1929-06-18-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 143 — 1929 Tiistaina, kesäk. 18 p:nä—Tues., June 18 Sivu 3
a k s e t t a v a
Vapauden asiamiehiä, ilmoltajia ja etenkin csastoja. keholetaan suorittamaan
tihvekaösa tämän kuukauden aikana, niin että ne ovat mahdollisimman
vähissä puolivuositiiipäätöstä tehdessä. Tämä on tärkeätä
myöskin sentahden. että \ apaus tarxitsee nvkvään omaa taloa ia lisä-koneistoa
varten noin 45.000.00 rahaa ja kä^illäolevat rahat eivät koko-naan
riita tätä summaa tävttärr.ään.
Vapauden konttorissa'luotetaan, ellä asiakkaamme, nvl kun yhteinen
Inkkeemme tarvitsee kaikki käyttövaransa, maksavat tilivelkansa oikealla
canaddaisella rentoudella, jota, etenkin asiamiehet, ovat vleensä koko
Vapauden liikkeen olemassaolon ajan osottaneet. '
Toverillisesti
VAPAUS, Box 69. Sudbury, Ont.
YapaMen puoliistns-taisteln
SOrXTTUVN N.MSOS.4STO K E R - \ N -
Tov. Järvisalon elämästä ja Neuvostokarjalan
puoluejärjestön tehtävistä
Tcveri GyHingin puhe Petroskcfcsa pidetyssä surajuhla
Sointula, B. C - kesäk. 10 p.. 1929.;
Kunnon toverit! . \
Canadan Tivöläisnaisten Liiton Soin- |
tulan osaston jäsenet panivat toimeen •
rahankeräyksen tov. Vaaran yjn. poliittisesti
vainottujen tovereiden puo-lustusrahastoon,
joka tuotti kolmetoista
doUaria neljäkymmentä senttiä.
($13.40). jonka summan naisosaston
kokous velvoitti minut lähettämään
Vapauden kautta määräpaikkaan eli
työväen puolustusliitolle.
Toverillisesti ten-ehtäin.
\ .'^Ima Lehtinen.
C.T.N.L:S. osaston rahaston hoitaja.
— Tännän saattoi Karjalan puolue-järjestö
hautaan oman vaihtumatto-man
sihteerinsä tov. Järvisalon. —
lausui tov. Gylling. — Jän-isa!on elämä
on täydellisen ja johdonmukaisen
työväen asian puolesta taistelleen ja
täyden varmuuden asiansa voitokkaasta
päättymiseltä omaavan taistelijan
elämä. Tov. Jän'isaIo alkoi taistelunsa
jo Suomessa, joka taistelu päättyi
Karjalassa.
Toveri Järvi-^alo sjmtyi Suomessa ia
sai siellä valistuksensa. Kävi kansakoulun
ja valtion stipendillä, pääsi
korkeampaan kauppakouluun, mutta
osanottonsa vuoksi työväenliikkeeseen
kiellettiin häneltä tämä stipendi. Silloin
• hän oli pakotettu lopettamaan
koulun ja siirtymään palkkatöihin
Työnsä ohella hän jatkoi opiskelujaan
Jo V. 19D5 otti aktiivisesti o-aa työväenliikkeeseen,
vaikka ei silloin vielä
ollut puolueen jäsen.
V. 19Ö7 liittyi hän sos.-dem. puolueeseen,
joka V. 1905 käytyjen taistelujen
jälkeen .laajeni ja lujittui.. Samaan
aikaan otti hän aktiivisesti osaa
osuustoiminnalliseen ja ammatilliseen
liikkee3.een, toimien m.m. Helsingin
kauppatyöntekijäin järjestäjänä.
Suomen vallankumouksessa oli hän
aktiivisesti mukana, toimien vastuun-alaiisessa,
tärkeässä ja voimia-rysj*väs-
E& tehtävässä punakaartin varustelu-osastolla.
Sos. dem. puolue oli niihin
aikoihin vielä kokonainen, mutta se ei
ollut loppuun saakka vallankumoulc-sellinen.
Se. ei kokonaisuuteensa katsoen
lähtenyt taisteluun vallan valtaa,
miseksi, vaan ehkäistäkseen porvariston
diktatuurin muodostumisen. Tov.
Järvisalo ja muut punalkaartin ympärille
ryhmittyneet muodostivat val-lankumouksellisimman
taistelijajoukon.
Seuraava vaihe tov. Järvisalon elämässä
on se aika, jolloin hän Suomen
vallankumouksen Kävittyä tuli
emigranttina Venäjälle ja Tcomennet-tiin
työskentelemään Siperiassa olevien
emigranttien keskuuteen. Siellä
hän lopullisesti tutustui hölslievismiin
Oli aktiivinen työntekijä ja tämä elämänkausi
lujitti hänet bolshevikkina.
Vallankumouksellisen työn käytännöllisen
kokemuksen hän sai siellä ja
muodostui taistelijaksi, joka oma.si
boshevistisen lujan tahdon ja tunnon.
Ja V. 1920 tuli tov. Järvisalo Karja^""
laan karaistuneena bolshevikkina.
Alussa hän työskenteli VäHanku-jnouskomiteassa,
mutta täälläkin hän.
ollen suomen- ja venäjänkielen taitoinen,
joita siihen aikaan oli vähän,
joutui kantamaan suuremman . työkuormituksen
kuin moni muu. Sittemmin
työskenteli hän Kemin kihlakunnan
puoluesihteerinä, valittiin v.
1921 Aluepuoluekomitean jäseneksi ja
T . 1922 sihteeriksi, jossa hän vaihtu-marra
tähän saakka työskenteli.
Tov. Järvisalon elämäntyö on suuri
ia monipuolinen. Kaikilla aloilla oli
hän mukana. Eikä koko Neuvostol
i i t o n alueella ole ainoatakaan puoluesihteeriä,
joka olisi niin kauan ollut
yhtämittaa tehtävässään. Se taas puolestaan
osoittaa sitä. että järjestö antoi
arvoa hänen työlleen.
Tov. Jän-isalon Kemin kihlakunnassa
banditi.smin kukistamiseksi suorittaman
työn ohella merkitsi tov. G y l l
i n g teisen suuren työalan, jossa tov.
Järvisalo oli horjumaton ja taitava
l e n i n i s m i n aatteitten toteuttaja. Se
on kansallisuuskysymys. Koko sinä
a i k a n a k u n tov. Jän'isalo oli sihteerinä,
ei ole sattunut ainoatakaan vakavampaa
r i i t a a , tällä alalla,
Tov. Järvisalo* o l i taitava työnohjaaj
a puoluelinjalla. Koko 8 vuoden ajan
on puoluejärjestö lujittunut ja kasvanut
j a on se kulkenut oikealla linj
a l l a , k u n samaan aikaan sellaiset järjestöt
kuin esim. Leningradin järjestö
ovat sotkeutuneet oppositsioniin ja
diskussioihin. Tämä ei ole vähäpätöinen
seikka.
Tov. Järvisalo kasvoi työssään, kuten
jokainen työhönsä antaumuksella suhtautuva
työntekijä. Hän oli määrätietoinen,
aktiivinen työntekijä, jolla oli
vahva, peraänantsmaton sisu. Hän
oli aktiivinen työssään ja vaati aktiivisuutta
muilta. Se ominaisuus on
välttämätön ennenkaikkea jokaiselle
johtajalle, mutta myös rivijiisenille-kin.
Henkilökohtaiseen, yksityiseen, elämään
uhrasi tov. Järvisalo hyvin vähän
aikaa. Hän eli puoluetyössä jn
uhrasi kaiken aikansa puolueelle. Hän
oli varma siitä, että työväenluokka kaikista
vaikeuksista huolimatta kulkee
voittoon. Hän olivarma työväenval-lankumouksen
voitosta ja tämä ominaisuus
on välttämätön jokaiselle hol-sljevikille
jä vallankumoustaistelijalle,
sillä vasta silloin hän voi kulkea
horjumatta eteenpäin,
Tov. Järvisalo poistui keskuudestamme
aikana, jolloin meidän edessämme
c n suuria tehtäviä. Meidän toteutet-tavanainme
on taloutemme 5-vuotis-suunnitelma,
jonka toteuttaminen on
epäilemättä suuri askel sosialistista
,vhteiskun,taa kohti. Tässä tehtävässä
tulee olemaan vaikeuksia, mutta jatkaessamme
työtämme on meidän tov,
Järvisalon ominaisuudet, rautainen vts-kc
voittoon, tarmokkuus j a tahdikkuus
puoluetehtävien toteuttamisessa, —
syövytettävä koko järjestöön, tehtävä
sen ominaisuudeksi, silloin on 5-vuo-tissuunriitelman
toteuttaminen menes^
tyksellistä. Ja on muistettava, että
toteuttaessamme 5-v. suunnitelmaa
muodostamme me pohjaa maailman
vallankumoukselle.
Toronton uutisia
Filipon pakinaa
Tekeepä mieleni jutustella tällä kertaa
autoista, tai oikeammin : siitä
minkälaisia muutoksia autot ovat aiheuttaneet
olosuhteisiin.^ Autot tosin
ovat vaikuttaneet niin monenlaisia
muutoksia, ettei niistä- kaikista puhuminen'
yhdessä jutustelussa voi tulla
kysymykseenkään, mutta kunhan nyt
muutamiinkaan niistä voin tässä kajota.
Autot ovat mukavia kulkuvehkeitä
niille, jotka auton omistavat. Mutta
kovinkaan mukavia ne eivät ole niille,
jotka joutuvat kaduilla ja teillä apostolin
paluunoilla itseänsä eteenpäin
hinaamaan, autoilijain ajaaporhaltais-sa
edestä ja takaa ja sivuilta niin, että
pois tieltä, tai ylitse. Nämä kurjat
olennot joutuvat kulkemaan kuin vankilasta
karanneet, vaaraa joka puolelta
pälyillen, hypähdellen. poukahdelle
j a juoksahdellen, kurjaa henkeään
säilyttääkseen. Ja tunteepa siinä ö-lentonsa
ja olonsa hyvin vähäpätöiseksi;
huomaa köyhyytensä julkeasti
ulospäin näkyväksi. Vaikka tiedätkin,
että suurin osa noista sinun henkeäsi
uhkaavista "komeilijoista" ajelee
komeasti mprketeillaan, että mor-ketti
se onkin, joka siinä komean
auton muodossa hyrisee ja syöksyy:
ja että noiden kaarain "omistajien'^'
läheisimpinä matkatovereina on kalvava
tietoisuus noista morketeista, el
suinkaan hauska seuratoveri, niin sittenkin
tunnet olevasi huonolla puo-leUa.
He edes saavat autonautintoa
morkettiensa avulla, mutta sinua, ja
minua, meitä apostolinbaluuna ihmisiä
heidän morkettinsa ainoastaan hätyyttelevät
ihan hengenuhaUa ja solvai-sevat
ajamalla kurkkumme täyteen
tien pölyä tai roiskauttelemalla lokaa
vaatteiUemme. Emmekä mahda muuta
kuin ihmetellä haikein mielin tuota
kummallista muutosta oloissa, jonka
autot ovat tuoneet, että toisten mor-ketit
kiusaavat ja häpäisevät toisia.
Ennen aikaa kun sen sijaan sai olla
edes toisten morketeilta rauhassa.
Tällainen tilanne panee kenen autottoman
tahansa ajattelemaan tuota
ainoaa pelastuskeinoa toisten mörket-tien
kiusasta vapautumiseksi — itsekin
morkettipirun apuun turvautumista,
jos vain on jotain josta mor-ketin
avulla saa niin psdjon, jotta
voi mak.saa ensimäisen maksun autosta...
Että kai.kki menisi, niin kuin
menemän pitää, ja ajan vaatimus
tulisi täyte tyksL
Yksi omituinen Ilmiö autojen voittokulun
yhteydessä on se, että autot
ovat, samalla kun ovat kiihottaneet
äärimmilleen Ihmisten halim liikkumaan
nopeasti, aiheuttaneet kilpajuoksun,
ajonopeutta rajoittavan lainlaa-dinnän
ja autojen kulkukykyisyyttä
parantavan mekaniikan välille. Kun
lainlaatijat laativat lain. joka rajoittaa
ajonopeutta viidellä msillllla
tuntia kohti, esim. viideksitoista mal.
llksl tunnille, niin samaan aikaan
K . \ K E X N U S R Ä H A S T O K O M I T E . 4 N
T I E D O N A N T O J A
Uuden haalin rakennusrahastoon
lahjoittaneiden ja lainaajien sekä
muutenkin asiaa harrastavien yhteinen
kokous, joka cli kutsuttu pidettäväksi
tJc. 2 p:nä täytyi erinäisten pa-kolttavien
esteiden takia peruuttaa
joka peruutus syystä tai toisesta ei ollutkaan
saapunut lehden toimitukseen,
eikä näin ollen ollut myöskään lehdessä,
joten usealle, jotka peruutuksesta
eivät olleet tietoisia, tuli tarpeetonta
ajanhukkaa saapuessaan mainittua
tarkoitusta varten haalille. Tästä e-rehdyksestä
el ole vastuuvelvollisuus
kokonaan rakennuskomitean niskoilla
vaan saavat siitä osansa kantaa myös
jotkut muut.
Nyt kuitenkin ollaan tilaisuudessa
pitämään tämä suunniteltu kokous
sunnuntaina t.k. 23 p:nä klo puoli 8
lp. Don-haaliUa. Komitea toivoo, että
kaikki lahjoittajat ja lainaajat sekä
asiaa harrastavat toverit liitävät tämän
tilaisuuden mielessään, — huolimatta
kesäisestä ajasta,—- ja saapuvat
mahdollisimman runsaslukuisena
tähän tilaisuuteen.
Tämä kokous on suurimerkitykselli-nen
uuden haalin pikaiseen rakennustoimintaan
nähden. "^N
Mahdollisesti tulee kokouksessa olemaan
jotain ohjelmaakin. Ainakin varataan
ilmaiset kahvit, tietenkin siinä
mielessä, että keskustelu luistaa mahdollisimman
hyvin ja että päätökset
Ja niistä johtuvat toimenpiteet jättl-läisaskelln
edistävät tätä päivän polttavaa,
erinomaisen tärkeää kysymystä
Siis surmnuntama t.lc. 23 p:nä klo
puoli 8 ip. Kaikki uuden liaalin ystävät
tapaavat toisensa IDoh-haalilla.
.— L. N. -• . ..
Raiakaiipnnkien untisia
VAA-LlTAISTELrSTA
On pitempi aika siitä kun tältä
paikkakunnalta qn ehditty mitään tietoja
antamaan. Sj^nä kai on olleet
nuo kaupungin valtuuston vaalit; sysättäköön
syy siihen, sillä a i n o a n niitä
täytyy löytyä jonkinlaisia takaportteja,
kun el haluta laiskuutta ilmoittaa.
Muuten tältä paikkakunnalta voisi
kirjoittaa pitkän historian työläisten
toiminnasta ja talstelutavoistä jos o-llsl
historioitsija, tai saanut muutakin
"sivistystä" kuin kiertokoulun, riiutta
lyhyesti kirjoittaen koetan sovittaa
ajatuksia paperille.
Päivän polttavin kys\-mys on ollut j
pon-areitten vaalitaistelu, siitä että!
kuka .^e saa virkoja nyt kun kylästä \
on tehty kaupunki, eikä yksin se. mut- j
ta'kun nimikin muuttuu "Ford Citys-;
tä" "East Windsoriksi". Eihän tuosta'
nimestä paljon haukata eikä vatsa-:'
vyötä löyhdytetä meikäläisten piireis-i
sä. Mutta siltä se vähän näyttää, kun:
niin vajanaisesti työläiset toimivat o-i
mien ehdokkaitten suhteen, ja varsin- j
kin nyt, kim kommuristipuolue lähvi
suoraan omalla niniclUiän . taistele- ;
maan oikeuksiensa ja k o k o Canadan työ- •
Iäisten oikeuksien puolesta. Nyt ovat i
vaalit ohitse. PatavanhoiUiset saivat
pitää paikkansa. Ei tarvitse ajatella, j
että tämän kaupungin kokouk';iss:i 1
valvottaisiin työläisten terveyttä ja'
hyvinvointia. Ei, päinvastoin. Kuiten-kin
oli siitä vaaliajasta hyötyä se. et- ;
tä kommunistipuolueen pojat meni-1
vät katujen kulmiin pitämään pieniii j
puheita kommunistipuolueen taisteli;- \
Javoista ja pyrkimyksestä. He koetti, j
vat parhaansa järjestymättömien jär- |
jestämisessä. keholttivat yhtymään.
Auto Workers* Industrial Unioon ja j
puhuivat sen hyödystä, varsinkin nyt j
kun ollaan tulossa toiseen suursotaan }
jota me työläiset emme halua, huomauttaen
myös sen, että käden käiin-teessä
voi kaikki auto-pajat muuttaa
murha-asetehtaiksi, jota meidän on
vastustettava. Ainoa ja oikea keino o n
yhtyä järjestöihin, järjestää sotava."^-
taisia kokouksia ja valn\istautua
muuttamaan tuleva sota työläi.sten jä
talonpoikain voitok-i. Muuten voin
mainita, että puolueemme ehdokas t o .
veri N, Zancuk sai 124 ääntä vaaleissa,
vaikka hän ei todcllisuude.<;sa ääniä
mennyt kalastelemaan, mutta, kuten
ymmärretty, tällä tavalla voimme
tutustua minkälainen .. kannatusjouk-kcmme
on. eikä tuo huonolle näyt.^
näin musta.ssa kyläs=ä. Se siitä tclvol*;
la, että ensi vaaleissa onnistutaan paremmin.
TYÖOLO! ST.V
Tj-öolot pakkaa olemaan mitä sPi-tuu.
Fordin autopaja käy kolme päivää
viikossa, miehiä vähennetään kaiken
aikaa ja tuhansia työttömiä on entuudestaan.
Kurjuus kukoinaa näin keväällä,
mitä voimme varttoa talvelta?
Silloin kun Fordin tehdas käy, niin on
täällä työläiset, niinkuin toisessa taivaassa,
mutta kun pyörät lakkaa pyörät
lakkaa pyörimästä, niin voimme
taas sanoa olevamme ensimäisessä
helvetissä, r l i n suuri on rahan voima
ja sinne viimeksi mainitsemaani paikkaan
täällä tuppaa joutumaan noin
8 ja 9 kuukaudeksi vuode.^ta. Ja sinii
aikana kun tehdas käy, silloin ei auta
hengittääkään vapaasti, se tahtoo sanoa,
että pois komppanian kirjoista
sellaiset bolsheviikit. Nyt on tilaisuus
aUtotyöläislUäkin rakentaa ammatti -
osastonsa, kun on 3 päivää työtä, niin
jää toiseksi kolmeksi päiväksi aikaa
järjestämiseen ja sunnuntai on herran
määräämä lepo. Näin menetellen ei
teiltään ovien sisäpuolella tarvitsek-kaan
paljon agiteerata, se silloin järjestyy
Itsestään.
I L T A M A
Kommuriistipuoiueen agit-.pr^-
komitea on järjestänyt ohjelmallisen
iltaman sunnuntai-illaksi. 30 päivä t.k.,
siihen kehoitetaan kalkkia saapumaan.
Siis sinne mukaan kaikin. Tervetuloa.
Sisäänpääsy vapaa. — Kynä.
AHAA
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
50
ainaisten työväeDjarjestojen osotteib
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
CA.NAr>*.N KOUNmXISTin;OLl.'EE.N SUITEERU»
OSOTE
Komaanl>i:4>i>olurr:i* U t r t e l t i i i kirjfVkiMo OB
o*ciriuira «Uat>Ir«tlla c»ott«tlU: Mr. J. MrDouId.
|K<H.a IS. 163'-i Clarth St.. Toronto 2. Ont.
L. Xr. I. V. of C.^N.^D.^N. Puhjoit-OntvioD »In»-
Lf.D^tr.!. rvrcupine, Ont.
BC.^Vrit I..4KE.N ouxon koVoukxl )okt k au
en«i auEiuuntai Lello 1 päivälU oustoa taloUa.
O*a*ton *>»ote: Box 87. Vorthm^on. Ont.—
Voiuilttrluacura Jihuii ototr on Mma.
CANADAN SrO.MALAISE,N JÄRJESTÖN. Uilliit».
tun. »ihircriD etott on: A. T. Hill, 9S7 BiMd-
Ticw Av«.. Toronto. Out.'
CANADAN SlOMAt.AlSTE.\ TYOLAISmN UR-
{ tlKILllLUTTO. LiittotoimiLunnaa kotipaikka Ml
lOc lähet^-ksistä alle S20.00, fiOC lä- j SuJlur», Oal. tlilon »ihterri oa P. Ruokoa».
hetvk-äistä $20.00—$40.1)9, SOc lä-] .... u.., «,<). S U J W T . ont.
hetvkslstä $50.00—$79.'J9 ja $1.00 |COUALII.N .. .. » « . t o » o.ot, « : Boa «o Ca-lähetyksistä
S80.00—$100.00 sokä j t^i>. Ont.
30c jokaiselta seuraavalta alkavalta CONMEEN S. ). o«anon frSkokoukMi ]oka!t«a
sadalta dollarilta.
SähkösanomalahetyksUtä ovat lä^
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa oitetaan. Kurssi
$2.-15 sadasta Smk.sta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Ont.
LaivapHettejä myydään.
Tiedustakaa pilcitiasioila.
Vapaudelle ottavat rahavälityksil
7 a s t a a n myöskin:
VAPAUS
PORT ARTUUR BRASCH
316 Bay Street.
Port Arthur, Ontario .
J. L X T A C K C t mmuttm K*. » icakaakMt ftU-lii
» >SLka Xuikaadca tiuaca aaaaulai. Siht««
ria M o u i Boa 41. I m s k . Oat.
VAPAUS MONTREAL BRAyai
119C St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. T. HILL.
957 Broadviow Ave.. Toronto, Ont.
AARO Kn'i\r.\,
Kirkland Lake. Ont.
70//V VUORI.
South Porcupine, Ont.
CUARLES VAAPA?^Er^:
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAV-m HFLU<.
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontarioosa
Eri paikkakunnilta
autotehtain jat parannuttavat exper-telllään
autojen nopeutta esim. kuu-destakjrmmenestä
mallista: seltsemään-kymmeneen
mailiin tunnille. Ilanisiä
luonnollisesti viekoittelee auton"* no-peuskyky
käyttämään tuota sen kykyä
Niinpä sitten rikotaan llikennelakia
minkä ehditään ja minkä liikennepoliisin
silmä välttää. Ja paljon sc
väittääkin. "Piittarelta" on Ulan pai-jon,
voidakseen siinä tehdä lain edustamiseksi
juuri mitään. Kunhan yhden
tuhannesta saa kiinni ja kutsa-tuksi
järeän poUlsituomarin eteen,
sakkoa saamaan. •••
minen el sitä ole, koska sitä kieltoa
tälläkin, niin kuin monella muullakin
voi rikkoa helpommin kuin panna kul-kukyvytöin
auto kulkemaan nopeammin
kuin sen kyky edellyttää. Autojen
kulkukyvyn lailla rajoittaminen sitäpaitsi
merkitsisi autotehtallijoille vähemmän
automarkkinoita. Hidasliikkeiset
autot eivät, olisi niin viekoittelevia.
Tässä on oikeastaan hyvin
ristiriitainen suhde. Tuhkinpa juuri
ketään miellyttäisi autojen kulkukyvyn
rajoittaminen laeilla. Se olisi todellakin
suuresti vastoin ihmisen luonnetta.
Mutta samalla kertaa jokainen
toivoo turvallisuutta kaduilla Ja teillä,
jota taas el olisi senkään vertaa, kuin
sitä nykyään on, ilman järjestysvallan
lllkennesäännöstelyä. Ja taas samalla
kertaa jokainen yksilö toivoo
saavansa ajaa nopeasti autollaan, ja
sen vuoksi jokainen yksilö rikkoo ajö-nopeuslakiai
minkä uskaltaa. Oikeastaan
on asia justiin kohdalleen sanottuna
siten, että jokainen autoa ajava
yksilö toivoo nopeuslain päteml^
kalkkiin muihin auton ajajiin, paitsi el
Itseensä.
Auto on lähentänyt maaseudun Ja
kaupungin toistaan lähemmäksL Auton
omistava maaseutulainen voi nyt
tuntea itsensä puolittain kaupungin
asukkaaksi, Ja famoin kaupunkilainen
itsensä puoUttaln maaseudun asukkaaksi.
Autolla kun pääsee nUn lyhy.
Websters Corner's, B.C.
Ne kesäjuhlat
Vancouverin ja ympäristön .suomalaisten
yhteiset kesäjuhlat ovat Vancouverissa
kesä- jä heinäkuun valheilla,
ia siellä tulee olemaan monenlaista
ohjelmaa. Kuulojen . mukaan, täältä
W. CornersisUkin sinne tulee näytöskappale
nimeltä Rykmentin komentaja
ja tuUenee kait muutakin ohjelmaa,
josta en tarkemmin tiedä tehdä selkoa
nyt, vaan juhlapaikalla se sitten nähdään
ja kuullaan tarkemmin, että mitä
kaikkea .siellä oikein on.
K O K O U S A S I O I T A
Kesäkuun toinen päivä pidetyssä S.
JärJ. W. Comersln osaston kokouksessa
oli taas useammanlaisiakin asioita
käsiteltävänä, Workcr-lehden levityskin
oli esillä, ja valittiin mainitulle
lehdelle tilauksien ottaja, että
voi tilata senkin lehden joka haluaa.
Haalin maalauskysymys oli myöskin
esillä ja päätettiin haalin uusi osa
maalata nyt pian alkoln ulkopuolelta.
Kolmatta vuotta sitten tehtiin täällä
W, Comersln haaliin uusi keittiön csa,
mikä nyt päätettiin maalata.
T Y Ö M A A - A S I O I T A
E, Columbian .sähköyhtiön lamraen-tekotyöpaikka
täällä Ruskin-nimise.s^ä
paikassa onkin muodostunut oikein
niin kuin urakoitsijain työpaikat y-leensä
ovat. että miehiä laitetaan tien
päälle oikein suurissa joukoissa. Meinaavat
vissiim että samalla niitä mak-suosotuksia
kh-jottaa enempikin mjc-kuun
toinra aunnuniai; kirjrenTaihto-eaola:
.\. Janaluiora. MoVotson P.O., Ont.
S. J . COTEAU HILI.!N outtoa trpkokoakael |>l-
<}ctaäD jokaiften kuukauden enaimiiineD )i kalmaa
aucnuntai kello 2 pJiiväUa. Kirjeraihto.otota
no: J. E. Kulki. Dinamore. P. O., Saak.
S. J. i;r,KU;iITON MINKN OSASTON ki.kock.rt
i>iat jokji kiiLik.nutlru ti^iticn. sunnuntai, klu • ip.
Kiijtvailiio.D.ute cti: S. 5, Osasto. Xox 5i.
Cu-Khti.ii .M.iic, Ont,
S. I. COLEMANIN oaatton kokooktet pldattia
joka tuinrn ja viirocinro aunnunlai klo 1 i.p.
KiricenTaihto-oiole: S. J. Oaaito. Box 31, C»<
li-iu:in. Alta.
S. I. FINLANDIN oaaaion kokoukarl pIdelUa
Jnka rniiroiiioeD aunnunlai kuuaaa. kello II y l i -
\'M'i. Oaole: Finland, via Barwick, Ont.
S. J. roUT W1LLIAMIN oaaalun t.öknkoaka».
ovut . Jokaiaen kuun enaimiiinen ja kolir*^ ma
nuIll^i kello C i l l a l l a . Johtokunnan knkoukae'
etlrliiaenii tiiataina. omalla bu«inru»tulU 211 Ro
bertiun St.. Fort Williara, Ont,
CAVADAN KOM.Mt'MSrU'tO[.t,'ErN ^^'.^^HOLA^
iiuston ' •tyok(>kuuk«et |iiilrliiiin krrian kuuaaa.
viiriiriT<rn «uiiiiurital. kello 1 j.p.p. Oaoita
Döx Shauiiavpn. Sapk.. Canatla.
S. J. NJPICON oM.iou tyiikokoukaet plJotäia Jo
ka kuun 2.-n Ja 4:a lunnuntal. Kirjeralblo-oaot.
o n : S. i. Qu.to. J. Nevala, Oqi SI. Nipifoa
Ont.
S. J. L A K E COTEAU buaton No. 41 knkoakaei
pidetiiiin oiakinn kaalilla joka kuun loinen «aa.
niiiilai kello 1 piiiviillä. Puatiotutt: Box 91.
DunMaiie, S«tk, ^ '
S. J, LAUYSMITIIIN eaa.tnn koVoukael pId*lM«
joka kuun neljUa aunnunlai. alkaen klo 7 IHalla
KirjeenTaihlo-oaiittt Box 1S3. Ladramitk. B. C
S. }. LONC LAKEN oaaaton klijr^ntaihlo.oaot*
Victor liiioninen. Rbeault, ria Sadburr. Oat
Kokoukarl on jokainen 1 uien aunnunlai ktiuaat
kello 1 lp,
S. I, LAIlDEn LAKEN •»a.loB ««.1» ooi Urb.
Auli». Boi Ifi. Larder l..ike, Ont,
LUMBER UORKERS INDUSTRIAL UNlON OI
CANADAN iUlneo piiri, Kirjroihlo.oaol* oa
Al{. Ilautamiiki, 2Z3 Seeord Sl,. Port Arthai
Ont, KahaliibefLMi «• t«]iiä«i jHiialavani
oaolteella
S, 3. nOLALCTN « « v i o a fcoksokael JokalM
kaakaoika 7»n •aaaaatal keila t i.y. Kli)»
T a i i k t » - « * » t * : Fnaik Ranal. Ndida. PAJ>., OM.
S. J . U O Y T U E A U N OSAST(»« TTÖKOKOUKSET
pideliäma MMAOS fcuoaeaMiidU. 219 St. A »tai—
t^.. >»kaiarn kaaVaadca caaiBtäiacni «anaaataiaa,
kelis 3 i l t a p i n i l l i . Iditokoanaa kokoakact »>
R u a » |taiTäa3. k^-IU 2 niaEpiiTSIIi. Oaaatoa kir.
jevaihia cocvlr: S. J . Montrealia oaaato, XS9
S>. Antoia* Si.. Montreal, Qaebec.
S. 1. rOKT .AKTHLTtlN OSASTON koko«k«rt joka
knakatulea raaiauiaen MUiaDOtai, johtokuaaaa
kokt»ak*ct 5**^n kuakaudm tmnra ja Tiiraeiaeii
.»aanantat, nävtrlraÄaeaim knkoukact joka toiaen
kraktvUkku. uaiaianato kokoontua joka eaaiaiil.
•ana ia ct.hna» tiiatai kaukaudeua. Kaikkien ko*
koaaten aika on Itetla S iltalU. Kiti«ca*alble>
oaoitc 316 D»y St.. Port Artkar. Oat.
S. J . POrrSVlLLEN oauta No. 14. ParcapSaa.
Oalarm.
TVOLÄISNAISTr.N L.IITBN POTTS\TTXEN OSXS-T(>
N kek»aL>r< pidetään kakai kertaa kana**,
' raaimäinen ja knlmaa k n k i T i i k k o . Trökokoak.
«rt o l l r a raaiiaiiora keakiWikka kello 1 piUvilli
la »birtinaUiknukart joka kolinaa kedciriikko klo
'•1:8 i l U U . OM>itr C. Tn. Liitoa SuotaaUlocs
CWatn« r<MTii;>iBe, Otitw C«n.
S. S. nor^ CROVEN w « t a a kokoakaM pidallla
inka kuukauden toinen «nnnantai klo- 2 .j.pp.—
KirjeenTaibio-naDte: T. Kokkoaea. Roaa Cro*«^
P.O. Oatuio.
S. }. SMU.r STT.. MARIEN OSASTO NO. S ty».
knkoakart iMilrtJiiin jttka loinen maanantai. alkae«
I r l lo 8 i^.x: vinalla haaliUa. Oaoite: 126
Tbompioia S l . . Sauli Sle. Marie. Ont.
S. J. KIRKLAND LAKr?» oaaaton aaolo .••
S. 3. S O U n i P O R C U P I N E N omlaa IrSkokaakaM
pidetiäa j»ka kaakaadca kolauaieaia Masa»,
laina, keila 3' Lp, Oaotat Box SXt. '
SOinrVUN OSASTO (Caaadaa Saamalalaea Jlr.
jeattm Oaaato S6> kokooalaa oiaaUa R a a t i l lM
juka koukaadH» anaimiiiaaoii aaaaaBlalaa kaU*
1 piUiiUli. Oaolc: SolalaU. * . C
mCCKT.n! OSA.STON NO. 16 kirirravaihto-ow>U
I M : S. Oukto. Bnx ii>, Sudborr. Oat.
S. J . T1MMIKSR« «natoa kokoakMt > d « t H a {oka
taiaea aannuaUL OaaMoa kiria«alkt»«aalai S.
Oaaato, Bux Imo. Titatala». Ont. Palkkakaaaat.
Ia on «liatynMaMJ jiirjeatayt)rauaea kalTaal*. Ja
melaäliiiliiialea iirjcatööa.
S. J. TnRO.Vrn:V oaaMea IrSkokonkaM pIdMUa
Tnroatoa Suomalaiant Saaran baoaetialoRa. VSH
llroadiriev A«e.. J o k a M n kitakaatleo «•aimllnaa
ja kvliaaa •anamtairilta. aika^ kallo tM.
Objetma. > kr^aaiaiakokoukact pidadia |akah
•en knukaudra teiaen ja arljila •aannalal.ilta,
alkaea kello O»o*«: K. S. OaaMa. «Sf
Booadoin A » «L
. jr. «KCSTCK*S COKNCniN oaaaloa kokoaklM
pidetaiia raajjaäinen auoouDtai kaaaaa. KIrjäai.
T a i b l D - a a o i e : O. Salmi, W«iMtcr** Cornar, B. C
S. U TVANVPIN oualoa knokauaikokoakiM pta*.
tiiiiD joka kunkanden 3 » aaoanolai kto 3
Poalioaatai Qaaita, Oat.
5. T. VAHCOUVERfN OSASTON No. SS kokoaa
on Jokalaen konkauden «alaeaa keakirlikkoaa
kello 7.30 iUalU CUatoa lUaiaia, 26QS Peedtr
Street Kaal-
V.- i» 1J..S1X;UA " J V M V N " oaoir: Box 240,
Kiiklan.l Ijikf. Ckil.
AMERIXAIt VORKFJtSrUOLUF.eN SaomaltlaM
ToimiatMi. Saomalalaic» TjrOrSoBrhdialTnaa Kaa^
knk>ea U Ni>»i!»m«Hlf"" «vw«il»«^ • F I K « «*
Frd.iat.on. 33 i:a.t irjtb St.. New Yoik, N.Y.
Kalkki kirl*ca««ihta ta tahaUliatikam oa
hille, kun kerta alkaa, että ei tarvitse
vaivautua yhden tahi kahden mie-hen
takia mainittuun tehtävään. Tässäkin
mainitussa työmaassa varmaan
pääsee moni poika "rahoihin" käsiksi,
ennenkuin homma on valmistunut, jos
vain koko ajan samaa peliä Jatkuu
kuin mitä tähän asti on ollut.
dittaisiln lakeja, jotka kieltäisivät tekemästä
nopeukulkuisia autoja. Mutta
essä ajassa pitkiäkin matkoja sinne,
sekä sieltä tänne. Farmari lähtee
autollaan kaupunkiin pienellekin asialle
kuin läheiseen naapuriM' ja far-mlnuorlso
villättää kädenkäänteessä
kaupungin huvitilaisuuksiin. Samoin
•kaupunkilaiset ajavat maaseutujen huvitilaisuuksiin
ja luonnon suloisuuksista
nauttimaan; sekä kyläilemääfe
maaseutututtavlensa luo.
seutujen metsien puut näöltään, nimeltään
ja laadultaan, sekä osaksi
jo maaseudun villit sekä' kesyt eläimetkin.
Maaseudun varis esim. on
saanut uusia tuttavia ja hartaita ihailijoita
kaupunkilaisista. Ja varis voi
nyt näyttää ylpeänä pitkää nokkaa
farmarille, joka ei siltä, variksesta,
tykkää. Tosin varis yhä joutuu turvautumaan
farmarin maantuotteisiin,
kuten kaupunkilaisetkin, mutta ystävyyshän
maistuu kaikille yhtä hyvin
kuin ruokakin, niinpä variksellekin. Ja,
kuten sanottu, se saa sitä nyt kaupunkilaisilta.
— Lehmä , maaseudulla
on ryt myös saanut vastatöllLstäJiä
kaupunkilaisista. ^Tarkoitan täs.sä
suurkaupunkilaisia). Lehmällä kun itsellään
on sellainen tapa, että se katsoa
töllistää. Farmari on siihen niin
tottunut, ettei lainaa sille huomiota.
Mutta .suurkaupunkilainen, Joka ennen
ei tiennyt lehmästä enempää kuin
sen mitä opettaja oli lasten koulu.ssa
tuosta ihmeellisestä eläimestä kerto,
nut sen mukaisesti kuin oli itse ennen
omilta opettajiltaan kuullut, on nyt
autojen suosiosta tullut tilaisuuteen
töllistää sitä, lehmää silmästä silmään
vastaan. Kaupungissa kasvanut töllistää
lehmää kahdesta syystä. Ensinnäkin
häntä intresseeraa lehmä siitä
syystä, kun se on se ihmeellinen
eläin. Joka antaa .sen makean maidon,
Jonka farmarit lähettävät kaupunki-
K E S Ä -
ei ole vielä ollut ollenkaan lilan läin-pimäss
äsortissä täällä B. Columbian
rannikolla. Tähän mennessä ovat i h miset
hyvin vielä täällöke-^.iineet tämän
lämpimän. El ole kuulunut tyytymättömyyttä
sen suhteen. On vähän
satanutkin, että el maa ole kovin kuivanut
vielä.
I L T A M A T
oli W, Cornersin haallUa kesäk, 8 päivänä
lasten kesäkämppäyk^en hyväksi
j a olikin siellä paljon ohjelmaa. OH
kaksiosainen nöyUiskappalc nUneU^
"Langaton telefooni", }a lapslltui oli»
:oh;jeImaa Ja miesten voimisteluscural-.
ta olf pynrniUdeia. Ja kalkki tie onnis<
tulTst hyvin säLssä tebtävJssnpn».
VKEENBfYttKXTZSr
puolustamaan Ja antavat helle a.seet
siihen.
Viime vuo.sina on Pohjois-Amerikas.
.sa muodostunut farmareltten a.sema
pahaksi yhtelskunnalllsek,sl probleemiksi.
Farmarit eivät enää pärjää,
kuten ennen — vaikkakaan ei se pärjääminen
ennenkään hääppöstä ollut,
sillä niin ennen kuin nytkin farmareltten
tuotteitten oikeasta arvosta
katsojia. Sanomattakin on selvää, et- varattiin suurin osa noiden tuotteitta
he ovat kaupungin köyhälLstölälsIä, ten markkinoille välittäjien voitoiksi.
joUla ei ole autoja mennäkseen leh- niin että farmari sai väin muruja
mää maaseudulle katsomaan. Mutta itselleen kaikesta siltä, mitä hän tuot.
kaupurkilalsillakaan ole autoa, että
pääsisivät tästä slvistyk.scstä osalli-
Eek.si, SiiurimmLssa kaupungeisa kyllä
koettaa kaupungin hallinto korjaU tätä
epäkohtaa siten, että pitää lehmää
jo.s.sain kaupungin puisto.ssa aituukses-sa
yleisön katseltavana. Niinpä esim.
New York Central puistossa on yk.si
lehmä. Ja .sen aituuk,sen vierillä tungeksii
aina uteliaita ja Ihmetteleviä
Kansalaisemme JVilUam Mäki oi.
\essxut pajassa sepän kanssa työhom-massa
kafttul Ja siinä hänen kätensä
saUul JolTxmUn rautaan, että tuli sormiin
haavoja. Ja «UtS JStttch kehittyi
TCröcmyrkytys. Hän oH Ethimmän'
Ipaifckafcunnan lääkärin hoidossa jjJ*^
takin j)äiv8, vaan nyt «Juiurl kuulin, ef;
tä liänen kfitentä alkoi tulla vaan e.
nempi «peOksi j a hän Joutui sairaalaan.
Yleensä näiden pikkupaikkakuntain
lääkärit tulevatkin vaan paremmin
toimeen Uimisten kanssa. Jotka
ovat vaai vähän kipeitä, vaan kun
tulee palkka, että tarvitsisi jotakin
.saada toimeksi, niin siUoln tahtco vika
vain palientua. — V, H .
kiitos Nev/ Yorkin kaupunginhallinnolle,
että se on edes sen verran
ottanut korvatakseen kaupunkinsa
köyhien raukkojen autonpuutetta, että
on asettanut lehmän heidän nähtäväk.
seen.
Autot, trokit ja traktorit näyttävät
hävittävän hevosen, tuon Jalon, länsimaisia
kar.soJa niin kauan uljaasti
palvelleen eläimen. Vaikkakin tämä
hevosen -häviäminen tuntuu pahalle
ajatella, täytyy siitä kuitenkin pitää
hevossuvun tervetulleena vajjautuksena.
öillä helppo ei ole hevosen ^ohtalo
oHut. ihmisten käsiin sen jouduttua.
Mutta hirtehistä on sekin, kun sanoo
vapautukseksi koko suvun häviämistä
sukupuuttoon. Ainakin tuntisimme hir-fa
korjaukset pakolta alitulses'1 uht
roam aan dollareita, vaan samalla Icu*
luttaa autonsa muutamassa vuodessa
romuläjääu tuomittavaksi, niin että
täytyy iiankkfa taas uusi auta
Ja sitten kun vielä tulee joka vuosi
uudenlaisia Ja parempia autoja, joten
täytyy vielä hyvänsä kunnossa
oleva vanha auto vaihtaa uuteen,
vaikka sf Itä vanhasta saakin valhtaes-za.
aivan mitättömän liinnan. No niin.
Mutta sitten farmareltten tuotteitten
hinnat laskivat alas. "normaalUnf-
Johdonmukaisesti nyt olisi pitänyt
vähentää sama.ssa suhteesta myös au-totuhtausta.
Mutta malttaakos Uiminen
iicvillii Juopua hjrvästä. Jonka mäti.
Farmarien aseman .selitetään huonontuneen
syystä, kun tuotantokustannukset
ovat farmeillaJcln lisääntyneet
.«uhdattomasti. Jolta selitys on/kuun on päässyt? Ei malta. Sitä
tietysti oikea. Mutta kertaakaan en
ble vielä huomannut mainittavan, ka-pitalistLslssakaan
sanomalehdissä tai
kuukausijulkaisuissa siitä, mikä on
ollut suurimpana tekijänä farmareltten
vuotuisten ulosmenojen lisääntymiseen.
— Joka ei ole ollut mikään
muu kuin — auto.
Maailman.sodan loppuvuosina Ja vie.
lä. Ja erittäinkin. Jonkun aikaa sen
päätyttyä, salvat farmarit hyvät tulot
tuotteista. Samaan aikaan kohosi au-täytyy
olla, vaikka menisi saunat Ja
maltaat. MorketUystävä oU tarjoa^
mas.sa "apuaan"... Tulos tunnetaan.
Kulcaan ei p i c oUceutetumpi nauttimaan
yhtel5kuimalllsen tuotannon hy.
vyyksistä kuin farmari — kuntian
vain ci siinä samalla olisi pakoitettu
kietomaan narua Icaulaansa. kuten
nykyisissä oloissa farmari on.
Yksi seikka tämän "farmarlfcysy-myksen"
yhteydessä panee hymyilemään,
kun sitä ajattelee: Kapitallsli-tomobiili-
muoti voittoaikaan.sa. Far- poIitUkukset kyllä tietävät tuon auto.
^ mareihin tarttui "autokuume" samoin j suhteen farmarien nykyisessä taloudes-tehlseksi.
Jos hevosten sijasta olisi kuin muihinkin. Ja he kykenivät au-jsa, mutta eivätpäs vain esitä syyttei-puhe
tässä äänilajissa esim. ihmis-.toja hankkimaan . s i l l o i n - - s a i v a t hei-; tä autotuhlauksesta, vaUcka te olisi
työläisistä. Ja niinkin kumminkin posti luottoakin, jos ei käteistä rahaa; niin kovin heidän tapansa mukaista
laisten r^autittavaksi; ja toi-ekseen hän voisi olla, sillä onhan ihmlstyöläinen ollut. Niinpä hankkivat vähänkin va- ; S c n sijaan ovat hommaavinaan rokko,
töllistää ihmeissään lehmän omaa samoin kuin hevonenkin vain yhteis-! rakkaammat farmariperheet, eivät ai. j taudin laastareita farmarien tul:alaan
töllistämistä. Ensimäisillä kerroilla kunnantyönväline, yhteiskunnan, jonka; noattaan yhden auton, vaan useam-^ asemaan. Ja mikä bn seUtys? Se on
piakin, Ja komeita. Ei aloastaan isän^! hyvin helposti huomattavissa: Auto-nällä,
vaan myöskin pojilla. Ja vielä-! tehtaUijat ja autoliikkeestä hyöty^Ät
pä tyttärilläkin tuli olla auto. Jotfei! pankkiirit ovat n i i n voimakkaita h a l -
Autot ovat tehneet ihmisille mah-
Tuntuisi luonnollisemmalta, jos laa-Yölliseksi tutustua moniin asioihin, j
' joihin ennen oli huonot mahdolllsuu-J
det tutustumaan. Autoja saavat kau-
66 olisi kehityksen jarruttamista. kxm'pungissa kasvaneet kiittää esim. siitä.'
sitävastoin nopeasti ajamisen kieltä-^että Iie nyt jo alkavat tuntea maa-[
kaupunkilainen luulee, että lehmä kat-1 kapltalistiluokka omUtaa, Ja nykyalk-soa
töllistää häntä siksi kun hän. on aikainen teknillinen kehitys ykrjityis-kaupunkilalnen
ja kun itse on niin; kapitalistlsis-sa maissa omaa "tenden.*;-
"m.etsä2sä kasvanut", ja tuntee kut.'.'.in" tekemään samein työläiset kuin' tarvinnut Isäukolta kysyä, saiko au-! litukscn politiikan määrääjiä, että ky-kutu.
sta kaupunkilals-itserakkaudes.sa: i hevo.setkin tarpeettomiksi. Jä työvä- tolia lähteä huviretfcelle. Ja kun ker-ikenevät estämään politlikuks^t teke-mutta
vähitellen oppU kaupunkilainen enluokan kohtalo olisikin varmasti s a - i r a n autoja oli, niin niillä oli oma v i e - i mästä moista "tjlimyyttä''. Jos he sal-ymmärtämään.
että lehmän töllistä- manlainen (kapitalistit eivät välittäisi j kotuksensa — täytyi ajaa huristella,lislvat polltiilckojen Ja heidän Sänl-mlner
onkin lehmän perinnäisen luon-• koettaa sitä estää), jo.-; ei sillä olisi | kaikki joutoajat ja vielä työaikaakin j torvlensa, sanomalehtien, huoiiäautella
teen Umaasta — tämä aiiari valkene-';enemmän henkisiä lahjoja kuin he-jsiihen uhraten. Tällainenkin aposto.| farmareita autotiihlaiiksesta, p l i ^ se
minen ollen huomattava askel eteen-'vcssuvulla. Pahaksi onneksi kapita-;linbaluunoilla liikkuja kuin minä, tie-, heidän kannaltaan yhtä tyhmästi kuin
päin kaupunkilaisen .sivistyksessä. Au- listiluokalle työläisillä on inhimll-i tää, auton omistajien kokemuksista, | farmarilta. Jos hän sanoisi lehpiäU
tot siis levittävät tietoa ja sivistystä llset älyn- ja oppimisen lahjat, jotka'että automoblUl maksaa. Eivät ai-j leen: -Älä huoU lypsää nUn paljon,
tavalla. Paha vaan, ettei kaikilla ohjaavat heidät elänii^enoikeukEiaan|noastaan käsollini, voiteet, uudet osat, laihdut- — Mlippo.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 18, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-06-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290618 |
Description
| Title | 1929-06-18-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 143 — 1929 Tiistaina, kesäk. 18 p:nä—Tues., June 18 Sivu 3
a k s e t t a v a
Vapauden asiamiehiä, ilmoltajia ja etenkin csastoja. keholetaan suorittamaan
tihvekaösa tämän kuukauden aikana, niin että ne ovat mahdollisimman
vähissä puolivuositiiipäätöstä tehdessä. Tämä on tärkeätä
myöskin sentahden. että \ apaus tarxitsee nvkvään omaa taloa ia lisä-koneistoa
varten noin 45.000.00 rahaa ja kä^illäolevat rahat eivät koko-naan
riita tätä summaa tävttärr.ään.
Vapauden konttorissa'luotetaan, ellä asiakkaamme, nvl kun yhteinen
Inkkeemme tarvitsee kaikki käyttövaransa, maksavat tilivelkansa oikealla
canaddaisella rentoudella, jota, etenkin asiamiehet, ovat vleensä koko
Vapauden liikkeen olemassaolon ajan osottaneet. '
Toverillisesti
VAPAUS, Box 69. Sudbury, Ont.
YapaMen puoliistns-taisteln
SOrXTTUVN N.MSOS.4STO K E R - \ N -
Tov. Järvisalon elämästä ja Neuvostokarjalan
puoluejärjestön tehtävistä
Tcveri GyHingin puhe Petroskcfcsa pidetyssä surajuhla
Sointula, B. C - kesäk. 10 p.. 1929.;
Kunnon toverit! . \
Canadan Tivöläisnaisten Liiton Soin- |
tulan osaston jäsenet panivat toimeen •
rahankeräyksen tov. Vaaran yjn. poliittisesti
vainottujen tovereiden puo-lustusrahastoon,
joka tuotti kolmetoista
doUaria neljäkymmentä senttiä.
($13.40). jonka summan naisosaston
kokous velvoitti minut lähettämään
Vapauden kautta määräpaikkaan eli
työväen puolustusliitolle.
Toverillisesti ten-ehtäin.
\ .'^Ima Lehtinen.
C.T.N.L:S. osaston rahaston hoitaja.
— Tännän saattoi Karjalan puolue-järjestö
hautaan oman vaihtumatto-man
sihteerinsä tov. Järvisalon. —
lausui tov. Gylling. — Jän-isa!on elämä
on täydellisen ja johdonmukaisen
työväen asian puolesta taistelleen ja
täyden varmuuden asiansa voitokkaasta
päättymiseltä omaavan taistelijan
elämä. Tov. Jän'isaIo alkoi taistelunsa
jo Suomessa, joka taistelu päättyi
Karjalassa.
Toveri Järvi-^alo sjmtyi Suomessa ia
sai siellä valistuksensa. Kävi kansakoulun
ja valtion stipendillä, pääsi
korkeampaan kauppakouluun, mutta
osanottonsa vuoksi työväenliikkeeseen
kiellettiin häneltä tämä stipendi. Silloin
• hän oli pakotettu lopettamaan
koulun ja siirtymään palkkatöihin
Työnsä ohella hän jatkoi opiskelujaan
Jo V. 19D5 otti aktiivisesti o-aa työväenliikkeeseen,
vaikka ei silloin vielä
ollut puolueen jäsen.
V. 19Ö7 liittyi hän sos.-dem. puolueeseen,
joka V. 1905 käytyjen taistelujen
jälkeen .laajeni ja lujittui.. Samaan
aikaan otti hän aktiivisesti osaa
osuustoiminnalliseen ja ammatilliseen
liikkee3.een, toimien m.m. Helsingin
kauppatyöntekijäin järjestäjänä.
Suomen vallankumouksessa oli hän
aktiivisesti mukana, toimien vastuun-alaiisessa,
tärkeässä ja voimia-rysj*väs-
E& tehtävässä punakaartin varustelu-osastolla.
Sos. dem. puolue oli niihin
aikoihin vielä kokonainen, mutta se ei
ollut loppuun saakka vallankumoulc-sellinen.
Se. ei kokonaisuuteensa katsoen
lähtenyt taisteluun vallan valtaa,
miseksi, vaan ehkäistäkseen porvariston
diktatuurin muodostumisen. Tov.
Järvisalo ja muut punalkaartin ympärille
ryhmittyneet muodostivat val-lankumouksellisimman
taistelijajoukon.
Seuraava vaihe tov. Järvisalon elämässä
on se aika, jolloin hän Suomen
vallankumouksen Kävittyä tuli
emigranttina Venäjälle ja Tcomennet-tiin
työskentelemään Siperiassa olevien
emigranttien keskuuteen. Siellä
hän lopullisesti tutustui hölslievismiin
Oli aktiivinen työntekijä ja tämä elämänkausi
lujitti hänet bolshevikkina.
Vallankumouksellisen työn käytännöllisen
kokemuksen hän sai siellä ja
muodostui taistelijaksi, joka oma.si
boshevistisen lujan tahdon ja tunnon.
Ja V. 1920 tuli tov. Järvisalo Karja^""
laan karaistuneena bolshevikkina.
Alussa hän työskenteli VäHanku-jnouskomiteassa,
mutta täälläkin hän.
ollen suomen- ja venäjänkielen taitoinen,
joita siihen aikaan oli vähän,
joutui kantamaan suuremman . työkuormituksen
kuin moni muu. Sittemmin
työskenteli hän Kemin kihlakunnan
puoluesihteerinä, valittiin v.
1921 Aluepuoluekomitean jäseneksi ja
T . 1922 sihteeriksi, jossa hän vaihtu-marra
tähän saakka työskenteli.
Tov. Järvisalon elämäntyö on suuri
ia monipuolinen. Kaikilla aloilla oli
hän mukana. Eikä koko Neuvostol
i i t o n alueella ole ainoatakaan puoluesihteeriä,
joka olisi niin kauan ollut
yhtämittaa tehtävässään. Se taas puolestaan
osoittaa sitä. että järjestö antoi
arvoa hänen työlleen.
Tov. Jän-isalon Kemin kihlakunnassa
banditi.smin kukistamiseksi suorittaman
työn ohella merkitsi tov. G y l l
i n g teisen suuren työalan, jossa tov.
Järvisalo oli horjumaton ja taitava
l e n i n i s m i n aatteitten toteuttaja. Se
on kansallisuuskysymys. Koko sinä
a i k a n a k u n tov. Jän'isalo oli sihteerinä,
ei ole sattunut ainoatakaan vakavampaa
r i i t a a , tällä alalla,
Tov. Järvisalo* o l i taitava työnohjaaj
a puoluelinjalla. Koko 8 vuoden ajan
on puoluejärjestö lujittunut ja kasvanut
j a on se kulkenut oikealla linj
a l l a , k u n samaan aikaan sellaiset järjestöt
kuin esim. Leningradin järjestö
ovat sotkeutuneet oppositsioniin ja
diskussioihin. Tämä ei ole vähäpätöinen
seikka.
Tov. Järvisalo kasvoi työssään, kuten
jokainen työhönsä antaumuksella suhtautuva
työntekijä. Hän oli määrätietoinen,
aktiivinen työntekijä, jolla oli
vahva, peraänantsmaton sisu. Hän
oli aktiivinen työssään ja vaati aktiivisuutta
muilta. Se ominaisuus on
välttämätön ennenkaikkea jokaiselle
johtajalle, mutta myös rivijiisenille-kin.
Henkilökohtaiseen, yksityiseen, elämään
uhrasi tov. Järvisalo hyvin vähän
aikaa. Hän eli puoluetyössä jn
uhrasi kaiken aikansa puolueelle. Hän
oli varma siitä, että työväenluokka kaikista
vaikeuksista huolimatta kulkee
voittoon. Hän olivarma työväenval-lankumouksen
voitosta ja tämä ominaisuus
on välttämätön jokaiselle hol-sljevikille
jä vallankumoustaistelijalle,
sillä vasta silloin hän voi kulkea
horjumatta eteenpäin,
Tov. Järvisalo poistui keskuudestamme
aikana, jolloin meidän edessämme
c n suuria tehtäviä. Meidän toteutet-tavanainme
on taloutemme 5-vuotis-suunnitelma,
jonka toteuttaminen on
epäilemättä suuri askel sosialistista
,vhteiskun,taa kohti. Tässä tehtävässä
tulee olemaan vaikeuksia, mutta jatkaessamme
työtämme on meidän tov,
Järvisalon ominaisuudet, rautainen vts-kc
voittoon, tarmokkuus j a tahdikkuus
puoluetehtävien toteuttamisessa, —
syövytettävä koko järjestöön, tehtävä
sen ominaisuudeksi, silloin on 5-vuo-tissuunriitelman
toteuttaminen menes^
tyksellistä. Ja on muistettava, että
toteuttaessamme 5-v. suunnitelmaa
muodostamme me pohjaa maailman
vallankumoukselle.
Toronton uutisia
Filipon pakinaa
Tekeepä mieleni jutustella tällä kertaa
autoista, tai oikeammin : siitä
minkälaisia muutoksia autot ovat aiheuttaneet
olosuhteisiin.^ Autot tosin
ovat vaikuttaneet niin monenlaisia
muutoksia, ettei niistä- kaikista puhuminen'
yhdessä jutustelussa voi tulla
kysymykseenkään, mutta kunhan nyt
muutamiinkaan niistä voin tässä kajota.
Autot ovat mukavia kulkuvehkeitä
niille, jotka auton omistavat. Mutta
kovinkaan mukavia ne eivät ole niille,
jotka joutuvat kaduilla ja teillä apostolin
paluunoilla itseänsä eteenpäin
hinaamaan, autoilijain ajaaporhaltais-sa
edestä ja takaa ja sivuilta niin, että
pois tieltä, tai ylitse. Nämä kurjat
olennot joutuvat kulkemaan kuin vankilasta
karanneet, vaaraa joka puolelta
pälyillen, hypähdellen. poukahdelle
j a juoksahdellen, kurjaa henkeään
säilyttääkseen. Ja tunteepa siinä ö-lentonsa
ja olonsa hyvin vähäpätöiseksi;
huomaa köyhyytensä julkeasti
ulospäin näkyväksi. Vaikka tiedätkin,
että suurin osa noista sinun henkeäsi
uhkaavista "komeilijoista" ajelee
komeasti mprketeillaan, että mor-ketti
se onkin, joka siinä komean
auton muodossa hyrisee ja syöksyy:
ja että noiden kaarain "omistajien'^'
läheisimpinä matkatovereina on kalvava
tietoisuus noista morketeista, el
suinkaan hauska seuratoveri, niin sittenkin
tunnet olevasi huonolla puo-leUa.
He edes saavat autonautintoa
morkettiensa avulla, mutta sinua, ja
minua, meitä apostolinbaluuna ihmisiä
heidän morkettinsa ainoastaan hätyyttelevät
ihan hengenuhaUa ja solvai-sevat
ajamalla kurkkumme täyteen
tien pölyä tai roiskauttelemalla lokaa
vaatteiUemme. Emmekä mahda muuta
kuin ihmetellä haikein mielin tuota
kummallista muutosta oloissa, jonka
autot ovat tuoneet, että toisten mor-ketit
kiusaavat ja häpäisevät toisia.
Ennen aikaa kun sen sijaan sai olla
edes toisten morketeilta rauhassa.
Tällainen tilanne panee kenen autottoman
tahansa ajattelemaan tuota
ainoaa pelastuskeinoa toisten mörket-tien
kiusasta vapautumiseksi — itsekin
morkettipirun apuun turvautumista,
jos vain on jotain josta mor-ketin
avulla saa niin psdjon, jotta
voi mak.saa ensimäisen maksun autosta...
Että kai.kki menisi, niin kuin
menemän pitää, ja ajan vaatimus
tulisi täyte tyksL
Yksi omituinen Ilmiö autojen voittokulun
yhteydessä on se, että autot
ovat, samalla kun ovat kiihottaneet
äärimmilleen Ihmisten halim liikkumaan
nopeasti, aiheuttaneet kilpajuoksun,
ajonopeutta rajoittavan lainlaa-dinnän
ja autojen kulkukykyisyyttä
parantavan mekaniikan välille. Kun
lainlaatijat laativat lain. joka rajoittaa
ajonopeutta viidellä msillllla
tuntia kohti, esim. viideksitoista mal.
llksl tunnille, niin samaan aikaan
K . \ K E X N U S R Ä H A S T O K O M I T E . 4 N
T I E D O N A N T O J A
Uuden haalin rakennusrahastoon
lahjoittaneiden ja lainaajien sekä
muutenkin asiaa harrastavien yhteinen
kokous, joka cli kutsuttu pidettäväksi
tJc. 2 p:nä täytyi erinäisten pa-kolttavien
esteiden takia peruuttaa
joka peruutus syystä tai toisesta ei ollutkaan
saapunut lehden toimitukseen,
eikä näin ollen ollut myöskään lehdessä,
joten usealle, jotka peruutuksesta
eivät olleet tietoisia, tuli tarpeetonta
ajanhukkaa saapuessaan mainittua
tarkoitusta varten haalille. Tästä e-rehdyksestä
el ole vastuuvelvollisuus
kokonaan rakennuskomitean niskoilla
vaan saavat siitä osansa kantaa myös
jotkut muut.
Nyt kuitenkin ollaan tilaisuudessa
pitämään tämä suunniteltu kokous
sunnuntaina t.k. 23 p:nä klo puoli 8
lp. Don-haaliUa. Komitea toivoo, että
kaikki lahjoittajat ja lainaajat sekä
asiaa harrastavat toverit liitävät tämän
tilaisuuden mielessään, — huolimatta
kesäisestä ajasta,—- ja saapuvat
mahdollisimman runsaslukuisena
tähän tilaisuuteen.
Tämä kokous on suurimerkitykselli-nen
uuden haalin pikaiseen rakennustoimintaan
nähden. "^N
Mahdollisesti tulee kokouksessa olemaan
jotain ohjelmaakin. Ainakin varataan
ilmaiset kahvit, tietenkin siinä
mielessä, että keskustelu luistaa mahdollisimman
hyvin ja että päätökset
Ja niistä johtuvat toimenpiteet jättl-läisaskelln
edistävät tätä päivän polttavaa,
erinomaisen tärkeää kysymystä
Siis surmnuntama t.lc. 23 p:nä klo
puoli 8 ip. Kaikki uuden liaalin ystävät
tapaavat toisensa IDoh-haalilla.
.— L. N. -• . ..
Raiakaiipnnkien untisia
VAA-LlTAISTELrSTA
On pitempi aika siitä kun tältä
paikkakunnalta qn ehditty mitään tietoja
antamaan. Sj^nä kai on olleet
nuo kaupungin valtuuston vaalit; sysättäköön
syy siihen, sillä a i n o a n niitä
täytyy löytyä jonkinlaisia takaportteja,
kun el haluta laiskuutta ilmoittaa.
Muuten tältä paikkakunnalta voisi
kirjoittaa pitkän historian työläisten
toiminnasta ja talstelutavoistä jos o-llsl
historioitsija, tai saanut muutakin
"sivistystä" kuin kiertokoulun, riiutta
lyhyesti kirjoittaen koetan sovittaa
ajatuksia paperille.
Päivän polttavin kys\-mys on ollut j
pon-areitten vaalitaistelu, siitä että!
kuka .^e saa virkoja nyt kun kylästä \
on tehty kaupunki, eikä yksin se. mut- j
ta'kun nimikin muuttuu "Ford Citys-;
tä" "East Windsoriksi". Eihän tuosta'
nimestä paljon haukata eikä vatsa-:'
vyötä löyhdytetä meikäläisten piireis-i
sä. Mutta siltä se vähän näyttää, kun:
niin vajanaisesti työläiset toimivat o-i
mien ehdokkaitten suhteen, ja varsin- j
kin nyt, kim kommuristipuolue lähvi
suoraan omalla niniclUiän . taistele- ;
maan oikeuksiensa ja k o k o Canadan työ- •
Iäisten oikeuksien puolesta. Nyt ovat i
vaalit ohitse. PatavanhoiUiset saivat
pitää paikkansa. Ei tarvitse ajatella, j
että tämän kaupungin kokouk';iss:i 1
valvottaisiin työläisten terveyttä ja'
hyvinvointia. Ei, päinvastoin. Kuiten-kin
oli siitä vaaliajasta hyötyä se. et- ;
tä kommunistipuolueen pojat meni-1
vät katujen kulmiin pitämään pieniii j
puheita kommunistipuolueen taisteli;- \
Javoista ja pyrkimyksestä. He koetti, j
vat parhaansa järjestymättömien jär- |
jestämisessä. keholttivat yhtymään.
Auto Workers* Industrial Unioon ja j
puhuivat sen hyödystä, varsinkin nyt j
kun ollaan tulossa toiseen suursotaan }
jota me työläiset emme halua, huomauttaen
myös sen, että käden käiin-teessä
voi kaikki auto-pajat muuttaa
murha-asetehtaiksi, jota meidän on
vastustettava. Ainoa ja oikea keino o n
yhtyä järjestöihin, järjestää sotava."^-
taisia kokouksia ja valn\istautua
muuttamaan tuleva sota työläi.sten jä
talonpoikain voitok-i. Muuten voin
mainita, että puolueemme ehdokas t o .
veri N, Zancuk sai 124 ääntä vaaleissa,
vaikka hän ei todcllisuude.<;sa ääniä
mennyt kalastelemaan, mutta, kuten
ymmärretty, tällä tavalla voimme
tutustua minkälainen .. kannatusjouk-kcmme
on. eikä tuo huonolle näyt.^
näin musta.ssa kyläs=ä. Se siitä tclvol*;
la, että ensi vaaleissa onnistutaan paremmin.
TYÖOLO! ST.V
Tj-öolot pakkaa olemaan mitä sPi-tuu.
Fordin autopaja käy kolme päivää
viikossa, miehiä vähennetään kaiken
aikaa ja tuhansia työttömiä on entuudestaan.
Kurjuus kukoinaa näin keväällä,
mitä voimme varttoa talvelta?
Silloin kun Fordin tehdas käy, niin on
täällä työläiset, niinkuin toisessa taivaassa,
mutta kun pyörät lakkaa pyörät
lakkaa pyörimästä, niin voimme
taas sanoa olevamme ensimäisessä
helvetissä, r l i n suuri on rahan voima
ja sinne viimeksi mainitsemaani paikkaan
täällä tuppaa joutumaan noin
8 ja 9 kuukaudeksi vuode.^ta. Ja sinii
aikana kun tehdas käy, silloin ei auta
hengittääkään vapaasti, se tahtoo sanoa,
että pois komppanian kirjoista
sellaiset bolsheviikit. Nyt on tilaisuus
aUtotyöläislUäkin rakentaa ammatti -
osastonsa, kun on 3 päivää työtä, niin
jää toiseksi kolmeksi päiväksi aikaa
järjestämiseen ja sunnuntai on herran
määräämä lepo. Näin menetellen ei
teiltään ovien sisäpuolella tarvitsek-kaan
paljon agiteerata, se silloin järjestyy
Itsestään.
I L T A M A
Kommuriistipuoiueen agit-.pr^-
komitea on järjestänyt ohjelmallisen
iltaman sunnuntai-illaksi. 30 päivä t.k.,
siihen kehoitetaan kalkkia saapumaan.
Siis sinne mukaan kaikin. Tervetuloa.
Sisäänpääsy vapaa. — Kynä.
AHAA
S U O M E E N
Kurssi Suomen Markkaa
50
ainaisten työväeDjarjestojen osotteib
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
CA.NAr>*.N KOUNmXISTin;OLl.'EE.N SUITEERU»
OSOTE
Komaanl>i:4>i>olurr:i* U t r t e l t i i i kirjfVkiMo OB
o*ciriuira «Uat>Ir«tlla c»ott«tlU: Mr. J. MrDouId.
|K |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-06-18-03
