1926-01-05-01 |
Previous | 1 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KMiraEN. MAHTOI ; = r TYÖLAKIEN JA TAIX>NPOIKAIN KÄSIIN MM^I4^JirASMAW: Työväen vapautus tapahtuu vain sen itsens|^ kauttaI No- 2 — 1926 Vaiii järiestyfiiäenä JQUkkön^ voi työväeiiiluokkaVvoiöiaaf Federated Fresshi .^SBett Tiistaina, tommik. 5 p:hä>4 Tues., Jan. 5, 1926 Member The FederAtctd Press NnvgshlitH Knmmb-, Leningrradilaisen vähemmistön . niuutosehdo-tus talonpoikaiskysymyksessä hylätly 559 äänellä 65 vastaan Moskovai—, Toissa :pe^ aamupäivällä päättyi Venlan Kommunistipuolueen 14 :nnenkonepressin istunnossa: keskustelu : taloudellises-^ ta ja poliittisesta ^kysymyksestä, josr S3 on oUut^havaittavissa pientä jakautumista. Useita päiviä -kestäneen keskustelun v'jälkeen hyväksyttiin puolueen kedcuskomitean. hyväksymä ohjelma 559 äänellä 65 ^ n t ä vastaan. Väfaemmiston päätöslauselman oli esittänyt Leon B>Kamenjev leningradilaisen .oppositsioniryhmän puolesta, sanotaan porvarillisista lähteistä saaduissa tiedoissa. Hyväksytyssä pä^itöslauselmassa tuomitaan väfaemmistoryhm^^kanta, yliacvioidessaan kulakkien, (xikkai-den ', talonpoikien) ;;taholta tulevaa vaaraa ja ala-arvioidessaan yhteis, toiminnan tärkeyttä keskiluokan ta-lonpoil ain kanssa. Päätöslauselmassa kehotetaan toimeenpanevaa keskuskomiteaa ryhtymään- kailddin toimenpiteisiin punaisen armeijan ja meri- ja ilmalaivaston vahvistami-seksL Komiteaa kehotetaan mySs noudattamaan' uudelleenrakentamis- -poUtiikkaa,;Ltarkotuksella saadv'maa kykeneväksi tuottamaan koneita ja •varusteita,; jotta riippumattomuus kapitalistimaista olisi taattu.- . Ohjelmassa kehotetaan olemaan luottamatta poliFctiseenc- vakiintunei- ?suuteen.;Europassa* varotetaan yhä kasvavaista Amerikan osuudesta kansainvälisiin asioihin^''«sen pj^kiessä finanssiseen ja taloudelliseen mää-räysase^ iaan koko maailmassa; huo. . mautetaan pasifistisesta manöveera- . uksesta uutta . maailmansotaa kohden- Locamon konferenssin ja Kansainliiton- kautta; viitataan voittaja- Osuustoimintaliilskeen tuhoaminen^ Italiassa Ruotsin mnastoimintaliitto pro-testeeraäL' ja.kehotetaan kannattamaan,;kaikkien työväen. uijipidenT'yhtenäistyttä-mistä. Kongrressi. edelleen kehottaa.'toimeenpanevaa keskuskomiteaa: lujittamaan kaikin.' keinoin •Neuvostovalr-tain liittoa, _ ja neuvostohallitusta nepvotaan - noudattamaan; rauhallista ulkomaapolitiikkaa. Joseph Stalin, ^N. -J. Bukharin, Alexis Ryköv j a " Mikhael Kalinin, johtivat. voitokasta enemmistöä, vas-tustusryhmän «joukossa ollen Na. deshda • Kropskajaj'^ Leninin leski; Leon Kamenjev, O. S.' Sinovjev ja G. Y- Sokolnikov, neuvostohallituksen finanssiministeri. ', ; ' Kongressi osotti V vääräksi ulkomaiden kapitalistilehtien väitteet, että 'Venäjän kommunistikokoukset. eivät' olisi :muuta kuin kumileimasimia jotka antavat siunauksen ennakoita päätetyille asioille. Kongressissa käytiin vilkasta keskustelua, hyökättiin- * toisia vastaan, tehtiin syytöksiä ja välikyselyjä." Mut- "ta keskustelu : ja väittely tapahtui rakentavassa mielessä. Poliitt^n keskustelun ^päätyttyä, lisääntyi Stalinin vaikutusvalta huomattavasti.. Stalinin pidettyä ^lopetr tajaispuheensa, nousivat kaikki edustajat seisaalleen ja. lauloftfat ''In-tematsionalen."' Tukholma; —- RuotsinV osunstoiJ mintaliitto. Joka on Lontoon osuus-' toiminta-allianssin kautta saanut tietää, .ettö: f aseisti järjestöt . .>ovat miehittäneet osuustoiminnallisen keskusjärjestön Milanossa, ja että Ita-^ lian hallituksen aikomuksena^on hajottaa tämä 30 vihotta vanha laitos,^ on tämän johdosta lähettänyt sähkö-j sanoman -Italian pääministerille; Sii' nä sanotaan, ettei hallinto tahtoisi uskoa, ''että tämä hämmästystä herättävä untinen-^voisi olla totta", koska se sotii niitä lausuntoja vastaan^ joita pääministeri on aikai-; semmin tuonut jnlki^ osuustoiminnas-: ta, ja kun on uskomatonta,:. että' "mikään hallitus missään sivistyneessä maassa tukisi kansan" vapau. den itseavustuspjrkimysten kuristamista/' Jos tieto kuitenkin olisi tosi,' lausutaan sähkösanomassa edelleen, vetoaa . Ruotsin osuustoimin-^ taliitto, joka on poliittisesti puolueer ton ja kaikkia' yhteiskuntaluokkia koskeva järjestö, tarmokkaasti Italian hallitukseen, kehottaen sitä luopumaan toimenpiteistään ja varaa-! maan kuluttajain vapaille jätjestöO-le näiden vakaantunut itsemääräämisoikeus. Samanlaisia vetoomuksia tultanee tekemään muidenkin maiden osuustoiminnallisten ' järjestöjen' taholta. JB^atsovat; JKommunlstii^ puoltteen Canadassa ^ vaaralliseksi Lond-on, Ont. — Täkäläinen koululautakunta oli saanut vastaanottaa •protestin Kommunistipuolueelta, jos. sa vaadittiin' 'uskoiinollisen: opetuksen ja sotilasharjotuksia kanpungrin kouluissa lopetettavaksi. ; Suurimpana hyökkääjänä .esiintyi^ eräs pappi, joka julisti Kommunistipuolueen pannaat< .f a sanoi .'puolueen olevan uhkaavimman vaaran, mitä' Canadassa löytyy. > Protestikirjelmä, palautettiin lähettäjille ilman keskustelua^ joka oli luonnollista, katsoen siihen, vmistä aineksista ''yleensä kaikki koululautakunnat CanadkS^ia ovat kootut. Fascistin^urhat Saksassa Syntipnldd Gruette-Lehder tuomitta .8 vuodekai Tankeuteen Saksan sosdemit ja por-varishallitus B e r l i i n i . — Tämänpäiväisissä ^allitaskokoomusta / koskevissa neu-vott^ uissa ovat sosialidemokraatit selittäneet periaatteessa kannat- . tavanaa ^ tällaista. Tämä sos.-dem. valtiopäiväryhmän kannanmäärittely tulee todennäköisesti synnyttämään protesteja suurten työläisjoukkojen ' kesknudessav kautta. maan< . Sosialidemokraattisesta piiristi toisensa jäUrtjen'^n jo ennen tätä. ratkaisua saapanttt vaatimuksia taistelun tehostamisesta'^ taantumusta , vastaan. Tämän v n o k ä o V a t sos.-dem. jphta. jat pahennnassa: kuin pulassa. Tksi • ijduhä havittelee haUitostnoleja mir hin Mntaän ' hyväniisäf- toinen taas «dttSä; että «n otettava huomioon «ayös «ifarei Joukot ja että porva-reiUe "^edelleen tehtävät myönnytykset kostavat itsensä. ~ Katen sanottd, on 80S.-deau -val-tiopShrSryfamä kuitenkin päättänyt ' ^mutttas Kochin.' hallitusta pol^ täasti poryarilli^e ohjelnäneen, joten saarten jonkkojeii' tahto on saa» nnt «{rtaiytyinistajien ja 805;-dem. ' keUokkai^en-etojeh tielt^. . ^ r:^.:'. tri'-- • - Berliini. — Fascistiylioppilas, jota syytettiin fascistisen jniehimysluut-nantin, Dammersin, murhasta, on tuomittu B vuodeksi vankeuteen. Syyttäjä on vaatinut tutkimuksia kahden fascistisen/ maapäivämiehen suhteen osallisuutensa johdosta mur-tatekoon. Nämä ovat aikaisemmin mainittu "VVulle, joka oli antanut ylioppilaalle määräyksen Dammersin tappamisesta, sekä eräs Kube. Raskaiden epäluulojen alaiseksi on jou- .tunut vmyös muuan Ahlemann-nimi- '^nen luutnantti, joka on sekaantunut 'moniin v; 1923 suoritettuihin fascis-timurhiin. 'Nämä päälemmot.tulta-nee kuitenkin arvattavasti vapantta-jnaan, kun heidän syntipukkins^ on kerran tuomittu. Ehdottava^ qabtalain ulottamista ^na-dalaisiiux ^ MontreaL — Yhdysvaltaan täkä-läisensijrtolaiskomissionerinr Harry It liandisin; lausunnon- mokaan puu^^ uhataan Canadassa ja' Yhdysvalloissa quotalain sovelluttamista Canadan ja Meksikon kansalaisiin samassa suhteessa kuin europalaisiin.f Politikoitsijat H liikemiehet Catnadassa ovat toimineet siihen suuntaan, että canadalaisten :'poistumista kotimaastaan' alettaisi; ehkäisemään, ja joitakin .TajotuJcsia' pn «saatu tähän mennessä aikaan. Viime vuon-na^^ astui: voimaan asetus, joka määr räsi kaikkien canidalaislien^ jotka aikoivat asettua vakinaisiksi Yhdysval. lain asukkaiksi,, : tiseerauttamaan passinsa -Yhdysvaltain konsulillaja perittiin "viseerauksesta maksua 10 dollaria. - Tämän lisäksi piti maksaa 8 dollaria pääveroa jokaista 16 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti. Tämä rajotns sai'aikaan sen, että suu-rempiperheisiä siirtolaisia täten siirtyi .vähemmässä määrin Yhdysvaltoihin, mutta , siirtolaisuziikUIaStot. sittenkin ; näyttärät, • että .-siirtolaisuus/ Yhdysvaltoihin ;on lisääntynyt. ; Vuosien 1924—1923 ajkana siirtyi canadalaisia ; Yhdysvaltoihin kaikkiaan 208,196, joten. Yhdysvaltain konsuli'virast^t ovat tällä ajalla perineet/yli kaksi miljoonaa dollaria passien 'viseeraosmaksnina. Mitään tarkempia määrittelyjä canadalaisten quotasta ei -ole vielä tehty, mutta touhun takana ovat suuret työnantajat ja politikoitsijat, joten on odotettavissa muutoksia siirtolaisuutta koskeriin - säädöksiin. Englannissa vaaditaan . Intialle itsenäisyyttä Saklatvaia ja johtevat bommnnitUt 'v> allekirjottaneet uuden julistuksen Mttskiniur-taantamnstki; palveleva - tyS-: sihteeri vaatii*^ fcong^essia hyväksy- ' • maanv : jalkeBa' •' laluehdotnlcs^nisa,^ j o t a^i ''WaUtutta : ajamMB^- <U^ viune vuonna; Mietenosotus Preussin maapäivälä Berliini. Tunnettu fascistijoh-taja Walle, joka on sekaantunut moniin fasei^eirissä tapahtnneirain murhiin, oli kylliksi jnlkea-saapuak-seen' paikalleen niaapäiviUä ja pitääkseen jopa ; "puolustuspuheen.'' Hän ei kuitenkaan pääsqrt eidtya-sessään pitkälle, kun salissa alettiin protesteerata. Kun' hän aiitä huoli-mattii jatkoi, lähtivät kommunistit, sosUIidempkraatit, keskoste^l de. ino3&aatit istontohuoneestt^ nSn ett ä pahetta J2i' Iconlemaan Vmn la»- iäs^ ikaosalliMnieliaet - kansaor pnoltie, smnkä -yiimeksim^iiitan icaiisBa' soiBalidemokraaItt ovat val-adita iakaauum balUtastalntrettti^ Lontoo, Eng. —• Juuri julkaistussa manifestissa>: jonka allekirjottajina esiintyvät .'johtavat englantilaiset kommunjstit^lsi^^^^l^ Pärtyn-iJ^senet,- ilmallaan "^S^ myötätuntoa ja osanottoa' intialaisten •> vaatimuksiin^ joidefr päämääränä on. Intian ätsenäisyyden'^aavutta.' minen. - 'Porvarillisissa piireissä on pelkoa sen johdosta, että julistus .on 'annettu samaan aikaan, kun Intian kansallinen kongressi on koolla, sil-. lä se voi saada rettelöltä aikaan Intiassa. Intian kansallista kongressia johtaa nainen, ;nim?ltä Sarojini Nai-dUj joka on ensimäinen nainen, joka on siinä toimessa koskaan ollut. Kon- ^essin avajaispuheessaiän hän lausui, että kaikki poliittiset puolueet Intiassa haluavat samaa astetta muiden alusmaiden kanssa, ensi askeleeksi itsehallinnossa. : , Julistuksessa varotetaan englantilaisia olemasta liian optimistisia In-: tian nykyisen rauhallisuuden suhteen, j a samalla ^ilmaistaan mielipide, että nykyinen rauhallisuus on -vain tyyntä myrskyn: edellä: Samassa yhteydessä syytetään Englannin hallitusta liian kovakou. raisesta intialaisten /poliittisen vankien kohtelusta ja siitä, että se ei ottanut kuuleviin korviinsakaan koko Intian kansallisen liikkeen yksimielisiä vaatimuksia Intian perus^ 'tuslain muutoksiin nähden. Venäjää ' pidetään esimerkkina . Ruoskittuaan intialaisten prinssien irstasta ylellisyyttä ja autokraatti ta valtaa, jatkuu julistus seuraavasti: 1'Alemman kansan - tietämättömyys, köyhyys ja kurjuus on Intiassa' uskomattomuuden rajojen alapuolella Talonpojat ovat poliittisia oikeuksia vailla; pultumattakaan mistään opetuksesta ja lääketieteellisestä avustuksesta, sillä tuskin on yhtä lääkäriä jokaista 50,000. asukasta kohden. Vajakin, keskellä taloudellisen ja ranmlisen sekasorron, todisti mahdolliseksi antaa opetusta j a poliittisia' oikeuksiatalonpoikaisväestölle suurella mitalla, ja jos vaan tahtoa riittää^' niin sama voidaan tehdä In. ttassa. Mutta brittiläisen haUituk-sen toimenpiteistä päättäen, asiat näyttävät kulkevan räjähdystä koh- "den IntiasjMU^ F A l t l l S lN 7ASC1ST1T1 RiUf JXN> NEEt kESKENXXN Ranskan faseistit-olivat jonlak. 14 p :ksi kaotattaneet yleisen f ascis. tisen jäxjettSn perostamiskokonluen. Alku onnistui kuitenkin lopen huo-iiosti.. Taoldon k^sloutelnn J l l k ^n mnodöstai na^ kokon» ^ idihkeäkd hnlfnalrd j a Jopolcd. tappelakn,' ad', , Washipgton. Kongressin kokoonnuttua joululoman-^ jälkeen^ tyS-sihteeri iDavisv.^tulee.^^ ^ perille 'lakiesitystäänvv;joka on^ tähdätty.' tämäu:-maan j^iirtolaistyöläisiS ja^idkomaalaisiav'asukkaita vastaan. Esitykse;!'pääpiirteet ovat: :: Rekisteröidä'maan ulkomaalaiset ja alistaa heidät poliisivalvonnan alaisiksi, niin että. lieitä voidaan pi^ tää silmällä ja~karkottaa maasta J erinäisistä syistä. Esitys antaisi vai. tuuden karkottaa ulkomaalaisia heidän toimintansa .takia työväenjärjestöissä ja^akkotäisteluissa. Tuottaa maahaiir ^iirtoJlatstyöläisiä visseille työlLloille^ täyttämään oletettua puutetta. /-Erikoisesti tuotettaisiin ipaanviljeirstyölälsiä, jotka joutuisivatkulien nsemaan. Entinen quotarlaki tulisi kuitenkin jäämään vounaan. / Asettaa. Mexico quota-määräyksen alaiseksi, / niin /että • siirtolaisuutta sieltä voidaan- ri.jottaft silloin, kun Rio Grande-joen eteläpuolella työttömyys on laaja. V Uusi laki tulisi > valtuuttamaan konrikkurien tuottamisen ulkomailta. Jos. jollain.- alalla 'vallitsee puute am. mattilaisista, kuteuj. työtaistelujen aikana, voitaisiin Europan maista tuottaa työttömiä ammattilaisia täyttämään "puutetta." Tämä ilmenee työsihteeri - iDavisiuv-omasta lausun^ nosta. Synnyttääkseen. - myötätuntolsuut-ta lakiesitykselleen, Davis selittää, että' se kohdistuu' pääasiallisesti Mexicon siirtolaisuuden rajottamiseen. Mexicon rajojen yli? tulvii muka tähän manhan luvätt^injästi siirtolaisia kaikilla,. m9!)S\Af^j^^^g^amsi,^ kiina* lai&ia, korealaisia/^jaetelä-^merikä laisia. Ellei hänen esitystään hy^ väksytä, selittää Davis, täytyisi Mexicon/rajaUe/Rtettaakokdhainen armeija miehiä vartioimaan. Nyky^i ään K i i n a s i ; muka 10,000 kulia odottaa salakuljetusta. Yhdysvaltoi; hin Mexicon kautta. Davis sanoo, että tässä maassa on noin 1,500,090 ulkomaalaista, jotka eivät ole läpikäyneet säännöllistä siirtolaistarkastusta. He ovat olleet niin kauan maassa, että heitä ei nykyisten lakien muknfln voida karkottaa. < He eivät voi päästä kansalaisiksikaan ja kuitenkin he aikovat: jäädä tähän maahan, olemaan, selittää Davis. Rekisteerauslaki hei^ hin nähden; olisi/tarpeellista, arvelee . •Da'vis, sillä 'fme : emme tunne heitä ja on liian vaarallista laillistut-taa heidän vmaassaolonsa> ilman re-kisteerausta." Davisin esityksellä, on edessään vaikeuksia, sillä tämän maan suuret työväenjärjestöt ovat asettuneet sitä vastaan sotajalalle. . Kaksi kommunistiedus- , tajaa ttaomittu Ranskassa / P a r i i s i . — Marcel Cachin ja Jacques Dpriot, /kaksi kommunistiedus-tajaa Ranskan parlamentissa, on tuomittu ; 13 kuukaiideksi vankeuteen. Heitä syytettiin sotaväen kiihottamisesta tottelemattomuuteen. Tuomio langetettiin joku aika takaperin, ilmaiL että syytetyt olisivat olleet läsnä oikeuden kunlusteltissa; johon he eivät olleet saapuneet, vaan ovfft nyttemmin .lolleet persoonallisesti oikeudessa. Syytös johtui julistuksesta, jonka Cacbin ja Do-riot juUcasivat L'Humanite-lehde8sä viime heinäkuussa ja jossa k^hotet. tiin ranskalaisia sotilaita Marokdl^sa veneilemään riffiläisten kanssa ja kieltäytymään avaamasta tulta rif'r fejä vastaan. , ^ , Cachin ja Doriot ovat vielä olleet vapaalla jalalla, / kansanedustajain koskemattomuuslain . perusteella, mutta joutuvat hjeti pidätetyiksi, Jcun edustajahuone lopettaa istuntonsa" näinä «päivinä; eUetvät he vetoa Juttuaan» Syytetyt ovat ilmo^ taneet vetoavansa asiansa ylemmän oikeuden käsiteltäviksi.« Kommunistinen propaganda Englannin armeijasi Lontoo,~'Eng. — Kommunistinen 'propaganda,'-jokaf-on saadut:jalan'r sijaa brittil^essäsotalaivastossat:: on nyt alkanut leviämä^ armeijasai" kin. A^at ovat menneet niin pitkälle, että , sotavirastonteolta;^ on ryhdytty toimenpiteisiin /propagandan tuk^huttamiseksi, sillä lentolehtisiä^, joita kommunistit ovat ^levittäneet ;^taväen keskuudessa^ on / joutunut ylempien sotilasvirkailijoiden käsiin. Asian johdosta on' sotaviraston alisihteeri,rSir Herbert Creedy, laatinut kirjelmän kaikille armeijan ko. mennuskunnille -ja määrännyt ko-mentajain.. saattamaan kirjelmän sisältö koko armeijan tietoon. Kirjelmässä vedotaan sotilaiden kunniantuntoon ja/luotetaan 'siihen, että brittiläisei sotilaat ovat kyllin lojaalisia lainatakseen, mitään huomiota : kommi^nistiselle propagandal- On kuitenkih syytä arvella, tulevatko mitkään vetoomukset ja kirjelmät estämään kommunistista prö^: pagandaa« joka näyttää päässeen hyvälle alulle sotilaiden keskuudes- Ba. ^ . \ ' Palkkakysymys New ' Yorkissa 'New Yoric. — (PP) Rakennus, ammatteihin; kuuluvien työläisten vaatimukset / korkeimmista palkka- 'taksoista seuraavalle vuodelle /ovat tällä . kertaa . kiintoisimpina asioina unionistien, piireissä./ Rakennustfm-mattien työnantajain yhdistys tle-tenldn jo heti neuvottelujen :alussa on kieltäytynyt hvväksymäsiä palk> Icojen korottamista, mutta kaikesta päättäen 'uniot aikovat; pysyä tiukasti vaatimuksiensa takana; Vaa-; dittujen. palkkojen : mukaan- useimpien rakennustyöläisten palkka tulisi; olemaan .$12 päivältä jlotavastoln ammattitaitoisten päiväpalkka nyt on yleisesti $10'-^l'o;5ff." ' ' '''. Mu ufarit vaativat palkkansa korottamista ^12 :ata '/|16 riin; Kivenhakkaajat^ marmorinveistäjät,'katon-laski jat ja • rapparit,/ 'vaati^vat '$14 nykyisen $12 nn päi'väpalkan: asemesta.: Marmorinhakkaajat' ja asettajat vaativat $13,: saaden nykyään $11. Lukuisampi joukko työläisiä kuuluu kuitenkin niihin ammatteihin, joitten päiväpalkkavaatimus nonsee $I2:iin, kuten maalarit, puusepät, j,n.e. / Kaupungin pot^^arllehdet-ovat ryhtyneet yhdessä ^ äänessä tuomitsemaan palkkojen korottamisvaatimuk-set. Yhtenä työnantajain propagan-damuotona on se, että yksipuolisesti ja valheellisesti tehdään «uurta numeroa/ joittenkin ammattialojen työläisten 'näennäisesti suurista irastl-muksista;^ Mutta f kapitalistilehtien hälyyttävissä. kertomuksissa ei mainita esimi sellaisia seikkoja, ;etta monet näistä työaloista ovat sangen suuresti riippuvaisia vuoden ajoista. ;Viime vuonna maalarit eaivat keskimäärin ainoastaan 175 työpäivää;; Muurarit, rapparit, kivenhakkaajat ja useat toiset ammattimiehet ovat samassa asemassa. Työttömät, päir vät lisäksi ovat siroteltut hajalleen pitkin vuotta, joten kysymykseen; ei voi tulla se, että hankkisi sivutöitä. Päinvastoin loma-aika - menee useim.. miten juuri uuden työmaan hankkimiseen. Kun siis käsi-ttää, että työpäiviltä saadun palkan täytyy peit; tää työmiehen ja hänen perheensä elinkustannukset koko vuodelta, niin keskimääräisenä' lopputuloksena onr kin se, että tuo näennäisesti korkea palVka todellisuudessa supistuukin monessa tapauksessa paljoa pienempään kuin sellaisen ammattilaisen, joka työskentelee tehtaissa tai saa säännöUisesti tehdä työtä läpi vuo-den< hin otti osai tuhansia' herrasväen ittaantieritareja molemmin • puolin. Poliisin ' oli, lopuksi. sekaannuttava f^konksen" _ menoon ja hajotettava timft tf^Bstalsbateen i ^ u i i n D^ naustilailRras. Useat ihaat tunnustavat Neuvostoliiton Moskova. —- Neuvostohallituksen piireissä tiedetään, että Jugoslavia; Tshekkosloyakia ja Belgia tulevat läheisessä tulevaisuudessa tunnustamaan Neuvostoliiton. Useat merkit myös osottavat, että Yhdysvalloissakin vakavasti harkitaan Venäjän nykyisen hallituksen tunnustamista. "Kans^nliitto" on //muuttamassa snbtautnmlstaan neuvostovaItaa-iEO&« taan. Kalkki tämä Johtua siitä, että NenvostolUtto osottaotao lenkistä-mattomaksi J a n<9easti TOio^^ti.^ SmiTANlOm TDQID TAAN KOittiSnVAlNO Lontoon unioitten neuosto vaatii koko maata käsittävää protestineuvötteluä äskeis(«ii k^Hnmunistiyainojen ja vangitsemisten johdosta \ J Europassa suuret alat . tulvien Vallassa Lontoo. liontoon "ammattiurii-oitten neuvoston toitheenpanevii komitea, iiiikä edustaa 120,000'. tySlBls-päätökseni tuomiten kdidentoista kommunistin vanfl^feemi8.en truoden Pariisi. - Vuosi 1925 tullaan ai- "^IJ^P*"»!»*^?'*?-^'^^^^^ na muistamaan'suurena tulvavuote- päätokkessä^ kehotetaan Ty5^^^^ Ihmishenkien hukka: suur!/ na keski- ja länsi^Europassa, .^^llei tule kylmemmät ilmat ja lämpimät tuulet /lakkaar: sulattamasta lanta vuorisjtossa. ' i ^ Monta ihmistä,on jo menettänyt henkensä Rumaniassa/ja Unkarissa talvien johd<^star | a saaria alfrja Ranskasta, Belgiasta, Sveitsistä, Saksasta, Itävallasta' ja Tshekkoslovakiasta on veden peittämänä. Suurinta tuhoa on tulva tuottanut Rumaniassa.Thorenburgin/kaa-pungissa on tulva hajottanut kym-^ meniä taloja, 3a sikäläiset tiedot kertovat satojen menettäneen henkensä Rumanian TQjaseuduilla^ - ja juoksevan veden kuljettavan ruumiita' ja kaikenlaista roskaa kaupungin katuja pitkhr. : Bekesin alueella / Unkarissa on enemmän / Icuin 100,000" eekkeriä maata veden vallassa ja tilanne oit huononemaan päin. Vesztoen^-Ja Okanyn välillä sijaits^at padot ovat miirtumaisillaan, ja koko ympäristön väki on liikkeellä vaaraa torjumaa-sa, Sajo-joki on tulvinut yli äyräidensä ja uhkaa koko äorodin seutua. Viisikynmentä rakennusta ja teh«« dasta on' hajonnut Cluj-nimisellä paikkakunnalla 'Hransjirlvamassa. Belgiassa on samoin tulvia' ym. pplri koko. n^aata, ja joHvarsjeit asukkaat , ovat' jättäneet' asuntonsa monessa paikassa; > Laivaliike Meuser joella on ^täytynyt tulvien takia lakkauttaa. Reinin ja Moseltön virtojen nousu näyttää arveluttavalta^ sillä Reini on Kreaznachin kohdalla jo yli äyräidensä, ja osa asukkaista t>n jo poistunut tulvan edellä. Goblcnzin kohdalla, nousee vesi tuaman tunnissa ja ympäristöllä on jo valmistettu väliaikaisia asumuksia mahdollisia tulvan uhreja varten. Seine-joen tulviminen «i -ole tuottanut Pariisissa suurempia vaurioita, mutta Oise, Aisne ja Marne-jokien tulvat ovat saattaneet joits-kin 'kyliä ja kaupunkeja osalcsi/ve-' dcn valtaan. / Jonkunlaisen käsityksen tulvan tuhoista voi saada, kun ottaa huomioon, että Reinin vesi on 28 jalkaa 6 tuumaa yläpuolella normaalita-soaan, ja laivaliike on tykkänään lakkautettu. ' Uusi ennätys viljanku-letuksessa. luetta ja ÄmmattljärjestSn', yleisneuvostoa kutsumaan kooUe<. kalkUen tycPvaenjSr|est$Jett konf^nröassin pro-testeeraamaan halUtasta^ -vastaan vangitsemisteif Johdosta \ i a vaatimaan työvSenrvastafstcn laoEJCBtakfen' komoamiiBta. ProlestilausuQto ' f, ./v/;:v::-:-:'Vv i::^:: fi^•,i^^•::;>-:^<:^')^:vi•cf^.^r::^^)^:^^••:^•.^ i-^^ on seuraava: > ' • ^ «' ' "Tämä Lontoon ammattiuntoitten neuvoston toimeenpanevan komitean kokous, edustaen \l2O,00O työllistä, jotka ' kuuluvat tähän JäixJ^stöön, p^testeeraa mitä ,vohnaldcafaitamitt äskeistä kapitalistiluokan menettelyä vastaan, sen'vangiteski holtittomasti kaksitoista Kommunistipuolueen jä- : scntfi, aktiivista taistelkaa tyihräen-luokan llikkeeäsä. , ^ , "Me ilmaisemme täten käsityksemme olevan, että näille - miehille - on .tehty vakavaa vääryyttä jä kehotamme kansallista T^6väenpuo!a. etta ja parlamentin: työväenpaoluet»//: ta sekä yleistä ammättlunioltten kongressia kutsumaan koolle'kalkkia'työväenjärjestöjä (käsittEv^lEOt ^ kouksen» tarkotakseIXft oae^f >lidr-littämättömään vastarintaaii va^igit-, 'semisia ja mitä taantomukselUslm-man hallituksen uhkauk^ja vastaan. "Tällainen Icai^satllnen^ l^nfereiis-' vostoon kuuluvainJ^tjestdjen^iollsi i / , , tehdä voltavaiisa tämän',' konfercnsy-L-^ f/^ sin kooUekutsujtnlsen hyväksi. Täten\ voidaan luoda välttämätön koneisto^ mikä tarvitaan vangfttjjjen p e r i en /rapauttamiseksi ja aaadäkaemme ai- -Icaan heti seUaisten ta^AtomutoelUs^ / ten lakien kumoamisen'&atn'on vi-t707 kapinaTaki, mtnkS nojftltaraä. mu työläiset vangittiin.**^' Martin Hendrieks . hotelli palanut Etocnpäln-lehdelle 'lähetetty s3h-kösanomatieto kertoo, että toveri. Martin Hendricksonin omistan» ho^ teili Asterinsa, 'FIA., on patannt^ perlstoksiaan myöten. Toveri Hendrickson Ilmoni, että rakennus oli vain vähäisessä vakautuksessa, joten omaisuasnienetys on huomattava. HEINÄNSIEMENEN KXYTTO LAAJENEE VENXJMXA Fort William, Ont, — Toisen kerran koko Canadan viljankuletuksen historiassa on purjehduskauden aikana täältä lähetetty ulos enemmän kuin 300 m/ljoonaa bushelia viljaa, V/ 1923 oli entinei» rekordivuosi vil-janloiletuksessa, / mutta viime: vuonna kuletettiin yli 7 miljoonaii bushelia enemmän kuiri v. 1923. Viime purjehduskautena kuletet* tSin kaikkiaan iÖ7 Bl6,034 bushelia viljaa, huolimatta huonoista ilmas-tosuhtelsta' lännellä viljankorjttuai^ kana, joka suuresti vaikeutti viljan käsittelyä. , . Canadalaiset alukset* kulettivat kaikkiaan 866 laivalastia, verrattuna amerikalaisiin aluksiin, jotka ku- /'Polltlkcnin'" saaman säbkösano-lettivat ainoastaan 627 lalvalastia ?män mukaan on kysymys pltkäaikal-samalla ajalla. Seitsemän ulkoinaa-'*.sen saksalaisen |uot0n mVSntämises. laista laivaa kävi hakemassa viljalas-' tä'Venäjän 1calvosteolllsuadelIe,malr Moskova. — Ensi vuoden apilan-siemenen tarve on 700,000 puntaa. Valtio kuitenkin tästä tarpeesta voi tyydyttää .vain noin 40~5O prosenti/ tia. Omassakin maassa on paikp-tellen /koko suuria määriä/ apllansie. f meniä, niin että nykyään voidaan löytyvillä -slemehillä kylväli^ noin 30^00 desjatllnaa. Täten ei tarvitse tuoda ulkomailta siementä ko-* vin paljo. -Kylvöä kehitetään siten, lettä vuodeksi 1930 on jo saatavissa kotimaista siementä 4,000,0d0 puu-taa. « SAKSALAISTA LUOTTOA NEU-VOSTOVALLALLE tin, vieden listinss suoraan europa-laisiln satamiin. Canadalaiset alukset käsitteellvät suunnilleen' 9,000,000 bushelia enemmän kuin amerikalaiset alukset, vaan amerlkalaiset sensijaan, Msittelivät enemmän osan ^nisusta .ja/'canadalaiset stturemma;! osan^ kaurasta., ' K a ^ i tämä vilja oli enimmäkseen Europan malta vavte^, ja' kuletettiin sitä amerikaUlstetif satamietf kautta 162,703,060 bushelia, joka on 20,000,000 bushelia 'enennnin,jkpln mitä canadalaiset satainJit mtaU-ldL' sIttaUvät. Noltt' -vliriktnldettootea canadalaisesta pellavalta Yhdysvallois^. , >^ myytiin , yi nlttujen taollisunslaitosten /katselmuksen jälkeen, nyi erään saksalai sen teoUisuusybtymän /tohnoste ratkaistu; Luotto katetaan venäläisen mtfnganivleiyiln tuloilla. Mikäli luottoa voidaan myönUIä yaoden 1926 maaliskuuhun asti,' käiy tuotannon Icobottamlnen 30 pros. mahdolliseksi. K^;^//:-^^-m^^ AMERIKASSA 2(K2001HM> AUTOA ^ 'New York. - r "Motor Magazine'*- nlntlaen aikakaudehti' llmo1;taa Yh-y^ i^vaiiolssa olevan tällS haav^ aa^ tomobifleji 20,20^0,000. «HAOlovak «ellalsla jiatoj«. Jotka bii vfraUIs^ t^ldtsto^nittii* i •f '.•.'^;.v v'';;^..'.,': U. . V . . ./ m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 5, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-01-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260105 |
Description
Title | 1926-01-05-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | KMiraEN. MAHTOI ; = r TYÖLAKIEN JA TAIX>NPOIKAIN KÄSIIN MM^I4^JirASMAW: Työväen vapautus tapahtuu vain sen itsens|^ kauttaI No- 2 — 1926 Vaiii järiestyfiiäenä JQUkkön^ voi työväeiiiluokkaVvoiöiaaf Federated Fresshi .^SBett Tiistaina, tommik. 5 p:hä>4 Tues., Jan. 5, 1926 Member The FederAtctd Press NnvgshlitH Knmmb-, Leningrradilaisen vähemmistön . niuutosehdo-tus talonpoikaiskysymyksessä hylätly 559 äänellä 65 vastaan Moskovai—, Toissa :pe^ aamupäivällä päättyi Venlan Kommunistipuolueen 14 :nnenkonepressin istunnossa: keskustelu : taloudellises-^ ta ja poliittisesta ^kysymyksestä, josr S3 on oUut^havaittavissa pientä jakautumista. Useita päiviä -kestäneen keskustelun v'jälkeen hyväksyttiin puolueen kedcuskomitean. hyväksymä ohjelma 559 äänellä 65 ^ n t ä vastaan. Väfaemmiston päätöslauselman oli esittänyt Leon B>Kamenjev leningradilaisen .oppositsioniryhmän puolesta, sanotaan porvarillisista lähteistä saaduissa tiedoissa. Hyväksytyssä pä^itöslauselmassa tuomitaan väfaemmistoryhm^^kanta, yliacvioidessaan kulakkien, (xikkai-den ', talonpoikien) ;;taholta tulevaa vaaraa ja ala-arvioidessaan yhteis, toiminnan tärkeyttä keskiluokan ta-lonpoil ain kanssa. Päätöslauselmassa kehotetaan toimeenpanevaa keskuskomiteaa ryhtymään- kailddin toimenpiteisiin punaisen armeijan ja meri- ja ilmalaivaston vahvistami-seksL Komiteaa kehotetaan mySs noudattamaan' uudelleenrakentamis- -poUtiikkaa,;Ltarkotuksella saadv'maa kykeneväksi tuottamaan koneita ja •varusteita,; jotta riippumattomuus kapitalistimaista olisi taattu.- . Ohjelmassa kehotetaan olemaan luottamatta poliFctiseenc- vakiintunei- ?suuteen.;Europassa* varotetaan yhä kasvavaista Amerikan osuudesta kansainvälisiin asioihin^''«sen pj^kiessä finanssiseen ja taloudelliseen mää-räysase^ iaan koko maailmassa; huo. . mautetaan pasifistisesta manöveera- . uksesta uutta . maailmansotaa kohden- Locamon konferenssin ja Kansainliiton- kautta; viitataan voittaja- Osuustoimintaliilskeen tuhoaminen^ Italiassa Ruotsin mnastoimintaliitto pro-testeeraäL' ja.kehotetaan kannattamaan,;kaikkien työväen. uijipidenT'yhtenäistyttä-mistä. Kongrressi. edelleen kehottaa.'toimeenpanevaa keskuskomiteaa: lujittamaan kaikin.' keinoin •Neuvostovalr-tain liittoa, _ ja neuvostohallitusta nepvotaan - noudattamaan; rauhallista ulkomaapolitiikkaa. Joseph Stalin, ^N. -J. Bukharin, Alexis Ryköv j a " Mikhael Kalinin, johtivat. voitokasta enemmistöä, vas-tustusryhmän «joukossa ollen Na. deshda • Kropskajaj'^ Leninin leski; Leon Kamenjev, O. S.' Sinovjev ja G. Y- Sokolnikov, neuvostohallituksen finanssiministeri. ', ; ' Kongressi osotti V vääräksi ulkomaiden kapitalistilehtien väitteet, että 'Venäjän kommunistikokoukset. eivät' olisi :muuta kuin kumileimasimia jotka antavat siunauksen ennakoita päätetyille asioille. Kongressissa käytiin vilkasta keskustelua, hyökättiin- * toisia vastaan, tehtiin syytöksiä ja välikyselyjä." Mut- "ta keskustelu : ja väittely tapahtui rakentavassa mielessä. Poliitt^n keskustelun ^päätyttyä, lisääntyi Stalinin vaikutusvalta huomattavasti.. Stalinin pidettyä ^lopetr tajaispuheensa, nousivat kaikki edustajat seisaalleen ja. lauloftfat ''In-tematsionalen."' Tukholma; —- RuotsinV osunstoiJ mintaliitto. Joka on Lontoon osuus-' toiminta-allianssin kautta saanut tietää, .ettö: f aseisti järjestöt . .>ovat miehittäneet osuustoiminnallisen keskusjärjestön Milanossa, ja että Ita-^ lian hallituksen aikomuksena^on hajottaa tämä 30 vihotta vanha laitos,^ on tämän johdosta lähettänyt sähkö-j sanoman -Italian pääministerille; Sii' nä sanotaan, ettei hallinto tahtoisi uskoa, ''että tämä hämmästystä herättävä untinen-^voisi olla totta", koska se sotii niitä lausuntoja vastaan^ joita pääministeri on aikai-; semmin tuonut jnlki^ osuustoiminnas-: ta, ja kun on uskomatonta,:. että' "mikään hallitus missään sivistyneessä maassa tukisi kansan" vapau. den itseavustuspjrkimysten kuristamista/' Jos tieto kuitenkin olisi tosi,' lausutaan sähkösanomassa edelleen, vetoaa . Ruotsin osuustoimin-^ taliitto, joka on poliittisesti puolueer ton ja kaikkia' yhteiskuntaluokkia koskeva järjestö, tarmokkaasti Italian hallitukseen, kehottaen sitä luopumaan toimenpiteistään ja varaa-! maan kuluttajain vapaille jätjestöO-le näiden vakaantunut itsemääräämisoikeus. Samanlaisia vetoomuksia tultanee tekemään muidenkin maiden osuustoiminnallisten ' järjestöjen' taholta. JB^atsovat; JKommunlstii^ puoltteen Canadassa ^ vaaralliseksi Lond-on, Ont. — Täkäläinen koululautakunta oli saanut vastaanottaa •protestin Kommunistipuolueelta, jos. sa vaadittiin' 'uskoiinollisen: opetuksen ja sotilasharjotuksia kanpungrin kouluissa lopetettavaksi. ; Suurimpana hyökkääjänä .esiintyi^ eräs pappi, joka julisti Kommunistipuolueen pannaat< .f a sanoi .'puolueen olevan uhkaavimman vaaran, mitä' Canadassa löytyy. > Protestikirjelmä, palautettiin lähettäjille ilman keskustelua^ joka oli luonnollista, katsoen siihen, vmistä aineksista ''yleensä kaikki koululautakunnat CanadkS^ia ovat kootut. Fascistin^urhat Saksassa Syntipnldd Gruette-Lehder tuomitta .8 vuodekai Tankeuteen Saksan sosdemit ja por-varishallitus B e r l i i n i . — Tämänpäiväisissä ^allitaskokoomusta / koskevissa neu-vott^ uissa ovat sosialidemokraatit selittäneet periaatteessa kannat- . tavanaa ^ tällaista. Tämä sos.-dem. valtiopäiväryhmän kannanmäärittely tulee todennäköisesti synnyttämään protesteja suurten työläisjoukkojen ' kesknudessav kautta. maan< . Sosialidemokraattisesta piiristi toisensa jäUrtjen'^n jo ennen tätä. ratkaisua saapanttt vaatimuksia taistelun tehostamisesta'^ taantumusta , vastaan. Tämän v n o k ä o V a t sos.-dem. jphta. jat pahennnassa: kuin pulassa. Tksi • ijduhä havittelee haUitostnoleja mir hin Mntaän ' hyväniisäf- toinen taas «dttSä; että «n otettava huomioon «ayös «ifarei Joukot ja että porva-reiUe "^edelleen tehtävät myönnytykset kostavat itsensä. ~ Katen sanottd, on 80S.-deau -val-tiopShrSryfamä kuitenkin päättänyt ' ^mutttas Kochin.' hallitusta pol^ täasti poryarilli^e ohjelnäneen, joten saarten jonkkojeii' tahto on saa» nnt «{rtaiytyinistajien ja 805;-dem. ' keUokkai^en-etojeh tielt^. . ^ r:^.:'. tri'-- • - Berliini. — Fascistiylioppilas, jota syytettiin fascistisen jniehimysluut-nantin, Dammersin, murhasta, on tuomittu B vuodeksi vankeuteen. Syyttäjä on vaatinut tutkimuksia kahden fascistisen/ maapäivämiehen suhteen osallisuutensa johdosta mur-tatekoon. Nämä ovat aikaisemmin mainittu "VVulle, joka oli antanut ylioppilaalle määräyksen Dammersin tappamisesta, sekä eräs Kube. Raskaiden epäluulojen alaiseksi on jou- .tunut vmyös muuan Ahlemann-nimi- '^nen luutnantti, joka on sekaantunut 'moniin v; 1923 suoritettuihin fascis-timurhiin. 'Nämä päälemmot.tulta-nee kuitenkin arvattavasti vapantta-jnaan, kun heidän syntipukkins^ on kerran tuomittu. Ehdottava^ qabtalain ulottamista ^na-dalaisiiux ^ MontreaL — Yhdysvaltaan täkä-läisensijrtolaiskomissionerinr Harry It liandisin; lausunnon- mokaan puu^^ uhataan Canadassa ja' Yhdysvalloissa quotalain sovelluttamista Canadan ja Meksikon kansalaisiin samassa suhteessa kuin europalaisiin.f Politikoitsijat H liikemiehet Catnadassa ovat toimineet siihen suuntaan, että canadalaisten :'poistumista kotimaastaan' alettaisi; ehkäisemään, ja joitakin .TajotuJcsia' pn «saatu tähän mennessä aikaan. Viime vuon-na^^ astui: voimaan asetus, joka määr räsi kaikkien canidalaislien^ jotka aikoivat asettua vakinaisiksi Yhdysval. lain asukkaiksi,, : tiseerauttamaan passinsa -Yhdysvaltain konsulillaja perittiin "viseerauksesta maksua 10 dollaria. - Tämän lisäksi piti maksaa 8 dollaria pääveroa jokaista 16 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti. Tämä rajotns sai'aikaan sen, että suu-rempiperheisiä siirtolaisia täten siirtyi .vähemmässä määrin Yhdysvaltoihin, mutta , siirtolaisuziikUIaStot. sittenkin ; näyttärät, • että .-siirtolaisuus/ Yhdysvaltoihin ;on lisääntynyt. ; Vuosien 1924—1923 ajkana siirtyi canadalaisia ; Yhdysvaltoihin kaikkiaan 208,196, joten. Yhdysvaltain konsuli'virast^t ovat tällä ajalla perineet/yli kaksi miljoonaa dollaria passien 'viseeraosmaksnina. Mitään tarkempia määrittelyjä canadalaisten quotasta ei -ole vielä tehty, mutta touhun takana ovat suuret työnantajat ja politikoitsijat, joten on odotettavissa muutoksia siirtolaisuutta koskeriin - säädöksiin. Englannissa vaaditaan . Intialle itsenäisyyttä Saklatvaia ja johtevat bommnnitUt 'v> allekirjottaneet uuden julistuksen Mttskiniur-taantamnstki; palveleva - tyS-: sihteeri vaatii*^ fcong^essia hyväksy- ' • maanv : jalkeBa' •' laluehdotnlcs^nisa,^ j o t a^i ''WaUtutta : ajamMB^- : jonka allekirjottajina esiintyvät .'johtavat englantilaiset kommunjstit^lsi^^^^l^ Pärtyn-iJ^senet,- ilmallaan "^S^ myötätuntoa ja osanottoa' intialaisten •> vaatimuksiin^ joidefr päämääränä on. Intian ätsenäisyyden'^aavutta.' minen. - 'Porvarillisissa piireissä on pelkoa sen johdosta, että julistus .on 'annettu samaan aikaan, kun Intian kansallinen kongressi on koolla, sil-. lä se voi saada rettelöltä aikaan Intiassa. Intian kansallista kongressia johtaa nainen, ;nim?ltä Sarojini Nai-dUj joka on ensimäinen nainen, joka on siinä toimessa koskaan ollut. Kon- ^essin avajaispuheessaiän hän lausui, että kaikki poliittiset puolueet Intiassa haluavat samaa astetta muiden alusmaiden kanssa, ensi askeleeksi itsehallinnossa. : , Julistuksessa varotetaan englantilaisia olemasta liian optimistisia In-: tian nykyisen rauhallisuuden suhteen, j a samalla ^ilmaistaan mielipide, että nykyinen rauhallisuus on -vain tyyntä myrskyn: edellä: Samassa yhteydessä syytetään Englannin hallitusta liian kovakou. raisesta intialaisten /poliittisen vankien kohtelusta ja siitä, että se ei ottanut kuuleviin korviinsakaan koko Intian kansallisen liikkeen yksimielisiä vaatimuksia Intian perus^ 'tuslain muutoksiin nähden. Venäjää ' pidetään esimerkkina . Ruoskittuaan intialaisten prinssien irstasta ylellisyyttä ja autokraatti ta valtaa, jatkuu julistus seuraavasti: 1'Alemman kansan - tietämättömyys, köyhyys ja kurjuus on Intiassa' uskomattomuuden rajojen alapuolella Talonpojat ovat poliittisia oikeuksia vailla; pultumattakaan mistään opetuksesta ja lääketieteellisestä avustuksesta, sillä tuskin on yhtä lääkäriä jokaista 50,000. asukasta kohden. Vajakin, keskellä taloudellisen ja ranmlisen sekasorron, todisti mahdolliseksi antaa opetusta j a poliittisia' oikeuksiatalonpoikaisväestölle suurella mitalla, ja jos vaan tahtoa riittää^' niin sama voidaan tehdä In. ttassa. Mutta brittiläisen haUituk-sen toimenpiteistä päättäen, asiat näyttävät kulkevan räjähdystä koh- "den IntiasjMU^ F A l t l l S lN 7ASC1ST1T1 RiUf JXN> NEEt kESKENXXN Ranskan faseistit-olivat jonlak. 14 p :ksi kaotattaneet yleisen f ascis. tisen jäxjettSn perostamiskokonluen. Alku onnistui kuitenkin lopen huo-iiosti.. Taoldon k^sloutelnn J l l k ^n mnodöstai na^ kokon» ^ idihkeäkd hnlfnalrd j a Jopolcd. tappelakn,' ad', , Washipgton. Kongressin kokoonnuttua joululoman-^ jälkeen^ tyS-sihteeri iDavisv.^tulee.^^ ^ perille 'lakiesitystäänvv;joka on^ tähdätty.' tämäu:-maan j^iirtolaistyöläisiS ja^idkomaalaisiav'asukkaita vastaan. Esitykse;!'pääpiirteet ovat: :: Rekisteröidä'maan ulkomaalaiset ja alistaa heidät poliisivalvonnan alaisiksi, niin että. lieitä voidaan pi^ tää silmällä ja~karkottaa maasta J erinäisistä syistä. Esitys antaisi vai. tuuden karkottaa ulkomaalaisia heidän toimintansa .takia työväenjärjestöissä ja^akkotäisteluissa. Tuottaa maahaiir ^iirtoJlatstyöläisiä visseille työlLloille^ täyttämään oletettua puutetta. /-Erikoisesti tuotettaisiin ipaanviljeirstyölälsiä, jotka joutuisivatkulien nsemaan. Entinen quotarlaki tulisi kuitenkin jäämään vounaan. / Asettaa. Mexico quota-määräyksen alaiseksi, / niin /että • siirtolaisuutta sieltä voidaan- ri.jottaft silloin, kun Rio Grande-joen eteläpuolella työttömyys on laaja. V Uusi laki tulisi > valtuuttamaan konrikkurien tuottamisen ulkomailta. Jos. jollain.- alalla 'vallitsee puute am. mattilaisista, kuteuj. työtaistelujen aikana, voitaisiin Europan maista tuottaa työttömiä ammattilaisia täyttämään "puutetta." Tämä ilmenee työsihteeri - iDavisiuv-omasta lausun^ nosta. Synnyttääkseen. - myötätuntolsuut-ta lakiesitykselleen, Davis selittää, että' se kohdistuu' pääasiallisesti Mexicon siirtolaisuuden rajottamiseen. Mexicon rajojen yli? tulvii muka tähän manhan luvätt^injästi siirtolaisia kaikilla,. m9!)S\Af^j^^^g^amsi,^ kiina* lai&ia, korealaisia/^jaetelä-^merikä laisia. Ellei hänen esitystään hy^ väksytä, selittää Davis, täytyisi Mexicon/rajaUe/Rtettaakokdhainen armeija miehiä vartioimaan. Nyky^i ään K i i n a s i ; muka 10,000 kulia odottaa salakuljetusta. Yhdysvaltoi; hin Mexicon kautta. Davis sanoo, että tässä maassa on noin 1,500,090 ulkomaalaista, jotka eivät ole läpikäyneet säännöllistä siirtolaistarkastusta. He ovat olleet niin kauan maassa, että heitä ei nykyisten lakien muknfln voida karkottaa. < He eivät voi päästä kansalaisiksikaan ja kuitenkin he aikovat: jäädä tähän maahan, olemaan, selittää Davis. Rekisteerauslaki hei^ hin nähden; olisi/tarpeellista, arvelee . •Da'vis, sillä 'fme : emme tunne heitä ja on liian vaarallista laillistut-taa heidän vmaassaolonsa> ilman re-kisteerausta." Davisin esityksellä, on edessään vaikeuksia, sillä tämän maan suuret työväenjärjestöt ovat asettuneet sitä vastaan sotajalalle. . Kaksi kommunistiedus- , tajaa ttaomittu Ranskassa / P a r i i s i . — Marcel Cachin ja Jacques Dpriot, /kaksi kommunistiedus-tajaa Ranskan parlamentissa, on tuomittu ; 13 kuukaiideksi vankeuteen. Heitä syytettiin sotaväen kiihottamisesta tottelemattomuuteen. Tuomio langetettiin joku aika takaperin, ilmaiL että syytetyt olisivat olleet läsnä oikeuden kunlusteltissa; johon he eivät olleet saapuneet, vaan ovfft nyttemmin .lolleet persoonallisesti oikeudessa. Syytös johtui julistuksesta, jonka Cacbin ja Do-riot juUcasivat L'Humanite-lehde8sä viime heinäkuussa ja jossa k^hotet. tiin ranskalaisia sotilaita Marokdl^sa veneilemään riffiläisten kanssa ja kieltäytymään avaamasta tulta rif'r fejä vastaan. , ^ , Cachin ja Doriot ovat vielä olleet vapaalla jalalla, / kansanedustajain koskemattomuuslain . perusteella, mutta joutuvat hjeti pidätetyiksi, Jcun edustajahuone lopettaa istuntonsa" näinä «päivinä; eUetvät he vetoa Juttuaan» Syytetyt ovat ilmo^ taneet vetoavansa asiansa ylemmän oikeuden käsiteltäviksi.« Kommunistinen propaganda Englannin armeijasi Lontoo,~'Eng. — Kommunistinen 'propaganda,'-jokaf-on saadut:jalan'r sijaa brittil^essäsotalaivastossat:: on nyt alkanut leviämä^ armeijasai" kin. A^at ovat menneet niin pitkälle, että , sotavirastonteolta;^ on ryhdytty toimenpiteisiin /propagandan tuk^huttamiseksi, sillä lentolehtisiä^, joita kommunistit ovat ^levittäneet ;^taväen keskuudessa^ on / joutunut ylempien sotilasvirkailijoiden käsiin. Asian johdosta on' sotaviraston alisihteeri,rSir Herbert Creedy, laatinut kirjelmän kaikille armeijan ko. mennuskunnille -ja määrännyt ko-mentajain.. saattamaan kirjelmän sisältö koko armeijan tietoon. Kirjelmässä vedotaan sotilaiden kunniantuntoon ja/luotetaan 'siihen, että brittiläisei sotilaat ovat kyllin lojaalisia lainatakseen, mitään huomiota : kommi^nistiselle propagandal- On kuitenkih syytä arvella, tulevatko mitkään vetoomukset ja kirjelmät estämään kommunistista prö^: pagandaa« joka näyttää päässeen hyvälle alulle sotilaiden keskuudes- Ba. ^ . \ ' Palkkakysymys New ' Yorkissa 'New Yoric. — (PP) Rakennus, ammatteihin; kuuluvien työläisten vaatimukset / korkeimmista palkka- 'taksoista seuraavalle vuodelle /ovat tällä . kertaa . kiintoisimpina asioina unionistien, piireissä./ Rakennustfm-mattien työnantajain yhdistys tle-tenldn jo heti neuvottelujen :alussa on kieltäytynyt hvväksymäsiä palk> Icojen korottamista, mutta kaikesta päättäen 'uniot aikovat; pysyä tiukasti vaatimuksiensa takana; Vaa-; dittujen. palkkojen : mukaan- useimpien rakennustyöläisten palkka tulisi; olemaan .$12 päivältä jlotavastoln ammattitaitoisten päiväpalkka nyt on yleisesti $10'-^l'o;5ff." ' ' '''. Mu ufarit vaativat palkkansa korottamista ^12 :ata '/|16 riin; Kivenhakkaajat^ marmorinveistäjät,'katon-laski jat ja • rapparit,/ 'vaati^vat '$14 nykyisen $12 nn päi'väpalkan: asemesta.: Marmorinhakkaajat' ja asettajat vaativat $13,: saaden nykyään $11. Lukuisampi joukko työläisiä kuuluu kuitenkin niihin ammatteihin, joitten päiväpalkkavaatimus nonsee $I2:iin, kuten maalarit, puusepät, j,n.e. / Kaupungin pot^^arllehdet-ovat ryhtyneet yhdessä ^ äänessä tuomitsemaan palkkojen korottamisvaatimuk-set. Yhtenä työnantajain propagan-damuotona on se, että yksipuolisesti ja valheellisesti tehdään «uurta numeroa/ joittenkin ammattialojen työläisten 'näennäisesti suurista irastl-muksista;^ Mutta f kapitalistilehtien hälyyttävissä. kertomuksissa ei mainita esimi sellaisia seikkoja, ;etta monet näistä työaloista ovat sangen suuresti riippuvaisia vuoden ajoista. ;Viime vuonna maalarit eaivat keskimäärin ainoastaan 175 työpäivää;; Muurarit, rapparit, kivenhakkaajat ja useat toiset ammattimiehet ovat samassa asemassa. Työttömät, päir vät lisäksi ovat siroteltut hajalleen pitkin vuotta, joten kysymykseen; ei voi tulla se, että hankkisi sivutöitä. Päinvastoin loma-aika - menee useim.. miten juuri uuden työmaan hankkimiseen. Kun siis käsi-ttää, että työpäiviltä saadun palkan täytyy peit; tää työmiehen ja hänen perheensä elinkustannukset koko vuodelta, niin keskimääräisenä' lopputuloksena onr kin se, että tuo näennäisesti korkea palVka todellisuudessa supistuukin monessa tapauksessa paljoa pienempään kuin sellaisen ammattilaisen, joka työskentelee tehtaissa tai saa säännöUisesti tehdä työtä läpi vuo-den< hin otti osai tuhansia' herrasväen ittaantieritareja molemmin • puolin. Poliisin ' oli, lopuksi. sekaannuttava f^konksen" _ menoon ja hajotettava timft tf^Bstalsbateen i ^ u i i n D^ naustilailRras. Useat ihaat tunnustavat Neuvostoliiton Moskova. —- Neuvostohallituksen piireissä tiedetään, että Jugoslavia; Tshekkosloyakia ja Belgia tulevat läheisessä tulevaisuudessa tunnustamaan Neuvostoliiton. Useat merkit myös osottavat, että Yhdysvalloissakin vakavasti harkitaan Venäjän nykyisen hallituksen tunnustamista. "Kans^nliitto" on //muuttamassa snbtautnmlstaan neuvostovaItaa-iEO&« taan. Kalkki tämä Johtua siitä, että NenvostolUtto osottaotao lenkistä-mattomaksi J a n<9easti TOio^^ti.^ SmiTANlOm TDQID TAAN KOittiSnVAlNO Lontoon unioitten neuosto vaatii koko maata käsittävää protestineuvötteluä äskeis(«ii k^Hnmunistiyainojen ja vangitsemisten johdosta \ J Europassa suuret alat . tulvien Vallassa Lontoo. liontoon "ammattiurii-oitten neuvoston toitheenpanevii komitea, iiiikä edustaa 120,000'. tySlBls-päätökseni tuomiten kdidentoista kommunistin vanfl^feemi8.en truoden Pariisi. - Vuosi 1925 tullaan ai- "^IJ^P*"»!»*^?'*?-^'^^^^^ na muistamaan'suurena tulvavuote- päätokkessä^ kehotetaan Ty5^^^^ Ihmishenkien hukka: suur!/ na keski- ja länsi^Europassa, .^^llei tule kylmemmät ilmat ja lämpimät tuulet /lakkaar: sulattamasta lanta vuorisjtossa. ' i ^ Monta ihmistä,on jo menettänyt henkensä Rumaniassa/ja Unkarissa talvien johd<^star | a saaria alfrja Ranskasta, Belgiasta, Sveitsistä, Saksasta, Itävallasta' ja Tshekkoslovakiasta on veden peittämänä. Suurinta tuhoa on tulva tuottanut Rumaniassa.Thorenburgin/kaa-pungissa on tulva hajottanut kym-^ meniä taloja, 3a sikäläiset tiedot kertovat satojen menettäneen henkensä Rumanian TQjaseuduilla^ - ja juoksevan veden kuljettavan ruumiita' ja kaikenlaista roskaa kaupungin katuja pitkhr. : Bekesin alueella / Unkarissa on enemmän / Icuin 100,000" eekkeriä maata veden vallassa ja tilanne oit huononemaan päin. Vesztoen^-Ja Okanyn välillä sijaits^at padot ovat miirtumaisillaan, ja koko ympäristön väki on liikkeellä vaaraa torjumaa-sa, Sajo-joki on tulvinut yli äyräidensä ja uhkaa koko äorodin seutua. Viisikynmentä rakennusta ja teh«« dasta on' hajonnut Cluj-nimisellä paikkakunnalla 'Hransjirlvamassa. Belgiassa on samoin tulvia' ym. pplri koko. n^aata, ja joHvarsjeit asukkaat , ovat' jättäneet' asuntonsa monessa paikassa; > Laivaliike Meuser joella on ^täytynyt tulvien takia lakkauttaa. Reinin ja Moseltön virtojen nousu näyttää arveluttavalta^ sillä Reini on Kreaznachin kohdalla jo yli äyräidensä, ja osa asukkaista t>n jo poistunut tulvan edellä. Goblcnzin kohdalla, nousee vesi tuaman tunnissa ja ympäristöllä on jo valmistettu väliaikaisia asumuksia mahdollisia tulvan uhreja varten. Seine-joen tulviminen «i -ole tuottanut Pariisissa suurempia vaurioita, mutta Oise, Aisne ja Marne-jokien tulvat ovat saattaneet joits-kin 'kyliä ja kaupunkeja osalcsi/ve-' dcn valtaan. / Jonkunlaisen käsityksen tulvan tuhoista voi saada, kun ottaa huomioon, että Reinin vesi on 28 jalkaa 6 tuumaa yläpuolella normaalita-soaan, ja laivaliike on tykkänään lakkautettu. ' Uusi ennätys viljanku-letuksessa. luetta ja ÄmmattljärjestSn', yleisneuvostoa kutsumaan kooUe<. kalkUen tycPvaenjSr|est$Jett konf^nröassin pro-testeeraamaan halUtasta^ -vastaan vangitsemisteif Johdosta \ i a vaatimaan työvSenrvastafstcn laoEJCBtakfen' komoamiiBta. ProlestilausuQto ' f, ./v/;:v::-:-:'Vv i::^:: fi^•,i^^•::;>-:^<:^')^:vi•cf^.^r::^^)^:^^••:^•.^ i-^^ on seuraava: > ' • ^ «' ' "Tämä Lontoon ammattiuntoitten neuvoston toimeenpanevan komitean kokous, edustaen \l2O,00O työllistä, jotka ' kuuluvat tähän JäixJ^stöön, p^testeeraa mitä ,vohnaldcafaitamitt äskeistä kapitalistiluokan menettelyä vastaan, sen'vangiteski holtittomasti kaksitoista Kommunistipuolueen jä- : scntfi, aktiivista taistelkaa tyihräen-luokan llikkeeäsä. , ^ , "Me ilmaisemme täten käsityksemme olevan, että näille - miehille - on .tehty vakavaa vääryyttä jä kehotamme kansallista T^6väenpuo!a. etta ja parlamentin: työväenpaoluet»//: ta sekä yleistä ammättlunioltten kongressia kutsumaan koolle'kalkkia'työväenjärjestöjä (käsittEv^lEOt ^ kouksen» tarkotakseIXft oae^f >lidr-littämättömään vastarintaaii va^igit-, 'semisia ja mitä taantomukselUslm-man hallituksen uhkauk^ja vastaan. "Tällainen Icai^satllnen^ l^nfereiis-' vostoon kuuluvainJ^tjestdjen^iollsi i / , , tehdä voltavaiisa tämän',' konfercnsy-L-^ f/^ sin kooUekutsujtnlsen hyväksi. Täten\ voidaan luoda välttämätön koneisto^ mikä tarvitaan vangfttjjjen p e r i en /rapauttamiseksi ja aaadäkaemme ai- -Icaan heti seUaisten ta^AtomutoelUs^ / ten lakien kumoamisen'&atn'on vi-t707 kapinaTaki, mtnkS nojftltaraä. mu työläiset vangittiin.**^' Martin Hendrieks . hotelli palanut Etocnpäln-lehdelle 'lähetetty s3h-kösanomatieto kertoo, että toveri. Martin Hendricksonin omistan» ho^ teili Asterinsa, 'FIA., on patannt^ perlstoksiaan myöten. Toveri Hendrickson Ilmoni, että rakennus oli vain vähäisessä vakautuksessa, joten omaisuasnienetys on huomattava. HEINÄNSIEMENEN KXYTTO LAAJENEE VENXJMXA Fort William, Ont, — Toisen kerran koko Canadan viljankuletuksen historiassa on purjehduskauden aikana täältä lähetetty ulos enemmän kuin 300 m/ljoonaa bushelia viljaa, V/ 1923 oli entinei» rekordivuosi vil-janloiletuksessa, / mutta viime: vuonna kuletettiin yli 7 miljoonaii bushelia enemmän kuiri v. 1923. Viime purjehduskautena kuletet* tSin kaikkiaan iÖ7 Bl6,034 bushelia viljaa, huolimatta huonoista ilmas-tosuhtelsta' lännellä viljankorjttuai^ kana, joka suuresti vaikeutti viljan käsittelyä. , . Canadalaiset alukset* kulettivat kaikkiaan 866 laivalastia, verrattuna amerikalaisiin aluksiin, jotka ku- /'Polltlkcnin'" saaman säbkösano-lettivat ainoastaan 627 lalvalastia ?män mukaan on kysymys pltkäaikal-samalla ajalla. Seitsemän ulkoinaa-'*.sen saksalaisen |uot0n mVSntämises. laista laivaa kävi hakemassa viljalas-' tä'Venäjän 1calvosteolllsuadelIe,malr Moskova. — Ensi vuoden apilan-siemenen tarve on 700,000 puntaa. Valtio kuitenkin tästä tarpeesta voi tyydyttää .vain noin 40~5O prosenti/ tia. Omassakin maassa on paikp-tellen /koko suuria määriä/ apllansie. f meniä, niin että nykyään voidaan löytyvillä -slemehillä kylväli^ noin 30^00 desjatllnaa. Täten ei tarvitse tuoda ulkomailta siementä ko-* vin paljo. -Kylvöä kehitetään siten, lettä vuodeksi 1930 on jo saatavissa kotimaista siementä 4,000,0d0 puu-taa. « SAKSALAISTA LUOTTOA NEU-VOSTOVALLALLE tin, vieden listinss suoraan europa-laisiln satamiin. Canadalaiset alukset käsitteellvät suunnilleen' 9,000,000 bushelia enemmän kuin amerikalaiset alukset, vaan amerlkalaiset sensijaan, Msittelivät enemmän osan ^nisusta .ja/'canadalaiset stturemma;! osan^ kaurasta., ' K a ^ i tämä vilja oli enimmäkseen Europan malta vavte^, ja' kuletettiin sitä amerikaUlstetif satamietf kautta 162,703,060 bushelia, joka on 20,000,000 bushelia 'enennnin,jkpln mitä canadalaiset satainJit mtaU-ldL' sIttaUvät. Noltt' -vliriktnldettootea canadalaisesta pellavalta Yhdysvallois^. , >^ myytiin , yi nlttujen taollisunslaitosten /katselmuksen jälkeen, nyi erään saksalai sen teoUisuusybtymän /tohnoste ratkaistu; Luotto katetaan venäläisen mtfnganivleiyiln tuloilla. Mikäli luottoa voidaan myönUIä yaoden 1926 maaliskuuhun asti,' käiy tuotannon Icobottamlnen 30 pros. mahdolliseksi. K^;^//:-^^-m^^ AMERIKASSA 2(K2001HM> AUTOA ^ 'New York. - r "Motor Magazine'*- nlntlaen aikakaudehti' llmo1;taa Yh-y^ i^vaiiolssa olevan tällS haav^ aa^ tomobifleji 20,20^0,000. «HAOlovak «ellalsla jiatoj«. Jotka bii vfraUIs^ t^ldtsto^nittii* i •f '.•.'^;.v v'';;^..'.,': U. . V . . ./ m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-01-05-01