kilpasille, joten on pa­rasta
muuallakin alkaa kovat har­joitukset.
*
Ensi sunnuntaina on metsämies­ten
kesäjuhlat Sudburyssa ja sa­malla
tavallaan kesän ensirnäiset
urheilukilpailut. Onhan ohjelmas­sa
monenlaisia juoksuja, niin ylc-sityisiä
kuin myöskin viestejä.
Kyllä kai kansa nämä juhlat pitää
pielessään ja saapuu Union puis­ton
kentälle.
•
Kesän ensirnäiset varsinaiset ur­heilukilpailut
pidetään Creightonis-sa
kesäkuun l päivänä. Seurojen
niin urheilijat kuin myöskin toimit­sijat
tietysti pitävät ilmoittautumi­sesta
näihin kilpailuihin tarkan
huolen, että sakkia on oikein ko-soltL
Suomalaisia seuroja Canadassa
on aUca liuta, mutta eivätpäs vain
kirjoita toiminnoistaan tähän ur­heiluosastoon.
Eikös se olisi muka­va
joskus nähdä puuhistaan oikein
sanomalehden palstoilla mainittu­na?
Kocttaka^^pa .«eurojen "päns^-
miebet" korjata epäkohta- Täällä
toimituksessa olevien lihakset^
Co-Op. Brand-voi on uutuus, jota
nykyään yleenlsä halutaan. Tämä voi
on valmistettu puhtaasti ja silmällä­pitäen
sitä, että alkuperäinen vita-minipitoisuus
on säilynyt koske­mattomana.
Siitä huolimatta, et­tä
tavara on ensiluokkaista, on
hinta perin kohtuullinen. Co-Optas
Brand-voita nähkääs myydään 40e
Ib. ja isommissa erissä ostettuna
annetaan alennusta. Sudburyssa
on aika yleisesti alettu käyttämään
tätä Co-Optasin uutta valmistetta,
josta todistuksena on m.m. se, et­tä
menekki on satoja paunoja päi­vittäin.
Tuotanto kuitenkin jat­kuvasti
laajenee, joten ostajapii-rin
myöskin pitäisi laajentua. Tois­taiseksi
ei Co-Optas Brand-voita
ole saatavissa keneltäkään muilta
paitsi liikkeemme päämyymälästä
ja maitotalolta. Ostajakuntaamme
pyydetään, vaikkapa kokeeksi, ot­tamaan
yhden paunan Co-Opta^
Brand-voita. Jos so ei teitä tyy­dytä,
niin älkää enempää ostako.
Jos taas se teitä tyydyttää, niin
puhukaa muutäm^ nätti sana sen
puolesta myöskin,' naapurillenne.
Co-Optas Brand-kirnupiimä. Sc
vasta on eri poikaa. Terveellisem­pää
ruokaa kuin kirnupiimä ei ole
olemassakaan. Ja Co-Optas Brand-kirnupiimä
on puhdasta ja puhtaas­ti
valmistettua, ilman, että sitä oli­si
miiluun vierailla aineilla sotket­tu.
Ken tahansa juo kerran Co-
Optas Brand-kirnupiimää, hän juo
sitä aina. Meiltä sitäkin on saa­tavissa.
Luoma on sille pannut ko­vin
alhaisen hinnankin, ainoastaan
8c vartti. Kokeilkaapas tijtä uutta
tulokasta. Se ei ole mitään kok­kelipiimää,
eikä mahdottomiin ve­nyvääkään,
mutta kilpailussa se
kyllä tavallisen piimän voittaa.
Ylläolevat ovat liikkeemme uu­sia
tuotteita. Monta muuta hyvää
on liikkeestämme saatavissa, kuten
maitoa monenlaista, juustoa, hedel­miä
ja yleensä kaikkea ruoka- ja
kärjanrehutavaraa/jyiyppkin on saa­tavissa
maaleja' sekä vesivärejä,
joilla voi maalata ilmotuksia y.ni.
Niinikään on maalarin kuparisul-kaisi^
I ,m^alauspensseleitä. . _ Sekä
vesivärimkalit että pensselit' ovat
erittäin.-käytännöllisiä m.m. niille
henkilöille, jotka maalaavat ilmo­tuksia
osastojen näytelmä- sekä
muista tilaisuuksista ilmottaessa.
Vesivärien hinta on 35c pullo ja
kynien hinnat niinikään ovat myös­kin
ainoastaan 35c.
Co-Optasin liike on jatkuvasti
kasvamassa. Mutta paljon enem­män
sentään odotamme. Käteis­kauppa
on huomattavasti esteenä.
On surullista, että ne ihmiset,
joilla on ollut tarpeek.si ymmärry.s-tä
perustaa yhteisen kauppaliik­keen,
eivät jak.sa ajatella siihen as­ti,
että huomaisivat käteiskaupan
etuisuuden luottokauppaan verrat­tuna.
Miksi ei jakseta ymmärtää
sitä yksinkertaista totuutta, että
luottokaupassa aina menetetään
sen kokoi.ses.sa liikkeessä kuin Co-
Optasin liike on, tuhansia dolla­reita
vuode-ssä huonojen saatavien
muodossa. Keneltä tämä sitten on
pois? Tietystikin liikkeeltä. Multa
kun liike kerran yhtei.sesti omiste­taan,
niin on se pois liikkeen omis­tajilta,
yleensä rehelliseltä ostaja­kunnalta.
Tämähän pitäi.si olla
kovin yksinkertainen to.siasia. Hy­vä
ja rehellinen ostaja joutuu aina
luottöliikkee.ssä maksamaan huo­non
ja epärehelli.scn tavarat. Tätä
ei luulisi kenenkään ajatuskykyisen
ihmi.sen haluavan. Siksipä luovut­takoon
koko luottokaupan haavei­lusta
ja kehitettäköön käteiskaup­paa,
joka on aivan kansainvälise.s-sä
mittakaavassa kokeiltae.?.sa huo­mattu
ainoaksi oikeaksi menettely­tavaksi.
Muuten, eiväthän .suuret
ketjukaupatkaan enää käytä luot-tojärje-
stelmää. Ja jos kukaan on
asian tutkinut, niin kaipa ainakin
nuo suuret kauppaliikkeet.
kaan olemaan. Mutta työläinen
"on valmis tällaisenkin tyhmyyden
tekemään. Se tehdään Sudburys-sakin
jatkuvasti, eikä loppupää ole
edes näkyvissä. Tällaisissa asiois­sa
ohjaa ihmistä harkinnan puute nona. Vain joukkojen vallankumouk-ja
tiintoittcn vallassa eläminen, sellisen taistelun kautta,
Omissa liikkeissämme olisi mukava | voi työväenluokka päämääränsä saa-t
a l l a i M s t a menettelyistä luopua, vuttaa. Tämä on jokaiselle kommu
Jos kymmenen minuuttia vakavasti nlstillr» aanistotnus pikä miohieemmi
tutkii tätä ky.^^ymystä, niin huomaa.
heti tapahtuvasta 'hävittämisestä ja
murhaamisesta' on lisäksi kehoitus
yksilölliseen terroriin, mitä marxi­lainen
puolueemme el voi i^tää oi­keana
ja tuloksellisena talstelukel- CA.NADAN KOUMimisTtruoiUEEN SIHTEÄ.
RIN OSOTE
KDramaaluiimolarclls Ukctettlti klrjcnlbtc
on oMirMcTs «IlaolmlU ototlMUa: iit. Tom
Back. Koom 15, l U ' ^ aurch Sf.. ToiroBt» 2,
On».
-f.
että (in menetellyt tuhmasti ja pyr­kii
mahdollisimman nopeasti sen
korjaamaan.
Osuustoiminnan kannattaja.
nistiUe aapistotuus, eikä puolueemme
missään eikä milloinkaan ole muuta
kantaa esittänyt.
•Julistuksen' muodollisista virheis­tä
mainittakoon:
1) Sosdem puolueesta puhuttaessa
I ^ n r f Affliii«*in i o 1?A*>f P"""*^ milloinkaan voi käyttää sanaa
J T U I L i\rinurin ja rori .sosjaiistr. slUä sosdem puolue cl ole
soslalLstlncn puolue eivätkä sen joh­tajat
ole sa«;lallstcja.
2) Nimitystä 'valkoiset huligaanit'
ei puolueemme käytä, koska fascls-mi
on paljon enemmän kuin pelk­kää
huliganismia. Suomen fasclstcll-la
on sitäpaitsi jo -akiintunut ni­mensä:
he ovat lahtareita.
3) Niin suuren arvon kuin annam-mekln
kommunismin toiselle oppi-i­sälle.
Kommunistisen Intcmation
luojalle, tov. Leninille, emme lopeta
vappujulistustammc huudolla 'Elä­köön
Lenin', vaan pikemminkin ' E -
läköön leninismi' tai 'Eläköön Kom­intern*.
4) 'Julistuksen' koko tyyli, sen
muodollinen kokoonpano osoittaa
väärentäjän olevan vielä oppipojan
asteella. Heille cl ole onnistunut edes
muodollisesti matkia puolueemme,
vallankumouksen kieltä.
Tämän törkeän väärennyksen tar­koitus
on ilmeinen: Osaksi on sillä
tahdottu saattaa hämminkiä ja se­kasortoa
puolueemme ja työväenluo­kan
riveihin, pelottaa epäröiviä, vah­vistaa
hoipertelevia opjjortunlstcja
ja antaa aseita n i i n . . . valtioval­lalle
kuin sen soslallfasclstLslllc apu­reillekin.
Mutta sen päätarkoitukse­na
sittenkin lienee ajaa kaupunkien
pikkuporvaristoa ja maaseudun ta-lonpolkalsväestöä
lasclstlscn liikkeen
helmaan ja 'vahvistaa uskossa' niitä,
ijotka ovat alkaneet loilota fasclstlcn
vaikutusvallan alaisuudesta. Väären-nyksentekljäln
omasta typeryydestä
johtui, että tarkoitettu tulos ainakin
osaksi jäi saavuttamatta.
Väärennys on lähtöisin fasclstlpU-rcistä,
'Suomen Lukon' rintamalta.
Sieltä päin voLsl virkavalta kutsua
'tekijän esiin'.—
Toukok. 5 p:nä 1030,
S.K.P:n K.K:n Suomen byro.
AVilliamin osuus-toimintajoukoille
Osuustoiminnallinen valistu.^viik-ko
on juuri vallitsemas.sa. .Jokai­sen
osuusliikkeiden kannattajan on
otettava tämä huomioonsa ja au­tettava
valistustyöjoukkoja.
Erikoi.^e.sti huomautamme, että
tekoviit tunnetuksi iltnmatilai.suu-det,
joita vietetään tämän viikon
sisällä Port Arthurissa sekä Fort
Willianiissa. Port Arthuris.sa on
iManiat t.k. 2."i p. iltana, alk. klo
kahdeksan illalla. Tilaisuus on va­paa
kaikista maksuista ja hyvällä
ohjolnialhv. Sen lisäksi tarjoillaan
tilaisuudessa yleisölle vapaat kah­vit
K'ivosten kanssa.
Fort Williamissa pannaan osuus­toiminnalliset
iltamat toimeen ke-säk.
1 p., s.o, sunnuntai-iltana, va­paalla
sisäänpääsyllä sekä vapailla
kahvilla. Ohjelma tassiakin tilai­suudessa
•tarkoitustaan vastaavaa.
Pyydämme yleisön ottamaan nämä
tilaisuudet huomioonsa ja täyttä­mään
haalimme. — Tiedoksiaul.aja.
OHrahapfovökatiota
oijotaan
Saomcn Kommunistipuolue lähettä­nyt
Hekingin sanomalehdille
kirjelmän.
T.k. 6 pvän Helshigln Sanomat
kertoo:
'S.K.P:n K.K:n Suomen Byro,
onka kotipaikka, oh'Helslngissäs: on
ellen lähettämrt gamana päivänä, al-eklrjoiletvin;
^ r j c e n , . , jok^; ;^ljpältää
kaksi koneellaklrjoitött\iä' jä 'Jäljen­nettyä
silkkipaperilluskaa, Helsingin
Sanomain, Uuden ,6iiproen, Hufvud­stadsbladetin.
Svenska Pressenln, S.
Soslalidemokr.aatin, .^uomenmaan ja
T.' Tiedonantajan tolmtluksllle sekä
TST:Ue". '•'"''
T. Tiedonantajalle saapuikin sa­mana
päivänä mainitunlainen kirje,
jossa sanotaan m.m. spuraavaa:
"T. Tiedonantajan .toimitukselle..
U.seiden-lehtien kertoman muki^i^n.
on Vaasassa ja eräillä sen lähiympä­ristön
paikkakunnilla huhtik. 30 p:n
vastaisena yönä suurissa määrin le­vitetty
erästä 'kolmen kommunisti­sen
järjestön' allekirjoittamaa julls-tu-
sta, joka päättyy sanoihin: "Hävit­täkää
ja murhatkaa heti porvaristo
ja .sosialistit. Puhdistakaa kadut ja
tiet valkoisista huligaaneista. Tais­telkaa
Neuvosto-Suomen luomiseksi!
Eläköön Lenin!"
Suomen Kommunistisen Puolueen
Keskuskomitean Suomen Byro Il­moittaa,
että ky.symyk.sos.sä on tör­keä
provokatsloni. Ainoakaan S.K.
P.n järjestö tai elin ei tuollaista ju­listusta
ole antanut eikä ole voinut
antaa.
Ollen vallankumouksellinen marxi-lai.
s-leninllälnen luokkatalstelupuoluc
ci S.K.P. milloinkaan voi antaa lun­nasta
'Hävittäkää Ja murhatkaa he­ti
porvaristo ja .sosialistit". — — —
'Sosialisteja' vastaan cl puolueemme
taistele. Se käy säälimätöntä taiste­lua
soslallfasclstclksi kehittyneitä
.sosdem johtajia vastaan, mutta sos-dfm
työläisiä kutsuu se proletariaa­tin
yhteiseen taisteluun.
Vaatimus.'porvariston ja .sasiallstlen'
Tämä julkilausuma on lähetetty
piyös Uuden Suomen. Hufvudstads­bladetin,
Svenska Pressenln. Hels.
äanomain, S. Sosialidemokraatin Ja
Suomenmaan tolmltuSslUe sekä
Ti8.T:lle."
Helsingin Sanomat kertoo tiedus­telleensa
ohranan mlellpldetUi pu­heena
oleviin julistuksiin nähden.
Tämä bri lehdelle llmoltanut, että a-slaa
tutkitaan paralllaan. Edelleen
kertoo Helsingin Sanomat:
"Kun lausuimme (ohranalle) Ih-metyksemmc
Kiitä, että kommunla-tlcr>
salainen Suomen Byro vielä tol-mij,,
vaikka ainakin kolme tai neljä
sqn toimihenkilöä on vllmc aikoina
pidätetty. Ilmoitettiin mclUc, että
Venäjältä on saapunut joku henkilö
Johtamaan väliaikaisesti mainitun
Byron toimintaa ja että hän yhdes­sä
parin vielä vapaana olevan Byron
jä-scncn kan.ssa on nähtävä.stl laati­nut
sanomalehdille lähetetyn kir­jeen."
NEUANNEN PIIRIN ALUETOIMIKUNNAN lih.
Imio o*otc: Boi 6*, Sudbar^. Oat.
C. TN. LIITON SUDBURYN OSASTON KOKO-UK:}
ET pidniäD kakti krriM knuu*. Joka
lolnca kctkwnkkntlta 7.30. Toiaen träkokoai,
lojurn ak)rliatkukoa<. KirJecBTaihio-ocole:
Itox 76. Sutllurr. Oat.
L. W. I. U. of CANADAN. PokloU-OaUriM
•luckoBiieclI* lulera kirjecnvalblo, fBoi mcal
l i h r l y km oio(«tUT«i K. S«lo, Box 519, So.
Poreapine. Onl.
UF.AVER t.^KEN «. onttoa kok.uktet i o U ka«a
cnil (uanuBtai kello 1 piiiftUii «uiitoa Ulolla;
UMiton o*olt: Boi 87, Worthlngton. OoU —
Voiniiitclatcura Jrbna otot* oa
CANADAN SUOMALAISEN IXRJESTÖji. Uilli».
telon, «IhtrrrJD otole oa: Joka Wirt«, K7
Bruadvieir A««., Toro&lo, Oat.
CANADAN SUOMAIAISTEN TYÖLÄISTEN UR­HEILULIITTO.
LkittotoimikuDMB kotipaikka
OD Sudl>iiry, Ont. Liiton aibleeri oa V. Bae-honcD,
Oi. Bo« 69, Sadhnrr, OP«.
COtlALTIN a. a. euitoa oaol* oei B«s UO,
Coball, Ool.
S. J. CHEuniTON MINEN OSASTON kokookaat
o«tt Juka kuukauden loinen aunnaotal, ketto t
ip. Kirjevaihio.ntola on: S. S. Oaaalo, Boi
92, Cieicblon Miae, Onl.
S. ;. FORT WILLIAMIN oMtloB IrSkokookael
ovat Jiikaiarn kuan cnaimalnvn Ja kolmaa aan-nuntii
krllo 8 ilUIIa. Joblokunnto koknukaet
edrllltenä tiiilaina, omalla buoncuitolU 311
Kobertiua Sl., ForI WiUiaia, Ool.
CANADAN KOmiUNISTIPUOLUEEN NUMMO-I.
AN ou>lon tyokokoakarl pideliiiB krrtan
kuuisa, viimeinen aunnunlal, kello I j.p.p.
Oiuie: Box 39, Sbaunafoa, Saak., Can.
S. i. NtriCON oaaitoa iTokokookiei pldetiia
juka kuun 3:o ja 4:a aunnunlal. KlrjaTalhto.
oiota on: S. J. Oaaalo, J. Nerala, Boi 51,
Nlpi|aa, Ont.
S. J. LAKE COTEAU oaaitoo No. 41 kakonkaol
pideluiia auxnn baalilta Joka kauB ioiaea
aunnunlal krtlo 1 piiUMlll. 1'oillololai Bot
29, Dunlilane, Satk.
«. l. LADYSMITIIIiy oaaiton kokoukiet pIdeUia
Juka kuun neljiä aunnunlal, alkaen kello 7
illalla. KirjavaiblouaataI Boa 1&3, Ladramltb,
D. C.
S. jr. LONG LAKEN ouilon kItjeeniraUilo.aaotsi
Viclnr lliinnlnett, Rheaull, *la Sudbnrr. Ont.
Knknuktet on Jokainaa Iinan auoaaatal kanaa*
kello I ip.
LUMBER WORKERS INDUSTRIAL UNION Or
CANADAN nainen plirl. Kirjetaiblooaola oa
Air. IlaulamXki. SIb Secord S l . . Port Anhui
Onl. Kabambclykaet on tcbtkTl ytUDla«all*
oioticella. •
S. J. KIRKLAND LAKEN ouiton oMia ra:
BOI 240, Kltkland Uka. Ont;
teerin oaotei Bui 41, Latack, Oat.
S. ). LEVACKIN oaatton No. S3 kokoakaat pl.
doliiiin Joka kuukauden tolneo aunnunlal SUi.
S. l. NOLALUN tmtm kakaaltaat «> ,
knakaudea Soiea aäaauaiai* Utta'7 ip.
Tatbto-oBDia t Fnak RonBi,' MoUIa, P.
Oat '
S. J. MONTREALIN OSASTON trBkob«]iatl
pidetiäa baattoa faaöaoMUiQa I«IS HtHt^Dimä
5t. Wa«. i o k < ^ kasa oaaUafiaok •dhaUiil
kello 3 lliapälfällg. Xaklakanxa' IflkaakMt
aaouna pii>äai kello 2 ilui>21irlltt. tji^tm
»aTbioKÄXes S. J; MoatreaOl-OaaM^lfK
Motia I>am* St. Vcat. UaatreaL Qaat» '-' '
POIIJOIS-ONTARION NAISSIHTEEillSTON «adi.
te onr lUIota PietiU, Box 847. KbkI<a4'JUMi.
Oat. •
S. J. PORT ARTHURIN OSASTON fcakoriMf:
joka kuukauden cntimäinea aaaaaaUl,''
kuBoaa kokoukMt joka kaakAiA» la
Tiimeinen maananuf. lulTlelmäilnit**' kokmikM
Joka toiiMn keaklviikkD, aalajaotts InkDeaM*^
Joka eoaimiiinen Ja koUaaa «Uial-ifankaaicaaa.
Kaikkien kokootten aika on kello 8 fllalla.* Kif.'-
je«n>aibio-oaoia 316 Bar St., PoitAitkvr. Oat.
S. J . POTTSVILLEN oaaato Na. }4. Potcayla^
Oat. T '
S. J. ROSE CROVEN oaaaloa kokaakaat ald»:
täin Joka kuakaadea tofnea taniraitaCkcuo 3
J.p.p. —" KiiJeeHTalhlooaotar T;' KekKaBait.
RoM Cro»e. P.O. Ontario
S. J. SAULT STE. MARIEN OSASTON NO. »
trukokouk>et piieKi3^u idk» toiaca MaMafaL
alkaen krllo 8 j.p.p. omalla kaalilla: OaoUi
lt6 TIioiDpiaa Sl., Saalt ^ e . Haria,' Oel.
S. ). SOUTH PORCUPINCN oaaalo* irttakaak.
aet pldeuän joka kuukanden kolmanteaa iaa.
auniaina, kello 3 ip Oaolat 9oa iSt,
SOINTUI.AN OSASTO (CaaaAa Saomal«iiaa
Jiirjeitiin Ouato 56) kokooBlvi (iiaalli kaaBI»
laan Joka kuokaudea eeilmltatai «talMKltBa
kello 1 pältiilU. Oaote: SoUtala. <B. U." V ,
SUUB>IRYN OSASTON NO. 1« UrfeaavaOilo.
oaote on: S. Oaaato, IBos 36, SadbatTt OM.
S. ;. TIMMINSIN oaaatoa kokoakaat »IdatM»
joka toinen aoaauntal. Oaaitoa UrleVatfctA.
•^te: S. Ouato, Box 1090, TimnUna> OnU
Paikkakunnalla on cdlatymätta jilfieataTtyahMi
kalranto. ja netairSUiitta litjeiiaS»;'
S. J. TORONTON oHatoa trSkokeokaet pldaUla
Toronton Snoatalalfta' Saaran haoneaAalla. VSlt
Bruad«icw Ava., JokaIa«a kitbk<«d«a «Baiaiiaaa
ja kolmaa aunnunlai-llla,' Akaia ' kcHo MQ.
Objetma- Ja keakualelukokottkaet pIdclUa J»>
kalacB kuukaudeo tolaea M Ulji* «kataatai*
ilia, alkaen kello 8.00. Ofdlai K,e 9.'OMII.,
9S7 Broadtlei* Ate. • V
S. }. WF.DSTER'S CORNERIN oautoa kokaakiat
pidetiiin enilmalBea aailnaatti ' JiaatM; Klr'
Jeenitaibto-oaotei O. Stloil, WitaVa('a CmatK
B. c. • «• ' -
S. I. WANUPIN otaitoo kauUfltlkokookaH pIAh
liiiin Jnka kuukauden S tt katntoaiat 'kalte'|
j.p.p. Pottioaote: <^t*rtn Onr." ''"•
S. J. VANCOUVERIN OSASTON NO. SS kokot»
un jokaiira kuukaadea loiaaaa ka^Titkkotv
kello 7.30 ilUlla CMoXni kaalin», VM Vn&m
Sireet Eatt
V.. Ja U.'SEURA JYMYN aaelai Boa V»,
KirkUnd Lake, Ohi. " ' '.j.
AMERIKAN TPORKERSPUOLVCCN SaoaiabKMl
Toiiniitön, Suoräalalmen' Tr6«<iea}b41<t)raica
Kcikukaen Ja Niirttlmölltloa oaoiieat" orat:
Kinniah Federalloa. ii Caat I2Sik - tJT^ N««
York. N. Y. Kaikki kirJdenVäikto ja/ rtka.
Uhelrkaet oa Uketelilva TUImalaltalla
taalla.
OHRANA TOUHUSSA RO­VANIEMELLÄ
.SUORA MAANTIE HEISINKI—
1 I ESPOO.
Oululaisten porvarilehbicn korto»^
man niuHaan on Koyanicmcilä pi^
dätctty vapun jälkeisenä päivänä;
kaikkiaan 8 työläistä. Heistä oh
cdellcön pidätettyinä työväentalon
vahtimestari Viljam. Kumjpumäki,
työmies Arvo Kumpumäki, 'Väinö
Paaso ja Oka Laukkanen. ' Pidä­tetyiltä
väitetään löydetyh aiheis­toa,
jonka väitetään osoittavan
hoidun oi>allistunccn salaiseen {toi­mintaan,
*
NHN VALMISTUU KOiujjNKAi:-
NEITÄ
Kuopion ly.seo.ssa on sattunut por­varien
kouluoloja kuvaava tapaus.
15 ly.seon opplla.sta on kirjoittanut
Jok.scenkin sanatarkasti samanlaisen
ainen Napoelon I:stä. He olivat saa­neet
aikaisemmin tutthstua erään o-pettajan
ainecscn tsistä asiasta ja
.sitten saatuaan samasta a-slasta läk­syn
kirjoittaneet oocttaian jutun o-manaan.
Sellaista on porvarien koulunkäyn­ti.
— Tällaisia "luntlaajla" pitäisi
.sitten pitää oppineina Ja sivisty­neinä.
Yleislakon kokemukset ja opetukset Suomessa
marraskuussa 1929
K.4NSAINVÄLISEN TH.ANTEEN
TÄRKEIMMÄT LUONNEPIIR-
^ TEET
Olisi aivan väärin ja työväcnliik-
•."•n eri ilmiöiden vakavan tutkimi-
; ' n vastaista katsella kunkin yksl-tvjicn
maan yksityisiä tajjauLsia
// ikästään sen maan ja tämän tapa-
Co-Opta.sin hintoja ei ole enäiHu<.scn puitteissa. Jokaiselle luokka-vijme
aikoina kai kukaan moittinut. ;;'tolfielle työläiselle on ilman muu-
Eikä niiden johdosta moittia kan- t a selvää, ettei nykyisenä kansain-natakaan,
siksi alhaiset ne ovat.alisen kapitalismin ja kaasalnväli-
Tavaran laatu taas puolestaan o n i ^ - n työväenliikkeen aikana ole muas-jatkuvasti
pidetty parhainta mJiä|,a maailmasta eristettyjä tajmuksia
on avonaisilta markkinoilta saata- vaan vallitsee niiden ja ulkomaai!-
vissa. inan Välillä kinbeä syy-yhteys. Vain
Tämän kirjottaja aivan hartaas- {;,itä pohjalta lähtien voidaan Suo-ti
toivoo, että .Sudburyn Huomalai- rr.onkin viimeaikaisia tapauksia JP.
nen työväestö, >aljon entistään i>.,hitystä ymmärtää. Siksi onkin
voimakkaammin, alkaa tukemaan ' v jgnien kehitystä .selvitellessämme
omaa liikettään. Kysymykses-sä '-i^iuksi tehtävä itsellejnme .selväksi,
ole yksinomaan se, että o.stetaan! suuntaan ja millalÄella vauh-meilta
maitoa, pnmäa, voita Jne.!^:-,^ t ^ h t u u kehitys muissa mais-
Itsetietoinen ja valppailla aivoilla;,^ millainen on nvkvhctken kan-ajatteleva
ihminen ostaa ^,^in^,iMxi^ Ulanne,
tavaransa omasta liikkeestään. ,/ ., ... ^,
Porvari ei kai ole milloinkaan t a i ' ^P**f'S^ "l
missään maassa ollut niin yksinker- ajankohdalle on oleellisia kapita-tainen.
että olisi pitänyt esim. r u o - i ^ - ^ ' ^ vakaantumisen alkanut Ja
katavaraliikettä ja kuitenkin käy-;'-'^ kehittyvä horjuminen,
nyt naapurin liikkeestä o^tama.sBa' Maailmansotaa seuranneiden kilh-kodi.
s.4aan tarvitsemansa tavaran, i iden ja myrskyisten luokkatalstc-
Näin järjetön ei porvari ole mii- ^ujen jälkeen onnistui kapitalismi
loinkaan ollut, eikä tule milloin-j Jossain 'määrin lujittamaan asemi­aan,
py.säyttämään kansainvälisen
voittokulun. S^jurauksfjna oli hetkel­linen
"rauhallisen kehityksen" kau­si,
jolloin kapitalismia järkyttäviä
Juokkatalsteluita ei Jiuomattavam-ma-
ssa määrä.ssä tapahtunut.. Miten
.suhteellista tuo "rauhalllsuu:;" kui­tenkin
oli. »en osoittivat m.m. Eng­lannin
ylelilakko v. 192G Ja Wienin
kapina v. 1927, pulmmattakaan Kii­nan
suurcöta vallankumouk.sesta ]a
mulita .siirtomaiden sorrettujen kan-f;
alllsuuk/>len monls».a liikkeistä, jot­ka
voimakkaasti muistuttivat maa­ilman
imperialismille, että .se näen­näisestä
"rauhasta" huolimatta sit­tenkin
seisoo tulivuoren partaalla.
Viimeisinä aikoina, jo vuodejita
1928 alkaen, on kuitenkin ollut ha-valttavis.
sa tämän kapitalismin "rau­han"
vieläkin voimakkaampaa Järk-kyyntymlstä.
Kapitalistisen maali­man
.sisäiset ja ulkonaiset .ristirii­taisuudet
ja vastakohtaisuudet ovat
alkaneet yhä u.seammln Ia ponte­vammin
muistuttaa olemassaolos­taan.
"Vakaantumisen" aikana ta­pahtunut
osittainen tuotantovoimien
kasvu on suurentanut tarjottavien
tuotteiden määrää, mutta kulutus
el ole suurentunut, onpa se työtäte­kevien
joukkojen aseman huonontu­misen
seurauk-sena vielä entisestään­kin
supistunut. Tästä johtuen on ka-
SUOJELIJAT AMPUVAT
TOISIAAN
•' • •!(!. jll< . r c
klnantajana, toimineen toisen suojöll-rella
suojelijoilla ammuskcluharjol-tus
ja tällöin ampui taloliisenpolka
suojelija Tuomas Kup?irlnen mer-klnahtajan
toimineen t^öLsyh'isuojbll-
Jan Oiva Torkkelinln, vahingossa
kuten on Ilmoitettu.
Julkisuudessa.on.ji?. ipi^rftj-^a ^etjta!
;ic- ja vesirakennushallitus
cl^määa.^aUion^UvosidUe UeUin
nii^ia^scjfsqi,,,järjestyksessä ; ..o^ityk-'
Bcn ' vaUioncuvo^ton p«wtt;il|T|iA
inääntien rakentamisesta i{eial^-
gistä Munkkiniemen, Kuusisaaretr-ja
Lehtisaaren kautta Espooseen. ^
Laadittavana olevaan «nai .vuo-^
dpn menoarvioehdotukseen ei kii&;
tcnkaan aiota yiel» otttas mainituff ;*
maahticn rakennustyötä. Täma^r
sanotaan johtuvan siitä, ettei I^^tl'^'
pun;?in ja valtion kesken ole viel^'
sovittu, miten- suurella oSotK^^il»
kaiipuhki (>|taa osäa tien rakennbsr-
I«f48t,(<f\n}ik^jin ja sen vuolfsi aio^,
taan yksinlccrtaisesti siirtää. ^o\i^,
jiet^ö edelleen tuleyaisuuteeh.' ^
• I • • i i i i . a i i • • M I I W l i — a y — . ' '1 ' <l'^
ERA8 POBARILUNENI BKSOM^*
LEBTIMIES
HERRAT LÄHTEVÄT JÄLLEEN
POHTIMAAN "TYÖVÄEN
ASIAA".
PorvariJehdet tietävät kertoa,
että Genevessä ensi kesäkuussa al­kavaan
kan.sainväliKeen työkonfe-rcn.
s.siin on määrätty Suomen hal­lituksen
edustajan, esittelijäneuvos
Niilo A. Mannion lisäksi ammatti-enylitarkastaja,
insinööri Onni A,
Pyykk.ö ja heidän varamicheksecn
lähctystö.sihtceri E. Gyllenbögel
Hckä työnantajain edustajaksi va­ratuomari
Axel Palm/frcn ja työn­tekijäin
edustajaksi sosdem, "Ar-l^
ctarbladin" toimittaja K. A. Fa-
Ijerholm, joka tunnetaan yhtenä
pääpukarina sosialifascistien ha-joitustyÖKsä
ammatillisessa liik-kecH.
sä.
pltallitien keskeinen kilpailu niin
kotimaansa kuin kansainvälisilläkin
markkinoilla tullut yhä kilhkeäm-mäksl
ja kysymys siirtomaiden uu­delleen
Jakamisesta on yhä enem­män
työnt,ynyt etualalle suurvaltojen
polltilka-ssa. Luonnollisena Ja kiertä­mättömänä
seurauksena tästä on ol­lut
asevarustelujen kiihtyminen, so-tallittojcn
fiolmlamhien imperialistis­ten
valtojen kesken toisia Imperla-listivaltoja
vastaan—sanalla sanoen
yhä kiihtyvä uuden maallmän.sodaii
valmistelu. Kaikki puheet "aselsta-rilsumlsasta"
J.n.e. ovat vain herk­käuskoisten
pcttämlsek.sl tarkoitettu­ja
valheita, joiden, avulla fcansajouk-koja
tuuditetaan uneen ja myöskin
.iten luodaan maperää uuden sodan
alkamiselle.
Ennen kaikkea on valmisteilla ty-leva
sota luonnollisesti suunnattu
Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostolii­ton
olemassaolo nimittäin on my&i-kln
yksi kapitalistisen vakaantuml-
!>en horjuttamisen tekijöistä — vielä­pä
yksi kalkkein voimakkaimmista
tekijöistä. Eihän Imperialisteille
.suinkaan voi olla samaiTf/ikevää, val­litseeko
yhdellä kuudesosalla maa­palloa
sosi^lsml vai kapitalismi. Ja
Neuvostoliiton 5-vuotlssuuhnitelma
sekä sen ehsimälsen toteuttamlsvuo-den
tulokset ovat Imperialisteille
nä3rttänect, että Neuvostoliitto vuo­si
vuodelta k ^ a a Ja voimistuu sel­laisessa
määrässä, että se pian saa­vuttaa
kalkkein k^dis^^immätkln
kapitalistiset maat myöskin taloudel­lisessa
suhteessa. Neuvostoliiton ku­kistaminen
olisi imperialisteille tär-
Jämsän käräjillä oli t.k. S pnä lo*
pulllsesti käsiteltävänä "Jämsän Sa*
nomaln" ent* vastaava tolinlttajj|t,'
ent. poliisi . A. Heikkaa vastaan noQ^
tcttu Juttu kavalluksiesta y.m. pg*
tokselllscsta menettelystä. KUdakun-nanolkeus
tuomitsi Helkan Jatketus­ta
kavalluksesta 1 vuodeksi vankeus
teen, petoksesta 4 kuukaudeksi sekä
epärehellisyydestä 9 kk. ya^eutcen,
eli tuomiot yhdistettyinä bldeUäväki^
sl 1 V. 5 kk. vankeudessa. Samalla:
velvoitettiin Hcikka maksamaan ta7
kalsln Oy Jämsän Sanomille kaval*
tamansa varat n. 34,000 mk., korvaa­maan
kantajan kulut asiassa
mk: 11a Ja suorittamaan kruuriutf^
kuluja n. 1,000 mk. H. blt tehnyt ka­vallukset
y.m. rikokset w. 1926—1928
ol]cs.saan Jänvsän Sanomain toimitta^
Jana Ja taloudenhoitajana. >
keätä myöskin senvuoksl, että silloin
olisi helpompi kukistaa v^Uanktuno-u;
jlllke kapitalistisissa maissa ja S U ^T
tomaamaallmassa. C i h ^ ' '|iettYo^to.f
liitto silloin enää "hubnoUi^^cslmer-klUään"
oILsl todistamassa sosialisti-^
sen talou.s Järjestelmän paremmut^
desta kapitalistiseen jä^Jestelmä^lia-verrattuna.
Samanaikaisesti kasvaa myöskin
vapautusliike siirtomaissa, mistä t^'
van viimeaikaiset tapaukset P.^aesUl-na.
s.sa. Intiassa, Kiinassa, Haitissa Ja°
Afrikassakin oyat todistul^na. "I^^
tätekevlen kansanken<»te^ v a s t a i^
ta Ja talstelukyky Itse icaiiltallaxDln
emämaissa saa samanaikaisesti y h \
voimakkaampia iltnälsufäuotbja. Kat«
kissa Europan maissa an Vv. 192S—29
ollut voimakkaita työväestön Ja tyO-^
tätekevähi talonp(ri];ain UkehtimlsiäA,
jotka monissa tapauksissa yhä sel-'^
vemmln ovat saanelet ^^SenluokaitV'
valtiollisen fayökkäjnstaistelun luon-^
teen.Myöskin järjestymättömientyQ-;'
Iäisten, työläläiaisten ja nuorison''
suuret joukot ovat.viime aikoina Or
.soittaneet voimistuvan toimeliaisuu­den
merkkejä. Tän^^uUkki yhteensä
otettuna on todistuksena Icapltalis-tisen
vakaantumisen voimistuvasta-horjumisesta,
sen ristiriitojien j a va&>,
takohtaisuukslen IpsunfU^ ^$C!)A«n«
vaiaran suurenemisesta,; l6y^?5«BS^
kan taisteluhalun J a -Jgyvjoi* l^itei?'
misesta. Iu<d:katalst«)un k|r|btyni}-t i
scstä ja terästymlsestä. uuden
lankumoukseUisen aaVon keh^yo^^s-sesta
Ja kasvamisesta.' älaidtalistiiiiju^^
maalima kulkee* suuria « • - i - ' * - * ' ^ ' '^
kohti. mm