1930-03-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, maalisk^S pnä—Wed.. March 5 VAPAUS ^ Ost^ kaiUuu, paiui «nnirant»»' Ja säiiiKTiBä juUjpiiiini. ^ • - " ' VAPAUS (Ubtrtr) »fc» oqpu of Fianijk "VoAea in Caiuaa. PabliiJied dulf «t SaSinrf, Osuzi* « t ^ t h e r P » » » OlDc» l>^»rtarft,'-Omw«. a* Mcond cUn msuer. 7"-1-^- Tdfautos, koottoii. kitjjiiiaiippa ^ paioo osuiu ulona Etia StieetiUi. Lännen farmarit tajmtumaksefi kelkassa '«fcdiaet: Koauori 1038. — Toimittt* 536W. — Kirja^app» 2387W. t: Ol0ca iieb work, «draturmenU. ete.) J03»—Editijr S30W.—Book««e 23J7W. :^ Otoe», Boolutore aod Friaulia;i: Vapxsa Building, Eln» SUeet. 4ttl «aa to i>« mddreued: V«p«u». P.O. Bex 69. Sodbnrr, Out. ' ffj-.- . . . . , TILAUSHINNAT: -..X-AMJSO. 6 1*. »250, S kk. »1.75 U i kk. 11.80. ~ "adytraUaai» Ja Soome«i M U ma» *£v* KIMBSI«IU*< l^»k. »6X0. 6 kk. «3.99 ia 1 kk. »1.00. Äfcketläin pidelliin Canadan ylidisteUyjen farmarien liiton (United jrajmcrs of Canada) konventioni Albertassa. Kuten tiedetään Jcuiiluu j tähän järjestöön melkoisesti farmareita aavikkomaakunnissa ja on i järjestöllä useita edustajia maakuntien läinlaatijakunnissa, minkä ohes- ' ^'a f^iilä on Albertassa vaikutusvaltaa maakuntahallituksessa. Liitto on ensi kesän. aikana pidettäviin L. S.U:n olympialaisiin. Olimme sitä mieltä, että meidän tulisi taasen csallistua niihin j» siksi päätett i i n k i n tämä kysymys alistaa alustuksena liittokokoukselle, eitä jo-tarpeeksi ajoissa ryhdj^tään teke-valmistuksia ja keräämään varoja voidakKemme sinne csallistua. Evästäkää seurat siis edustajanne t ä l t ä varalta, EUlä liittokcrfcouksessa : JEbferaOitoamotakiet tlM kerU.A^.OO kikai fcenaa. ~ Arlolill^oB auvmiUe ononitoitolok» M paUutaoma. — NuaekmnoltoUiriotukiet 50e keru, »14» 3 kertaa, — Synt7aailmotuk»«t 11J lUdOTUSHINNAT VAPAUDESSA: «ooentoitolDkaet . . IJOO »3.00 2 kertaa. AaancocroilcDotaktci »2.00 kerta. »3.00 kakri k e r u a . — laUo.iUootukaet ^ 4 0 kctu. ^'KKolemaniUaoiBkaet-»2.00 kerta, 50 ItMmakn kiitoiljutcelta. tai muUtorirarlta. — • i B i M a Ueiot ja< ototeilmotakaef SOc ketta.^ »I.OO kdmc kertaa. — TilapIitJlioettaJJea ia ilmoto» «enttdnriea «n. TaadittBCM*; libelectäri Umotntiiisu etakiteeo. _^ Ceaetal «drertUiog nte*. 75e-per coK Inch. • Minioiaof cbarca for siagia laaertiaa, 75e. Tlie •••»PM» U th» be»t adTcrtlaioc laedjosi among the FioDiih people In Canada. ' J M ette ttillosa talnnta «aa ratuatU en«!mäi*eea kirjeeieeaDa, kirjottakaa nadelleas liikkera-taitajab ^rMKBuniaelU niaelUr J . W. AUqiriat. liikkeenboiuja. Työttömät jätetty kylmille Muutama päivä takaperin tapahtuneessa ^Canadan parIdjnenlin istuntokauden avajaisissa pidetyssä valtaistuinpuhcessa vedeltiin suuntaviivoja hallituksen entisestä ja vastaisesta toiminnasta sekä kysymyksistä, joita tullaan ottamaan esille kuluvan istuntokauden aikana. Joku päivä sen jälkeen esiteltiin hallituksen vakinainen menoarvio-ehdotus. ViiraeksimainiUu ei kohoa tällä kerralla aivan yhtä suureen loppusummaan Jiuih viime vuodelta, multa hallitus kuitenkin ilmoittaa "^fajrvitsevansa $399,358,10i haUinlovöörina 1930—3J. Kuinka suuriksi ylimääräiset meriöt nousevat ei tietenkään ole vielä tiedossa. • Vakinaiset menot ovat lähes viisimiljoohaa dollaria vähemmän kuin ^ kuluvana hallintovuönna. Toiselta puolen ovat Kingin hallituksen ;„ ftienol jatkuvasti kohonneet. Hallihtbvuonria 192/}—25 ne tekivät "^$35,169,803 ja sen jälkeen joka vuosi kohosivat, kunnes hallitus viime vuonna sai menoarvion mukaan $404,245,1-;W), •'C. Huikeista menoisia huolimalta on sangen vähän varattu .sellai-r siin tarkoituksiin, joista edes välillisesti koituisi työväenluokalle hyö- * lyä, ellei oleta lukuun erinäisiä yleisiä töitä Värien vaadittuja niäärä- ** rahoja, kuten raulitie-, kanava- jä maanlierakennukslin, yleisiin ra- ^ kennuksiin j.n.e, joista lopuksi koituu suurin hyöty visseille pääoma-i ja liikemiesryhmille. Työttömyys, joka läna talvena on ylillänyt !^ kaikkien edellisien vuosien nuriierol, ei ole saanut osakseen mitään "huomiota lukuunottamatta Kingin hyvin epäselvm ja sisällykseltömiä - lausuntoja hallituksen malidoNisesli tulevaisuudessa euunniUclemasta I* työttömyysvakuutuksesta. Työttömyyskysymys — huolimatta sen lavaltomasla kärjistynei-syydeslä on viskelty virastosta toiseen, kaupunkiliallinnoista maa-kuntiin ja maakunnista Öltawaah, jokaisen koettaessa välttää vastuuta / j a tulosten jäädfesSä initäilöniiksi. Tässä petollisessa pelissä ovat työ- ^- Idä Jvpauksia.. Työtiömien järjestöjä on lierusteltu useii^ipiiii juuriin ^ c|hadalaisiih kaöpuhkeiliih. * Nämä oVal Vaatineet liallilusherroilta ^ työtä tahi palkkaa va^iaayaa avustusta, ^ryöttoinicn mielenosoituksia : v O ^ järjestetty useissa kaup^ Ensi torstaina tuleVat nämä mic-' l^nosoSlukstsl, ti^^^ rtiiiiian *latftta^ tuviett lyöltömyjrstriiifUeho&oilUsten kanssa. Silloin on vällassaolijoille osoiteltava, että vaatimusten takana on työläisten joukkolahto. -inifii^ufH^nm . Taloudellisen historian käsityksen luukaan on yhlciskunnallincn - kehitys riippiuVäiheh sen taloudellisessa rakenteessa lapähliivista nuiu- ~ ioksiSta. Elämä raukautuii talöUiiellisen vältlämättöniyyden lakeihin ja mikäli elämän taloude^^^^ muutoksia si- ' käli OTUUltuvar yliteUktihnaliise^ luokkien kokoonpano, joi)a • kansojön valtiolliiieu jä li^^^ • Kapiialisiiiih kbhitys Öh^^t^^ taloudelJislen niuulosten ke-lutystä. .Tekiiirtiset' ftiuUlökset luotan^^^ ja niiden malidolli-sijöii tekemät muutokset pääoma^uliteissa, yhdessä, luonnonrikkauk- ' sien muodöstamieit edeilylysten kanssa, ovat 'paisuttaneet Yhdysvallat maailman kapitatismin taloudellisesti vahvimmaksi tekijäksi. Maailman sodan jalkeinört aika öh öliut amerikalaisen kapitalismin imperialistisen paisiimiseh alkaa. Sota nostatti Amerikan riisläjäliiokan maailman liuonialuimniaksi velkojamahdiksi. Wallkäiu ori lainannut tuhansia miljoonia dollareita teolUsuus^ijoilusien ja Vältiplaihojen muodossa sodan köyhdytlä-malle Euröö|jälle. IJ. j5.\A:n kapitalisUluökkä työntää jatkuvasti syrjään maailman markkinoilla olevia'kilpailijbitaau. Askel askeleelta '"^ se in.ra. paköitläUut bi-ittilaisen vieiiliteollisuudcn jä ulkomaan-ipänheinää väslöri. Taistelu amerikalaisen ja brittiläisen i j J;uijenkin monessa suhteessa poliittisesti «angen sekava, pelaten suo- •; rastaan porvariston käsiin, kuten tämäkin konventioni osoitti, j Niinpä konventiohissa päätettiin antaa kannatus brittiläiselle sup-j siluimuudelJe kaupassa. Vasemmistolainen ryhmä totesi 'sitävastoin, että kaupallisia järjestelyjä työläisten ja farmarien eduksi bi v ö i ia saavuttaa niin kauan kun kapitalistiluokka on vallassa. Konventioni sentään hyväksyi erään vasemmistolaisten ehdotuksen, että liiton yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan vehnärenkaiden daattätni-nen todelliselle osuustoimintapohjalle. Kokouksessa oli laaja keskustelu vehnärenkaan presidentti Woodin politiikasta ja äänestettiin WoodilIe sekä lianen apureilleen täydellinen luottamuslause. Canadian Farmers Educational Leaguen (Canadan farmarien valislusliitlö) järjestäjä Carl Axelson kiinnitti kokouksen huomiota siihen, että Woodin toiminta vehnärenkaassa ei ansaitse mi-lään tunnustusta. Axelson selosti Woodin edesottamisia useamman vuoden ajalla, todeten että Wood oli aina jarruttanut jokaista edistysmielistä alotclla ja oliut yhleistoiminnassa kapitalistien kanssa. Siitä huolimalta anloi kokouksen enemmistö tunnustuksensa Woodille. Xonventioni teki itsensä suorastaan naurettavaksi hyväksymällä päätöslauseen aasialaisten poissulkemisesta British Columbiasta, vaikka viime vuosina ei ole ollut minkäänlaista siirtolaisuutta Aasian maista, ^1yöskin oli käsiteltävänä Bill Irvinen lakiehdotus, että sodan sattuessa pakkoluovulettaisiin yksityisomaisuus samalla kun pannaan käyntiin yleinen asevelvollisuus. Axelson ja hänen kättfialtajansa vastustivat tätä ehdotusta sillä perusteella, että on olemassa ainoastaan kaksi luokkaa, toinen joka saa voittoa sodasta ja toinen joka kantaa taistelujen kiiomian, ja että lirvinen ehdotus suorastaan palvelee edellistä. Se tunnustaa työläisten pakollisen asevelvollisuuden ja pyrkii saattamaan pienempien kapitalistien varajlisuuden avustaa finanssi-porhoja, joiden etujen vuoksi sotaa käydään. Kelloggin ja Locärnon sopimukset, kansainliitto y.m. eivät ole mitään takeita solaa vastaan, vaan kuuluvat sodan valmistamisen välineisiin. Jos farmarien täytyy taistella, on»silloin syytä käyttää aseita vain omaksi hyödyksi. Yksistään se, että farmarien konventioni vakavasti käsittcir sellaista puhtaa-oti kapitalistista alotelta kuin Irvinen ehdotus, viittaa siihen että mainittu farmarien järjestö on porvarillisten politikoitsijain taantumuksellisessa talulusnuoraäsa. /Kouraantuntuva lisälodistus oli se, että kokous lopuksi eväsi edustajaoikeuden Axelsonillä sillä muodollisella syyllä, eitä hänet oli valittu edustajaksi osastosta, jonka jäsen hän ci ollut. " Muulcn osoitti kokous farmareiden vasemmistolaisen toiminnan tarpeellisuuden. Vasemmistolaisen . farmareiden valistusliiton äänenkannattaja "The Furroiv" lausuu konventionin johdosta, eitä valistus-liitolla on entisiä paremmat mahdollisuudet suoriltiaa tehokasta valistustyötä Alhertan farmareiden keskuudessa. tulee päätettäväksi kysymys edellä-mainitusta asiasta ja tekemään suunnitteluja siltä varalta. "IVoKters Sports" ja "Young Wbrker" Näiden kahden englanninkielisen lehden levittäimsen tarpeellisuutta haluamme n i i n i k ä ä n painostaa seurojen kuuluviin velv^isuufcsiin sikäli kuri kallakin paikkakunnalla siihen löytyy «Edellytyksiä; Edellinen lehti, joka on L . S . U : n julkaisu New Yorkista, on verraton ase s i käläisille tovereille j ä i a m a l l a *tulisi meidänkin saattaa sen jokaisen engl.-kieltä taitavan seuraamme j ä . senen käteen. Lahteä tulee Cana-daäri vakinaisesti ainoastaan kahdelle henkilölle, joten olisi korkea aika ryhtyä ponteviin toimenpiteisiin sen levikin kohottamiseksi. "Young Worker", joka on Cana-dan Komm. nuorisoliiton julkaisu, on niinikään e r i t t ä i n tärkeä taistelevalle työväenluolcalle luokkava-listuksen levittämisessä engl.-kieli-sen väestön keskuuteen. Lehdellä on parhaillaan olemassa erikoinen le. vitysryntäys 1000 uuden tilaajan saamiseksi j a siksipä tuleekin jokaisessa seurassa sleuroihin. kuuluvien nuorten ottaa asia sydämelleeh ja ryhtyä kohdaltaan auttamaan lehden p ä ä m ä ä r ä ä 1000 uuden tilaajan hankinnassa. Komm. nuorisoliitto, joka kaikissa maissa kulkee etunenässä työväestön talstelukysy-mysten tunnetuksitekemisessä ja t ä män oivaltaen tulee meidän luok-katietoisina työläisurheilijoina kannattaa "Young Workerin" levitys-r y n t ä y s t ä kaikin voimin. .Canadan porväri)lirieii' yallio elää vielä viimeisen maailman sodan *asituksissa, vaikka on kulunut jo loistakymri^euia vuolta.: sodan paäl-tynii^ eslä; ' Nyt esitetyssä valtion; vakinaisessa lalousarvioehdotuksessa, joka kaikkiaan on siinä 400 miljoorian dollänn korvilla, oltavat viime sodan rasitukset yli 160 miljoonaa, josta suoranaisten sotavielkain korkoihin ja kuoletuksiin menee $119,358,478 ja solaeläkkeisiiri $42,- %000,000*iA » 0 ' . . : ^ » . v . > . * , , . i r ^ J , . 1 s;. . i Vallankumous heitti Neuvostolijtqssa väestön hartioilla kaikki imperialistisen sodan velat. Sensijaan saavat veronmaksajat tulevia sukupolvia myöten maksaa vanhat sotavelät kbrköirieen kapitalisti-sissa maissa. on- 'kaups imperialismin väiillä iriäailinan kaiipasta, markkinoista ja siirtomaisia inuo- - dostaa perusaineksen kansainvälisissä ristiriidoissa, jotka aiheutiaval ^-vaarallista, tulevaan iinperialisUseen solaan kiiliöillavaa painella. ~' Muuan lonlöolairieh jpörvarilehti on äsken asiallisesti kuvannul T amerikalaisen pääoiiiari yäikulusvallan lisääntymisiä Euroopassa seuraavaan tapaan: "Amerikka ori tätä nykyä suurin Icollisuusluolleiden ulosvicjä, sillä on eräs korkeimmista tullitariffeisla ja tuottaa so ulko- ? mailta välieiimiäh kuin yiepi; se oh yksi suuriininisla velkojista ja kaikkein suurin mitä vallioJainoilun tulee. Se esillää itsensä iiiaail-nialle samalla kertaa vaatien jatkuvia maksuja velkojen suhteen ja kieltäytyen vastaanottamasta niitä tavaroita, joiden kautta yksin nij-mä maksut voidaan lopuksi suorittaa. Ainoa nudidollincn seuraus on amerikalaisen pääoman sijoitusten jatkuvaa lisääiityinistä inuodossa tai toisessa muissa maissa. Tämä useinkin pukeutuu määräävien osakkeiden hankkimiseen per-usleollisuukt>issa. Monille maille tämä prosessi mcr- "kitsee joutumista lisääntyvän rahallisen, teollisen ja valtiollisen mää-rääniisvallah alaisuuteen. 'Meidän ci anneta edes valita rahamme ja iv henkemme välillä', sanoo muuan tunnettu henkilö. Amerikka tahtoo • molemmat. Se ei tyydy meidän voiltamiseeri. Se tahtoo «»st^ia meidät ^" kokonaan rv r Siinä todellakin on muuan piirre kansainvälisten risliriitojrn ta- "•loudel lisistä teki jöislä., JM ulia Yhdysvallat kuitenkin on joutunut kan-sainvälisen kapitalismin kriisin kouriin sen vuoksi, ellei Yhdysvallat yksinään muodosla mitään taloudellisesti crislellyä kapitalistisia aluel- ^ la/vaan kapitalistisen järjestelmän kriisi, ulottuu juuri tähänkin kapi- ""talismin varikirapaan linnoitukseen. Ja kriisi tuo mukanaan luokkataistelun kärjislymiseri, josta Yhdysvalloissa on nähtävänä jo iiyviä - /^imerkkejä, jotka viittaavat tulevaisuudessa syltyviin suuriin työn ja pääoman välisiin yhleentörmäyksihi, joilla tulee olemaan entistä ku-moukselliseuipi luonne ja jotka tulevat - p niihin osaMisluvion yhä laa-jempieu, radikaalisiksi kääiityneiden joukkojen vuok5i — järkyttämään vallassapleyaii niistoyliteiskunnan perusteita. Lehdissä on näinä päivinä ollut toivorikkaampia kirjoituksia Canadan v i ^ ä myymättömän Vehnäsadon käuJ3päaftiisen inahdollisuuk-sista. Myymältä oleva osa viim^ sadosta tekee ii. 130,000,000 bushelia, jonka lisäksi farmarien käsissä on arviolta h. 80,0ÖÖ,0Ö0 bushelia. Yhdysvaltain sadosta on -vfelä myymättä n. 157,000,000 bushelia. Multa olkoon myyntimahdollisuuksien kanssa miten tahansa, joka tapauksessa tulee nykyinen maanviljelyksen riiurrOskausi jatkumaan Ca-nadassa.- Teknilliset muutokset, traktorien j a yhdisteltyjen leikkuu- ja puimakoneiden sekä muiden koneistojen käytön laajeneminen mullistaa lännen' inaataloulta, tehden loimeentulomahdolli^udet entistä V a i - keaminaksi pienemmille ja keskikokoisille farmareille, jotka eivät pysty kilpailemaan suurviljelyksen kanssa maanviljelyksen rationali-soimisessa. G. TUL:n suom. jaoston alaisilie seuroille Työräcn Urheilulehden Canadan numero Työväen Urheilulehden aloitteesta on llittotoimikunta kokoiJksessaan t.k. 2 p : n ä p ä ä t t ä n y t ryhtyä kaik i n voiminsa tukemaan lehden ottamaa aloitetta, että Työväen U r heilulehden juhannusnumero julkaistaan erikoisena Canadan nume. rona ja painettuna alkakausijulkai-sun muotoon. Samalla kun tervehdimme ilolla t ä t ä Työväen Urheilulehden ottamaa aloitetta,, hiluamme t ä t e n painostaa jokaisen seuran virkailijoiden huomioon tämän asian t ä r k e y t t ä ja sitä suurta merkitsrstä mikä tuollaieslla numerolla tulee olemaan, sillä tuleehan siitä taval. laan liittomme 6-vuotisen toiminhan ajalta ikäänkuin yleiskatsaus seuro-jemmc ja liiton toiminnasta. T ä män tähden tuleekiii jokaisessa seurassa ryhtyä toimenpiteisiin kuvien j a kirjoitusten hankkimiseksi tätä numeroa varten. Kuvia voidaan siihen si.sällyttää koko lailla paljon, joissa tulee ilmetä ne erilaiset toimintamuodot, mikäli mahdollista, m i t ä kussakin seurassa on k ä y t ä n nössä ja samalla lullaan siihen l i i ton puolesta asettamaan- kuvia liir ton mestareista j a ennätysmiehistä, kuin myös muitakin yleisluontoisia kuvia. Tämän rinnalla tulee nyt jo r y l i t y ä toimenpiteisiin kirjoi tiisten liankkimiseksi seurojen toimirmasta j a sen lisäksi ilmoitusten hankkimiseksi sanottuun numeroon. Ilmbl-tuksiakin yhteisillä ponnistuksilla voidaan siilien hankkia t ä ä l t ä huomattava määrä jä niiden avulla kannattaa julkaisun saattamistia taloudellisesti kannattavaksi. Ei ole myöskään l i i a n aikaista jo nyt ryht y ä harkitsemaan kuinka paljon s i t ä numel-oa kuhuhkin seuraan voidaan irtonumeroina myydä ja t ä m ä n - m ä ä r ä n meidän täytyy kohottaa sellaiseen suöimaan jokaisessa seurassa, ettei kenkään saa j ä ä d ä - ' t ä t ä ; harvinaista julkaisua vaille. Numeron hinnaksi tulee n i m i t t ä i n vain 25 s e n t t i ä , joka on siksi alhainen, e t t ä sekin tulee auttamaan levikin suuremmaksi saamisessa. Ilmoitusten hinnat tulevat siih6n olemaan samat kuin TyöTOferi Urheilulehden Joulunumerossakin, nim. 1|1 sivu 25 doll., 1|2 feivua 13 doU., 1|4 sivu 7 doll.. 1|8 sivu 4 doll. Tilausten ja ilmoitusten kerääjät saavat saman asiamiespalkkion kuin m i t ä aikaisemminkin lehti on myönt ä n y t , nim. 20 pros.' Liittotoimlkunta päätti myöskin e-rlkoisesti t ä t ä numeröai varten kesk i t t ä ä kaiken t ä ä l t ä lehteen aijotun ainehiston lähettämisen tapahtuvaksi liittotolmikunnan kautta, jolloin samalla sitä voidaan täällä jo järj e s t e l l ä jossain määrin vastaamaan tuollaisen julkaisun luonnetta k u vastamaan. Siis kaikki t ä h ä n numeroon aijotut kuvat ja" kirjoituk-s^ i sekä kaikki ilmoitukset tulee j o kaisesta seurasta l ä h e t t ä ä hitto^oi-mikunnalle viimeistään toukokäun 1 p : ä ä n mennessä, jotta ne voidaan t ä ä l t ä tarpeeksi ajoissa saattaa per i l l e . Kuten sanottu, tulee julkaisu olemaan samalla 'I^ä[väen Urheilu- Ifehden juhannusnumero, joten sekin jo lisää sen arvokkuutta, j ä kuri 'se tulee meidän omaksi erikoisnume-roksemriie. ^ i n on aivan itsestään selvää, että' teemme kaiken mitä voiririne sen saattamiselcsi vastaamaan kaikin puolin omia vaatimuk-siamme paitä sille asetamme. Työ-liön i a nopeasti ilman viivyttelyjä j ä ' tui&mme n ä k e m ä ä n m i n k ä l a i s ^i t ä m ä meidän "vuöaklrja" muodos-l u u . ^ TilastoIiaavakSiect v:lta 1929 Ainoastaan muutamat seurat ovat palauttaneet kysymyksessäolevat t i - lastokaavakkeet, joten olisi jokaisessa seurassa, mistä niitä ei ole, vielä palautettu, tehdä se yöpym ä t t ä , että niiden perusteella voidaan laatia liiton toimintakertomus tilaston esittämien tosiasiallisten n u meroiden perusteelle. Tässä samassa yhteydessä vielä huomautamme lähestyvästä liittokokouksesta huhtik. 13 p : n ä , joten pidetään se mielessä j a valmistaudutaari • < l ä h e t t ä m ä än sinne edustajia mahdollisimman mo. nesta seurasta. Tilivelat L i i t o n tilit, jotka tullaan päätt ä m ä ä n 31 p : n ä maalisk.* olisi saatava jokaisen seuran kohdalta mahdollisimman hyvään kuntoon, joka tarkoittaa e t t ä sieurojeri tulisi huolehtia ensikädessä vanhojen tilivelkojen suorittamisesta, kuten esim. y l i m . verojen kohdalta viime vuo-idölta j ä muutönkift seurojen kirjanpidon säännöllisenä pitämisen vuoks i oa.-tärkeä.tä, e t t ä , s u o r i t u k s e t teh-^ d ä ä n iliriän^kovin pitkiä viivytyksiä,,; s i l lä liiton juoksevien asioidäh suo-' ritUksen vuoksi se on myöskin tarpeellista, joten pyydämme t ä s t ä a-siasta huomauttaa. Tj'öläisurheilutervehdyksellä: C . T U L : h suom. jaoston p.sta ' P. Ruohonen. Lukijoille Sattuneen erehdyksen vuoksi py>'- dämme lukijoillemme ilmoittaa, että lehtemme eilisessä naisten osastossa julkaistussa ruhossa "SuUe, toveri!" oli tullut seUahien virhe, e t t ä kirjoittajaksi mainitaan Elmi Lind. P i t ä ä öila Elmi Siren. T A M M I K U U N VÄKJUOMA-T A K A V A R I K O T Viime tammikuun aikana takavar i k o i t i i n Hektngin poUisilaitoksen kieltoiäkikomennuskunnan toimesta Helsirigiri kaupungissa *a sen ympär i s t ö s s ä yhteensä 10,681.4 litraa s p r i i t ä , 102 pulloa väkijuomia sekä 5 autoa, ,3 moottorivenettä, 3 sout u v e n e t t ä ja yksi hevonen. M u l t a lehtiä kun on katsellut tässä parin v i i m ^ i ^ k o n aikana, n i in on selvästi huomattava niiden viha Neuvostoliittoa vastaan. Onpa lehtiriepu sitten minkälainen tahansa; n i i n se katsoo velvollisuudekseen olla täydellisesti uskonnollinen tai ainakin kova "kristikunnan" kannattaja. Eä ole tarvinnut k im hetkeksi pysähtyä sanomalehti mj-ymälän e-teeri, n i i n huomaa jo etusivun otsikoista t ä m ä n seikan "Rukoilkaamme e t t ä Moskovan Imstityt saisivat kuulla kirkonkellojen soittoa", u l i si eräskin lehti, joka aikaisemmin ei ele v ä l i t t ä n y t julalsta muuta kuin kaikkein roskaisempia juttuja, kuten ryöstöt ja miirhat, perhe-skandaalit jjn.s. Nyt. viime päivinä kuitenl:'m näyttää että tällaisille ulvojille ori tarttunut "luu kiurk-kuun.'* Tähän liehee vaikuttanut kreikkalaisrkatoolisen kirkon pään asiallinen vastalause. Ukko" näet sanoi, fettä teidän ori turhaa ulvoa, sillä Venäjällä ei kirkko' kärsi hallituksen taholta vainoa; ja lisäsi vielä, että on papit vähäsen saaneet kyllä pöksyilleen, mutta se on annettu heille siitä kun ovat sekaantuneet asioihin j o t i a ovat l i i an maallisia papille. Lisäksi vielä, papin lausnnon mukaan, kansa ei v ä l i t ä uskormosta Venäjällä, vaan kiinnostaa heitä enemmän työn-tasavallan hyvinvoitf. T ä l l a i s e s t a vastauksesta jäi kapitalistien äänitorvien suu auki ja nyt kai sitten m i e t i t ä ä n mitä pit ä i s i sanoa ja tehdä. Näistä selkoista työläisen pitäisi rriyös ottaa onkeensa. Järjestyneen työläisen p i täisi toimia entistä tarmokkaammin ja j ä r j e s t y m ä t t ö m ä n , ensin l i i t tyä järjestyneisiin ja siten omalta osaltaan vahvistaa työläisten rintamaa. On' varmaa että jokainen työläinen joka liittyy joukkoihin ja t ä t e n antautuu toimimaan työläisjoukkojen mukana, lyö naulan kuolevan kapitalismin ruumisarkkuun j a vastaavassa määrässä lujittaa työtätekevien rintamaan. T.>>läiset, vastatkaa imperialistien työlaisväl-taa vastaan suunnattuihin hyökkäyksiin, liittymällä työväen järjest ö i h i n . Niisiä ohranaseuroista voidaan, vielä 6hkä riiairiita joku sana. Näih i n (ohrana) seuroihin kiinnitetään n ä i h i n aikoihin jonkun verran huomiota, vieläpä työläisten joukossa-fcin< - ^ e i i v •'kuuleiä sanottavan, että; Uiko-(valko-) suomalais seuran johtokuntaan kuinUu sösdemien johtomiehet j a e t t ä se on siis työläisten-kiri joukkoliike. Juuri tässä seikassa se näkyy, että seuran tarkoituksena on pettää työläisiä. Katsotaanpa sos.dem. puolueen toimintaa, n i i n se ei ole ollut muuta kun työväen pet-. tämistarkoituksessa toimiva puolue. E i tarvitse mennä pitkästi ajassa t a a k s e p ä i n e t t ä huomaa tämän. Tiedämme että siellä (Suomessa) oli kerran sosdemit hallituksessa. Jokainen muistaa että siellä silloin telj e t t i in työläisiä' vankiloihiri yhtä-paljpn kuin muidenkin hallitusten äikariä, muistamirie miteri- silloin suojeluskunta (aseellinen fascicsti-j ä r j e s t ö ) pidettiin hyvänä. Esimerkk i : Annettiin määräys että poliisiksi pääsemisen ehtona on suojelus-kuntakäsvai/ us. Myöhemmästä toiminnasta mainittakoon äskettäin hyväksytty kuristuslaki ja se laki hyväksyttiin ainoastaan sodemien toimesta. Nämä esimerkit jo tarpeeksi hyvin valaisevat m i t ä on mainittu puolue. Jokainen huomaa että ulkosuomalaisesura, sösdemien kautt a on täydellinen poliittinen pettu-rijärjestö. Tästä seuraa että jokaisen työläisen on noustava taisteluun t ä l l a i s t a "miksattua" ohranajärjes-t ö ä vastaan. Jokaisen työläisen ön saatava i t s e s t ä ä n selvyys, sillä nykyään on tilanne sellainen e t t ä k u kaan ei voi olla puolueeton. Jos henkilö, joka on työläinen, liittyy tällaiseen seuraan on h ä n luokkansa pettäjä, karvajalka; h ä n on tiedoton omasta tilastaan j a ei huomaa e t t ä h ä n k i n on yksi n i i t ä joita kapitalismi riistää ja vieläpä h ä n ön itse apuna kun h ä n t ä sorretaan. Työläinen, jos huomaat e t t ä v a l - ko-suomalalset nostavat päätään, n i i n tee osasi sen toiminnan vastustamiseksi, n i i n teet sen m i t ä työläisenä kuuluu selvqllisuuksiisi. Parhaiten tässäkin suhteessa voit vastustaa r i i s t ä j i en hyöklcäystä kun l i i t y t järjestyneiden riveihin. Liity kommunistipuolueeseen, suomalaiseen järjestöön, metsätyöläisten unioon • tai muihin radikaalisiin järjestöihin. Oikaisu. Helmikuun 13 p : n ä ilmestyneessä "Vapauden" numerossa oli allekirjoittaneen kirjoitus: "Jotain on vihossa meidän puoluetoiminnassamme". Mainittu kirjotus oli asialtaan jonkun verran virheellinen sekä sanamuodottaan liian räikeä, asiaan katsoen. IMaijiitussa kirjoituksessa" l ä h t i • allekirjoittanut' penkomaan virheitä, tehden samalla i t sensä syypääksi virheisiin. Suurin virhe oli se e t t ä laski julkisuuteen asian joka aivan hjrvin olisi voitu selvittää lyhintä j a luonollisinta tiet ä . Myös on pidettävä virheellisenä menettelyä, että lähtee arvostelemaan asiaa josta ei ole seikkaperäisiä tietoja. Allekirjoittanut on huomaimut tehneensä erehdyksen kohdaltaan ja t ä t e n sen myös avoimesti tunnustaa j a myös allekirjoittanut on päässyt erehdyksestä itsekritiikkiin j a korjaa virheensä. — Nick Alden, . No. 54 Toronton uodsia Hendricbai matkaohjelma s. J . puhuja toveri Martin T T C^ nckson kiertää Port Arthurin l a seuraavan järjestelmän 7 p. maalisk. Intola 9 p. malisk. Port Arthur. 10 p. Maaliik. Mab^Ua 11 p. maalisk. Shabaqua, 12 p. maalisk. Co.nmee 14 p. maalisk. Fort Fran» 15 p maalisk. Fort Fracci: 17-18 pjnaalisk. Finland Osastojen toimitsioita, pi-vd^tr varaamaan huoneu^tcn pujg suutta varten ja ilmottamaaTh^ puhetilaisuuksista. Matkaohjelmaa tullaan maan tarpeenmukaan. .Mtte k^^f" daan lähemmin neu\oteHä r.^^ kanssa matkojen järj-steivstä. ^ mainituilla paikoilla on toverien t^T t ä v a kaikkensa puhctilabuuksien^ nistumiseksi. Myöskin pvvdctS paikaUisia tovereita l.uolentiiS suta. ctta rautatien pysäkeillä^ joku vastassa. Se helpottaisi raiw puhujaa turhilta viivytyksUlä yjT S. J. Port Arthurin alueen Aluekomitea, A. Kari, .sihteeä S . , J . O S . näytelmäseura toimeenpanee huomattavimman näytäntötilai-suuden tällä näytäntökaudella, essit-t ä e n venäjänkieletsä suomennetun kappaleen "Murros". Näytelmän pääaiheena on Venäjän laivastossa v. 1917 maalis- ja lokakuussa vallinnut vallankumouksellinen mieliala.' Juoni keskittyy 3 historiallisen tapahtuman, heinäkuun mielenosoitusten, risteilijä "Auran" lokakuun esiintymisen ja vastavallankumoukseUs-ten risteilijän räjäyttämisyrityksen ympärille. Näytelmän ylöspanosta johtuvien kustannusten peittämiseksi on täytynyt pääsylippujen hintaa jonkun-verran koroiltaa, ollen ne numeroidut 60^ s e n t t i ä , numeroimattomat 50 senttiä ja ovella kaikki 60 senttiä. Lippuja saa ennakolta Jokelan saunalta, Mrs. Anderssonilta, Spadi-na Avenuen saunalta, Sundholmilta j a Don-haalilta. Port Arthnrin notisia NAISTENPÄIVÄÄ V I E T. TÄMÄÄN Jokainen paikkakunnan työläisnainen liikkeelle tuona päivänä, maalisk. 9 p. R i e n t ä l r ä ä s i l l o i n joukoin omalle talolle, jossa on var a t tu monipuolinen ohjelma tilaisuutta varten. Tämän päivän m e r k i t y k s e s t ä on n i i n paljon puhuttu, e t t ä se V a pauden lukijoille on selvillä. K e - hoitamme siis jokaisen saapumaan selvä -tuomaan kaiklti nekin Auttavat mukanaan, j o t k a eivät t ä t ä ke-hoitustJj satu huomaamaan. Terve n ä k e m i i n ! Juhlakomitca. Eri paikksdionnilta tuUutte .kirjettä. jos?a kehoi'.ettäi pikaiseen avustukseen ja rahan fa-räykseen Venäjälle lähetettävää fi. hetystöä varten. Katsoimme sei.' laisen homman tällä kertaa Ijiaj aikaiseksi ja päätimme että oHi ensin saatava nai.stcn toiminta t nempi vakiintumaan ja saada tö-meen koko Canadaa käsittävä na». ten konferenssi. Valita uusi ta-kinainen toimeenpaneva kom^ jossa valinnassa otettaisiin huraä-oon suomalaisetkin, koska kana olemme enemmistönä, c. T. naislsa. liitossa, ja ccn jälkeen vasta läliä. t ä ä sinne Venäjäile lähetystö, ta s i i t ä on joukot ensin päättäneet. Hienossa toliinassa tällä perukaS» on aina oltu, mutta viime aifcoiB se on ollut tavallisuudesta poilfa. avaa,, luuleinpa jo että täytyy täi perukalle hommata kauppalan d-keudet, kun kerran Sudburysta jl-jotaan julistaa kaupunki, ja mins. ta nähden sillä ei ole juuri k ä ä n l a i s i a edellytyksiä päästä siilio kaupungin arvoon, täällä se ik toissa sunnuntaina ratkaisliia ffi n i m i t t ä i n sellaiset valtakuntien ritiset ottelut, ja tämän kylän pojal pantiin merkiten rnsimäisiksi jra-mqlsessakin kunniakkaassa oltdiB-sa. kuin on 30 kilometriä. HiihlÄ. I i s t ä . e i auta pulma mitään kunra ei ollut juuri ollenkaan. — Lempi- Iskon näkökulmasta L.S.]l7:n olympialaiset Samalla käsitteli liittotoimikiuita kysymystä liittomme osallistuml^^sCä i - - , • Edessämme on kaksi uutista Y h dysvalloista. Molemmat päivälehdis-t ä poimittuja. Kuvaavia muuten järjestelmälle, joka "vapauden rnaas-sa" vallitsee. Toisessa, joka on tuuman mittainen, ilman otsikkopöyhkeUyä, kerrotaan, että eräässä kaupungissa e-t e l ä s s ä on yöpaikkaa poliisilaitokselta olleet hakemassa vakinaisesti naiset j a lapsetkin. Toisessa--taasen, jossa on kolmen tuuman korkeudelta otsikkoja, kerrotaan "harvinaisesineiden" kerääjien taistelusta sikaarin p ä t k ä s t ä , jonk a entihen presidentti Coolidge oli kadulle heittänyt. Molemmista uutisista kuvastuu c-lävällä tavalla esiin porvarillinen sa-riomalehtimoraali. Juttu, jolla y h teiskunnallisesti olisi jotam arvoa, vaikuttaa siltä kum se olisi toimittajan t i e t ä m ä t t ä päässji.; lehteen ^pujahtamaan. J a toinen, jolla ei ole m i l t ä ä n kantilta tarkastellen — nim. työläisen näkökulmasta katsoen — iyhtään mitään arvoa, paisutetaan suUrjutuksi. T ä s t ä n ä h d ä ä n porvarillisen sanom a l e h d i s t ö n t e h t ä v ä t nykyisessä y l - teiskuänasöa. Niiden t e h t ä v ä n ä on vafia valvoa, e t t ä kansaa ruokitaan niiden kautta yltäkylläisesti joillaa n sikaarinpääjutuffla jä Siteh Ved e t ä ä n lukijain huomio pois asioista, joilla on jotain tekemistä y h teiskunnallisen "kurjuuden kanssa. K a i k k e i n ruminta jutussa on se,] e t t ä työläiset ottavat täydestä kaiken sen moskan, mitä heille tällä tavalla serveerataan. Vieläpä, kun he saavat lehden käsimsä, etsivät juuri tuollaisia roskaisia bulevardi-juttuja ja sitten nauttivat niiden tuomasta ."jännityksestä." Öe kai tuntunee mukavalta elää mukana jossakin entiseii presidentti Coolid-gen sikaarin pätkästä johtuneessa tappelussa? Vai m i t ä? S u n i l l a täytyy tumiustaa. e t t ä t ä män meidänkin lehtemme lukijakunnan keskuudessa on joukko sellaisia, joille pitäisi päivittäin ser-veerata yllämainitun kaltaisia "uut i s i a " ennenkuin he olisivat tyytyväisiä lehteen. N.s. sensatsioninälkä Beaver Lake, Ont. Nal'stenpäivää vietämme täällä mäaljsk. 9 p. eli ensi sunnuntai-iltana. Ohjelma on ollut teon alla jo pitemmän aikaa. Joten voin vakuuttaa että tulette olemaan taas tyytyväisiä iltaanne. Ohjelmasta mainittakoon kappale, yhteislaulua j a muita yksityis-esityksiä runsaasti. Sitte myöskin tulkoon näin sivumennen mainittua, .että tätä Ulan-viettoa ei lopetetakaan "aamenella" niinkuin Hirkott menot, vvaan iloisella tanssimusiikilla joka sopii jokaisen tassuun. Kcjious asioita. — Viime n.o. kokouksessa keskustelimme väliaikaiselta (toimeenpanevalta komitealta on irieillä vähän. Ja se osoittaa, ett ä suurin, valtavasti suurin osa l u kijoistamme on terveellä proletaarisella pohjalla. Niinkuin työläisten tuleekin olla. Mutta että me täällä toimituksessa voLsimrac palvella lehtemme kannattajia vieläkin paremmin, siinä asiassa vetoamme lukijakimnan a., puun. Asia ön, katsokaas, sillä tavalla, että jokaisen ihmisen näköpiirissä tapahtuu kaikenlaisia asioit a joilal on arvoa tulla laajemmaltakin .tunnetuksi, ja mikäpä olisi seri parempi Väline näiden asioidenN laajemmille joukoille timnetuksi tekemiseen kuin juuri tämä meidän oma lehtemme. Mitään herraskaisten sikaarin p ä t k ä j u t t u j a tai sellais i in verrattavia emme luonnollisesti ota julkaistavaksi, ellei niitäkin ole käsitelty ilian tämän ryskät^ömie-hen näkövinkkelistä. Erikoisesti: työpaikoilta me haluaisimme kirjeitä. Samoin myös- Icin paikkakunnilta ..huomattavammista tapahtumista, järjestöjen toL kun vallitsee osassa lukijain keskuu-, "hinnasta ihan järjestään, puutteis-dessa. ta, mitä mahdolliessti niiden tol- Tuohon lukijaimme uutisnälkään mintaa haittaa, ja luonnollisesti olisimme e r i t t ä i n tj-jtyväisiä, jos se myöskin saavutuksista, toisille'paik-todella kohdistuisi siihen, mihin työ- kakynnille esimerkiksi.. Sanalla sa-lälsliikijän uutlSiälkä pitäisi koh- " ^ ^ r i : kaikilta niiltä elämänaloilta, distuäldn, mutta kun vaaditaan työ- Jöiden kanssa työläiset joutuvat jo-vaenjehdeltä. porvarillisten piirjen ^apäiväiseen kosketukseen, katujututkin julkaistavaksi, n i i n se Miehisille miehille tahtoisimme a-toki on j o l i i k a a . settaa t ä l l ä k e r t a a naisemme esiku- Lohdutuksena jutussa on kuiten- vaksi. Lehdessämme on nyt kaksi k i n se, e t t a ^ t ä n i ä n sortin lukijoita kertaa julkaistu laajempi'naisten Long" Lake, Ont- OEUustoiminta-asioita on slkif-joiLtanut seurannut kaivat Vm sä, Ivun sudbiirylaiset ja timmii s i l ä i s e t kerskuvat osuuskauppsa kannattajajouko.sta. TimminsilOT ovat mielestään voiton puolta koska sudburylaisot tunnustivat^ rupesivat Iceliumaan, että he Vapautta Icvitläii; tunnustaa suoraan e t t ä ei lieillit ole ostif t o i m i n t a v ä k e ä . Siulliurylaisten j t ä ä liuomauttaa, että kun tu Vapauden tiilitaloon, niin v ä t vasempaan, niin kyllä löytäi osuuskaupan. En tiedä mistä If k i e l i n e n väki .'^on paremmin kun suomalaiset, kiire -siellä n ä k y y olevan, koska palvelojiS heiluu kuin tulipalossa. Nyt t y y kehottaa perukan puolesta.^ lee niitä Vapaus-lelitiä iänD# j o k a kylään; on täällä OSODÖ' m i n t a v ä k e ä , vaikka hävettää^ noa, e t t ä on semmoistakin e t t ä juoksevat porvarien e i v ä t k ä anna kannaiusta kaupalleen. Lonj,' Lakella on', tapuoleen jakelu])aikat, joista tavarata hyvää ja kolituhi: n i i n ei ole sekään vaikeus esi J a ne maidontuottajat, jotka I tavat maltoa omaan liikkee.=c: miksi Jie eivät osta tavarata o •ta l i i k k e e s t ä ä n ? Farmari kun j o k a viikko mai(l(i.<t.:an rahaa, allekirjottanecn mielestä veJ suus kannattaa omaa liike t y ö l ä i s t e n liikettä. — Ma osasto j a huomaatteko michrf,.- Iie ovat olleet ahkerana. Siellä, ten n.sastossa när' tc - kirj^* melkein kaikilta aloilta, työläisnaista läiicllä. -la . puoli näi.s.sä naist-mme kirjou sa on, kaiken muun Ii.5ätoi se, ne ovat lyhyitä ja nasevia, ihan tuntee herkuttelevansa tarkastellessaan. Niisiä ei teUa palstamäärin sanotaan sanottavansa lynJ^. kh-kkaasti. Sellaisia sanomal:- joitusten tuleekin olla. Luonnollisesti, ^^oin kun _ symys joistakin lärivcUtä V^^, l i s i s tä kysymyksistä, emme ^ laista mittapuuta kayttaa.^ oUaan • suorastaan pakoite-U-den laajuuden vuoksi, tarkemmin. Mutta muissa kokousselostuksia niyot^n-tulee koettaa p ä ä s t ä tiivi?'^-.-'; nonta tapaan. K u n tässä tuli näin paljo^j tua pois .alussa mamitustä^ gen sikaarin tumppujutusta.^- nee j ^ r a s näyttää esimerkkiä ja Icpef.aa kanaan, ettei vcn:v-<i ^•^^ seksi. . Vaikka taisihan t »^ maalia" pidemniäl: i F k i n . , • Kilvottelemaan i i - tnj^^" ten kanssa omalle Ichdene^ misessa. NaisiUe ei nay ^ hoitusta tarvitsevan anta^. kyllä pitävät huolen, er^s osasto pysyy pirteänä- _
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 5, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300305 |
Description
Title | 1930-03-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Keskiviikkona, maalisk^S pnä—Wed.. March 5
VAPAUS ^ Ost^ kaiUuu, paiui «nnirant»»' Ja säiiiKTiBä juUjpiiiini.
^ • - " ' VAPAUS (Ubtrtr)
»fc» oqpu of Fianijk "VoAea in Caiuaa. PabliiJied dulf «t SaSinrf, Osuzi*
« t ^ t h e r P » » » OlDc» l>^»rtarft,'-Omw«. a* Mcond cUn msuer.
7"-1-^- Tdfautos, koottoii. kitjjiiiaiippa ^ paioo osuiu ulona Etia StieetiUi.
Lännen farmarit tajmtumaksefi
kelkassa
'«fcdiaet: Koauori 1038. — Toimittt* 536W. — Kirja^app» 2387W.
t: Ol0ca iieb work, «draturmenU. ete.) J03»—Editijr S30W.—Book««e 23J7W.
:^ Otoe», Boolutore aod Friaulia;i: Vapxsa Building, Eln» SUeet.
4ttl «aa to i>« mddreued: V«p«u». P.O. Bex 69. Sodbnrr, Out. '
ffj-.- . . . . , TILAUSHINNAT:
-..X-AMJSO. 6 1*. »250, S kk. »1.75 U i kk. 11.80. ~ "adytraUaai» Ja Soome«i M U ma»
*£v* KIMBSI«IU*< l^»k. »6X0. 6 kk. «3.99 ia 1 kk. »1.00.
Äfcketläin pidelliin Canadan ylidisteUyjen farmarien liiton (United
jrajmcrs of Canada) konventioni Albertassa. Kuten tiedetään Jcuiiluu
j tähän järjestöön melkoisesti farmareita aavikkomaakunnissa ja on
i järjestöllä useita edustajia maakuntien läinlaatijakunnissa, minkä ohes-
' ^'a f^iilä on Albertassa vaikutusvaltaa maakuntahallituksessa. Liitto on
ensi kesän. aikana pidettäviin L.
S.U:n olympialaisiin. Olimme sitä
mieltä, että meidän tulisi taasen
csallistua niihin j» siksi päätett
i i n k i n tämä kysymys alistaa alustuksena
liittokokoukselle, eitä jo-tarpeeksi
ajoissa ryhdj^tään teke-valmistuksia
ja keräämään
varoja voidakKemme sinne csallistua.
Evästäkää seurat siis edustajanne
t ä l t ä varalta, EUlä liittokcrfcouksessa
: JEbferaOitoamotakiet tlM kerU.A^.OO kikai fcenaa. ~ Arlolill^oB auvmiUe ononitoitolok»
M paUutaoma. — NuaekmnoltoUiriotukiet 50e keru, »14» 3 kertaa, — Synt7aailmotuk»«t 11J
lUdOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
«ooentoitolDkaet
. . IJOO
»3.00 2 kertaa. AaancocroilcDotaktci »2.00 kerta. »3.00 kakri k e r u a . — laUo.iUootukaet
^ 4 0 kctu. ^'KKolemaniUaoiBkaet-»2.00 kerta, 50 ItMmakn kiitoiljutcelta. tai muUtorirarlta. —
• i B i M a Ueiot ja< ototeilmotakaef SOc ketta.^ »I.OO kdmc kertaa. — TilapIitJlioettaJJea ia ilmoto»
«enttdnriea «n. TaadittBCM*; libelectäri Umotntiiisu etakiteeo. _^
Ceaetal «drertUiog nte*. 75e-per coK Inch. • Minioiaof cbarca for siagia laaertiaa, 75e. Tlie
•••»PM» U th» be»t adTcrtlaioc laedjosi among the FioDiih people In Canada. '
J M ette ttillosa talnnta «aa ratuatU en«!mäi*eea kirjeeieeaDa, kirjottakaa nadelleas liikkera-taitajab
^rMKBuniaelU niaelUr J . W. AUqiriat. liikkeenboiuja.
Työttömät jätetty kylmille
Muutama päivä takaperin tapahtuneessa ^Canadan parIdjnenlin
istuntokauden avajaisissa pidetyssä valtaistuinpuhcessa vedeltiin suuntaviivoja
hallituksen entisestä ja vastaisesta toiminnasta sekä kysymyksistä,
joita tullaan ottamaan esille kuluvan istuntokauden aikana.
Joku päivä sen jälkeen esiteltiin hallituksen vakinainen menoarvio-ehdotus.
ViiraeksimainiUu ei kohoa tällä kerralla aivan yhtä suureen loppusummaan
Jiuih viime vuodelta, multa hallitus kuitenkin ilmoittaa
"^fajrvitsevansa $399,358,10i haUinlovöörina 1930—3J. Kuinka suuriksi
ylimääräiset meriöt nousevat ei tietenkään ole vielä tiedossa.
• Vakinaiset menot ovat lähes viisimiljoohaa dollaria vähemmän kuin
^ kuluvana hallintovuönna. Toiselta puolen ovat Kingin hallituksen
;„ ftienol jatkuvasti kohonneet. Hallihtbvuonria 192/}—25 ne tekivät
"^$35,169,803 ja sen jälkeen joka vuosi kohosivat, kunnes hallitus
viime vuonna sai menoarvion mukaan $404,245,1-;W),
•'C. Huikeista menoisia huolimalta on sangen vähän varattu .sellai-r
siin tarkoituksiin, joista edes välillisesti koituisi työväenluokalle hyö-
* lyä, ellei oleta lukuun erinäisiä yleisiä töitä Värien vaadittuja niäärä-
** rahoja, kuten raulitie-, kanava- jä maanlierakennukslin, yleisiin ra-
^ kennuksiin j.n.e, joista lopuksi koituu suurin hyöty visseille pääoma-i
ja liikemiesryhmille. Työttömyys, joka läna talvena on ylillänyt
!^ kaikkien edellisien vuosien nuriierol, ei ole saanut osakseen mitään
"huomiota lukuunottamatta Kingin hyvin epäselvm ja sisällykseltömiä
- lausuntoja hallituksen malidoNisesli tulevaisuudessa euunniUclemasta
I* työttömyysvakuutuksesta.
Työttömyyskysymys — huolimatta sen lavaltomasla kärjistynei-syydeslä
on viskelty virastosta toiseen, kaupunkiliallinnoista maa-kuntiin
ja maakunnista Öltawaah, jokaisen koettaessa välttää vastuuta
/ j a tulosten jäädfesSä initäilöniiksi. Tässä petollisessa pelissä ovat työ-
^- Idä Jvpauksia.. Työtiömien järjestöjä on lierusteltu useii^ipiiii juuriin
^ c|hadalaisiih kaöpuhkeiliih. * Nämä oVal Vaatineet liallilusherroilta
^ työtä tahi palkkaa va^iaayaa avustusta, ^ryöttoinicn mielenosoituksia
: v O ^ järjestetty useissa kaup^ Ensi torstaina tuleVat nämä mic-'
l^nosoSlukstsl, ti^^^ rtiiiiian *latftta^
tuviett lyöltömyjrstriiifUeho&oilUsten kanssa. Silloin on vällassaolijoille
osoiteltava, että vaatimusten takana on työläisten joukkolahto.
-inifii^ufH^nm .
Taloudellisen historian käsityksen luukaan on yhlciskunnallincn
- kehitys riippiuVäiheh sen taloudellisessa rakenteessa lapähliivista nuiu-
~ ioksiSta. Elämä raukautuii talöUiiellisen vältlämättöniyyden lakeihin
ja mikäli elämän taloude^^^^ muutoksia si-
' käli OTUUltuvar yliteUktihnaliise^ luokkien kokoonpano, joi)a
• kansojön valtiolliiieu jä li^^^
• Kapiialisiiiih kbhitys Öh^^t^^ taloudelJislen niuulosten ke-lutystä.
.Tekiiirtiset' ftiuUlökset luotan^^^ ja niiden malidolli-sijöii
tekemät muutokset pääoma^uliteissa, yhdessä, luonnonrikkauk-
' sien muodöstamieit edeilylysten kanssa, ovat 'paisuttaneet Yhdysvallat
maailman kapitatismin taloudellisesti vahvimmaksi tekijäksi. Maailman
sodan jalkeinört aika öh öliut amerikalaisen kapitalismin imperialistisen
paisiimiseh alkaa.
Sota nostatti Amerikan riisläjäliiokan maailman liuonialuimniaksi
velkojamahdiksi. Wallkäiu ori lainannut tuhansia miljoonia dollareita
teolUsuus^ijoilusien ja Vältiplaihojen muodossa sodan köyhdytlä-malle
Euröö|jälle. IJ. j5.\A:n kapitalisUluökkä työntää jatkuvasti syrjään
maailman markkinoilla olevia'kilpailijbitaau. Askel askeleelta
'"^ se in.ra. paköitläUut bi-ittilaisen vieiiliteollisuudcn jä ulkomaan-ipänheinää
väslöri. Taistelu amerikalaisen ja brittiläisen i
j J;uijenkin monessa suhteessa poliittisesti «angen sekava, pelaten suo-
•; rastaan porvariston käsiin, kuten tämäkin konventioni osoitti,
j Niinpä konventiohissa päätettiin antaa kannatus brittiläiselle sup-j
siluimuudelJe kaupassa. Vasemmistolainen ryhmä totesi 'sitävastoin,
että kaupallisia järjestelyjä työläisten ja farmarien eduksi bi v ö i ia
saavuttaa niin kauan kun kapitalistiluokka on vallassa. Konventioni
sentään hyväksyi erään vasemmistolaisten ehdotuksen, että liiton yhtenä
tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan vehnärenkaiden daattätni-nen
todelliselle osuustoimintapohjalle.
Kokouksessa oli laaja keskustelu vehnärenkaan presidentti Woodin
politiikasta ja äänestettiin WoodilIe sekä lianen apureilleen täydellinen
luottamuslause. Canadian Farmers Educational Leaguen (Canadan
farmarien valislusliitlö) järjestäjä Carl Axelson kiinnitti kokouksen
huomiota siihen, että Woodin toiminta vehnärenkaassa ei ansaitse mi-lään
tunnustusta. Axelson selosti Woodin edesottamisia useamman
vuoden ajalla, todeten että Wood oli aina jarruttanut jokaista edistysmielistä
alotclla ja oliut yhleistoiminnassa kapitalistien kanssa. Siitä
huolimalta anloi kokouksen enemmistö tunnustuksensa Woodille.
Xonventioni teki itsensä suorastaan naurettavaksi hyväksymällä
päätöslauseen aasialaisten poissulkemisesta British Columbiasta, vaikka
viime vuosina ei ole ollut minkäänlaista siirtolaisuutta Aasian
maista, ^1yöskin oli käsiteltävänä Bill Irvinen lakiehdotus, että sodan
sattuessa pakkoluovulettaisiin yksityisomaisuus samalla kun pannaan
käyntiin yleinen asevelvollisuus. Axelson ja hänen kättfialtajansa vastustivat
tätä ehdotusta sillä perusteella, että on olemassa ainoastaan
kaksi luokkaa, toinen joka saa voittoa sodasta ja toinen joka kantaa
taistelujen kiiomian, ja että lirvinen ehdotus suorastaan palvelee edellistä.
Se tunnustaa työläisten pakollisen asevelvollisuuden ja pyrkii
saattamaan pienempien kapitalistien varajlisuuden avustaa finanssi-porhoja,
joiden etujen vuoksi sotaa käydään. Kelloggin ja Locärnon
sopimukset, kansainliitto y.m. eivät ole mitään takeita solaa vastaan,
vaan kuuluvat sodan valmistamisen välineisiin. Jos farmarien täytyy
taistella, on»silloin syytä käyttää aseita vain omaksi hyödyksi.
Yksistään se, että farmarien konventioni vakavasti käsittcir sellaista
puhtaa-oti kapitalistista alotelta kuin Irvinen ehdotus, viittaa
siihen että mainittu farmarien järjestö on porvarillisten politikoitsijain
taantumuksellisessa talulusnuoraäsa. /Kouraantuntuva lisälodistus oli
se, että kokous lopuksi eväsi edustajaoikeuden Axelsonillä sillä muodollisella
syyllä, eitä hänet oli valittu edustajaksi osastosta, jonka
jäsen hän ci ollut. "
Muulcn osoitti kokous farmareiden vasemmistolaisen toiminnan
tarpeellisuuden. Vasemmistolaisen . farmareiden valistusliiton äänenkannattaja
"The Furroiv" lausuu konventionin johdosta, eitä valistus-liitolla
on entisiä paremmat mahdollisuudet suoriltiaa tehokasta valistustyötä
Alhertan farmareiden keskuudessa.
tulee päätettäväksi kysymys edellä-mainitusta
asiasta ja tekemään
suunnitteluja siltä varalta.
"IVoKters Sports" ja "Young
Wbrker"
Näiden kahden englanninkielisen
lehden levittäimsen tarpeellisuutta
haluamme n i i n i k ä ä n painostaa seurojen
kuuluviin velv^isuufcsiin sikäli
kuri kallakin paikkakunnalla
siihen löytyy «Edellytyksiä; Edellinen
lehti, joka on L . S . U : n julkaisu
New Yorkista, on verraton ase s i käläisille
tovereille j ä i a m a l l a *tulisi
meidänkin saattaa sen jokaisen
engl.-kieltä taitavan seuraamme j ä .
senen käteen. Lahteä tulee Cana-daäri
vakinaisesti ainoastaan kahdelle
henkilölle, joten olisi korkea
aika ryhtyä ponteviin toimenpiteisiin
sen levikin kohottamiseksi.
"Young Worker", joka on Cana-dan
Komm. nuorisoliiton julkaisu,
on niinikään e r i t t ä i n tärkeä taistelevalle
työväenluolcalle luokkava-listuksen
levittämisessä engl.-kieli-sen
väestön keskuuteen. Lehdellä on
parhaillaan olemassa erikoinen le.
vitysryntäys 1000 uuden tilaajan
saamiseksi j a siksipä tuleekin jokaisessa
seurassa sleuroihin. kuuluvien
nuorten ottaa asia sydämelleeh
ja ryhtyä kohdaltaan auttamaan
lehden p ä ä m ä ä r ä ä 1000 uuden tilaajan
hankinnassa. Komm. nuorisoliitto,
joka kaikissa maissa kulkee
etunenässä työväestön talstelukysy-mysten
tunnetuksitekemisessä ja t ä män
oivaltaen tulee meidän luok-katietoisina
työläisurheilijoina kannattaa
"Young Workerin" levitys-r
y n t ä y s t ä kaikin voimin.
.Canadan porväri)lirieii' yallio elää vielä viimeisen maailman sodan
*asituksissa, vaikka on kulunut jo loistakymri^euia vuolta.: sodan paäl-tynii^
eslä; ' Nyt esitetyssä valtion; vakinaisessa lalousarvioehdotuksessa,
joka kaikkiaan on siinä 400 miljoorian dollänn korvilla, oltavat viime
sodan rasitukset yli 160 miljoonaa, josta suoranaisten sotavielkain korkoihin
ja kuoletuksiin menee $119,358,478 ja solaeläkkeisiiri $42,-
%000,000*iA » 0 ' . . : ^ » . v . > . * , , . i r ^ J , . 1 s;. . i
Vallankumous heitti Neuvostolijtqssa väestön hartioilla kaikki
imperialistisen sodan velat. Sensijaan saavat veronmaksajat tulevia
sukupolvia myöten maksaa vanhat sotavelät kbrköirieen kapitalisti-sissa
maissa.
on-
'kaups imperialismin
väiillä iriäailinan kaiipasta, markkinoista ja siirtomaisia inuo-
- dostaa perusaineksen kansainvälisissä ristiriidoissa, jotka aiheutiaval
^-vaarallista, tulevaan iinperialisUseen solaan kiiliöillavaa painella.
~' Muuan lonlöolairieh jpörvarilehti on äsken asiallisesti kuvannul
T amerikalaisen pääoiiiari yäikulusvallan lisääntymisiä Euroopassa seuraavaan
tapaan: "Amerikka ori tätä nykyä suurin Icollisuusluolleiden
ulosvicjä, sillä on eräs korkeimmista tullitariffeisla ja tuottaa so ulko-
? mailta välieiimiäh kuin yiepi; se oh yksi suuriininisla velkojista ja
kaikkein suurin mitä vallioJainoilun tulee. Se esillää itsensä iiiaail-nialle
samalla kertaa vaatien jatkuvia maksuja velkojen suhteen ja
kieltäytyen vastaanottamasta niitä tavaroita, joiden kautta yksin nij-mä
maksut voidaan lopuksi suorittaa. Ainoa nudidollincn seuraus
on amerikalaisen pääoman sijoitusten jatkuvaa lisääiityinistä inuodossa
tai toisessa muissa maissa. Tämä useinkin pukeutuu määräävien osakkeiden
hankkimiseen per-usleollisuukt>issa. Monille maille tämä prosessi mcr-
"kitsee joutumista lisääntyvän rahallisen, teollisen ja valtiollisen mää-rääniisvallah
alaisuuteen. 'Meidän ci anneta edes valita rahamme ja
iv henkemme välillä', sanoo muuan tunnettu henkilö. Amerikka tahtoo
• molemmat. Se ei tyydy meidän voiltamiseeri. Se tahtoo «»st^ia meidät
^" kokonaan rv
r Siinä todellakin on muuan piirre kansainvälisten risliriitojrn ta-
"•loudel lisistä teki jöislä., JM ulia Yhdysvallat kuitenkin on joutunut kan-sainvälisen
kapitalismin kriisin kouriin sen vuoksi, ellei Yhdysvallat
yksinään muodosla mitään taloudellisesti crislellyä kapitalistisia aluel-
^ la/vaan kapitalistisen järjestelmän kriisi, ulottuu juuri tähänkin kapi-
""talismin varikirapaan linnoitukseen. Ja kriisi tuo mukanaan luokkataistelun
kärjislymiseri, josta Yhdysvalloissa on nähtävänä jo iiyviä
- /^imerkkejä, jotka viittaavat tulevaisuudessa syltyviin suuriin työn ja
pääoman välisiin yhleentörmäyksihi, joilla tulee olemaan entistä ku-moukselliseuipi
luonne ja jotka tulevat - p niihin osaMisluvion yhä laa-jempieu,
radikaalisiksi kääiityneiden joukkojen vuok5i — järkyttämään
vallassapleyaii niistoyliteiskunnan perusteita.
Lehdissä on näinä päivinä ollut toivorikkaampia kirjoituksia Canadan
v i ^ ä myymättömän Vehnäsadon käuJ3päaftiisen inahdollisuuk-sista.
Myymältä oleva osa viim^ sadosta tekee ii. 130,000,000 bushelia,
jonka lisäksi farmarien käsissä on arviolta h. 80,0ÖÖ,0Ö0 bushelia.
Yhdysvaltain sadosta on -vfelä myymättä n. 157,000,000 bushelia.
Multa olkoon myyntimahdollisuuksien kanssa miten tahansa, joka tapauksessa
tulee nykyinen maanviljelyksen riiurrOskausi jatkumaan Ca-nadassa.-
Teknilliset muutokset, traktorien j a yhdisteltyjen leikkuu- ja
puimakoneiden sekä muiden koneistojen käytön laajeneminen mullistaa
lännen' inaataloulta, tehden loimeentulomahdolli^udet entistä V a i -
keaminaksi pienemmille ja keskikokoisille farmareille, jotka eivät
pysty kilpailemaan suurviljelyksen kanssa maanviljelyksen rationali-soimisessa.
G. TUL:n suom. jaoston
alaisilie seuroille
Työräcn Urheilulehden Canadan
numero
Työväen Urheilulehden aloitteesta
on llittotoimikunta kokoiJksessaan
t.k. 2 p : n ä p ä ä t t ä n y t ryhtyä kaik
i n voiminsa tukemaan lehden ottamaa
aloitetta, että Työväen U r heilulehden
juhannusnumero julkaistaan
erikoisena Canadan nume.
rona ja painettuna alkakausijulkai-sun
muotoon. Samalla kun tervehdimme
ilolla t ä t ä Työväen Urheilulehden
ottamaa aloitetta,, hiluamme
t ä t e n painostaa jokaisen seuran virkailijoiden
huomioon tämän asian
t ä r k e y t t ä ja sitä suurta merkitsrstä
mikä tuollaieslla numerolla tulee
olemaan, sillä tuleehan siitä taval.
laan liittomme 6-vuotisen toiminhan
ajalta ikäänkuin yleiskatsaus seuro-jemmc
ja liiton toiminnasta. T ä män
tähden tuleekiii jokaisessa seurassa
ryhtyä toimenpiteisiin kuvien
j a kirjoitusten hankkimiseksi tätä
numeroa varten. Kuvia voidaan siihen
si.sällyttää koko lailla paljon,
joissa tulee ilmetä ne erilaiset toimintamuodot,
mikäli mahdollista,
m i t ä kussakin seurassa on k ä y t ä n nössä
ja samalla lullaan siihen l i i ton
puolesta asettamaan- kuvia liir
ton mestareista j a ennätysmiehistä,
kuin myös muitakin yleisluontoisia
kuvia. Tämän rinnalla tulee nyt jo
r y l i t y ä toimenpiteisiin kirjoi tiisten
liankkimiseksi seurojen toimirmasta
j a sen lisäksi ilmoitusten hankkimiseksi
sanottuun numeroon. Ilmbl-tuksiakin
yhteisillä ponnistuksilla
voidaan siilien hankkia t ä ä l t ä huomattava
määrä jä niiden avulla
kannattaa julkaisun saattamistia taloudellisesti
kannattavaksi. Ei ole
myöskään l i i a n aikaista jo nyt ryht
y ä harkitsemaan kuinka paljon
s i t ä numel-oa kuhuhkin seuraan
voidaan irtonumeroina myydä ja
t ä m ä n - m ä ä r ä n meidän täytyy kohottaa
sellaiseen suöimaan jokaisessa
seurassa, ettei kenkään saa
j ä ä d ä - ' t ä t ä ; harvinaista julkaisua
vaille. Numeron hinnaksi tulee n i m
i t t ä i n vain 25 s e n t t i ä , joka on siksi
alhainen, e t t ä sekin tulee auttamaan
levikin suuremmaksi saamisessa.
Ilmoitusten hinnat tulevat
siih6n olemaan samat kuin TyöTOferi
Urheilulehden Joulunumerossakin,
nim. 1|1 sivu 25 doll., 1|2 feivua 13
doU., 1|4 sivu 7 doll.. 1|8 sivu 4 doll.
Tilausten ja ilmoitusten kerääjät
saavat saman asiamiespalkkion kuin
m i t ä aikaisemminkin lehti on myönt
ä n y t , nim. 20 pros.'
Liittotoimlkunta päätti myöskin e-rlkoisesti
t ä t ä numeröai varten kesk
i t t ä ä kaiken t ä ä l t ä lehteen aijotun
ainehiston lähettämisen tapahtuvaksi
liittotolmikunnan kautta, jolloin
samalla sitä voidaan täällä jo järj
e s t e l l ä jossain määrin vastaamaan
tuollaisen julkaisun luonnetta k u vastamaan.
Siis kaikki t ä h ä n numeroon
aijotut kuvat ja" kirjoituk-s^
i sekä kaikki ilmoitukset tulee j o kaisesta
seurasta l ä h e t t ä ä hitto^oi-mikunnalle
viimeistään toukokäun
1 p : ä ä n mennessä, jotta ne voidaan
t ä ä l t ä tarpeeksi ajoissa saattaa per
i l l e . Kuten sanottu, tulee julkaisu
olemaan samalla 'I^ä[väen Urheilu-
Ifehden juhannusnumero, joten sekin
jo lisää sen arvokkuutta, j ä kuri 'se
tulee meidän omaksi erikoisnume-roksemriie.
^ i n on aivan itsestään
selvää, että' teemme kaiken mitä
voiririne sen saattamiselcsi vastaamaan
kaikin puolin omia vaatimuk-siamme
paitä sille asetamme. Työ-liön
i a nopeasti ilman viivyttelyjä
j ä ' tui&mme n ä k e m ä ä n m i n k ä l a i s ^i
t ä m ä meidän "vuöaklrja" muodos-l
u u . ^
TilastoIiaavakSiect v:lta 1929
Ainoastaan muutamat seurat ovat
palauttaneet kysymyksessäolevat t i -
lastokaavakkeet, joten olisi jokaisessa
seurassa, mistä niitä ei ole,
vielä palautettu, tehdä se yöpym
ä t t ä , että niiden perusteella voidaan
laatia liiton toimintakertomus
tilaston esittämien tosiasiallisten n u meroiden
perusteelle. Tässä samassa
yhteydessä vielä huomautamme lähestyvästä
liittokokouksesta huhtik.
13 p : n ä , joten pidetään se mielessä
j a valmistaudutaari • < l ä h e t t ä m ä än
sinne edustajia mahdollisimman mo.
nesta seurasta.
Tilivelat
L i i t o n tilit, jotka tullaan päätt
ä m ä ä n 31 p : n ä maalisk.* olisi saatava
jokaisen seuran kohdalta mahdollisimman
hyvään kuntoon, joka
tarkoittaa e t t ä sieurojeri tulisi huolehtia
ensikädessä vanhojen tilivelkojen
suorittamisesta, kuten esim.
y l i m . verojen kohdalta viime vuo-idölta
j ä muutönkift seurojen kirjanpidon
säännöllisenä pitämisen vuoks
i oa.-tärkeä.tä, e t t ä , s u o r i t u k s e t teh-^
d ä ä n iliriän^kovin pitkiä viivytyksiä,,;
s i l lä liiton juoksevien asioidäh suo-'
ritUksen vuoksi se on myöskin tarpeellista,
joten pyydämme t ä s t ä a-siasta
huomauttaa.
Tj'öläisurheilutervehdyksellä:
C . T U L : h suom. jaoston p.sta
' P. Ruohonen.
Lukijoille
Sattuneen erehdyksen vuoksi py>'-
dämme lukijoillemme ilmoittaa, että
lehtemme eilisessä naisten osastossa
julkaistussa ruhossa "SuUe, toveri!"
oli tullut seUahien virhe, e t t ä kirjoittajaksi
mainitaan Elmi Lind.
P i t ä ä öila Elmi Siren.
T A M M I K U U N VÄKJUOMA-T
A K A V A R I K O T
Viime tammikuun aikana takavar
i k o i t i i n Hektngin poUisilaitoksen
kieltoiäkikomennuskunnan toimesta
Helsirigiri kaupungissa *a sen ympär
i s t ö s s ä yhteensä 10,681.4 litraa
s p r i i t ä , 102 pulloa väkijuomia sekä
5 autoa, ,3 moottorivenettä, 3 sout
u v e n e t t ä ja yksi hevonen.
M u l t a lehtiä kun on katsellut
tässä parin v i i m ^ i ^ k o n aikana, n i in
on selvästi huomattava niiden viha
Neuvostoliittoa vastaan. Onpa lehtiriepu
sitten minkälainen tahansa;
n i i n se katsoo velvollisuudekseen
olla täydellisesti uskonnollinen tai
ainakin kova "kristikunnan" kannattaja.
Eä ole tarvinnut k im hetkeksi
pysähtyä sanomalehti mj-ymälän e-teeri,
n i i n huomaa jo etusivun otsikoista
t ä m ä n seikan "Rukoilkaamme
e t t ä Moskovan Imstityt saisivat
kuulla kirkonkellojen soittoa", u l i si
eräskin lehti, joka aikaisemmin
ei ele v ä l i t t ä n y t julalsta muuta
kuin kaikkein roskaisempia juttuja,
kuten ryöstöt ja miirhat, perhe-skandaalit
jjn.s. Nyt. viime päivinä
kuitenl:'m näyttää että tällaisille
ulvojille ori tarttunut "luu kiurk-kuun.'*
Tähän liehee vaikuttanut
kreikkalaisrkatoolisen kirkon pään
asiallinen vastalause. Ukko" näet
sanoi, fettä teidän ori turhaa ulvoa,
sillä Venäjällä ei kirkko' kärsi hallituksen
taholta vainoa; ja lisäsi
vielä, että on papit vähäsen saaneet
kyllä pöksyilleen, mutta se on
annettu heille siitä kun ovat sekaantuneet
asioihin j o t i a ovat l i i an
maallisia papille. Lisäksi vielä, papin
lausnnon mukaan, kansa ei
v ä l i t ä uskormosta Venäjällä, vaan
kiinnostaa heitä enemmän työn-tasavallan
hyvinvoitf.
T ä l l a i s e s t a vastauksesta jäi kapitalistien
äänitorvien suu auki ja
nyt kai sitten m i e t i t ä ä n mitä pit
ä i s i sanoa ja tehdä. Näistä selkoista
työläisen pitäisi rriyös ottaa
onkeensa. Järjestyneen työläisen p i täisi
toimia entistä tarmokkaammin
ja j ä r j e s t y m ä t t ö m ä n , ensin l i i t tyä
järjestyneisiin ja siten omalta
osaltaan vahvistaa työläisten rintamaa.
On' varmaa että jokainen
työläinen joka liittyy joukkoihin ja
t ä t e n antautuu toimimaan työläisjoukkojen
mukana, lyö naulan kuolevan
kapitalismin ruumisarkkuun
j a vastaavassa määrässä lujittaa
työtätekevien rintamaan. T.>>läiset,
vastatkaa imperialistien työlaisväl-taa
vastaan suunnattuihin hyökkäyksiin,
liittymällä työväen järjest
ö i h i n .
Niisiä ohranaseuroista voidaan,
vielä 6hkä riiairiita joku sana. Näih
i n (ohrana) seuroihin kiinnitetään
n ä i h i n aikoihin jonkun verran huomiota,
vieläpä työläisten joukossa-fcin<
- ^ e i i v •'kuuleiä sanottavan, että;
Uiko-(valko-) suomalais seuran johtokuntaan
kuinUu sösdemien johtomiehet
j a e t t ä se on siis työläisten-kiri
joukkoliike. Juuri tässä seikassa
se näkyy, että seuran tarkoituksena
on pettää työläisiä. Katsotaanpa
sos.dem. puolueen toimintaa, n i i n se
ei ole ollut muuta kun työväen pet-.
tämistarkoituksessa toimiva puolue.
E i tarvitse mennä pitkästi ajassa
t a a k s e p ä i n e t t ä huomaa tämän. Tiedämme
että siellä (Suomessa) oli
kerran sosdemit hallituksessa. Jokainen
muistaa että siellä silloin telj
e t t i in työläisiä' vankiloihiri yhtä-paljpn
kuin muidenkin hallitusten
äikariä, muistamirie miteri- silloin
suojeluskunta (aseellinen fascicsti-j
ä r j e s t ö ) pidettiin hyvänä. Esimerkk
i : Annettiin määräys että poliisiksi
pääsemisen ehtona on suojelus-kuntakäsvai/
us. Myöhemmästä toiminnasta
mainittakoon äskettäin
hyväksytty kuristuslaki ja se laki
hyväksyttiin ainoastaan sodemien
toimesta. Nämä esimerkit jo tarpeeksi
hyvin valaisevat m i t ä on mainittu
puolue. Jokainen huomaa että
ulkosuomalaisesura, sösdemien kautt
a on täydellinen poliittinen pettu-rijärjestö.
Tästä seuraa että jokaisen
työläisen on noustava taisteluun
t ä l l a i s t a "miksattua" ohranajärjes-t
ö ä vastaan. Jokaisen työläisen ön
saatava i t s e s t ä ä n selvyys, sillä nykyään
on tilanne sellainen e t t ä k u kaan
ei voi olla puolueeton. Jos
henkilö, joka on työläinen, liittyy
tällaiseen seuraan on h ä n luokkansa
pettäjä, karvajalka; h ä n on tiedoton
omasta tilastaan j a ei huomaa
e t t ä h ä n k i n on yksi n i i t ä joita kapitalismi
riistää ja vieläpä h ä n ön
itse apuna kun h ä n t ä sorretaan.
Työläinen, jos huomaat e t t ä v a l -
ko-suomalalset nostavat päätään,
n i i n tee osasi sen toiminnan vastustamiseksi,
n i i n teet sen m i t ä työläisenä
kuuluu selvqllisuuksiisi. Parhaiten
tässäkin suhteessa voit vastustaa
r i i s t ä j i en hyöklcäystä kun l i i t y t järjestyneiden
riveihin. Liity kommunistipuolueeseen,
suomalaiseen järjestöön,
metsätyöläisten unioon • tai
muihin radikaalisiin järjestöihin.
Oikaisu. Helmikuun 13 p : n ä ilmestyneessä
"Vapauden" numerossa oli
allekirjoittaneen kirjoitus: "Jotain
on vihossa meidän puoluetoiminnassamme".
Mainittu kirjotus oli asialtaan
jonkun verran virheellinen
sekä sanamuodottaan liian räikeä,
asiaan katsoen. IMaijiitussa kirjoituksessa"
l ä h t i • allekirjoittanut' penkomaan
virheitä, tehden samalla i t sensä
syypääksi virheisiin. Suurin
virhe oli se e t t ä laski julkisuuteen
asian joka aivan hjrvin olisi voitu
selvittää lyhintä j a luonollisinta tiet
ä . Myös on pidettävä virheellisenä
menettelyä, että lähtee arvostelemaan
asiaa josta ei ole seikkaperäisiä
tietoja.
Allekirjoittanut on huomaimut
tehneensä erehdyksen kohdaltaan ja
t ä t e n sen myös avoimesti tunnustaa
j a myös allekirjoittanut on päässyt
erehdyksestä itsekritiikkiin j a korjaa
virheensä. — Nick Alden, .
No. 54
Toronton uodsia
Hendricbai
matkaohjelma
s. J . puhuja toveri Martin T T C^
nckson kiertää Port Arthurin
l a seuraavan järjestelmän
7 p. maalisk. Intola
9 p. malisk. Port Arthur.
10 p. Maaliik. Mab^Ua
11 p. maalisk. Shabaqua,
12 p. maalisk. Co.nmee
14 p. maalisk. Fort Fran»
15 p maalisk. Fort Fracci:
17-18 pjnaalisk. Finland
Osastojen toimitsioita, pi-vd^tr
varaamaan huoneu^tcn pujg
suutta varten ja ilmottamaaTh^
puhetilaisuuksista.
Matkaohjelmaa tullaan
maan tarpeenmukaan. .Mtte k^^f"
daan lähemmin neu\oteHä r.^^
kanssa matkojen järj-steivstä. ^
mainituilla paikoilla on toverien t^T
t ä v a kaikkensa puhctilabuuksien^
nistumiseksi. Myöskin pvvdctS
paikaUisia tovereita l.uolentiiS
suta. ctta rautatien pysäkeillä^
joku vastassa. Se helpottaisi raiw
puhujaa turhilta viivytyksUlä yjT
S. J. Port Arthurin alueen
Aluekomitea,
A. Kari, .sihteeä
S . , J . O S . näytelmäseura toimeenpanee
huomattavimman näytäntötilai-suuden
tällä näytäntökaudella, essit-t
ä e n venäjänkieletsä suomennetun
kappaleen "Murros". Näytelmän pääaiheena
on Venäjän laivastossa v.
1917 maalis- ja lokakuussa vallinnut
vallankumouksellinen mieliala.' Juoni
keskittyy 3 historiallisen tapahtuman,
heinäkuun mielenosoitusten,
risteilijä "Auran" lokakuun esiintymisen
ja vastavallankumoukseUs-ten
risteilijän räjäyttämisyrityksen
ympärille.
Näytelmän ylöspanosta johtuvien
kustannusten peittämiseksi on täytynyt
pääsylippujen hintaa jonkun-verran
koroiltaa, ollen ne numeroidut
60^ s e n t t i ä , numeroimattomat
50 senttiä ja ovella kaikki 60 senttiä.
Lippuja saa ennakolta Jokelan
saunalta, Mrs. Anderssonilta, Spadi-na
Avenuen saunalta, Sundholmilta
j a Don-haalilta.
Port Arthnrin notisia
NAISTENPÄIVÄÄ V I E T.
TÄMÄÄN
Jokainen paikkakunnan työläisnainen
liikkeelle tuona päivänä,
maalisk. 9 p. R i e n t ä l r ä ä s i l l o i n joukoin
omalle talolle, jossa on var
a t tu monipuolinen ohjelma tilaisuutta
varten.
Tämän päivän m e r k i t y k s e s t ä on
n i i n paljon puhuttu, e t t ä se V a pauden
lukijoille on selvillä. K e -
hoitamme siis jokaisen saapumaan
selvä -tuomaan kaiklti nekin Auttavat
mukanaan, j o t k a eivät t ä t ä ke-hoitustJj
satu huomaamaan. Terve
n ä k e m i i n !
Juhlakomitca.
Eri paikksdionnilta
tuUutte .kirjettä. jos?a kehoi'.ettäi
pikaiseen avustukseen ja rahan fa-räykseen
Venäjälle lähetettävää fi.
hetystöä varten. Katsoimme sei.'
laisen homman tällä kertaa Ijiaj
aikaiseksi ja päätimme että oHi
ensin saatava nai.stcn toiminta t
nempi vakiintumaan ja saada tö-meen
koko Canadaa käsittävä na».
ten konferenssi. Valita uusi ta-kinainen
toimeenpaneva kom^
jossa valinnassa otettaisiin huraä-oon
suomalaisetkin, koska kana
olemme enemmistönä, c. T. naislsa.
liitossa, ja ccn jälkeen vasta läliä.
t ä ä sinne Venäjäile lähetystö, ta
s i i t ä on joukot ensin päättäneet.
Hienossa toliinassa tällä perukaS»
on aina oltu, mutta viime aifcoiB
se on ollut tavallisuudesta poilfa.
avaa,, luuleinpa jo että täytyy täi
perukalle hommata kauppalan d-keudet,
kun kerran Sudburysta jl-jotaan
julistaa kaupunki, ja mins.
ta nähden sillä ei ole juuri
k ä ä n l a i s i a edellytyksiä päästä siilio
kaupungin arvoon, täällä se ik
toissa sunnuntaina ratkaisliia ffi
n i m i t t ä i n sellaiset valtakuntien ritiset
ottelut, ja tämän kylän pojal
pantiin merkiten rnsimäisiksi jra-mqlsessakin
kunniakkaassa oltdiB-sa.
kuin on 30 kilometriä. HiihlÄ.
I i s t ä . e i auta pulma mitään kunra
ei ollut juuri ollenkaan. — Lempi-
Iskon näkökulmasta
L.S.]l7:n olympialaiset
Samalla käsitteli liittotoimikiuita
kysymystä liittomme osallistuml^^sCä
i - - , •
Edessämme on kaksi uutista Y h dysvalloista.
Molemmat päivälehdis-t
ä poimittuja. Kuvaavia muuten
järjestelmälle, joka "vapauden rnaas-sa"
vallitsee.
Toisessa, joka on tuuman mittainen,
ilman otsikkopöyhkeUyä, kerrotaan,
että eräässä kaupungissa e-t
e l ä s s ä on yöpaikkaa poliisilaitokselta
olleet hakemassa vakinaisesti
naiset j a lapsetkin.
Toisessa--taasen, jossa on kolmen
tuuman korkeudelta otsikkoja, kerrotaan
"harvinaisesineiden" kerääjien
taistelusta sikaarin p ä t k ä s t ä , jonk
a entihen presidentti Coolidge oli
kadulle heittänyt.
Molemmista uutisista kuvastuu c-lävällä
tavalla esiin porvarillinen sa-riomalehtimoraali.
Juttu, jolla y h teiskunnallisesti
olisi jotam arvoa,
vaikuttaa siltä kum se olisi toimittajan
t i e t ä m ä t t ä päässji.; lehteen
^pujahtamaan. J a toinen, jolla ei ole
m i l t ä ä n kantilta tarkastellen — nim.
työläisen näkökulmasta katsoen —
iyhtään mitään arvoa, paisutetaan
suUrjutuksi.
T ä s t ä n ä h d ä ä n porvarillisen sanom
a l e h d i s t ö n t e h t ä v ä t nykyisessä y l -
teiskuänasöa. Niiden t e h t ä v ä n ä on
vafia valvoa, e t t ä kansaa ruokitaan
niiden kautta yltäkylläisesti joillaa
n sikaarinpääjutuffla jä Siteh Ved
e t ä ä n lukijain huomio pois asioista,
joilla on jotain tekemistä y h teiskunnallisen
"kurjuuden kanssa.
K a i k k e i n ruminta jutussa on se,]
e t t ä työläiset ottavat täydestä kaiken
sen moskan, mitä heille tällä
tavalla serveerataan. Vieläpä, kun
he saavat lehden käsimsä, etsivät
juuri tuollaisia roskaisia bulevardi-juttuja
ja sitten nauttivat niiden
tuomasta ."jännityksestä." Öe kai
tuntunee mukavalta elää mukana
jossakin entiseii presidentti Coolid-gen
sikaarin pätkästä johtuneessa
tappelussa? Vai m i t ä?
S u n i l l a täytyy tumiustaa. e t t ä t ä män
meidänkin lehtemme lukijakunnan
keskuudessa on joukko sellaisia,
joille pitäisi päivittäin ser-veerata
yllämainitun kaltaisia "uut
i s i a " ennenkuin he olisivat tyytyväisiä
lehteen. N.s. sensatsioninälkä
Beaver Lake, Ont.
Nal'stenpäivää vietämme täällä
mäaljsk. 9 p. eli ensi sunnuntai-iltana.
Ohjelma on ollut teon alla
jo pitemmän aikaa. Joten voin vakuuttaa
että tulette olemaan taas
tyytyväisiä iltaanne. Ohjelmasta
mainittakoon kappale, yhteislaulua
j a muita yksityis-esityksiä runsaasti.
Sitte myöskin tulkoon näin sivumennen
mainittua, .että tätä Ulan-viettoa
ei lopetetakaan "aamenella"
niinkuin Hirkott menot, vvaan iloisella
tanssimusiikilla joka sopii jokaisen
tassuun.
Kcjious asioita. — Viime n.o. kokouksessa
keskustelimme väliaikaiselta
(toimeenpanevalta komitealta
on irieillä vähän. Ja se osoittaa, ett
ä suurin, valtavasti suurin osa l u kijoistamme
on terveellä proletaarisella
pohjalla. Niinkuin työläisten
tuleekin olla.
Mutta että me täällä toimituksessa
voLsimrac palvella lehtemme kannattajia
vieläkin paremmin, siinä
asiassa vetoamme lukijakimnan a.,
puun. Asia ön, katsokaas, sillä tavalla,
että jokaisen ihmisen näköpiirissä
tapahtuu kaikenlaisia asioit
a joilal on arvoa tulla laajemmaltakin
.tunnetuksi, ja mikäpä olisi
seri parempi Väline näiden asioidenN
laajemmille joukoille timnetuksi tekemiseen
kuin juuri tämä meidän
oma lehtemme. Mitään herraskaisten
sikaarin p ä t k ä j u t t u j a tai sellais
i in verrattavia emme luonnollisesti
ota julkaistavaksi, ellei niitäkin ole
käsitelty ilian tämän ryskät^ömie-hen
näkövinkkelistä.
Erikoisesti: työpaikoilta me haluaisimme
kirjeitä. Samoin myös-
Icin paikkakunnilta ..huomattavammista
tapahtumista, järjestöjen toL
kun vallitsee osassa lukijain keskuu-, "hinnasta ihan järjestään, puutteis-dessa.
ta, mitä mahdolliessti niiden tol-
Tuohon lukijaimme uutisnälkään mintaa haittaa, ja luonnollisesti
olisimme e r i t t ä i n tj-jtyväisiä, jos se myöskin saavutuksista, toisille'paik-todella
kohdistuisi siihen, mihin työ- kakynnille esimerkiksi.. Sanalla sa-lälsliikijän
uutlSiälkä pitäisi koh- " ^ ^ r i : kaikilta niiltä elämänaloilta,
distuäldn, mutta kun vaaditaan työ- Jöiden kanssa työläiset joutuvat jo-vaenjehdeltä.
porvarillisten piirjen ^apäiväiseen kosketukseen,
katujututkin julkaistavaksi, n i i n se Miehisille miehille tahtoisimme a-toki
on j o l i i k a a . settaa t ä l l ä k e r t a a naisemme esiku-
Lohdutuksena jutussa on kuiten- vaksi. Lehdessämme on nyt kaksi
k i n se, e t t a ^ t ä n i ä n sortin lukijoita kertaa julkaistu laajempi'naisten
Long" Lake, Ont-
OEUustoiminta-asioita on slkif-joiLtanut
seurannut kaivat Vm
sä, Ivun sudbiirylaiset ja timmii
s i l ä i s e t kerskuvat osuuskauppsa
kannattajajouko.sta. TimminsilOT
ovat mielestään voiton puolta
koska sudburylaisot tunnustivat^
rupesivat Iceliumaan, että
he Vapautta Icvitläii; tunnustaa
suoraan e t t ä ei lieillit ole ostif
t o i m i n t a v ä k e ä . Siulliurylaisten j
t ä ä liuomauttaa, että kun tu
Vapauden tiilitaloon, niin
v ä t vasempaan, niin kyllä löytäi
osuuskaupan. En tiedä mistä If
k i e l i n e n väki .'^on paremmin
kun suomalaiset, kiire -siellä
n ä k y y olevan, koska palvelojiS
heiluu kuin tulipalossa. Nyt
t y y kehottaa perukan puolesta.^
lee niitä Vapaus-lelitiä iänD#
j o k a kylään; on täällä OSODÖ'
m i n t a v ä k e ä , vaikka hävettää^
noa, e t t ä on semmoistakin
e t t ä juoksevat porvarien
e i v ä t k ä anna kannaiusta
kaupalleen. Lonj,' Lakella on',
tapuoleen jakelu])aikat, joista
tavarata hyvää ja kolituhi:
n i i n ei ole sekään vaikeus esi
J a ne maidontuottajat, jotka I
tavat maltoa omaan liikkee.=c:
miksi Jie eivät osta tavarata o
•ta l i i k k e e s t ä ä n ? Farmari kun
j o k a viikko mai(l(i. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-05-02