Vapaus, August 6, 1930

              -1930 Keskiviikkona. eIoto6 p:nä. -> Wed., Aug. 6.
elldcseen siipiään
skyissä- p n ^ ^ f*
ksesta n i p ^ l Ha
, kun o U * i l i e ^ -
än valtikan saman
rta. . . .i
äiJin ja tyttären
isa syleilystä.;..5ADa
. -pojat
'ä morsiamen, taya-
!a tulivat kiiruhta-morsianta.
Kiirees-lyvästiksi
pienempiä
eivät'vpineet tulla
an ia^iabti Ä^O^t^-
itkinssa' v/eij^^^ir
iijäävieraat oTiva
ttajat ^W;,wvatyg^%,
i siefla bli syomis-
, ei tarvinnut pel-puvan,
vaikka viik-mssittu.
päivinä alkoi nous-i
Julian onnen tai-ti
kun hän o l i äri-i
anopilleen paikka-mukaan,
oli anoppi
lähden ja ihmeeksi
t takaisin, sanoen
ä tarvitse. Tämä
aoreen morsiameen,
päästä piilooit yuq-rminsa
kyynelein.
)ttunut siihen, että
t i i n , sillä hän oli
asti koko elämän-ikodissa,
poss* ei
halveksittu.
;ynyt outo lehti J u -
Tjassa. Elämä oli
irsimystä hänen uu-
. Siitä piti anoppi
ko huolen. E i osa-eikä
liikkua, sitä
i mitään työtä hei-
YUyttivätpä he
Mikä OD sohteeinme refor
stmt
KIRJE ALBERTAN TN. L. OSASTOILLE
Tilanne on muuttunut. Kapita­listinen
talouselämä on ajautunut
yhä suurempaan- umpikujaan, jos­ta
se ei pääse palautumaan takai­sin
niinsanottuun tasapainoonsa.
Työttömien armeijan suurenemi­nen
joka maassa on selvä todistus
siitä,.e:ttä ellei työväki ota ajasta
.viriän,»hkfia- heitä perikajto.. Uiisi
"^j^k^; ja se on varmana tu-
'ä^ )ip^]./t.u^ft^paan kanuunain kitaan.
' ^ilj(09^^''^l^isiä- Kärjistynyt t i -
lagrie,jkgvppa vaatii so-
|t^.' liu^ia markkinapaikkoja ha­lajaa
imperialistit. Neuvostoliiton
esimerkki työläisille muissa maissa,
on kiusallisena esimerkkinä. Silcsi.
aseita täytyy teroittaa Neuvostoliit-,
to3 vastaan. Uskonnon nimessä
riehutaan murha-ase taskussa, pei­tetään
tietämättömältä kansalta to­dellinen
syy vihaan (kehityksen
eteenpäinmeno).
Suuret työläisjoukot eivät vielä
ajattele omilla aivoillaan. S i k^
lankeaa kaikille' todellisille työ­väenjärjestöille
° velvollisuudeksi
tehdä joukoille selväksi nykyinen
tilanne, missä eletään, ja ensiksi
on omassa keskuudessa tehtävä sel­väksi
muuttuneet taistelutavat ja
syyt muuttujniseen. Esimerkiksi
on vielä hämäryyttä siinä, miten
on taisteluhaluisen järjestyneen
työväen suhtauduttava reformisti­siin
järjestöihin, kuten Canadan
Labor Partyynja, farmarien unioon
(nykyinen hallituspuolue). Vaali-taisteluiden
aikana olisi ollut vel­vollisuus
tehdä selväksi se, mitä
pettävää osaa nämä niinsanotut
työväenpuolueet pelaavat työväelle-vaimonsa
snmille Nämä puolueet eivät ole työväelle
Iheilla, Eikä Beik-1 muuta kuin auttamassa työläisiä
' harhaanjohtavia porvaripuolueita.
Voiko työväki juottaa niiden l u ­pauksien
täyttyvän, joita heille on
tämän vaalitaistelun aikana luvat­tu?
Voiko uskoa, että se tai tämä
puolue voisi poistaa vallitsevan t i ­lanteen,
poistaa työttömyyden ja
ahtaa sellaiset makean leivän päi­vät,
joita vaalipuheissa on-luvattu?
Vielä näissä vaaleissa ei varmasti­kaan
ole selviönä kaikille se,~ miksi
nämä puolueet ovat lakanneet ole­masta
työväenpuolueita.
Vielä äänestetään, ellei ole .kpn||T
munistipuolueen ehjqlöka^lgj; larma-;
i-ien union ehdokk^|tai_ ,rrr^fii pett^-
mismielessä, yaan.'. luulossa, e^tä
lonteita, jotka pys-an
vaimoaan sivul-
:siltä.
etsi Julia lohtua
i, rakkaan äitinsä
3a mukaan koetti-la
onnetonta tytär-oli
toivonut kai-ä
vaan saavutetta-i
jolle oii käynyt-
Mutta kauan ei
)lla kotonaankaan.
anopin väen mie-vaa
kun vaimo ei
isä kotona,
yi Julialle .tyttö,
älle pikkuolennolle
iken rakkautensa.,
lestaan huolimatta
tutunut mummonsa
kun ei syntynyt
aikaan oli sellai-että
tyttö' • 'ei- «le
miaiin-mennessaäti,
1 tyttö. Tästä sai
tta vettä myllyyn,
sisunsa miniälleen
miniän kestettävä,
koetti hän hukut-sä;
aina kun pääs*
Ainoastaan - pikku-lellä
lohduttajana,
pienet kätösensä
vennut juopottele-hänenkään
ollut
htämittaista' riitaa.
in juovuspäissään
ien, kun tämä oli
miniätään pojal-siepannut
kirveen
Coska hän kerran
tiellä, niin tapan
;tte rauhaan.": >Nyt
näihin on yhä sohtaadottava sovin-nollisestL
Baskaan työntekijän aivot etvSt
jaksa niin äkkiä selvittyä yhteis­kunnallisia
muutoksia. Kysellä&n,
miksi on tilanne mauttnnot; B i i k si
Canadan siirtomaana ^pitäolinjen ,tai
samassa asema^ ktUn on iq,tia - ja
E ^ p t i Englantlia niliden, on mDut
liin^ut. V VastaliaaWtässäLuJffJ»ri sai
tankattua viimeisten edellisten vaa­lien^
aikan»' pBHtäMSj sesa .teorian
ja nytkö se .^iä• «B-taBAtunut si^
ten, että Canadavon' '.yhtä paljon
Y|tidysva)t«n'V.'i:.päaoman '. vaUassa
kuin Elnglannipkin. -— No, tässär
hln! se pä^qinti siis taisi ollakih.
"iriui virtaava Ammkan pääoma
Canädaah pakottaa Canadan muut­tumaan
rtsehäiseksi - k^italistiseksi
maaksi tai kasvattamaan' öiaan- por­variston,
jqtavastaan Canadan työ­väen
on opittava'teroittamaan tais-teluaseensai
Tämä velvoittaa seu­raamaan'
aikaansa. Canadan Tn.
Liiton osastojen ei saa mäodostua
vain naisellisiksi seurustelu- ja
kahviseuroiksi, vaan nykyinen t i ­lanne
— kärjistyvä sodian vaara,
työttömyys j a ; sadat muUt raskaat
naa työväenluokan naista niii^uin
miestäkin,'-pakott^vatlnaeitä tar­kistamaan
tdimintaaimme, ja. suh­tautumistamme
työväen vihollisiin
nähden.'- • • • ' -
Canadan Tn. . I^iiton:. osastojen
Albertassa (ja joka 'paikassa) on
lähdettävä rakentamaan' selvää
luokkataistelurintamaai 'joka tekee
selvän rajan porVäreiden j a hetdäi»
apuriehsa joukoista. AJbejrtan nais­liittojen
'konvehtsioni- viitoitti "sä­iliöissä"
tietÄ tuollerintamalle,
mutta %e ei vielä- merkitse. sitä, et­tei
meillä olisi tehtävä sisäinen
tilintarkastus siitä, osaamme käy­tännössä,
sitä toteuttaa.:. Me läh­dimme
nyt taipaleelle Kommunis-tipuplueen
ohjauksen alla| ei siten,
että. se meitä koneellisesti käskisi,
tehtyä selänkääntamis-lupautumis^
vastaan, koska me todettiin, ettS
Kommunistipuolue j a sen ohjaama,i
Workers' Unity League ovat'
noat, jotka työväki omaksuu. A.
T. Hill on selostanut suhtautumi­sen
näihin' yhdistyksiin nähdenv,
mutta kun tätä on jossain tapauk­sessa
luettu tai ymmärretty vää­rin,
niin kehoitan hikemaan sen
Vapaudesta uudelleen tai el^ei sitä
ole, niin voidaan . se... Vapaudessa
julkaista uudelleen, siten selviää
monta MinäiSJUfcBlilettfcaii J ^ i u ^
Tn.«L:'!A4hier^ eA^^i^mtitiiitisUSi
Ont.
Huuto Kirkland La­kelta—
kirklandla-kelaisiUe
; >ääUä KirkUnd Lakellakin on
ollut herroilla paljon hommaa vaa­lien
onnistumisen takia. JQ useita
viikkoja kulkivat isänmaalliset
skotlantilaiset ympäri tämän kylä­pahasen
puhaltaen piUeihinsä ja
kantaen •isärtmäilftisia'»»iirejä. Olen
m ä n ' pöhtöfrlSffl^ii '^kki,.-Run en
•miiSrtSnJrt talS^liomttfeft, »^Sanölii
Jksi naapiirilleiri'^k€i*fih,-*ktäJ»t)ui^
kobän hao miehet vähäh^löylynlyö-niiä
kun ne kehtaa, aikuiset mie­het,
tuossa pitkin katuja kulkea
tuommoisten hepeneiden kanssa.
Enkä minä vieläkään ole päässyt
. PottsviUen naisosaston kokouk-^^'^ "^.''«^J»'.«"«'»'.öniitii olisi jo
^ssa 3 p. heinäk. keskusteltiin ja r^r^i^rHLlJ"'^-!: i
päätettiin seuraavista asioista:
Sihteeristöltä tulleessa kirjelmäs-ty.'
En minä ihmettelisi jos pikku
pojat siinä pillipiiparina kulkisi.
sä ilmoitettiin heidän saaneen pu- nehän kerkiaa joka paikkaan mut-hujan
Uaisten piirijuhliin ja samal- "'''"'^^ ..'»^1^;?.^* •"J«^'^^*
la hän antaa puhetaidon alkeis- J»»^^^ " ky"a milla on sahaja^
opetusta, jio„„s vaan «n„a:ios„o»s„a»sft„o*t »se^t;i. hot kuumenneet hikaa! Multa sit-hyväksyy.
Kirjelmässä ei mainittu
puhujan nimeä. Hyväksyimme sen
j a katsoimme parhaammaksi, että
ei vaivata puhujaa näin pienelle
paikkakunnalle, vaan joilla on t i ­laisuutta
voivat mennä So. Porcu-kärsimykset,
jotka raskaana pai- P»neen kuuntelemaan. Kaikesta
puolimatta saimme puhujan .tänn^
Pottsvilleenki.. 18 p. heinäk. ' j a
kukas muu hän olisi ollut k ^^
vanha tuttavamme Sanna Kannas-to,
joka ei ollut meitä tmhoiitta;.
hut. Ensin hän puhui päjväUl'
meille naisille ja illalla kaikill|^h%
teisesti. Seuraavana päivänä npn
puhui So. Pprcupinessa päivällä
naisille, jossa niekin olimme kuun-',
telemassa. Hän puhui siellä lasten
kasvatuksesta, josta meillä työläis-,
naisilla niin harvoin on tilaisuutta
kuulla, niin tärkeää kuin se olisi­kin,
että osaisimme kasvattaa lap­eistamme
terveitä ja voimakkaita
luokkataistelijoita. Useimmin vain
piisi tarpeellista saada kuulla ope­tusta
tässä asiassa.
Vapauden naistenosaston avus^'
tuli anopille kumminkin hätä.
hän lupasi kohdella miniätään paii
reinmin, jos Heikki ei täytä uh-^ . . . . . ..
kaustaan. Tämä lupaus täytettiih, tehtiin suhtaiutiiihi$esta. Kpi^-
kyllä vaan Heikin nähden. T^
.YUidoia-Mittj.,^J»Ji».lJe. J a . Hej^.
kiile ilonpäivä, kun Heikin isä
kuoli. Ja Julia sai miehensä
taivutettua : pttämaan- oBawa«
eroon talosta'.- .'iNain;;" he - aäl.^'
vaan ,siten,, että se: kutsuui meitä tufkomitealle annettiin evästyksiä!
taistelevien' J ä r j e s t ö j e n k a t s o v a t jos naisten nyrkki-lehdessä
olisi sopivia kirjoituksia,
niin lähettäisivät niitä ja kirjoittai­sivat
itse lisää.
Pioheerieh ruokailupaikaksi. pää-^
tiinme kysyä S. J . johtokunpplta
ihäälin .ravintolahuonetta. R(i|iiamfj
nen avustaminen : / jätettiin )<>RiH|iJ^'
Selläitrteti • jätje^tomuoto* oh' nyt
siis WorkerB*r Unity ^Le8gue, Ca­nadan,
/työyäen:, yMeiifiisyyriilttö,
joka kuuluu ^s^nä kansainväliseen
punaiseen .teöUisUusunipÖn, 'on . n i -
mittäiii.' pupalseai ieoljjisuuskansäin-
V|ili^6n. Cana*dah' ösasjio. Tulen,' IS-het^
önSäii;"öääni^^ Tn.
jjl^iiton . osfijstplle.^ tuoata; ytorkeira*
yhity'?'EVagueöta siionierifcielellä.
j^äiUäasia öliiBi tUllUt pila konveiit
-.siprtissä esillä; iriutta sitS el kir-jpiinejlis6sii
olliit. Isonsi, jpka; siel-foj^
nistipnolueeseen ja' refottnisti-siii*
järjestöihin/.'jos: se voikein;^l(4r ärteri,: Bisäljyttää tämän, iotfen
lipevä tefhtävämme' -oh virallisesti
;i^tyä yUämai;}ittuun Ijittoon. Lä-
4tem'miti'l:irjSoii^^^
vat maata, jojle he rakensivat tar-li?!^
peelliset rakertrtUksefeiJa JuHa ;;päa- '^"'^ ' - '
si-p vihdoin nauttimaan .. kodin .on­nesta,.'
vaikka haaveetvssnuren t6-
Ipn, emäntänä olastairaukesi tyh-jilrt.
Monta kertaa^: häini:yie]ä;- van­hanakin
muistelee käreimystenflä
aikoja ja sanoo: "Kiitän onneani,
että heidän kynsistään eläyänä
pääsin." Usein on myös häinen
miehensä pyytänyt vaimoltaan an­teeksi,
sanoen, että äiti ja aisar
olivat hänet siihen yllyttäneet, ja
koettaa hän parhaansa mukaan so­vittaa
mitä sovitettavissa on. •
H. M '
^ettö/jokäin&^i 'TnV^ i^^^
ertriättä^ syventyä tähän liysymyk-
,;;,Nxt.siiB;^öii. i^lä:yksi asi|^.;";Ny-kylnen
Tm.^iiton^^ b /oi^-
J0a -'^kant^ Jfpnv^isVpnisSa miypa
edellyttää .sen^/etta J a i k k i e n t n .
LiifPh Da.84tpjpaeÄtpn ' 6n' Oltava
selvillä.; siifö, t « i * i t . kaikkinaisiin
poi^Varillis^n /peuroihin, 'kj^^ , Be-b^^
ccaJseiira,. Elk--8eurat. .tai muut
sellaiset,. >kw|umfnaU /o^^ .ja
kpnventsionin- -p^töstä. vastaan,
suhteestamme rf f örmlstisiin . ja
porvarillisiin' järjegtöihin nähd)eu
Kirj. HELE SALO
\ Olen nainen vain, min kerran —
niin äitini kertoi — jumala löi.
Ja arvoa toki sen verran,
että liedTeltä kehdolle kulkea voi.
Tämän uskoin, tätä hiljaista latua kttljin,
monet aatteet niin kummat rintaani suljit^
kUiinesvsaadaan varma tieto jpsKft i v i i i
te vaalipäivän valjettua se mullis­tus
täällä alkoi, koiratorpparit ta­kavarikoitiin
vaalikalastajiksii
Kuulemma tekivät hyvät tinat. OM-pajoku
sanonut heistä, että saavat
8 dollaria joka päältä, jonka saa­vat
äänestämään. Sitten illalla
keskikaupungilta kuului sellainen
rietas ulina, ettei sinne tällainen
vanha rohju uskaltanut luitansa
vetää ollenkaan. Siellä soitti soit­tokunnat
jos minkälaiset, taisipa
siellä soida jo kukkopillikin, ja
vanhat ja nuoret tanssia reuhkasi.
Ja katuvierillä on kuulemma ollul
pitkät rivit piirikeisiä, joista jokai­nen
sai käyttää mielinmäärin kau­lansa
kastikkeeksi. Sillä saattoihan
siinä kadulla tanssiessa pöly kier­tyä
• hyvinkin kurkkuun.
Kyllä tämä Kirkland Lake nyt
näytti, rikkaalta ja hyvinvoivalta
paikalta, että ei luulisi täällä var-
'maan olevan noin 400—600 työ­töntä
mainien ympärillä rösläämäs-sä
työtä. Ja tuntuu hullulta aja-
•tella, että kun tuli tieto konserva-
'tiivien vaalivoitosta, niin päihty­neet
työläisnaisetkin kaulasivat toi­siaan
siitä ilosta, niinkuin siitä oli­si
" työläisille mitään iloa voitti
kutnpi puoli tahansa riistäjistä.
Konservatiivit ryöstävät työläisten
^«nt^lokset niinkuin liberaalitkin,
elli»! :|iiukan paremminkin, siitii ci
«ifftn'ala"tj>3iäi3en iloita eikä tahs-;'
m. -
luaa itse oppia jotakin, niin nykyi­nen
aikakausi opettaa työläisäitiä.
Onhan meillä hyvin selviä kuvia
edussamme. Jokainen työläisnai­nen
tietää, että nykyään on mil­jooniin
nousevat työttömien jou­kot
nälkäisinä ja ryysyisinä, vailla
leipää ja vaatteita. Monet tuhan­net
pienet fapset on nälkäkuole­man
partaalla. Siitä huolimatta
hallitusherrojen taholta laitetaan
vaalijuomingit ja tanssit, väkijuo­mat
virtaa vuolaina virtoina. Mut­ta
jos nuo' nälkäiset työläiset- ko­koontuu
kokouksiin^ -ja • vaativat'
työtä ja leipfiiV^Jitf^Älioin-ky^ä
poliisit on valftrflta^i^-lc^tnoirtiaati
ja raatelemaa^ kiHfi-^'^^'dtft. «idit,
kun, häitä asioitä''-VaiÄ'irthmtatti(;
niin te opitte 'nukemään "^iiyl^Isön
hallitsevan luokan rikollisuU<JeA"ja
petomaisuuden. Siksi IpppuVtilos
on, ettei voida muuta tehdä kuin
kukistaa rikollinen ja mätä halli-tusiuokka,
jota riiston ja paheiden
avulla pystyssä pidetään. Äidit, äl­kää
viivytelkö, vaan ryhtykää heti
tähän meille työläisille tärkeään
vapaustyöhön!
Kirklandlakelainen.
Sauli Ste. Marie
pipheetit tulevat Pottsvilleen."^H9ii
kilökohtaista apua lupasimme vpn-i
taa ' niinkuin komiteoissa ja muUAr
sa alkuhomniassa, jos tarvitaan..
tasten pyhäkoulukirjoista 'psa
maksettiin osaston kassasta. •
. i Naisosaston osoteilmoitusta Va­pauteen
ei voitu laittaa tälle-'^t^^
lelljfe-^Vtiodönr i^a^vaföjeh- -piiut;
teessä^'-"" •' '
Ylimääräisessä kokouksessa pää-:-
tiinmfe ' Ifiljettää tervehdyksen' »etf>
ypätoliitoh toyireille Elsa "^ynjäV'
ij^^^jpussil^ päähän lyöty, mut-r
l^jMijnpn mielestäni olisi ollut kau-niji^
pi iai edes ihmisellisempi teko,
jpsfolisi ne rahat, mitkä kulutet­tiin'näissä
riemuissa, annettu työt-iömuen
avustukseen. En ollenkaan
kä$n^..lfuinka täällä vaan jupdaan
jätlojqttjtean. ^ M^^ se pi­tää,
^ijckansa se äidin vanha sana
että .kyllä hyvä vasikka juomalla­kin
.elää, M BO ruokaa, tarvitse.
_ Sitä kait, heiTMkin tuunmili, kosr
Iän mUkana, Joka kuuluii^naislä^^^^ .^''**^^!.
tystöön.
Suom. Järjestön hyväksi pidäpä
ine tahssit ja naisosaston byffJUcäi
Montrealin palvelija'
taryhiistyksestä
i. hiillos Jiiipyi...
n piltti,
nid kuului,
1 hiljaa vilkki.
araan iski Iiarmaja joukko,
se kaskea kaatoi,
tumman turpehen loukko
kun innossaan raatoi
ko ja kantoja kaatoi,
i nousi jo touko. ,
^S%M^,m näin, ,
^m9Rhimdoll^^päin,
' I I ' ' - "'"''^ iifAi:.A ixluÄ i iiiitiu-K i.'^ •
'mffiiUtiyhäti^kaaeaiy l -r
^yitöhön nauii.i : * ,
^koa killitä jaktad—
mllen kehtoa souä.
ts — mmt nainen,
ousi, ' - i ' ' V i ^ ' . t i-.
n siiroilla itsiiil^:
vain nainen, mittt
^-.teh^ms^ suifr on ja pyhä,
^'^tulevaisuuden taimia tuuditat,
tiii§ liedeltä kehdolle kulkevi yhä.
^•yMuti tmstelukentillä, myrskyt ja raudat,
l^^s&kestä. Jo3 polidlas sidkuja kohtaat
- liflP V°"^y' Koite jo idästä hohtaa,
i^^p^flppuhun^silmäsi tuo, se eteenpmn johtaa,.
- •'•'il voittohan * raatdjakaasan, .. , ^. ^ \^
Taaskin pitkästä aikaa täytyy
meidänkin antaa tässä elonmerk­kejä.
Se on allekirjoittaneen vi­ka,
ettei lehdossa ole ollut meiltä
mitään . pitkään aikaan, mutta kun
meidän piikain täytyi ottaa lomaa­kin/
tässä kesällä, kun useammat
ovat niin liikekannalla — monen
piian; näet täytyi mennä maalle
herrasväen pyykkejä pesemään ja
kattilan pohjia raaputtelemaan, ja
sattui 'allekirjoittaneelle myös., ke­säisiä,
kiireitäkin. Kyllä me. rei-masti
lopetimme toiminnan. "^Kan/
sainväiinen" kajahteli haalin ylä­kerrassa
niin kovasti, että orkeste-
. , rin säveleet tanssisalissa hukki^i-
Sen^näijtj^n valju^^ ^ vat siihen,. kuten kämpänen - kir-yli
viljan taimiJen ohdakkeet nom-. jnuun. "Kansainvälisellä" on aiko-ihus
alottaakin toiminta 14 pnä
eiok. Ei sitä'ole kyllä ihan laa­kereilla
levätty kesän aikanakaan.
Pidettiin yksi ylimääräinen kokous­kin
ja luovutettiin puolueen vaali-,
rahastoon 5 dollaria. Ei enempää
kannattanut, sillä taitaa tulla tässä
ni^Ie ' rahamenoja syksyllä L-kun
perustetaan oma paikanvälitystoi-inisto'.'
Emme halua maksaa monia
..döliäreitä yksityisten kukkaroihin
paikahVaiityksestä. Ja sieltä sattur
saamaan vielä ihan vihoviimeisiä
paikkoja.
/ Muisietaanpas sitte tytöt se elo­kuu
14 p. ja-kPetetaan suurefllä
sakilla fto«ka'''teiali)*:'^ylimäiseeit
kerroläjelW,^"'Bit^iif'%Äs^h^*äs^^
tiin mmipm&^m^
pnolivUo;
myohistjfneetii
kailijatkin '
lästyneet, jota kyllä en usko". Ko­ko
viime toimintakauden oli yh­distyksemme
niin hyvässä toimin­nassa,
ettei siinä virkailijat ehti­neet
kyllästyäkään.
Nyt on tietysti toivottavaa, että
saisimme uusia jäseniä paljon, sil­lä
kyllä me apua tarvitaan sitä
paikaiivälitystoimistoa hommates­sa.
> J a tyttöjen omaa etuahan se
valvoo.
Jaa — jospa sitten Vilskmanin
Aiiu>.kynää pyöritteleisi seuraavalla
karralla.
fAolaacan . 14 päivältä aitten< > ta-:
^ t a n t —r Fikko Ulla.
yli viljan
Maan raivaajdin gikaa ei tuhUfta Sqq,
ne käsin heikoinkin^^cea voipi.^ ^ .
Tule sisko, tule pelloilleperkaamaan,
tule kamaran raivaaja joukkoon,
tule uusien sarkajen raivqntaan,
älä piiloudu' soppesi htikkoon.
Tule silloin, kuh Hiillos hUpuvl pois }
ja kehdon suöjiittCi^kUu^'' ^
kuka kylvön idkaiia vi^Utpr^^^
ajan ifirtalMii\f0^»et l^kttu; ,
pois ttuoruiä^', 'vojanasi wahtm,
kuni kupla sun elosiko. iMh^
Ei,sull^kimtuvi taii^ti^/^^W^^^
Ei iieSellfl vUhdy ,tääii'^uii^^S^)^i^^^'
ulos kentille ftalaa'hän taistelemaan^
kera ihiesten ladvUU tuskaa jäMneen, ^
mukaan sinne, ihiss* keljuja taotaan,
käkn heikoin renkaita yhteen liittäin
ketjuun siihen, jota vaUat ei murtumaan säa,
kera miesten myös voUtoja kerran niittää,
kun sortajan aseita sidotaan.
n;tieää.,p^Ienic^ minä niin perin
taikutakse.t tMUtui vielä aamulla-jcinJ
,|^^^iseU9inen melu oli kaut-
,ta, kijljo iöiWn».i*ttei tarvinnut yrit-phjelmaiitaman
tu<mnempanaV»;Rltt4:&ll-"'''*"*^^ J"*'^""
Vämäära*fi«ii-.oie vielä-määrittyi
Toinenkin ylimääräinen kokouf
ph *pidetty, mutta en ollut tilai-
Jsuudessja sitä seuraamaan, joten,
jäti^iv sen seuraavalle raportteril-'
le, joksi haastan'Ainp Jaskaran. •
jjpiden meluun pian heräsi. Pää­kadut
pii suljettu liikenteeltä tans­sin
takisi. Eikä yksin vaalien jäl­keisenä,
yönä, vaan vieläpä ke.ski-vlikkpiljtanakin
> uusiintui sama
tanssitPUbu.
Tämän remun aikana on tullut
mieleeni useamman kuin yhden
kerrati meidän työläisten kokouk­set.
Vappunakin rauhallisena työ­läiset
kuunteli puhujaan.sa, ei häi­ritty
r; liikennettä eikä mitenkään
esiinnytty sopimattomasti. Mutta
meitä häirittiin, meidän puhujam­me
ajettiin pois siksi, että poliisi
huomasi, että yleisöä oli paikalla
paljon ja hän pelkäsi, että työläis­ten^
silmät aukenevat kuullessaan
puhujaa, siksi hän hajotti meidän
kokouksemme, tajuamatta, että sil­lä
teollansa hän teki enempi agi-tatsiönia
kuin tiio puhuja olisi voi­nut
tehdä yhdellä puheellansa. A i ­nahan
hoilataan, että tämä on va­paa
maa ja kaikilla samanlaiset
oikeudet. Ainakin ne työläi.set op­pivat
näkemään, että ei samallai-set
oikeudet kuulu työläisille. Olen
keskikadulla nähnyt kymmeniä ker­to
jäJpelastusarmeijalabtenkin - -me­luavan
eikä poliisi häiritse näiden
melua. Tuota vaalimelua katselles­sa
ajattelin, että tällä viikollahan
on sotavastainen punainen päivä,
saammekohan me tulla tänne kes­kikaupungille
pitämään kokoustam­me.
Emme edes ole ajatelleet kes­kikaupunkia,
mutta uskallan epäil­lä,
ettemme saa olla rauhassa vä­hän
vaatimattomammallakaan pai­kalla.
Pian se taas meille näyte­tään,
onko kaikilla samanlaiset oi­keudet
ja että onko tämä vapaa
maiu
Tydläisäidit, rinnastakaa näitä
vaaliremuja ja meidän kokouksiam-me^
silloin huomaatte aina, että
meihin työläisiin ja' meidän' koko-
Uksiin''' jä jbhtajJiliime'»^IM^ koh-
Ja
^ tietoinen
ja'IpiiHuu työläisten vapauden ja
yhdenvertaisuuden puolesta, silloin
hän joutuu poliisin kapulan eteen
ja vankiloihin. Äidit, selostakaa
nämä asiat jo kehdossa olevalle
lapsellenne, älkääkä antako heidän
mennä herrojen valmistamiin juo-mihkftanssiaisiin.
Meidän hallitse­va
luokka tarvitsee koiratorpparei-ta,
porttoloita ja peliluolia, joissa
koetetaan meidän nuorisomme saas­tuttaa
j a turmella henkisesti sekä
ruiimiiltisesti. Muistakaa työläis-äidit:
jos «tte selosta lapsillenne
jo iHencnä näitä asioita, olette las-teiinc.
tihoUisia. Jos vaan äiti faa-
Nyt se on ollut jft mennyt pio­neerien
kesäkämppäys Ja onnlsuti
mitä parhaimmin. Ilmat oli kannel­ta
ja paikka oli m i t i parhain. Kyl­lä
uimaranta. Ia asunto myös hyvä
J R tilava. Ja sitten — Bruce Mainin
toverit eivät ottaneet mitään, mak­sua
haallstaan, puista vaan 3 dolla­ria,
Josta lausun heille kauniit k i i .
tokset.
Osanotto kämppäykseen oU kas­vanut
oikein pal^n. Viime vuonna
oli 37 lasta, tänä vuonna 43. Tämä
osoitlaa sitä. että työmme ei ole
mennyt aivan hukkaan. Kuiten­kin,
paljon oli vielä pois lapsia sem­moistenkin
jotka ovat kuuluneet
järjestyneisiin riveihin. E n tiedä
ovatko niin tietoisia olevhiaan että
osaavat Itse lapsensa i ohjata luok­kataistelun
tielle. Nyt siellä sai o-petusta
Joka oli tarkoitustaan vas­taavaa.
Raskasta näytti olevan
monelle lapselle sitä kuunnella, mut­ta
eihän siinä muukaan auttanut.
Ja hyvin oppivat alns^cin monta
kaunista laulua Ja ehkäpä siltä sen­tään
aina Jää mieleen Joku sie­men,
Joka elämän taisteluissa on
tarpeen. Nyt me äidit Ja Isät, kbet-jtakaamme
teroittaa häitä opin mu.
ruja lastemme mieliin, kyselkäämme
tapsiltamme, mitä se opettaja puhui
Leninistä Ja mitä se puhui tulevasta
maailman sodasta Ja monesta muus­ta
asiasta, niin el Jää unholaan se
teiity työ. Tämä kuuluu meille van­hemmille...
Vaikka on kai turha ke-hoittaa
ketään puhumaan läikilleen
mitään ellet hän itse sitä halua, sil­lä
vain tuhrataan turhaan sanoma.
!ehde« pabtojB. coiir;jmirivnähmvä».
nä niin Ikävä Ilmiö, että kun täällä
oU Ja on-juuri nuorisoliiton orgaa-hlseeraaja/
niin ensimäisenä iltana
oii 8 kuulijaa meidän : nuorisosas-tostamme
Jamllstäkin oli 2 pionee­ria.
. Meidän nuoriso loisti poissa-olollaan.>'!'
Elpä todella tiedä mitä
tuollaiselta «anolsL Luulisi kyllä
tämän aikakauden panevan ajatte*
lemaan vähän enemmän. Siis näyt^
tää siltä, että el sitä liikoja puhuta
lapsilleen, el kehoteta, että mene.
päs nuorisoliiton kokoukseen, eikä
välitetä siltä Jos meidän lapsem­me
ovat tietoisia työväenliikkeestä
tai. el. — M. A.
lolle. Pitkistä inatkoista huolimat­ta
mars&imme sinne ja olipa sinne
hankittu noin kolmisen sataa suo­jelijaa
"suojelemaan" oikeustaloa,
että voitaisiin rauhassa ilman pel­koa
tuomiPt matkasta syyttömille
työläisille. EHi Mäki oli myöskin
täällä oikeustalolla. Siell^ hänet
viimeksi näinkin. Sittemn^in jou­duin
olemaan pitkän aikaa sairaa­na,
joten en häntä enään nähnyt
mutta hän kirjoitti minulle niin
innokkaita kirjeitä, että tunsTn i ^
senij voimistuvan hänen kirjeitä^
Matkakirje
Re«yn, Qu«. —Heinäk. 6 p. a»-;;,
tuimme junasta'tämän kaivodcy4s
asemalle. Kylä, tai kaupunld, tekjM'.^^^^
en»ikertalaiseen ikävän v a i k u t o k - -
sen. MfkhdoHisimman laajalla-alalla
maalaamattomia lautabök^
keleitä, ilmoittaen heti kulkijalle;
että rUsto painaa täälläkin ja »Ml?:,
k a a s t i , , . , , . .
.Tyiiiisten toiminta on aivan A U VT
kili ogpittaa- elpymisen merkkc
lukiessa. Niistä uhkui luottamur .kuasteella,- v a a n ^ y t Jo^ knmttltt-:
työläisten tulevaan voittoon;:^™ " l l : : * ^ - - - - - .--^i-^^:'
V. 1918 alkupuolella oltii«r;tj;p
asekädessä .taistelemassa rii£Mjä-l
\uokan kanssa vastakkain ja miten
siinä käyi> Be.pUfkaikille tiinnettua.
äkeestä ^parhäaf raahattiin sora-khpppiin
ja loput vankiloihin. Eltl
ei. pllut taisteluissa mukana, niin
äihiikrn luulen. Itse olin ja vasta
1921 vapaudui Hämeenlinnan
MIKÄ HÄNESTÄ
TEKI LUOKKAN­SA
PETTVRIN
Hän oli nuori, vasta IC-vuotia»,
tyttönen, kun hänet ensikerran
näin. Olin matkalla M:n pitäjässä,
sillä olin kuullut siellä nuorisoliit­tolaisten
viettävän kesäjuhlia jf
niin johdi/i matkani siksi sinne.
Siellä oli hyvää ohjelmaa, mutta
erittäin kiinnitti huonuoni erä^s
nuori tyttönen, joka e i t t i useita
ohjelmanumeroita. Hänen esityk­sensä
oli vapaata, rohkeata ja sa­malla
hänestä uhkui innostus. Tie­dustelin
matkatoveriltani, joka oli
nuorison puhuja ja järjestäjä, ku­ka
oli tuo nuori, innokas tumma­tukkainen
tyttönen. Toverini .eaitr.
ti tämän tyttösen minulle ja sanoi
että hän toivoisi meidän tuttavuu­temme
kestävän kauan. Minäkin
olin nuorisoliittolainen ja ehkäpä
innokaskin, sillä suonissani virtasi
nuori tulinen veri. Olin iloinen uu­desta
tuttavuudestamme, koska
luulin saavani liänen kauttansa yh­teyttä
hänen osastonsa ja sen
osaston välillä, jossa olin itse jä­senenä.
Enkä siinä erehtynytkään,
sillä olin naapuripitäjän osastossa
ja näin saimme aikaan vierailuret-kiä
osastojemme välillä ja n»yiif
kilpailimme toiminnassa. ,lf.älj
voi paikallisten ' osastojemftife toi­minta,
8aimm£^äi:ie]yki2i^U!l£9iaJs.
kcHkustelukysymyksiä toirarntaoh-jelmistoomm^
Of -<>^ itUisAui
Meidän en4L tutuBtumisenv?»e ^^
pahtui 191C. i-kitfSbVAiÄ^i' toimin-nassamme
jatkui lähes kokonaisen
vuoden rauhassa^ Mutta 1917 ai-;
koivat maatyöläisten lakkotaistelut. i
Näihin taisteluihin otimme osaa.
Siellä näin lakkokokouksissa tut­tavani
Elli Mäen innostamassa to­vereita.
. Nämä lakkotaistelut
muuttui mmiella paikalla verisiksi
ja näistä lakoista joudutiin teke­mään
jälkiselvittelyjä K :n kärä­jillä,
jossa monelle lakkolaiselle
mätkittiin tuomioita sen takia, että
olivat puolustaneet itseään rikkuri-hyökkääjiä
vastaan. Useimmat sai­vat
puoli vuotta, toiset koko vuo-;
denkin tuomioita. Kun tämä tuo­miopäivä.,
oli, niin päätimme, mo­nesta
pitäjästä m a n ^ oikeoBta'
V.
vankilasta haistelemaan vapautta
mutta kovin se vielä haisi ruudin-kärylle
j a rohkeiden työläisten ve-rellei
Päästyäni kotiseudulle tte-dustelin
Elliä tuttaviltani, että on­ko
hän vielä elävien kirjoissa, sillä
luulin hänen ottaneen osaa tais­teluihin.
Minulle vastattiin balvek-sien:
miksi petturia tie<}u8tele|f
Säikähdin.aivan, luulin, että he ei­vät
käsittäneet ketä tarkoitin —
eihän Elli Mäki voi olla petturi
tuo nuorisoliittolainen! Hän juuri
on petturi, oli vastan». Kukaan
toinen ei ole tehnyt niin rumaa
tekoa kuin juuri hän...
Sitten sain kuulla hänen kohta­lonsa.
Hänen vankempansa olivat
tietoisisi kumoustaisitelijotta. Hänel'
lä oli neljä veljeä, joista 3 van­hinta
olivat rintamillg. Olin hei­dät
itsekin nähnyt taistelulinjalla,
olivat rohkeita, kunnon tovereita.
Isä suoritti kapinan «likona vahti­palvelusta
kotipitäjässä ja myö­hemmin
kevättalvella otti taiste­luunkin
osjaa, kun rintama siirtyi
M:n pitäjään —hän taisteli kuin
mies, joka tietää; asiansa oikeaksi.
AJti• taasen: oli.: 'tietoinen nainen.
Hänv oli j o . aikoja oppinut näke­mään,
että naistahan se porvaril­linen
järjestelmä- eniten riistää j a
orjuuttaa. Ja hän taisteli työläisten
vapauden puolesta - ja selosti. toisil­lekin
naisille, kuinka vtärkeätä on
työläisten kukistaa koko riistoJUr-
Jestelmä J|a. luoda uusi^ jossa Jo­kainen
tuntee .^htäläit^n ihmisar»
von. ^Kuh sitten» i(täliifiän>> kapinan
jälleen selvitettyjÄ);; li suoritettiin,
niini; tästäkin perheestä .^olmo Jou­tui
niaksamaan./hengellään sen,'et?
tä,,oli' talBt<5irut''ihtnisPikeuksIensB
puolesta." "yksi .pojIstAi eli 'nuorin,
joka eii^ielä ollnt^ niin» veinha että
olisi kyennyt rintamalle, sekä äiti
ja. isä. •'HurttaJoukkP saapui Mäen
asunnolle mellafitaniaain, ensin
jSAih niinkulnT^tttaiiittniilttt lattrhii.
ti^n/pikku veljeri, sitten ilkamoiden
Qaisten edessä osoittaen .kuinka
korkifplla.;«ivlstystasolla , he nvit,
Sitten ;te mkk^im-pfiifiia. Slfcä
el. tiedä' kukdan muu kutu Elli iUe
miten p4tjön'hi» Häntä >äiikkä8ivät.
hiutta se''«edfetäiin,- etiä äidin he
raa^atti muthaalvhi/ntii^
"'ioUfcossa oli eniien iniönoiitpäi-iiöi^
j a hyljitty mioi^iiinen, Joka
liyt näiden mUrhalöMon suoriita-jatiä
löysi miellammattinsa. Tämä
ilkamoiden murhasi Ellin äidin-
Sitten he hakivat vankileiriltä van­keja,
Ellin isäkin häiden muicana.
Saniainen ihmispeto murhasi isän­kin.
Kukaan ei tiedä, miksi he
säästivät Ellin. Miitta Jotakin hir­veätä
rääkkäystä; j a kidutuffta on
häneen kohdistettu,' sillä muuten
ei entisestä^ innPkkäasta Ellistä oli­si
tullut sitä; mikä hänestä on tul­lut
nyt, sillä; mtnitaroa kuukau^
näiden njurhatapahtumien, jälkepn
häti meni aviöliittpon äitinsä, isän­sä
Ja pikkuveljensä murhaajan
kanssa ^ tuon ennen hyljltyn Ja
huonptapaisen miejhen kanssa! Nyt
kaikki työläiset karttaa hähen ko­tiansa.
Kukaan ei olisi mennyt
liäntä auttamaan, jos hän sairas­tuisi,
niin kovasti he paheksuivat
hänen tekoansa. Uskontatonta on
mutta kuitenkin totta, että E l l i on
alistunut synnyttämään tuolle ih­mispedolle
jälkeläisiä. Myöskin
hän on alistunut ottamaan vas­taan
Juopuneen miehensä iskut Jf
riiäkkäykset. Kellekään hän e}, ole.
'valittanut kohtaloansa, ilän ' on
synkkä ja harvasanainen. Vasta v
1023 pääsi Ellin veljet vankilasta.
Erään heistä näin saman vuoden
loppupuolella. -Keskustelimme E l ­listä.
Tämä veK sanoi, että he
ovat katkasseet sukulalssiteet sel­laisen
sisaren kanssa. Joka ei ollu^
taistelija. Vielä hän lisäsi katke­rasti,
että hän olisi ollut iloinen
jos se mies, jonka kanssa h£nen
siskonsa on naii^isissa, olisi mnr-halinut
Ellin silloin kun hän mur­ha^
toisetkin perheen Jäsenet, sil-hän
voisi kunnioittani Ellin
muistoa. Mutta, lisäsi hän, Jotakin
hirveätä hänelle on tehty, muuteri'
et hänestä, ibisesta tytBstä^i<>lli^
tullut synkkä ja eteensä tnilUtttfVk
olento.
Hänen tekonsa Jää miitte^Qd'.^
mittavaksi, mutta itse hän kant«a
kärsimyksensä vaieten salassa. Hän
oli heikko luonne. Joka ei kuiten­kaan
uskaltanut kuolla aittteensa
takia. Sellaisia naisia ei saa olla
työläistytöt, jotka ttilevaa polvea
joutuvat kasvattamaan. Työläis­naisen
on osattava kuoliakin en­nemmin
kuin pettää aatteensa. Kui­tenkin,
petturit saavftt kurjemnijui
kohtak>n kerran, niin sai Ellikin.
Sillä kaikkien halyekstmana h in
joutuu yksin kärsimään kurjuutt».
j a puutetta, vieläpä petomaisen
miehensä rääkkäyksetkin. Missään
ei ole hänelle suojaa^ sIHä h^nen
tekojansa tuomitsee vaikasii«tki|f
nyt. Kirklandlakelainia.
iöiininta.-/ karisiunVäiisex^
ten taisteluksi pai-empien. elineV
tpj«o Imolesta; ; Enpie ole enji-
Iantilais)D, emme puolalaisia,' em-^
me ukrainalaisia, emmekä suoma­laisia;
vaan riistettyjä työläisiä.
No^skftamme vaatimaan meille
kuuluvia oikeuksia /ja parempia
elämisen mahdollisuuksia.
Iltaisin, kun kulkee kaduilla, r a ­vintoloissa
ja kahviloissa huutaa
mahdollisimman kovaääniset ra­diot
y.m. vaimentaakseen sitä ään­tä
minkä juopuneet kundit hoilot­tavat
korkeissa veisuissaan. Eikö
ihmisen elämä ole kurjaa, päivät
raskasta työtä, yöt melutaan ka­pakoissa,
tylsistytään Ja tylsisty­tään
vastaanottamaan mitään' j a ­lostavaa,
kehittävää. Olemme tah­dottomia
nappuloita omistavan
luokan käsissä.
Se täytyy 'minun kunnioituksel­la
mainita, että en kuullut sulo*
merijclelistä rähinää. >
TimmJas. — Tuttu kylä. JPU-duiipmö
jperille puoli tUntla myö­hästyneenä,
kaaran "inssin" koir-
Jäuksen tähden. Fienempi ryhmä
talteiliioita Ja teifieen harrastajia .
oli siellä odottemassa, kun olin
lähettänyt tiedon, että tulen, vaik­ka
myöhästyneenä. ;
Idiinpä heti kävimme suoratta .
kädeltä mitt<iitemaan Timminsin,
tovereiden laulutaitoa Ja taldettA //
alussa kumminkin oli lyhyt
luento suomenkielen lausiinhah
tekiillllsPstä puolesta. Eh Voi '
tlmhtinsiläisistäf s^poa muuta,,, k i i n ^
6U4"kehitt&käil -kesVuuteenh^ ^ne^- /
män jia enemmän' sellaibia' tbv(9rei-ta:
kuin olivat ne'Jotka ottiviitkäy-tähniällistä
Phjausta maiiiittunB' i l ­tana.*
• • " / .' ... './
'Seuraavana, litinä oli, lausiitttM.; j,;*
Ilta. Kllteilista yleisöä Väbiliiffi^^^^^^
sesti. Missä öli' Tirnrtilnsln/rtttpr^t f
näytteHJä^tllr^ j a näyttelijäni fci,?»
en montakaan huomannut hililiUa
kumpanakaan . iltana. < Keh!tiäki|ä
itseänne, - se on teille hyÖd^iEli,
vaikkapa siten pitäisi "päittija"
vähän vähentää, ;
South PorcupInVssa olimme lau-
Wntal.Ilt»na „4ft.Pftlylln^.; JParic^
kaavä}stir^}akii^8& kuulijakun­taa
oli runsaasti, ottamalla hVp-miPon
paikkakunnan. hlljatsuuden
tj^ösUhteissai . Seuraavana V{ili^
oli^^hjihskiirssit..: fMyiiis; J(W»!^^^
psanptt^jfa. j a harr/^stajlA j a uii^fti|
yeirattaln ,kyyyk|diita ^ J a i i s ^ J ^ ; ;^
eniienkaiicketi. InnostUita ' ^ l 4 i * p i ^
lirillä näkyi Ylevän Viihyahatflipti^ ; /?
pia Ja kun öÄlJit on niih.;, nÖ^ i e i ' ' M /i
on kehityksen nierkki, Ja Bilf6lil?^'^ti^/
blertJrae qlkjealla tiellii: Baitöililij • m
työijliwi päätimme llibeUä • pi^filtii / //
yöt^;.yritiäic#ä edelleen va»^u|i-slsta
huolimaita. Sert iarvpkMini-^ ' '/ / r
miksi =iniii<rd<»stuvat Inlbks^t/iiJI^':^^^^^ •/^^
raskaamman työn J9 harjoituksen
saavutuksia ne o V a t . ' '',. •..
RoMgrov*: ' ^ ma«nmuökka#<)
jlen Ja matsämlösten kylk,'joJs sfegi-tua
yleensä kyläksi voi .sanoa^ Dfifi» /
asumuksien välimatkat -lasketet^ii / / / /
mallelpsa. Siltä- huolimatta s a i h / r / /
palkknkunnalta jsellaisen kuv^h, at^ f /
tä siellä se olkea' tyÖväenlHke ^UU
Ja hehkuu. Myöskään se el ;ole j : * ^^
vaikuttamatta toimintaan elvytti^ / / ^
västi siinä raieiessä^ että kaikici kä^ f /
slttaa yhtelsteiminnan ainbaksi, /;
muodoksi jolla, työläinen voi plor /
lipan kprjata. Toiminnassa on vai* / /^
keujcsla Ja tpimitsijöiden puutetta,
Joskin pienellä harjoittelulla voisi // /
^öytyä oikeenklii hyviä; suullisen
sanan Julistajia. Ja toiminnassiii
tervitean sellaisia tovereita ah|a 1 ; l
enemmän. Paikkakunta vaikutti //
toimintansa puolelta vUkkaamm^l'- / J
te kun_ moni ^^aväjtin«iuky|d'
vaikka" onKn m alie/r^ talojen v|U ( //j
Mä. Toimikaa cldelleen yhtä reip- '[ '/rj
paasti vastuksista huolimatta. : ]
Lousuntoiltana oli myös paikkakn- % /
taan verrattuna paljon kuulIJöItÄi^ / * / /
Ifi
mm
CQbalt on hiljainen kaikinpupljl)
Joskin Järjestötoimintaa pidetään
yllä suomalaisella sisUlJa. .Jajiiy
on oikein. Toimintamnie ei s|^
lamaantua vfilkeissaksfan p l p i^
sillä tulevaisuus on ineidän. ;
Lausuntoa opeteltiin j a pf;|it-tiin
ja aina vaan yarinenee/iniiQifi|-
sa käsitys, että jpukossainqif Jön
taidepitelsiä yksilöitä piiljpn^ Jftbk
hifin heille tulisi riitt^väV iM|id«l-
LH%. MK >l»y ? k ^ t e siu^,
" 'miut|..j¥«fr»ttaln /Vilkasta, josta
ixeAa? * fofeQuStas "paikkaknnnaii
n^istevereUIe, sillä heillä näkyi ole-van
Long Laken "Johto". Ja >e
on hyvä, että niin pn, sillä heillä
on parempi tilaisuus kuin miehil­lä
istuttaa tietomääränsä nouse- j
vaan polvei^n, joskin tätä tiedon- t ,
levittämistä, ei saa miehetkääh
unhoittaa. ••/,.'•.;:•.//
Koetimme rakentaa.. '/pohJa|it'f
taiteellisellekin tolmihnalle, :nHn
paljon, kuin sp näin lyhygl&; ai«l-
!a oli mahdollista, ila sikäläisten
toveiien Ikedaralieii^rb
mebdollisUudet.''
'-' XattsuntpiUsisSa; • tMy hi^itAdi:':-^^
tjpTkka^n.- •kuunt€levAift://yl^gi^
im
1
• S ,
lp
'•m
h^nlaliestl. ' " - ^ ^ ^ J ^ ^ ^Ä
, . , ... ....... ... - ... , T^';--'rS^!^^M^m>