Vapaus, March 5, 1930

              Keskiviikkona, maalisk^S pnä—Wed.. March 5
VAPAUS ^ Ost^ kaiUuu, paiui «nnirant»»' Ja säiiiKTiBä juUjpiiiini.
^ • - " ' VAPAUS (Ubtrtr)
»fc» oqpu of Fianijk "VoAea in Caiuaa. PabliiJied dulf «t SaSinrf, Osuzi*
« t ^ t h e r P » » » OlDc» l>^»rtarft,'-Omw«. a* Mcond cUn msuer.
7"-1-^- Tdfautos, koottoii. kitjjiiiaiippa ^ paioo osuiu ulona Etia StieetiUi.
Lännen farmarit tajmtumaksefi
kelkassa
'«fcdiaet: Koauori 1038. — Toimittt* 536W. — Kirja^app» 2387W.
t: Ol0ca iieb work, «draturmenU. ete.) J03»—Editijr S30W.—Book««e 23J7W.
:^ Otoe», Boolutore aod Friaulia;i: Vapxsa Building, Eln» SUeet.
4ttl «aa to i>« mddreued: V«p«u». P.O. Bex 69. Sodbnrr, Out. '
ffj-.- . . . . , TILAUSHINNAT:
-..X-AMJSO. 6 1*. »250, S kk. »1.75 U i kk. 11.80. ~ "adytraUaai» Ja Soome«i M U ma»
*£v* KIMBSI«IU*< l^»k. »6X0. 6 kk. «3.99 ia 1 kk. »1.00.
Äfcketläin pidelliin Canadan ylidisteUyjen farmarien liiton (United
jrajmcrs of Canada) konventioni Albertassa. Kuten tiedetään Jcuiiluu
j tähän järjestöön melkoisesti farmareita aavikkomaakunnissa ja on
i järjestöllä useita edustajia maakuntien läinlaatijakunnissa, minkä ohes-
' ^'a f^iilä on Albertassa vaikutusvaltaa maakuntahallituksessa. Liitto on
ensi kesän. aikana pidettäviin L.
S.U:n olympialaisiin. Olimme sitä
mieltä, että meidän tulisi taasen
csallistua niihin j» siksi päätet­t
i i n k i n tämä kysymys alistaa alus­tuksena
liittokokoukselle, eitä jo-tarpeeksi
ajoissa ryhdj^tään teke-valmistuksia
ja keräämään
varoja voidakKemme sinne csallistua.
Evästäkää seurat siis edustajanne
t ä l t ä varalta, EUlä liittokcrfcouksessa
: JEbferaOitoamotakiet tlM kerU.A^.OO kikai fcenaa. ~ Arlolill^oB auvmiUe ononitoitolok»
M paUutaoma. — NuaekmnoltoUiriotukiet 50e keru, »14» 3 kertaa, — Synt7aailmotuk»«t 11J
lUdOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
«ooentoitolDkaet
. . IJOO
»3.00 2 kertaa. AaancocroilcDotaktci »2.00 kerta. »3.00 kakri k e r u a . — laUo.iUootukaet
^ 4 0 kctu. ^'KKolemaniUaoiBkaet-»2.00 kerta, 50 ItMmakn kiitoiljutcelta. tai muUtorirarlta. —
• i B i M a Ueiot ja< ototeilmotakaef SOc ketta.^ »I.OO kdmc kertaa. — TilapIitJlioettaJJea ia ilmoto»
«enttdnriea «n. TaadittBCM*; libelectäri Umotntiiisu etakiteeo. _^
Ceaetal «drertUiog nte*. 75e-per coK Inch. • Minioiaof cbarca for siagia laaertiaa, 75e. Tlie
•••»PM» U th» be»t adTcrtlaioc laedjosi among the FioDiih people In Canada. '
J M ette ttillosa talnnta «aa ratuatU en«!mäi*eea kirjeeieeaDa, kirjottakaa nadelleas liikkera-taitajab
^rMKBuniaelU niaelUr J . W. AUqiriat. liikkeenboiuja.
Työttömät jätetty kylmille
Muutama päivä takaperin tapahtuneessa ^Canadan parIdjnenlin
istuntokauden avajaisissa pidetyssä valtaistuinpuhcessa vedeltiin suun­taviivoja
hallituksen entisestä ja vastaisesta toiminnasta sekä kysy­myksistä,
joita tullaan ottamaan esille kuluvan istuntokauden aikana.
Joku päivä sen jälkeen esiteltiin hallituksen vakinainen menoarvio-ehdotus.
ViiraeksimainiUu ei kohoa tällä kerralla aivan yhtä suureen lop­pusummaan
Jiuih viime vuodelta, multa hallitus kuitenkin ilmoittaa
"^fajrvitsevansa $399,358,10i haUinlovöörina 1930—3J. Kuinka suu­riksi
ylimääräiset meriöt nousevat ei tietenkään ole vielä tiedossa.
• Vakinaiset menot ovat lähes viisimiljoohaa dollaria vähemmän kuin
^ kuluvana hallintovuönna. Toiselta puolen ovat Kingin hallituksen
;„ ftienol jatkuvasti kohonneet. Hallihtbvuonria 192/}—25 ne tekivät
"^$35,169,803 ja sen jälkeen joka vuosi kohosivat, kunnes hallitus
viime vuonna sai menoarvion mukaan $404,245,1-;W),
•'C. Huikeista menoisia huolimalta on sangen vähän varattu .sellai-r
siin tarkoituksiin, joista edes välillisesti koituisi työväenluokalle hyö-
* lyä, ellei oleta lukuun erinäisiä yleisiä töitä Värien vaadittuja niäärä-
** rahoja, kuten raulitie-, kanava- jä maanlierakennukslin, yleisiin ra-
^ kennuksiin j.n.e, joista lopuksi koituu suurin hyöty visseille pääoma-i
ja liikemiesryhmille. Työttömyys, joka läna talvena on ylillänyt
!^ kaikkien edellisien vuosien nuriierol, ei ole saanut osakseen mitään
"huomiota lukuunottamatta Kingin hyvin epäselvm ja sisällykseltömiä
- lausuntoja hallituksen malidoNisesli tulevaisuudessa euunniUclemasta
I* työttömyysvakuutuksesta.
Työttömyyskysymys — huolimatta sen lavaltomasla kärjistynei-syydeslä
on viskelty virastosta toiseen, kaupunkiliallinnoista maa-kuntiin
ja maakunnista Öltawaah, jokaisen koettaessa välttää vastuuta
/ j a tulosten jäädfesSä initäilöniiksi. Tässä petollisessa pelissä ovat työ-
^- Idä Jvpauksia.. Työtiömien järjestöjä on lierusteltu useii^ipiiii juuriin
^ c|hadalaisiih kaöpuhkeiliih. * Nämä oVal Vaatineet liallilusherroilta
^ työtä tahi palkkaa va^iaayaa avustusta, ^ryöttoinicn mielenosoituksia
: v O ^ järjestetty useissa kaup^ Ensi torstaina tuleVat nämä mic-'
l^nosoSlukstsl, ti^^^ rtiiiiian *latftta^
tuviett lyöltömyjrstriiifUeho&oilUsten kanssa. Silloin on vällassaolijoille
osoiteltava, että vaatimusten takana on työläisten joukkolahto.
-inifii^ufH^nm .
Taloudellisen historian käsityksen luukaan on yhlciskunnallincn
- kehitys riippiuVäiheh sen taloudellisessa rakenteessa lapähliivista nuiu-
~ ioksiSta. Elämä raukautuii talöUiiellisen vältlämättöniyyden lakeihin
ja mikäli elämän taloude^^^^ muutoksia si-
' käli OTUUltuvar yliteUktihnaliise^ luokkien kokoonpano, joi)a
• kansojön valtiolliiieu jä li^^^
• Kapiialisiiiih kbhitys Öh^^t^^ taloudelJislen niuulosten ke-lutystä.
.Tekiiirtiset' ftiuUlökset luotan^^^ ja niiden malidolli-sijöii
tekemät muutokset pääoma^uliteissa, yhdessä, luonnonrikkauk-
' sien muodöstamieit edeilylysten kanssa, ovat 'paisuttaneet Yhdysvallat
maailman kapitatismin taloudellisesti vahvimmaksi tekijäksi. Maail­man
sodan jalkeinört aika öh öliut amerikalaisen kapitalismin impe­rialistisen
paisiimiseh alkaa.
Sota nostatti Amerikan riisläjäliiokan maailman liuonialuimniaksi
velkojamahdiksi. Wallkäiu ori lainannut tuhansia miljoonia dolla­reita
teolUsuus^ijoilusien ja Vältiplaihojen muodossa sodan köyhdytlä-malle
Euröö|jälle. IJ. j5.\A:n kapitalisUluökkä työntää jatkuvasti syr­jään
maailman markkinoilla olevia'kilpailijbitaau. Askel askeleelta
'"^ se in.ra. paköitläUut bi-ittilaisen vieiiliteollisuudcn jä ulkomaan-ipänheinää
väslöri. Taistelu amerikalaisen ja brittiläisen i
j J;uijenkin monessa suhteessa poliittisesti «angen sekava, pelaten suo-
•; rastaan porvariston käsiin, kuten tämäkin konventioni osoitti,
j Niinpä konventiohissa päätettiin antaa kannatus brittiläiselle sup-j
siluimuudelJe kaupassa. Vasemmistolainen ryhmä totesi 'sitävastoin,
että kaupallisia järjestelyjä työläisten ja farmarien eduksi bi v ö i ia
saavuttaa niin kauan kun kapitalistiluokka on vallassa. Konventioni
sentään hyväksyi erään vasemmistolaisten ehdotuksen, että liiton yh­tenä
tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan vehnärenkaiden daattätni-nen
todelliselle osuustoimintapohjalle.
Kokouksessa oli laaja keskustelu vehnärenkaan presidentti Woodin
politiikasta ja äänestettiin WoodilIe sekä lianen apureilleen täydellinen
luottamuslause. Canadian Farmers Educational Leaguen (Canadan
farmarien valislusliitlö) järjestäjä Carl Axelson kiinnitti kokouksen
huomiota siihen, että Woodin toiminta vehnärenkaassa ei ansaitse mi-lään
tunnustusta. Axelson selosti Woodin edesottamisia useamman
vuoden ajalla, todeten että Wood oli aina jarruttanut jokaista edistys­mielistä
alotclla ja oliut yhleistoiminnassa kapitalistien kanssa. Siitä
huolimalta anloi kokouksen enemmistö tunnustuksensa Woodille.
Xonventioni teki itsensä suorastaan naurettavaksi hyväksymällä
päätöslauseen aasialaisten poissulkemisesta British Columbiasta, vaik­ka
viime vuosina ei ole ollut minkäänlaista siirtolaisuutta Aasian
maista, ^1yöskin oli käsiteltävänä Bill Irvinen lakiehdotus, että sodan
sattuessa pakkoluovulettaisiin yksityisomaisuus samalla kun pannaan
käyntiin yleinen asevelvollisuus. Axelson ja hänen kättfialtajansa vas­tustivat
tätä ehdotusta sillä perusteella, että on olemassa ainoastaan
kaksi luokkaa, toinen joka saa voittoa sodasta ja toinen joka kantaa
taistelujen kiiomian, ja että lirvinen ehdotus suorastaan palvelee edel­listä.
Se tunnustaa työläisten pakollisen asevelvollisuuden ja pyrkii
saattamaan pienempien kapitalistien varajlisuuden avustaa finanssi-porhoja,
joiden etujen vuoksi sotaa käydään. Kelloggin ja Locärnon
sopimukset, kansainliitto y.m. eivät ole mitään takeita solaa vastaan,
vaan kuuluvat sodan valmistamisen välineisiin. Jos farmarien täytyy
taistella, on»silloin syytä käyttää aseita vain omaksi hyödyksi.
Yksistään se, että farmarien konventioni vakavasti käsittcir sel­laista
puhtaa-oti kapitalistista alotelta kuin Irvinen ehdotus, viittaa
siihen että mainittu farmarien järjestö on porvarillisten politikoitsijain
taantumuksellisessa talulusnuoraäsa. /Kouraantuntuva lisälodistus oli
se, että kokous lopuksi eväsi edustajaoikeuden Axelsonillä sillä muo­dollisella
syyllä, eitä hänet oli valittu edustajaksi osastosta, jonka
jäsen hän ci ollut. "
Muulcn osoitti kokous farmareiden vasemmistolaisen toiminnan
tarpeellisuuden. Vasemmistolaisen . farmareiden valistusliiton äänen­kannattaja
"The Furroiv" lausuu konventionin johdosta, eitä valistus-liitolla
on entisiä paremmat mahdollisuudet suoriltiaa tehokasta valis­tustyötä
Alhertan farmareiden keskuudessa.
tulee päätettäväksi kysymys edellä-mainitusta
asiasta ja tekemään
suunnitteluja siltä varalta.
"IVoKters Sports" ja "Young
Wbrker"
Näiden kahden englanninkielisen
lehden levittäimsen tarpeellisuutta
haluamme n i i n i k ä ä n painostaa seu­rojen
kuuluviin velv^isuufcsiin si­käli
kuri kallakin paikkakunnalla
siihen löytyy «Edellytyksiä; Edelli­nen
lehti, joka on L . S . U : n julkaisu
New Yorkista, on verraton ase s i ­käläisille
tovereille j ä i a m a l l a *tulisi
meidänkin saattaa sen jokaisen
engl.-kieltä taitavan seuraamme j ä .
senen käteen. Lahteä tulee Cana-daäri
vakinaisesti ainoastaan kah­delle
henkilölle, joten olisi korkea
aika ryhtyä ponteviin toimenpitei­siin
sen levikin kohottamiseksi.
"Young Worker", joka on Cana-dan
Komm. nuorisoliiton julkaisu,
on niinikään e r i t t ä i n tärkeä tais­televalle
työväenluolcalle luokkava-listuksen
levittämisessä engl.-kieli-sen
väestön keskuuteen. Lehdellä on
parhaillaan olemassa erikoinen le.
vitysryntäys 1000 uuden tilaajan
saamiseksi j a siksipä tuleekin jokai­sessa
seurassa sleuroihin. kuuluvien
nuorten ottaa asia sydämelleeh
ja ryhtyä kohdaltaan auttamaan
lehden p ä ä m ä ä r ä ä 1000 uuden tilaa­jan
hankinnassa. Komm. nuoriso­liitto,
joka kaikissa maissa kulkee
etunenässä työväestön talstelukysy-mysten
tunnetuksitekemisessä ja t ä ­män
oivaltaen tulee meidän luok-katietoisina
työläisurheilijoina kan­nattaa
"Young Workerin" levitys-r
y n t ä y s t ä kaikin voimin.
.Canadan porväri)lirieii' yallio elää vielä viimeisen maailman sodan
*asituksissa, vaikka on kulunut jo loistakymri^euia vuolta.: sodan paäl-tynii^
eslä; ' Nyt esitetyssä valtion; vakinaisessa lalousarvioehdotuksessa,
joka kaikkiaan on siinä 400 miljoorian dollänn korvilla, oltavat viime
sodan rasitukset yli 160 miljoonaa, josta suoranaisten sotavielkain kor­koihin
ja kuoletuksiin menee $119,358,478 ja solaeläkkeisiiri $42,-
%000,000*iA » 0 ' . . : ^ » . v . > . * , , . i r ^ J , . 1 s;. . i
Vallankumous heitti Neuvostolijtqssa väestön hartioilla kaikki
imperialistisen sodan velat. Sensijaan saavat veronmaksajat tulevia
sukupolvia myöten maksaa vanhat sotavelät kbrköirieen kapitalisti-sissa
maissa.
on-
'kaups imperia­lismin
väiillä iriäailinan kaiipasta, markkinoista ja siirtomaisia inuo-
- dostaa perusaineksen kansainvälisissä ristiriidoissa, jotka aiheutiaval
^-vaarallista, tulevaan iinperialisUseen solaan kiiliöillavaa painella.
~' Muuan lonlöolairieh jpörvarilehti on äsken asiallisesti kuvannul
T amerikalaisen pääoiiiari yäikulusvallan lisääntymisiä Euroopassa seu­raavaan
tapaan: "Amerikka ori tätä nykyä suurin Icollisuusluolleiden
ulosvicjä, sillä on eräs korkeimmista tullitariffeisla ja tuottaa so ulko-
? mailta välieiimiäh kuin yiepi; se oh yksi suuriininisla velkojista ja
kaikkein suurin mitä vallioJainoilun tulee. Se esillää itsensä iiiaail-nialle
samalla kertaa vaatien jatkuvia maksuja velkojen suhteen ja
kieltäytyen vastaanottamasta niitä tavaroita, joiden kautta yksin nij-mä
maksut voidaan lopuksi suorittaa. Ainoa nudidollincn seuraus
on amerikalaisen pääoman sijoitusten jatkuvaa lisääiityinistä inuodossa
tai toisessa muissa maissa. Tämä useinkin pukeutuu määräävien osakkei­den
hankkimiseen per-usleollisuukt>issa. Monille maille tämä prosessi mcr-
"kitsee joutumista lisääntyvän rahallisen, teollisen ja valtiollisen mää-rääniisvallah
alaisuuteen. 'Meidän ci anneta edes valita rahamme ja
iv henkemme välillä', sanoo muuan tunnettu henkilö. Amerikka tahtoo
• molemmat. Se ei tyydy meidän voiltamiseeri. Se tahtoo «»st^ia meidät
^" kokonaan rv
r Siinä todellakin on muuan piirre kansainvälisten risliriitojrn ta-
"•loudel lisistä teki jöislä., JM ulia Yhdysvallat kuitenkin on joutunut kan-sainvälisen
kapitalismin kriisin kouriin sen vuoksi, ellei Yhdysvallat
yksinään muodosla mitään taloudellisesti crislellyä kapitalistisia aluel-
^ la/vaan kapitalistisen järjestelmän kriisi, ulottuu juuri tähänkin kapi-
""talismin varikirapaan linnoitukseen. Ja kriisi tuo mukanaan luokka­taistelun
kärjislymiseri, josta Yhdysvalloissa on nähtävänä jo iiyviä
- /^imerkkejä, jotka viittaavat tulevaisuudessa syltyviin suuriin työn ja
pääoman välisiin yhleentörmäyksihi, joilla tulee olemaan entistä ku-moukselliseuipi
luonne ja jotka tulevat - p niihin osaMisluvion yhä laa-jempieu,
radikaalisiksi kääiityneiden joukkojen vuok5i — järkyttä­mään
vallassapleyaii niistoyliteiskunnan perusteita.
Lehdissä on näinä päivinä ollut toivorikkaampia kirjoituksia Ca­nadan
v i ^ ä myymättömän Vehnäsadon käuJ3päaftiisen inahdollisuuk-sista.
Myymältä oleva osa viim^ sadosta tekee ii. 130,000,000 bushelia,
jonka lisäksi farmarien käsissä on arviolta h. 80,0ÖÖ,0Ö0 bushelia.
Yhdysvaltain sadosta on -vfelä myymättä n. 157,000,000 bushelia.
Multa olkoon myyntimahdollisuuksien kanssa miten tahansa, joka ta­pauksessa
tulee nykyinen maanviljelyksen riiurrOskausi jatkumaan Ca-nadassa.-
Teknilliset muutokset, traktorien j a yhdisteltyjen leikkuu- ja
puimakoneiden sekä muiden koneistojen käytön laajeneminen mullistaa
lännen' inaataloulta, tehden loimeentulomahdolli^udet entistä V a i -
keaminaksi pienemmille ja keskikokoisille farmareille, jotka eivät
pysty kilpailemaan suurviljelyksen kanssa maanviljelyksen rationali-soimisessa.
G. TUL:n suom. jaos­ton
alaisilie seu­roille
Työräcn Urheilulehden Canadan
numero
Työväen Urheilulehden aloittees­ta
on llittotoimikunta kokoiJksessaan
t.k. 2 p : n ä p ä ä t t ä n y t ryhtyä kai­k
i n voiminsa tukemaan lehden ot­tamaa
aloitetta, että Työväen U r ­heilulehden
juhannusnumero jul­kaistaan
erikoisena Canadan nume.
rona ja painettuna alkakausijulkai-sun
muotoon. Samalla kun terveh­dimme
ilolla t ä t ä Työväen Urheilu­lehden
ottamaa aloitetta,, hiluamme
t ä t e n painostaa jokaisen seuran vir­kailijoiden
huomioon tämän asian
t ä r k e y t t ä ja sitä suurta merkitsrstä
mikä tuollaieslla numerolla tulee
olemaan, sillä tuleehan siitä taval.
laan liittomme 6-vuotisen toiminhan
ajalta ikäänkuin yleiskatsaus seuro-jemmc
ja liiton toiminnasta. T ä ­män
tähden tuleekiii jokaisessa seu­rassa
ryhtyä toimenpiteisiin kuvien
j a kirjoitusten hankkimiseksi tätä
numeroa varten. Kuvia voidaan sii­hen
si.sällyttää koko lailla paljon,
joissa tulee ilmetä ne erilaiset toi­mintamuodot,
mikäli mahdollista,
m i t ä kussakin seurassa on k ä y t ä n ­nössä
ja samalla lullaan siihen l i i ­ton
puolesta asettamaan- kuvia liir
ton mestareista j a ennätysmiehistä,
kuin myös muitakin yleisluontoisia
kuvia. Tämän rinnalla tulee nyt jo
r y l i t y ä toimenpiteisiin kirjoi tiisten
liankkimiseksi seurojen toimirmasta
j a sen lisäksi ilmoitusten hankki­miseksi
sanottuun numeroon. Ilmbl-tuksiakin
yhteisillä ponnistuksilla
voidaan siilien hankkia t ä ä l t ä huo­mattava
määrä jä niiden avulla
kannattaa julkaisun saattamistia ta­loudellisesti
kannattavaksi. Ei ole
myöskään l i i a n aikaista jo nyt ryh­t
y ä harkitsemaan kuinka paljon
s i t ä numel-oa kuhuhkin seuraan
voidaan irtonumeroina myydä ja
t ä m ä n - m ä ä r ä n meidän täytyy ko­hottaa
sellaiseen suöimaan jokai­sessa
seurassa, ettei kenkään saa
j ä ä d ä - ' t ä t ä ; harvinaista julkaisua
vaille. Numeron hinnaksi tulee n i ­m
i t t ä i n vain 25 s e n t t i ä , joka on sik­si
alhainen, e t t ä sekin tulee autta­maan
levikin suuremmaksi saami­sessa.
Ilmoitusten hinnat tulevat
siih6n olemaan samat kuin TyöTOferi
Urheilulehden Joulunumerossakin,
nim. 1|1 sivu 25 doll., 1|2 feivua 13
doU., 1|4 sivu 7 doll.. 1|8 sivu 4 doll.
Tilausten ja ilmoitusten kerääjät
saavat saman asiamiespalkkion kuin
m i t ä aikaisemminkin lehti on myön­t
ä n y t , nim. 20 pros.'
Liittotoimlkunta päätti myöskin e-rlkoisesti
t ä t ä numeröai varten kes­k
i t t ä ä kaiken t ä ä l t ä lehteen aijotun
ainehiston lähettämisen tapahtuvak­si
liittotolmikunnan kautta, jolloin
samalla sitä voidaan täällä jo jär­j
e s t e l l ä jossain määrin vastaamaan
tuollaisen julkaisun luonnetta k u ­vastamaan.
Siis kaikki t ä h ä n nu­meroon
aijotut kuvat ja" kirjoituk-s^
i sekä kaikki ilmoitukset tulee j o ­kaisesta
seurasta l ä h e t t ä ä hitto^oi-mikunnalle
viimeistään toukokäun
1 p : ä ä n mennessä, jotta ne voidaan
t ä ä l t ä tarpeeksi ajoissa saattaa pe­r
i l l e . Kuten sanottu, tulee julkaisu
olemaan samalla 'I^ä[väen Urheilu-
Ifehden juhannusnumero, joten sekin
jo lisää sen arvokkuutta, j ä kuri 'se
tulee meidän omaksi erikoisnume-roksemriie.
^ i n on aivan itsestään
selvää, että' teemme kaiken mitä
voiririne sen saattamiselcsi vastaa­maan
kaikin puolin omia vaatimuk-siamme
paitä sille asetamme. Työ-liön
i a nopeasti ilman viivyttelyjä
j ä ' tui&mme n ä k e m ä ä n m i n k ä l a i s ^i
t ä m ä meidän "vuöaklrja" muodos-l
u u . ^
TilastoIiaavakSiect v:lta 1929
Ainoastaan muutamat seurat ovat
palauttaneet kysymyksessäolevat t i -
lastokaavakkeet, joten olisi jokai­sessa
seurassa, mistä niitä ei ole,
vielä palautettu, tehdä se yöpy­m
ä t t ä , että niiden perusteella voi­daan
laatia liiton toimintakertomus
tilaston esittämien tosiasiallisten n u ­meroiden
perusteelle. Tässä samassa
yhteydessä vielä huomautamme lä­hestyvästä
liittokokouksesta huhtik.
13 p : n ä , joten pidetään se mielessä
j a valmistaudutaari • < l ä h e t t ä m ä än
sinne edustajia mahdollisimman mo.
nesta seurasta.
Tilivelat
L i i t o n tilit, jotka tullaan päät­t
ä m ä ä n 31 p : n ä maalisk.* olisi saa­tava
jokaisen seuran kohdalta mah­dollisimman
hyvään kuntoon, joka
tarkoittaa e t t ä sieurojeri tulisi huo­lehtia
ensikädessä vanhojen tilivel­kojen
suorittamisesta, kuten esim.
y l i m . verojen kohdalta viime vuo-idölta
j ä muutönkift seurojen kirjan­pidon
säännöllisenä pitämisen vuok­s
i oa.-tärkeä.tä, e t t ä , s u o r i t u k s e t teh-^
d ä ä n iliriän^kovin pitkiä viivytyksiä,,;
s i l lä liiton juoksevien asioidäh suo-'
ritUksen vuoksi se on myöskin tar­peellista,
joten pyydämme t ä s t ä a-siasta
huomauttaa.
Tj'öläisurheilutervehdyksellä:
C . T U L : h suom. jaoston p.sta
' P. Ruohonen.
Lukijoille
Sattuneen erehdyksen vuoksi py>'-
dämme lukijoillemme ilmoittaa, että
lehtemme eilisessä naisten osastossa
julkaistussa ruhossa "SuUe, toveri!"
oli tullut seUahien virhe, e t t ä kir­joittajaksi
mainitaan Elmi Lind.
P i t ä ä öila Elmi Siren.
T A M M I K U U N VÄKJUOMA-T
A K A V A R I K O T
Viime tammikuun aikana takava­r
i k o i t i i n Hektngin poUisilaitoksen
kieltoiäkikomennuskunnan toimesta
Helsirigiri kaupungissa *a sen ympä­r
i s t ö s s ä yhteensä 10,681.4 litraa
s p r i i t ä , 102 pulloa väkijuomia sekä
5 autoa, ,3 moottorivenettä, 3 sou­t
u v e n e t t ä ja yksi hevonen.
M u l t a lehtiä kun on katsellut
tässä parin v i i m ^ i ^ k o n aikana, n i in
on selvästi huomattava niiden viha
Neuvostoliittoa vastaan. Onpa leh­tiriepu
sitten minkälainen tahansa;
n i i n se katsoo velvollisuudekseen
olla täydellisesti uskonnollinen tai
ainakin kova "kristikunnan" kannat­taja.
Eä ole tarvinnut k im hetkeksi
pysähtyä sanomalehti mj-ymälän e-teeri,
n i i n huomaa jo etusivun otsi­koista
t ä m ä n seikan "Rukoilkaamme
e t t ä Moskovan Imstityt saisivat
kuulla kirkonkellojen soittoa", u l i ­si
eräskin lehti, joka aikaisem­min
ei ele v ä l i t t ä n y t julalsta muuta
kuin kaikkein roskaisempia juttuja,
kuten ryöstöt ja miirhat, perhe-skandaalit
jjn.s. Nyt. viime päivinä
kuitenl:'m näyttää että tällaisille
ulvojille ori tarttunut "luu kiurk-kuun.'*
Tähän liehee vaikuttanut
kreikkalaisrkatoolisen kirkon pään
asiallinen vastalause. Ukko" näet
sanoi, fettä teidän ori turhaa ulvoa,
sillä Venäjällä ei kirkko' kärsi hal­lituksen
taholta vainoa; ja lisäsi
vielä, että on papit vähäsen saa­neet
kyllä pöksyilleen, mutta se on
annettu heille siitä kun ovat se­kaantuneet
asioihin j o t i a ovat l i i an
maallisia papille. Lisäksi vielä, pa­pin
lausnnon mukaan, kansa ei
v ä l i t ä uskormosta Venäjällä, vaan
kiinnostaa heitä enemmän työn-tasavallan
hyvinvoitf.
T ä l l a i s e s t a vastauksesta jäi kapi­talistien
äänitorvien suu auki ja
nyt kai sitten m i e t i t ä ä n mitä pi­t
ä i s i sanoa ja tehdä. Näistä sel­koista
työläisen pitäisi rriyös ottaa
onkeensa. Järjestyneen työläisen p i ­täisi
toimia entistä tarmokkaam­min
ja j ä r j e s t y m ä t t ö m ä n , ensin l i i t ­tyä
järjestyneisiin ja siten omalta
osaltaan vahvistaa työläisten rin­tamaa.
On' varmaa että jokainen
työläinen joka liittyy joukkoihin ja
t ä t e n antautuu toimimaan työläis­joukkojen
mukana, lyö naulan kuo­levan
kapitalismin ruumisarkkuun
j a vastaavassa määrässä lujittaa
työtätekevien rintamaan. T.>>läiset,
vastatkaa imperialistien työlaisväl-taa
vastaan suunnattuihin hyök­käyksiin,
liittymällä työväen järjes­t
ö i h i n .
Niisiä ohranaseuroista voidaan,
vielä 6hkä riiairiita joku sana. Näi­h
i n (ohrana) seuroihin kiinnitetään
n ä i h i n aikoihin jonkun verran huo­miota,
vieläpä työläisten joukossa-fcin<
- ^ e i i v •'kuuleiä sanottavan, että;
Uiko-(valko-) suomalais seuran joh­tokuntaan
kuinUu sösdemien johto­miehet
j a e t t ä se on siis työläisten-kiri
joukkoliike. Juuri tässä seikassa
se näkyy, että seuran tarkoituksena
on pettää työläisiä. Katsotaanpa
sos.dem. puolueen toimintaa, n i i n se
ei ole ollut muuta kun työväen pet-.
tämistarkoituksessa toimiva puolue.
E i tarvitse mennä pitkästi ajassa
t a a k s e p ä i n e t t ä huomaa tämän. Tie­dämme
että siellä (Suomessa) oli
kerran sosdemit hallituksessa. Jokai­nen
muistaa että siellä silloin tel­j
e t t i in työläisiä' vankiloihiri yhtä-paljpn
kuin muidenkin hallitusten
äikariä, muistamirie miteri- silloin
suojeluskunta (aseellinen fascicsti-j
ä r j e s t ö ) pidettiin hyvänä. Esimerk­k
i : Annettiin määräys että poliisik­si
pääsemisen ehtona on suojelus-kuntakäsvai/
us. Myöhemmästä toi­minnasta
mainittakoon äskettäin
hyväksytty kuristuslaki ja se laki
hyväksyttiin ainoastaan sodemien
toimesta. Nämä esimerkit jo tarpeek­si
hyvin valaisevat m i t ä on mainit­tu
puolue. Jokainen huomaa että
ulkosuomalaisesura, sösdemien kaut­t
a on täydellinen poliittinen pettu-rijärjestö.
Tästä seuraa että jokai­sen
työläisen on noustava taisteluun
t ä l l a i s t a "miksattua" ohranajärjes-t
ö ä vastaan. Jokaisen työläisen ön
saatava i t s e s t ä ä n selvyys, sillä ny­kyään
on tilanne sellainen e t t ä k u ­kaan
ei voi olla puolueeton. Jos
henkilö, joka on työläinen, liittyy
tällaiseen seuraan on h ä n luokkan­sa
pettäjä, karvajalka; h ä n on tie­doton
omasta tilastaan j a ei huomaa
e t t ä h ä n k i n on yksi n i i t ä joita ka­pitalismi
riistää ja vieläpä h ä n ön
itse apuna kun h ä n t ä sorretaan.
Työläinen, jos huomaat e t t ä v a l -
ko-suomalalset nostavat päätään,
n i i n tee osasi sen toiminnan vastus­tamiseksi,
n i i n teet sen m i t ä työläi­senä
kuuluu selvqllisuuksiisi. Parhai­ten
tässäkin suhteessa voit vastustaa
r i i s t ä j i en hyöklcäystä kun l i i t y t jär­jestyneiden
riveihin. Liity kommu­nistipuolueeseen,
suomalaiseen jär­jestöön,
metsätyöläisten unioon • tai
muihin radikaalisiin järjestöihin.
Oikaisu. Helmikuun 13 p : n ä ilmes­tyneessä
"Vapauden" numerossa oli
allekirjoittaneen kirjoitus: "Jotain
on vihossa meidän puoluetoiminnas­samme".
Mainittu kirjotus oli asi­altaan
jonkun verran virheellinen
sekä sanamuodottaan liian räikeä,
asiaan katsoen. IMaijiitussa kirjoi­tuksessa"
l ä h t i • allekirjoittanut' pen­komaan
virheitä, tehden samalla i t ­sensä
syypääksi virheisiin. Suurin
virhe oli se e t t ä laski julkisuuteen
asian joka aivan hjrvin olisi voitu
selvittää lyhintä j a luonollisinta tie­t
ä . Myös on pidettävä virheellisenä
menettelyä, että lähtee arvostele­maan
asiaa josta ei ole seikkaperäi­siä
tietoja.
Allekirjoittanut on huomaimut
tehneensä erehdyksen kohdaltaan ja
t ä t e n sen myös avoimesti tunnustaa
j a myös allekirjoittanut on päässyt
erehdyksestä itsekritiikkiin j a korjaa
virheensä. — Nick Alden, .
No. 54
Toronton uodsia
Hendricbai
matkaohjelma
s. J . puhuja toveri Martin T T C^
nckson kiertää Port Arthurin
l a seuraavan järjestelmän
7 p. maalisk. Intola
9 p. malisk. Port Arthur.
10 p. Maaliik. Mab^Ua
11 p. maalisk. Shabaqua,
12 p. maalisk. Co.nmee
14 p. maalisk. Fort Fran»
15 p maalisk. Fort Fracci:
17-18 pjnaalisk. Finland
Osastojen toimitsioita, pi-vd^tr
varaamaan huoneu^tcn pujg
suutta varten ja ilmottamaaTh^
puhetilaisuuksista.
Matkaohjelmaa tullaan
maan tarpeenmukaan. .Mtte k^^f"
daan lähemmin neu\oteHä r.^^
kanssa matkojen järj-steivstä. ^
mainituilla paikoilla on toverien t^T
t ä v a kaikkensa puhctilabuuksien^
nistumiseksi. Myöskin pvvdctS
paikaUisia tovereita l.uolentiiS
suta. ctta rautatien pysäkeillä^
joku vastassa. Se helpottaisi raiw
puhujaa turhilta viivytyksUlä yjT
S. J. Port Arthurin alueen
Aluekomitea,
A. Kari, .sihteeä
S . , J . O S . näytelmäseura toimeenpa­nee
huomattavimman näytäntötilai-suuden
tällä näytäntökaudella, essit-t
ä e n venäjänkieletsä suomennetun
kappaleen "Murros". Näytelmän pää­aiheena
on Venäjän laivastossa v.
1917 maalis- ja lokakuussa vallinnut
vallankumouksellinen mieliala.' Juoni
keskittyy 3 historiallisen tapahtu­man,
heinäkuun mielenosoitusten,
risteilijä "Auran" lokakuun esiin­tymisen
ja vastavallankumoukseUs-ten
risteilijän räjäyttämisyrityksen
ympärille.
Näytelmän ylöspanosta johtuvien
kustannusten peittämiseksi on täy­tynyt
pääsylippujen hintaa jonkun-verran
koroiltaa, ollen ne numeroi­dut
60^ s e n t t i ä , numeroimattomat
50 senttiä ja ovella kaikki 60 sent­tiä.
Lippuja saa ennakolta Jokelan
saunalta, Mrs. Anderssonilta, Spadi-na
Avenuen saunalta, Sundholmilta
j a Don-haalilta.
Port Arthnrin notisia
NAISTENPÄIVÄÄ V I E T.
TÄMÄÄN
Jokainen paikkakunnan työläis­nainen
liikkeelle tuona päivänä,
maalisk. 9 p. R i e n t ä l r ä ä s i l l o i n jou­koin
omalle talolle, jossa on va­r
a t tu monipuolinen ohjelma tilai­suutta
varten.
Tämän päivän m e r k i t y k s e s t ä on
n i i n paljon puhuttu, e t t ä se V a ­pauden
lukijoille on selvillä. K e -
hoitamme siis jokaisen saapumaan
selvä -tuomaan kaiklti nekin Autta­vat
mukanaan, j o t k a eivät t ä t ä ke-hoitustJj
satu huomaamaan. Terve
n ä k e m i i n !
Juhlakomitca.
Eri paikksdionnilta
tuUutte .kirjettä. jos?a kehoi'.ettäi
pikaiseen avustukseen ja rahan fa-räykseen
Venäjälle lähetettävää fi.
hetystöä varten. Katsoimme sei.'
laisen homman tällä kertaa Ijiaj
aikaiseksi ja päätimme että oHi
ensin saatava nai.stcn toiminta t
nempi vakiintumaan ja saada tö-meen
koko Canadaa käsittävä na».
ten konferenssi. Valita uusi ta-kinainen
toimeenpaneva kom^
jossa valinnassa otettaisiin huraä-oon
suomalaisetkin, koska kana
olemme enemmistönä, c. T. naislsa.
liitossa, ja ccn jälkeen vasta läliä.
t ä ä sinne Venäjäile lähetystö, ta
s i i t ä on joukot ensin päättäneet.
Hienossa toliinassa tällä perukaS»
on aina oltu, mutta viime aifcoiB
se on ollut tavallisuudesta poilfa.
avaa,, luuleinpa jo että täytyy täi
perukalle hommata kauppalan d-keudet,
kun kerran Sudburysta jl-jotaan
julistaa kaupunki, ja mins.
ta nähden sillä ei ole juuri
k ä ä n l a i s i a edellytyksiä päästä siilio
kaupungin arvoon, täällä se ik
toissa sunnuntaina ratkaisliia ffi
n i m i t t ä i n sellaiset valtakuntien ri­tiset
ottelut, ja tämän kylän pojal
pantiin merkiten rnsimäisiksi jra-mqlsessakin
kunniakkaassa oltdiB-sa.
kuin on 30 kilometriä. HiihlÄ.
I i s t ä . e i auta pulma mitään kunra
ei ollut juuri ollenkaan. — Lempi-
Iskon näkökulmasta
L.S.]l7:n olympialaiset
Samalla käsitteli liittotoimikiuita
kysymystä liittomme osallistuml^^sCä
i - - , •
Edessämme on kaksi uutista Y h ­dysvalloista.
Molemmat päivälehdis-t
ä poimittuja. Kuvaavia muuten
järjestelmälle, joka "vapauden rnaas-sa"
vallitsee.
Toisessa, joka on tuuman mittai­nen,
ilman otsikkopöyhkeUyä, ker­rotaan,
että eräässä kaupungissa e-t
e l ä s s ä on yöpaikkaa poliisilaitok­selta
olleet hakemassa vakinaisesti
naiset j a lapsetkin.
Toisessa--taasen, jossa on kolmen
tuuman korkeudelta otsikkoja, ker­rotaan
"harvinaisesineiden" kerääji­en
taistelusta sikaarin p ä t k ä s t ä , jon­k
a entihen presidentti Coolidge oli
kadulle heittänyt.
Molemmista uutisista kuvastuu c-lävällä
tavalla esiin porvarillinen sa-riomalehtimoraali.
Juttu, jolla y h ­teiskunnallisesti
olisi jotam arvoa,
vaikuttaa siltä kum se olisi toi­mittajan
t i e t ä m ä t t ä päässji.; lehteen
^pujahtamaan. J a toinen, jolla ei ole
m i l t ä ä n kantilta tarkastellen — nim.
työläisen näkökulmasta katsoen —
iyhtään mitään arvoa, paisutetaan
suUrjutuksi.
T ä s t ä n ä h d ä ä n porvarillisen sano­m
a l e h d i s t ö n t e h t ä v ä t nykyisessä y l -
teiskuänasöa. Niiden t e h t ä v ä n ä on
vafia valvoa, e t t ä kansaa ruokitaan
niiden kautta yltäkylläisesti joilla­a
n sikaarinpääjutuffla jä Siteh Ve­d
e t ä ä n lukijain huomio pois asiois­ta,
joilla on jotain tekemistä y h ­teiskunnallisen
"kurjuuden kanssa.
K a i k k e i n ruminta jutussa on se,]
e t t ä työläiset ottavat täydestä kai­ken
sen moskan, mitä heille tällä
tavalla serveerataan. Vieläpä, kun
he saavat lehden käsimsä, etsivät
juuri tuollaisia roskaisia bulevardi-juttuja
ja sitten nauttivat niiden
tuomasta ."jännityksestä." Öe kai
tuntunee mukavalta elää mukana
jossakin entiseii presidentti Coolid-gen
sikaarin pätkästä johtuneessa
tappelussa? Vai m i t ä?
S u n i l l a täytyy tumiustaa. e t t ä t ä ­män
meidänkin lehtemme lukija­kunnan
keskuudessa on joukko sel­laisia,
joille pitäisi päivittäin ser-veerata
yllämainitun kaltaisia "uu­t
i s i a " ennenkuin he olisivat tyyty­väisiä
lehteen. N.s. sensatsioninälkä
Beaver Lake, Ont.
Nal'stenpäivää vietämme täällä
mäaljsk. 9 p. eli ensi sunnuntai-iltana.
Ohjelma on ollut teon alla
jo pitemmän aikaa. Joten voin va­kuuttaa
että tulette olemaan taas
tyytyväisiä iltaanne. Ohjelmasta
mainittakoon kappale, yhteislaulua
j a muita yksityis-esityksiä runsaasti.
Sitte myöskin tulkoon näin sivu­mennen
mainittua, .että tätä Ulan-viettoa
ei lopetetakaan "aamenella"
niinkuin Hirkott menot, vvaan iloisella
tanssimusiikilla joka sopii jokaisen
tassuun.
Kcjious asioita. — Viime n.o. ko­kouksessa
keskustelimme väliaikai­selta
(toimeenpanevalta komitealta
on irieillä vähän. Ja se osoittaa, et­t
ä suurin, valtavasti suurin osa l u ­kijoistamme
on terveellä proletaari­sella
pohjalla. Niinkuin työläisten
tuleekin olla.
Mutta että me täällä toimitukses­sa
voLsimrac palvella lehtemme kan­nattajia
vieläkin paremmin, siinä
asiassa vetoamme lukijakimnan a.,
puun. Asia ön, katsokaas, sillä ta­valla,
että jokaisen ihmisen näkö­piirissä
tapahtuu kaikenlaisia asioi­t
a joilal on arvoa tulla laajemmal­takin
.tunnetuksi, ja mikäpä olisi
seri parempi Väline näiden asioidenN
laajemmille joukoille timnetuksi te­kemiseen
kuin juuri tämä meidän
oma lehtemme. Mitään herraskais­ten
sikaarin p ä t k ä j u t t u j a tai sellai­s
i in verrattavia emme luonnollisesti
ota julkaistavaksi, ellei niitäkin ole
käsitelty ilian tämän ryskät^ömie-hen
näkövinkkelistä.
Erikoisesti: työpaikoilta me ha­luaisimme
kirjeitä. Samoin myös-
Icin paikkakunnilta ..huomattavam­mista
tapahtumista, järjestöjen toL
kun vallitsee osassa lukijain keskuu-, "hinnasta ihan järjestään, puutteis-dessa.
ta, mitä mahdolliessti niiden tol-
Tuohon lukijaimme uutisnälkään mintaa haittaa, ja luonnollisesti
olisimme e r i t t ä i n tj-jtyväisiä, jos se myöskin saavutuksista, toisille'paik-todella
kohdistuisi siihen, mihin työ- kakynnille esimerkiksi.. Sanalla sa-lälsliikijän
uutlSiälkä pitäisi koh- " ^ ^ r i : kaikilta niiltä elämänaloilta,
distuäldn, mutta kun vaaditaan työ- Jöiden kanssa työläiset joutuvat jo-vaenjehdeltä.
porvarillisten piirjen ^apäiväiseen kosketukseen,
katujututkin julkaistavaksi, n i i n se Miehisille miehille tahtoisimme a-toki
on j o l i i k a a . settaa t ä l l ä k e r t a a naisemme esiku-
Lohdutuksena jutussa on kuiten- vaksi. Lehdessämme on nyt kaksi
k i n se, e t t a ^ t ä n i ä n sortin lukijoita kertaa julkaistu laajempi'naisten
Long" Lake, Ont-
OEUustoiminta-asioita on slkif-joiLtanut
seurannut kaivat Vm
sä, Ivun sudbiirylaiset ja timmii
s i l ä i s e t kerskuvat osuuskauppsa
kannattajajouko.sta. TimminsilOT
ovat mielestään voiton puolta
koska sudburylaisot tunnustivat^
rupesivat Iceliumaan, että
he Vapautta Icvitläii; tunnustaa
suoraan e t t ä ei lieillit ole ostif
t o i m i n t a v ä k e ä . Siulliurylaisten j
t ä ä liuomauttaa, että kun tu
Vapauden tiilitaloon, niin
v ä t vasempaan, niin kyllä löytäi
osuuskaupan. En tiedä mistä If
k i e l i n e n väki .'^on paremmin
kun suomalaiset, kiire -siellä
n ä k y y olevan, koska palvelojiS
heiluu kuin tulipalossa. Nyt
t y y kehottaa perukan puolesta.^
lee niitä Vapaus-lelitiä iänD#
j o k a kylään; on täällä OSODÖ'
m i n t a v ä k e ä , vaikka hävettää^
noa, e t t ä on semmoistakin
e t t ä juoksevat porvarien
e i v ä t k ä anna kannaiusta
kaupalleen. Lonj,' Lakella on',
tapuoleen jakelu])aikat, joista
tavarata hyvää ja kolituhi:
n i i n ei ole sekään vaikeus esi
J a ne maidontuottajat, jotka I
tavat maltoa omaan liikkee.=c:
miksi Jie eivät osta tavarata o
•ta l i i k k e e s t ä ä n ? Farmari kun
j o k a viikko mai(l(i.<t.:an rahaa,
allekirjottanecn mielestä veJ
suus kannattaa omaa liike
t y ö l ä i s t e n liikettä. — Ma
osasto j a huomaatteko michrf,.-
Iie ovat olleet ahkerana. Siellä,
ten n.sastossa när' tc - kirj^*
melkein kaikilta aloilta,
työläisnaista läiicllä. -la .
puoli näi.s.sä naist-mme kirjou
sa on, kaiken muun Ii.5ätoi se,
ne ovat lyhyitä ja nasevia,
ihan tuntee herkuttelevansa
tarkastellessaan. Niisiä ei
teUa palstamäärin
sanotaan sanottavansa lynJ^.
kh-kkaasti. Sellaisia sanomal:-
joitusten tuleekin olla.
Luonnollisesti, ^^oin kun _
symys joistakin lärivcUtä V^^,
l i s i s tä kysymyksistä, emme ^
laista mittapuuta kayttaa.^
oUaan • suorastaan pakoite-U-den
laajuuden vuoksi,
tarkemmin. Mutta muissa
kokousselostuksia niyot^n-tulee
koettaa p ä ä s t ä tiivi?'^-.-';
nonta tapaan.
K u n tässä tuli näin paljo^j
tua pois .alussa mamitustä^
gen sikaarin tumppujutusta.^-
nee j ^ r a s näyttää
esimerkkiä ja Icpef.aa
kanaan, ettei vcn:v-<i ^•^^
seksi. . Vaikka taisihan t »^
maalia" pidemniäl: i F
k i n . ,
• Kilvottelemaan i i - tnj^^"
ten kanssa omalle Ichdene^
misessa. NaisiUe ei nay ^
hoitusta tarvitsevan anta^.
kyllä pitävät huolen, er^s
osasto pysyy pirteänä- _