1925-07-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S!¥iii2 Tilstaliia hemJK 28 p. — Tiies,, Jtily 2Sth 1925 C!byi.ft.(Ta.n BcomalaiMn työväestön äänenkannattaja, Ilmes-jyy SudbaryEsa, Ont., joka tiistai, torEtai j a lauaataL T o i m i t t a j a t ; S. G. NEIL. ARVO VAARA. VAPAUS (Liberty) Tlio only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-fiElied in Sudbury, Ont., evcry Toesday, Thursday and iatärday. EegiBtered at the Post Office Department, Ottawa, m Egcond clasa tugtter. General advertising rates 75c per coL inch. Mi-oimum charge for single insertion 75c. The Vapaus fs the best advertising medium among the Finnisb People in Canada. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotttkset 60c palstataoma. Nimenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. EuoUmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu tfiitoslauseelta tai muistovärssyltä. Halataantledot j a osoteilmotukeet 50c kerta, $1.00 ^Imekertaa. Tilapälsilmottajien ja ilmotuEakenttuurien on, vaa-dittaessa, lähetettävä ilmotuBhinta etukäteen. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. ^1.60 ja yksi kk. 76<. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -"k. $5.60, puoli vk. $8.00 ja kolme kk» $1.75. Tilauksia, joita ei »eurhj r«ba, el tb.1a lähettämään. paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain tehtcen torstaina kello 3. Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen ttirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Uikkeenhoitaja.1 petEoonallisella nin.«llä. J. V. KANÄ4ST0. Liikkeenhoitaja. Fascismi Suurbritanniassa Tiie Labor Monthly julkaisussa kirjotetaan fascis-misla Britanniassa seuraavaa: Valtakunnan päivänä marssi 5,000 brittiläisen fas-cistijärjestön jäsentä Lontoossa nelimiehisissä riveissä Hyde-puistoon ottaakseen siellä osaa mielenosotukseen. Tämä oli brittiläisen .fascismin toinen suurpiirteisempi yleinen mielenosotus. Ensimäinen tapahtui viime v((on-na välirauhan muistopäivänä Trafalgar-aukiolla, jolloin noin 2,000 otti osaa kulkueeseen. Vuonna 1923, jolloin fascislijärjestö perustettiin Englantiin, he eivät .omien tiedonanto jensa mukaan olleet kyenneet, kokoamaan sataakaan jäsentä kokoukseen Hyde-puistoon. Mutta järjestön kasvu on ollut verrattain nopeata, jotta siihen tulee kiinnittää huomiota* Jos olisi vain kysy inys tietystä järjestöstä, joka kutsuu itseään «brittiläisiksi f(iscisteiksi», niin asia olisi vähemmän tärkeä (vaikkakaan viiden tuhannen osano^ajan kokoaminen mielenosotukseen ei ple mikään helppo tehtävä Lontoon työväenjärjestöille). Mutta järjestö, joka kutsuu it> seään tuolla nimellä, ei ole mikään oikullinen ilmiö, vaan yksinkertaisesti kerskaileva osa paljon laajemmas ta ja syvälliseminästä yhteiskunnailisesta virtauksesta, josta on jo paljon todisteita olemassa. Ansaitsee siis kiinnittää entistä Enemmän'huomiota brittiläiseen fas-clsraib. ' ' ^ Porvariston menettelytavat eivät tee tyhjäksi fascismin mahdollisuutta. Niiden, jotka ovat alituiseen mieliin terotettujen «lakia ja järjestystä» koskevien tarujen harhaanjohtamia, olisi hyvä väiän tutkia brittiläisen porvariston kolmen viimeisen viiosisadan historiaa (mi kä oii ollut niin verisen väkivaltaista, että sitä tus fcin voitanee verrata ^mihinfcään hallitsevaan luokkaan sitten Rooman valtakunnan päivien), samoin kuin sa man porvariston toimintaa nykypäivinä omissa siirtomaissaan* ^ He tulevat pian huomaamaan sen rautaisen nyrkin, mikä piilee Baldwinin sametinprfimoisten pu heitten takana. Äskettäin Bloemfonteinissa tapahtuneessa aseettomien afrikalaisten ampumisjutussa kävi selville, että ampumisen alkoi, ei poliisit, vaan ulvova Valkosten riistäjien asestettu roskajoukko, jota poliisi päällikkö sanoi olleensa kykenemätön pitämään kurissa. Annitsarin verilöylyjen pääteurastaja palkittiin kym-tnenen tuhannen punnan palkii^iplla — tällaiseen tar-kotukseen aina avoimesta brittiläisea porvariston kukkarosta; brittiläisen oikeuden tuomitessa intialaisen, joka uhkarohkeasti arvosteli tuota verilöylyä kirjassaan, kolmenkymmenen tuhannen punnan sakkoon. Amerikassa, hillitsemättömät lynchaukset, Ku Klux Klanien ja suurten teollisuudenharjottajain yksityisten pyssy-miesten urotyöt (joita kaikkia tämän voimakkaimman kapitalistisen valtion viranomaiset ovat «kykenemättömät pitämään kurissa»), antavat edellisen lisäksi opettavan kuvan nykyaikaisen miljonääri-demokratian menettelytavoista. Brittiläinen ja amerikalainen porvaristo toimivat heidäii erinomaisen valtiomahtinsa avulla koko mailman alistamiseksi «lakinsa ja järjestyksensä» alaiseksi, mutta eivät koskaan katso sen koskevan heitä itseään. Ulsterin esimerkki ennen mailmansotaa oli ainoastaan esimakua siitä ilmapiiristä, verrattain turhanaikaisessa asiassa. Kun heidän omaisuutensa — porvariston olemassaolon koko tarkotus ja kohde — tulevat viimein kysymykseen, niin silloin taistelun luonne pian selviytyy. Fascismiin johtaneiden olosuhteitten tutkiminen muissa maissa osottaa, että työväenliikettä Suurbritanniassa uhkaa samanlainen tilanne. Fascismi nousee siellä, missä voimakas työväenliike pääsee sille edistymisensä asteelle, jolla se välttämättömästi tulee esittämään vallankumouksellisia vaatimuksia, mutta on estetty toimin nasta reformistisen johdon takia. Näistä syistä on fascismi sodan jälkeinen ilmiö länsi- ja keski-Europassa* Venäiällä, missä vallankumoukselliseen toimintaan käytiin käsiksi, ei ole fascismia. Italiassa ja Saksassa, mitkä ovat kaksi pääasiallista fascistimaata, näissä kahdessa maassa, joissa työväenliike oli voimakkainta pää lukuun ja mahdollisäti voimaankin nähden, mutta kehnon johdon alaisena, se tuli hervaistua oikeiston johtajien petoksen takia ja toimitetuksi fascismin raadeltavaksi (jonka kanssa oikeistojohtajat ryhtyivät liittoon islain ja järjestyksen nimessai^).- Tämä on se taistelu, mikä on alkanut Ranskassa vasemmistoblokin (fascisti-imperialistit) ja kommunistien kesken. On syytä toivoa, että Ranskan työläiset. Italian ja Saksan kokemuksista viisastuneina, valmistautumat sen varalta paremmin. Suurbritanniassakin työväenliikkeen edistymisen tuloksena on samanlainen tilanne lähestymässä, jonka varalta sen tulee varustautua. PoUittin juttu on tulevaisuuteen nähden erittäin tärkeä merkitykseltään. Siinä ^i ollut mitään epäselvyyttä rikokseen, eikä fascistien täyteen vastuunalaisuuteen nähden. Tuomarin sanat olivat selvät: «Olisi turmiollista, ellei Pollittia, joka on tunnettu kommunisti ja on pitän}! kapinallisia puheita,- tuomit taisi ansaitsemaansa rangaistukseen brittiläisen lain mukaan. . «Tämä juttu herättää kysymyksen kansalaisvapauk sista. Se olisi hirveätä menettelyä, jos kansa ottaisi lain omiin käsiinsa^a voisi, jos se haluaisi pidättää keitä henkilöitä tahansa, jotka omaavat sille ja mahdollisesti yksilöitten enemmistölle epämieluisia mielipiteitä, ja panna heidät telkien taakse.» Kaikki syytetyt vapautettiin. Vapauttamistuomion vastaanottaminen oli vielä enemmän merkille pantavaa. Kapitalistisessa Ididistössä ei esiintynyt vastalauseen hiiskaustakaan. Parlamentissa ei lausuttu miltään taholta paheksumisen sanaakaan. Työväenpuolue ja itsenäinen- Työväenpuolue eivät nähneet mitään syytä ottaa asiaa esille- Manchester Guardian, joka on niin kiihkeä-vapauksista vieraissa maissa ja valmis kirjottamaan pitkiä moraalisaarnoja, jotka perustuvat joutaviin valheellisiin huhuihin Venäjästä (kuten esimerkiksi väitetystä Shaw-boikotista, josta se.kirjotti monta somaa moraalisaarnaa liberalismin nimessä, kunnes koko juttu havaittiin valheelliseksi) oli vaiti tässä kotimaisessa kysymyksessä. Fascismin edelläkäyminen oli hyvin valmisteltu. Tähtäin tulevaisuuteen ori asetettu Jos tämä kaikki on näin helppoa täyden rauhan vallitessa, niin mitä voidaan odottaakaan silloin, kun ilmassa on hiukan sähköä? Suurbritanriian työväenliikkeelle on erittäin tärkeätä ottaa esille kysymys fascismista viipymättä. Valmistautuneena ei työväenluokalla ole mitään pelättävää, mutta jos kysymys saa olla tuuliajolla, niin samat kokemukset ovat odotettavissa, kuin muissakin maissa* Valmistautuminen käsittää kaksi seikkaa: Ensimäisek-si, vihollisen toiminnan ja suunnitelmien paljastamisen ja julkiseksi tekemisen, ja toiseksi työläisten paikallisten puolustusjärjestöjen luomisen epäjärjestyksien ehkäisemiseksi. On edullisinta, että näihin toimenpiteisiin ryhdytään järjestelmällisesti keskusjohdon alaisina. Me suositamme Työväenpuolueen pääneuvostolle harkittavaksi erikoisen komitean asettamisen tarpeellisuutta, joka ottaisi koko kysymyksen kaikessa laajuudessa käsiteltäväkseen, ja joka työskentelisi ammattiyhdistysten neuvostojen kanssa (joka todennäköisesti voisivat antaa arvokkaita tietoja) ja joka sitten antaisi lausuntonsa . asiasta tulevalle ammattiliittojen kongressille. Ellei tätä tehdä, on asia Joka tapauksessa otettava esille kongressissa. > Häviävä Englanti Kääntäkäämme katseemme Englantiin! Tuleeko siellä tapahtumaan hiilenkaivajien lakko? Merkitseekö Englannin hiilenkaivajien lakko sitä, että Belgian, Ranskan, Saksan ja mahdollisesti myöskin Yhdysvaltain hiilenkaivajat menevät myötätuntoisuuslakkoon? Onko mahdollista, että Englannin järjestyneet työläiset antavat kannatuksensa hiilenkaivajille? Tuleeko Englannin hallitus mobilisoimaan armeijan ja sotalaivaston lakkolaisia vastaan? Nuo ovat yhtä tärkeitä kysymyksiä kapitalismin historiassa kuin olivat ne, jotka aiheuttivat Europan sodan v. 1914. ' «Pankaa merkille», sanoo englantilainen työväen-mies (Jeorge Lansbury toimittamassaan Labor "W*eekly lehdessä, «tämä ei ole mitään tavallista työnantajien ja työläisten välistä pikkuriitaa.» «Olemme tulleet tilanteeseen, jossa meidän täytyy suunnitella pesänselvitystä kansallisten tulojemme kanssa ja elää kesällisellä pääomallamme», sanoo Englannin työnantajien yhdistyksen edustaja ja yksi maan huomatuimpia kapitalisteja Allan Smith. «Ellei mitään telidä vientimme suurentamiseksi, meillä on edessämme vararikko.» Työnsaanti Englannissa on vuosikausia ollut riippuvainen ulkomaasijotuksista, jotka ovat olleet. mahdollisia sen vuoksi että kauppabalanssi on ollut maalle edullinen* V. 1924 sijotettiin englantilaista pääomaa ulkomaille vain $150,000,000 ja kaikesta päättäen sijo tetaan tämän vuoden aikana vain $100,000,000. Ja tämän seurauksena me näemmekin, että 15.8 pro senttiä hiilenkaivajista, .12.1 prosenttia koksinpolttajis ta, 15 prosenttia saviteoUisuustyöläisistä, 19*3 prosenttia lasiteoHisuustyöläisistä, 17.7 prosenttia raskas-rauta-työläisistä, »23.6 prosenttia terästyöläisistä, 22.7 prosenttia pehi-työläistä, 17.8 prosenttia villakutpmotyö-läisistä, 40.1 prosenttia pellavateollisuus työläisistä^ 32.6 prosenttia joki-, kanava- ja satamatyöläisistä on työttömänä ja välttyvät yleisesti työttömyydestä vain siten, että työaikaa säännöstellään siten, että kukin te kee muutaman päivän viikossa luonnollisestikin alennetuilla palkoilla. . . «Kapitalismi», sanoo Englannin rautatietyöläislen lii ton sihteeri ja Labor Partyn puheenjohtaja CT. Cramp, «militarismin ja äärimmäisen kansallisuuskiihkon kanssa, jotka aina seuraavat sen vanhuudenpäiviä, on häviämässä. Minä uskon, että kapitalismin häviäminen tapahtuu toista tietä kuin mitä ne, jotka.ovat sosialismin lippua pitäneet ylhäällä, ovat ennustaneet. «Monet meistä epäilevät tuleeko enää milloinkaan aikaa, jolloin tämän saarimaan^ kaikki työläiset saisivat tehdä työtä. Voipa käydä .niinkin, että väkilukumme alenee pienemmäksi kuin Tanskan ja ^Hollannin.» Näin käy valtakuntien, jotka ovat perustetut riistolle. Niillä, jotka seuraavat Englannin hidasta häviän)istä on silmäin ed«sä yksi historian suuria näytelmiä!, Lelands Olds Fed. Pressissä. Kansaliisuuskysymys oli yksi niitä, joita aikaisemmin kaikkein vähimmin harrastettiin puoluepiireissämme. Siitä kirjoittivat ainoastaan muutamat eri kansallisuuksiin kuuluvat, rakentaen omia ohjelmiaan, jotka useinkin .olivat pikkuporvarillisen kansallisen hengen läpitunkemia. Meidän puolueemme on taas suhtautimut kansallisuuskysymykseen kielteisesti eikä ole erikoisemmin syventynyt kansallisuuskysymysten ratkaisuun, luottaen siihen, että se on ratkaistu Ha» puoluekokouksen päätöksellä, joka myöntää eri kansaUlsnuksiUe vapaan itsemääräämisoikeuden. Poikkeuksena oli toy. Lenin, joka koko ajan hyvin tarkkaavaisesti seurasi kaiklds kansallisuusasioita. Jo V. 1894, ensimäisessä julkaisemassaan kirjassa "Ketkä ovat kansan ystäviä", hän läheisesti käsitteli kansallisuuskysymyksiä. II puoluekokouksessa V. 19p3 teki hän myös alustuksen samasta asiasta. Kisbi-nevskissa tsaarihaUituksen toimitta-njan juutalaisvainon (pogromin) jälkeen kirjoitti tov. Lenin hyvin paljonpuhuva]^ ja lämpimän kirjoituksen näiden tapahtumain johdosta. Tov. Lenin v. 1910 osoitti ensi-mäisenä sen suuren merkityksen, mikä Idällä on vallankumouksessa. Tästäo hän puhuu kirjasessaan "Edellä kulkeva Aasia ja jälelle jäänj^ Europa". Siihen aikaan näytti hyvin kummalliselta lukea Europa jälelle jääneeksi Aasian rinnalla, vaikkakin nykypäivinä K i i nan tapahtumat, taistelut Marokossa, mestaukset Egyptissä j.n.e. osoittavat Idän merkityksen meille riittävän selvästi. Sen vallankumouksellisuus on silminnähtävä ja siis on se paljon edellä Lännen kapitalistisia maita. Tov. Lenin sydäniensä pohjasta vihasi Venäjällä vallassa ollutta ve-näläistyttämispolitiikkaa. Yhdelle kaukasialaiselle toverille, joka kuol i Bakussa murhattujen 26 komisa-rin mukana, kirjoitti m. m. seuraavaa: "Eikö valtion laillinen kieli merkitse keppiä, joka tekee venäjänkielen vihatuksi! Kuinka te ette tahdo ymmärtää sitä psykologiaa, joka on erittäin tärkeä kansalli-suuskyi tetään pientäkään pakkoa ja pQaa,- johtaa olemattomiin suurten valtioiden yhtenäisen kielen keskittämisen . . . Eikö vanhanaikuisen po-i liisivallan kaltainen kielenkäyttö kymmen- (tuhat-) ^kertaisesti - tee venäjänkielenkäytön levenemistä vapaissa Liittoon kuuluvissa tasavalloissa yhä vaikeammaksi!" Tästä käy ilmi se viha, joka kyti Leninissä kansallista sortoa ja pakotusta vastaan. Hän erikoisella taidolla alleviivasi, että kansallisuuskysymyksen ratkaisulla on mitä suurin vaikutus eri kansojen psykologiaan, joka on hyvin vaihteleva ja johon on sovelluttava. Tätä kantaa eivät useat ole vielä voineet omistaa ja on sen hyväksi vielä tehtävä paljon työtä, eimen-kuin se tulee kansantajuiseksi ja jokaiselle selväksL Tov. Leninin kansallisuuspolitiikka, jota puolueemme johtaa ja tov, Stalin, Neuvostovallan kansallisuuspolitiikan toimeenpanijana, toteutt i , on jb antanut suuria tuloksia. Me olemme sulautuneet yhdeksi vel-jesperheeksi. Liittomme monilukuisten kansallisuuksien uskonnollisesta, sivistyksellisestä ja taloudellisesta eroavaisuudesta huolimatta. Vallankumouksen rintamilla, kansalaissodassa, taistelussa rauhan puolesta ovat eri kansallisuudet kulkeneet yhtenä joukkona, jättäen jälkeensä kaikki kansallisella pohjalla aikaisemmin vallassa olleen vihamielisyyden. Nyt voidaan sanoa, että aika, jolloin Venäjä harjoitti pakoitusta ja sortoa'^ pienempiin kansoihin ja kansallisuuksiin nähden, on jo" ohi. Leninismin pohjalla muodostettu kansojen liitto kulkee nopein askelin internajsionalismia kohti, antaen jokaiselle kansallisuudelle tilaisuuden kulttuurinsa kehittämiseen ja elämänsä parantamiseen sekä tehden mahdolliseksi pääsyn veljes-rauhaa rakentavien kansojen veljesliittoon, jossa- ihminen ei tule riistämään toista ja vahva sortamaan heikompaansa. Tähän kehoitti meitä tov. Lenin. Miten tähän nopeammin pääsemme, osoittaa meille hänen neuvonsa ja opetuksensa kansallisupskysy-sa, valnustantua laokkataistehion, taisteluun paremman yhteiskuanan .rakentamiseksi, jossa ei ole puutetta eikä kurjuutta, vaan hyvin voipia tasa-arvoisia ihmisiä. He kutsuvat teitä kaikkia sorretuita Jianssaan yhteisrintamaan, siliä uuden yfateis- -kunnan rakentamisessa . tarvitaan kaikki työn raskaan raatajat. Yhtykää heihin. Voittomme on silloin varma, kun ' kaikin yhdessä taistellaan. Toveruudella, T. H . . Vihdomldn on talomme valmis ja nyt julkaisemme luettelon kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat tavalla taikka toisella avustaneet talomme rakentamisessa. 7.C0 7.£5 Rahaa Työt Olga Perkiö ....% 2.00 Emma Laahanen 1.00 Hilja Erkkilä .... •Evert Erkkilä .... Sam Matson .... Victor Kesti .... Peter Kuittinen Jonas Mäki .... Herman Tiala J . Seppi Raakel Niemi C. Hil^erg E. Rasinperä Valte Liikala Felix Lukala' 1.00 5.00 3.00 3.00 1.00 5.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 Yht 2.00 1.00 1.00 5.00 3.00 3.00 1.00 5.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 Art Toivonen . . . . ^ Arvo Sjögren * Frans Alen ....... T^f f ^ Kosti Tuominen to":! " -^ Jaakko Nevala .... ^0 John Pyykkö Yrjö Vainio .... Otto Lind ........ Kalle Pasanen.... - 22-20 22.53 ' 28.CÖ 25.13 - - - 8.50 24.00 2100 16-50 16.5g 14.00 1153 3.50 s.5a 3.50 5.50 1<>-5Ö lOio 14.00 iioa 21.00 2Ug 10.50 10.50 Aug- Mäenpää,... Kalle Arberg .... Kalle L^ino .... Victor Katila.... O. Leppänen .... Kusti Sainio .... Väinö Saari Axel Virtanen 2q en o,. ' Edw. Tienhaara S ' " J "^^^ Henry Kulmala.... "' ° '^^"^ Otto Laahanen Belmi Koskela Väinö Lehti Hanna Heinonen 1.00 Elvi ja Wm.Koski lo.oo Enne Koskela.... i.OQ Aliina Jurmu.... Jenny Järvi .... Ida Allen 1.00 1.00 Elsa Autio ........ 1.00 l.OÖ Toivo Mark .... 2.00 2.00 Otto Häkkinen. 1.00 1.00 K. G. Tuumanen 1.00 ........ 1.00 Hormavirren perhe 25.00 25.00 V. Lähde, Finnish Bottling Works 4.60 4.60 J. Lammi 1.00 1.00 Otto Toivonen.... 5.00 5.00 John Hyypi^ .... 1.00 l.OÖ Edw. Tofttila.... 1.00 1.00 V. Janakka 1.00 1.00 C. Raivo 1.00 1.00 A. Lehto 1.00 1.00 1.00 2.00 s s ä j a joka, jos käy-1 myksessä. Tmton iiitisia "Viaducti"-)toitten alkamista odottaa kaupungissa tuhansia miehiä,: joukossa -suomalaisiakin, mutta alkuvalmistelut sujuvat kpvin hitaasti. Spadina-avenuen kohdalla ovat l i - käviemärityöt käynnissä, jotka täytyy saada valmiiksi ennen kun suurempiin töihin' voidaan ryhtyä. Itäisellä osalla ratapihaa pitäisi loka-viemärityöt alotettaman tämän kesän ajalla. Näinä, päivinä alotetaan purkaamaan Front-kadun eteläpuolella, Yonge ja Bay katujen välissä olevaa vanhaa tullihuonetta tehdäkseen tilaa Front ja Lake- katujen välille rakennettavalle tilapäiselle sillalle. Bloorrkadun kaivaukset, jotka kulkevat C.N. ja C P . rautateitten alitse, ovat olleet työn alla, vuoden ajan ju' valmistuvat ne muutaman viikon kuluttua. Royce-avenuella, C P . rautatien alla ovat kaivaustyöt myös täydessä käynnissä. Postipiireihin jaetaan Toronton kaupunki elokuun puolivälin paikkeilla. Tällainen järjestelmä on ollut useita vuosia käjrtännössä muutamissa Europan suuremmissa kaupungeissa, mutta Canadassa ci sitä vielä ole kokeiltu. Sen käytäntöön tultua on kaikkiin Torontoon tulevien postilähetyksien osotteihin liitettävä sen postipiirin numero, jossa osotettu henkilö asuu.—Joku, nostavalta, kun katseli miten ihmisiä ensikerran suurissa joukoissa alkoi • saapumaan Soon toverien rakentamaan taloon. Oli helppo huomata, että heidän sydämet sykkivät l u jasti sille aattelle, jonka puolesta Soon toverit ovat ahkerasti jä itseään säästämättä uhranneet paljon, rakentaessaan työn temppeliä, missä tullaan julistamaan kommunistista luokkatietoisuutta. Kaikki ihmiset olivat kerrassaan ihmeissään ja olihan siihen aihettakin, sillä kun ottaa huomioon kaikki ne vaikeudet, jotka ovat työläisillä edessään silloin, kun joudutaan niin suuriin rahallisiin tekemisiin kuin talon rakentamiseen. Suurin osa juhlavieraista oli meidän toimintamme kannattajajoukkoa ja tovereita. Mutta oli joukossa niitäkin, jotka eivät ole pitäneet, tapanaan käydä meikäläi.s-ten, iltama- tai mui§sa juhlatilai- ;suuksissa. Ei ainakaan siihen aikaan, kun allekirjoittanut oli Soos-sa. J. Suominen .... "iöO Liisa Syrjälä .... 1.00 Lauri Luoma .... 2.00 C Kauppinen .... 1.00 Bruno Aho 2.00 Edi Ranta 2.00 Anselm Mäen perhe , Oscar Mäki 1.00 Verner Aalto .... 5.00 Chas. Tervo .... 13.00 John Konka .... 16.00 Ang. Angila .... 50.00 Matti Huhtala Aulis Koski Nestor Mäki .... J::: Isomäki P. Nurmi ........ V. Tuomi Sulo Laitinen .... Frank Ekman .... Vale Matson 6.00. Väinö Niskanen 1.00 M. HendrLcksoh 1.00 Werner Joki .... 5.00 O. Bery 1.00 Manuel Mäki .... 1.00 S. Mackie 1.00 Isak Perkiö .... 2.00 .50 1.00 2.00 1.00 2.00 2.00 10.00 ......... 10.00 .....1 1.00 5.00 13.00 16.00 50.00 3.50 3.50 5.25 5.25 10.50 10.50 1.75 1.75 1.75 1.75 11.00 11.00 10.00 10.00 3.50 3.50 6.00 1.75 2.75 1.75 2.75 5.0.0 1.00 1.00 1.00 2.00 SaiiltSfe;iirieiiiiiiti§k Terveisia juhlilta. Olivatpa ne Soon osaston talon avajaisjuhlat kerrassaan mahtavat. Tuntuu kerrassaan ihmeelliseltä se, että Soon työläiset ovat voineet saada itsel leen niin komean talon. Kyllä siinä on varmasti saanut ahkerasti yrittää, että« voitiin avajaisjuhlia viettää, jotka oUvat t. k. 16, 17 ja 18 p:nä. Ne oli järjestetty niin monipuolisesti, että varmaan , kaikki juhlavieraat oHvat; niihin tyytyväisiä. Yksityiskohtaisesti en lähde juhlien menosta tekemään selvää, -koska en ole paikkakunnalla asuva ja uskon, että soolaiset ovat keskuudestaan valinneet henldlön tai yelvottaneet vakituiset kirjeenvaihtajat teketoään selostuksen tästä jnhlatilaisugdesta. Juhlavieraana mainitsen vaan niistä Heistä kai tuntui ihmeelliseltä, "että mitenkähän ne ovat saaneet tämän talon rakennettua, huQHmatta siitä, että he ovat köyhiä. Meistä taas, jotka olemme mukana työväenliikkeessä, tuntui kerrassaan rohkaisevalta, nähdessämme mahtavan työn temppelin valmiina alkamaan siihen toimintaan, mitä varten se on rakennettu. •Ohjelma oli hyvää. Yleisö palkit-ä kaikki ohjelman esitykset voimakkailla kättentaputuksilla. Toiseksi juhlaillaksi oli järjestetty 4anssit. Kyllä näytti jalka hyvästi luistavan uudella lattialla. Tanssijat näyttivät nauttivan tästä tilaisuudesta, koska viimeiset olivat lähteneet tanssiaisista neljättä käydessä aamulla. Kolmantena iltana esitettiin näytelmä "Juoni", ja sen esitys meni tyydyttävästi. Kappale on yksi parhaimpia työväen näyttämjöille kuuluvista näytelmistä. Tyytyväisenä lähtivät ihmiset sen loputtua nukkumaan. Nyt, kun Sophon on rakennettu uusi ja tilava työväentalo, tulisi niittenkin työläisten, jotka eivät vielä kuulu kommunistipuolueeseen, alkaa käsnnään siellä j a tutustua siihen oppiin, jota siellä opetetaan. Me ikaikki työläiset tunnemme joka ipaivä ne puutteellisuudet, joista me joutumme itse kärsimään j a juuri tällä talolla tehdään selvää siitä, e t t ä mist» se puute j a kurjuus joh tuu ja kuinka se voidaan poistaa. Nick Krompotick 100.00 .......lOO.OO Evert Lähde .... 2.00 2.00 Lempi Niemi .... 3.00 3.00 F. Rannisto .... 7.00 ........ 7.00 Adams Dry Goods 1.00 1.00 Fr^nk Ayout Dry Goods 15.00 15.00 Matt Thoun Dry Goods 5.00 5.00 Taylor Bros. Lampun arvo 26.00 25.00 Edw. Kuusela .... ........ 10.50 10.50 Wm. Lehtinen ..^.ll.OO 5.25 16.25 John Pennanen.... 14.00 1.75 I5.i:5 Esther ja Nikolai Puisto 5.00 5.00 J. Pi(. Heinonen 55.25 55.25 H. Sula 1.00 l.ÖO B. Kanerva 1.00 ' 1.00 E. Telkkinen .... 1.00 1.00 H. Hämäläinen 21.00 17.90 38.90 E. IBenson 2.00 2.00 Evert Harju .... 10.00 ........ 10.00 Ida ja V. Rossi 26.00 26.00 Henry Hill 15.00 15.00 -4tte Hytönen.... 5.00 5.00 Lizzie Hill 1.00 1.00 JEmel Minkkinen 15.00 7.00 22.00 Arvo Kataja .... 6.00 6.00 K /Karjalainen 20.00 31.50 51.50 R. Hurskainen .... 1.50 1.50 Victor Hill ........ 6.00 ...5.00 Kalle Jussila 10.00 10.00 Miina Mäenpää. 3.00 3.00 Erkki Puro ........ 10.25 10.25 Hj. Hurskainen 10.00 33.25 43.25 Henry Rouvinen 50.50 ........ 50.50 Oskar Nikulainen ........ 7.00 7.00 Richard Valden 8.75 8.75 Alex Mäki ........ 10.50 10.50' Eino Rutanen 5.00 5.00 Urho Kataja .... 1.00 28.00 29.00 Emfl Lind ........ 1.00 22.75 23.75 Jaakko Venna.... 1.00 5.25 6.25 Marie Hietala .... EUe Aho Soffie Lehti .... Yrjö Mäkinen..., Soffie Mäki .... Sanna Huhtala.... Uuno Joki 2.00 Victor Humasti 5.00 L i l i Kallio 2.00 K . . Leino lO.OO Kalle Pellinen Arthur Ylönen Eino Rinne Apel Ylönen .... Albin Häkkinen Lauri Nurmi Eino Perkiö .... Urho Heikkilä.... Valentine Aho.... Albin Halmberg Kalle Visanen.,.. David Nieminen John Hietala .... Nick Harju .... Erland Kallio.... 1.00 H. J. Tuomi .... 2.00 Aalto 2.00 Niilo Moisio" .... 1.00 M. Koskela 1.00 John Koski • 1.00 KaUe Ranta .... 5.00 Anni Ylinen .... 2.00 John Pyykkö.... 5.00 ... U. Kaiho ..; 2.00 John Koivisto .... 1.00 Lempi Kulmala.... 2.00 K. Rutanen .... 5.00 Julius Hanson.... 5.00 Sandra Hanson. 5.00 Mrs. ja Mr. . Liljebeck ........ 5.00 Mrs ja Mr Koist 5.00 John Mattila .... 1.00 Lahja Kallio .... 1.00 Hannes Jääskelä 1.00 D. Sharabura .... 1.00 Mike Burky .... 1.00 Peter Leshuck,... 200 Geo; Kuis 1.00 J . Kuyzanovody .50 Lonis Sunddy .... .50 Nick Dominick.... 5.00 J . Juwow 1.00 A. Pecanic 1.00 Fred Tuominen 5.00 Wm. Mäki 5.00 Anni Syrjälä .... 50 M. Ketola, Bakery 5.00 K. Aarnio .75 Nick Mäki 1-00 Aino Vesa 1-00 W. Harju 1.00 John Nelson .... 5.00 1-00 2.00 .... " 1-00 2.00 1.00 ........ 1-75 2.00 2.00 .... 7.00 • 28.00 28.00 -21.00 21.00 • 30.32 S0:32 56.20 5Siö ........ 1,00 10.00 1,00 LOO 2.00; 1.00' 2.00 1.00 3.75 2;oo 1.00 2,00 5.00 2,00 10.00 21.00 21.00 3-50 3.50 3.50 3.50 7.00 9.00 1.00 .3,50 J,50 6.25 6.25 15.75 15;75 3.50 3.50 10.60 10.50 1.00 31.50 32.50 12.25 12.25 7.0Ö 7.00 5.00 24.50 29.50 10.50 10.BO . 1.00 . 2.00 . 2.00 . 1.00 . LOO . 1.00 . 6^00 .• 2;00 m . 2,00 . 1.00 . 2.00 . 5.00 . 5.00 , 5.00 5.00 1.00 I.OO 1.00 1.00 IM im • M .60 ' 5.0D 1.00 . 100 5.00 6.00 .60 6;oo • .75 1.00 1.00 1.00 5.00 $769.85 $1107.97 $1878.82 Eri osastoilta tervehdyksien kanssa: Cobalt, Ont. • ?25.09 Sudbury, Ont •• 12-J Timmins, Ont: • l"-"" Port Arthur, Ont Koko Summa tähän atti 10.00 $193Si2 Näistä kaikista lahjotuksista las-suu johtokunta ja rakennustci^ kunta kiitoksensa ja toivoo, e» yhteisymmärrys ja solidaarisuus säilyisi edelleenkin keskuudessamine. . Rakennustoimikunnan puolesta: Wm. Lehtinen. V ä i n ö» Huomautus. - Jos on toD^ merkinnöissä erehdyksiä, olkaan vä ja huomauttakaa. Finnish Örsanixation of Cuai» Local No. 5, ^ ^ 126 Thompson St, Soo, Ont-- havannoista, mitä tein siellä. •Ensi iltana häytti kerrassaan in- Se joukko, joka on siellä toiminnas- A. Ojanen Axel Leppänen. Art Lehti ........ Antti Xeppänen 10.50 10.50 2L00 21.00 ....... 24.60 24.50 ....... 33.05 33.05 Kalle Johnson.... 33.30 33.30 .... 26.45 26.45 .... 28.30 28.30 .... 33.30 33.30 ... 9.30 9.30 ... 24.20 24.20 ... 17.50 17.50 Väinö Lintula.... Erkki Valkonen Niilo Vaanila .... J; T. Mäki "^0 Lintula.... Aug. Wallsden Yritti Itsemurhaa. ^^1°^^ 17:sta päivä sulkeutui T. (paremmin tunnettu mrae_iia_'^ Tampere) huoneeseensa eraaj»^ kalaisessa hoteUissa ja ' e H ^ J ^ . taveitsellä toisen ««fc kunsa siksi pahoin, että .dollisesti oUsi kuollut v e r ^ ^oon. ellei heti olisi saadut apua. Mutta viereisessä asuva mies, '^^^T outoa morinaa Niemisen DU ilmotti siitä hotelKn omistajaEe.^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 28, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-07-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250728 |
Description
Title | 1925-07-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | S!¥iii2 Tilstaliia hemJK 28 p. — Tiies,, Jtily 2Sth 1925 C!byi.ft.(Ta.n BcomalaiMn työväestön äänenkannattaja, Ilmes-jyy SudbaryEsa, Ont., joka tiistai, torEtai j a lauaataL T o i m i t t a j a t ; S. G. NEIL. ARVO VAARA. VAPAUS (Liberty) Tlio only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-fiElied in Sudbury, Ont., evcry Toesday, Thursday and iatärday. EegiBtered at the Post Office Department, Ottawa, m Egcond clasa tugtter. General advertising rates 75c per coL inch. Mi-oimum charge for single insertion 75c. The Vapaus fs the best advertising medium among the Finnisb People in Canada. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotttkset 60c palstataoma. Nimenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. EuoUmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu tfiitoslauseelta tai muistovärssyltä. Halataantledot j a osoteilmotukeet 50c kerta, $1.00 ^Imekertaa. Tilapälsilmottajien ja ilmotuEakenttuurien on, vaa-dittaessa, lähetettävä ilmotuBhinta etukäteen. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. ^1.60 ja yksi kk. 76<. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -"k. $5.60, puoli vk. $8.00 ja kolme kk» $1.75. Tilauksia, joita ei »eurhj r«ba, el tb.1a lähettämään. paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain tehtcen torstaina kello 3. Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen ttirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Uikkeenhoitaja.1 petEoonallisella nin.«llä. J. V. KANÄ4ST0. Liikkeenhoitaja. Fascismi Suurbritanniassa Tiie Labor Monthly julkaisussa kirjotetaan fascis-misla Britanniassa seuraavaa: Valtakunnan päivänä marssi 5,000 brittiläisen fas-cistijärjestön jäsentä Lontoossa nelimiehisissä riveissä Hyde-puistoon ottaakseen siellä osaa mielenosotukseen. Tämä oli brittiläisen .fascismin toinen suurpiirteisempi yleinen mielenosotus. Ensimäinen tapahtui viime v((on-na välirauhan muistopäivänä Trafalgar-aukiolla, jolloin noin 2,000 otti osaa kulkueeseen. Vuonna 1923, jolloin fascislijärjestö perustettiin Englantiin, he eivät .omien tiedonanto jensa mukaan olleet kyenneet, kokoamaan sataakaan jäsentä kokoukseen Hyde-puistoon. Mutta järjestön kasvu on ollut verrattain nopeata, jotta siihen tulee kiinnittää huomiota* Jos olisi vain kysy inys tietystä järjestöstä, joka kutsuu itseään «brittiläisiksi f(iscisteiksi», niin asia olisi vähemmän tärkeä (vaikkakaan viiden tuhannen osano^ajan kokoaminen mielenosotukseen ei ple mikään helppo tehtävä Lontoon työväenjärjestöille). Mutta järjestö, joka kutsuu it> seään tuolla nimellä, ei ole mikään oikullinen ilmiö, vaan yksinkertaisesti kerskaileva osa paljon laajemmas ta ja syvälliseminästä yhteiskunnailisesta virtauksesta, josta on jo paljon todisteita olemassa. Ansaitsee siis kiinnittää entistä Enemmän'huomiota brittiläiseen fas-clsraib. ' ' ^ Porvariston menettelytavat eivät tee tyhjäksi fascismin mahdollisuutta. Niiden, jotka ovat alituiseen mieliin terotettujen «lakia ja järjestystä» koskevien tarujen harhaanjohtamia, olisi hyvä väiän tutkia brittiläisen porvariston kolmen viimeisen viiosisadan historiaa (mi kä oii ollut niin verisen väkivaltaista, että sitä tus fcin voitanee verrata ^mihinfcään hallitsevaan luokkaan sitten Rooman valtakunnan päivien), samoin kuin sa man porvariston toimintaa nykypäivinä omissa siirtomaissaan* ^ He tulevat pian huomaamaan sen rautaisen nyrkin, mikä piilee Baldwinin sametinprfimoisten pu heitten takana. Äskettäin Bloemfonteinissa tapahtuneessa aseettomien afrikalaisten ampumisjutussa kävi selville, että ampumisen alkoi, ei poliisit, vaan ulvova Valkosten riistäjien asestettu roskajoukko, jota poliisi päällikkö sanoi olleensa kykenemätön pitämään kurissa. Annitsarin verilöylyjen pääteurastaja palkittiin kym-tnenen tuhannen punnan palkii^iplla — tällaiseen tar-kotukseen aina avoimesta brittiläisea porvariston kukkarosta; brittiläisen oikeuden tuomitessa intialaisen, joka uhkarohkeasti arvosteli tuota verilöylyä kirjassaan, kolmenkymmenen tuhannen punnan sakkoon. Amerikassa, hillitsemättömät lynchaukset, Ku Klux Klanien ja suurten teollisuudenharjottajain yksityisten pyssy-miesten urotyöt (joita kaikkia tämän voimakkaimman kapitalistisen valtion viranomaiset ovat «kykenemättömät pitämään kurissa»), antavat edellisen lisäksi opettavan kuvan nykyaikaisen miljonääri-demokratian menettelytavoista. Brittiläinen ja amerikalainen porvaristo toimivat heidäii erinomaisen valtiomahtinsa avulla koko mailman alistamiseksi «lakinsa ja järjestyksensä» alaiseksi, mutta eivät koskaan katso sen koskevan heitä itseään. Ulsterin esimerkki ennen mailmansotaa oli ainoastaan esimakua siitä ilmapiiristä, verrattain turhanaikaisessa asiassa. Kun heidän omaisuutensa — porvariston olemassaolon koko tarkotus ja kohde — tulevat viimein kysymykseen, niin silloin taistelun luonne pian selviytyy. Fascismiin johtaneiden olosuhteitten tutkiminen muissa maissa osottaa, että työväenliikettä Suurbritanniassa uhkaa samanlainen tilanne. Fascismi nousee siellä, missä voimakas työväenliike pääsee sille edistymisensä asteelle, jolla se välttämättömästi tulee esittämään vallankumouksellisia vaatimuksia, mutta on estetty toimin nasta reformistisen johdon takia. Näistä syistä on fascismi sodan jälkeinen ilmiö länsi- ja keski-Europassa* Venäiällä, missä vallankumoukselliseen toimintaan käytiin käsiksi, ei ole fascismia. Italiassa ja Saksassa, mitkä ovat kaksi pääasiallista fascistimaata, näissä kahdessa maassa, joissa työväenliike oli voimakkainta pää lukuun ja mahdollisäti voimaankin nähden, mutta kehnon johdon alaisena, se tuli hervaistua oikeiston johtajien petoksen takia ja toimitetuksi fascismin raadeltavaksi (jonka kanssa oikeistojohtajat ryhtyivät liittoon islain ja järjestyksen nimessai^).- Tämä on se taistelu, mikä on alkanut Ranskassa vasemmistoblokin (fascisti-imperialistit) ja kommunistien kesken. On syytä toivoa, että Ranskan työläiset. Italian ja Saksan kokemuksista viisastuneina, valmistautumat sen varalta paremmin. Suurbritanniassakin työväenliikkeen edistymisen tuloksena on samanlainen tilanne lähestymässä, jonka varalta sen tulee varustautua. PoUittin juttu on tulevaisuuteen nähden erittäin tärkeä merkitykseltään. Siinä ^i ollut mitään epäselvyyttä rikokseen, eikä fascistien täyteen vastuunalaisuuteen nähden. Tuomarin sanat olivat selvät: «Olisi turmiollista, ellei Pollittia, joka on tunnettu kommunisti ja on pitän}! kapinallisia puheita,- tuomit taisi ansaitsemaansa rangaistukseen brittiläisen lain mukaan. . «Tämä juttu herättää kysymyksen kansalaisvapauk sista. Se olisi hirveätä menettelyä, jos kansa ottaisi lain omiin käsiinsa^a voisi, jos se haluaisi pidättää keitä henkilöitä tahansa, jotka omaavat sille ja mahdollisesti yksilöitten enemmistölle epämieluisia mielipiteitä, ja panna heidät telkien taakse.» Kaikki syytetyt vapautettiin. Vapauttamistuomion vastaanottaminen oli vielä enemmän merkille pantavaa. Kapitalistisessa Ididistössä ei esiintynyt vastalauseen hiiskaustakaan. Parlamentissa ei lausuttu miltään taholta paheksumisen sanaakaan. Työväenpuolue ja itsenäinen- Työväenpuolue eivät nähneet mitään syytä ottaa asiaa esille- Manchester Guardian, joka on niin kiihkeä-vapauksista vieraissa maissa ja valmis kirjottamaan pitkiä moraalisaarnoja, jotka perustuvat joutaviin valheellisiin huhuihin Venäjästä (kuten esimerkiksi väitetystä Shaw-boikotista, josta se.kirjotti monta somaa moraalisaarnaa liberalismin nimessä, kunnes koko juttu havaittiin valheelliseksi) oli vaiti tässä kotimaisessa kysymyksessä. Fascismin edelläkäyminen oli hyvin valmisteltu. Tähtäin tulevaisuuteen ori asetettu Jos tämä kaikki on näin helppoa täyden rauhan vallitessa, niin mitä voidaan odottaakaan silloin, kun ilmassa on hiukan sähköä? Suurbritanriian työväenliikkeelle on erittäin tärkeätä ottaa esille kysymys fascismista viipymättä. Valmistautuneena ei työväenluokalla ole mitään pelättävää, mutta jos kysymys saa olla tuuliajolla, niin samat kokemukset ovat odotettavissa, kuin muissakin maissa* Valmistautuminen käsittää kaksi seikkaa: Ensimäisek-si, vihollisen toiminnan ja suunnitelmien paljastamisen ja julkiseksi tekemisen, ja toiseksi työläisten paikallisten puolustusjärjestöjen luomisen epäjärjestyksien ehkäisemiseksi. On edullisinta, että näihin toimenpiteisiin ryhdytään järjestelmällisesti keskusjohdon alaisina. Me suositamme Työväenpuolueen pääneuvostolle harkittavaksi erikoisen komitean asettamisen tarpeellisuutta, joka ottaisi koko kysymyksen kaikessa laajuudessa käsiteltäväkseen, ja joka työskentelisi ammattiyhdistysten neuvostojen kanssa (joka todennäköisesti voisivat antaa arvokkaita tietoja) ja joka sitten antaisi lausuntonsa . asiasta tulevalle ammattiliittojen kongressille. Ellei tätä tehdä, on asia Joka tapauksessa otettava esille kongressissa. > Häviävä Englanti Kääntäkäämme katseemme Englantiin! Tuleeko siellä tapahtumaan hiilenkaivajien lakko? Merkitseekö Englannin hiilenkaivajien lakko sitä, että Belgian, Ranskan, Saksan ja mahdollisesti myöskin Yhdysvaltain hiilenkaivajat menevät myötätuntoisuuslakkoon? Onko mahdollista, että Englannin järjestyneet työläiset antavat kannatuksensa hiilenkaivajille? Tuleeko Englannin hallitus mobilisoimaan armeijan ja sotalaivaston lakkolaisia vastaan? Nuo ovat yhtä tärkeitä kysymyksiä kapitalismin historiassa kuin olivat ne, jotka aiheuttivat Europan sodan v. 1914. ' «Pankaa merkille», sanoo englantilainen työväen-mies (Jeorge Lansbury toimittamassaan Labor "W*eekly lehdessä, «tämä ei ole mitään tavallista työnantajien ja työläisten välistä pikkuriitaa.» «Olemme tulleet tilanteeseen, jossa meidän täytyy suunnitella pesänselvitystä kansallisten tulojemme kanssa ja elää kesällisellä pääomallamme», sanoo Englannin työnantajien yhdistyksen edustaja ja yksi maan huomatuimpia kapitalisteja Allan Smith. «Ellei mitään telidä vientimme suurentamiseksi, meillä on edessämme vararikko.» Työnsaanti Englannissa on vuosikausia ollut riippuvainen ulkomaasijotuksista, jotka ovat olleet. mahdollisia sen vuoksi että kauppabalanssi on ollut maalle edullinen* V. 1924 sijotettiin englantilaista pääomaa ulkomaille vain $150,000,000 ja kaikesta päättäen sijo tetaan tämän vuoden aikana vain $100,000,000. Ja tämän seurauksena me näemmekin, että 15.8 pro senttiä hiilenkaivajista, .12.1 prosenttia koksinpolttajis ta, 15 prosenttia saviteoUisuustyöläisistä, 19*3 prosenttia lasiteoHisuustyöläisistä, 17.7 prosenttia raskas-rauta-työläisistä, »23.6 prosenttia terästyöläisistä, 22.7 prosenttia pehi-työläistä, 17.8 prosenttia villakutpmotyö-läisistä, 40.1 prosenttia pellavateollisuus työläisistä^ 32.6 prosenttia joki-, kanava- ja satamatyöläisistä on työttömänä ja välttyvät yleisesti työttömyydestä vain siten, että työaikaa säännöstellään siten, että kukin te kee muutaman päivän viikossa luonnollisestikin alennetuilla palkoilla. . . «Kapitalismi», sanoo Englannin rautatietyöläislen lii ton sihteeri ja Labor Partyn puheenjohtaja CT. Cramp, «militarismin ja äärimmäisen kansallisuuskiihkon kanssa, jotka aina seuraavat sen vanhuudenpäiviä, on häviämässä. Minä uskon, että kapitalismin häviäminen tapahtuu toista tietä kuin mitä ne, jotka.ovat sosialismin lippua pitäneet ylhäällä, ovat ennustaneet. «Monet meistä epäilevät tuleeko enää milloinkaan aikaa, jolloin tämän saarimaan^ kaikki työläiset saisivat tehdä työtä. Voipa käydä .niinkin, että väkilukumme alenee pienemmäksi kuin Tanskan ja ^Hollannin.» Näin käy valtakuntien, jotka ovat perustetut riistolle. Niillä, jotka seuraavat Englannin hidasta häviän)istä on silmäin ed«sä yksi historian suuria näytelmiä!, Lelands Olds Fed. Pressissä. Kansaliisuuskysymys oli yksi niitä, joita aikaisemmin kaikkein vähimmin harrastettiin puoluepiireissämme. Siitä kirjoittivat ainoastaan muutamat eri kansallisuuksiin kuuluvat, rakentaen omia ohjelmiaan, jotka useinkin .olivat pikkuporvarillisen kansallisen hengen läpitunkemia. Meidän puolueemme on taas suhtautimut kansallisuuskysymykseen kielteisesti eikä ole erikoisemmin syventynyt kansallisuuskysymysten ratkaisuun, luottaen siihen, että se on ratkaistu Ha» puoluekokouksen päätöksellä, joka myöntää eri kansaUlsnuksiUe vapaan itsemääräämisoikeuden. Poikkeuksena oli toy. Lenin, joka koko ajan hyvin tarkkaavaisesti seurasi kaiklds kansallisuusasioita. Jo V. 1894, ensimäisessä julkaisemassaan kirjassa "Ketkä ovat kansan ystäviä", hän läheisesti käsitteli kansallisuuskysymyksiä. II puoluekokouksessa V. 19p3 teki hän myös alustuksen samasta asiasta. Kisbi-nevskissa tsaarihaUituksen toimitta-njan juutalaisvainon (pogromin) jälkeen kirjoitti tov. Lenin hyvin paljonpuhuva]^ ja lämpimän kirjoituksen näiden tapahtumain johdosta. Tov. Lenin v. 1910 osoitti ensi-mäisenä sen suuren merkityksen, mikä Idällä on vallankumouksessa. Tästäo hän puhuu kirjasessaan "Edellä kulkeva Aasia ja jälelle jäänj^ Europa". Siihen aikaan näytti hyvin kummalliselta lukea Europa jälelle jääneeksi Aasian rinnalla, vaikkakin nykypäivinä K i i nan tapahtumat, taistelut Marokossa, mestaukset Egyptissä j.n.e. osoittavat Idän merkityksen meille riittävän selvästi. Sen vallankumouksellisuus on silminnähtävä ja siis on se paljon edellä Lännen kapitalistisia maita. Tov. Lenin sydäniensä pohjasta vihasi Venäjällä vallassa ollutta ve-näläistyttämispolitiikkaa. Yhdelle kaukasialaiselle toverille, joka kuol i Bakussa murhattujen 26 komisa-rin mukana, kirjoitti m. m. seuraavaa: "Eikö valtion laillinen kieli merkitse keppiä, joka tekee venäjänkielen vihatuksi! Kuinka te ette tahdo ymmärtää sitä psykologiaa, joka on erittäin tärkeä kansalli-suuskyi tetään pientäkään pakkoa ja pQaa,- johtaa olemattomiin suurten valtioiden yhtenäisen kielen keskittämisen . . . Eikö vanhanaikuisen po-i liisivallan kaltainen kielenkäyttö kymmen- (tuhat-) ^kertaisesti - tee venäjänkielenkäytön levenemistä vapaissa Liittoon kuuluvissa tasavalloissa yhä vaikeammaksi!" Tästä käy ilmi se viha, joka kyti Leninissä kansallista sortoa ja pakotusta vastaan. Hän erikoisella taidolla alleviivasi, että kansallisuuskysymyksen ratkaisulla on mitä suurin vaikutus eri kansojen psykologiaan, joka on hyvin vaihteleva ja johon on sovelluttava. Tätä kantaa eivät useat ole vielä voineet omistaa ja on sen hyväksi vielä tehtävä paljon työtä, eimen-kuin se tulee kansantajuiseksi ja jokaiselle selväksL Tov. Leninin kansallisuuspolitiikka, jota puolueemme johtaa ja tov, Stalin, Neuvostovallan kansallisuuspolitiikan toimeenpanijana, toteutt i , on jb antanut suuria tuloksia. Me olemme sulautuneet yhdeksi vel-jesperheeksi. Liittomme monilukuisten kansallisuuksien uskonnollisesta, sivistyksellisestä ja taloudellisesta eroavaisuudesta huolimatta. Vallankumouksen rintamilla, kansalaissodassa, taistelussa rauhan puolesta ovat eri kansallisuudet kulkeneet yhtenä joukkona, jättäen jälkeensä kaikki kansallisella pohjalla aikaisemmin vallassa olleen vihamielisyyden. Nyt voidaan sanoa, että aika, jolloin Venäjä harjoitti pakoitusta ja sortoa'^ pienempiin kansoihin ja kansallisuuksiin nähden, on jo" ohi. Leninismin pohjalla muodostettu kansojen liitto kulkee nopein askelin internajsionalismia kohti, antaen jokaiselle kansallisuudelle tilaisuuden kulttuurinsa kehittämiseen ja elämänsä parantamiseen sekä tehden mahdolliseksi pääsyn veljes-rauhaa rakentavien kansojen veljesliittoon, jossa- ihminen ei tule riistämään toista ja vahva sortamaan heikompaansa. Tähän kehoitti meitä tov. Lenin. Miten tähän nopeammin pääsemme, osoittaa meille hänen neuvonsa ja opetuksensa kansallisupskysy-sa, valnustantua laokkataistehion, taisteluun paremman yhteiskuanan .rakentamiseksi, jossa ei ole puutetta eikä kurjuutta, vaan hyvin voipia tasa-arvoisia ihmisiä. He kutsuvat teitä kaikkia sorretuita Jianssaan yhteisrintamaan, siliä uuden yfateis- -kunnan rakentamisessa . tarvitaan kaikki työn raskaan raatajat. Yhtykää heihin. Voittomme on silloin varma, kun ' kaikin yhdessä taistellaan. Toveruudella, T. H . . Vihdomldn on talomme valmis ja nyt julkaisemme luettelon kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat tavalla taikka toisella avustaneet talomme rakentamisessa. 7.C0 7.£5 Rahaa Työt Olga Perkiö ....% 2.00 Emma Laahanen 1.00 Hilja Erkkilä .... •Evert Erkkilä .... Sam Matson .... Victor Kesti .... Peter Kuittinen Jonas Mäki .... Herman Tiala J . Seppi Raakel Niemi C. Hil^erg E. Rasinperä Valte Liikala Felix Lukala' 1.00 5.00 3.00 3.00 1.00 5.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 Yht 2.00 1.00 1.00 5.00 3.00 3.00 1.00 5.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 1.00 Art Toivonen . . . . ^ Arvo Sjögren * Frans Alen ....... T^f f ^ Kosti Tuominen to":! " -^ Jaakko Nevala .... ^0 John Pyykkö Yrjö Vainio .... Otto Lind ........ Kalle Pasanen.... - 22-20 22.53 ' 28.CÖ 25.13 - - - 8.50 24.00 2100 16-50 16.5g 14.00 1153 3.50 s.5a 3.50 5.50 1<>-5Ö lOio 14.00 iioa 21.00 2Ug 10.50 10.50 Aug- Mäenpää,... Kalle Arberg .... Kalle L^ino .... Victor Katila.... O. Leppänen .... Kusti Sainio .... Väinö Saari Axel Virtanen 2q en o,. ' Edw. Tienhaara S ' " J "^^^ Henry Kulmala.... "' ° '^^"^ Otto Laahanen Belmi Koskela Väinö Lehti Hanna Heinonen 1.00 Elvi ja Wm.Koski lo.oo Enne Koskela.... i.OQ Aliina Jurmu.... Jenny Järvi .... Ida Allen 1.00 1.00 Elsa Autio ........ 1.00 l.OÖ Toivo Mark .... 2.00 2.00 Otto Häkkinen. 1.00 1.00 K. G. Tuumanen 1.00 ........ 1.00 Hormavirren perhe 25.00 25.00 V. Lähde, Finnish Bottling Works 4.60 4.60 J. Lammi 1.00 1.00 Otto Toivonen.... 5.00 5.00 John Hyypi^ .... 1.00 l.OÖ Edw. Tofttila.... 1.00 1.00 V. Janakka 1.00 1.00 C. Raivo 1.00 1.00 A. Lehto 1.00 1.00 1.00 2.00 s s ä j a joka, jos käy-1 myksessä. Tmton iiitisia "Viaducti"-)toitten alkamista odottaa kaupungissa tuhansia miehiä,: joukossa -suomalaisiakin, mutta alkuvalmistelut sujuvat kpvin hitaasti. Spadina-avenuen kohdalla ovat l i - käviemärityöt käynnissä, jotka täytyy saada valmiiksi ennen kun suurempiin töihin' voidaan ryhtyä. Itäisellä osalla ratapihaa pitäisi loka-viemärityöt alotettaman tämän kesän ajalla. Näinä, päivinä alotetaan purkaamaan Front-kadun eteläpuolella, Yonge ja Bay katujen välissä olevaa vanhaa tullihuonetta tehdäkseen tilaa Front ja Lake- katujen välille rakennettavalle tilapäiselle sillalle. Bloorrkadun kaivaukset, jotka kulkevat C.N. ja C P . rautateitten alitse, ovat olleet työn alla, vuoden ajan ju' valmistuvat ne muutaman viikon kuluttua. Royce-avenuella, C P . rautatien alla ovat kaivaustyöt myös täydessä käynnissä. Postipiireihin jaetaan Toronton kaupunki elokuun puolivälin paikkeilla. Tällainen järjestelmä on ollut useita vuosia käjrtännössä muutamissa Europan suuremmissa kaupungeissa, mutta Canadassa ci sitä vielä ole kokeiltu. Sen käytäntöön tultua on kaikkiin Torontoon tulevien postilähetyksien osotteihin liitettävä sen postipiirin numero, jossa osotettu henkilö asuu.—Joku, nostavalta, kun katseli miten ihmisiä ensikerran suurissa joukoissa alkoi • saapumaan Soon toverien rakentamaan taloon. Oli helppo huomata, että heidän sydämet sykkivät l u jasti sille aattelle, jonka puolesta Soon toverit ovat ahkerasti jä itseään säästämättä uhranneet paljon, rakentaessaan työn temppeliä, missä tullaan julistamaan kommunistista luokkatietoisuutta. Kaikki ihmiset olivat kerrassaan ihmeissään ja olihan siihen aihettakin, sillä kun ottaa huomioon kaikki ne vaikeudet, jotka ovat työläisillä edessään silloin, kun joudutaan niin suuriin rahallisiin tekemisiin kuin talon rakentamiseen. Suurin osa juhlavieraista oli meidän toimintamme kannattajajoukkoa ja tovereita. Mutta oli joukossa niitäkin, jotka eivät ole pitäneet, tapanaan käydä meikäläi.s-ten, iltama- tai mui§sa juhlatilai- ;suuksissa. Ei ainakaan siihen aikaan, kun allekirjoittanut oli Soos-sa. J. Suominen .... "iöO Liisa Syrjälä .... 1.00 Lauri Luoma .... 2.00 C Kauppinen .... 1.00 Bruno Aho 2.00 Edi Ranta 2.00 Anselm Mäen perhe , Oscar Mäki 1.00 Verner Aalto .... 5.00 Chas. Tervo .... 13.00 John Konka .... 16.00 Ang. Angila .... 50.00 Matti Huhtala Aulis Koski Nestor Mäki .... J::: Isomäki P. Nurmi ........ V. Tuomi Sulo Laitinen .... Frank Ekman .... Vale Matson 6.00. Väinö Niskanen 1.00 M. HendrLcksoh 1.00 Werner Joki .... 5.00 O. Bery 1.00 Manuel Mäki .... 1.00 S. Mackie 1.00 Isak Perkiö .... 2.00 .50 1.00 2.00 1.00 2.00 2.00 10.00 ......... 10.00 .....1 1.00 5.00 13.00 16.00 50.00 3.50 3.50 5.25 5.25 10.50 10.50 1.75 1.75 1.75 1.75 11.00 11.00 10.00 10.00 3.50 3.50 6.00 1.75 2.75 1.75 2.75 5.0.0 1.00 1.00 1.00 2.00 SaiiltSfe;iirieiiiiiiti§k Terveisia juhlilta. Olivatpa ne Soon osaston talon avajaisjuhlat kerrassaan mahtavat. Tuntuu kerrassaan ihmeelliseltä se, että Soon työläiset ovat voineet saada itsel leen niin komean talon. Kyllä siinä on varmasti saanut ahkerasti yrittää, että« voitiin avajaisjuhlia viettää, jotka oUvat t. k. 16, 17 ja 18 p:nä. Ne oli järjestetty niin monipuolisesti, että varmaan , kaikki juhlavieraat oHvat; niihin tyytyväisiä. Yksityiskohtaisesti en lähde juhlien menosta tekemään selvää, -koska en ole paikkakunnalla asuva ja uskon, että soolaiset ovat keskuudestaan valinneet henldlön tai yelvottaneet vakituiset kirjeenvaihtajat teketoään selostuksen tästä jnhlatilaisugdesta. Juhlavieraana mainitsen vaan niistä Heistä kai tuntui ihmeelliseltä, "että mitenkähän ne ovat saaneet tämän talon rakennettua, huQHmatta siitä, että he ovat köyhiä. Meistä taas, jotka olemme mukana työväenliikkeessä, tuntui kerrassaan rohkaisevalta, nähdessämme mahtavan työn temppelin valmiina alkamaan siihen toimintaan, mitä varten se on rakennettu. •Ohjelma oli hyvää. Yleisö palkit-ä kaikki ohjelman esitykset voimakkailla kättentaputuksilla. Toiseksi juhlaillaksi oli järjestetty 4anssit. Kyllä näytti jalka hyvästi luistavan uudella lattialla. Tanssijat näyttivät nauttivan tästä tilaisuudesta, koska viimeiset olivat lähteneet tanssiaisista neljättä käydessä aamulla. Kolmantena iltana esitettiin näytelmä "Juoni", ja sen esitys meni tyydyttävästi. Kappale on yksi parhaimpia työväen näyttämjöille kuuluvista näytelmistä. Tyytyväisenä lähtivät ihmiset sen loputtua nukkumaan. Nyt, kun Sophon on rakennettu uusi ja tilava työväentalo, tulisi niittenkin työläisten, jotka eivät vielä kuulu kommunistipuolueeseen, alkaa käsnnään siellä j a tutustua siihen oppiin, jota siellä opetetaan. Me ikaikki työläiset tunnemme joka ipaivä ne puutteellisuudet, joista me joutumme itse kärsimään j a juuri tällä talolla tehdään selvää siitä, e t t ä mist» se puute j a kurjuus joh tuu ja kuinka se voidaan poistaa. Nick Krompotick 100.00 .......lOO.OO Evert Lähde .... 2.00 2.00 Lempi Niemi .... 3.00 3.00 F. Rannisto .... 7.00 ........ 7.00 Adams Dry Goods 1.00 1.00 Fr^nk Ayout Dry Goods 15.00 15.00 Matt Thoun Dry Goods 5.00 5.00 Taylor Bros. Lampun arvo 26.00 25.00 Edw. Kuusela .... ........ 10.50 10.50 Wm. Lehtinen ..^.ll.OO 5.25 16.25 John Pennanen.... 14.00 1.75 I5.i:5 Esther ja Nikolai Puisto 5.00 5.00 J. Pi(. Heinonen 55.25 55.25 H. Sula 1.00 l.ÖO B. Kanerva 1.00 ' 1.00 E. Telkkinen .... 1.00 1.00 H. Hämäläinen 21.00 17.90 38.90 E. IBenson 2.00 2.00 Evert Harju .... 10.00 ........ 10.00 Ida ja V. Rossi 26.00 26.00 Henry Hill 15.00 15.00 -4tte Hytönen.... 5.00 5.00 Lizzie Hill 1.00 1.00 JEmel Minkkinen 15.00 7.00 22.00 Arvo Kataja .... 6.00 6.00 K /Karjalainen 20.00 31.50 51.50 R. Hurskainen .... 1.50 1.50 Victor Hill ........ 6.00 ...5.00 Kalle Jussila 10.00 10.00 Miina Mäenpää. 3.00 3.00 Erkki Puro ........ 10.25 10.25 Hj. Hurskainen 10.00 33.25 43.25 Henry Rouvinen 50.50 ........ 50.50 Oskar Nikulainen ........ 7.00 7.00 Richard Valden 8.75 8.75 Alex Mäki ........ 10.50 10.50' Eino Rutanen 5.00 5.00 Urho Kataja .... 1.00 28.00 29.00 Emfl Lind ........ 1.00 22.75 23.75 Jaakko Venna.... 1.00 5.25 6.25 Marie Hietala .... EUe Aho Soffie Lehti .... Yrjö Mäkinen..., Soffie Mäki .... Sanna Huhtala.... Uuno Joki 2.00 Victor Humasti 5.00 L i l i Kallio 2.00 K . . Leino lO.OO Kalle Pellinen Arthur Ylönen Eino Rinne Apel Ylönen .... Albin Häkkinen Lauri Nurmi Eino Perkiö .... Urho Heikkilä.... Valentine Aho.... Albin Halmberg Kalle Visanen.,.. David Nieminen John Hietala .... Nick Harju .... Erland Kallio.... 1.00 H. J. Tuomi .... 2.00 Aalto 2.00 Niilo Moisio" .... 1.00 M. Koskela 1.00 John Koski • 1.00 KaUe Ranta .... 5.00 Anni Ylinen .... 2.00 John Pyykkö.... 5.00 ... U. Kaiho ..; 2.00 John Koivisto .... 1.00 Lempi Kulmala.... 2.00 K. Rutanen .... 5.00 Julius Hanson.... 5.00 Sandra Hanson. 5.00 Mrs. ja Mr. . Liljebeck ........ 5.00 Mrs ja Mr Koist 5.00 John Mattila .... 1.00 Lahja Kallio .... 1.00 Hannes Jääskelä 1.00 D. Sharabura .... 1.00 Mike Burky .... 1.00 Peter Leshuck,... 200 Geo; Kuis 1.00 J . Kuyzanovody .50 Lonis Sunddy .... .50 Nick Dominick.... 5.00 J . Juwow 1.00 A. Pecanic 1.00 Fred Tuominen 5.00 Wm. Mäki 5.00 Anni Syrjälä .... 50 M. Ketola, Bakery 5.00 K. Aarnio .75 Nick Mäki 1-00 Aino Vesa 1-00 W. Harju 1.00 John Nelson .... 5.00 1-00 2.00 .... " 1-00 2.00 1.00 ........ 1-75 2.00 2.00 .... 7.00 • 28.00 28.00 -21.00 21.00 • 30.32 S0:32 56.20 5Siö ........ 1,00 10.00 1,00 LOO 2.00; 1.00' 2.00 1.00 3.75 2;oo 1.00 2,00 5.00 2,00 10.00 21.00 21.00 3-50 3.50 3.50 3.50 7.00 9.00 1.00 .3,50 J,50 6.25 6.25 15.75 15;75 3.50 3.50 10.60 10.50 1.00 31.50 32.50 12.25 12.25 7.0Ö 7.00 5.00 24.50 29.50 10.50 10.BO . 1.00 . 2.00 . 2.00 . 1.00 . LOO . 1.00 . 6^00 .• 2;00 m . 2,00 . 1.00 . 2.00 . 5.00 . 5.00 , 5.00 5.00 1.00 I.OO 1.00 1.00 IM im • M .60 ' 5.0D 1.00 . 100 5.00 6.00 .60 6;oo • .75 1.00 1.00 1.00 5.00 $769.85 $1107.97 $1878.82 Eri osastoilta tervehdyksien kanssa: Cobalt, Ont. • ?25.09 Sudbury, Ont •• 12-J Timmins, Ont: • l"-"" Port Arthur, Ont Koko Summa tähän atti 10.00 $193Si2 Näistä kaikista lahjotuksista las-suu johtokunta ja rakennustci^ kunta kiitoksensa ja toivoo, e» yhteisymmärrys ja solidaarisuus säilyisi edelleenkin keskuudessamine. . Rakennustoimikunnan puolesta: Wm. Lehtinen. V ä i n ö» Huomautus. - Jos on toD^ merkinnöissä erehdyksiä, olkaan vä ja huomauttakaa. Finnish Örsanixation of Cuai» Local No. 5, ^ ^ 126 Thompson St, Soo, Ont-- havannoista, mitä tein siellä. •Ensi iltana häytti kerrassaan in- Se joukko, joka on siellä toiminnas- A. Ojanen Axel Leppänen. Art Lehti ........ Antti Xeppänen 10.50 10.50 2L00 21.00 ....... 24.60 24.50 ....... 33.05 33.05 Kalle Johnson.... 33.30 33.30 .... 26.45 26.45 .... 28.30 28.30 .... 33.30 33.30 ... 9.30 9.30 ... 24.20 24.20 ... 17.50 17.50 Väinö Lintula.... Erkki Valkonen Niilo Vaanila .... J; T. Mäki "^0 Lintula.... Aug. Wallsden Yritti Itsemurhaa. ^^1°^^ 17:sta päivä sulkeutui T. (paremmin tunnettu mrae_iia_'^ Tampere) huoneeseensa eraaj»^ kalaisessa hoteUissa ja ' e H ^ J ^ . taveitsellä toisen ««fc kunsa siksi pahoin, että .dollisesti oUsi kuollut v e r ^ ^oon. ellei heti olisi saadut apua. Mutta viereisessä asuva mies, '^^^T outoa morinaa Niemisen DU ilmotti siitä hotelKn omistajaEe.^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-28-02