Vapaus, September 20, 1930

              mm2 Lauantaina, syysk. 20 p:nä Sat, Sept. 20
Y A l r Ä , U , ö »jsiyjM. ont.. kiikkin*. p*iui «uanant^ j« n u i t i t i f i i u jBhi«pi^^ ta. iMiniKaan HierKiisee ruoiue
' ' . • • - V-L;,A.^,-P^ AUS (UbcrtT) poltinraudalla Ranskan imperialis-
,Th» aBij ottia of Finaijii Vorken in C K O U U . Poblubtd dailr «t Sadiiar,. OoUrio.
/^Caoanl ad*enUiBC ntcs. 75c per col. iocb. Minionua cbiise for tisfle isiertios, 75c. Tbe
«Jnml^ n tte b a t aÄetUuDC mediaiai amitg tii« Finnish pcople in Cansda.
paino o n i i A U talous Elm Streetillä.
_ . - f c ^ » o t e ; V«j>«itf. Box 6». Sndbajy, Ont. ;
..{rilfUiDet; Konttori 1038. — Toioiitui 536W. — Kirjakiopp» 23STW.
.^^ .gpo^t Ontce (job » o r t , «dVertlieiacnt», ele.) 1038 — Zj^tui — Book«tor« 2387V.
' ILMOTLSHINNAT VAPAUDESSA:
; • ElT}eT«ihtollmötutael tl.OO kertt, «ZJOO kakti krrtaa. — AiioIiittooB jsestieltle onnentoiTotakMi
40e,Ml<Utni)mä. — NiracBcnnuttoilinotukvet SOc keru. |J.OO 3 kertaa. — SynljrniäiliDotukvM J1.00
ii^tt<'42lM'3' k e i t u . — A«iiotoeroUnbtDk««t ti.OO kerta. $3.00 kakai kertaa. — Kiitoiibaotaktei
tSJVkj0fUr.-^'ir-'litiotctpmaiitMlu\t^ iSJ» I e n » , « i e J I M C U I ^ » kiiloilaoMelu Ui ujoijtotSriyliä. —
Balauu tiedot j a ciötenibptnfeet S3e I t r l i , knlme ktrta». — TiUpäUilmottajieB Ja itaotat-
><^^t»|Mrif)^^Bjy »a»ditUe«M, lalieletli»ä ilicoltnliipta elnkiteen.
T I L X L S H I . V N A T :
I I kk. S1.0
1.50 ja I kk. 31.00.
1 ' k ? J 8 ^ 5 t ; l i , j;.SO, 3 U . |.I7y J» 1 kk^ «1.00. — Tbdrrraltoihin Ja Saomeen aeU D U U -
>Zl*i>U-maille: 1 T k . « i . O O , 6 k k . S3.;
oitsijä Ahlqvist,
i e r : J. W. Al»4»i.J.
^ Olfpee, Bpokatore and Priotabop: Vapaat Building. ELtn Street.
An tnaU to be addrrtied': Vap»t, P.O. Box 69. Sadbury, Ont.
Jo^ ette milloin tabanaa aaa >aataiiiia entimäiiecn kirjeeteenoe, lurjottakaa nadelleen liikkeen-
»OJ^ft» peraaonalliaella o i a e l U : J . ff. AblgTJit. lilkkeenboltaja.
Fascislipäppien rikkntijätji^stö
'Teollisuus- ja maatalouspula
|tafaetituu kaikissa kapitalistisissa
maisia. ^Kanadassakin. Cahadas-
88 .on likimäärin 300,000 työtön­tä;
j a kun heidän huollettavinaan
o|(Ar^^ Vaihiöt ja lapset otetaan
liUbäiioon, höustee työttömyyden
aih^uttapiästa puutteesta ja kur-ju\
u|esta karsivien lukumäärä tuon­iin
miljoonan seutuville,
KapikalisUslen talbti^pulan kans­aa,
ritirlnnan kärjistyvät myös
luDk^tn väliset vastakohdat. Ta-
)}4faltiiiiat viimeisen kahden vuo­dan
aikäiia osdttavat päivän sel­västi
keriellie: hyvään, joka ryhtyy
näitä asioita vakavasti harkitse­maan,
että Canadan porvaristo
fnscistisoitnu, repii päältään kan-sanvaltaiäUM^
en valhevaipan. Yiit-taatnme
esim. Torontoon, missä
tYp|$isien p«he- j a kokoontumis­vapaudesta
ei ole juuri muuta
kuin muistot jälellä; Sudburyyn,
1l6flBin jJÄppi Jöhessuomalais­tan
j5app!smiesten opastamana ja
«VUBtamana — lähes kaksi vuotta
takap^in ryhtyi FöpctM-lehteä nu-i&
Hiihiäan j& lUisää pblii§i on ku-ikiVan
vUddien äikaria moneen öt-ti^
lpen vanginnut. j a pähoinpidel-lyt
rauhallisia, työväenluokan
öik^käiä äjäviä työläisiä; Sault
Sip.' Matieien, Fort ^ i l l i a h i i i n,
^ipnip^giih, Calgaryyn, y.m.
Kfl^lljen mainituissa paikoissa
*aoHviltujeh^<?l<^<>jfen ^:-*ö|theehpa-Äijal
ovat, hilkä aivan jiilkisesti,
mlka väheibmän selvästi, ilmilau-
«tttiieet, etlii heidän päänlääränään
on kommunismin ja komn^ihhii-aen
puolteeen kukistaminen ja hä-ijittäminen.
• . ,
Canadan Köihmuhistin^ Puo-lue
on kuitetikin yoimistunut ja
yhä voimistuu kaikista-.fascistien
tprforitoimista huolinnatta. Kom­munistisen
Puplueen olbtnassaolon
li^bstanä ei Haet ole sen tai tuon
lyöläiscn aivoissa syntyneet ^jiat-te|
ut, vaan kapitalistisessa yhteis-
);unnassa villitsevät luokkavasta-kbhlJät
— lyöläläillä ja köyhillä
l/^inareillä työtiömyyltä^ kurjuut­ta,-
puutetta, nälkää sekä vähälu-
IcU^ella omistavalla iuokalla ja
Ijlte'kätyreillä j^äjaUomadti trikkauk-ylieliHsyyttä,
huvia, näulihnoii
t a ;—r luokkavaätäkohdat, jotka ei­tät
vpoistu vaan päinvastoin kär-j^
ltyVät i^öirvarin fastistiterrorin
jöhdöstar teh(ii6n rhäd^eiran hediel-mälliseksi
kommunismin levenemi-sfflle.
'
^Fascisjtnin j a imperialismin uS-k
J l ^ t ^ a k ^ ä t ; y^iib^ pä-p
l ^ eivät, kuitenkaan näe, että
^läs on cheidän potkia, tutkain-e$
Staän'V V Täfejjii t?iikko sitten
l^lil^ät he im^ieÄ'^^ faÄi«iaine^^^
Hi^a Torontossa kokouksen maan-l
^ j p i s e n rikkurijärj eston .vperusta-
, l a e k s i taistelemaan j^irfnajisiä vas-t
t | i ^ CanädäSsa.
fl^scistipappien rikkuirijärjestön
liuottaan .aiotaan ennen- kaikkea
eö&da hiljattain Suomesta Gana-daan
saapiiheet talonpoikais- ja
lyöläisäinekset sekä valvoa, eltei-
«T^l^;punaiset agitaattorit saisi hei-tä'|(
altuunsa. Rikkuri järjestön öh-lääi^
^kuiiluu myös liUtlen tulo-pn':.
t-%»'ustaminen".- Multa "me
me-^j perinpohjin tiedustele-
'jokaisen miehen ja naisen
iti
efsyydten -jenn^hl^uiii ryhdym-1 tustajiksi!
me avustamaan . . . " Jos siis hil­jattain
Suomesta saapunut talon­poika
on Cänadassa ollessaan jou
tunut työtä etsiessään kulkemaari
tavarajunien päällä maan yhdestä
laidasta toiseen, tahi seisomaan
tiititikaiisiä leipäjonoissa , Saadak­seen
joltakin hyväntekeväisyysyh
distykseltä edes jotakin henkensä
pitimiksi, tahi joutunut työttömyy­den
takia muutamaksi kuukaudeksi
vankiifarmille, tahi jos hänen ter­veytensä
on tapaturman täi ylöt
tömän raatamisen takia murtunut,
ja jos hän sitten omien kokemus­tensa
valossa on ryhtynyt puhhit
semaäh kapitalistisen riistojärjes-telmän
luokkavastakohtia, niin
suomalaisten fascistipappien rik-kurijärjestö
kieltää heiltä avustuk­sensa
ja niin ollen passittaa heidät
kohimuhistien leiifiin.
kommunistisessa Puolueessa ja
sille .myötämielisissä järjestöissä
— Työläisten Yhtenäisyysliitössa,
vallankumoukseliisissa ammattilii­toissa,
työttömäin yhdistyksissä^
Suöhialaiöiessa Järjestössä, Cana­dan
Työläisten UrheiluliilöäSa y.m.
— onkin tilaa kaikille semmoisil­le
aineksille, jotka tuntevat kapi­talistisen
järjestelmän Ifistiriitai-suudlet
ja luokkavaStakohdat sekä
tahtovat tehdä jotakin niitten pois­tamiseksi.
Me kommunistit ky-syihtUc
työläiseltä etinen kaikkea,
tarjoaako-nykyineU järjestelmä si­nulle
tyydyttävän elämisen mah­dollisuuden.
Ellei se sitä tarjoa,
kehotamme me työläisen tutustu­maan
ohjelmaamme ja periaattei­siimme,
tutkimaan ne huolellisesti
jä venailemaan niitä Omiin koke­muksiinsa.
Me emme tahdo "pu­sertaa"
kymppidollaria paremmin
uusilta kuin Vanhoiltakaan tulijoil­ta.
Säännölliset jäsenmaksut tosin
peritään kaikilta jäseniltä, paitsi
työttömät ja maksukyvyttömät jä
fienet vapautetaan jäsfertveron mak­susta.
"Suomesta saapuneet työläiset ja
talonpojat! Fascistipappien rik-kUifijärjestö
ci kykene hankkimaan
teille "sopivaa työtä", jota lu­pausta
syöttinään käyttäen fascis-tipapit
pyydystelfevät teitä fascis-ti-
ja rikkuri järjestöönsä. Katso­kaa
Su öinen oloja j a ajatelkaa!
SuöhitesSa dvat lascistit vallassa.
"Punaiset ejyät uhkalla suutansa
avata siellä", kuten muuaU fas-cistipappi
kerskuen kertoi eräälje
torontolaiselle lehdelle. Ja kui­tenkin,
on Suomessa nykyään työ­läisillä
jä köyhillä talonpojilla
eheriipi hätää ja puutetta kuin mil­loinkaan
ennen. Juuri kapitalis­mi
j a fascismi synnyttää hätää ja
puutetta työläisille ja työtäteke­ville
farmareille niin Suomessa
kuin Cariadassakin.
Taisteluun siis yleensä fascis-mia
— ja erikoisesti suomalaisten
fascistipappien rikkurijärjestöä —
vastaan kaikilla niillä aseilla ja
keinoilla,' joita kuolintautiaan po­tevan
kapit^istisen järjestelmän
luokkavastakohdat ja ristiriidat
raatajille antavat! Ajattelevat
ja harkintakykyiset työläiset j a työ­tätekevät
farmarit tulevat ehdotto-iiiästi
linjottuhiaan kommunismin
kanhatlajiksi sekä fastismin ja fas­cistipappien
rikkurijärjestön vas-min
10-vuoIisen rosvopofitiikan ja
"kansalliseen blokkiin" järjesty­neen
syyrialaisen porvariston täy­dellisen
vaxarikkoisuuden j a petok­sen,
kehottaen työläisten ja talon­poikain
liittymään Kommunisti­seen
Puolueeseen ja sen johdon
alaisena ryhtymään ratkaiseviin
taisteluihin Ranskan imperialismia
ja .sen lakeijoita vastaan, Syyrian
työläisten ja talonpoikain halli­tuksen
puolesta sekä Syyrian täy­dellisen
vapauttamisen ja riippu­mattomuuden
puolesta.
Kommunistisen Puolueen perus­taminen
Syyriassa on suuri edis­tysaskel
kommunismin kehitykses­sä
Arabian maissa ja verraten tär­keä
tapahtuma Kommunistisen
Kansainvälisen historiassa. Tämä
Kominternin uusi taisteluosasto,
joka on hyvin läheisessä yhteydes­sä
arabialaisten joukkojen kanssa,
on ainoa Syyrian raatajain etuja
edustava puolue, ja on se nyt as­tunut
kansainvälisen proletariaatin
taistelun areenalle.
On ilmeistä, ettei julistus ollut
saanut aikaan tyytythättöm)ryttä
vain Syyrian porvariston, mutta
myö.<> Egyptin j a Palestiinan por­variston
keskuudessa. Egyptiläi­nen
porvarilehti Achram takavari­koitiin
Syyria.ssa sen takia, kun se
julkaisi Syyrian kommunistien ju­listuksen.
Ja arabialaineh kaiisal-lisrcformistinen
lehti Faleslin jul-kilausui
seuraavan ju|man julis­tuksen:
JapaniR iMelliil krib^
Tälpuäellinen kriisi Japanissa
kärjistyy npj;ieas;ti. Mäailmian ta­louden
kriisi; joka alipi Yhdys­valloissa,
tavoitti Japanin jo viime
vuoden syksyllä. Kansantalouden
asemaa kärjistyttää Jiuomattavasti
lisäksi kaiisämnen kriisi, joka on
johtimut niistä kansantalouden j ä r -
kiperäistyttämisen toimenpiteistä,
joihin JäjJanin porvaristo (m ryhty-iiyt
niinikään viime Syksystä lähU-Joä
Palestiinan j a Syyrian en. Enslmäisenä toimenpiteenä jär-kiperäistyttämisen
alalla oli Japa­nin
rahan, jenin (hoin puoli dolla­ria)
vakiinnuttaminen ja siirtymi­nen
kultakantaan ja toisena toimen­piteenä
oli vältiobudjetin supistami-kommunistiset
puolueet ovat
ryhtyneet toteuttamaan komin­ternin
Poliittisen Toimiston
päätöslau-selmaa puolueidensa
arabialaistuttamiseen ja Ara-
^bian maiden kommunistien lii­ton
aikaan saamiseen nähden,
jos todella tämä vakava vaara
on edessämme, niin me toivom­me,
että hallituksemme kykenee
ratkaisemaan välinsä kommunis­tien
kanssa mahdollisimman.ly­hyessä
ajassa."
Tuo arabialaisen kansallisrefor-mistin
kirjotus osottaa, että kom-nen
njs. "SäästävälsyyspolitUkkaa"
noudattamalla.
Kalkki kapltalistl-tilanherrain
hallltukfen järkiperäistyttämistoi-menpitcet
ovat luonnollisesti suun­niteltu
toteutettavaksi työläisten jä
työtätekevien talonpoikien kus,tan-nukselia.
Ne "järklperäistyttämi-sen"
toimenpiteet joita tähän men­nessä
on suoritettu, ovat: työläisten
työpalkkojen alentamiiien 15—3D
prosentilla, työläisten Jöukottäinen
työstä pois heittäminen teollisuuden
palveluksesta, tehfeaitten sulkemi-c
. rr ... D I munismin pelko vapisuttaa heitä, »en, lyhennettyyn työviikkoon siir-
Syyrian Kommun.st.sen Puo- ^ ^ ^ ^ Britannian ja R a h s - ^ .
»A., ...i. o f . . o r » « o o » > . . , f . . . i ^ o n r . . . . . . , 1 Taloupojat, ennenkaikkea pienta-kan
imperialismin puoleen pyyn-. jonppjat Ja vähämaiset (Japanissa
nöHä, että nämä vapauttaisivat hei- on enempi kuin puolet talonjJöikals-lueen
julistus on saanut aikaan
melkoista levottomuutta Ranskan
imperialistien jä Syyrian porva­riston
keskuudessa. Se o l i kova
isku kansalliselle reformismille ja
sen lehdistölle, joissa K P : n ju­listus
julkaistiin suurilla otsikoil­la
varustettuna. Porvarillis-kan-sallisen
reformistilehden. El Ras-sidin
Damaskoksen kirjeenvaihtaja
kirjoitti Puolueen julistuksesta
seuraavaa:
"Se on harvinaisen 'uusi' lau­lu,
kommunismin j a kommunis­tisten
jiilistusten laulu, j o i ^
julistuksia on levitetty kaikilla
kaduilla ja asetettu kaupun­kiemme
huoneiden seinille.
Näissä julistuksissa kehote­taan
Syyrian ja kaikkien ara­bialaisten
maitten työläisten ja
talonpoikain nousemaan kapi­naan
imperialismia ja kapita-iisUiia
vastaan sekä taisteluun
'kansallista blokkia' vastaan,
joka omain luokkaetujensa ta­kia
petti Syyrian vallankumouk­sen."
Kirjeenvaihtaja edelleen kertoi:
"Vastuunalaisissa piireissä ol­laan
perin huolestuneita Syy­rian
kommunistien aktiivisuuden
takia, jotka epäilemättä ovat
yhteydessä Paliestiihan Kommu­nistisen
Puolueen kanssa . . . "
dät kommunisteista. Syyrian K P : n
julistuksen levittämisen yhteydes­sä
vangittiin noin 25 henkilöä,
joita syytetään salaliitosta tasa­valtaa
ja islamia vastaan. Nämä
toverit joutuvat ei-koisöikeUden
tutkittaviksi ja tulevat epäiliemät-tä
saamaan raskaita, raakalais­maisia
tuomioita.
Syyrian kommunistien silbritetta-vana
on vakavat ja vastuunalai­set
tehtävät. Heidän täytyy tais­tella
mahtavia vihollisia vdstaan,
jotka ovat hyvin valiuistuneita ja
joiden käytettävissä on kaikki sor­ron
välikappaleet.
Mutta Syyrian Kommunistinen
Puolue, Syyrian ptoletatiaatin etu­vartio
ei -pelkää taantumuksen pro-vokatiota,
vaan tulee pelottomästi
kulkemaan Kominternin viivotta-maa
tietä.: Se tulee puhdistainäan
rivinsä kaikista horjuvista ainek­sista,
lujittamaan yhteyksiään ara­bialaisten
työläisjoukkojen kanssa,
vahvistamaan vaikutusvaltaansa
ammattiliitoissa ja taisteluaari,^Afa»
bian maitten kommunististen puör
lueiden liiton perustamiseksi. Se
tulee toteuttamaan työläisten ja .ta­lonpoikain
demokraattisen vallan­kumouksen
sekä tuhoamaan kleri-kaäliset
ja feodaaliset suhteet im­perialismin
hävittämiseksi.
toa sellaista jotka eivät omista o-sUn
hädänalaisten aseman paranta-miseksi.
Se <m feyllä ahtanut useita
lujuuksia siiBen siiuntaan. mutta
todellisuudessa^ el miiään ole tehty.
Ifellituksen tehtävänä on ennen­kaikkea
täyttää teoliisuudenharjoit-teiden
tuotantokustannusten alen­tamisesta
työläisten kustannuksella
ja tämän tehtävän myötävaikutta­miseksi
tekee se kaikkensa, sillä se
on välttämätöntä, jos mielitään kn.
pallia toisten maiden tuotteiden
kämsi ulkomaisilla markkinoilla.
'••I 1a-pl
»lid«lle'!
Eräiden palkkakimtien uutisissa
On näkynyt, että kaikenkarvaiset
valkoiset suöinalaiset bisnestäjät o-vät
olleet härriäräperäislssä puuhai­luissa
saadakseen paikkakmmallaäii
järjestettyä jonkunlaisen hulinajär-jestöh.
joka Suomen nykyisen tavan
mukaan koettaisi saada työväenjiik-keelle
ja erikoisesti sen aktiivisim­malla
osalle kommunisteille häiriötä
aikaan.
Näihin puuhailuihin eivät tosin
järkevämmät liikemie]|?istä ole yhty­neet,
siUä he tietävät, mitä vaikut­taa
heidän lUkkeilleen se jos osoit­taisivat
myötätuhtölsuuttä "läpua-maa
maata ja vuokräUa olevasta lalsliikkeelle". He tietavat sen, etta
maasta maksavat vuokraa 3|5 s a - ! suurin enemmistö slU-to-suomalai-sis-dosta)'
kärsivät erikoisen suurest} I kuuluu juUri siihen luokkaan ja
maataloustuotteiden hintojen afen-'»"^11° järjestöihin, joita vastaan on
tumlsesta ja markkinapaikkbjert "lapualalslllke" tähdätty; j a juuri tä­män
enemmistön kannatuksen va­rassa
ovat kaikkien kansalaistemme
lUkeyritykset' päässeet kasvamaan.
Tybiäisten sehttliölstä ovat heidän
Minkä vaiheiden aläiseM ösmstmmiM^
on ollut
Siinä kysymys, johon pääpiir­teissään
jokaisen ei ainoastaan
osuustoiminnassa mukana olevan
työläisen j a farmarin, mutta yleen­sä
kaikkien työläisten ja farma­rien
pitäisi kyetä pääpiirteissään
antamaan vastauksen. Ellei sitä
voi tehdä, silloin voi joutua, mo­neen
tukalaan pulmaan tämän ky-syrtiyksen
esille tultua.
Mutta yhtä tärkeä kuin" on tuo
kysymys tuntea, on myöskin tun­tea
kysymys siitä, mistä viime ai­koina
on ollutkiistä ei ainoastaan
Amerikan Suomalaisien työläisten
ja köyhien farmareitten vaan kai­ken
kapitalistisen maailman osuus-toi
mintä j oukkö j en keskuudessa,
nimittäin, onko osuustoimintalii­kettä
johdettava "puolueettomana"
vaiko selvästi puolueellisena työ­väen
luokkaliikkeenä.
b l T A ^ Ä , Syysk. 16. — J>ärlähieh.
,tm .istunnon odotetaan päättyvän
ensi lauantaina. 20 hiilj. dollarin
•'työttömyys-" avUstusläki on öllai
kolmannessa lukeihlsessä jä tullilakia
koskeva korjausehdotus oh tänään
lopuliisessa käsittelyssään. Tariffl-laklehdötuksen
uskotaan tulevan hy­väksyttyä
tämän vllkbh lopttUun
mennessä.'
liikkeensä saaneet parhaan tuen. Sil­lä
"karttulsa on kansan käsi". A i -
rioastaan tyhmimmät liikkeenhar­joittajat
eivät tätä seikkaa osaa
harkita ja siksipä he tulevatkin huo-hlaamaan
bmäissa kukkarossaan, m i ­tä
vaikuttaa lapualaiskiihkoilu hei­dän
lllke-edulUeen. Heitä voi ver­rata
possulhln, jotka kaatavat ruo-karuuhetisa.
Itselleen tekevät vahin­koa,
el muille.
Meidän työläisten on siis entistä
enemmän jokaisella paikkakunnalla
pidettävä mfelesöähinie ne liikemie­het,
jotka osoittautuvat olevan sub-
^oilisia täväiltt ^ l toisella Suomen
fasciStiteiroriiie ja sen täkäläisille i .
iiailijoiiie. Meidän on lopetettava
kaikki kannatus heldäh liikkeiltään.
Meidän on tehtävä selväksi myöskin
ihulile työläisille, olkootpa he vieras­kielisiäkin,
että tietävät välttää työ­väenluokan
vihollisten liikeyrityksiä,
sillä tämärunaan rehelliset työläiset
eivät öle-läscifeidin.. ystävin J a , h e . e i ­vät
tule Sille kähnnätustaäh anta-ihaan.
olevan jotakin vaikutusta herättä­mään
kuulijoissa "syimyinmaan
kaipausta". ,
Nämä valkoiset "tatteilliat". jolta
tänne keskuuteemme lähetetään,
asiallisesti siis ovat lähtai*i-&ubmen
propagandisteja, jotka siitä hjfväs-tä
vielä tarkoittavat täyttää tas­kunsa
meidän dollareillamme.
He esiintyvät täällä "publiieetto»
mina" (ikäänkuin el Amerikan suo­malainen
työväestö ymmärtäisi, m l .
tä on sellainen "puolueettomuus"
mitä Suomen f aseistit tukevat!) He
halveksuvat sydämestään Amerikan
suomalaista työväkeä, mutta silta
hiioiimätta koettä\fa.t h» »»-ittää-sen
kannatuksen puolelleen. Dollarit
näes eivät haise.- ' '
Mutta vallankumouksellisen Ame.
rikan suomalaisen työväestön on
kiellettävä kailtkl kanhatiiksettsa
näiltä valkoisilta propagandisteilta,
esilntyköötpä he sitten minkälaisi­na
taiteilijoina tahansa. He ovat
Suomen työväestön ja kaiken maa­ilman
työväestön verivihollisia. K u -
ka hjrvänsä suomalainen taiteilija
ei avoimesti esiinny Suomen fascis-tikomentoa
vastaan, kuka tahansa
heistä haluaa edelleen säilyttää ys-tavalliset
suhteensa Submen fas-clstlrolstoihin
nähden, hän ei ole
Amerikan suomalaisen työväestön
sentinkään kannati&sen arvoinen.
Me olemme sadoissa protesteis­samme
tuominneet Suomen fasclsti-rolstoUun.
me olemme vannoneet
olevamme millään tavalla tukemat­ta
Suomen lahtatlen valkoista pro­pagandaa,
— muistakaamme se s l l -
lota, kun valkoisten 'taiteilijain n i ­messä
meitä kutsutaan joko sosiali-fascistelksl
muuttuneiden "sosialis­tien"
tai avohiten fascistien -kämp­pään
Ihailemaan "puolueetonta tai­detta".
Talsteiuun sitä ja sen e-dustajla
vastaan! — Eteenpäin.
haUemassa. vaan aUg t nw
antaa aineellinen k a n ^ , la kai emännät £iMT.r*-J
tämään huolta.
muistissamme ne
mat -sanat, jotka he otat
OUappa oma leipomo-puutteesta.
Japanin maaseutu lair-sll
huomattavasti myöskin kaupun­kien
suuresta työttömyydestä.- Teol­lisuuden
paJveiulcsesta vapautuneet
talonpojat , palaavat takaista " kyllin
suurentaen ja lisäten siten entises-täänkta
suurta puutetta ja*kurjuut-ta
maaseudulla. Työttömille ei siel­lä
anneta minkäänlaista avustusta
eikä heistä pidetä edes minkäänlais­ta
luetteloa. Valtion puolesta a n ­netaan
työttömille yksityisesti avus­tusta
ja rajoittuu sekin siihen, et­tä
työttömälle työläiselle annetaaif
oikeus • limaiseksi matkustaa kotipai­kalleen.
Tällä toimenpiteellä tah,
too hallitus vapautua tjrytymättö-mistä
aineksista kaupungeissa. N i l -
(ieh tletöjfen mukaan, jolta Japa­nin
työttömyydestä, on voitu saa­da,
nousee työttömyys siellä-nyky­ään
yli 2 m*lj- hengen.
Taloudellisen kriisin seurauksena
bn. että hihnat kaikkialla laskevat.
Eltntihreindeksl, joka viime vuoden
heinäkuulla bll 176, on nyt pudbn-hut
151. Kaikkialla täyttyvät va-tästbt
isillä' ostokyky on läskteUut
htiiiiiaavasjtl. Tavarata kUljetu.sta
fautätelliä pienennetään, pääomien
sljoittäählSet supistuvat, voitto-osta- ^
köjett jä airvöpaperlen hinnat las- hetläneet ihbhlKh työväenjärjestöjen I l a i n e n , mutta voi yhren kerran
kevät katastroIlthalsestL Sisä. jä ja joukkokokousten puolesta vasta- kun olivat hyviä!
. . . . . ^ - ^ . j ^ ^ - ^ i • ^r-u lauseita Öublhen laiJUalaishallityk-äfelie.
Osoittakaamme täällä jo käy-tänhösjsk
että vastalauseemme eivät
ole pelkkää sanahelinää.
El gehtti^ään .iäpiläiaisilifcehiie-hllle!
, Otto Nenonen.
koska se änkee? Nuo sanat ovat
olleet jokaisen huulilla parin viikon
ajan, crittätakta naisväen, vaan on­pa
sitä kuulunut-joiltakin utelialm-milta
miehiltäkin. J a nyt on tapah-tunut
se suuri ihme että se on au­ennut
— se osuusleipomo. Minä jo­ka
olen aina nokkinenl jokaisessa
paikassa, satuin olemaan silloin
sielläkin kun se aukesi, nimittäin
sain maistaa ensimäisiä uuden lei­pomon
tuotteita, ja kyllähän olivat­kin
hyviä, aivan ne pakanat suussa
sulivat (vaikka kyllähän suussa su­laa
vaikka rautanaulat kun niitä
kauan siellä pitää.) E n osaa nyt sa­noa
nltdeh nimeä, mutta ne sulivat
suussa sitä mukaa kun niitä sinne
heitteli. Olisin niitä ehkä ajanut vat­sani
aivan täpösen täyteen-, vaan tu.
li siihen itse mestari ja sanoa tökasi:
"kuulehan iikka, syömästä en sinua
kieliä, vaan pannaanko se pllllta vai
BuUe sellainen tilaisSS
miehen pariin aivan n i i S,
t a a n sanoa kuummaT^
kättä j a n i i n se iäuC\
SUnäniihkuih kierre}igji.L^
t a a selvää, että mitä sitf!
näyttämöltämme t u l k i n^
tantokauden aikana saai
väennäytelmät tuntuivat u u ™
tUalla sitten y h t e i s k u n n a t'
t o r i a liset ja laulu. yZ]
telmat. Ajattelin itsekseni
laaripa oikealla tolalla
me vielä näytelmistä ynnä ^ -J
jävoimista ja niin se löppg
puksi pamui m u s i i k k i p u o l i ^ -
näkin kun olen sen verran
^inen kuin ennen se Honicäsä?
Tassa musiikin parissa selS
k a i kulunutkin, vaan pitiii&
näyttää vieraalle tätä i
pyttyä, ja niinpä Jäkö
että onpa se melkein laajuiij
yhtä suuri kuin Port ArtH
muuten tuntui olevan kyn
tyytyväinen. Kysäsin vielä
uteliaisuudessa, että koäcahan „«,
k u i n se tuliaisnäytelmä esiteM
P a r i n viikon kuluttua siinä'271
päivän tienoissa - joo. kylii-y
a i k a n a a n ilmoitetaan, sen vemni
t e n k i n tekee mieleni Jo sähoi.;
se o n "Punainen laukku", tlnl"
nen kansan näytelmä, ja ma
seni On siinä hyvän jotikoh „
kymmentä laulua, joten laulujL
puolesta sopii tulla katsomaa
samallahan näkee uuden johtjjj
mekin. Siis sijloin tavatääii. - ö
Montreal
tuleeko kääs ifaohl?" Syöritlhl lop-Öiehime
useDla palkkäkunnUla lä- pul siihen, kuten Perhöii pojan 11-
ulkbmäihkaUppa pienenee huomat­tavasti.
ÖeutäUkSehä tästä kaikesta on se,
öttä felÖhlBt jä keskisuuret liikkeet
ja loltbkisfet ovat pakoltettuja koko­ttaan
sulkeinaan tbimtalänsa
kj^hiiheöettuhänhet työläiset tUlevat
heitetyiksi kädUlUe.
- O h luonnollista, että teollisuuden
kriisi el voi olla vaikuttamatta maa-täiöUden
tllään. Köyhemihäh ta-löh|
lölkaistön VelkaantUmtaen kas­vaa
ho^äötl. Niiden laskelmien
ihukääh, j6ltä tähäh mehnessä on
Voitu sUorittäa, kohbävät plentalon-
{jplkälstoh velat tällä hetkellä yli
4 mllj&ardlh jtento.
HUölhhättä sUtä, että työläisten
jä talohiJölkalston vieläpä kaupun­kien
käsityöläistenkin aöema . on
nata tukala, el hallitus ole edes
ajatellulkääh ryhtyä tbimenpltel-
P o n t e Aiiiinattiyhdis^$iabnetioiialen 10-
vudtis
Äskettäm tuli kuluneeksi kymme­nen
vuotta Punaisen' Ammattiyhdifci
tyslntematlonalen (Proftatemta) pe:
rustamisesta Proflntemln syntyml'.
nen tapahtui mitä ankarimman so­danjälkeisen
taloudellisen ja polittl-scn
kriisin valUteöa ja ankarierj
luokkataistelujen riehuessa Europän
C - . •• Tl • • 1 1 •- tärkeimmissä kapitalistisissa mals^
Suna on sellaisia kysymyksiä, „ ^ , . , , .
. . 1- . i . . isa. Nyt kymmenen vuoden kuluttua
joihin ohsi löydettävä oikea vas- kapitalistinen maalima elää jälleeh
iCömmmismi vahvistuu Aasian kansojen
keskuudesm
" ' P i t k i en valmisteluiden jälkeen
lilluisi Syyrian Kommunistisen
Puolueen Keskuskomitea julistuk-infr';
JiOko Syyrian kansalle viime
£g|nä:Uun 1 p. J a tiedotti, että
l^ijplue on olehiassa polittisena
;ifeUjtlU)ma . päjvanä jakoivat
Syyrian konunuiiistit Damaskok­sen,
Beirutin, Aleppon, Saidin ja
muitten kaupunkien kaduilla ta­vattoman
sUuren määrän julistuk­sia,
joissa Kommunistinen Puo:
lue tekee arvion Syyrian nykyises­tä
poliittisesta tilanteesta sekä
työläisten j a talonpoikain asenias-taqs
ja jotka nykyään ovat päivä­järjestyksessä.
Oikean vastauksen niihin antaa
lov. Wm. Marttilan kirjoittama
kirjanen "Osuustoiminta ja sen
merkitys luokkataistelussa". Se
käsittää 109 sivua ja hinta on ai­noastaan
45 senttiä. Kysykää sitä
asianiiehiltämme taikka tilatkaa
suöraah Vapauden kirjakaupasta
bsoltcella: Box 69, Sudbury, Ont.
K O L T . i L O U D E T ESIRIERKILLI-SlÄ
TYdSSÄ
Harkov. —- Ukraman Maa-asiain
kansankomisariaatissa on pidetty c -
rikoinen neuvottelukokous, jossa on
tehty yhteenvetoja töiden järjeste­lystä
ja sadon jaosta kollektiivlta-
Icuksissa. Joukkokollektivisoinin en-simäinen
vuosi osoitti, että talouden
järjestely koltalouksissa on paljon
parempi kuin yksityisissä. Köyhän
kcllektivistin tulot ovat kaksi kertaa
suuremmat kuin yksityisen. köyhän
talonpojan tulot. Keskivarakkaan
koltektivistta tulot ovat yli 50 pros.
suuremmat kuin yksityisen keskiva­rakkaan.
syvällisen pulan kouristuksissa,
mutta nykyisen kriisin ja v. 1920
kriism- välillä on kumminkin suuria
eroavaisuuksia.
V." 1920 taloudellnlen ja poliittl.
nen kriisi, joka aiheutui maailman­sodasta,
oli jännittyneisyytensä i si?-
vällisyytensä ja luokkataistelujen te­rävyyden
-puolesta paljon vakavam:
pi kuta mitä nykyinfen kriisi on vi\i^
lä • tällä hetkellä. Monissa mäisSa
oli silloin vallankuihbUksfeUinen tl^
lanne, kun sensijaan hykyinen tä-loudelltaen
kriisi ei vi^lä ole joh­tanut
välittömästi vallankumouksdi
liseen tilanteeseen, eikä liiokkieii
väliset konfliktit ole vielä kärjisty­neet
nita teräviksi kuta ne olivafc
•kymmenen vuotta sitten. Slllomeii
tilanne voidaan luonnehtia vallan-kumoiiksfelliseksi
tilanteeksi, muti^ |- S^utoi tunnettua romahti Totaen
nykytaen tilanne vallankumousllik-^
"keeh ilousUtilahteeksi. Mullä liik­keen
lääijuudeä mUkädn, visllattku-'
moushikkeen. perspektiiyfeh näka.
kannalta katsottuna on nykymeii
tilaime paljon-edulUsempl. SilloI-:;
nen vällankumoukselltaen kriisi pii
vam europalataen kriisi, joka käsit­ti
pääasiassa vata Keskl-Europai^
määt, hiUttä nykyinen kriisi on i4
köiiltl^Jrl yleiSiha^mälilsfeksl krii­siksi,
joka on levinnyt ^o siirtoinal.
i i lh jä kalkklta maanoslta. Vallan-^
kumoukseillhen nousu on nyt vetä­nyt;
pyörteialinsä koko kapitalisti­sen
ja slirtomaamaallman. Profta-t
^ n t a syntymän aikana olivat yal-lartkUmöuksen
"subjektiiviset teki­jät'?
Vielä heikkoja, so. kommunisti­set
puolueet ja vallankumoukselli­set
ammatilliset järjestöt olivat vie.,
lä heikkoja ja syntymätllaasaan. K o -
mintemkta raivasi vasta tietään
laajojen työläisjoukkojen luo ja Pro-ftaternln
ensimäisiä kulmakiviä par­haillaan
laskettlta. Mutta nyt ku­luneen
kymmenen vuoden aikana
ovat nämä subjektiiviset teldjät huo-mattÄvästi
voimistuneet. Kalkissa
maissa on, toisissa jo aika volma-ksisöh,,,
äatteelllsestr ja , organisai
toorlsestf lujittunut; kommunisttaen
puolue j a vallankumouksellisia am-matfllisia
järjestöjä. Tässä lyhy-
)^ti y. 192b j a nykyisen kriisin päsU
,§i^valsuudet.
iptTKS S¥YT' JOHTIVAT ^ÄO-tlKITERNlN
PERUSTASnSEEN
Valkoisten "taiteili­jain^'
kälinatiis
Epäilemättä SUomefi pyövellko-merinbn
johtajat älkbvat yhä Use-ähibita
lähettää Amerikan suoma­laisten
keskuuteen kaikenlaisia vai-kpislä
"tait^ilijbita", jotka puhuvat
täällä lahtiarl-Submen ihanuuksista,
sen humisevista hongista, kohise­vista
koskista, käkien kukunnasta ja
kesäöiden kuulakasta kirkkaudesta
työläiset elvät kuiterikaah olleet vaij
mllt pettämään käasainvälisen pro-letariaatta
suurta taistelua, vaaiji
halusivat jatkaa sitä sodankta a i ­kana.
Vanhojen sosdem. puokielden
ja äihmattlllittdjen sisällä syntyi
jJieniä soluja Ja ryhmiä, jotka kan-satairälisyyden
aatteelle uskolllstaa
esitatylvät sotaa vastaan. Kalkki
nämä ryhmät, jotka maallmansodai:^
aikana kävivät taistelua sotaa M
E n mtaä sitä Ihmettelekään kun a -
.slää tarkeiUtliln ajattielen, sillä on­han
sieilä sellaiset vehkeet että niil­lä
kyllä tekee, uunikin on sellainen
ettei ole nähnyt muualla kuin V i i -
purta rinkelltehtaalla (muuten, sa­massa
paikassa paistettiin kalkki
kukkopUUtkm), eikä siellä taryltse
käsineen leipä- eikä keekitaiktaaa
sotkea, koneet ne on jotka veisaavat
— ei muuta k im tapista vääntää ja
niin sitä alkaa tulla. Entäs sitten se
puhtaus, joka paljon maksaa. Joku
kyllä voi sanoa, että "miksi el, aina­han
sitä uudessa paikassa puhdas­ta
on". Mutta ottakaapas huomioon­ne
myöskta se seikka, että mitä
varten ne kaksi suurta akkimaa on
siinä edessä, eiköhän ne ole sitä var­ten
että nähdään kutaka puhtaasti
ne syötävät laitetaan. E i sunä silloin
likaisuus vetele. Mutta tämä ei ole
sillä hyvä että sitä vata käydään I-
'mus, jotka kukfa huolehtivat- oman
maansa porvariston eduista. Jog
sodan aikana luokkarauhaa porva­riston
kanssa vdltita puolustella
"isänmaan puolustuksen" verukkeel­la,
niin sodan jälkeen tämäkta ve­ruke
hävisi. Tämä Amsterdamin
(nimitys johtuu edellämalnltusta
kongressista. Intematlonalen antau­tuminen
Kansainliiton asiolmistoksi
luonnollisostikin vieroitti siitä huo-
28 F-äivä haalllla,. osaston t i
bn palvelijatarosaston toimf'
nema illanvietto. Yleisesti bn
t u saamaan palvelijatarosastolt».'!
n a hy\'iä ja hupaisia illanvietto^'
uskon että niin se on ^ytkini j a j '
s i n k i n kun .se on syystoimlnnan
simainen ohjelmallinen tilaisiitiii.
jelmassa On ainakin lauluja, jb
lausuntoja, näytelmä ja
" P i i k a Liisakin" ilmestyy, kuten
n e n k i n piikain iltamissa. Mi
pa nyt jo tämä tilaisuus, n
28 päivän ilta, ja pyhittäkää «
velijatarosaston illan vietolle. "
»retsät^JSjisjärjestö t(rfsten
jestöJeni avustuksella, tulee 'gi
täniään suomalaisten työt ^
kokouksen. S. J . osaston taloi|^,
28 päivänä kello 2 iltapäivällä. J
k a i s t a työläistä kkehoitetajm
purnaan tiiaisuutesn, nekin,
mahdollisesti ovat vielä n>i
sillä sitä" ei voi sanoa kuinka
a n meistä kukaan sa työssä plk
m a i l a tulee kokous olemaan
miskokou.:. Tehkäämme koi
t a todellinen joukkokokous ja ^
l a todellinen järje;
Työttömyys on meille j
vieras nykyään ja-kylmä tal?}.^
j u u r i ovella, joka nähtävästi
lisäämään jo entistä tyÖttf
Siksipä onkin meidän järje£jjl!ii
Saapukaa joukolla 28 p. keljci
tapäivällä.
Naamioiltamat, syksyn
järjestää S. J . huvitoimikunta
t o n talolle t.k. 27 päivän i Ä
me palkintoa jaetaan parhaille,,
n i i o l t u i l l e . Alkakaa valMisUutuiJ
jestelemällä pukujatine.
Itsemurhayrilys, Suo;
tyttö'aikoi tehdä itseraurhanj?
t i m a l l a myrkkyä tk. 13 *° "
l a l l a . Myrkyn vaikutus oi? kui
o l l u t n i i n pieni, ettii t y ^
sodaksi porvaristoa vastaan, muo­dostivat
sitten myöhemmm pohjan
Kommimistisen Intematlonalen pe­rustamiselle.
Nämä samat ryhmät
sitten puolueiksi ja ammatillisiksi
järjestöiksi järjestsmelnä olivat a-loltteentekljötaä
myöskin Punaisen
Ammattlyhdistystatematlönalen pe^
rustämlseSsä.
Toisena syynä Proftatemta syn­tymiselle
oli Ijokakuim vallankumo­uksen
voitto Venäjällä ja koriimu-nistlsen
ammattiyhdistysliikkeen S Ä -
tumtaen; historian näyttämölle NeU,
vosto-Venäjällä, uuden ammattiyh­distysliikkeen
tyypm syhtymtaen, jo­ka
osallistui aktUvisestl taisteluun
proletariaatta vallan puolesta koko
Imperialistista maailmaa vastaan.
Tämä tietenkta vaikutti herättE.
västl todellavallankumouksellisen
luokkataistelun kaimalla olevlta työ­läisiin
UlfcömaUla ja kokosi niitä
vallankumouksellisten talstelutun-filtefnatiönöle.
mäallmänsodatt puh*'fluä^en alfe.
Jetessa j a samota kävi riiy&kin Axn. kolmantena.syynä oU se, että en-luokkarauhaa
vastaan, työskenteli, kattavia' luokkataistelun kannalla
vät sodan muuttamiseksi kansalais- olevia työläisjoukkoja ja ne alkoi-
Saksan riippumattomat sosial
E n g l a n n i n riippumaton työTi|
lue. Pian nämä johtajat j ij
jestöt palasivat ent'-.'le
m u t t a tämä kaikki on töS?^
siitä kuinka suuri oL'
uksellinen jännittj-neLyys . J* J
Iäisten taisteluinno3tus äjto»^
pitalistisi.-;sa maissa.
roätHyKaStystatfematfohalelle. Vi-iräilihen
sosialismi kärsi täydellisen
V^arikdh. Sosialististen puolueiden
Ä D M ^ johtajat tekivät
JU|imarauhs^ maansa ' porvariston
kanssa ja auttoivat sitä.. Kaikki
nen sotaa tbiintaut Ammattiyhdls-tysmtemätiohale
sodan jälkeisessä
enslmäisessä kongressissaan (Ams­terdamissa
heinäk. 1919) " paljastiU
Känsalniaton- alaiseksi työelimdcsL
Ss oU Jcansallisten.sBklsiain kokoo.
•vat orientoitua Komtatemta kan-r
nalle.
Lopuksi välittömänä syynä Pro-finternta
muodostumiselle oli Ko-minternta
perustaminen maalis'iuul^
la V. 1919, joka yhdisti kommunls:i-set
puoluet Jä ryhmät bolshevistisen
taistelulipun alle. .
Komtatemta perustamisen aikoi-t
hin ei vielä monessa maassa ollut
järjestynyttä, lujaa kommunistista
puoluetta, mutta Komlntemm pej
rustamlnen joudutti niiden järjes^
tämistä, niiden aatteellista tiivisty­mistä
ja kommunismin voimierj va-'
kaantumlsta. Toiselta puolen K o -
mtatemin perustaminen paljasti
vallankumouksellislta järjestöihta
peslytjmeet opportimistiset ataek-set>
jotka esltatyivät vallankumo­uksellisilla
korulauseilla, esltatyivät
kommunistetaa, mutta itseasiassa a-jblvat
kommunismivastaista Itajasf.
V. 1919-T-20 aikana monien'melko
suurten työläis järjestöjen opportu­nistiset
johtajat joukkojen painos­tuksesta
olivat pakoitettuja kuukau­si
kaupalla, mahöveeraamaan ja
käymään neuvotteluja Komthtermn
Kanssa järjestojeh lUttyiniSestä seU
jäsenyyteen. Tällä tavpta teldväfl Lhlm minkälainen sen
esim. Italian sosiälisttaen irablue, I NeuvostolH^ amma'
Profintcrnin pp'aslanAiJ|
V. 1920 .'.aapui NeuVosk:|
E n g l a n n i n . Iialian, Espanja^ "
kan, Jugoslavian ja tJK'^^^*^;^
m a t t i l i i t t o j en fdu-^tajis.ot. ^
edustajistojen ja 'JeuvöstoU..
m a t t i l i i t t o j en edustaji.ii väUi:,
t i i n , neuvotteluja ja niidet
sena saatiin aikaan keskiiW.|
pimus j a perustettiin Vall:
uk-seUisten ammattiliittoja- |
sainvälinen Neuvosto. "^^^J^
tumaa voidaan muodollise^-
P r o f t a t e r n in perustamisena.'
ulkolaisten edustrjien
k a pitivät erittäin yi_
puheita, oli sellaiat l.ä,-«
i t a l i a l a t o en D.Aragon. ^
n e n Purcel j a useita .nnaU-.^j
edeUmen täysverinen fascu-kimämen
sosiali-fascisti -
t o i s e t km Profinternm ja ,
vallankumouksen vihouis?»-.
kustettuaan kotimaahansa ^
unohtivat täällä pitämän
j a jättivät täyttämättä
s a tehtävät. .
Ensimäinen nem'otteia
16 p. kesäk. V. 1920.
j a italialaisten
suodessa käsiteltiin k y s j ^ .
tai'peEllist3 muodostaa am^
liikkeen maailman ^ " ^ ^