Vapaus, July 30, 1926

              sivu 2 Perjantaiim, heinäk. 30 p;nä—Friday, July 30
VAPAUS
C a n a d a n suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
i l m e s t y y Sudburyssa, Ont., m a a n a n t a i n a , k e s k i v i i k k o na
i a p e r j a n t a i n a . . . ^ ^ - * ;
- T o i m i t t a j a t:
S. G . N E I L . ARVO V A A R A .
/ VAPAUS (Liberty)
T h e o n l y organ of F i n n i s h W o r k e r s i n C a n a d a . P u b -
l i s h e d i n S u d b u r y , Ont., e v e r y Monday, Wednesday
and F r i d a y . . ' •' • . • •
R e g i s t e r e d at t h e P o s t O f f i c e Department, Ottavsra,
a s second class matter. . . • • • • '
T I L A U S H I N N A T :
Cahadaan y k s i v k . ? 4 . 0 0 , p u o l i vk. $2.25, k o l m e k k .
$1.50 j a y k s i k k . 7 5 c . , ,
Y h d y s v a l t o i h i n j a Suomeen, yksi v k . $o.50, p u o l i v k .
? 3 . 0 0 j a kolme kk. §1.75. „„
T i l a u k s i a , j o i t a ei s e u r a a r a h a , ei t u l l a lähettämään,
p a i t s i asiamiesten j o i l l a on_„takank8et^
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
N a i m a i l m o t u k s e t 51.00 k e r t a , |2.00 k a k s i k e r t a a.
A v i o l i i t t o o n m e n o ilmotukset 50c pälstatUuma.
N i m e n m u u t o s i l m o t u k s e t 50c k e r t a , $1.00 3 k e r t a a.
Syntymäilmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 3. k e r t a a.
A v i o e r o i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a a , $3.00 k a k s i k e r t a a.
K u b l e m a n i l m o t u k s e t $2,00 k e r t a , $50c lisämaksu
k i i t o s l a u s e e l t a t a i muistovarsyltä.
H a l u t a a n t i e d o t j a osoteilmotukset 50e k e r t a , $ 1 . 0 0
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a i l m o i u s a k e n t t u u r i e n o n , v a a ­d
i t t a e s s a , lähetettävä i l m o t u s h i n t a etukäteen.
M a a n a n t a i n lehteen a i o t t u j e n " i l m o t u s t e n pitää o l la
k o n t t o r i s s a l a u a n t a i n a , k e s k i v i i k o n lehteen t i i s t a i n a j a
p e r j a n t a i n lehteen t o r s t a i n a k e l l o 12 päivällä. ,
G e n e r a l a d v e r t i s i n g rates 75c p e r c o l . i n c h . M i -
n i m u m charge f o r s i n g l e i n s e r t i o n 75c. The Vapaös
Is the best a d v e r t i s i n g medium among the F i n n i sh
P e o p l e i n C a n a d a . ... ' '• • ^ • - . ' '
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosöte: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vaistausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J . V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Etelä-Amerika riiston keskuksena
II '
Latinalaiset maat, niiden asu ja/riisto ja työläisten asema
Argentinaa, Brasiliaa ja Giileä kutsutaan alkukir-jaimiensa
perusteella A-B-C-vallioiksi. 3'Grksalainen
luonnontutkija Humboldt ennusti jo aikoinaan, että
Brasiliasta -tulee maailmantalouden keskus. Ja suuria
mahdollisuuksia siihen onkin Brasilialia. Brasilia on
Etelä-Amerikan suurin valtio; melkein yhtä suuri kuin
Europa»- mutta asukasluku on silti vain 34 miljoonaa.
Aarniometsät peittävät puolet maan pinta-alasta j a vait^
15 pros. on viljelyksessä. Rautatieverkko käsittää noin
30,000 kilometriä, mikä on sangen vähäinen. Sen si­jaan
on Amazoni-joki purjehduskelpoinen 1,500 kilo­metrin
pituudelta 7,000 tonnin kantoisille laivoille.
Brasiliassa löytyvä maa on taväUoman hedelmällistä
j a ilmasto suotuisaa; epäsopiva kuitenkin on ilmasto
pohjoiseuropalliisille. Vuoden keskilämpö on 25 as­tetta
Celsiusta. Se mikä puuttuu Brasiliassa, on työ­voima,
uudisviljelyksien raivaamiseen. Maan 34 mil­joonan,
suuruisesta asukasluvusta on 40 prosenttia val­koisia
sekarotuisia 32 pros., neekereitä ja mulattejia
15 pros., intiaaneja 9 pros. j a m u i t a 4 pros. Brasilias­sa
harjotetaan plantaashiviljelystä vientiä varten.
Maasta viedään kahvia, puuvillaa (tälle tuotteelle on
suuria tulevaisuuden toiveita), tupakkaa, kumia ja so­keria.
. Maan' talouselämä riippuu vientimarkkinoiden
'lilasta. ' -'-.^k
Koriceat suojelustullit takaavat teollisiiuskapitalis-teille
suuria riistovoitonhaähdonisuuksia. Teollistutta-minen
on kehittynyt pitkälle: yksikolmasosa kö'ko
teollisuustyöväestöstä työskentelee laitoksissa, joissa
on yli 200 työläistä. Pankkien 'korot ovat korkeat.
Kansallispankin diskonttokörko;oli vuoden '1925 puo­len
vuoden aikana 10—13 prosenttia. Korot ja pank-kivoitot
kuvastavat Brasilian aikaisempaa kapitalis­tista
kehitystä. VerotuspoHtiikan määräävät plantaa-shi-,
ja tcolUsuuskapitalislit. Työväenliikettä koetetaan
tukahduttaa kaikilla keinoilla. Sosialistinien propa-gandatyö
yritetään ehkäistä kokonaan., l
Argentina on enemmän sidottu maailman talouteen
kuin Brasilia. Maassa on 10.150,000 asukasta, asuen
3 miljoonan neliökilometrin pinta-alalla. Korkeintaan
15 pros. Argenlinan viljelyskelpoisesta pinta-alasta on
viljelty. Ilmasto on suotuisaa europalaisillekin. Väes­tö
jakautuu seuraavasti: argentinalaisia, polveutuu eu-ropalaisista,
7,500.0pO, ulkomaalaisia (melkein yksinö
maan europalaisia) 2,300,000 ja sekarotuisia 350,000.
jNoin sala vuotia sitten ei villinä elävällä karjalla
ollut mitään arvoa, koska vienliniahdoUisuudet puut
tuivat. Nyt on asianlaita toinen. Vuonna 1900 alet­tiin
jäähdyttää lihaa, joka hyvänä vientitavarana kohot­ti
suuressa määrässä Argenlinan ulkomaankauppaa.
Karjaiikanlaa pyritään jalostamaan tuottamalla Eu­ropasta
siitoskarjaa Argcntinaan. TeoUistultaniinen
on toistaiseksi vähäistä, mutta kehittyy nopeasti.
Imperialistien taistelu Argenlinan markkhioista on
kova: taistelujohto kuuluu Amerikan Yhdysvalloille.
Argentina, niinkuin Brasiliakin, kaipaa juuri sitä,
mitä Yhdysvallat voi myydä, nimittäin maatalous-)
tuotteita ja aparaatteja lihanjäähdyttäniislä varten y.m.
Pääoman keskittyminen näyttää olevan nopeampi Ar-gentinassa
kuin Brasiliassa. Vielä on englantilainen
pääoma ctutilalla. mutta kykeneekö se pysymään ase­massaan
yhdysvaltalaisen pääoman esiinlunkcmiseii
vuoksi, on vaikeata sanoa. Työläisten palkal ovat Ar-gentinassa
kyllä sangen korkeat, mutta eliukuslannukset
ovat taasen tavattoman suuret, joten työläisten tila oh
hyvin kurja.
Brasiliaan ja Argentinaan verrattuna on Chile pik­kuinen
valtio, pieni-maakaistale siihen kuuluvine vuo-rineen.
Chile on puolitoista kertaa isompi kuin Saksa,
j a sen asukasluku on 4 miljoonaa. Kaivosteollisuus
on Chilen talouselämän perusta, etenkin salpietarituo-tanto,
joka on suurimmaksi osaksi englantilaisten kapi­talistien
käsissä. Kapitalistien riistovoittoja jaetaan
15—35 pros. vuodessa. Teollisuus kasvaa nopeasti.
Englanti ja Amerikan Yhdysvallat käyvät ankaraa
taistelua markkinoista. Yhdysvallat Panaman kanavan
kautta hankkinut itselleen tuntuvan etumatkan. Yhdysi-valtain
pääoma tunkee Englannin pääoman pois tiel­tään.,
Chilessä asuu työväestö verrattain pienellä, kökoon-pusefretulla
alueella. Etelä-Amerikan kovimmat luok­kataistelut
tapahtuvat sen takia Chilessä. Maassa on
usein vallankumouksellisia tilanteita. Vuonna 1925
vangiltiiri tuhansia lyöläi«iä ja tuhannet saivat surman­sa
taisteluissa. Työpalkat o%'at kurjat: 5—8 pesoa
päivässä, multa 1 kg. lihaa maksaa jo 5 pesoa.
Sellainen on suurin piirtein katsoen se alue, latina­lainen
Amerika, mikä on suurten imperialistivaltain
ryöstökiistan kenttänä. Tätä imperialismin pyrkimystä
vastustava liitto, anti-imperialistinen liitto, on olemas­sa
latinalaisessa Amerikassa. Kommunistipuolue on
tälle liitolle antanut kannatuksensa.
Laki rauhallisesta lakko-vartioinnista
Mikä on ero rauhallista lakkovarliointia koskevan
englantilaisen lain ja Canadan rikoslain välillä? Eng­lantilaisessa
laissa teollisuusriitaisuuksistä on rauhal­lista
lakkovarliointia koskeva kohta, joka julistaa sen
lailliseksi. Canadan rikoslain kahdessadasyhdes luku
sisältää kuusi kohtaa, joissa kosketellaan lakkovartioin-nin
eri muotoja, jotka ovat laillisia, mutta rauhallises­ta
lakkovartioinnista ei niissä mainita mitään. Ken
canadalainen työläinen hyvään, joka ryhtyy vartioi­maan
lakkoa, voidaan katsoa syylliseksi lakivastaiseen
tekoon, jos tuomari niin päättää. Kaikkien työläisten
tulisi agiteerata sellaisen lain puolesta, joka tekisi rau­hallisen
lakkovartioinnin lailliseksi. Tämän kysymyk­sen
tulisi olla Canadan työväenpuolueen yhtenä tär­keimpänä
ohjelmakohtana tulevissa vaaleissa. Englan­tilaisen
lain lakkovartiointia koskeva kohta ja Cana­dan
rikoslain kahdessadasyhdes luku tulisi painattaa
levitettsväksi, jotta työläiset voisivat itse nähdä niiden
välisen eron. Paljo työläisten asialle hyödyllistä kes­kustelua
ja ajattelua seuraisi, jos työläiset, ollessaan
liberaalisten ja konservatiivisten ehdokkaiden vaaliko­kouksissa,
tekisivät näille suoria kysymyksiä suhtautu­misestaan
työväenluokalle hyödylliseen lainlaadintaan
— niille kannalle he asettuvat rauhalliseen lakkovarti-ointiin,
vanhuudenel^ckeihin. Brittiläisen Pohjois-
Amerikan lakiin ja Pohjois-Lännen alueitten lakiin
nähden.
Muistosanoja toveri Dshersinskille
cHän oli todellinen ritari ja rehellinen taistelija
kommunistisessa vallankumouksessa. Hän oli keskeyty­mätön
raataja ja pelkäämätön sotilas. Hänen ohjauk­sensa
alaisena taisteli tsheka vihollisten hyökkäyksiä
vastaan. Kaikkein vaikeimpina aikoina, päättymättö­mien
salaliittojen ja kapinoiden vallitessa, jolloin neu­vostomaa
oli tulessa ja liekeissä ja verinen rengas
piiritti proletaarien vapaustaistelua, silloin hän osotti
yli-inhimillistä energiaa. Hän työskenteli yöt ja päi­vät
nukkumatta, ilman ruokaa ja lepoa, aina pysyen
velvollisuuksiensa täytännässä.» — Neuvostoliiton kom­munistipuolue.
«Kuinka; monen vallankumouksen tarkolukselle vil­pittömänkin
poloisen sydänveri onkaan mahtanut valua
tai tuskasta pakahtua tämän nyt oman sydämensä hal­vauksen
kautta päivänsä päättäneen tyrannin määrä­yksestä,
hänen rakentamansa vakoojajärjestelmän ve­risissä
piinapenkeissä. Tuskin löytyy toista, jonka ti­liin
yhtä paljon karttuisi ihmisten ruumiin ja sielun
tuskilla lunastettua häikäilemättömyyttä ja vallan vää­rinkäytöstä.
» — Raivaaja, «ainoa Yhdysvaltain Sosia-listipuolueeri
aatteita ajava suomenkielinen päivälehti
Amerikassa».
Mutta:
«Toveri Dshersinski lausui lukuisia kertoja, että
niin pian, kun salaliitot, keinottelijat jff vastavallanku­mouksellisten
vehkeilyt loppuvat, lopetetaan tshekakin.
Tämä käsite osottaa, että Dshersinski ei ollut pohjal­taan
terroristi, vaan käsitti hän terveen pelon porva­ristossa
vaikuttavan ^vallankumouksen rauhaan. Niin
se tekikin. Ja jos Venäjän suuressa vallankumouksessa
on terroria käytetty, jos Ishekan on täytynyt pelkoa
synnyttää vallankumouksen hävittäjien ja nakertajien
keskuuteen, niin lohduttaa köyhälistöä se seikka, että
koskaan ihmiskunnan aikana ei terrori ole saanut pal­vella
suurempaa larkötusperää eikä sitä koskaan ole
käytetty välttämättömärhmässä tilaisuudessa.» — Eteen­päin.
Siliä Dshersinskin johtaman thsekan toiminnan tu­loksena:
«Venäläinen talonpoika sai maat tältä hallitukselta
sillä seurauksella, että hän ei halua muutosta, miten
vähä hän muuten saattaakaan uskoa niihin oppeihin,
joita hallitus puolustaa.
«Teollisuustyöläinen saa parempaa palkkaa ja e-uemmän
oikeuksia hallitukselta kuin hän sai entisen
hallituksen aikana.
«Teollisuustyöläisen ja talonpojan ollessa tyydytet­tyinä
ei niillä, jotka mielivät järkyttää inykyistä halli­tusta,
ole maassa mitään voimakasta ryhmää, jolta ne
voisivat apaa toivoa. Mikäli taloudellinen tilanne on
kvsvmvksessä. vertailee venäläinen vanhan mädän vli-niyslön
aikaisia olosuhteita nykyisiin, eikä halua van-hnn
hallituksen palaamista.» — Royal Bank of Canada.
-—Kommunismin erikoispiirteenä ei ole omaisuu­den
poistaminen yleensä, vaan porvarillisen omaisuuden
poistaminen. — Marx.,
: w» _t i_ " i " » A ^ • n a l l i s e n l a k k o v a n u o i K e u a e n lainis- : PUUtayaratyOlaiSten : t u t t a m i n e n . A l b e r t a n j a N o v a S c o - i teolliSUUSliit, asioita : luokkasbtavankien vapauttanri-t
e l u i s s a , työttömyysvakuutus, rau-l rinanhä, j o l l a Canadan s i i r t o l a i g t en
h a l l i s e n l a k k o v a h t i o i k e u d e n l a i l l i s - o h j a a j a j a o t t e l e e e r i p a i k k o i h i n m e ­neviä
naism-^tkustajia. J u t t u kat-^
s o t t i i n s i i h e n l o p p u v a n . — J '
No. 88-1926
P^äkirja
t e h t y -Sault . S t e . Mariessa
A l g b m a l i n j a n metsä työläisten
yhteisessä kokoukEessa 18
p:nä heinäk. 1926.
. 1 §. P u h e e n j o h t a j a k s i v a l i t t i in
A u g - T o r t t i l a , pöytäkirjuriksi L .
A r k k o l a j a pöytäkirjan t a r k a s t a j i k si
K . T u o m i n e n j a O. L a a h a n e n .
2 §. E h d o t e t t i i n t a r k a s t e t t a v a k si
k u i n k a p a l j o u n i o i h i n järjestyneitä
työläisiä" on läsnä, j o k a myös t u li
päätökseksi. Tämä toimi a n n e t t i in
k o k o u k s e s s a olevien delikeittien
tehtäväksi. - '
3 §. L u e t t i i n sanomalehtiselostus
P o r t A r t h u r i r i metsätyöläisten y h ­teisestä
kokouksesta.
4 §. Otettiin keskusteltavaksi
minkälaisia m a k s u j a alamme vaatia
e n s i k a t k a i s u k a u t e n a . Pitkän ja
m o n i p u o l i s e n keskustelun jälkeen
t u l t i i n y k s i m i e l i s e s t i siihen l o p p u t u ­l
o k s e e n , että asetetaan $3.00 koor-d
i l t a a l i m m a k s i maksuvaatiraukseksi
4 j a l a n m i t t a i s i l t a paxipuiltä. Nä­mä
neljäjälkaiset. paperipuut ase­t
e t t i i n n i i n k u i n , maksujen perusmi-t
a k s i ; j a j o s j o k u katkaisee e r i m i t ­t
a i s i a , ^ i i n t u l e e pitää silmällä, että
s a a sanian maksutason mukaan.
5 §. K u u k a u s i m i e s t e n a l i m m a k si
p a l k a k s i asetettiin $50.00 kuussa.
6 §. K e s k u s t e l t i i n työpäivän p i ­t
u u d e s t a , j o k a päätettiin v a a t i a 8-
t u n t i s e k s i ' missä vaan s u i n k i n on
m a h d o l l i s t a sitä noudattaa. Tämä
päätös koskee yhtä h y v i n urakkatyö-
Iäistä k u i n k u u k a u s i - j a päivämiehi-äkin.
7 §. Päätettiin että n.s. " p ä t -
s ä r i t " ovat v e l v o l l i s e t noudattamaan
näitä päätöksiä yhtä kiinteästi k u in
i s o i l l a kämpillä työskentelevätkin.
8 §. K e s k u s t e l t i i n mitenkä v o i m ­me
t o t e u t t a a nämä' ylläolevat pää­tökset.-
Päätökseksi t u l i , että k u n
täällä o n k a k s i u n i o t a , n i i n nämä u -
n i o t k u m p i k i n v a l i t s e v a t k a k s i hen­kilöä,
j o t k a muodostavat n . k . kes­k
u s k o m i t e a n kaupungissa, n i i n «tta
kämppäkomiteat voivat olla k i i n t e.
ässä yhteydessä toistensa j a m u i t ­t
e n metsatyökeskuksien kanssa tä­män
k o m i t e a n k a u t t a.
9 §. V a l i t t i i n Hämäläinen j a E .
K a u p p i näiden unioiden k o k o u k s i s sa
t u o m a a n esille tämän k o m i t e a n v a ­l
i t s e m i n e n . Myöskin v a l i t t i i n Hämä­läinen
tämän komitean kokoonkut­s
u j a k s i .
10 §. Pöytäkirja päätettiin j u -
l a i s t a Vapaiidessa j a I n d u s t r i a l i s -
t i s s a . Pöytäkirjan lähettää näille
Rehdille U . K a t a j a j a E . K a u p p i .
11 §. Kokouksessa o l i s a a p u v i l la
70 metsätyöläistä. Niistä o l i j ä r ­jestyneitä
3 I. W . W : h e h ' j a 25
L . W. I . U o f Canadaan.
12 §. K o k o u s l o p e t e t t i i n.
Pöytäkirjan vakuudeksi
L . K , A r k k o l a .
Olemme tarkastaneet pöytäkirjan
j a havainneet sen kokouksen kes­k
u s t e l u j e n j a päätösten kanssa y h ­täpitäväksi.
O t t o Laahanen. . K o s t i Tuominen.
Pöytäkirjan tarkastajat.
Me a i l e k i r j o t t a n e e t ! v e l v o t e t t i in
myöskin huomauttamaan, että^ l a a . '
tiessämme näitä palkkaehdotuksia,
o l i aikomus asettaa ne yhtä k o r k e ­a
k s i Ontarion j o k a i s e l l a metsätyö­m
a a l l a . Mutta kokouksessa i l m e n i,
että tätä p e r i a a t e t t a ei v o i d a nou­dattaa.
Koska eri p a i k k a k u n n i l la
on r u o k a - y . m . t a r v i k k e e t k a l l i i m p i a,
metsät huonommat, j.n.e., n i i n s i l ­l
o i n on p a l k a t säännösteltävä seh
m u k a i s e s t i .
U r h o K a t a j a . Edw. K a u p p i .
Tyoväenehdokkaita t u l e v i s s a l i i t t o -
p a r l a m e n t i n vaaleissa tulee ole­maan
k a k s i , toinen N o r t h West ja
t o i n e n Centre West Torontosta.
Näistä ehdokkaista tulee ainakin
töinen olemaan kommunisti. Elo­k
u u n 6 : k s i päiväksi on työväenpuo­lue
kutsunut koolle erikoisen k o n -
v e n t s i o n i n , jossa valitaan ehdok­kaat.
V a a l i t a i s t e l u n avustamiseksi on
j o k a i s e n otettava osaa parhaansa
mukaan, vielä siitäkin syystä että
s i t en osotamme olevamme aikamme
t a s a l l a , a i n a k i n p o l i i t t i s e n toimin­nan
tärkeyden ymmärtämiseen näh­den.
Tyoväenehdokkaita on saata­v
a esille v a i k k a tiedetäänkin miten
v a i k e a a on saada minkäänlaista j a ­l
a n s i j a a t a a n t u m u k s e l l i s e n , konser­v
a t i i v i s e n vaalikoneiston hallussa
olevassa Torontossa. Mutta v a a l i ­t
a i s t e l u t a r j o a a mainion t i l a i s u u d en
työväen propagandalle, j a senvuok-s
i on a s i a meille j o k a i s e l l e tärkeä.
Työväenpuolue pitää Torontossa
e r i k o i s e n konventsioninsa 7 p. elo­k
u u t a . Puolueen ohjelma tulee
s u u r e s t i laajennettavaksi ja tulee
siinä olemaan sellaista k u i n v a n -
huudeneläkevaatrlmuks^, työväen­l
u o k a n eduille vastakkaisen l a i n l a a -
d i n n a n vastustaminen, sotaväen
käytön poistaminen t e o l l i s i s s a tais-n
e n .
Työväenpuolueen tarkotusperä t u ­l
e v i s s a Vasileissa, tulee ennenkaikr
kea olemaan työväenluokan yhteis­k
u n n a l l i n e n vapautus j a C a n a d a n i t
senäisyyden saavuttaminen.
TyövSenpaoIneen ulkoilmajahla on
C e n t r a l s a a r e l l a 14 p . e l o k u u t a ja
pidetään se v a a l i e n rahastamiseksi.
S e n lisäksi, että meidän v e l v o l l i ­suutemme
on o l l a oman luokkamme
j u h l a t i l a i s u u k s i s s a , on tässä tapauk­sessa
vielä se e t u , että p a i k k a t a r ­j
o a a m a i h i o h t i l a i s u u d e n u i n t i i n se­kä
muuhun u l k o i l m a u r h e i l u u n.
J u h l i s s a tulee olemaan monipuo­l
i s t a ohjelmaa. L i p p u j e n h i n t a on
25 senttiä, j o l l a saa myöskin teetä,
y . m . j u h l i i n menijät voivat viedä
voileipiä itse' mukanaanl
iltamat pidetään suomalaisten
k o m m u n i s t i e n toimesta D o n - h a a l i l la
24 p. e l o k u u t a , samoin yaalirahas-ton.
k a r t u t t a m i s e k s i.
Vielä k e r r a n huomautamme siitä
s u u r e n m o i s e s t a illanvietosta, joka
pioetään tämän kuukauden v i i m e i ­sen
päivän i l t a n a (31 p . ) . Ohjel­massa
tulee olemaan m.m. soolo­l
a u l u a , l y h y t puhe, kaksi r u n o a ja
D o n - j o e n länsipuoliset toverit esit-täyät
näytelmän " K o s i n t a " , jonka
o n kurjottanut kuuluisa k i r j a i l i ja
A n t o n Tshekov. "Itäläiset" toverit
esittävät kappaleet nimeltä " A m a ­l
i a yistävämme', j o k a t i e t e n k i n on
hirveän hauska. Orkesteri soittaa
monta; ihastuttavaa kappaletta, jä
s a m a l l a myös h u o l e h t i i tanssisoitos-t
a ohjelman päätyttyä. J a l o p p u ­jen
lopuksi, kaikki t i e t y s t i tunte­v
a t m a i n i o n r a v i n t o l a n , j o s t a siellä
t o u h u a v a t naiset ovat ylpeitä. S i ­säänpääsy
ainoastaan 35 senttiä.
O h j e l m a a l k a a täsmälleen klo 8.30.
K i r j e e n v a i h t a j a .
Lasten •annuntaikouiu ei a l k a n u t ­k
a a n täällä t. k, 2 5 p : n ä k u t e n o l i
s u u n n i t e l t u , sillä päivien jätjestäjil-l
e o l i t u l l u t j o n k u n k a l t a i n e n erehdys
päivien ,suhteen, i l m o t t a m a l l a F o rt
W i l l i a m i n samaksi a j a k s i . Nyt k o u -
Ivt päätettiin järjestää A r t h u r i s sa
a l k a v a k s i vasta elok. 8 päivä kello
9,30 aamupäivällä.
L a s t e n vanhempain tulee ottaa,
n y t tämä huomioon j a lähettää l a p ­sensa
k o u l u u n . K o u l u a t u l l a a n p i ­tämään
v a i n kolme päivää t a i m a h ­d
o l l i s e s t i neljä. M u t t a näinä päi­vinä
o l l a a n k o k o päivät, t a i a i n a k i n
5—6 t u n t i a . Ulalla" o n vielä l u e n ­n
o t , j o i s s a pitäisi olla lasten van­hemmat
seuraamassa j a kuulemassa
mitä o p e t t a j a l l a on sanomista. K o u .
l u on l a p s i l l e vapaa»
Kulcka- ja "piiaketti"-iltamat t u ­l
e e nais-jaosto järjestämään t. k.
31 päivä osaston t a l o l l e . Nämä d-y
a t ensimäiset laatuaan täriä kesä­nä.
Sisäänpääsy t u l e e olemaan mie-liillä.
vapaa j a n a i s i l t a kukka t a i
" p ä s k e t t i " . Tulot tulee naisjaosto
käyttämään lasten pyhäkoulun o h ­j
a a j a n p a l k k a - j a kyytifcustannuk.
s i i n . Sillä naisjaosto on alkuaan
järjestänyt lasten järjestäjän l i i k ­k
e e l l e j a samalla l u p a u t u n u t kus­tantamaan
järjestäjän kulut. N y t
A r t h u r i n naisjaosto tulee pitämään
ensimäiset iltamat näiden k u l u j en
peittämiseksi.
Viljankorjuumielua ilmotetaaU
taasen alettavan viemään j o tämän-vuotisden
v i l j a n k o r j u u s e e n . Lehti-i
l m o t u k s i e n mukaan 60 t u h a t ta
miestä t u l l a a n tarvitsemaan tänä
v u o n n a v i l j a n k o r j u u s s a aavikkomaa-k
u n n i s s a . Miehiä tullaan tuotta­maan
länsirannikolta j a idästä.
P a l k k a e h d o i s t a j a m u i s t a ei vielä
m a i n i t a mitään, m u t t a tietää i n u u -
t o i n k i n jo edeltäpäin, että palkka
n i i n k u n asuntosuhteetkin tjulevat o l e ­maan
kovin puutteelliset. Järjesty­m
i n e n olisi tässäkin t a r p e e l l i n e n;
järjestönsä avulla olisi työläisillä
parempi mahdollisuus vaatia j a s a ­m
a l l a saada p a r a n n u k s i a o l o i h i n v i l ­j
a n k o r j u u s s a .
Osaston kokouksessa t . k . 25 päi­vä
oli p a l l o n e r i l a i s i a kysymyksiä,
k o s k i e n ryhmiä ( s o l u j a ) , j o t k a e i ­vät
ole tyydyttävästi toimineet, s i l ­lä
t o i m i n t a on o l l u t laimeaa r y h m i ­en
(solujen) keskuudessa. Koko.
us päätti kutsua k a i k k i suomalaiset
r y h m i e n k i r j u r i t j a keskuskomitean
edustajat kokoon, missä tullaan
säännöstelemään heidän t o i m i n t a a n ­sa,
mikä mahdollisesti on vielä h e i l ­lä
o l l u t v a i l l i n a i s t a.
Vielä o l i k o k o u k s e n käsiteltävänä
K . Sevandefin j a H . K o h l e m a i s en
välinen juttia. Kokous kuuli W i l l i -
amin osaston j o h t o k u n n a n vastauk­sen
yllämainittuun juttuun, joka
j o h t o k u n t a oli sitä t u t k i n u t ; sekä
samalla kävi s e l v i l l e s i n i n a u h a j u t t u.
" T u k k i j o e l l a " on t u l o s s a . Tämä
unohtu-maton näytelmä, joka on
k a n s a n inielessä o l l u t j ö m o n i a vuo­s
i a , t u l l a a n esittämään . p i k a i p u o l in
S. J . osaston näyttämöltä. Jokainen
v a r m a s t i pitää mielessään sitä a i k a a,
j o l l o i n tämä kansannäsrtelmä tulee
yleisön nähtäväksi.
Algoma Steel Co:ii terästehtaan
k o k s i u u n e i l l a t u l l a a n tekemään l a a -
j e n m i a s i a siiuremmassa määrässä,
ilmettävät yhtiön v u r k a i l i j a t.
Laajennus» tulee maksamaan
$250,000, j a tulee laitos laajen­n
u k s e n jälkeen tuottamaan hoin
175,000 tonnia koksia vuosittain.
Nykyään valmistetaan noin 50,0Q0
t o n n i a koksia v u o s i t t a i n.
Myöskin ilmotetaan, että koksin
t a r v e on lisääntynyt paljon sekä
lisäksi m a i n i t a a n , että v i i m e i n e n h i i -
l e n k a i v a j a i n lakko Yhdysvaltain
p u o l e l l a lisäsi k o k s i n t a r v e t t a siinä
määrin,' että lakon aikana ^ täällä
Soossa olevalla terästehtaalla val­m
i s t e t t i i n 30,000 t o n n i a y l i t a h a l l i ­sen
määrän. Siis t a v a l l a a n o l i t ä ­mäkin
h i i l e n k a i v a j a i n l a k o n m u r t a ­m
i s t a .
K a p i t a l i s t i n e n tuotanto on siksi
l u j a s t i järjestetty k a u t t a maailman,
että jos yhdessä maapallon osassa
t u o t a n t o pysähtjry työläisten taiste­lujen"
k a u t t a , n i i n toisessa osassa
t u o t e t a a n sitäi enemmän, vaikkei
n y t aina samanlaista t u o t e t t a , mut­t
a k u m i K f n k i n samaa t a r v e t t a var­t
e n . Ottaa vielä aikaa ennenkuin
tämän maan tj^öväestö kokonaisuu­dessaan
tulee ymmärtämään k a p i ­t
a l i s m i n kansainvälisen luonteen.
Myöskin on m a i n i t t u teräsyhtiö
(ruvtennut hankkimaan »tjlauksr^
m u i l l e terästuotteille jo suurem­massa
määrässä, ettei yksistään r a - :
t a k i s k o j e n valmistus tule olemaan
a i n o a laji terästuotetta, jota val­m
i s t e t a a n täällä teräshelvetissä.
Fordi.« H e i k i l l e esim. valmistetaan
terästä a u t o m a b i i l i t a r v e t t a varten.
Samaten muille suurille t e h t a i l l e,
j o i s s a terästä käytetään. Tämä
o l i s i kyllä j o k s i k i n hyödyksi tämän
seudun työläisille, ei siinä että s i i ­tä
l i h o i s i s e n p a r e m m i n , sillä teräs-t
r u s t i h a n voitot kiskoo j a työläiset
saavat vain sen v e r r a n , että voi­missa
pysyvät voidakseen tuottaa
enemmän _ v o i t t o s a a l i s t a työnanta­j
i l l e . Mutta täällä ovat työsuhteet
o l l e e t jo pitkän aikaa h y v i n epä­määräiset.
Pitempiaikaisista töis­tä
ei ole enään moneen vuoteen
c l i u t varmuutta, joten jos mai­n
i t t u teräsyhtiö aikoo, t o d e l l a k in
pitää säännöllisemmin tehtaitaan
kajrnnissä, n i i n k u i n n y k y i s i n ovat
k a u p u n g i n väestön m i e l i k s i i l m o t t a -
neet, n i i n olisi usealla kaupungis­sa
o l e v a l l a työläisperheellä hiukan
v a r m e m p i toimeentulo.
M a i n i t u n yhtiön tehtaissa eivät
o l e . p a l k a t k a a n ollenkaan kehutta­vat
sekä lisäksi työpäivä monilla
o s i l l a o n p y ö r e ä k u i n leiviskä. M u t ­t
a työväestöä k u n o n k i u s a t t u työt-töinyydellä
jo monia vuosia, niin
o n se j o , s i i h e n p e r i n tyjrtyväinen,
että saa o l l a työssä.
Tähän mennessä ei myös ole i l -
m o t e t t u , tulevatko ratakisko-osat
e d e l l e e n k i n olemaan seisauksissa.
Puukotus tapahtui t.k. 1 8 päivä
i t a l i a l a i s t e n kaupunginosalla, k un
eräs Sabatina Sappacosta löi L a -
noce-Jiimistä miestä kolme kertaa
p u u k o l l a . Kumpikin miehistä oli­vat
päihtyneessä tilassa. ..Lanoce
v i e t i i n sairaalaan. Hän k u i t e n k in
on paranemaan päin. Sappacosta,
j o k a työskentelee terästehtaalla,
v a n g i t t i i n j a p o l i i s i o i k e u d e s s a tuo­m
i t t i i n maksamaan $200.00 sakkoa
k u l u j e n kanssa sekä aikomus on
p e r u u t t a a kansalaispaperit.' " K u m p i ­k
i n on k a n s a l l i s u u d e l t a a n i t a l i a l a i ­s
i a .
Kaksi uittotyöläistä hukkui " M i c -
h i p i c o t e n jokeen Algomalinjan
s e u d u i l l a t.k. 18 päivä. Miehet ovat
nimeltään F r a n k Beland j a P h i l ip
P o r t i n i . Lähempiä tietoja puut­t
u u .
KJanien esimies e l i organiseeraä-j
a täällä Soossa, M . L . D a l l e y , on
i l m o t t a n u t , että k l a n i t kontrollee-r
a a v a t tämän kaupungin p o l i i t t i s en
t i l a n t e e n , sekä lisäksi että k l a n i -
j ä r j e s t ö ön kuuluu tästä kaupiingis-t
a j a ympäristöstä n o i n 1,500 jäsen­tä.
Ilmotuksella lienee tarkotukse-n
a osottaa, k u i n k a v o i m a k k a i t a nä­mä
sadanprosentin patriootit ovat.
?vlahdöllisesti on tässä jäsenluvussa
l i i o t t e l u a k o k o l a i l l a , v a i k k a mikään
s u u r i ihme ei^ se ole, sillä tämän
ympäristön väestö on vielä s i k s i t a ­k
a p a j u i s t a kansaa. Ja k u n näillä
k a a p u - j a n a a m a r i r i t a r e i l l a o n s e i -
&i paMaktmnOta
SUNSHINE, ONT.
Metsätyöläisten kokouksessa,
k a täällä p i d e t t i i n tämän kuno i r
P mä, o l i käsittelyn alaisena m *,
seiuraavia a s i o i t a : • ™-
KökoukseUe t o d e t t i i n , että olo^uh
teet Länsi-Ontarion metsäkämpiUä
ovat tällä k e r t a a kaiken arvostelua
a l a p u o l e l l a . Ne eivät lähesfalkoon
k a a n ole senmukaiset kuin Ontari­o
n käjnppäsäadös määrittelee. Tä­män
epäkohdan poistamisek^
i X o u s päätti, että ryhdytään vaatL
maan Ontarion kämppälakien DIU-k
a i s t e n kämppäin rakentamista. Ja
"tähän tyydyttäköön siihen saakka
kunnes metsätyöläiset järje^tvMeK
lä v o i m a l l a a n voivat toisin määritcl-lä.
, . ,
K o k o u k s e l l e niinikään todettiin
että tämän ympäristön kämpillä käyl
tettävät r u o k a - a s t i a t ovat myös l a -
k i v a s t a i s e t . Säädöksissä määritel-j
l ä ä n käytettäväksi emaljoituja ruo­k
a - a s t i o i t a , eikä tavallisesta rauta-pellistä
tehtyjä, jommoisia suurem,
m a i l a o s a l l a Länsi-Ontarion kämpillä
on nykyään käytännössä. Päätet­t
i i n v a a t i a emaljoidut ruoka-astiat
o t e t t a v a k s i siihen saakka, kunnes
pystymme toisin määrittelemään.
A l k a v a n katkaisukauden alimmas­t
a palkkataksasta keskusteltaessa
ensinnäkin ilmfeni, että noin 75 pro-senttiä
metsätöistä suoritetaan ny­kyään
kappalekaupalla eli niin sa­n
o t u l l a "jiposysteemillä". Että kap-paletyöntekijät
tulisivat saamaan
k e s k i n k e r t a i s e n palkan, päätettiin
v a a t i a seuraavanlaista alinta palk.
k a t a s o a a l k a v a l l e katkaisukaudelle:
8 j a l a n p a p e r i p u i s t a e l i kaksoiskoor-d
i l t a e d o l l a r i a ; 4 j a l a n paperipuis­t
a e l i ' t a v a l l i s e l t a koordilta 3.50
d o l l a r i a ; ratapölkkyjen veistosta 20
senttiä k p l . j a n i i d e n siirtämisestä
4 senttiä k p l . Yhtiön puolesta tu­lee
h a n k k i a vapaat työvälineet.
K u u k a u s i m i e s t e n alimmaksi palk­k
a t a s o k s i määrättiin 75 dollaria
k u u l t a j o k a i s t a 26 työpäivää kohti.
K o k o u s suositteli, että rajotet-t
a i s i i n urakkamiesten palkka vii­t
e e n d o l l a r i i n päivältä ylimmäksi
p a l k k a t a s o k s i , j o n k a perustana mm-t
e n on yllämainittu hinnottelu.
Työpäivän pituuden suhteen pää­t
e t t i i n , ettei työskenneltäisi pitem­pää
k u i n S . t u n t i s t a työpäivää käm­pästä
kämppään.
K o k o u k s e l l e t o d e t t i i n myös että on
olemassa useita kämppiä, joissa ci
ole minkäänlaisia lääkkeitä, vaikka
miehiltä kiskotaan dollari itsekulta-k
i n j o k a i s t a 26 työpäivää kohti mai­n
i t t u u n tärkotukseen. Epäkohdan
k o r j a a m i s e k s i päätti kokous, että
v a a d i t a a n työnantaja kulettamaan
l o u k k a a n t u n u t tai muuten sairas
mies saamaan lääkäriapua heti en-simäisen
24 t u n n i n sisällä keinolla
millä hyvään.
P o s t i n k u l j e t t a j a n palkasta, peit-ieistä,
saippuasta y.m. epämääräi­sistä
menoista aiheutuvat "vedot"
päätettiin vaatia poistettavaksi.
Nykyään käytännössä oleva mak-susysteemi,
j o n k a mukaan t}'öläisen
t u l e e k u l e t t a a "aikalappunsa" yh­tiön
pääkonttorissa ennenkuin voi
m u u t t a a sen r a h a k s i , päätettiin vaa­t
i a l o p e t e t t a v a k s i ; j a että vaaditaan
työnantaja maksamaan kahdesti
k u u k a u d e s s a v i r a l l i s e l l a pankkioso-t
u k s e l l a miesten palkan. Samaten
on mies maksettava räallisella
p a n k k i o s o t u k s e l l a milloin hän koit­t
a a työmaalta, eikä "aikalapulla".
Päätettiin ettei kämpiltä työn­h
a u s s a o l e v i l t a miehiltä saa periä
maksua r u u a s t a eikä yösijasta..
K o k o u k s e s t a päätettiin julkaista
r e f e r a a t t i Vapaudessa j a Industria-l
i s t i s s a . Referaatin laatijaksi va­l
i t t i i n
. Thomas Hill.
S O U T H PORCUPINE, ONT.
j o s t a oikein syytös o l i a l k a n u t k i n . l a i n e n puolisalainen järjestö kaik-
J u t t u o l i a l k u n s a saanut väärinym­märryksestä,
sillä m a i n i t t u s i n i n a u ­ha
e i o l l u t mikään Suomen l a h t a r i -
k i e n h u l l u n k u r i s t e n temppujen l i ­säksi,
n i i n s e l l a i n e n väestö j o k a u s ­k
o n n o n k a u t t a on p i m i t e t t y , löytää
h a l l i t u k s e n m e r k k i , miksi sitä en- s e i k k a i l u n s a k l a n i e n s i i p i e n suojas-s
i n s e l o s t e t t i i n , vaan t a v a l l i n e n va­sa.
— Se t o i n e n.
kesäjuhlista, jotka v.- ja u.-seu-r
a : V i e s t i järjestää 1 päivä elok-uu-t
a , on aikomus saada suurenmoiset,
sillä k i l p a i l u j a tulee olemaan koko
r i s k i s t i . Ensin on miesten viestin­j
u o k s u , josta kilpaillee v.- ja
s e u r a Ilo j a ' V . - j a u.-seura Viesti
keskenään. ,
S i t t e n on olympialainen 5-ottela
sekä p o i k i e n alle 16 vuotta 3-otte-l
u : k u u l a , v a u h d i l l i n e n pituushyppr
j a 400 m e t r i n j u o k s u ; ja onpa tiela
n a i s t e n 4x60 m e t r i n \'iesti.
P i k k u m i e s t e n perunajuoksu on
u u t u u s , j o t a katsellessa saari nau­r
a a .
J a ne henkilöt, jotka eivät näi­h
i n k i l p a r i u i h i n osaa voi ottaa syys­tä
t a i t o i s e s t a , voivat ottaa osaa
n u o l e n h e i t t o o n ja naulanlyöntnn,
j o t a .ön j ä r j e s t e t t y miehilie ja »a^
s i l i e . Kenenkään ei siis tarvii
s i v u s t a k a t s e l i j a n a , vaan voi olla Kil­p
a i l u i s s a mukana, -«a
S i t t e n on i l l a l l a iitamat, J^J .
myös on r u n s a a s t i ohjelmaa.^ \^
Iäisten kannattaa siis P'-^^. ^
lessään tämä päivä, siliä naista
iistä j a i l t a m i s t a kertyneet «J,
käytetään voimisteluvälineitten v
t a m i s e e n , että senkin puolesta ^
v o t a a n työläisten antavan