1926-01-05-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vapaus ei olev ozmistiuatrsaainaan ;.Wemp^^
'vaikka olenunesilä.isahkSsanonullä^^v^^
lelta eri liikkeiltä Wttäneetv^^^^^^;^N
asälläölevia tilatilsia. Vapauden osaus oli tänä vuotena suu-'
rempi kuin edelllsenä^ meillä-nyt
täytteimättoniiä jkilanksiabbin kolmisen''sataa ja uusia ttdee
päivittäin. ' ! . > ' . .
Jos jollakin ^asiamiehellä sattuu ^nelä-olmaan Taskukalenteria
myymättä, niin pyydämmp jne ' palauttamaan. Muutan vounme
tässä mainita että palautukaiste ei voida antaa hyvitystä pitem^^^^^^
mällc kuin tammikuup*^ 15 p. astL , . ' - * - ^, -
Toverillis^>ti
VAPAUDEN KONTTORI.
mr-^:^jTL—' immmtämmt
RAHAI SDOIEBH
KURSSI
SUOMEN MARKKAA 39 . 1 0
Canadan Dollarista-
UiHETYSKULUTs
40c lähetyksistä alle $30.00, 50e
lähetyksistä $30.00-7-$59.99, 75c
lähetyksistä $60.00-^9.99 j a $1.00
kaikilta $100^00 taikki sitä suui:em-milta
lähetyksiltä.
Sahkosanomklabetykaille on kulut
$3.50. . '
Sudburyssa ja ympäristöllä asuvat
voivat' käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa enkoisknissta.r
Eaikld sähkSlähettykset tehdään
suoraan Sudbutysta Helsinkiin sa>.
mana päivänä, kuin saapuvat^ Vapauden
Iconttorlin.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
. TeMcää lähetykset osotteella • ^
VAPAUS,
Bo«.e9. SUDBI>RY, ONT.
Vapaudelle ottavat rähavälityksia
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthur, VOntario..' /
DAVID HELIN'
eripaikkakumiilla: Pohj.-Ontariossa;
Muuten joulu täällä meni tauh^-'
lisesti ^:iIman suurempia crettelöitS,
lukuunottamatta'^ niitä vplkaisU
jotka vanhan' .tapansa mukaan taas
kävivät -vierailemassa yanhalla poikatalolla,
talonväen ollessa iltamissa.
Pnukkoineen' siellä olivat ^reuhanneet,
j a njrt oli eräs pari viikkoa
aikaa vanhasta maasta saapunut
jääkäri erikoisesti kunnostautunut.
Olisi suotavaa, että tästä' kerta
kaikkiaan tehtäisiin loppu,: ja kun
tästä lähtien sjnne tultaisiin räyhäämään,
niin turvauduttaisiin 'Virkavallan
apnun,' ja annettaisiin sen
tehdä - tehtävänsä.
Meillä oli taalla myös metsamtes-i^
ten iltamat, jotka onnistuivat verr
rattain hyvin.--Yleisöäkin oli saapu-
/nlla noin kaksisataa, joka näi^ pienessä
paikassa on harvinaista., ^Siis
ei muuta kuin uutta innostusta
vaan metsämiehet, yhteisen asiamme
eteenpäin viemiseksi.
Metsämies.
tsdsiin' nq^osldii''joitain/xanskälaSsia
unioii vjäijestajia' (delikeittejä).'
8 §, -Dfelikeiteeä köntroUeecaaxni-nen.-^
jätettiin' union > konvent^e^
päätcttövSlcä.; ' > f'
9 Kokouksessa" oltiin s^tä
nueitä, 4ttä julkaistaan ««Metsätyö-
Iäinen*' myöskin kevaäHä.
10 §. Keskusteltiin iltamain järjestämisestä
kesätoiminnan rahasta-misek^
ja päätettiin, että Intetään
keväälläKmetsämiestei^ juhlat ja yel-votetaan^.
osastoja siihen, ^eskus-toimeenpaneva'',
komitea ^määrittelee
lähemmin ajan. ,
11 §. Pöytäldrjä päätettiin julkaista
: Vapaudessa j a se jäi .sihteerin
huoleksi.
12 §. Kokous lopetettiin.
Kokouksen' puolesta:
Lauri' Joki. ,
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja hobmanneet sen ko^
konksen keskustelujen ja päätösten
Imnssa tyhjäpitäv^ksi^
H. ^Hämäläinen, , J. Pyykkö.
Pöytäkirjan^' tarkastajat.
BINGLEY,: ALTA.
: loista huomatta' tultiin > viinapnlloi
taskussa tappelemaan ; j a peljättä-mään
laps^, jot^'- peloissaan juoksivat
niikä minnekin kylmässä pak-
'kasessa; : Tämmöiset urheilut saisitte
jättää, vaikka olettekin -siihen
tottuneet, ^ l ä se ei käy päinsä jär-jestyneitten
, työläisten ;joukosäa,,vötettiin hankkiniaan tilaukset Wor-vaikka
täällä saattekin reuhata.. O- kerille.i A: Schlroderus otti sen teh-liä
aika jo raveta ajattelemaan su- tävän täyttääkseen.
Jonlnkanjt 11 päivä oli tov. A. T.
hill meille selostamassa puolueemme
bolshevisoimisesta ja uudelleenjärjestämisestä.
Puheensa oli selvää
ja opettavaista, joten olemme tyytyväisiä
hänen : esitykseensä. Kuulijoita
olirä - saanut : olla > enempL
1 Qsastomne IcpkonkseaM: joulukuun
20 p mä T^mi-haalilla, jaettiin ops-ton
viralliset tehtävät. Organisee-raajaksi
ja kirjeenvaihtajaksi Matt
Rantala, pöytäkirjuriksi sekä rahas^
tonhoitajaksi Wm. Hänninen, ^ahas.
tonkirjuriksi. Alex Schroderus jäsen-
Mrjuriksi i:W..:^ K^ sanomalehti-asiamieheksi
N. Kohtalo, uutistenklr-jottajaksi
cAlex Schi;olderua, ^ekäJ.en-r
tinen; - toverittareen Sofia. Alanen.
Uusia jäseniä yhtyi osastoon
Wenni Kohtalo, Tauno Mikkilä ja
Tauno Huhtala. .Oikein tehty pojat,
että' alatte toimimaan oman luok-.
kamme- j a joukkoliikkeen eduksL :
- Workerista > oli y. saapunut kolme
tilauskorttia, joilla osastornihe vel-tä
olisi 'tehtävär. tämmöisten, epäkohtien
korjaamiseksL Järjestyä
työläisten .riveihin ja: toimia oman
asiamme eteenpäin viemiseksij sillä
yksimielisyys on voimaai, ja sen
voiman puutetta ei olisi täälläkään.
Raportteri.
COBALT, ONT.
Menxaelsta huveilta, joitä joulun
ajaksi oli • järjestetty.' Iltamat l^^" J^ilZ^^-^ZS4^'.^r^7 »istuivat kaikin nlnln" "y_m^määrt^ää^kse.n:^i e"?i nSäi"lt\ä .i5hmrika
kyhnä teki ki upsauao,l inet theiy vkinai, kivlatail i-siltä
tarvitse sitä -toivoa. .Dcä^
kyllä.
kulmilta voinut tulla juhliin^
x i - . . • , . Met«atyolai«len iltamat 26 p:na
Äf.::„^'°fft: xnySskin onnistuivat hyvin. Meillä
ShmS,f ^^ktuJSn^ y*k*s?il^ö^nä-^- e^i lv!^oj"-" m itään Pnhu•ja na toveri Helin, joka se-tehdä.
Yksi joukosta.
SOUTH PORCUPINE, ONT.
Niin,, jonlokin ontaas Jaanyt
taaksemme.: Täällä So.- Porcupinen
pikknkaupun^sammekin - vietettiin
joulua taas vanhaan ' malliin, huoli-^
matta :siitä, että kehityksen olisi
pitänyt mennä eteenpäin, i »•*,T+ " l - i '
Koiratorpparit hykertelivät kä—* O j r t a l O r ja
. siään tyytyväisinä, saatuaan tinat
pois,. niiä metsämiehiltä kuin kaivoksissa
' V raatajiinkin,; sillä kqm-matkin
kävivät näissä pesissä hyvin
usein, metsämiehetkin: niin uskolli-ssti,
että nnion kokouksessa ei ollut
sesti, että; union Jcokouksessa ei ollut
vin surkutei^va. hsia/ja sitten vasta
illalla ; viinäpäissään tultiin työväentalolle
iltamiin.
• .Jäftäkää' vihdoinkin tuollainen tapa
ja" älkää'.viekö '\^lhiäi.'rahojanne
sellaisille^ nuinareille. Ja mikä on
vielä surkuteltavampaa on se, että
• x^h^ytäan » niin ^ halpamaisiin toimiin
kuin' mn^nkäden kirjeiden lähettämiseen
htmpc^issa, kuten täällä ta.
pahta! ijonlyaattoiltana.' Olisi suot
a v a : : että jos ke]13än'on adaa tai
inni3tpt^n)iata -jollekin , henkilölle^
jos hSn' on osaston toimessa tai ei,
. n^fl^csittäköön. asiana -drästonl^
kooksii^ Kokoukset ^»vat Joka toi-
' nen jsnnpnntai Jcunkaudessa, ja kes-
ImstelD^koas toisina ^snimnntaim^
jo1^i| ei^^rvitse z^^htyÄ/näiii'halpaa
.maiaiiif tehtäviin nimettömien ki^*ei-lösti
metsätyöläisten asettaa, ja
myöskin, kuinka tärkeä ja välttämätön
on työläisten kuulua unioon.
Rahallista : ^ avustusta^ iltamiimme
saimme $12.00 Govrgandan sellaisil-ta
'tovereilta, jotka eivät voineet
saapua iltamiin. Lausumme kiitoksen
kaikille avustajille.
Puhdas tulo iltamfsta oli $63.30.
H^ a.
' jften'j^t^y^ktfeUC' 'Pote 'taommoinen^perostet^ ja että.nnfpn .kes^
"r^lfilrghjiiiliiqrys"; tyjȊ^^tpimln:
'näli^^i^.se «aa ipirata knf^
SanltSte. Marien osaston haa-
, lilla joulukuun 27 pmä 1925,
metsä- ja sekatyöläisten kokouksessa.
•
1 §. Puheenjohtajaksi valittiin
Urho Kataja. Sihteerinä toimi al-lekirjottanut.
v ' '
2 §. Pöytäkirjan tarkastajiksi va-littim
H . Hämäläinen j a John Pyykkö.
/ /
3 §. L. W. 1. U . of C, konvent-sioni
ehdotettiin, .pidettäväksi kymmenennen
tai viidentoista päivän aikaan
maaliskuulla. •
r 4: §. Yllämainitun konventsionin
kokoontumispaikaksi; ehdotettiin
Port Atthnria. ^
5 §. Varat edustajien lähettämiseksi
L . W. L U. of C. kottventsio-niitt
päätettiin koota jokaisella' paikkakunnalla,'
mistä edustajat lähetetään.
6 >§.: Toveri' Hautamäki alusti: kysymyksen
/> kämppäkomiteatomiinnan
jä^jestän^scästä.' ^tkän 1^
jäUceen kokous oli sitS;mieltä,vettä
'kjmrimSi^^^a^^ F-jeftaisfiäkin kV
mi^piPflta;. jotka efv^. ole, uhton
mm
Pohjois-Ontarion niet-sätyöläisten
työmaa-taistelu
Nyt voimme jo todeta, että noin
kaksi kuukautisen taistelun jälkeen
olemme V saavuttaneet jokseenkin
täydellisen voiton alueellamme o l^
villa metsätyömailla, sillä noin viikko
takaperin suostui jo pafltanylcn-nysvaatimukseemme
yksi suurimmista
ja kaikkein häikäilemätto-mimmistä
vastustajistamme, :Hawk
Lake Liimber Co. 'Hollank-alueella
on; myös jo'suostuttu vaatimukseemme,
ja työt alotettu. . Nämä
ovat huomattavimmat työmaat, jotka
nyt ovat suostuneet tai joiden
on oUut pakko suostua työntekijäin
yksimielisen joukkoliikkeen : edessä.
Martti Leinon kämpillä, jotka o-vat
Hoyle'ssa ja Connaught Sta.,
suostuttiin palkanylennykseen jo
taisteluliikkeen alkupuolella, ja työt
ovat olleet siitä saakka käynnissä,
mutta kämpillä on jätetty ilmotuk-sen
tekeminen näin myöliäiseen, joten
emme ole voineet siitä ennen
mainita.
Nomerbegassa Pyne tovmshipissa, J .
Karen kämpällä on ajettu miehet
pois ja- kämppää on työläisten
detty karttamaan/ siksi, kunnes;
hän suostuu palkanylennykseen.
Kämpälle on mennyt työhön
rikkureiksi: kolme' miestä'rtietoisina
vallitsevasta^' tilantee^. Nämä o-vat
Sakari Ahlbobm,- Arvi» Kuusisto;
ja kolmannen nimestä ei ole vielä
tietoa.
Clark Sidingissa John Clarkin
kämpällä ei, ole työnantaja suostu^
nut jalkanylennysvaatimukseen;
Kaikki katkasijat ovat päättäneet
lähteä kämpältä' ja julistaa kämp-*
pä boikottitilaan siksi^kunn^ työnantaja
saostan ylehhygvahtimuk-seen.
]^.-jO. M. ^ . K-komitea.
Muistiinpanoja
Algoma-Iipjalla kiertäessäni taas
tänä sirksynä, tulin näkemään ^bta
ja otoista. Siksipä ajattelin, että
lienee monelle; Vapauden lukijalle
mielenkiintoista: kuulla, ;mitä sieltä
kuuluu. ^ L ,
Työt \)vat käynnissä pienessä mi.
tassa, verrattuna edellisiin 'vuosiin.
Palkat ovat alhaiset. Työläisiä e i
kyllä 6le paljoakaan kiertelemässä;
vaan työnsaanti, on>olIut tyydyttävän
hyvä. Tämä! kai johtuu siitä,
että viime' kesänä vallinneen työttömyyden
'' pakottamana v ovat työläiset
^Sawlt Ste; Marien 'ympäristöltä
siirtyneet toisille paikkakunnille.
• On muuten merkillistä se,: että
kuinka, inetsämiehet ovat suurelta
osalta ' tyytjrväi^iä oleviin oloihin,
Tapasinpa eräällä kämpällä niinkin
nöyrää joukkoa.^ että; lähtivät metsään
!• paljoa '"einen:' päivän valoa,
huolimatta siitä/ että olivat urakka-työläisiä.
: -Enäimäisenä oli lähtemään
«räs > suoni^inen, joka sanoi
ei' hyväksyvän^ muuta työväenliikettä
kuin L,W. W:n, "sillä hän
haluaa taistella työmaalla." (Sillä
kai sinne oli kiire, että ehti "taistella"
jolennea päivän valkenemis-ta.)
Näitä tämäB^^paisia "luokkatais-telf
joita" ; ei rcosin ole suomalaisten
keskuudessa kuin 'pieni prosentti.
Suuret joukot Canadan ranskalaisista
ovat kerrassaan luokkatiedotto-mia^'
kutep edellämainitsemani "luok.
katai8telij8kia'%.be eroavat käsitteissään
ratnoastaan siinä, että toinen/.
nskgo;!; W Wdien;^jar toinen
katoliseen : kirkkoon,' iii Mutta kumpia
kaah el jtiedä, niiksi, uskoo.
'; ,AISoniälIa on tosin suomalaisissa
suuri osa' sitäkin, joukkoa, joka omaa
selvän V laitteen siitä, kuinka on
jäije5täytyttäva-'Hc ovat «itä joukko^/^
okA uiikaltaa käydä kanks!
tietokirjoihin 'ja he tutkivat niitä
^tsrkf^n.^Ifi^uIIa ^olbdn hyvä- W
rasto"^ kiämmanirHtAa' kirjallisnotta
myytävänä. > Kyllä- metsändehetkfn
muioÄ^
vään alkuun.,^; j^s^ma-linjalla pe<-
Vastettuh ^inninme^iäa tySmaazyh-miä
sekä muutamilla kämpillä .^valitsivat
miehet iäxjeääjän keskuudestaan
- Canadan Pöi^yaratydläis-ten.
unioUe. ^ >
Metsämiehet alkavat | -vihdoinkin
järjestjnnään. Onhan-^siihen'kyllä
jo aikakin. . Pa^on on tosin' vielä
saamattoinuattä heidän .bäskuudes.
saan.; Monet metsamieliet" ovat vaiK
la rohkeutta aätua järjestötoimintaan.
Teillä Kominunista^ofueen
jäsenet on suuri työ saada'työläis-toverit
järjestymään yhteiMeh^tJ^
telurintamaan. Paljon kysytään uhrautuvaisuutta
4iltä kenelle vapaustaistelu'on
kaikista kallein, asia.
•' Löytyy vielä suomalaistenjcin keskuudessa
suuri määrä työläisiä, jotka
eivät -ole ensinkään tietoisia siitä,
että heidän velvollisuutensa olisi
Iniulua metsätyölusteni unioon.^^; v
Olisiko paljon vaadittu, että jokaisella
kämpällä, ';ml$sä on suurempi
määrä työläisiä yhdessä, että he
koettaisivat kaikella tarmolla yhteisesti
toimia järjestötyön eteenpäin
viemiseksi. Kämppämiesten elämä
on niin kurjaa, että se kyllä, antaa
aiheUa yhteistoimintaan. ^
Pois velttous nietsäkämpillä, ja
tietoisesti ^rakentamaan lujaa . met.
sätyöläisten rintamaa, jonka edessä
on mahtavien , metsäparoonien valta
murtuva. •
On kerrassaan iniSrin, että, ihmiset,
jotka eivät koskaan tee työr
tä elävät loistossa ja ne,ijotka luovat
: suuret ; rikkaudet, 'raatamalla
vuodesta' 'vuoteen, kärsivät puutetta.
' Nouskaamme ja järjestykäämme!
paremman.: yhteiskunnan luomiseksi.
Tosin Ontarion metsäkämpillä ovat
suomalaiset pienenä osana^verrattu-na'
Canadan ranskalaisiin^ mutta se:
ei saa-estää meitä; keskuudessamme
.järjestymästä. Meidän on päästä-
-vä siihen tilanteeseen^ -että me voimme
saada yhteistoiminnan sille asteelle,
että me pystynjme ulottapiaan
a^tatsioliia; Canadan ranskalaistenkin
keskuuteen.
Siis rivit suoriksi, metsämiehet,
taistellen , voitetaan . suuremmatkin
vaikeudet; — T. H. '
Joulutunnelma
NOREMBEGAy^ ONT.
27. 12. 2B'
Katso^ pohjoisessa: (kansa,
ottaa puukot tupestansa, ,>'
sointu' Suomen on.- >
Katso, herrat-dsulassa,
törsää, ryöstää, jiio ja mässää,
' ^ sointu Suomen on.
Luokkahenki 'virtaileepi,
mustat listat: sinkoileepi.
Suomen sointua.
Snrust' nykki! sydän mulla,
kun saan omin korvin kuulla,-
• Suomen, sointua. ,
Tuollaista "Siyjmen soihtua"' saim.
me t^llä.kuulla joulujuhlissamme.
Toivoimme 'kyllä parempaa, mutta
viinapirut ; täällä sentään pääosaa
veivät. En kyllä syytä yksin viinan'
kauppiaita, kyllä niistä pääsemr
me sillä^ kun - ei osteta viinaa, jos
meillä olisikin liikaa rahoja karttunut.
Pannaan ne sentit tulevaisuudessa
järjestämistyöhön, sillä meidän
olisi jo aika herätä,; muuten riistäjät
vievät meiltä -viimeisenkin lei.
päpalan suusta. ; Meidän tulisi järjestyä
ja; järjestää^ sillä vihollisemme,
riistäjäluokka ; on jo aikoja sitten'järjestynyt
koko. maailmaa käsittävään
järjestöön. - \
Toivon, että -nyt;, tule vana 'vuotena
1926 ottaisimme^ paremmalla ^tarmolla
kiinni järjestämistyöhön, niin
silloin vasta voimme viettää solldaa.
risen joulun, j a niin uusi-vuosikin
tulisi meillä olemaan onnellisempi.
: ' . Ei-viinan mies.
Sanoja voimakkaampi
Tehtaan hiomaosaston erottivat
isosta työhuoneesta lasiset seinät.
Kuiva smirkelin ja teräksen pöly oli
laskeutunut ikkunaruuduille ja 'tehnyt'ne
himmeiksi. Ei näkynyt yhtään
mitä siellä tehtiin. Tuliset säkenet
valaisivat äkisti lasisen kopin
ja ikkunoilla, kiiti -miltei ihmisten,
miltei aaveiden varjoja.' Lakkaamaton
kumu kuului kopiota: '
Kuivassa 'teräksen .pödyssä kestivät
vain harvat. ;
Jo puolen vuoden, kuluttua.ihmiset
näyttivät.puolikuolleilta. 'He olivat
käsmeet kalpeiksi ja puhumatto»
miksL Inhimillisenä ja elävänä heis-sä
pysyi aixfoastaan paha. Korkein
taan oli vuosi kulunut, kun jo kaikki
olivat jättäneet työnsä. He koko-rivat
työkaluniia, täyttivät kirousten
tulvalla koko lasikepin, syljeksivät
ja Vaativat lopputilaan.
Vain yksi, kesti. Tämä oli jo
vanhifs. ' Luunsa oli hänellä Mer-
Icnleksert, kasvunsa, l^arvinaisen kookas,
rintansa leveä,
l Ny£ liänellä oli vi6lä Herkuleksen
luut, mutta lihaksensa olivat kuhru-^
nee^. rinta» j^ainnnnt' loql^q. , Hänen
päänsä' oli ruvennut harmaan^
tumaan,- pöly- «li .sySnyfr tukkaa ja
nyt »ejoli kuin tulaka. , . ^
tä työhuoneessa, jaUtl ennen'tehtaan
pillin vihellystäi^hto vaati, että
l^öt oli .lopetettava nänuutiireeti*
täsmälleen kahdeltatoista. . '
.^Bän satj^i kerran pistäytymään
hiomaUoppiii^n., SuUd oven j a . . . .
jät kivettyneenä seisomton:. 'Hänen
edes^än oli aave; pitkä jättiläinen,
kokonaan >' harmaa — harmaat vaatr
teet; harmaa pää, harmaat kasvot ja;
kädet.
Ihminen, joka on tottunut tehtaan
pauhuun;' voi'rautaisen rjrskeenl^
vitse' kuulla .oven hiljaisen, narph-duksen:
vanhus keskeyttiityönsä ja
ottii pois; mustat silmälasinsa. Työn-,
johtaja näki hänellä kyyneleet .
V Te itkette? .
Vanhus .pudisti pataan ja osotti*
pölyä.
—^ AJ»; tuo syövyttäjä.... — puheli
työnjohtaja. -
— Oletteko jo kauan olleet työssä?
. ' ' '
Vanhus oli jo muutamia vuosia ollut
kokonaan puhumatta kenenkään
kanssa: työ oli -opettanut hänet
vaikenemaan, kuiva rinta vastasi yskällä
jokaiseen. vanhuksen: sanaan.
:. -r- Kolmekyminentä'viisl •—: ;sai; iän
puserretuksi kurkustaan.
Hänen äänensä tuntui työnjoh-tajasta
peloittavalta. Hänessä välähti
heti ajatus: tämä on yksi piistä;
joita pidetään tehtaassa agitatsio-nia|
varten. He värväävät ihmisiä
liittoon ja puolueeseen, he puhuvat
kokouksiBsa,!tällaiset ihmiset, voivat
saada miljoonat kiihdyksiin tuollai-:
sella haudantakaisella äänellään.
anoka^han; ettekö te»vUonna
yhdek^ntoistasataaviisi v esiintyneet
ittiCokouksissa?
— E n . . . . repi vanhus kurkus^
taan.
Ja ettekö te ollut valtuute^
tuna?
— En saa ääntä.... tuli kitisten
vastaus.
Työnjohtaja voitti epäluulonsa.
Yskivä vanhus lausui jotakin;; mutta
työnjohtaja ei jrmmärtänyt sitä.
— Teidän pitäisi päästä lepäämään
. ; . . koetti työnjohtaja lähen-nellen.
— .MiYiä hommaan teille elinikäisen
eläkkeen tehtaasta.!
Vanhus pudisti päätään.
• Hän yritti puhua, mutta el voinut.
: \
Vihdoin hän voitti rintaansa salvanneen
hengenahdistuksen ja lausui
kuuluvasti:
— • Minä olen ^valtuutettu. i
^ — Kenen? -—: kysyi työnjohtaja
säikälityneenä ja ihmeissään.
—r Noiden — osotti vanhus maahan.
'
; «—Minkä noiden? Kenen yalitse-tta?
^ , ^ I i _
-Y- Niiden, jotka ovat 'menneet.
. . .
— Minne? \
— Tuonne.... osotti vanhus maahan
työkoneensa alle, 'hau-t
a a i l . . . .
'Koneiden remmit vavahtivat, niiden
ääni hiljeni.
Tehtaan pillit rupesivat vinku-.
maan. ' -
Vanhus riisui;:.työpn8eron8a;, \v"
[Tehdas' seisahtui. Kuului poiskii-:
ruMavan joukon huutoa, puhetta ja'^
naurua.
Vanhus lähti työnjohtajan läsnäolosta
välittämättä- kiireesti kopista.
Hitaasti poistui hänen jälessään
työnjohtaja.
Vanhus kulki joukon-keskitse, hän
oli koko päätään sitä pitempi. j
Heti oli huuto ja nauru hclipynytv
Tehdas oli' vaiti ja sen holveissa
kieri j a kolkutti ukon yskä kuten
hautaholveissa. .
Hän jyskytijf niin kaikuvasti jo
kumeasti, että hänen yskänsä tuntui
Rikkein todellisimmilta sanoilta,
niiden sanoilta, jotka olivat menneet
pois, jotka makasivat haudassa.
Ja siinä silmänräpäyksessä tuntui
siltä- kuin. tehdas eivoUsikton pyfSh-:
tynyt pillin -rinkunasta, vaan olivat
rattaat jähmettyneet toisiinsa, tästä
yskästä.
Yksi ainoa, yhteinen huokaus kohosi
joukosta. Huokasi tehdasjättir
Iäinen j a teräksen: pöly, - joka oli
päässyt tunkeutumaan ulos- kopista,
laskeutui hiljaa joukon päitten päälle.
Joukko liikkuu vaieten, ikäänkuin
se olisi Fiiniä tuokiossa kadot-|
tanut; n'uoruutensa. Sen askeleet,
hitaat j a epätasaiset puhuvat siitä,
että eläniiässS saattaa joskus, kaikkein
tavallisin kulku muuttua hautajaissaatoksi.
Vanhus yski tällä kertaa niin, ettei
ollut koekaan yskinyt.
Hän alkoi tukehtua ja kaatui joukon
ymftäröimänä.. - , ; M-Ja
kuoli ilman; kamppailua.
Vanhus haudattiin kahden päivän
päästä. V - -
^'Mustan jesikaupunpin"^^' kaikki
tehtaat seisoivat. „ > '
Ei muillakaan aloilla tehtyrtyötä,
Hiljaa, vain tulen säilyttämiseksi,
paloivai tehtaiden uunit.< Niiden piiput
suitsusivat tasaisesti ja seisoivat
taivaan taustassa . ikäänkuin pääoman
'. temppelin sammuksiin puhalleltuina
kynttilöinä. Kattokohok-keet,
mykät ja pnistat,. näytSiyät
8u>««lta kumrä>äiBiltä iättOäistitä.
Työväen saattojoukko kulki ilman
lauluja ja rukouksia, ikäänkuin vaikenemaan
fooniittu.
f^-^M^iioifftj^^
akbatJEtkärä puhetta.pidet^. '
; E l oUat; yhtään';iseppelet»; kaikki
tie^yät, ett^ t e r h e n pöly.jQtjii^-
hus^ rinnassaan -k»ntoi, ön'^'jö huon-'
mennä kohonnut, haudan lävitse, tn-;
kalidutianut kukkaset ja saattojoukon
sydän saanut vielä kerran l oK
haisun. •
Haudalle ' - asetettiin sama kivi,
jonka ääressä vainaja oli työskennellyt:
tämä oli hänen viimeinen
tahtonsa. , . '
Kiveen ^ leikattiin k)rjotus:
;"Mustan esikaupungin" agitaattorille,
joka ei sanoja kaivannut**
A, Castev.
Aln» Käpy; 29R, CfeaiHiie S t ,
^ Wihd8Qr,«0nt ^- - ; . >
Helmi Savolainen 8^ X ; ! ! » ' filv^.r\ i
Ruotsin ammatillisessa
liikkeessä ilmenevä
eheystoiminta , ,
ei ainoastaan hermostuta reformistisia
ammattiyhdistyspamppujajiijoillev
työv^aenluokan" Juokkataisic^luyhteys
on tie^sti kauhistus^ vaan. mySs
saa porvarillisen v maailman kerrassaan
tolkultaan. Tämä saa jo ai>
heen moijiJa asiasta henkiystävään-sä
sosialidemokratiaakin. , Niinpä
kirjottaa muuan huomattava porvarillinen
lehti, kuinka "sosialidemo-kratia
6i ole •tahtonut kuulla varotuksen-
sanoja, vaan' on','vastaanpanematta
an-tanut: ammattiyhdistysten
ol|a bolshevismin portteina. Sosialidemokratia
on .pettänyt velvollisuutensa
kbmmunistisen tartunnan
vartijana. Nyt-< riehuu tämd valtaisesti.
Olisi ollut helppoa aikaisemmin
sulkea pois 'bolshevistiset
agitaattorit Ei kuitenkaan haluttu
tehdä tätä välttiimEtöntä uhria.
Bolshevikiäänet olivat,liian ke^liita.
Mutta ahneus petti, kuten niin u-seiri,
viisauden."
MutTä porvarillinen - lehti iskee
kirveensä jkiveen.' Sosialidemokratian
johtajat ovat tehneet mitä övöt
voineet "vartioldakseen kommunistista
tartuntaa." - Elleivät he ole
työssään onnistuneet, on siihen syynä
joukkojen, painostus eikä suinkaan
reformististen -' johtajaln; innon
puute; Sillä juuri eritoten viime
aikoina ^ on sos.-dem. lehdistö Ruot^
sissakin Tuurella innolla hyökännyt
kommunisteja vastaan, pitämättä
suurta lukua asiallisuudesta. Niin'
pä on "Social-Demqkraten" juuri
parahiksi, kun fascistilurjukset o-vatpiesseet
Italian kommunistiset
parlamenttijäsenbt sen johdostai; että-
nämä olivat ainoita^ jotka us^
kalsivat tulla , tihumlesten paria-menUiin,
väittänyt, että, bolshevi
keillä ja Mussolinilla ' on - Ilmeinen
keskinäisen ymmärryksen, eide} E i kä
tässä Icylläksl. Kommunistit tavat
esim. Saksassa valmiit lauden?
dorffin ^kanssa yh^sä milloin tahansa
hävittämääkri^%äava!llan,py<Jf
tyttämään sotilasdiktatuurin, j a v is
kaarnaan Europan uuteen sotaan!*'
ila jaävämätön tosiasia on kuiten
kin, että vain kommunistit oyai,
Saksassakin taistclleipt.fascismia
vastaan. Suotta «-ei "Politiken" ky-sykään,
mitä sosialidemokraatit owitt:
tehneet?
f
Ja lehti vastaa: iskeneet veriini
Ludendorffini^vulla vallankumouksen
1919 r nujertaneet samanlaisella
avulla työläisten nousun;;Keskl~S{ik-sassa
, 1921; toistivat tämän samoilla
keinoilla Saksissa ja Thyringenls-sä
19^3;; tekivät syksyllä 1926 a-lotteen
satojen miljopnain lahjan
antamiseksi -virastaan' potkituille
ruhtinaille vsamaan aikaan; kun työt-j
tomät menehtyivät riittämättömän
avustuksen puutteessa;' ^ f ja > olleet
mukana' vaikuttamassa' -amnestian
myöntämiseksi fascisteille, mutta
estäneet vallankumouksellisten työ
läisvankicn vapautuksen .
; Kun siis sosialidemokratia puhuu
kommunistien ja fascistien yhteis^
tolAiinnasta, tarkottaa se - itseään,:
omia scheldemannejaan ja' nosker'
jaan. Tökeryys on tässä kuitenkin
niin silmiinpistävä, ettei se enää
niene jossakinkaan määrin valveutuneeseen
.työväestöön, kuten esim.
eheysliike Ruotsissa osottaa.
Anna-Liiöa, Aino ja Nestor
Virtanen.
Wilj6 Kahila.
Sanna Kann^tö'.
/ V . - J . Kannasto.
Eleanor," Agnes ja öust Lehtinen
Jr., Box 76.'
Helen,- Tyyne, Elina ja Gust
iLehtinen, * Box 75. - ^ ;
Edward, Margaret ja Aarne
Uusitalo, 28 Aikoma* S t
Aili Pelto, 28 lapsen kanssa. ' -
Alex, Helkki, Dora/Atno ja Tom
Aiexon, Box 430.
Milja jä Oscar Lehtii^4a. ^ '
Maijaa Irma ja Eino Waara,
269' Dewe Ave. ' > ^
Ines ,Kprhonen, 822 Robertson St.»
. I^orli Wlllianl, Ont
Nelmui Edit, Edwin, Kerttu, Margaret
ja Antti Pudas, Box 592.
Alfred, Rosa 'ja Pet^i^ ,Wfdgren,
Box 87.
Elvi, Paula, Jussi, Alpo, Lyyli, Sanni
ja ,Toivo Salmijärvi, Box .465.
Hanna jA Axel Mäki perheineen.
YLOSH UUTISIA
Työttömyyskurjuus
Ruotsin peräpoh-jplai^
sa
Lithctrsttf (laliitakten , paktnoilla
mmmM
Tarmokasta
UUTTA VUOTTA
1926
NORTH BRANCH . ^ :
VIA PORT AHTHUR. ONT-Oscar
Selkämaa^ Box ^7^8.
Katri, ijlauko. Kaarlo, Tolvö, Flina
. ja Heikki Honkanen, Box 108. '
Kai. Kyllikki, Tulla ja Kax-1
Mantere.
^ MONTRlEAL. QUE.
Helga jd'Jaakko Halttunen.
31 Torrance St.
Emil, Sigrid, John, ^ Charles Haikara,
19 Maple Ave. ' >
MadUda ja FVans Hyvärinen,
" 47/Victoria Ave..,
Aili, Osk., Timo ja Terttu Kanto,
81 ^Torrance St ' ^
Mary^' Leo, Katri, Fred, Aina ja H.
Salmela, 403 Trt. Ave., 'Verdun.
Ida, Osvald ja Toivo Salo, '
202 Colbome S t
Martta ja Antti Rissanen,
202 Colbome S t * -
• , f •' - saatu avi^4tu'(( on ollut mitätön» ,Oni
sen vuoksi ehdottoman i^ttSmäiÖn-^
tä, että tehdään jotakin peräpohjolassa
vallitsevan: hätätilanteen torju-"
miseksl. . ,
Hallitukselle ja asianomaisille laitoksille
tultaan ^tekemään vaatimus
työtilaisuuksien valmistamisesta taik-ka,
jos se on kohonaan mahdotonta,
raiialliserkV avustuksen' , varaamista
tySttdmllle/ » o ^ ,\
, VarsinBifitön ty9tt9ni^i|llaIcU2ttSa- -
rä on elhalsesti l i r i e n 8,600, mutta \
näiden lisäksi tulee plentilaUte^n
y.m. suuri'joukko', jotk|i>^ovat «nnreff*
sa määrin riippuvaisia saha- ynnä
metsäsistä. Edellämainittuun In-kuun
el liioin ole lasketa nuoria
työläisiä 16—17 vuodeii välillä. Joita
työttömyyskurjuus niinikään koskee.
0 *
Työttömyyden pahimmin rasltta»
mia kuntia ovat Kainuu, PItefin pitäjät,.
KorpilomboJo» 'iJietaniemi ja
Ala-Tornio, joista Hietaniemi ott
eniten verotettu kunta koko Ruotsissa.
, . . ,
Valtuuskunta tulee puolestaan tekemään
konkreettifia ehdotuksia sellaisten
töiden alkamlsestaj /jojta voidaan
pitää Jaatnunkäyvinä.
RADIOLXHETYSASEMA
KARJALAAN
Mm
Tukholma, -r- Ruotsin peräpohjolasta
on-saapunnt hallituksen puheil-;
Ie sikäläisten ammatillisten keskus^
järjestöjen valitsema valtuuskunta
neuvotellakseen ' työttömyyskurjnu-desta
ia sen':torjumisesta. Valtuus-kunta
on selostanut' lehdistölle valr
IHsevaa hätätilannttta.* Melkein ko4'
ko sahateollisuus 'on seisauksissa;
mistä ^n aiheutunut työttömyyttä, ei
Qtnoastaai^ 88hatyölä{s!Ue,'A«an inyjia.
lAetsätyölälsllle, kunnat -ovatrnti.
köyhiä j a euunn^ttomaln verotaakkojen
piänamiä,. ja valtion taholta
Petroskoi, — Karjalaan ovat saapuneet
laitteet' radloläfcetysasemaa
Varten. Viimeistään ensi kevännä
saa jokaisessa Karjalan lukutuvassa'
niin Oulangassa kuin Repolassakin
ja kaikkiaUa, missä lukutupa ja;vas-taanottokoneltadn,
kuulla kaiken;
mitä Petroskoissa juhlien aikana
kuulee.;' Neuvostojen ednstajakoko-^
uttten- työtä esim. voidaanseurata
jokaisessa kihlakunnassa, ' samoin
kaikki hallituksen ^tärkeimmät määräykset
i ja päätökset voidaan ^kihlakuntiin
'ilmottaa viipymättä./
Jos mikä tietämättömälle Karjalalle
on' arvaamattomasta merkityksestä,
on tämä radiolähetysasema.
Sen ylöspaneminen on kuitenkin
paljo alkaa j a varoja vaativa^ 'Sille
on rakennettava oma rakennuksensa
teL^es väliaikaisesti joen . pystyttää,
-tulee pysttrtys • piaksamaan >npin
:16,000 rpl. Tuskin kannattaa sitä
väliaikajbesti.Tuveta pystyttämään,
kun kevääseen .mennessä .jo epäilemättä
saadaan varsinainen rakennus
ja-^ laitos kuntoon. ' - '
liuiffimiE!
ns?
mmm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 5, 1926 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1926-01-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus260105 |
Description
| Title | 1926-01-05-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Vapaus ei olev ozmistiuatrsaainaan ;.Wemp^^
'vaikka olenunesilä.isahkSsanonullä^^v^^
lelta eri liikkeiltä Wttäneetv^^^^^^;^N
asälläölevia tilatilsia. Vapauden osaus oli tänä vuotena suu-'
rempi kuin edelllsenä^ meillä-nyt
täytteimättoniiä jkilanksiabbin kolmisen''sataa ja uusia ttdee
päivittäin. ' ! . > ' . .
Jos jollakin ^asiamiehellä sattuu ^nelä-olmaan Taskukalenteria
myymättä, niin pyydämmp jne ' palauttamaan. Muutan vounme
tässä mainita että palautukaiste ei voida antaa hyvitystä pitem^^^^^^
mällc kuin tammikuup*^ 15 p. astL , . ' - * - ^, -
Toverillis^>ti
VAPAUDEN KONTTORI.
mr-^:^jTL—' immmtämmt
RAHAI SDOIEBH
KURSSI
SUOMEN MARKKAA 39 . 1 0
Canadan Dollarista-
UiHETYSKULUTs
40c lähetyksistä alle $30.00, 50e
lähetyksistä $30.00-7-$59.99, 75c
lähetyksistä $60.00-^9.99 j a $1.00
kaikilta $100^00 taikki sitä suui:em-milta
lähetyksiltä.
Sahkosanomklabetykaille on kulut
$3.50. . '
Sudburyssa ja ympäristöllä asuvat
voivat' käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa enkoisknissta.r
Eaikld sähkSlähettykset tehdään
suoraan Sudbutysta Helsinkiin sa>.
mana päivänä, kuin saapuvat^ Vapauden
Iconttorlin.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
. TeMcää lähetykset osotteella • ^
VAPAUS,
Bo«.e9. SUDBI>RY, ONT.
Vapaudelle ottavat rähavälityksia
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthur, VOntario..' /
DAVID HELIN'
eripaikkakumiilla: Pohj.-Ontariossa;
Muuten joulu täällä meni tauh^-'
lisesti ^:iIman suurempia crettelöitS,
lukuunottamatta'^ niitä vplkaisU
jotka vanhan' .tapansa mukaan taas
kävivät -vierailemassa yanhalla poikatalolla,
talonväen ollessa iltamissa.
Pnukkoineen' siellä olivat ^reuhanneet,
j a njrt oli eräs pari viikkoa
aikaa vanhasta maasta saapunut
jääkäri erikoisesti kunnostautunut.
Olisi suotavaa, että tästä' kerta
kaikkiaan tehtäisiin loppu,: ja kun
tästä lähtien sjnne tultaisiin räyhäämään,
niin turvauduttaisiin 'Virkavallan
apnun,' ja annettaisiin sen
tehdä - tehtävänsä.
Meillä oli taalla myös metsamtes-i^
ten iltamat, jotka onnistuivat verr
rattain hyvin.--Yleisöäkin oli saapu-
/nlla noin kaksisataa, joka näi^ pienessä
paikassa on harvinaista., ^Siis
ei muuta kuin uutta innostusta
vaan metsämiehet, yhteisen asiamme
eteenpäin viemiseksi.
Metsämies.
tsdsiin' nq^osldii''joitain/xanskälaSsia
unioii vjäijestajia' (delikeittejä).'
8 §, -Dfelikeiteeä köntroUeecaaxni-nen.-^
jätettiin' union > konvent^e^
päätcttövSlcä.; ' > f'
9 Kokouksessa" oltiin s^tä
nueitä, 4ttä julkaistaan ««Metsätyö-
Iäinen*' myöskin kevaäHä.
10 §. Keskusteltiin iltamain järjestämisestä
kesätoiminnan rahasta-misek^
ja päätettiin, että Intetään
keväälläKmetsämiestei^ juhlat ja yel-votetaan^.
osastoja siihen, ^eskus-toimeenpaneva'',
komitea ^määrittelee
lähemmin ajan. ,
11 §. Pöytäldrjä päätettiin julkaista
: Vapaudessa j a se jäi .sihteerin
huoleksi.
12 §. Kokous lopetettiin.
Kokouksen' puolesta:
Lauri' Joki. ,
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja hobmanneet sen ko^
konksen keskustelujen ja päätösten
Imnssa tyhjäpitäv^ksi^
H. ^Hämäläinen, , J. Pyykkö.
Pöytäkirjan^' tarkastajat.
BINGLEY,: ALTA.
: loista huomatta' tultiin > viinapnlloi
taskussa tappelemaan ; j a peljättä-mään
laps^, jot^'- peloissaan juoksivat
niikä minnekin kylmässä pak-
'kasessa; : Tämmöiset urheilut saisitte
jättää, vaikka olettekin -siihen
tottuneet, ^ l ä se ei käy päinsä jär-jestyneitten
, työläisten ;joukosäa,,vötettiin hankkiniaan tilaukset Wor-vaikka
täällä saattekin reuhata.. O- kerille.i A: Schlroderus otti sen teh-liä
aika jo raveta ajattelemaan su- tävän täyttääkseen.
Jonlnkanjt 11 päivä oli tov. A. T.
hill meille selostamassa puolueemme
bolshevisoimisesta ja uudelleenjärjestämisestä.
Puheensa oli selvää
ja opettavaista, joten olemme tyytyväisiä
hänen : esitykseensä. Kuulijoita
olirä - saanut : olla > enempL
1 Qsastomne IcpkonkseaM: joulukuun
20 p mä T^mi-haalilla, jaettiin ops-ton
viralliset tehtävät. Organisee-raajaksi
ja kirjeenvaihtajaksi Matt
Rantala, pöytäkirjuriksi sekä rahas^
tonhoitajaksi Wm. Hänninen, ^ahas.
tonkirjuriksi. Alex Schroderus jäsen-
Mrjuriksi i:W..:^ K^ sanomalehti-asiamieheksi
N. Kohtalo, uutistenklr-jottajaksi
cAlex Schi;olderua, ^ekäJ.en-r
tinen; - toverittareen Sofia. Alanen.
Uusia jäseniä yhtyi osastoon
Wenni Kohtalo, Tauno Mikkilä ja
Tauno Huhtala. .Oikein tehty pojat,
että' alatte toimimaan oman luok-.
kamme- j a joukkoliikkeen eduksL :
- Workerista > oli y. saapunut kolme
tilauskorttia, joilla osastornihe vel-tä
olisi 'tehtävär. tämmöisten, epäkohtien
korjaamiseksL Järjestyä
työläisten .riveihin ja: toimia oman
asiamme eteenpäin viemiseksij sillä
yksimielisyys on voimaai, ja sen
voiman puutetta ei olisi täälläkään.
Raportteri.
COBALT, ONT.
Menxaelsta huveilta, joitä joulun
ajaksi oli • järjestetty.' Iltamat l^^" J^ilZ^^-^ZS4^'.^r^7 »istuivat kaikin nlnln" "y_m^määrt^ää^kse.n:^i e"?i nSäi"lt\ä .i5hmrika
kyhnä teki ki upsauao,l inet theiy vkinai, kivlatail i-siltä
tarvitse sitä -toivoa. .Dcä^
kyllä.
kulmilta voinut tulla juhliin^
x i - . . • , . Met«atyolai«len iltamat 26 p:na
Äf.::„^'°fft: xnySskin onnistuivat hyvin. Meillä
ShmS,f ^^ktuJSn^ y*k*s?il^ö^nä-^- e^i lv!^oj"-" m itään Pnhu•ja na toveri Helin, joka se-tehdä.
Yksi joukosta.
SOUTH PORCUPINE, ONT.
Niin,, jonlokin ontaas Jaanyt
taaksemme.: Täällä So.- Porcupinen
pikknkaupun^sammekin - vietettiin
joulua taas vanhaan ' malliin, huoli-^
matta :siitä, että kehityksen olisi
pitänyt mennä eteenpäin, i »•*,T+ " l - i '
Koiratorpparit hykertelivät kä—* O j r t a l O r ja
. siään tyytyväisinä, saatuaan tinat
pois,. niiä metsämiehiltä kuin kaivoksissa
' V raatajiinkin,; sillä kqm-matkin
kävivät näissä pesissä hyvin
usein, metsämiehetkin: niin uskolli-ssti,
että nnion kokouksessa ei ollut
sesti, että; union Jcokouksessa ei ollut
vin surkutei^va. hsia/ja sitten vasta
illalla ; viinäpäissään tultiin työväentalolle
iltamiin.
• .Jäftäkää' vihdoinkin tuollainen tapa
ja" älkää'.viekö '\^lhiäi.'rahojanne
sellaisille^ nuinareille. Ja mikä on
vielä surkuteltavampaa on se, että
• x^h^ytäan » niin ^ halpamaisiin toimiin
kuin' mn^nkäden kirjeiden lähettämiseen
htmpc^issa, kuten täällä ta.
pahta! ijonlyaattoiltana.' Olisi suot
a v a : : että jos ke]13än'on adaa tai
inni3tpt^n)iata -jollekin , henkilölle^
jos hSn' on osaston toimessa tai ei,
. n^fl^csittäköön. asiana -drästonl^
kooksii^ Kokoukset ^»vat Joka toi-
' nen jsnnpnntai Jcunkaudessa, ja kes-
ImstelD^koas toisina ^snimnntaim^
jo1^i| ei^^rvitse z^^htyÄ/näiii'halpaa
.maiaiiif tehtäviin nimettömien ki^*ei-lösti
metsätyöläisten asettaa, ja
myöskin, kuinka tärkeä ja välttämätön
on työläisten kuulua unioon.
Rahallista : ^ avustusta^ iltamiimme
saimme $12.00 Govrgandan sellaisil-ta
'tovereilta, jotka eivät voineet
saapua iltamiin. Lausumme kiitoksen
kaikille avustajille.
Puhdas tulo iltamfsta oli $63.30.
H^ a.
' jften'j^t^y^ktfeUC' 'Pote 'taommoinen^perostet^ ja että.nnfpn .kes^
"r^lfilrghjiiiliiqrys"; tyjȊ^^tpimln:
'näli^^i^.se «aa ipirata knf^
SanltSte. Marien osaston haa-
, lilla joulukuun 27 pmä 1925,
metsä- ja sekatyöläisten kokouksessa.
•
1 §. Puheenjohtajaksi valittiin
Urho Kataja. Sihteerinä toimi al-lekirjottanut.
v ' '
2 §. Pöytäkirjan tarkastajiksi va-littim
H . Hämäläinen j a John Pyykkö.
/ /
3 §. L. W. 1. U . of C, konvent-sioni
ehdotettiin, .pidettäväksi kymmenennen
tai viidentoista päivän aikaan
maaliskuulla. •
r 4: §. Yllämainitun konventsionin
kokoontumispaikaksi; ehdotettiin
Port Atthnria. ^
5 §. Varat edustajien lähettämiseksi
L . W. L U. of C. kottventsio-niitt
päätettiin koota jokaisella' paikkakunnalla,'
mistä edustajat lähetetään.
6 >§.: Toveri' Hautamäki alusti: kysymyksen
/> kämppäkomiteatomiinnan
jä^jestän^scästä.' ^tkän 1^
jäUceen kokous oli sitS;mieltä,vettä
'kjmrimSi^^^a^^ F-jeftaisfiäkin kV
mi^piPflta;. jotka efv^. ole, uhton
mm
Pohjois-Ontarion niet-sätyöläisten
työmaa-taistelu
Nyt voimme jo todeta, että noin
kaksi kuukautisen taistelun jälkeen
olemme V saavuttaneet jokseenkin
täydellisen voiton alueellamme o l^
villa metsätyömailla, sillä noin viikko
takaperin suostui jo pafltanylcn-nysvaatimukseemme
yksi suurimmista
ja kaikkein häikäilemätto-mimmistä
vastustajistamme, :Hawk
Lake Liimber Co. 'Hollank-alueella
on; myös jo'suostuttu vaatimukseemme,
ja työt alotettu. . Nämä
ovat huomattavimmat työmaat, jotka
nyt ovat suostuneet tai joiden
on oUut pakko suostua työntekijäin
yksimielisen joukkoliikkeen : edessä.
Martti Leinon kämpillä, jotka o-vat
Hoyle'ssa ja Connaught Sta.,
suostuttiin palkanylennykseen jo
taisteluliikkeen alkupuolella, ja työt
ovat olleet siitä saakka käynnissä,
mutta kämpillä on jätetty ilmotuk-sen
tekeminen näin myöliäiseen, joten
emme ole voineet siitä ennen
mainita.
Nomerbegassa Pyne tovmshipissa, J .
Karen kämpällä on ajettu miehet
pois ja- kämppää on työläisten
detty karttamaan/ siksi, kunnes;
hän suostuu palkanylennykseen.
Kämpälle on mennyt työhön
rikkureiksi: kolme' miestä'rtietoisina
vallitsevasta^' tilantee^. Nämä o-vat
Sakari Ahlbobm,- Arvi» Kuusisto;
ja kolmannen nimestä ei ole vielä
tietoa.
Clark Sidingissa John Clarkin
kämpällä ei, ole työnantaja suostu^
nut jalkanylennysvaatimukseen;
Kaikki katkasijat ovat päättäneet
lähteä kämpältä' ja julistaa kämp-*
pä boikottitilaan siksi^kunn^ työnantaja
saostan ylehhygvahtimuk-seen.
]^.-jO. M. ^ . K-komitea.
Muistiinpanoja
Algoma-Iipjalla kiertäessäni taas
tänä sirksynä, tulin näkemään ^bta
ja otoista. Siksipä ajattelin, että
lienee monelle; Vapauden lukijalle
mielenkiintoista: kuulla, ;mitä sieltä
kuuluu. ^ L ,
Työt \)vat käynnissä pienessä mi.
tassa, verrattuna edellisiin 'vuosiin.
Palkat ovat alhaiset. Työläisiä e i
kyllä 6le paljoakaan kiertelemässä;
vaan työnsaanti, on>olIut tyydyttävän
hyvä. Tämä! kai johtuu siitä,
että viime' kesänä vallinneen työttömyyden
'' pakottamana v ovat työläiset
^Sawlt Ste; Marien 'ympäristöltä
siirtyneet toisille paikkakunnille.
• On muuten merkillistä se,: että
kuinka, inetsämiehet ovat suurelta
osalta ' tyytjrväi^iä oleviin oloihin,
Tapasinpa eräällä kämpällä niinkin
nöyrää joukkoa.^ että; lähtivät metsään
!• paljoa '"einen:' päivän valoa,
huolimatta siitä/ että olivat urakka-työläisiä.
: -Enäimäisenä oli lähtemään
«räs > suoni^inen, joka sanoi
ei' hyväksyvän^ muuta työväenliikettä
kuin L,W. W:n, "sillä hän
haluaa taistella työmaalla." (Sillä
kai sinne oli kiire, että ehti "taistella"
jolennea päivän valkenemis-ta.)
Näitä tämäB^^paisia "luokkatais-telf
joita" ; ei rcosin ole suomalaisten
keskuudessa kuin 'pieni prosentti.
Suuret joukot Canadan ranskalaisista
ovat kerrassaan luokkatiedotto-mia^'
kutep edellämainitsemani "luok.
katai8telij8kia'%.be eroavat käsitteissään
ratnoastaan siinä, että toinen/.
nskgo;!; W Wdien;^jar toinen
katoliseen : kirkkoon,' iii Mutta kumpia
kaah el jtiedä, niiksi, uskoo.
'; ,AISoniälIa on tosin suomalaisissa
suuri osa' sitäkin, joukkoa, joka omaa
selvän V laitteen siitä, kuinka on
jäije5täytyttäva-'Hc ovat «itä joukko^/^
okA uiikaltaa käydä kanks!
tietokirjoihin 'ja he tutkivat niitä
^tsrkf^n.^Ifi^uIIa ^olbdn hyvä- W
rasto"^ kiämmanirHtAa' kirjallisnotta
myytävänä. > Kyllä- metsändehetkfn
muioÄ^
vään alkuun.,^; j^s^ma-linjalla pe<-
Vastettuh ^inninme^iäa tySmaazyh-miä
sekä muutamilla kämpillä .^valitsivat
miehet iäxjeääjän keskuudestaan
- Canadan Pöi^yaratydläis-ten.
unioUe. ^ >
Metsämiehet alkavat | -vihdoinkin
järjestjnnään. Onhan-^siihen'kyllä
jo aikakin. . Pa^on on tosin' vielä
saamattoinuattä heidän .bäskuudes.
saan.; Monet metsamieliet" ovat vaiK
la rohkeutta aätua järjestötoimintaan.
Teillä Kominunista^ofueen
jäsenet on suuri työ saada'työläis-toverit
järjestymään yhteiMeh^tJ^
telurintamaan. Paljon kysytään uhrautuvaisuutta
4iltä kenelle vapaustaistelu'on
kaikista kallein, asia.
•' Löytyy vielä suomalaistenjcin keskuudessa
suuri määrä työläisiä, jotka
eivät -ole ensinkään tietoisia siitä,
että heidän velvollisuutensa olisi
Iniulua metsätyölusteni unioon.^^; v
Olisiko paljon vaadittu, että jokaisella
kämpällä, ';ml$sä on suurempi
määrä työläisiä yhdessä, että he
koettaisivat kaikella tarmolla yhteisesti
toimia järjestötyön eteenpäin
viemiseksi. Kämppämiesten elämä
on niin kurjaa, että se kyllä, antaa
aiheUa yhteistoimintaan. ^
Pois velttous nietsäkämpillä, ja
tietoisesti ^rakentamaan lujaa . met.
sätyöläisten rintamaa, jonka edessä
on mahtavien , metsäparoonien valta
murtuva. •
On kerrassaan iniSrin, että, ihmiset,
jotka eivät koskaan tee työr
tä elävät loistossa ja ne,ijotka luovat
: suuret ; rikkaudet, 'raatamalla
vuodesta' 'vuoteen, kärsivät puutetta.
' Nouskaamme ja järjestykäämme!
paremman.: yhteiskunnan luomiseksi.
Tosin Ontarion metsäkämpillä ovat
suomalaiset pienenä osana^verrattu-na'
Canadan ranskalaisiin^ mutta se:
ei saa-estää meitä; keskuudessamme
.järjestymästä. Meidän on päästä-
-vä siihen tilanteeseen^ -että me voimme
saada yhteistoiminnan sille asteelle,
että me pystynjme ulottapiaan
a^tatsioliia; Canadan ranskalaistenkin
keskuuteen.
Siis rivit suoriksi, metsämiehet,
taistellen , voitetaan . suuremmatkin
vaikeudet; — T. H. '
Joulutunnelma
NOREMBEGAy^ ONT.
27. 12. 2B'
Katso^ pohjoisessa: (kansa,
ottaa puukot tupestansa, ,>'
sointu' Suomen on.- >
Katso, herrat-dsulassa,
törsää, ryöstää, jiio ja mässää,
' ^ sointu Suomen on.
Luokkahenki 'virtaileepi,
mustat listat: sinkoileepi.
Suomen sointua.
Snrust' nykki! sydän mulla,
kun saan omin korvin kuulla,-
• Suomen, sointua. ,
Tuollaista "Siyjmen soihtua"' saim.
me t^llä.kuulla joulujuhlissamme.
Toivoimme 'kyllä parempaa, mutta
viinapirut ; täällä sentään pääosaa
veivät. En kyllä syytä yksin viinan'
kauppiaita, kyllä niistä pääsemr
me sillä^ kun - ei osteta viinaa, jos
meillä olisikin liikaa rahoja karttunut.
Pannaan ne sentit tulevaisuudessa
järjestämistyöhön, sillä meidän
olisi jo aika herätä,; muuten riistäjät
vievät meiltä -viimeisenkin lei.
päpalan suusta. ; Meidän tulisi järjestyä
ja; järjestää^ sillä vihollisemme,
riistäjäluokka ; on jo aikoja sitten'järjestynyt
koko. maailmaa käsittävään
järjestöön. - \
Toivon, että -nyt;, tule vana 'vuotena
1926 ottaisimme^ paremmalla ^tarmolla
kiinni järjestämistyöhön, niin
silloin vasta voimme viettää solldaa.
risen joulun, j a niin uusi-vuosikin
tulisi meillä olemaan onnellisempi.
: ' . Ei-viinan mies.
Sanoja voimakkaampi
Tehtaan hiomaosaston erottivat
isosta työhuoneesta lasiset seinät.
Kuiva smirkelin ja teräksen pöly oli
laskeutunut ikkunaruuduille ja 'tehnyt'ne
himmeiksi. Ei näkynyt yhtään
mitä siellä tehtiin. Tuliset säkenet
valaisivat äkisti lasisen kopin
ja ikkunoilla, kiiti -miltei ihmisten,
miltei aaveiden varjoja.' Lakkaamaton
kumu kuului kopiota: '
Kuivassa 'teräksen .pödyssä kestivät
vain harvat. ;
Jo puolen vuoden, kuluttua.ihmiset
näyttivät.puolikuolleilta. 'He olivat
käsmeet kalpeiksi ja puhumatto»
miksL Inhimillisenä ja elävänä heis-sä
pysyi aixfoastaan paha. Korkein
taan oli vuosi kulunut, kun jo kaikki
olivat jättäneet työnsä. He koko-rivat
työkaluniia, täyttivät kirousten
tulvalla koko lasikepin, syljeksivät
ja Vaativat lopputilaan.
Vain yksi, kesti. Tämä oli jo
vanhifs. ' Luunsa oli hänellä Mer-
Icnleksert, kasvunsa, l^arvinaisen kookas,
rintansa leveä,
l Ny£ liänellä oli vi6lä Herkuleksen
luut, mutta lihaksensa olivat kuhru-^
nee^. rinta» j^ainnnnt' loql^q. , Hänen
päänsä' oli ruvennut harmaan^
tumaan,- pöly- «li .sySnyfr tukkaa ja
nyt »ejoli kuin tulaka. , . ^
tä työhuoneessa, jaUtl ennen'tehtaan
pillin vihellystäi^hto vaati, että
l^öt oli .lopetettava nänuutiireeti*
täsmälleen kahdeltatoista. . '
.^Bän satj^i kerran pistäytymään
hiomaUoppiii^n., SuUd oven j a . . . .
jät kivettyneenä seisomton:. 'Hänen
edes^än oli aave; pitkä jättiläinen,
kokonaan >' harmaa — harmaat vaatr
teet; harmaa pää, harmaat kasvot ja;
kädet.
Ihminen, joka on tottunut tehtaan
pauhuun;' voi'rautaisen rjrskeenl^
vitse' kuulla .oven hiljaisen, narph-duksen:
vanhus keskeyttiityönsä ja
ottii pois; mustat silmälasinsa. Työn-,
johtaja näki hänellä kyyneleet .
V Te itkette? .
Vanhus .pudisti pataan ja osotti*
pölyä.
—^ AJ»; tuo syövyttäjä.... — puheli
työnjohtaja. -
— Oletteko jo kauan olleet työssä?
. ' ' '
Vanhus oli jo muutamia vuosia ollut
kokonaan puhumatta kenenkään
kanssa: työ oli -opettanut hänet
vaikenemaan, kuiva rinta vastasi yskällä
jokaiseen. vanhuksen: sanaan.
:. -r- Kolmekyminentä'viisl •—: ;sai; iän
puserretuksi kurkustaan.
Hänen äänensä tuntui työnjoh-tajasta
peloittavalta. Hänessä välähti
heti ajatus: tämä on yksi piistä;
joita pidetään tehtaassa agitatsio-nia|
varten. He värväävät ihmisiä
liittoon ja puolueeseen, he puhuvat
kokouksiBsa,!tällaiset ihmiset, voivat
saada miljoonat kiihdyksiin tuollai-:
sella haudantakaisella äänellään.
anoka^han; ettekö te»vUonna
yhdek^ntoistasataaviisi v esiintyneet
ittiCokouksissa?
— E n . . . . repi vanhus kurkus^
taan.
Ja ettekö te ollut valtuute^
tuna?
— En saa ääntä.... tuli kitisten
vastaus.
Työnjohtaja voitti epäluulonsa.
Yskivä vanhus lausui jotakin;; mutta
työnjohtaja ei jrmmärtänyt sitä.
— Teidän pitäisi päästä lepäämään
. ; . . koetti työnjohtaja lähen-nellen.
— .MiYiä hommaan teille elinikäisen
eläkkeen tehtaasta.!
Vanhus pudisti päätään.
• Hän yritti puhua, mutta el voinut.
: \
Vihdoin hän voitti rintaansa salvanneen
hengenahdistuksen ja lausui
kuuluvasti:
— • Minä olen ^valtuutettu. i
^ — Kenen? -—: kysyi työnjohtaja
säikälityneenä ja ihmeissään.
—r Noiden — osotti vanhus maahan.
'
; «—Minkä noiden? Kenen yalitse-tta?
^ , ^ I i _
-Y- Niiden, jotka ovat 'menneet.
. . .
— Minne? \
— Tuonne.... osotti vanhus maahan
työkoneensa alle, 'hau-t
a a i l . . . .
'Koneiden remmit vavahtivat, niiden
ääni hiljeni.
Tehtaan pillit rupesivat vinku-.
maan. ' -
Vanhus riisui;:.työpn8eron8a;, \v"
[Tehdas' seisahtui. Kuului poiskii-:
ruMavan joukon huutoa, puhetta ja'^
naurua.
Vanhus lähti työnjohtajan läsnäolosta
välittämättä- kiireesti kopista.
Hitaasti poistui hänen jälessään
työnjohtaja.
Vanhus kulki joukon-keskitse, hän
oli koko päätään sitä pitempi. j
Heti oli huuto ja nauru hclipynytv
Tehdas oli' vaiti ja sen holveissa
kieri j a kolkutti ukon yskä kuten
hautaholveissa. .
Hän jyskytijf niin kaikuvasti jo
kumeasti, että hänen yskänsä tuntui
Rikkein todellisimmilta sanoilta,
niiden sanoilta, jotka olivat menneet
pois, jotka makasivat haudassa.
Ja siinä silmänräpäyksessä tuntui
siltä- kuin. tehdas eivoUsikton pyfSh-:
tynyt pillin -rinkunasta, vaan olivat
rattaat jähmettyneet toisiinsa, tästä
yskästä.
Yksi ainoa, yhteinen huokaus kohosi
joukosta. Huokasi tehdasjättir
Iäinen j a teräksen: pöly, - joka oli
päässyt tunkeutumaan ulos- kopista,
laskeutui hiljaa joukon päitten päälle.
Joukko liikkuu vaieten, ikäänkuin
se olisi Fiiniä tuokiossa kadot-|
tanut; n'uoruutensa. Sen askeleet,
hitaat j a epätasaiset puhuvat siitä,
että eläniiässS saattaa joskus, kaikkein
tavallisin kulku muuttua hautajaissaatoksi.
Vanhus yski tällä kertaa niin, ettei
ollut koekaan yskinyt.
Hän alkoi tukehtua ja kaatui joukon
ymftäröimänä.. - , ; M-Ja
kuoli ilman; kamppailua.
Vanhus haudattiin kahden päivän
päästä. V - -
^'Mustan jesikaupunpin"^^' kaikki
tehtaat seisoivat. „ > '
Ei muillakaan aloilla tehtyrtyötä,
Hiljaa, vain tulen säilyttämiseksi,
paloivai tehtaiden uunit.< Niiden piiput
suitsusivat tasaisesti ja seisoivat
taivaan taustassa . ikäänkuin pääoman
'. temppelin sammuksiin puhalleltuina
kynttilöinä. Kattokohok-keet,
mykät ja pnistat,. näytSiyät
8u>««lta kumrä>äiBiltä iättOäistitä.
Työväen saattojoukko kulki ilman
lauluja ja rukouksia, ikäänkuin vaikenemaan
fooniittu.
f^-^M^iioifftj^^
akbatJEtkärä puhetta.pidet^. '
; E l oUat; yhtään';iseppelet»; kaikki
tie^yät, ett^ t e r h e n pöly.jQtjii^-
hus^ rinnassaan -k»ntoi, ön'^'jö huon-'
mennä kohonnut, haudan lävitse, tn-;
kalidutianut kukkaset ja saattojoukon
sydän saanut vielä kerran l oK
haisun. •
Haudalle ' - asetettiin sama kivi,
jonka ääressä vainaja oli työskennellyt:
tämä oli hänen viimeinen
tahtonsa. , . '
Kiveen ^ leikattiin k)rjotus:
;"Mustan esikaupungin" agitaattorille,
joka ei sanoja kaivannut**
A, Castev.
Aln» Käpy; 29R, CfeaiHiie S t ,
^ Wihd8Qr,«0nt ^- - ; . >
Helmi Savolainen 8^ X ; ! ! » ' filv^.r\ i
Ruotsin ammatillisessa
liikkeessä ilmenevä
eheystoiminta , ,
ei ainoastaan hermostuta reformistisia
ammattiyhdistyspamppujajiijoillev
työv^aenluokan" Juokkataisic^luyhteys
on tie^sti kauhistus^ vaan. mySs
saa porvarillisen v maailman kerrassaan
tolkultaan. Tämä saa jo ai>
heen moijiJa asiasta henkiystävään-sä
sosialidemokratiaakin. , Niinpä
kirjottaa muuan huomattava porvarillinen
lehti, kuinka "sosialidemo-kratia
6i ole •tahtonut kuulla varotuksen-
sanoja, vaan' on','vastaanpanematta
an-tanut: ammattiyhdistysten
ol|a bolshevismin portteina. Sosialidemokratia
on .pettänyt velvollisuutensa
kbmmunistisen tartunnan
vartijana. Nyt-< riehuu tämd valtaisesti.
Olisi ollut helppoa aikaisemmin
sulkea pois 'bolshevistiset
agitaattorit Ei kuitenkaan haluttu
tehdä tätä välttiimEtöntä uhria.
Bolshevikiäänet olivat,liian ke^liita.
Mutta ahneus petti, kuten niin u-seiri,
viisauden."
MutTä porvarillinen - lehti iskee
kirveensä jkiveen.' Sosialidemokratian
johtajat ovat tehneet mitä övöt
voineet "vartioldakseen kommunistista
tartuntaa." - Elleivät he ole
työssään onnistuneet, on siihen syynä
joukkojen, painostus eikä suinkaan
reformististen -' johtajaln; innon
puute; Sillä juuri eritoten viime
aikoina ^ on sos.-dem. lehdistö Ruot^
sissakin Tuurella innolla hyökännyt
kommunisteja vastaan, pitämättä
suurta lukua asiallisuudesta. Niin'
pä on "Social-Demqkraten" juuri
parahiksi, kun fascistilurjukset o-vatpiesseet
Italian kommunistiset
parlamenttijäsenbt sen johdostai; että-
nämä olivat ainoita^ jotka us^
kalsivat tulla , tihumlesten paria-menUiin,
väittänyt, että, bolshevi
keillä ja Mussolinilla ' on - Ilmeinen
keskinäisen ymmärryksen, eide} E i kä
tässä Icylläksl. Kommunistit tavat
esim. Saksassa valmiit lauden?
dorffin ^kanssa yh^sä milloin tahansa
hävittämääkri^%äava!llan,py |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-01-05-03
