Vapaus, April 18, 1925

              alana, äSkm on Jotadadia
niihin jo etoMtefn tutna-
^ V s a o a D a tehdä oatoat. » i i ^
^ToenniSn ionkoDa
•* joka ödta .a«nefen;;^jot^
ne kun tulevat Jottkl »yy-
S huutokanpalla..^ Ä kia-tulee
olemaan ^Oteekiä" kah-
^ kanssa ja oikdn «maii faitoi-
^ _ Juhani '
WABOS. ONT,.-
S e f a T A t kiMtteeliJa-niflte v ^ ^
sdtatystä. Indostrialistin Uc" 4 p.
xajssa tehdään Wabosist» nntlddr-joitaksessa
kerrassaan nanrettavaa-Ö
selvää siitä, että koinka ^ f ar;-
iBsrit täällä olemme anorelta osal­ta
I. W. Wm kannattajia j a teo^
rioidaan, että me kaikki täällä voi-,
anmie kuulua jäsenenä' I.^ W. W,
liittoon. Molemmat näistä .edeöä.
mainituista asioista' ovat 'kerrassaan
lapsellisia, mutta ei liene väliin-goksi
vaikka vähän ^tarkastellaani
että kuinka sekavat ovat^ käsitteet
paikkakuntamme ' kirjdenvMhtajalla.
Ensiksikin se, että- mistä - täällä
Voisi päättää, että onko' enemmis-vtö
tämän kylän farmareista-L W.,
W:n kannattajia. E i mistään. Tääl­lä
ci kuulu L W. W. liitoton yh­tään
farmaaria. Yksikään tämän
iylän farmareista ei ^le sen kan­nattaja,
muuten kuin sanoillaan.
Teot o v a t toiset. IndnstrialiBtin t i ­laajia
täällä on farmareista joita-kia.
Sallittakoonminon. sanoa,- et­tä
kirjeenvaihtajalle ei ole ael-, .
Viliä mikä on L W. W. liitto. Hän''
cl vielä käsitä, että 'riiheir ei, vpi-
; da järjestää farmareita, jotka ke­sän
viljelevät maataan ja talven
f ovat urakoitsijoinaj kuten täällä­kin
on ne L W . W n i teoreettiset
kannattajat, jotka 6vat ipuka ole­vinaan
I. W. W m kannattajia. I.
W. W m esipuheen alassa rmääritel-lään
selvästi' taistelu työtätekevän
ja tySnantajalnpka», väfillä j a . se
kuuluu seuraavasti:
"Työväenluokalla j a työnanta-jaluokalla
ei ole mitään yhteistä.
Mitään rauhaa ei voi olla niin-kanan,
kuin; nälkää j*ay-pnutatta sbn
olenmsa nuljoonilk Ijdläiallä ja
niillä harvoilla, jotka muodostavat
työnantajain luokaa, ovat: kaikki
elämän hyvyydet.
"Näiden kahden ledkän välillä
täytyy taistelnn jatkua xuin kauan,
kunnes maailman tySläiBet'järjes^-i
vät Inokkaaa, ottavat f^tuunsa
' maan ja taotantbkoneäaton ja itols^
tavat paDckajäijeBtriTBBn .'**
Lukekaa tuo uudelleen. Ajatel­kaa
mistä on puhe silloin kain .pu­hutaan
järjestäylamisestä teollisun-
, dessa. TeollJsuusunkMm järjesty­vät
työläiset aina ovat i en teolli­suuden
työläisiä znlhin miUoinkin
työvoimansa inyynnin' perusteella
kuuluvat Ei ole mahdollista että
henkilöj joka on i^onantajana ku­ten
esim- kämpän 'frunnari"^ että
hän voisi koulua tyäläistensä kans­sa
samaan nnJoon. ' Olissa mu-
' kavaa että tasattaisiin .näitä asioi-^
ta tarkenunin ennenkuin -tehdään
harhapäätök^ Ne \ ovat vastoin
l W. W:n periaatteita j a menette­lytapoja.
Sitten sanotaan että täällä «n
"pari jotka ovat jo nousseet ylSs^.
En tiedä mitä aiUäv tarkoitetaan-
: Onko tarkoitus että he kuuluvat
kapitalistiluokkaan? , Täällä ei ole
' yhtään farmaria kenellä olisi n i9
paljon kapitaalia t <pääomaa) . että
%en avulla olid .mahdollista^ riistää^
'työläisiä,-^utta on^vieaittpia^J^jsp-
'päreitä", jotka ilman-päaonmartko­ettavat
nousta työläisten tySntiilok-sia,
riistämään, olemalla välikäainä
pääoman omistajille. Taas sitten
se että "workerspaartylai8ia" on
täällä vaan neljä henkeä; ei ole v i ­rallinen
tilasto. Täällä el ole- sen
: paremmin toiminnassa,Worker8 Par-tya
kuin I. W. W. liittoakaan, mnt-
.ta on täälläkin kommunis^ella
ÖikkeeUä jonkun verran maaperää
ja tulevaisuus^ on luipaavas. -Lehti­ämme
leviää enempi > kuin vanbofl-lisia
ja i . vc.vtrdäisiä lehtiä yhteen­sä.
Tosin on.tääll^n niitä, joi­den
nautinto on lukea v a l h e e l l i^
porvarilehdistä lunättuja -
kirjeitä kommunistisesta' työväen­liikkeestä
etenkiit-Nemrösto-Ve-näjästä.
He tietenkin tilaavat d l -
lom Indastrialistin,',sillä^se nostaa
heidän '/ihanteitaan»» jä" tyydyttää
heidän nantinnoitaaa. -
Mitä tulee siihen etö: tänne oli-a
meikäläisten'taholtakietettn pe­lastaa
"suurta seuraa*" »e on leik-
^ Kuinka tänne'Toi"perustaa
^'ähistä ihmidslä ^sirarte'aenraa"?
Täällähän oiVvidä Iti^TOstiJ^vähän
^ s n ^ t a joten niistä ei tide **snnr.
ta seuraa" vaScka tte iaääd kuu-
Joisivat yhteen. 'Uefkaiäfsfet ^ t a ie
olisi halnnn^K kfaiukpTla
t n kanitta. Annannrte anr<m tok^
teakiu nndqateslle, jos ne sen an­saitsevat.
Toivomme d i n , e t t i o»-
ksfta&Ste edei kiaikastena ,kaas-
«aBooBe jiijestiytyinisen' tarpeelfi-
«toxdcsta. ^
He tySIaiset täälläkin Wabo8isaa
:ro{8imme Jcdiittää i ^ o n itseään
ine'jäxjestäytyniällä yhteen, j a i u r -
tattäsyiBa:tietQJanime lukemisen-ja
kesfcnstelnjen avnDa. Heillä)iän on
suuret iTi^voUisQudet.: Lastenune
kasvattajana meidän tulisir hankkia
itsepemme V t i e t o j a ' kaikelta ^alaha,
että n e Toisimme kasvattaa heistä
Tohk^ta j a toimeliaita ihmiää, et­tä
Ite olisivat kykeneviä viemään
voittoon sen yapaostaistelnn," mitä
käydään köyhien ja rikkaiden vä-iniä.
Ei riitä se, että kehutaan
olevamme jonkun liiton kannatta­jia,,
vaan ei komminkaan tiedetä
koko. liitosta muuta kuin nimi. ^—
Pois kalkld turhat kehumiset j a ra­kentakaamme
jotakin yhteistä. Kä­sikädessä
'toimien .me olemme voi­makkaat.
;^iis vielä lopuksi pyydän, että
järjestäkäämme tilaisuuksia^ missä
voidaan keskustella kaikista niistä
kysymyksistä, jotka koskevat; j ^ -
jestäytymistä luokkataisteluun. Äl­kää
peljätkö dllä asia dn: yhteinen.
<5lkaa rohkeita 'ja sanokaa mielipi­teenne.
Ei me kommunistipuolueen
seen kuuluvat >(joita on .'joku tääl­läkin
) pelkää keskustelua järjestäy-tjrmisestä.
: Saatte vapaasti tuoda
ilmi omatfteorianne ja jos ne huo­mataan
paremmiksi kuin kommunis­tiset
käsitteet, niin ne hyväksymme
mekin. Mutta • aiiykstaan tutkien
ja käytännöllisen kokemuksen va­lossa
selitettynä. Me emme ole ut».
piste jä. Toveruudella
Tom Holm.
flbipa^ jofta vie-tettSn
Btaaliifcnim 2$'piiviiii^ .«»-
atistoiyat ifSL tamfttea. «'^YldaS «sa­t
o i kaanatakaeaaa, «»^«en
Inkniseats tiUi!sirotwm, |otea TiSS^isL
mnodostoi \axa^ iOainrietto. Puh­das
tulo tästä iOan oU
956.90, joka «n. Uitettava saavu­tus,
^^lli^y«>l^fa^y^^ tif^fi^, ^
Iinat vnt olleet paikkakunnal­lamme
kerrassaan kauniit.. Näyttää
kuinka kesä oUä tnOot yhtäkktt
sillä Innu meni pob muutamassa
päivässä, ^ näytä että enää tä­nä
kevännä lunta tuleekaan niin
kuin ,muina keväinä on tehnyt. —.
Maamies saa taais alkaa * hänelle
kuuluvan .ammattinsa, toivomuksel­la
sa^a" taas kasvatetuksi tarftei-täan
^tulevan talven varalta.
A. P. •
V E R M I U O N RIVER, O N T /
LONG LAKE, ONTi
Huhtikniu^ 6 piiTanä pidetysä
osaston kokouksessa yhtyi osastom­me
jäseniksi Alma ja Alex luoma.
Kez^yslista Ida Aallon hyväksi
otettiin huomioon. Kerääjäksi va-,
Iittiin Mrs. Tilda Virtapen.
Piirin ag^tatsionirahaston kartut­tamiseksi
pidettyjen* iltamain tulot
on päätetty lähettää ensi -tilassa
snääröpaikksan."
jKatsottiin parhaaksi luovuttaa''o-saston
kassasta $10.00 Nova Sco-tian
lakkolaisten • avustamiseksi,
koska -haalimme ovet ovat huonojen
kelien takia kiinni vappujuhliin:
saakka. :••. *
Mainitsen tässä alista vi^pajnli-lista.
Niitä täällä meidän farmi-kylässämme'
juhlitaan ifniiiupffn^ voi­malla,
mutta ainoastaan iDalla.
Kuuluu olevan 3-näytoksmen Ini-n-näytelmä
harjoitdtavana. Siellä sit­ten
'nähdään se "Sshunen säiBo",
joka kuuluu olenm een kappaleen
nimi
Kaikki ravintidaaii kykmevät hen­kilöt
käykää katsomassa onko n i ­menne
piirretty itaalimme seinään.
Sieltä näette Iposka aikanne on -tul­lut.
Silloin jokainen saa oman
paikkansa ja täetyiti täyttää vel­vollisuutensa.
<Hkoon i»illä • i
noilla kaikille selvä tämä asia.
Pyydämme kaildda osaston jäse­niä
saapumaan ensi työkokoukseen
siis eiisimäinen pyliä todkokuuta
taikka toisin sanoen 3 puvä touko­kuuta.
Silloin, <»n tärkeät asiat ky­seessä,
esim. rahan l u o v u t u s h an
laittoa ja tontin korjausta varten
•y.m.
Ja nyt teille viinatrokarit, sen
iloliemen kauppaajat, sanon 'näin:
pysytelkää kesän tullessa poissa
täältä- meidän>'kulnialta • välttääksen-ne
pahempia seurauksia. -
Farmartn":innija.
FINLAND, ONT.'
LanU Mtlei t k . 12 päivänä ris-
-kisti yhden jalan, joten' onnistuim­me
koko hyvin iltanuun- pidossa^
joista T>Uhdas tul» oU $20.68' ja
menee sanotut rahat Nova Seotian
lakkotaisten hyväksL
Toverimne Karl -Armas : Saxbarc
kuoU tääUätJc/7 pnä keuhkotau­tiin.
S. oli syntynyt IS p. jouluk.
1898 j a oli viilari ammatiltaan, ko­toisin
Helsingistä ja oli jäsen K.P.
Windsorin s. osastossa j a voimiste­lu-
ja urheiluseurassa, joten taas
meneUmme yhden taistelutoverim­me;
..
Osastonme paatti pitää kesäjuh­lat;
kesäkuun 20—21 pnä, joista
huvitoimikunta lähemmin: ilmoit­taa.
^ .
T. k. 19 paivaBa pitäisi olla
White Rshin j a Vermilion Kiverin
osastojen yhteinen Jcokous, jossa
keskustellaan näiden kahden osas­ton
yhdistämisestä. Mutta minä
luulen että siitä tulee pannukakku,
koska White Fishin osasto ei su-v
^ n n t -viettää 'yhteisiä vappujuh­lia
\ kanssamme, vaikka lähettikin
meille sellaisen ehdotuksen.
Uutistenkirjottaja.
WEBSTERS CORNERS, B. C.
K. P. S :J.' osatttm kokonkMMa
t k . 5 päivänä- oli esillä seuraavia
asioita; keskusteltiin Nova Seotian
lakkolaisten avnstuskysymyksestä ja
päätökseksi tuli että - luovutetaan
osaston kassasta 30 dollaria lakkor
aisten avustamiseksi; j a jos lak­ko
' edelleen jatkun niin koetetaan
saada lisää avustusta tuonnempana.
sillä ho' ovat todellisen avun tar­peessa.'
Heidän taistelunsa on mei­dän
kaikkien työläisten yhteistä
taistelua, .^näinioUeir meidän .k^
ja haluamme KuSkA -vaan' tbnhjiddd
pannaan siitä r kjr»yiÄykseitä. 'että
Koska mekin kuulumm^ sorrettuun
luokkaan niin n & d emme järles-
^ M e oIeW.vafapt k^
Men: tällä mantere^ olevien työ-äisten
on oltava:'myötätuntoisia
leidän taistelulleen ja ohennettava
auttava kätemme heitä: k o h t i r ,
', Keräyslistoja joita oli tullut taas
osastollemme, ei voitu ottaa tällä
kertaa huomioon, -sillä katsottiin
Nova- Seo^n lakkolaisten olevan
suuremmassa avuntarpeessa . j a . pää­tettiin
avustaa ' heitä niin paljon
Iniifik^meidän vähät -varamme myöten
an&val. i .
Beaver Laken asiasta kesknstel-täissn'ei
voita tehdä minkäänlaista
^SätSstä^ vaan jätettiin se sikseen
hyväksyen keskusviraston menette-
^^^^räysli^^ jotka <Mvat a ^ ^
se^ikin tulleet, tflitettSn h l i e ­tettiin
määrapaiktaansa. Iästä }dA
AaHon hyyakä/tiutti-fgiäS j a Hsta
Brnee Mlnen taaxtön taion xakes-uittäaitbn
"koibttamicdCD ,^4.20.
Osastomme kokoakseua 5 päivä­nä
huhtik. yksi tärkeimmistä kysy­myksistä
oli'Nova Seotian lakko-avustus
kysymys. - Edellisessä kir­jeessäni
mainitsin jo ensimäisestä
avustustoimenpiteestämme, ja nyt
kokouksessa oltiin kitä mieltä, ett&
piiritoimikuntamme'' luo-vuttaisi 100
dollaria . yllämainittuun tarkoituk-aeen.
' Kesknsteltiiii^ siitä, oliako tar­peellista
viettää tämän^ länsipiirin
yhteiset kesäjuhlat kuten ennen­kin,
vaiko vain itsekukin osasto
paikkakunnallaan. Päätöksdcsi tu­l
i , että pidetään yhteiset kuten en­nenkin,
jös sen nimittäin muut
länsipiirih osastot hyväksyvät, tai
ottavat saman kannan koin mekin.
Yhteisten kesäjuhlien kannalla p o ­lomme
siksi, että keräämällä kaik­k
i -voimamme yhteen tulemme on­nistumaan
paljon paremmin kuin
paikkakunnittain. Siis yhteiset^; \
toimien. voimme tilaisuuteen hank­kia
'paremman ja asianmukaisem­man
ohjelman; ja samalla, se tulisi
«H a&BM jd^M>ti laatua «levat
olemaan \ hauskempaa ja toveruus-hehkeä
ylösrakentayampaa laatua
yleensä^ Asiaa edelleen kehittä­mään
valittiin 6-henkinen; toimi­kunta,
joka tulee huolehtimaan tii-tä,
etta juhlille, mennessä, jos ne
vietettäväksi tulee, on - mukanamme
jotain muutakin *eikä vain tyhjää.;
Toimikaa muillakin paikkakunnilla
parhaanne ..tnukaan yhteisten juh-rliemme^^
oniustnmisekaL
' Ne keräyslistat, joilla Ida Aallon
hyväksi paikkakunnallamme, on ke­rätty,.
palautettiin kokoukselle.; Ja
tuottivat ne: * «
Hilja Toikan lista $ 5.76
Jenny Skytän lista ; : 7.75
Yhteensä $13.50
Ylläoleva summa lähetetään a-sianomaisen
hyväksi h^tL - Kiitos
avuliusundestanne.
Uaao Salini, entinen osastomme
jäsen, kuulun olevan sah!»ana Van­couverin
'CoAeral sairaalassa. Ko­kouksessa
valittiin toveri Airo pis­täytymään^-
yaneouverissa ottamassa
selvää hänen tilanteestaan ideUä^
NaorwaluttoauBe r voänistelijal^
jotka maalisk^ 29 p. toimeenpane^
missään iltanusss ensikerran^ johta­jansa
toveri* John Wrenin johdolla
esiintyivät rakentamalla pyrafniide-j
a jos iminkälaisiaf' onnistuivat mier
lestuii hyvin^ ottaen huomioon sen
että harjoituksia on ollut vasta ly­hemmän
ajan. Näyttää, että i n.
nostns , on hyvä unorisonune 'kes­kuudessa
edelleenkin. J a sitten^ kun
«n ^voimi«^lnun innostunut vjohtai
i a , niin teistä voi kehittyä hyviälän
vounisteUjoita aian-jkqlue^Bal '
' Vesipoika.
Sitte ifumi Jäije inirijärjestäl-tä.
Siitä' iä "iBHknstetta nutusta
kola kesiJaUtft^ymyksestä j a pis­tettiin
f t ^ C j a e i t t n osastomme syr^
jäisen äaeaäänfiihien voi ottaa
oa^a niihin^''«min saavat Vänoou-
-verin ymjAriUi - olevat osastot teh­dä
parhaansa ääni .asiassa.
Ensin jjiuantafna pidenävien
tanden pifttettun ^loovnttaa
N<^-!^Sc<^an lakkolaisten, hyväkd.
-r- V a l i t ^ i i .vi^njuhlakomitea.
Stte .taasen' tn£^ e ^ se vanha
kyaymys Kaalilla^^^J^^ Mi­i
a tällä -Jcertaä odotin tätä kysy
ttystä töotavsn «sille miesstovejrien
taholta, Inm heistä osa.pH puku­huoneessa
nmcemässä kaiku ne tem­put.
' M u t t a ^ p i b . Hainen sen^taas­kin
rjoulaii alottan)^, huvitoimi-kuntamme
v^ftUn - naisjäsen, joka
oli jo^^väaynyt juoppoja passaamaan.
Viime j^ksyni Jui^n tämä sama ky-symys
' o l i ij^d^U^ päätettiin ran-gaistustoimenpilcistä
yhdessä ko­kouksessa
jk -toisessa kauniistf pu­rettua,
kun nuoriso niin vaati; ;ei
edes muistutusta vannetta^ SiUoin
vanhenmiat naisei erosivat huvitoi-mikunnasta
ja Jieitä sitte koetettiin
viinan pnolästajain taholta natkutel
Ia. Mutta ei se /ole ollut pahako
meille jäisiinkään^ Päinvastoin. Se
on opettanut erottamaan asian ja
ihmisen beildcondet ja yhä, enem
män kiinnittilnyt mieltä kasvatus­kysymykseen
ja nihen vaaraan mi­kä
y l i maailman,, näyttää olevan työ­läisillä
tuossa viinaj^ysymyksessä ja
kaikessa loassa, smillä kapitalistinen
maailman järjestys on liittoutunut
^turmelemaan -poikiamme,'' että ei
meillä olisi voimaa eikä järkeä
nousta taistelemaan sitä vastaan.'
Mutta nieidän äitien ei ainakaan au­ta
säikähtää sitä, vaikka meUlä
olisikin persoonallisesti . mielipahaa
ajaessamme tätä asiaa, vaan roh­keasti
k^ydä taisteluun kaikkiaUa,
ei ainoastaan Soittulassa, tätä pa­hetta
vastaan j a samalla kasvattaa
itseämme, .että voimme sen tehdä
oikealla tavalla. r
'Nyt meidän' osasto taas päätti ran­gaista
niitä, -jotica pukuhuoneet li
kasivat sillä, että 3 henkilöä el saa
tulla kaalille: tämän -vuoden kulues­sa.
En halua -julkaista ninuä. E i ­kö
ole jo kyliksi rangaistusta nuo-trille
miehille kun se paikkakunnalla
tiedetään, ja näiii päätettiin toir
mia edelleen jos kuka jatkaa tätä
huonoa käytöstä, Järjestysmiehiä
lisättiin ja velvoitettiin myös ole­maan
läsnäf .tanssitilaisuuksissa ja
jokainen osaston., jäsen on velvolli­nen
auttamaaa, jäcjes^rsmiehiä,. tar-vittaissa.
Niin\ «e nyt päätettiin,
jos. ei taasen . peruuteta. Ja aika
meni niin pitkälle tässä kysymyk
sessä, että periaatteellisista' kysy­myksistä
ei ehditty keskustelemaan
laisinkaan niinkuin ;on tapana ko­kouksen
loputtua.-^ '
Kirjeenvaihtaja.
Ryhmä- ja itseopiske­lun
Välttämättömyjrs
nuorisoliikkeessä
Erään työtätekevän luokan tais­telurintaman
iskujoukoista muodos­tavat
elämän intoa ja tai^uhalua
uhkuvat nuoret proletaarit, joitten
elänlli päivästä toiseen ja vuodesta
vuoteen ' «n yhtä kama,^ raskasta
kamppailua olemassaolostaai).; Heis­sä,
jotka tehtaissa ja työpajoissa,
pelloilla ja .navetoissa yhteiskunnan
loisille tuhansia ja miljoonia kokoa­vat,
heissä on herännyt vapauden
kaipuu ja samalla u myöskin tietoi­suuteen
pyrkimisen halu. Heistä
tietoisimmat,,' /aji;lu/Bkykyinmmät
ovat yhdistyneet tioimfaks^ yh-tei8e8ti>
eillä elämän ankarassa kou­lussa
ovat he tulleet 'huomaamaan,
ettei yksUollisellä. taistelulla ole
minkäänlaista pysyvää' merkitystä
nykyisen ' järjestelmän vallitessa.
Siksi he ovat yhdistyneet yhteisvoi
min '^p. ymmärryksin taistelemaan
ja toinen,toisilleen selittämään nii
ta ihmiselämälle välttämättömiä ky­symyksiä,
jotka avartavat meidän
n^öalojamme luolitoon, joka^ on
muodostanut meidäV Ja yhteiskun­taan,
jossa elämme. Meille onJdn
varsin tärkeää tuntea ihmiselämän
välttämättömät edellytykset.
Jos kaikilla ihmisillä olisi -oikea
kuv^ maailman kaikkeudesta,' he oli­sivat
tietoisia maapallon asemasta,
maapallon, joka lukemattomien mui­den
taivaankappalten^mukana kier­tää:
määrättyä rataansa äärettömäs­sä
avaruudessa, jossa meidän au*
rink<^mmey lisäksi on Jnkematon
jonldco muita aurinkoja xaMät&ttyiife
kiertop]anetteioeen.--Jo8 olinvat
tästä tietolda, eivät he qskoisi sei
laisia jaarit|eluja, että ma^n /illa ^ n
« l ^ t a tietoja, jotka ibniresaa » i S -
rin ranhoitUvat a d d i a e ^ e t c d Ai
j a levotoatä rieloeliiBttroiae. -
Ihmlaolemuksea Itthityksen tunte­minen
el ole nq^Sskiin vähenunia
tit^EeäS. Seuraamalla jonkun tiei
teellisen teoksen avulla.ihmisen\e-hitystil
sUtä ajankohdasta alkaen,
jolloin hän eli villinä, ja alastomana,
aseenaan ,1dviaiseet ja nuolet, mei­dän
päiviimme asti, nykyiseen sih*
ij&a aikakauteen, olemme kutakuin­kin
päässeet selville ihmisrodun ib-iheellisestä
kehityksen kulnsU.
Sanalla sanoen opiskdn niin yK-destä
kuin toisestakin ..kysymyksestä
on nykyajan työväenluokalle tär­keää,
ihan välttämätöntäkin. Tut-kistel&
ialla, Mten tämä vallitseva
kapitalistinen, riistoon ja sortoon
perustuva yhteiskunta on muodostu­nut
ja kehittynyt, on meidän hei?
p<»npi löytää oikeat ja tepsivämmät
keinot siitä päästäksen^.
Porvaristo * pappeineen, . kirkkoi­neen;
kotkluineen y m . ' o p e t ^ jä
koettaa tehdä meille t/sköttavaksi
raiamatun satuja maailman luomi-sestiu
taivaista ja helveteistä. Koet­tavat
uskotella, että kärsimya 'on
ylevää, ^ttä kansain on kärsittävä
tässä elämässä - saavuttai^cse^n on­nen
haudantakaisessa. Tlllä ta­voin
on kansat saatu .kärsivällisesti
alistumaan kaikkeen sortoon ^ ja vää­ryyteen.
Mutta me emme saa kuun­nella
enää näiden porvariston palk-kapalmenten
. jaarituksia kärsimys­opista
ja haudantakaisen elämän on
nesta. Meidän vaistomme, meidän
koko olemassaolomme kehoittelee
meitä ebimään onnea maan päällä.
Mutt^ täältäkään me emme sitä ny­kyisen-
vääryyteen ja riistoon perus­tuvan
yhteiskunnan aikana löydä.
'Ehtona itämän onnellisemman, ta
levaisuuden saavuttamiseen on, että
me tulemme tuntemaan ^omdn; Voi
mamme ja ymmärtömään oman tah'
tomme, jotta ^voisimme toteuttaa
järkeä 1 ja ' oikeutta maaibnassa.
Olemmehan viime aikoina nähneet,
että nykyinen yhteiskunta ja sen
johtajat ovat 3cykenemät{ömät tur­vaamaan
meille oikeutta, eivätkä he
siihen pyrikään. Hulluudessaan
luokkakoston . sokaisemina, .ovat he
antaneet oikeuskäaitteilleen kuolet­tavan
iskun,
i -Meidän'tehtävänämme on>opiske
lun ja toiminnan kautta kehittää
jookkojimme kykenevältti rakenta­maan
oikeudenmukaista^ kehityksen
vaatimuksia vastaavaa yhteiskuntaa,
Leks L.
kansa, nsiCtJiti^ae e l im^y
Nyt Cape Brelnidssa |a tatraaBa*
kin Nova Seotiassa halottirfiBfa tav«r
t a ^ taota kapteenia, kBanittit
tali hanaa lintianaa, maalauttaa MU
nen knvaasa maineen, temppeUin ja
vitaa hänelle «katkki ne mexenknikny
vikendet ^i^tä 1>in jkinä. aoostaisl
Tamipflcnun lopusta lähtien 'on
Cape Br^nissa ^ vallinnut mHI
ihanteelUsin ke^tsiä. Jää ja l a -
PikkDJutbija
YRITTIVÄT PUNAISEN MEREN
IHMETTÄ — EPXONNIS-TUIVAT
Lontoo. •— Tänne tulleea kaape-lisanoman
mukaan on 60 kristittyä
tsulukafferilaista menettänyt hen
kensä yrittäessään uudistaa Moosek
sen tekemää ihmettä Punaisella me­rellä.
Tulvat ovat muuttaneet Tsu-lumaan
laajaksi suoalueeksi, hä­vittäneet
tiet ja peittäneet rauta­tiet.
Nuo 50 miestä olivat thlossa
hartauskokouksesta,' ja saapuivat le­veän
rotkon' reunalle, jonka tulva
oli muuttanut hurjaksi koskeksi.
Päätettyään kahlata sen poikki. Ke
lankesivat polvilleen ja rukoilivat.
Senjälke^n heidän johtajansa löi
veteen rautaisella sauvalla, käskien
veden vieriä takasinpäin ja laskea
heidät -Menemään. Joukko ryntäsi
sain päin koskeen, ^ ja ainne jäivät
kaikki.
JCOIVET JA AIVOT.
soiNTiaA.-B. e.
0ta<tw itiAo<riki»s»a & päivä hot^
tjkanta /oli* «sillä seuraavat asiat:
Ida. Aallpn l > y i ^ Juräyidistaa' ei
TofW pttaa.lmPDiooxl' s ^
h e l i ^ ja j>erkeleitä j a fttä tuolla
ylhäällä av^ndessa' ott i ^ v a s , jds^
sa' on kaikkivaftiaa. ittaiafi^ joka
halfiteee j a määrää ipaaifanan asiat
niin/ tarkkaan, ''ettei hinskarvaa-
-ksaai ihmisen päästä putoa ibnan
hänen tahtoaan". Nykyaikainen tie-db
vapauttaa meidät tällaisilta Inn-lotelloiltA
kauhulta,'' jotta proletari­aatin
tletdsfn osa jo.ääntänyt
kanako I n o ' ^ , LfBonnon iotld-tptdcrisfa
^saamme.aykyisett tieteen
Chicago, —-Chicagon yliopiflton
sielutieteUijä toht. W. H . Sheldon
on ottanut vastatakseen kysymyk­seen,
missä suhteessa koipien pi­tuus
on aivojen tehokkuuteen.. On­ko
pitj^oipisella punatukkaisella!
miehellä paremmat aivot kuin ly-hytsäärisellä
vaaleatukkaisella? Co­lumbia
yliojnston professori Nacca-rati
on esittänyt sellaisen teorian,
että pitkäkoipisilla miehillä yleen­sä
on parhaimmat aivot. Tohtori
Sheldon myöntää tätä väitettä voi­tavan
tukea eräUlätieteeUisUlä seir
koilla, mutta hän aikoo hankkia a-sian
ratkaisemiseksi "inhimillistä ai-nehistoa":
mitata 400 Chicagon yli­opistossa
opiskelevaa miestä, sitte
luokitella heidän henkiset kykynsä
j a vertailla ruumiin mittaukset hen-
Icisten ki^yjen mittauksen, tulok­siin^
— Professoreilla on professo­rien
hommat!
ml;h&vidvät paljoa ennen aikaanV
sa, ja; talven valta murtui aUninn»
sa. Cape Breton on ilakoinut päi-vänpaiteessa
melkein'-' ybte^- miV
taan koko' hefaai- ja maalisknuttj Sa­mat
katmiit ilmaV ja keyäineii ton-nelma
ovat vallinneet, ptenllljlpoiic-keuksillar,
läpeensä kaikissa meren-rannikko.
maakunn{88a.
"Kevät on tuUut —»ilmat oifat
tanuntkttussif alkaen oUeet ib-meelliset
—' (^ape 'lBretonjn|| on
nautittu ibanimmiuttamaalbirott^ l i ­masta
mitä vanhlmmaticiaan asuk­kaat
koskaan muistavat olleen"» sa­noo
Sydney- Post, kuvaannollisesti
taputtaessaan. tuota newfoundlandi-lista
ibnanennnstajaa olkapäähän, r
TAPPELU KlUlUNUfiPRINSSlN
^HJfXLAHJASTA '
BeriiinL — H^klnbjakd Saksan
silloisen kruununprinssin vihkiäisiin
v. 1905 tilasivat Preussin .kaupun
git erikoisen "mahtavan liopeaben
pöytäkaluston, jota aslanomalaet ei
vät vieläkään ole saaneet haltuunsa,
Kalusto, oli piin paljot^inen ja mo«
nimutkaisilla: koristuksilla varustet­tu,
että sen valmistamiseen; 'meni
enemmän kuin kymmenen vuotta^
Sen valmistuessa oltiin sodassa.
Kruununprinssi <4i rintamalla, ja
Itänen perheensä, asui niin ahtaissa
t i l o i j ^ , ettei IcruHnunprinsessa ot­tanut
tuota suurenmoista pöytäka-lustoa
luokseen, vaan tallensi sen
erään ^saksalaisen pankin kassahol­viin.
Myöhemmin kun kruunun­prinsessa
olisi haldnnut ottaa tä«
män kallisarvoisen bäälahjan hai'
tuunsa, <i hänen onnistunut saada
asianomaista > liipaa sen poistamiseen
pankin kassaholvista,
t iNyt entinen kruununprinssi» asus­taa
perheineen öisin ::l{nbassa,vj«i«ida
on enemmän',kuin puolisataa huo­netta
ja suuri juhlasali, missä ylel
lisiä pitoja pidetääh niinkuin yksin
valtiuden loistavimptna päivinä. Ke­säkuun
6 p:nä 0117 pariskunnan 20:8
hääpäivä, ja siihen' tahtoisi kruu
nunprinsessa nyt vihdoinkin saada
tuon häälabjamfä.
Kun asla tuU esiUe Berliinin kau
pungln valtuustossa, »koettivat oi
keistolalset puhua prinsessan puo­lesta,
mutta' vasemmistolaiset VBati<
vat, että kalusto on luovutettava
johonkin museoon. Lopulta kiihty
keskustelu "käsin puhumiseksi", ja
syntyi yleinen tappelu. Pörvarileh
tien kertomuksista päättäen eiväi
kommunistit liene erityisella innolla
ottaneet osaa käsirysyyn, vaan sitä
paremmin kunnostautuneet 'äänen­käytössä.
Olivat, huudelleet oikein
tolalsill^ niin r^mila bai^kuipani-miä,
ett$ enimmät näistä^ korviaan
pideUen, läksivät pois kokouksesta.
Enteistä päättäen siis säätänee
Öisin linnassa tulla toimeen vafiboil
la pöytäkaluilla ainakin vielä tä­män
kerran!
40c tähe^rkiMar il?*
fipe lihetykrifU .$80-^(9.»
ISÖ, 76e UMykri^t f 60:»
r4»9.«9 ia..11.00. %äm
1100.00 tsiUok sitä saureBK
nllta libetykditi»' SähkSnnittr;
maUMrktUre oa kulot
T^atoeia ottaa nha^UI<.
ttktll ivastaan .8. NEE^
i;9||^ilibii»lew^:Ä*i ' ' - p
' M^iHxykk ja.yiaäiriitOill
amvai hoivat Ulydi Vajpatidnk
' konttoriisa tfedoitanasia eri*
koiaknmda. * . ' '
^JUIiravtleltaJä d n ^'
TMfftakMi ptietllaUdta,
VAPAUS
Box 00. • Sadbory^ Out
vanhat etnluulot eivät vielä «Ie tyy«?l
ten kadonneet, ' Yhdessäkin nimft .
rodut - ovat lilan heikot vasttfsta*
maan yhä paisuvaa; "ttustaa ^ yaa-/
raa", 'joka ne uhkaa hukutta^i el
ainoastaan paljoudeltaan, vaan niil­lä
snonlnaisUla taloudeUisIlU y»lke-'
uksilla, mitkä ^jo>tuvat siitä, että
JULMA KOHTALON OIKKU
G O l F - l ^ R T A MUUTTANUT
SUUNTAANSA
Sydney, Ni S. — Viime vuonna
Sydney Tost lehti jnlkasi erään
nevfonndlandilaisen: : merikapteenin
jutustelun sUtä, että Gbif-vfrta hä­nen
havaintojensa mukaan oli mnnt^
tanut suuntaansa Nova Seotian i l -
'roastollSe ednllisemmakst Sentaltia
hän sanoi täst'edev^^finkauan kuin
<fOlf-virta pysyy ^uudessa, suunnas­saan,
tahret t u l ^ n olemaan te^
ja lyhyitä Nova jScötiassa j a yleen^
itä-CanadasM.'' Too eunnstus laet-välityksellä
^anomattonatt - :p«|jon{.t{in, niinkuin, eemmoiset «tmostukset
Jonkun aikaa takaperin haki kö5-
penhaminalainep kauppias jlaas
Hansen ayfceron vaimostaan; Tä­mä
oli nimittäin ollut :^tian ^byvissli
väleissä etmn heidän Tuokvalaise-nean
asuvan kuskin kanssa.
Herra Hansen lähti matkoille, ja
rouva muutti kuskinsa kanssa uu
teen asuntoon.
Mutta aikojen kuluttua lierira pa­lasi
takaisin Kööpenhaminaan.«Hän
pyysi erään ystävänsä hankkimaan
hänelle 'kalustetun huoneen. Ja tä­mä
hankki sen.
Hansen saapui .uuteen asuntoonsa
mydhänlaiseen yöllä, eikä sentäh-den
tavannjft emäntää. Mutta seu­raavana
päivänä, 'kun emäntä tuH
tuomaan aamukahvia, sai Hansen
hänet nähdä. Se oli hänen entiheh
rouvansa! e
Sen vilkkaan keskustelun aikana;
joka heidän välillään syntyi, tuli
Hansenin seuraaja, se kuski, Ifao-neeseen.
Hänkin olisi mielellään
ottanut osaa keskusteluun, mutta
sai melkein betf Hansenilta ''mustat
sibnät".
Poliisioikendessa sakotettiin Han­senia
senjobdosta-100 kmanuflu
Kuskille katsottiin olevan, jrangais-tusta
Ikyjliksi, kun oM saanut' paf-mennettavakseen
niin huiken^levil.^
sen rouvan. '
MUSTAT USXXNTYV;LT M f Ei
A i U f l t f ' K I H l f VALKOISBT
ttoij^eal. — 'Georg fostet, 3bka
viime talvena^ kävi canadaJaliten
kaappalttetystön johtajana Etelä-
Afrikassa, puhui täkäläisessä Ca-nadalaisessa
^klopissa tuona matkalla
saamistaan; vaikatefanista;
£telä-Afr{kassa on ensinnäldn
kaksi vaBcoista ^rotua, jcdden 'väli­set,
'ti&avuoiilen s ( ) i d n k i l ^^
.erilaisena elintasolla olevat työläiset
tulevat läheiseen kosketukseen tois*
tenaa'ka'hssa.' ^ '
' Etelä-Afrikassa.. eivät hrittilälsten
ja hollantilatoperälsten "äfrikande*
rien" väUt ole läheskään eha«t»
vaikka valistnnelmmat afrikanderit!
alkavat vähitellen tulla dlhen vä-!
kaumukseen, että^parasta on olla
menneitä mulsteleibatta ja yhdtstäft'
kalkki valkoisten Voima muistaa vaa­raa
vastaan. Puhujan kertomeii
mukaan mustat jo nykyään' ovat;
suurena enemmistönä, ja kun ke((>
^niUnt Jielmosodat eivät enää,<nUn-kuin'-^
linen;' ote hi^ldän Inonnolllseii' '
lisäl^ntymlsensä vastapainona, bi»l»
dän lukumääränsä lisääntyy paljoa > :
nopeammin kuin valkbhrten.
HYMYN HINTA f2S;000
New Yotk. — Hymyn hinnaksi on
kaunMn' irpojketts atyloföut 25^000 ;
döltnlft.'''^Kahdentoista vuoden.ikäi-nen
tyttft l ^ y Goldhaiur oli me­nettänyt
bymjmsä, kun auto tyrk­käsi
hänet kumoon, j a . lautalnurtA
tuomitsi auton. omuit«jat maksa­maan
hänelle ^ mainitun «tnmnant.
korvaukseksi - "hymynsä menettfimf*
sestä". . , '\ ' •
• Tapatumtassa tytöltä myOs sär«
kyi -kalloina; mutta se aaa^in par­jatuksi
leikkauksella, fiensijo^ tyt­tö
sai kasvohalvauksen, jo^' iekt
hänen 'kasvonsa liikkumattomiksi.
Hänen ennen nauravatJsilmärisä sal­vat
«tuijottavan ilmeten Ja hänen
huulensa jäivät v&ärlatyn^ksl.
"Minä en enää vot nauraa e n l^
Itkeä", «elitti May lautakunnalle,
"mutta minun slsässäni käy kaikki
n i i n i i n ennenkin*', ')
SIIRTOLAISTEN S A L A K U U E*
T U S T A Y H X J A T K U U ,
Bridgeburg, -Ont. — ' Vleisestl yon.
luultu, että muukalaisten' salakulje.^
•ius Niagaran lähettyvillä-Canadasta
Yhdysvaltoihin on kuKmnat .iff^Aet;
vähiin. ^ Mutta nyt selittää m49«^
valtein sUrtolaistarkastaja Shurley %
Smith, ,jonka hoidossa ovat BUuik.
Rockin'ja Buffalon eiirtolalsasemat, |
«ttä suuri määrä .muukalaii^perälsiä'
siirtolaisia'edelleen pä|teee " v u o t a -'
maan'' Yhdysvaltoihin, Smith on
fiaanttt:Washingtonista määräyksen
asettaa lisää miehistöä vartioimaan
Niagaran rajaseutua. HäU' sanoin
viipymättä ryhdyttävän tehokkaasti,
ahdistamaan salakuljettajia.
"Sen^hdosta, etfö viimeisten
kuuden kuukauden ajalla on useita
salakuljettajia sa^n kiinni," sanoi t
tarkastaja Smitb, "näyttää. kulje- >i,
tusmaksna porotetun, j a siitä taas. $
on seurauksena, että salal^iljettajat v
antautayar yaarallisempiin yrityk- ^
siin knin enhen."^ Mutta mb o l e i^
me päättäneet tehdä tästä lilkkees- ;
ä lopun, 4rainka ankaroita toimen­piteitä
se vaatiueekin".
TUNSI VXfCENSÄ
m
' Saksan ' ns, seitKsnvttottsen sodan
aikana .tuli muuan talonpoika vallt-,
tamaan «JRUUI preussUaiMn jykmen^
tin e v e r s t i l l e , h l i a f e n sotsmlef / vvr|
tipuhtäakrf;
taloni^^^^^sil^^^
sitte i i e ovat .olleet^niltä Uti^^-.M
tnja itävaltalaisia"; VBktratt^ «vers-\. >k
ti. ' ''Miami 'pretfMälalseni - ^ i M ^ ^
mmMmmmm^