Vapaus, July 9, 1925

              "•jr- -
^
1 K uJ t**
I Cli ^ 1
- iii-,
ff!-
4
' ai--'-:-
VAPAUS
C«r»dsn snomalaisea työväestön äänenkannattaja, ilnses-tvF
SudberyEsa, Ont„ joka tiistai, torstai ja laoaotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA-VAPAUS
(Ub^y)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
Ushed in Sudbury, Dnt, every Tuesday, Thursday and
^^^^stered at the Post Office Department, Ottawa,
a* second clazs - matter. —
General advertising rates 75c per col. incb. Mi-nimuni
charge for single insertion 75c. The Vapatu
ia the best advertising: medium among the I-mmsh
Pcople in Canada. - •.•
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatnuma.
Nimenranutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2,00 3 kertaa,
Avioeroilmotukset $2,00 kerta, $3,00 kaksi kertaa.
Kuol*maDilmotukset $2.00 kerta. $50c lisämaksu
liitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^„ , _^ ^.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, ?I,00
kolmekeriaa. , . . , .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75':.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi ^k, $5,50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk, $1.75. ^ ^ _
Tilauksia, joita ei peuraa raha, ei tu.la lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset;
Tiifitain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
' tehteen torstaina kello 3. •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lomc
St Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
blrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitaja.1
persoonallisella nimellä.
. J. V; KANK^STO; Liikkeenhoitaja.
j ' Kädet irti Kiin^ta
jCanadan Ko^muiiistipuplue yhtyy Suur-Britannias­sa
)a Yhdysvalloissa iolevieh veljespuolueittensa sprotes-teiliin,
joissa vastustetaan kiinalaisten murhaamista
Suur-Britannian, Ranskan, Japanin ja Yhdysvaltain
iniperialistien toimesta.
Kommunietipluolue vaatii, ettil ulkomaalaisten kapi­talistien.
Ja militaristien h^irjdttaman Kiinan riistämisen
täytyy loppua. Me käsitämme, että saina kapitalistiluok-ka
on kuristamassa kiinalaisia, jiffejä, hinduja jä e-gyptiläisiä,
kuin mikä yrittää murskata Saksan ja Suur-
Britannian työläiset Dawes8uunnitelraan avulla ja ;No-va
ScoUon kaivostyöläiset sotaväellä. K.
Kiinalaisen kansan, työläjsten ja talonpoikien, kan­sallista
hallintovaltaa ryöstetään heiltä järjestrfmalli-sesti.
Heidän maataan palastelliaan ja jaetaan «vaiku­tusalueisiin
» ja konsessioneihin, heidän parhaat sata­mansa
oyat ulkomaalaisten imperialistien hallussa. Hei­dän
naisensa ja lapsensa alistetaan hirvittävän riis­ton
alaisiksi näitten imperialististen ^säntien; tehtaissa.
PajuneteiUa pakotetaan kiinalaiset ibiliamaAni vastaati
kristillistä propagandaa. Silloin tällöijö.tapahtuvaa kii­nalaisten
asioihin sekaantuvan, imperialistien asiamie­henä
toimivan, lähetyssaarnaajan murhaa seuraa heti
uusia ja entistä nöyryyttävämpiä vaatimiifesia.
Nykyiselle tilanteelle on olemassa vairt yksi ratkai­su.
—^Imperialististen valtojen, Englanniii ja Yhdysval­tain'y.
m. rosvojen täytyy poistua Kiinasta, jossa hejUä
ei ole mitään oikeutta olla! Kiina kiiiialaisille!
'Canadan Kommunistipuolue vaatii, että Kiina täy­tyy
tyhjentää lähetyssaarnaajista ja heidän liittolaisis­taan
imperialisteista, sotilaista ja Wtalaivoista, myrk-kykauppiaista
ja riistäjistä. • ,
Me kehotamme Canadan työläisiä järjestämään jouk
kokokouksia ja mielenosotuksia'' vaatimaan länsimaista
imperialismia pitämään kätensä irti Kiitlästa.
Canadan Kommunistipuolueen Toimeenpaneva
Keskuskomitea.
Suomalaiset pienviljelijät Canadassa
Canadan kommunistipuolueen äänenkannattajassa
The Worker kirjottaa J. Glambeck suomalaisilta
maanviljelij6istä seuraavaa: ., '..
«Nykyiisen vallankumouksellisen: toiminnan aikana
henkilö, joka koettaa saada, pienviljelijöitä käsittämään
omat luokkaetunsa, tuntee työnsä toivottomaksi»
«Sentähden tuntuu virkistävältä ja rohkaisevalta
päästä sellaiseen maanosaan, jossa enemmistö pienvil­jelijöitä
on joko suorastaan' kommunistipuolueen jäse
niä, tai Suosiollisia sille. Lähteen Ked Deeristä ja La-combestä
on yksi parhaimmista sekalaisista maanvilj e-,
lysälueista mitä Albertassa on ja siellä sanotaan olevan
noin 600 suomalaista pienviljelijää, joista kaikki, joi
takin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ovat puiiai
sia, sekä nuoret että vanhat. On oikea nautinto kulkea
tämän seudun läpi. Mailittain siellä on hyvin yiljeltyjä
maita,' joitten omistajat ovat kommunistipuolueen jä­seniä.
Kun tätä seutua alettiin asumaan noin 20 ja 25
vuotta sitten, oli se villiä aarniometsää, kaukana rauta­tiestä
ja markkinapaikoista ja niin vaikeata puhdistaa,
että enemmistö anglo-saksolaisistä uudisasukkaista si­vuuttivat
sen ja menivät aukeammiliö alueille. Suoma­laiset
tulivat, puhdistivat maan, rakeiisivat hyvät talot
itselleen ja komeat kokoushuoneensa aina joittenkin
mailien päähän ja ovat nyt niin hyvinvoipia kuin nyr
kyisen järjestelmän aikana voikin olla: Tänä päivänä
kulkee seudun läpi kaksi rautatietä: Siellä on oikein
hyvät osuuskaupat, useita pieniä kauppaloita ja vaikka
useilla piiehviljelijöillä onkin velkaa, maansa päälle,
elävät he siellä paremmin kuin useilla muilla seuduilla,
joilla <rlen kulkenut. J,.
«Se että suomalaiset ovat-kommunisteja^ on arvoi­tus
loisten kansallisuuksien pienviljelijöille. He eivät
voi käsittää, mistä se johtuu. He kadehtivat suomalais­ten
komeita: maatiloja yhd^ä kaupparaih Jiikemies-tenBmssa
olisivat mielissään siitä, että .suomalaiset a-jetta^
im pois maasta. Monta kertaa» erittäinkin sodan
aikana, urkkijat koettivat punoa juoniaan ja tehdä ilmi
antoja useitten johtavien suomalaisien päälle, mutta il­miannot
olivat niin joutavia, että ne ratkesivat aina.
Seudulla on useita skandinavialaisia, jotka ovat kom­munisteja.
»
Kaksi esimerkkiä
Mailmansota ja siitä välittömästi johtuneet talou­delliset
ja poliittiset mullistukset toivat. työväenliik­keen
ratkaistavaksi monia yhteiskunnallisia kysymyk­siä,
joihin ennen oli vain hyvin pinnallisesti tutustuttu.
Useastikin oli ie ollut vain teoreettista saivartelua,
jossa valiteäavasti unohdettiin yhteiskunta- ja luokka-j tio6alin kpious ja päätöslaoselma,
taistelujen historian monet arvokkaat. opetukseL; Jo J^glannin;,: ammattiyhdistyskonfe-
Hill
LoEovski kirjoittaa yhtenäistyttä-mlskysymyksestä
m.m, seuraavaa:
Tosiasiat ovat osoittaneet, että
viides maailmankongressi otti oike­an
kannan ammatillisessa eh^ytts-miskysymykses^.
Ei ainoastaan tie,
vaan- myös'-hetki oli oikeih' valittu.
Nämä tosiasiat ovat: Englannin
ammattJyhdiBtysvaltuuskunnan käyn­ti
[ yenäjälla, Amsterdamin intema-
Marxin lause, että «koko yhtei^untien tähänastinen
historia on luokkataistelujen historiaa» selvästi osottaa,
että yhteiskunta-elämässä merkitsevät jotain vain to-
-delliset voimatekijät.
Valitettavasti on tämä työväenliil^eessä liiankin
usein unohdettu ja vaivuttu kaikenlaisten hyväuskois­ten
harhakuvitelmien varaan, Mailmansodan aikana
ja sen jälkeen ovat demokraattis-pasifistiset harhakuvi­telmat
kuitenkin alkaneet pirstoutua elämän ankaran
todellisuuden edessä. .Monet kysjTnykset ovat siirty­neet
teoriasta käytäntöön ja vaatineet määrätietoisem­paa
suhtautumista ja käsittelyä. Suhtautuminen mili­tarismiin
ja kansallisuuskysymykseen, suhde parlament-tarismiin
ja demokratiaan kuin myöskin tuotannon ja
kulutuksen sosialisoimiseen ovat niitä kysymyksiä, joi­hin
elämä itse vaatii ^.selvän vastauksen. On .jouduttu
kysymään yhä useammin: missä on työväenluokan pe­lastus?
Voiko sitä auttaa porvarillistuneen demokra­tian
dogmit ja parlamenttikeskustelut, vai onko työ­väen
luotettava vain luofckavoimaansa? Nämä kysy­mykset
ja monet muut ovat synnyttäneet ristiriitaa jo­kaisessa
maassa, ja tulee tämä jatkumaan niin kauan,
kunhts kaikki työläiset ovat saaneet kyllin monta pet­tymystä
ja oppineet vetämään näistä itselleen oikeat
johtopäätökset. . ' ; . /
Kun sitten työväki — asiain näin ollen — on jou­tunut
käymään taisteluaan elämänehtojensa puolesta
sekä pyrkinyt paljastamaan «demokratian» valheelli­suuden,
on se fiaanut vastaansa sosdemien kiivaat
hyökkäykset,, kaikkine eri muotoineen. Sosdemit ovat
ottaneet asee^cseen Neuvosto-Venäjän. Sen avulla
sitä parjaamalla —^ he ovat koettaneet «todistaa», mi
ten kaikki muu — paitsi heidän lehmäkauppapolitiikkan
sa — on työväelle vahingollista. Siinä he kuitenkin o-vat
tarttuneet miekkaan, joka yhä enemmän suuntautuu
heitä'itseään vastaan. Ihmiset eivät enää usko heidän ai­kaisemmin
kebimiinsä kummitus-juttuihin. Jokainen
vähänkin "ajatteleva ihminen tietää, että Venäjällä suo­rittaan
arvokasta tulevaisuuden luomistyötä. Hillittö­mässä
Venäjä- ja työläisvihassaan ovat sosdemit kuiten­kin
unohtaneet — ymmärettävistä syistä kylläkin — e-rään
toisen maan, nim. Saksan. Maan, joka puhuu meil­le
kpkpnaan toista kuin olosuhteet Venäjällä; ;
• .yuqden,' 1918 vallatnkumouä Saksassa pyyhkäsi siel­tä
pois monarkian, jolloin sosialidemokratia nousi val­taan'.
Sosialidemokraatit miehittivät valtion omilla mie-hillään,
aina prföidentistä poliisimestareihin asti. He
saivat siis tilaisuuden toteuttaa . sosialismia omalla ta­vallaan.
Ja piikä on tulos? Ensi töiksi- surmautettiin
muutamia tuhansia työläisiä.' ja nyt istuu Saksan presi­denttinä
taantumuksellinen sapelin kalistaja Hih-dehburgT
Kas siinä sosialidemokratian voitto. Siinä
syy, miksi demokraattimme visusti vaikenevat Saksasta
pärjätäkseen Venäjää.
Työläistoverien sopii ottaa tutkittavakseen näniä
kaksi maata, ja vetää sitten omat johtopäätöksensä. Sii
nä kaksi esimerkkiä, jotka puhuvat puoltaan. Yenäjä
— työläistfen ja talonpoikien valta — kohoaa asteettain
taloudelliseen hyvinvointiin. Samaan aikaan myöskin
kansan sivistys. Venäjän kehitys osottaa tietä vapautuk­seen
kapitalismin kiroista, sen vuosisatoja kestäneestä
verisestä syleilystä. ^
Ja.Saksa — maa, joka viime aikoina on ollut sos­demien
koekaniinina, mitä työläinen, näkee siellä? —
Yhteiskunnallisen taantumuksen riemumarssin- Sosiali­demokraattia-
porvarillisen terrorin ahdistamassa työ­läisiä
vankiloilla y.m. Samaan aikaan fascistit varusta­vat
aseellisia joukkojaan opettaakseen työläisille «de-inokratiaa
». Samaa demokratiaa, jota Saksan sosialide­mokraattinen
sisäministeri Noske opetti Saksan työläi­sille
v. 1919, ammuttamalla kuularuiskuillaan työ­läisiä
sadottai^» kaduille. Samoin näkee työläinen Sak­sassa
sikäläistä tilannetta tarkastaessa, työnantajien pol­kevan
häikäilemättömästi työläisten elinehtoja. Palk­koja
alennetaan ja työpäivää pidennetään. Dawessuunni.
telma ei rasita Saksan kapitalistiluokkaa, vaan kisko­taan
sen edellyttämät sotakorvaukset työläisten sel­känahasta.
Tätä taloudellista anarkiaa ja fascismia kat­selevat
Saksan sosialidemokraatit hyvin kiltisti, laver­rellen
lisää typeryyksiä «asteettaisesta kehityksestä».
Kaksi esimerkkiä — kaksi Vallankumousta — Venä­jän
ja Saksan, niiden kehitys ja saavutukset, ne anta­vat
työläisille, koko mailman köyhälistölle, parhaim­man
opastuksen ratkaista suhteensa yhteiskunnalliseen
probleemiin.
Palkat ja elinkustannukset
Canadassa
V Hallituksen työviraston julkaseman kertomuksen
mukaan olivat rakennustyöläisten, metallityöläisten ja
kirjaltajien palkat Canadassa hieman korkeammat
V. 1924 kuin v. 1923.
Kuuden pääteollisuuden palveluksessa olevien työ­läisten
palkat olivat vuoden 1913 keskimääräisiin palk­koihin
verrattuna 79 prosenttia korkeammat v. 1924.
Kirjaltajien palkat olivat v. .1924 91.1 prosenttia ylä­puolella
V . 1913 palkkatasoa.
Rautatietyöläisten palkat olivat viime vuotina vain
57,4 prosenttia koi-keämmat kuin v. 1913. •
RuPkatarpeittch hinnat ovat nyt iO.Q prosexit^iä.kor-^
keanunat kuin v. 1913.
renssin päätös kutsua neuvostoval-taliiton
ammattiyhdistykset keski­näiseen
konferenssiin esteiden pois­tamiseksi,
sekä barmat-sosialidemo-kraattien
suhteet porvaristoon. Ams­terdamin
inteiaiationalissa on kaksi
oppositiota: tiukan luokkataistelun
sivusta selvin -ajattelutavoin ja sel­västi
organisoituna, ja toinen epä­selvä
oppositio selvää ajattelutapaa,
mutta joka kuitenkin heijastaa jouk­kojen
keskuudessa vallitsevaa tjry-tymättömyyttä,
Ruhrin katastrofin
jälkeen selittivät jopa amsterdami­laiset,
että oli välttämätöntä saada
uusia metodeja, työväenliikkeeseen.
Kokonainen Joukko ammatillisia kes­kuksia
käy taistelua vasemmisto-oppositioa
vastaan. Amsterdamin
päätöslauselma (venäläisten kutsu­misesta
yhteiseen konferenssiin en­nakolta
asetetuin ehdoin) ei tyy­dyttänyt
ketään, sen vuoksi kutsut­tiin
koolle uusi "konferenssi, Eheyt-tämiskysymyksen
pohjaavana piir­teenä
on, käydäänkö edelleen tais­telua
neuvostoliittoa vastaan : vaiko
ei. Eheyttämiskamppailun vaikeu­det
ovat seuraavat: ammatillisessa
jotka toimitettiin Kommunlstipaola-een
Suomalaisen Järjestön- K--0-
piirijahlain yhteydessä . Creighton
fcaliisen yhtenäisyyden saavuttami- Minella kesäkuun sd päivän iltana.
että palkinto, jona täHä ien-, -
komea, yli lO dollaria rn^^T^^
täkeUo, on annettava C Q ^ K ^'
näytelmäsearalle. " "* ^
A. Vaara. j. y. Ka^rasto.
seksi on taisteltava sen puolesta jo­kaisessa
eri maassa. Meidän on
saatava työläiset työmailla aktiivi-siksi
eheyden piiolesta.
Voimallinen tekijä eheyttämis-kamppailussa
on yhteistoiminta
Englannin ja Neuvosto-Venäjän am­matillisten
«liikkeiden kesken. Tä­mä
yhteistoiminta alkoi 2<f v. 1520,
kun englantilainen vältuuäcunta oli
ensi kerran Venäjällä, ja sitä jat­kettiin
Hullin kongressissa ja Ve­näjän
ammattiyhdistysten kuuden­nessa
kongressissa,
, Meidän tunnuksemme jää yhdis-tymiskongressi.
Ammattiyhdistyslii­ke
siirto- ja puolisiirtomaissa, ku­ten
Kiinassa, Jaavassa, Intiassa, an­saitsee
erikoista huomiota. Yhdis­tyneen
Internationalin on käsitettä­vä
kaikki maailman työläiset eikä
ainoastaan Europan, Imperialistien
kanssa liittoutuneet reformistit tu­levat
taistelemaan siirtomaiden am­mattiyhdistysten
ottamista vastaan
kansainväliseen, minkä puolesta
meidän juuri on taisteltava, lausuu
kirjoittaja. Taistelu eheydestä on
taistelua joukoista, on taistelua por­varistoa
ja reformisteja vastaan,
joiden välillä ei ole mitään vasta­kohtaisuuksia.
'
.Kapitalismin ;hyökkäy3 on alka­massa.
Sitten kun sosialidemokratia
ja porvaristo ovat pakottaneet Sak­san
työläisille. 10—^^12-tuntisen työ­päivän,
tiilee Ranskan ja' Jlnglannin
vuoro. Kapitfclististi :; hirSkkMystä
vastaan pn organisoitava työväen­luokan
vastarinta. Työläiset tunte-liikkeessä
ei ole koskaan ollut mi- vat vaistomaisesti lähestyvän kapi-tään
yhtenäisyyttä, ammattiyhdis- taalihyökkäyksen ja pyrkivät ehey­tykset
ovat aina olleet jaettuina po- teen. Käymällä yhteistaistelua päi-liittisten,
kansallisten, uskonnollis- vän vaatimuksista on meidän tun-ten
ja rotunäkokantain mukaan^ Ei keuduttava joukkojen keskuuteen,
ole kysymys ainoastaan:-punaisten Meidän on.luotava niin monta heys-elintä
kuin mahdollista, eheyskomi-teoja,
sekakomissioneja, muodostet­tava
kokoomus Amsterdamin vasem­miston
kanssa, lujitettava englanti-lais-
venäläistä yhteistoimintaa ehey­den
aikaansaamiseksi, lujitettava
ammatillista liikettä yhtä hyvin siir­tomaissa
kuin omissa.
ja keltaisten järjestöjoukkojen,
vaan myös niiden joukkojen valloit­tamisesta,
• jotka lukeutuvat muiMn
järjestöihin taikka'"eivät 'mihinkääni
Amsterdamin -organisoitu' ' jarrutus
yhteysliifcettä' jvastaan' bn- murrietta-va.
Sosialidemdkraatit -protestee-raavat
kiihkeästi ..jokaista eheyttä-misyritystä
vastaair ja liylkäävät
kaikki sitä koskevat ehdotukset.
Amsterdamin 'katkera • kamppailu
eheyttämi^kamppailua vastaan joh-'
tuu siitä,: etteivät' sosialidemokraatit
tahdo olla mukana missään luok-,
kataistelussa. , Kirjoittaja toteaa
edelleen viisi oleellista eroavaisuut­ta
eheyttähiistai^lussai , ^ ) organi­soitu
konsery^tifTOJ^ .^).-,käsitys, et­tä
taistelu yhteis^deri puolesta on
vain manööveri, 3^) käsitys eheydes­tä
ilman ehtoja, Ä) käsitys, että on
välttämätöntä lieventää taistelua
sosialidemokraatte, a vastaan ,5) kä-r
sitys, että venäläisten on ilman
muuta yhdyttävä reformistisiin am­matillisiin
järjestöihin. Konservatis­mi
pyrkii yksinomaan hajoittamaan
reforinlstiset ammattiyhdistykset ja
6yrjäy\;tää suuret "'näkökohdat. . Kä­sitys,'
"että" 'yh^öisyyätaistelu ' plisi
vaiii niariööveri,- otf väärä. ;-Me tah­domme
eheyttä, koska se" on kaiken
menestyksellisen tuokkataisteluii eh­to.
Periaatteellista taistelua sosia­lidemokratiaa
vastaan käydään edel­leen
ammatillisesta eheydestä huoli­matta.
Eheys ilman ehtoja oh mie­lettömyyttä,
kun eri maissa vallitsee
eri olosuhteet. Punaista taloudel­lista
ei voida hajoittaa, ennenkuin
eheys bn saavutettu. Kirjoittaja
viittaa • asemaan eri maissa: Venä­jään,
missä ammatillinen liike on
yhtenäinen, maihin joissa ollaan vä­hemmistönä,
maihin, missä reformis­tinen
enemmistö voidaan taata vain
poliisivallan avulla, maihin, missä
ammattiyhdistykset ylipäänsä ovat
ammatillisen intemationalin ulko­puolella,
maihin, joissa ollaan' enem­mistönä.
Sitten kuvaa hän eheyt-tämistaistelua
eri maissa. IJnglan-nissa
on yhtenäinen^ voimakkaasti
organisoitu vähemmistöliike. Teh­tävänä
pn tämän entuudeltaan suu­ren'
liikkeen lujittaminen ja tuke­minen,
jotta sen kautta vedettäi­siin
koko ammatillinen-, liike va­semmalle.
Englannin ammattiyhdis­tysliikkeen
suunnaton epäkeskeisyys
on varsin vahingollinen ammattiliik-keelie,
sen vuoksi "on meidäfi tehtä­vänämme,
kirjoittaa hän, toimia am­matillisen
sentralismin hyväksi. Sak­sassa
vallitsee tiukka keskittynei-sy;^,
paikallisilla järjestöillä ei ole
mitään, liikkumisvapautta, ovat po­liittisesti
halvattuja. Täällä on mei­dän
tehtävänämme pyrkiä epäkes-keisyyteen.
Tshekkoslovakiassa on
l/o työläisistä meidän puolellam­me.
Ranskan vällankumouksellisel-ja
ammattijärjestöllä CGTU:lla~ on
takanaan vähemmistö, jonka mie­lestä
yhteys on mahdoton enemmis- , , , ,00= i>or » o
tön kanssa. Ranslcassa ön eheyttä- ,31p.toukok. 1025 . $85.38
ILr^P. osastoille
Järjestösääntöjen 7 luvun, ensi-mäisen.
pykälän . inukaan, .kehoittaa
toimeenpaneva komitea järjestöm-ine
osastoja nimittämään ehdok­kaansa
järjestömme sihteerin toi­meen.
Sihteerin ehdokaskelpoisuudesta
määrittelee järjestömme sääntöjen
7 luvun ensimäineh pykälä, yhdessä
kommunistipuolueen sääntöjen 13
luvun ensimäisen pykälän kanssa
seuraavaa: hänen ön täjrtynyt kuu­lua
koÄmunistipuolueeseen vähin­tään
kaksi vuotta, tahi sellaisiin jär­jestöihin,
jotka ovat ..liittyneet kom-hiunistipuolueeseen
viimeistään kuu­sikymmentä
päivää jälkeen vuoden
1924 huhtikuun konventsionia..
Sihteerin ehdokasnimitykset on lä­hetettävä
toimeenpanevalle komite­alle
elokuun 8 päivään. mennessä.
Toimeenpanevan komitean puolesta
ALF. HAUTAMÄKI, sihteeri.
K. P. S. J:n 2:sen piirin
osastoille huomioon
otettavaa
K.-0. piirin edustajakokous, joka
on ilmotettii pidettäväksi heinäk.
19 pnä, siirretään täten elok. 2
päivään, alkaen Liberty-haalissa
kello 10 aamulla. Kokoussiirto ta­pahtuu
etupäässä sentakia että o-sastot
ehtivät paremmin tekemään
kokouksen alkuvalmistelut, laati­malla
alustuksia ja evästyksiä ko­koukselle.
Samalla piisi osastojen otettava
huomioon että jokainen osasto on
oikeutettu, asettamaan sihteerineh
(fokkaan piiritoimikunnan sihteerik­si.
Tehkää siis valinta mahdolli­simman
nopeasti ja ilmottakaa pii­ritoimikunnalle.
' »
Toverillisesti
K-0. piiritoimikunnan puolesta
H. ELLMEN, sihteeri.
suoriutui Sudburyn osaston ^ näytel-mäseura
voittajana. Kilpailuihin oU
osanottajiksi ilmottautuneet Wanu-pin,
Sudburyn ja" 'Creighton Minen
osaston näytelmäseurat. Ensimaini­tun
seuran näyttelijät, ikävä'kyllä,
eivät olleet syystä tai toisesta saa­puneet
paikalfe, joten kilpailu ta
pahtui . vain kahden •qiroeksimaini
tun seuran välillä,*
Ennen kilpailujen alkamista piti
palkintolautakunta, johon kuului­vat
Matti Johnson, Hj..Länsi, J. V.
Kannasto, A. Vaara ja ylituoma­rina
Salo, neuvottelukokouksen,
jossa päättivät että esityksiä arvos­teltaessa
on «tetava huomioon sekä
kappaleen esittämisvaikeus, että
näyttelemisen luonnollisuus.
Ensimäisenä esiintyivät sudbury-laiset
runomittaisella kappaleella
"Kx^lui kuItAia kan«istossa"
Ainan osaa esitti Kaarina Heino­nen.
Hänellä oli maskeeraus ja
puku luonnollinen. Samaten liik­keet,
lukuunottamatta suutelokoh-tauksiansa
Lauri Lampisen kanssa.
Niissä Heinonen Jäydellisesti epä-onmstui.
Suudelmassa olisi nuo­rikkojen
huulten pitänyt yhtyä ai­van
julkisesti yleisön nähden, eikä
uskotella suutelemiseksi, sitä, että
käännetään selkä. yleisöön päin ja
tehdään päällään- pikku nyökkäys
näyttämön peräseinälle. Ensimäisen
laulun.olisi pitänyt kuulua paljoa
voimakkaammin. Samaten lausunto
oli, pieniä poikkeuksia lukuunotta­matta,
liian heikkoa, olisi pitänyt
kuulua paljoa voimakkaammin,
Liisan, kapteenin emäntäpiian
osaa esitti Aino Suuronen. Mas­keeraus
ja puku hyvä. Liikkeet ja
kasvojen ilmeet harkitut. Lausunto
eheää.
Sotakapteeni Kilpenä esiintyi
Jack Seppälä. Maskeeraus ja puku
asianmukaiset. Samaten liikkeet ja
kasvojen , ilmeet. Lausunnossa ta­pahtui
kahvinjuonnissa tarpeetto­man
pitkä paussi, sekä änkytystä
yhdessä runosäikeessä.
Sotaveteraani Lampisen osaa esit­ti
K. G. Asiala, Mfiskeeraus ja pu­ku
moitteettomat. Samaten liikkeet
ja kasvojen ilmeet. Iiausunnossa
jäi yksi runosäie vajanaiseksi.
Lauri Lampisena, edellisen poi­kana
esiintyi H. Elimen. Huulipar-ta
muistutti liian paljo 20 mnen
vuosisadan xJiapKniläistä muotia.
Saappaissa myös sanomisen ^ sijaa
Liikkeet hyvät, paitsi mitä edellä on
jo sanottu suutelokohtauksistaan
Ainari kanssa. Laulu epävarmaa.
Sudburylaisten jälkeen esittivät
creightolaiset kappaleen
IHpailnnSytojlMppaleilten ^
t ^ a a piirin yhtemen, k e s ä j^
yhteydessä.,.pidetyistä; n ä j t e lS
pailuista. KOpaUu ; tapahtui KTP
Fort TViqiamih s. osaston w"
näyttämöltä heinäk. 1 p:iiä.
paUuun osaa ottivat seuraavat KL
P. 8, osastojen näytelmäseuri^
Port Arthurin, Intolan ja Fort m
liamin.
Port Arthurin näytelmäseura e^u
ti näytelmän^ "Rukkaset", huvinäy
tehnä 1 'näytöksessä. Leidenin,
tohtori pelasi osansa kohtalaisen hv.
vin vanhana näyttelijänä. ToW
rinnan, hänen vaimonsa esitys ei oi-lut
siksi eheää kuin olisi ollut toi
vottava. Ensinnäkin väärä kohtaa
näyttämön vasemmanpuolisella Ei.
vuoveUa, oli vähemmän orinistunnL
Kohtauksen olisi pitänyt taoahtua
näyttämön takaovella, sekä samassa
kohtauksessa törmätä voimakkaam-min
tohtoria vaataan. Kasvojen il.
me ei myöskään ollut kaikissa koh-din
miellyttävä ja kappaleen muiai.
nen, sillä nauru tavallaan pilasi jois­sain
kohdissa esitystä. Joten olisi
toivomisen varaa vastaisuudessa.
Silja, heidän tyttärensä, sitä ras^.
toin vei osansa tyydyttävästi, sii-henkin
näiden, että hän on oUat
vasta vähemr»'.n aikaa näyttämöllä,
joten vastaisuudessa Siljasta on
näyttämöllämme paljon hyviä toi­veita.
Kalle, heidän poikansa, oi-lut
vasta näyttämöllä muutaman
kerran, ja ottaen huomioon heikon
suomenkielen, pelasi osansa tyydyt-tävästi.
Vastaisuudessa vaan lisää
rohkeutta ja osanottoa kappaleitten
esitykseen, niin kyllä hyvä tulee.-
Soliin, apteekkari, vanhana näytte-lijänä
myös vei osansa tyydyttävän
hyvin. Mäntin, palvelustytön esi.
tystä vähän pilasi nauru sellaisissa
kohtauksissa, joissa olisi pitänyt «1.
la hämmästynyt tai säikähtynyt. Li-
C.K.P.SJ. PIIRI 5:N OSASTOILLE
Tiliselostus öamen piirin piiriko-mitean
tileistä, helmik. 1 p:stä
1924, toukokuun 31 p:vään 1925.
Tulot tilikaudelta ...,...?222.86
Menot tflikaudelta 137.48
niiskamppailua käytävä älhaaltakä-sin.
Yhdysvalloissa on kaikkein
t^antomuksellisimmat ammattiyhdis­tykset,
jotka avoimesti työskentele­vät
yhteyden puolesta — Coolidgren
kanssa. Siellä on taistelu liittymi­sestä
Amsterdamiin, taistelu am-mattiyhdistysbyrokratian
tusmelusta
vastaan lionteeltaap luokkatietoista.
Nämä ovat viisi dMyttämiskamppai-hm
tyyppiä. KansainyäHsen amma-
Tarkastettuaan tilit antoivat ti­lintarkastajat
seuraavan lausunnon:
Olemme tarkastaneet ylläolevat
piirikomitean tUit, helmik. 1 p:stä
1924, toukok. 81 päivään 1925, se­kä,
olemme huomanneet ne oikeiksi.
Matt Pelto, Emil West,
Tilintarkastajat.;
(J. K:;jP.-S. J. piiri. j5mnen piiri-komiteari
puolesta
' ' John" Luoma, sihteeri.
"Setä"
Ylioppilas Väinö Airpsen osaa
esitti Hugo Luoto. Airosen tulee
esiintyä kolmena- eri henkilönä:
omana itsenään, tyttönä ja profes
sori Rauniona. .
Airosena oli Luodolla maskeeraus
ja puku hyvä. Samaten liikkeet.
Otsanahkan rypistämistä tapahtui
tarpeettoman paljo. Ääni liian voi­makas
ja yksitoikkoinen. _
Tyttönä esiintyessään oli maskee­raus
,hyvä, mutta puku oli jäänyt
pahasti •vinoon. Kasvojen ilmeet ja
äänenpaino paremmat kuin edelli­sessä
osassa. Tiikerin loikkaus se­dän
syliin oli aivan mahdoton. Kat­konaisia
lauseita roolinmuistamat-tomuuden
tähden.
Professori Rauniona alkoi Luoto
kyselemään miltä, hän näjrttää van­hana
äijänä, vaikkei maskeeraus vie­lä
ollut alkanutkaan. Maskeeraus,
joka tapahtui yleisön nähden oli
muuten hyvä, paitsi oikealle poskel­le
jäi Valkosta puuteria liian paljo.
Seii hän. kuitenkin pyyhkäisi pois
kädellään myöhemmin. Liikkeet ja
kasvojen ilmeet hyvät. Samaten
ääni. ,
Setänä esiintyi Yrjö Hyväri. Mas­keeraus
ja puku asiallinen. Liik­keissä
'virheitä. Esim. poistuessaan
koetti aina avata ovea väärään
suuntaan.' Ääni liian yksitoikkoi­nen.
Suutarimestari Pellonpään osaa
esitti Paavo Ruohonen. I^askee-raus
liian räikeä. Puku hyvä. Sa­maten
liikkeet ja kasvojen ilmeet;
Piippuaan imeskeli. ehtimiseen,
•vaikkei se savunnutkaan. Puhetapa
luonnollinen. Lausui liian aikaseen
Airoselle: "Äsken^ nuorta likkoo
ja nyt vanhoo äijee."
Kuiskaajan ääni kuului- myös niin
voimakkaasti, että palkintolaulakun-ta
voi äänestäpäättäen sanoa- kuka
oli kuiskaajana., y
. Palldntolautiibnnnan jäsenet
kokoonnuttuaan tekeiUään yhteen­vetoa
havainnoistaan, olivat yksi­mielisiä
ensiksikin siinä, että sud­burylaisten
kappale oli vaikeampi
esittää sentähden, että se oli alusta
loppuun : saakka runomittainen,
ladelleen oli paUdntolautaksnta sa­maa
mieltä siinä, että sudburylais­ten
näytteleminen .oli luonnollisem­paa
kuin - creightolfflLste
den päästiin yksitnieli.seen tulokseen
saksi unohti oman työnsä, kuten
lattian puhdistamisessa. Lisää ku-ranssia
vaan, -sillä paljon on toivo- •
misen varaa. Penttinen, kj'läläinen.
Esiintyminen tuntui liian epävar­malta,
kuten ruumiin liiallinen hei­luminen
pilasi jossain suhteessa esi­tystä,
joten jää toivomisen varaa
Penttisellekin,
: , Intolan osastpn näytelmäseura
esitti kappaleen "Perintö", 1 näyt.
pila. Emme mene henkilökohtaises­ti
arvostelemaan, allaolevista syis­tä.
Ensinnäkin esitys yleensä me­ni
huonosti, siihenkin nähden, vaik­ka
esittäjät olivat vanhoja näytte­lijöitä.
Mutta suurin syy on sii­hen
se, että juhlia järjestävä ko­mitea
ei kyllin aikanaan pitänyt
huolta _ siitä, että intolalaisilta tulee
olemaan kappale myös kilpailuissa,
joten Intolan toverit joutuivat esit­tämään
kappaleen kovin lyhyellä
harjoitusajalla. Mutta kiitämme In­tolan
tovereitten rehellistä toimen­pidettä
kuin tulivat esittämään kap­paleen
kaikista vastustuksista ja ar­vosteluista
huolimatta. Näinollen
katsomme kappaleen esityksen heik­kouden
niitten tovereitten kontolle,
jotka olivat vastuussa ilmottaa
näyttelijöille aikonansa.
Fort Williamin osaston näytelmä-
.^seura esitti kappaleen "Kihlaus",
komedia 1 näytöksessä. Eenokki,
vanhana näyttelijänä ja näytelmä-seuran
johtajana vei osansa tyydyt­tävän
ehjästi. Jooseppi, ollut vas­ta
vähemmän aikaa näyttämöllä, vei
osansa siihen nähden kohtalaisen
tyydyttävästi. Joten vähän lisää
notkeutta, niin vastaisuudessa voim­me
odottaa Joosepilta oikein todel­lista
ja* taiteellista Jooseppia, ^yan
esiintyminen ja käytös oli liian
jäykkää, jotavastaoin olisimme Ee­valta
vaatineet enempi notkeutta,
viekasta ja keiukarimaisempaa luon­netta,
saadakseen oikean tyypilli­sen
kuvan Eevasta. Kielenkäyttö
sitävastoin oli koko tyydyttävä. Aa­peli
. pelasi osansa myös vanhana
näyttelijänä kohtalaisen tyydyttä­västi.'
, •
Palkinto- ja arvostelutoimikunta
pyytää lausua toivomuksenaan seu­raavaa:
Olisi varsin suotava, etta
vastaisuudessa kuin tällaisia nay-töskilpailuja
järjestetään, että otet­taisiin
huomioon muutamia seikko­ja.
Ensinnäkin se, että osastot an­taisivat
enempi aikaa kilpailunayte'-
mien harjoittamiselle, sekä tallaiaa
tilaisuuksia järjestävät komiteat ot­taisivat
huomioon sen, etta ky^n
aikasin annetaan tieto kaikille
pailnihin osaaottaville seuroihe, et­tä
milloin ja missä kilpailut Pie­tään.
Siten ainoastaan säästymiM
seUaisista "hätärieskan" leiponut­ta,
joita tullaan käyttämään sjina
tapauksessa kuin ei kyllin aikaan
ilmoteta. Sekä toivomuksemme
myös on , että tällaisia kilpaJloja
järjestetään useimmin. sillä näica
kUpailut ovat varsm J^ehittavia ja
opettavaisia, sekä . antaa ^ nayt^j^.
seuroille lisää kurssia yntta^ m
taa voittamattomatkin esteet
Hm
S I I NÄ
Tämän k
kaikkiin
Tyi
Kai
jaston jok
Ko:
MUISTAA
Vapau(
seuraavia u
Nyrkkeilyn
Työväen U«
Vapaaliikke
Sauvaliikke*
Rata- ja K<
Urheilu Oh
Ksmentohai
Fainitkelao]
Lopsivoimic
Tehkää
ten lisätä i
niT>finn^.^_'~:**''
tään. — Tämt
rena apuna ns
bffttamisessa.
Me emme rr.
telemaan puku;
tosta, yksinkei
että meikäläis
varsin huutavj
lustosta' sekä
nmamme sen s:
ta kappaletta
joille saamme
sekä puvut, n<
ka tapauksess
my'5s olisi, etl
toisella kätke:
tusta otaksuma
nyt palkinnon,
pitänyt se sa
terveelliseltä ;
harkita näitä
oman minänsä
suutta sinne ti
harkitsemme
niin siten ain<
taa toveruussi
märtämällä to
Palkinto- ja
pnolesta
BEAVEI
Tiliraportti
nin hyväksi.
Creighton osai
Cobaltin osastc
Kirkland Lak<
South Porcopi
Bruce Minen
Timminsin os.
Garson Mine,
Levack, N. E
Espanola, A.
Beaver Lake,
Beaver Lake,
Beaver Lake, ;
Sudbury, J. :V
Beaver Lake,
Olemme tän
mainitun kerä;
neet ne meill
kanssa oikein
Kesäkuun 2
Oscar Luoma
LONG
Long Laken
lä ja hyvällä
P- heinäk.
Heinäkuun
roimat tanssii
käen kello 8.J
massa myydi
enimmän tarj»
lestani, että •
Eitä käsitöidei
nieutta "jä ar
tolette nakein
lgyi>,u»i..i|lllii^r'Wi,ili'WlglB|iyii^^^
1 f I «ra
H