Vapaus, August 21, 1929

              lii^TMriiriMmrir^
, 1 '
i i
Badnma M dw FM-OfBe« Dcpaoac»; Osnrs. «a we4sd CUM a«xta.
A- VAAa*
TILACSHnOIATs _ _ '
1 A . HSa. C U c «ISO. S tt. O.W J« 1 kk. JUOO. — TfcÄyrraIxolkl* i*
> 1 «k. < fck. S 3 ^ S kk. VM Ja I kk. KM.
t ^ - r r - «iottajea Omaama pHÖ ells kamorJ«« k»U<. « i». CaeMygmpii^^-» «ielE»»»! cklpIiTtol.
C f i t n l «JTcrtiaa» ttst», 75e pe» eol. to*. .
im ette «mota.Ukn» « • ««atata e<»5»!*ee. bxke».»»». kirj«ttk« «i<!«lu«« ljikk«-fc>iuj..
•"flBMiiirTTiiTTi a l s ^ : J. V. KA>7IASTO, l u k k e e s f c o l u j a.
Tcptades toimit»: H»o«»iut* HU. tUcUy BmOJlzt, * D-rf-a St.
T^n^ea ksBttari: Libcitr BciUIsc 37 tnuM St. T i i b ^
I f m i Jm »«U» t« fatooo; tibetty B«niiinc. S7 Lam» St.
KeskJviikkona, elok. 21 p;nä — Wed., Aug. 21 No. 197 — 192»
«TM. OBSste. ksikUs*. pibii
YAFAOS aOetr) . «
•f fisabh W«(fan ta C * a a ^ rwhSA»ä at Sa&nr. Osaafm.
T O I M I T T A J A T i
B. TEHHDNE». M. POHJA.SS.O.O. A. PÄIVIÖ.
Seow««a aakS
ICaii ekarta for aiscia i a a o t i o B . TSe.
•copJa la Casa4a.
Pskdia SJ6W.
Amerikan mantereen suoi
raatajatko^ lahtärien pankkiireiksi
Suomen valkoinen hallitus on tä­män
tästä ollut ja tulee edelleenkin
olemaan rahantarpeessa lahtarivaltion
hcmennon pystjrssä pitämistä varten.
Köyhältä kansalta kiskottavat kor­keat
verot. Joita pakoon Canadaan
Faktlia SSXTV.
Reformistiset ammattiliittopomot kapitalistisen
. valtion liittolaisia
Ammaltiliittovirkailijal Torontossa ovat tiukalla. Torontoa on la-kassut
laaja suuttumuksen ja paheksumisen aalto kaupungm poliiseja
vastaan, näiden verisen,, julman ja inhottavan hyökkäyksen johdosta
joukkokokousta vastaan, Queen's-puistos=a elokuun 13 paiv^ iltana.
.Vastalauseita tulee kaikilta suunnilta, jopa kaukaa työväenliikkeen ulko­puoleltakin.
Vastoin tahtoaan ammattiliittovirkailijat ovat pakotetut sanomaan
jotakin. Sanomalehtien edustajat haluavat heidän mielipidettään. Yh­teiskunnan"
tärkeän osan "johtajina'' heidän täytyy puhua. ^
Ja kun he puhuvat, niin he jälleen kerran paljastavat sen halvek-
«ittavan oÄan, jota he esittävät työväen luokkaliikkeessä.
Kokouspäi%'än aamuna Sam Mc.Master, Toronton ammattineuvQston
kommunisteja , - i i
tajia jne., jne. Tämä tehtiin Mail and Empire-lehden palstoilla.
Samassa numerossa julkastiin toimituskirjotus otsikolla " E i mitään pu­naisten
sietämisiä Torontossa"; jossa kiitettiin poliisivoimaa punaisten
vainoamisesta ja kehuttiin jaiihosuisia "puhevapauden" puolustajia. Toi­mituskirjotus
loppui seuraavaan kappaleeseen:
, "Yritys saada näyttämään siltä^ että punaisten tukahultaminen
olisi hyökkäys työväkeä vastaan, ei ole-vain väärä, vaan se on
amröatillisesti järjestytteeif lyoväeri karkeata häpäisemisiä. Ei yksi­kään
työväenjohtafä o\& tehnyt valitusta poliisien toimenpiteen joh-
-. ^ dosta." _ • •• ,•
Tälle McMasterin lausunto sanoi amen ja epäilemättä oli annettukin
toimituskirjotukseii; ;ter.k9tut^ V
• Matta poliisien raakamaisuusmielenosotuksessa "kauhistutti". kym­meniätuhansia
Toronton, **käii9all9wi8ta".
McMäster öh puKupi^^^ Ei " sanaakaan työväestön kaik­kein
alktellisemn)i6tä>rv«c(Almuksista»-puhe-, paino- ja kokoontumisvapauk­sista.
Ei edes poliiisieh' Yäakt^^ tuomitsemista, vaan. katkeraa
valitusia:^"kö.ramui1i8ti•en autja^ yllyttämisestä tavalla, joka tekee
heistä marlfjrjrreja'^. KoniniunisUt tay kukistaa, mutta -— sanoi
McMaster,. Torontpn amm^tinie^yoston pulieenjohtaja ja liiinkutsutun
Toronton" tyJoyäenpuolueenjöhtaja^— olen sitä mieltä.
lähtee vuosittain paljon raatajia, eivät
• tahdo riittää sotaherrain. ohranoitten.
vsnkiloitten Ja virkamiesten palkkoi­hin
sekä tar];)eettoman sotalaitoksen
Ja gnnjpTu'str"""an >fi«rf:aTitit^iritj<n Niin­pä
täytyy tämän tästä lainata ulkor
maalaisilta finanssikapit^listeilta, Jot-vaativat
rahojensa pantiksi ei a i ­noastaan
aineellisia, vaan myöskin
henkisiä kiinnityksiä. Valktqxjrvarin
täytyy myydä itsensä kaikenlaatuisille
morganeille sieluineen Ja tavaroineen
päivineen. Sillä ulkomaalaiset finans-siporhot
eivät vaadi lainojensa takeek­si
ainoastaan turvallista sisäpoliikkaa.
vaan vieläpä mieluistasm ulkopolitiik­kaakin,
etupäässä tietenkin suhtautu-^
misessa työläisten Ja talonpoikain val­tioon
— Neuvostoliittoon. Täten val­koisen
Suomen "Itsecäinen" lahtari-porvari
joutuu pelinappulaksi suurem­pien
porhojen — kansainvälisten suur-firianssikapitalistien
käsissä. Ja se
tietysti suututtaa Suomen "itsenäistä"
porvaristoa, mikä haluaisi olla "itse­näisen
valtion" ohjaksissa. Ja kalkkein
ikävintä on se, että n e lainat eivät
tipu perin helposti, ehtoja kiristetään
ja korkoa korotetaan.
Mutta Suomen herrain päähän-on
tulla tupsahtanut oiva tuuma. Ja'
se on kiinteässä yhteydessä Uljattain
alotetun ulkosuomalaisharrastuksen
kanssa, mikä tarkottaa ainoastaan tä­män
mantereen suomalaisten raatajien
lypcämtstä valkoisen ja "itsenäisen'
Suomen hyväkri, sen lahtarikomennon
pönkittämiseksL Viimeisin suunnitel-me
tämän ulkosuomalaisharrastuksen
siipien suojassa on tehdä mitä tar­mo'^
kainta työtä. Jotta Amerikan man­tereen
suomalaiset sijottaisivat mah-dollisst
säästönsä Suomen pankkeihin
Yksi Suomen huomatuimmista suur­kapitalisteista,
^vuorineuvos G. Serlac­hius
on kirjottanut: "Moni siellä kau­kana
omistaa useita tuhansia dolla­reita
— 100,000 marlckaa on ainoas­taan
2,500 dollaria. Eiköhän kaimat-taisi
uhrata Jotakin, että saataisiin
ainakin osa näistä palaamaan koti­maahan?
Jo 100 maanmiestämme voi­si
tuoda mukanaan 10 milj. mk.; jos
1.000 palaisi, niin nousisi summa 100
miljoonaan mainekaan. Kentiespä val­tio
siten välttyisi Joksikin aikaa otta­masta
uutta aiherikanlainaa*"
Ei siis enää riittäisi se, että täältä
sijotettaisiin rahaa Suomen pankkei­hin,
vaan pitäisi meidän (tietenkin
ainoastaan niiden, joilla olisi hiu­kan
"tekevää", sillä eihän valkopor-vari
köyhää perkelettä tunne) siir­tyä
kaikkine omaisuuksinemme takai­sin
siihen "isänmaahan", joka ei kyen­nyt
antamaan l e l i ^ lapsilleen, vaan
ajoi heidät mierontielle.
Tuossa valkoisen Suomen valtion r a ­hastamisessa
on kaiken ulkosuomalais­harrastuksen
a Ja o. On luonnollista,
että sillä on myöskin tarkotuksena
luokkakäsittelden sotkeminen J a taisr
telu vallankumouksellista työväestöä
vastaan — sUlä ovathan Suomen so-^
sialidemokraatit yhteistoiminnassa mui­den
vastavallankumouksellisten' kans­sa
tämän kansallisen puukko- Ja si-lakkakulttuurisillan
rakentamiseksi
Kaikista Suomen lahtarivaltion Ja
sen apulaisina juoksevien ja häärivien
porvarillisten ja sos.dem. sanomalehti­miesten
(nun. Sasu Punanen ja Art­turi
Aalto), taiteilijain, konsulien, pap­pien
ja pippien suurista touhuista ja
toiveista huolimatta tulee tästä ra-hastamisyrityksestä
suuri pannukak­ku.
Sillä ellei raatajain terve luok-kavaisto
paljasta tätä touhua, niin
maailmansodan jälkeiset karvaat ko­kemukset
riittävät varottamaan tietä­mättömiä
siitä vahasta, mihin he
pienet säästönsä alistavat, kun lähet­tävät
-ne Suomeen. Kuten muistetaan
oli suuret määrät työläisiä panneet
joitakin penninkejään säästöön Suo­men,
pankkeihin Suomenmarkkoina
Jollaisina nuo säästöt menettivät suu­rimman
osan arvostaan, kun-Suomen
valuutan arvo laski hirmuisesti. Ja
vaikka Suomen porvarit ' huutavat
Suomen valuutan olevan vakavalla
oohjalla nykyään, niin tosiasia on. et­tä
se el ole lähimainkaan edes niin­kään
lujalla pohjalla kuin etmen maa­ilmansotaa.
Vaikka tämä puoli asi­asta
ei olekaan mielestämme kaik­kein
tärkein — sillä kysjmiyksen p6-,
liittiseen puoleen tahtoisimme etupääs­sä
kiinnittää raatajain huomiota •
niin on siihenkin luonnollisesti syytä
kiinnittää huomiota. — Kalle Terä.
tämöinä. Jo näistä syistä oli yleisön
mielenkiinto- herännyt, ja niinjÄ pie­ni
haalimme täyttyi ääriään myö-;.
ten. BlatBOjat odotövat kärsivällisesti
yU puoli tuntia esityksen alkamista,
kun kaupungissa, samaan aikaan sat­tui
sähköhäiriö. Ja Jouduttiin tuhraa­maan
kjTittiläin Ja gasoliinllamppujen
Näistä tällaisista hankaluuksista
huolimatta voidaan tilaisuutta pitää
erinomaisen onnistuneena, ja uskom­me
että kun "Järkeviä hulluja' esi­tetään
ensi lauantaina toisen kerran
niin silloin monet niistäkin. Jotka jo
TunnustDS työmaalehtien tehokkaadesta
että poliisit suoritfävat Vuota, tehtävää väärällä tavalta^^
r ^ Verrätkaa^ihae iuoto7-1^!¥^?i^ .f^^ todellisen työläisomaiseeA
suullumukseen. Työväenpuolueen^EarlscourtinvosästOh eräs jäsen, joka
näIS päliisihyökkäyksen, äelosti ^tS'osaston koköiikisielle' samana 'iltana
seuraavin lausein: ;
- **Minä olen juuvi tullut 1ahlauksesta-^_ virallisen^v
jiv mitä |iJIniilfimä5^'^äitlhilnillisi^^ jpdliisimetoo-dien''
enneii^unrutnätlomän\^'^^^ Se oli uskoma­tonta—^
kauheata. Minä en ole uneksinutkaan tällaista voivan
V tapahtua Torontossa. Meidän täytyy tehdä jotakin sen johdostar-nyt
heti." : ; ' ! / . , ..
Kaikkein halveksittavin osa ' kuitenkin, kuten tavallista, lankee
tuon yli-brittiläisen patriootin ~ Jimmie Simpsonin osalle^
*,Tämä on se Simpson,; Joka silloin, kun puhevapaustaistelu alkoi
Torontossa:tämä^ vuoden alussa, kiin p\ihevapausk6nferenssilla oli laaja
icannatus ammattiyhdistyksissä, käytti vaikutustaan puhevapausliikkeen
jarruttamiseen jä hävittämiseen. Hän esti, siihen yhtymisen missä vain
voi. Hän esitti edustajiston lähfsttämistä poliisipäällikkö Draperin pu­heille
hakemaan 'tältä vakuutusta siitä, että Labor-temppelin "luoteita-vain
ja tervejärkisten" ammattiIiiliö:toimitsijain ei tarvitse huolehtia,
koska poliisien jiyökkäys on k:<bliaist^tu vain kommunisteihin. Osottaak-seen
viranomaisille, että häq on^yjhtä kärkäs kommunismin tukahutta-miseen
kuin .hekin, Simpson alotti liikkeen kaikkien tunnettujen kom­munistien
erottamiseksi ämmattineiivostosta. Nyt Simpson, samalla
kuin hän kaipaa hyvää, vanhaa Lontoon Hyde-puistoa, valittaa, että po­liisit
eivät työskentele yhdessä ammattiliittopomojen kanssa. Eikö Simp­son
ole vielä saavuttanut huippua häpeällisessä työväestön pettämises-
Lainatkaamme Star-lehteä, jossa Simpson sanoo:
Yhdysvaltain työdepartementin ko-missioneri
Charles G. Wood on anta­nut
^lausuntonsa.! työläisten' työmaaleh-distä.
Mr. Wood sanoo niiden tehok-kuudesia,'^
uraavaa:
"NUtä on ilmestynyt .vuodesta 1911
asti *A<Hft*'T''n»FTi^T;^*^ niitä on .ilmes­tynyt,
miitta Mlr.. Wööd e l näy sitä Ue-tätän).
Ja joitakin niitä vieläkin i l ­mestyy
kalkt&sa tepjlisuukslssa.' mo­nella
eri haarana, mutta etäpäässä
Yhdysvaltain pohjoisosassa, ^ifannasta
rantaan. (Taaskaan ei M r l W9qdJn tie­to
täsiä suhteessa ole. kyl|in pätevä,
sillä toslasiääa ilmes^." •^mäalehtiä
nykyään enemmän _fcuIn..':koskaan en-nen.
— Toim.). Niiden jiimet • pannaaii
sen tehtaaq tied t^pajah nuukaan, nois­sa
niitä julkaistiin ja levitetään.
Detroitissa on . JfoissakU'ätrto^htäi^
niitä 'Julkaistu iibin' ' tuäiian '^^ierrian
tai niillä mäin. Niiden niminä on sel­laisia
kuin Buick W(nrker, Packard
Workcr,- Ford' •Worker, FIsher Bödy
Worker, ^ yjifc! Samanlaisia -Julkaisuja
on Julkaistu kenkätehtais^ äilkkit^-
taissa. kutomotehtaissa.: • konepajoissa,
raosta sisällb. Minä olen-nähnyt työ-läisedustajain
-esittävän monta suun­nitelmaa
maan m(mella kolkalla. Jot-'
kut niistä bvät olleet hyviä; tolsetr taas
huonoja. Mutta tämä hyökkäysmene-telmä
työiiteettäjää vastaan on yksi
tehoikkaimmista käytäntöön otetuista
keinosta. Se hoä^ää vällttömäsU mie­lenkiintoa.
Se sietää painettana a-sioita.
Jotka ovat \ työläisille itselleen
tnttoja.' Työnteettäjä ^ tämän hyök­käyksen
uhri — saa olla aivan varma,
että hänellä on iaisteHr kädllä.":; i
Eipä Juuri > pa^r^paft iuimuätusia
työläisten ^önxaa^e^distä. V9i ..antaa.
Sen arvoa lisää'' se',' e?tä seii ^ antaa
vihollinen. Joka varottaaa kapitalisteja
tvxm keinon - tebl^dc«radestai'^^^^
naulankantaäii Iskefääh ' lausu&iossa,
kun sanotaan,,ett^^^iämä lelidet .ovat
ri&täjäin eduIUe vaarallisia^;J^^s^-
si;; että ne käsittilelevät asioita, jotka
o^t työläisille itses^een tuttuja,, että,
c g sillärHeiraitävät '^Jröläislssä vmtöniä,
mielenkiintoa. Kuinka vaaratoiita"o-lisikaan
lörpötellä — yhteiskuntapuos-kalkilla
niUlä on nimensä sen yhtiön
tehtaan mukaan missä ne ilmestyvät.
"Sellaiset julkaisu^ ihnestyvät yht'-
äkkiä tehtaaseen, vain Jotkut tietävät
mistä ne tulevat: Työläinen voi löytää
sellaiseti työpenkiltään tai takkinsa
taskusta tai työnuttunsa taskusta. Se
saatetaan pistää hänen kotinsa oven
Jäännös $92.9& on tilitetty pihrin sih-teeristölle
agitatsionirahastoon, . neu­vottelukokouksen
päätöksen mukaan.
Tämän yhteydessä haluaa Juhlako-mitea
lausua . kiitoksensa Levackln,
Garson Minen, Long Laken Ja Greigh-ton
Minen sekä Sudburyn naisosastoil­le,
heidän avustuksestansa näiden juh
lain ohjelman suorituksessa, sekä
myöskin rahallisen tuloksen saavutta­misessa,
nim. mysmiällä. juhlamerkke­jä
paikkakunnallaan etukäteen. Vaan
.samalla emme voi olla lausumatta p a -
hoitteliiamine Beaver Laken ja Whi-te
Fishin osastojen, kylmäkiskoisesta
kerran ovat nähneet kappaleen, rien­tävät
uudestaan sitä katsomaan nii­den
mukana. Jotka eivät päässeet ensi
kerralla.
Mainittu A. Piirasen nelinäytöksinen
yhteiskunnallinen farssi on tavallisuu­desta
poikkeava näytelmä siinä suh­teessa,
että siinä ruoskitaan nyky­aikaista
tekosivistystä. valtiovaltaa ja
kirkkoa tavalla. Joka huvittaa sekä
opettaa katsojaa. Juoni sellaisenaan
jo tarjoaa kiintoa ja Jännitystä. K a k -
.si laivaa. Joista toinen on kuljettanut
mieUpuolia ja toinen keisarillisia lois-eläjiä.
haaksirikkoutuvat saarelle, jos­sa
on mielisahraala. Hullut Ja viisaat
joutuvat sekaisin ja kapteenille' käy
hankalaksi erottaa ne toisistaan sen
takia, että mätää valtaluo"Kkaa edus­tava
keisarillinen väki luonnottomlne
eiämäntepoineen ja käsityksineen kuu­luu
pikemmin huilujenhuoneeseen,
kuin terveiden ihmisten pariin.
Täten joutuu herrasväki Ja sen
"korkea kulttuuri" perinpohjaisen ivan
esineeksL Tuon "kulttuurin" tyhjä
loisto Ja arvottomuus tulevat allevii­vatuksi
sitä paremmin, kun rinnalle
asetetaan yksinkertaisen, luonnollisen
ihmisen perikuva itämaUta. tulleen
nuorukaisen hahmossa. Lopullisen y h ­teenvedon
riistokulttuurin haaksirikos­ta
tekee kaikkensa kadottanut ram-^
pa
Kappaleessa bn tietenkin lukuisasti
heikkouksia, jotka näyttäisivät tavat-totoan
suurilta,. Jos_ arvosteltaisiin t a ­vallisen
näytelmän kannalta. Mutta
kysymyksessähän on yhtelskunnalli-'
nen farssi, jonka henkilöt eivät ole
"tyyppejä" tavallisten näytehnien mie­lessä,
vaan symbolisoivat käsitteitä ja
asioita. Tässä suhteessa poikkäfeaa
kappale sellaisista farsseista, joiden
tehtävänä on naurattaa ihmisiä ty­perillä
sukkeluuksilla Ja teatteritem­puilla.
Kappaleen esitys mielestämme su-suhtaantumisestaiäfliin
yhteisiin juh- jui melko vauhdlkkaastL^ Johtaja
Uimme. Sillä ^e .eivät tuUeet suoritta-1 HJori;hin "Keisari" oU votaiaJckaasti
maan lupsiamaansa ohjehnaa, siten' karrikeerattu, typerän karski itseval-
Väin^ Aarre YuoTh
kuoHut
Toveri Vuorio, Jonka tilasta Tammi­saaren
pakkolassa olemme äsken k e r ­toneet,
on nyt kuollut. EBnen nmistbl—
lensa omistaa Työ seuraavan kiijo-^
tuksen:
Kiitää murheen viesti. Majasta m a ­jaan,
toUistä tölliin, työläiskorttelei—
den murjusta murjuun kiirii surun s a ­noma:
tov. Väinö- Aarre Vuorio on-kuollut.
Sammunut tulisieluisen taiste­lijan
elämä. Päättynyt kapinoitsijan,
johtajan elontaivaL
Päät paljastuvat surunviestin saa­puessa,
kädet puristuvat nyrkkiin. K o ­ko
Suomen luokkatie toinen työväki
timtee surun suuruuden. Onhan yksi
joukcstamme poissa; yksi paiiiaim-mistä
taistelijoista taistelunsa taistel­lut,
jättäen aukon riveihimme. aukon,
jota täyttämään väin harvat ovat a r ­moitetut.
Väinö Aarre Vuoriossa meni manait
majoille mies, ^oka nuoruudestaan
huolimatta ehti kjmtämään syvän-vaon
työväen yhteiseen taistefasar-kaan.
Hän syntyi Urjalassa 2
karien tapaan — työläisille joitakin
ntEihdolllsimman -ify»iM\gi<^ \^ ja seka­via
"aatteita". JuttU oir'vallan toinen
kuh työläiset alkavat pohtia JokaiSi-.
väisiä asioitaan ja oikeuksiaan.
Tämän lausunnon pohjalla on syytä
lisätä ^ötä ja termoa entistä enem­män
työmaalehtien. Ie\^ämiseeh.
Tov.
-saattaen r JnhlatoimUcuiinan kiusalli­seen
asemaan,- e l v ä ^ : millään muul-läkaäii
taValla avtistaneet juhlain. pn-cistuniis^:";^'^^^
. . \
Tämähidto^-^Ujilan antainat opetiik-set
bsoitiäyät. meille, että naisosasto-
Jenkin btiyhä tarmokkaammin tehtävä
kasvatustyötä jäsenistönsä keskuudes­sa
ja osottaa, että työväenliikkeeu me­nestymisen
ehto on, että Joukkopää-
.töksiä 911 :4tpteltavä jokaisen-Jäsenen
ja ryhmän. Tämän mielessäpitäen,
\'oimme toivoa, että ensivuoden alue-juhlat
öva^säy&t paremmin, sekä oh­jelman';-
e t ^ o ^ o t o n puolesta.
vielä py3rtäisimme huomauttaa Bea­ver
Laken' ja- iWhite Pishin toveritta­rille,
että palauttaisivat heille myytä­väksi
lähetetjrt juhlamerkit takaisin,
sillä nii(lipn palauttaniista odottaissam-me
olemme tätä tilitystä näia kauan
viiv3rttäneet.
Toverillisesti — Juhlakömitea.
Toronton uutisia
saan?
' *'Tämän kaupungin työväenliikkeellä aikaisemniin oli kommu­nistipuolue
kontrollinsa alla, mutta poliisit ovat ottaneet käytän­töön
mielivaltaisen menettelytavan ja Imminlydheet yhteistyöskente­lyn
meidän kanssamme, joien me emme voi enää toimia. Kaikki
mitä me voimme tehdä on panna vastalauseemme ja painostaa,
että luotettavat ja. tervejärkiset nietoodit otetaan käytäntöön poliisi-hallinnassa,":
'^i. . - i s '
Seuraava lainaus samasta haastattelusta kuvaa Simpsonin esitämää
liettävää, likaista osaa kapitalistisena asiamiehenä ja provokaattorina työ>-
väen luokkaliikkeen etujoukkoa, vastaan:
. "Me öleinme hyökkäävässä vastustusasenteessa kommunistei­hin
nähden, mutta on olemassa hyvinperusteltu pelko, että poliisiit
o\aX parhaat ystävät mitä tuolla jidkisiuuta etsivällä puol^
Kun se menee viattomain sivustakatsojain pieksämiseÄ (kommunis­teja
saa pieksää), niin poliisit rautakengin tallaavat maahan erään
englantilaisen vapauden i)erinnäistayan ja tulevat auttaneeksi ja
yllyttäneeksi komniunisteja, sillä puolueen Moskovan lähettämät
selostukset ovat suorahaiseM aiheena lisärahan lähettämiseen To*
rontoon." ' • ^
Tuon tulisi taata muutamia matkoja Geneveen tai mahdollisesti jo­takin
parempaa. -
Tommy Churchinkin lausunto saattaaHiäpeään Simpsonin "kansan­valtaisen
perustuslaillisuuden". —- *^
Työväenluokan vihollisia ja kapitalistisen valtion asianajajia ovat
Simpsonit, mcmasterit, mooret, brucet y.m. Taistelun työväen luokka-liikkeen
"alkeellisimmista oikeuksista täytyy jatkua reformististen am-mattiliittopomojen>(>
päiden yli. Ammattiliittojen jäsenjoukkojen ja jär-
. jestymätlömien, työläisten laajojen joukkojen, joiden suuttumus nousee
korkealle kapitalistisen valtiovallan julmuutta vastaan, täytyy hyljätä
— nämä pettäjät ja_konslailijat ja rientää tukemaan kommunistipuoluetta,
ainoaa puoluetta, jota kapilalistiluokka tässä ja muissa maissa pelkää
ja vihaa.
Jack MacDonald.
Lasten kesäkämppäyksestä
täytyy tässä tiedottaa, että kyUnät
yöt hätyytti kämppääjiä pois aikai­semmin
kuin oli ajateltu. Kämppäys
onnlistui verrattain hsrvin, ottaen huo­mioon
että homma dir~ensikertainen
yritys ja varoja oli n i i n vähän millä
alkuun lähdettiin. Kuitenkin toverit
ovat olleet auliit auttamaan työssä,
josta lämmin kiitos kaUcille.
Nyt kun käinppäys ön lopetettu pi­detään
oikein reippaat loppiaiset eli
"coml-juhlat" ensi sunnuntaina 25 p.
elokuuta. Tulkaa joukolla syömään
cornia, kahvia Ja voitaleipiä yjm Ker­tyvillä
rahoilla saamme teltan mak­settua
että ensikesäksi suojamme on
aivan oma. Tilaisuuteen on hankittu
chjelmaa josta mainittakoon: Kämpr
pä-piihe. kuplettia, nmonlausuntoa,
kämppäys ajalta tehty ilmapöytäkirja
Ja sen sellaista mieltä virkistävää.
Soittokunta on myös, luvannut tulla
soittamaan meille, enempää ei kai
tarvitse sanoakaan etukäteen. Ter-vetuloa
kaikkL Kämppäkomitea.
Sonnimtaita ei saa
kenenicään kiiolevai^n unhottaa,. s i l - !
loin siellä Palon kentillä .:on'näke'näs-tä
Ja kuulemisten Ne uicico Jä poika­miesten
välisst kilpailut ovat pääasia,
monta sivuseikkaa nähdään ja kuul­laan
siellä päivän mittaan.
Viimeinen päivä
t.k. on myöskin jotain uutta, kotoisst
iiäyttämön palvojat silloiii esiintyvät
ensi kerran kesäloman, jälkeen. S. J .
OS näytelmäseura" esittää silloin hyvän
luokkahenkisen kappaleen "Järjestöjä
14". Se on samalla" myöskin uuden
jchtajamme Airolan tuliaisnäytäntö.
Unsia näytelmiä
r^iyttämölie on tUatttt "Postivaras" ja
"Pekan ponnistukset**,- molemmat uu­tuuksia
ja sisällön selostelusta päät­täen
hyviä uutuuksia.
Elkää unhottako Hurjaa Loiaa: '—ari.
PortArAoriii
NAISTEN OSASTO
Hurja Lola
tulee siis Arthuriin 24 p. elokuuta. Esi­tetään
täkäläisessä "Lyceum" teatte­rissa..
Hyvin esitettyjä operetteja
<^&Smme harvoin nähdä, mitä olemme
nähneetkin puuttuu esityksestä ^^inq
jotain. Milloin laulut menee kirkiunal-la.
milloin muita kommelluksia^ Btur-jassa
Lolassa nuo vaiilinaisuudet tule­vat
kaikki poistumaan. Etukäteen en­nustaen
esitys yksityisiä seikkoja myö­ten
tulee olemaan eheää.
Hman -pitempiäpaheita jokainen
ken kynnelle kykenee rientäköön Ly-ceuEQiin
lauantaina 24 p. elokuuta. E -
sitys alkaa 8.30. Pääsymaksuista lä­hemmin
paikallisissa ilmoituksissa.
Lippuja etukäteen saa ostaa ja tilata
316 Bay st. Esitysiltana lippumyjmälä
teatterissa avataan kello 7 ip."
TILITTS
• • • » Keski-Ontarion Tn. L. osastojen alue-juhlasta,
joöca vietettiin Sudburyssa
elok. 3 ja 4 p.
Tulot ovilipuiste:
V. Sundelin $67JJ0
H. Kratz 6.00
V. Vihuri 950
Ida Seppälä 5.50
Juhlamerkeistä: \
Anna Sorjonen Levack 3.75
Lempi Mäkinen Ga^pn 3.23
Anna Mäkinen, Long. Lake 8.75
Anna Mäki caieighton Mlne 5.00
Lyyli Toivonen Sudbury 5.25
Elmi Siren Sudbury 5.25
Hilja Aho Sudbury 5.25
Martta Koski Sudbury 5.25
Ida Luoma Sudbury ,5.25
Yht.
Menot:
Haalin vuokra
Tuurille soitto
nm. Vapaudessa
"Järkeviä hullujVV
Sadbnryn snom. osi näyttämö aloit­tanut
sfyyskanden hncmiattavalla
menestyksellä
Viime lauantaina kokoontuivat Sud­buryn
suomalaiset katselemaan näyt­tämömme
syyskauden ensimäistä esi­tystä,
joka sainalla oli uuden johtajan
Lennart Hjorthin tuliaisnäytäntö, Esi.
tettävä kappalekin oli sellainen, jota
lienee näytelty vasta harvoilla näyt-syyskuuta
1895 ja oli kuollessaan szis^
vasta 34 vuoden Ikäinen. Jo 14 vuoti­aana
liittyi hän, mukaan työlälszmori—
soliikkeeseen Jonka riveissä hän suu­rimman
osan elämäntyöstään suoritti
toimien lukuisissa luottamustoimissa,
oUen Sosdem. Nuorisoliiton viimeinen-puheen
johtoja Ja työlälsnuorisoliikkeen
huomattavimpia. johtajia. ^Varsinkin-
Helsingin .sosdem. nuorisoseura sai
runsain niitoin nauttia Vuorion elä—;
mäntyöstä j a se valtaisa menestys, jo­ka
matnltinia .seuralla moämirtSlB—17
Ja 18 oli, järjestäessään työläisunori-
£oa johtui suurimmalta osaltaan Vuo­rion
erinomaisista Järjestäjälahjaista/
ja uupumattomasta tyQtarmosta.
Mutta vaikka nuorisoliike omdzr
Vuoriolle rakkain työväenliikkeen tcö-mialoista,
ehti hän toimia paljon sekä
poliittisessa että ammatinisessa Ut
varsinkin raitiiusliikkeessä. : naiqSlOeo.
kaikkialla työväen jakamatoiitalixot^
musta: ^ ^ y ä ä n v. 1916 Veaäjällä va-^
Iittiin hänet kesällä 1917 Hrgin ra­ha
toimikamArin sihteeriksi 3a.smnim-malla
äänimäärällä työväen valtmis-kuntean.
Kansalaissodan puhjettoa ei.
Vuorio tahtonut Jäädä virasto^tT^Sn,.
mfeli paloi tajsteluun Ja. niv>ris{dkonop-paniah
lähtiessä rintanmUe.'
hänklh kivääriin . ja rjdunänjohtajana .
riensi, rintamalla torjumaan yaDcois-ten.
hyökkäystä. Tämparetta.vastaan. •
Taistelussa Tampereen edustella i än
haavöttui' vaikeasti; iaViaäa. j a Jpota^
valkoisten vangiksi Tampereen .sairaa-lass£
Vankeus .päättyi vasta .toiokiid:.
1921 mutta se ei riittänyt .rna.'jenta-:
maan taistelijan mi^tä. Heti yä[A|tas-ta,
pä^tyään valittiin y|iorio 45iumisir'.
Työi^eheh Vtoim^tirfffieeii ..jossai'^r^^
keiiteii elokuunleikkaukseen a ^ .todmi-en
saii^näikaisesti sekä nuariscdötan,^
puolueen että aminatillisten järjestö^--
jen lukuisissa luottamustoimissa.
Elokuun leikkauksessa sääiist^int^enä:
alkoi Vuorio heti puuhata hajaliellsrö-tyjen
järjestöjen Ja Joukkojen kcdcoa-miseksl
sekä lehdistön perustaniisekiä.
Hän oU Työväenjärjestöjen Tiedon­antajan
perustajia, kuuluen jobknn-aikaa
sen toimitukseenkin. Lisäksi pe­rusti
Vuorio kuvalehti Idän j a Lännen
ja Isistenlehti Punalipun, avustaen s a ­malla
ahkerasti päivälehtiä, aina van-
UaS, inahtava silloha, kun ÖÄää voi­man
olevah takanansa, mUtta hermos­tunut
luukasa kim on pakoitettu sei-kbmaan
yksinään. Helen Hjorth
"Prinisessana" oli miellyttävä jä; eheä
«iVtroiggaän. Tuimevalhteiut näyttivät
luonnollisilta- Lausunnassa siellä Jtääl-lä
englanninkielen fonetiikan tuntua.
Hänestä saa näyttämömme tCTvietul-leen
liisäii' nalsvOiniilmme. :Samaa
voimme sanoa. Aino Valosta. Hän
"majatalon emäntänä" Uikkui tottu­neesti
näyttämöllä. Osassa ei muultn
voida paljoa» saada IrtL Pukkila "me­rikapteenina"
oli kuin omalla alallaan
Hänen parhaita osia ovat vdimakkaatj
rehdit kansanmiehet. Jotka eivät tur­hia
pokkuroi ja kursaile. Sellainen oli
myöskin hänen kapteeninsa. LyyU Toi­vonen
"Heisarinnana" saattaa olla hy­vän
toverimme, Riku Tojvosen. "keisa­rinna",
mutta liian hyväntahtoinen
muuttuakseen näyttämöllä yhfäkkiä
ylpeäksi vallasnaiseksL Arvi Lahti e-siintyi
"Dijonin" osassa, tulkiten tä­män
luoimonihmlsen naivin yksinker­taisuuden
vaivattomasti ja helposti.
Hugo Niittynen antoi synkän kuvan
keisarin ruhjomasta rammasta, joka „ „ „ „ „ 4 ,
nauttii saadessaan pmrkaa katkeruu- ml^^. 1 i • " - ' ^^
lisena mielisairaalan laakännä. Muut
osat, kuten "Prinssi" (M. Passi),
raanhoitajater" (Ida Seppälä), " h u l ­lu
tuomari" (K. Suutarinen) ja -"pyö­veli"
(O. Häkkinen), olivat vähäisem­piä.
Edelläolevassa emme ole halunneet
kajota esiintyneisiin pikkuvirheisiin j a
vikoihin yksityiskohtaisemmin. YMsö-i
kin tuntui sivuuttavan ne, koskapa suo­sionosoitukset
olivat runsaat ja puhke­sivat
muutainia kertoja keskellä ed-^
tystäkln.
mansa vaitiololupauksen Ja kielii us­kotun
salaisuuden. Mainita ansaitsee
tensa sortajiaan vastaan- Niittjmen
yleensä onnistuu tällaisissa osissa.
"Kauneuden, professori" Virtanen teki
osastaan omalaatuisen henkilön pyö-rivine
silmineen ja huitovine käsineen.
MielipuoU kosmetiikan professori sopii
hyvin "korkeimman kulttuurin" edus­tajaksi,
kun vain tällainen hosuminen
ja nytVähtely ei tule tavaksi.
Uusiin tulokkaisiin näsrttämöUämme
voidaan lukea O. Männistö, ^ n en
papin osansa onnistui jiaraiten koh­dassa,
jossa pettaä prinsessalle anta-mies
Hiton hienokäsrtökslnen on nuori­mies
Jalo Suukko. Kerrassaan harvi­naisuus.
-Näkisitpä Suukon joskus kadulla I l ­tasin
(olethan. sinä hänet nähnytkin)
niin ällistyisit hänen hienoa, sulavaa,
joustavaa, gentlemannimaista käytös­tään.
Kautta Raspptlinin, oikein v i ­haksi
pistää kun vertaa omaa mouk-kainaiste
pölväilyään" Suukon esilnty-'
miseen.t
Alkaaksemme hajuista tuoksuaa hän
kaikenmaailman hajuvesiltä, mitä on
löydettävissä, skonkin ja egyptiläisten
myrhamlen.tucAsun väliltä. Ja osaksi
tämän hajun paljouden syystä ei
Juhlamerkit
Näjtelmän vuokra ja lähetys
Näytelmätarpeita
Postikuluja
$135.30
$25.00
2.00
5.00
7.50
2.00
6Ö
25
H*
Suukko uskalla seisoskella katukäytä­villä,
sillä häneii kävellessäänkin ha­luaa
moni ystävällinen koira lisätä
omia tuotteitaan Suukon housunlah-kpisiin,
Ja hänen askeleensa. Ne ovat sieviä,
lyhyitä, pehmeitä, joustavia, sanalla
sanoen kuin "hbkmannin tippoja" var­sinkin'kun
hän astelee tyttönsä rin­nalla.
E i se ole mitään merikarhim
Yht. $42.35
hajallasäärin laahustamista, eikä ren-kimiehen
Eönnim aista kyönäämistä. E i
sinne päinkään.
Tytöt> sievät, kauniskihttuiset, ja
ruusunhohteiset. ovat niitä, joiden
tähden Suukko uhraa suurimmat uh­rinsa,
mutta myöskin niittää runsaim­mat
voittonsa. Vain naisten vuoksi
hän maalaa, tuoksuaa ja kähertää —
tuo n3rt sentään lienee panettelua,
sillä mitä Suukko sille voi, jos hänen
hiuksensa -toisinaan vetäytyy niin so­mille
kiekkuroille, että tytötkin sitä
ihailee.
Tansseissa ja juuri tansseissa on
Suukko oikeassa elementisään. Kuin­ka
joustavasti hänen vartalonsa tai­puu,
notkuu, huojuu, vääntyy jne. kun
hän tyttönsä kanssa leiJaUee lattialla.
Ja suosikkeja hänellä on naisma^-
massa, sillä eihän kukaan voi olla nUn
erikoista tyyppiä ihailematta. «Onhan
noit tyttölöit" — sanoo Suukko jos
joku huonommilla lahjoilla varustettu
valittaa huonoa onneaan, ja hän nau­rahtaa
samalla niin vietävän hiotusti
ja aristokraattisestL
Valentino, Rasputin ja Mannerheim
ovat niitä miehiä, joita Suukko ihai­lee
hengessään, sekä samalla koettaa
jäljiteUä, milloin vain huomaa siihen
tilaisuuden. Valentinon kauneus ja'
miehekkyys, Rasputinin kyky hypno­tisoida
ja vetää puoleensa naisia sekä
Mannerheimin,sankarillisuus Ovat ne
ominaisuudet, jotka Suukko välttämät­tä
haluaisi itseDeen. Usein hän sei-
.soo pitkät ajat peilin edessä j a ver­tailee
naamatauluaan Valentinosta
otettuihin filmikuviin, joita hänellä on
tusinoittain. 1^ mulkoUee hän vä­hemmän
kauniisti sihnillään ja rypis-:
telee kulmakarvojaan
saada
meen, jota hänen tietämänsä tnitV^^T»
tarvitaan, jos aikoo onnistua i^poo-tismin
vaikeissa tempuissa. Blanna:-
heimla hänen .oh vähän vaikea fii-
JlteUä näin ratthan ailöaia;: nintta u s ­koo
hän .«dihenkin tulgvam tn5^f<fmitf«'Ty
MelkehniÄ hän toivoo, että jökn Ät4
kä jo^us yrittäisi ryöstää kauna&aäen
hänen rinnaltaan kadulla, niin siOoin
ei Suukon miekka hukkaan W<*i^fi>pi,
Tansseihin ja siitä johtuvin aikn j a
loppusuorituksiin kiduttaa Suukko
ken aikansa <ja raJiaBsäKi^ Itä­neitä
jää yli työajan. Sellaiset esineet
kuin kirjat j a sanomalehdet o v ^ h ä ­nelle
turhuus sekä hencgäitvatvsu A i ­noa
kirjallisuus mikä häntä äa Joäkas
kiinostanut ovat 'Tieinnimsaxuimatr J[a
Mahlerin "mieltäylentävät"'rakkatisiiu-tut.
Sellaisten miesten kirjoja kuin
Sinclairin, Londonin yjn. e l hän lädS.
yhden tanssi-illan . arvoisena, syyä&,
ettei liänUedä Jos noita miehiä aa
maailmassa ollutkaan Ja jos k y ^ « e -
tääkö gentlemanni Jalo Suukto nä- .
tään Kari Marxista, oh Suukko v S -
hän ihmeissään ja sanoo: — Ssdias
hää sifon. meno vilmhiäyttdijä vai?
Sellainen mies on naistenhramaaja
j8 gentlemanni Jalo Suukko j a sellai­sena
hän luultavasti tulee pysymään-km.
Jahka hän vielä saa auton ba-^
viajeluja varten sekä muita' nnika-vuuksi,
niin silloin on hänen menes­tyksensä
varma tyttölasten k^kmnjes-sa:.
Mikä on äärettömän suuri voitta 5a
koettaessaan totinen autuus niiHe, jotka suurta e!ä-kasvpihmsa
oikean noidan il-jmänonnea janoavat. — RieSu^
m . 197
150
tn e
ta, £
Kav
EL»
gitsemiseeiiss
työtarmönsa
kiallä''niissä
rävää kynäni
taistelijaa, e
taen ääinuSti
hääh työvSei
Mutta "työtai
neelle terve:
toImltsIJcÄdei
tauti, iski h
kää tautlviioi
sut. jiouduttu
sa könShiiiöl
roihin^ja kid
laan vailla t
parai](tbiassa,
ren päkkötyc
lemaan viiko
jan silmät V
yhdestä vilio
Väinö Aan
nomalehtlmic
nyt. Pirteä ]
ters" on -pai
Päät palja
väen yapaud
elämäntyönsä
MARJO
Eri puolilti
tojen mukaai
sato- niin m
jostakin. »(
koon, että m
läosissa maa
verrattain ru
nen.
Erikoisen i
van mustikol
jois-Suomesss
kasyöt ovat
Puutarhufil
sasta satoa
ja karviaisn
sikoista sen £
ankaran talt
Uv
Billie Do\
. Näjrtellääi