Vapaus, February 2, 1927

              Keskiviikkona, helmik. 2 p:n^-~Wed, Feb, 2 No. 13 — 1027
VAPAUS
C!«»?wTyn saonalaisen tySvaestdn ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy Sadboryssa, Ont^ maanantaina, keskmikkona
Ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. KEU^ ABVO VAARA.
Begjstered at the Post Office Department, Ottawa,
•a «eeond class matter. - . .
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish WoTkers in Canada
Udied in Sudbury, Ont, every Monday, Wed
•iSii Priday. '• - - -
I S
f 13 *
il A
li J
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1.00 kerta. 92J}0 kaksl-^ kertaa,
Aviöliittoonmeoo ilmotokset 50c palstatnnnm.
Nimenmautosilmotakset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1-00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolcmanilmotukset $2.tfD kerta, $50c IZsämaksn
kittoslanseelta tai muistovärsyltä.
Balutaantiedot Ja osoteilmorakset 50c kerta, $1.00
kolme kert&a.
Tilapäisilmottaiien ja ilmotasakentttrarien on, vaa-dittaeaea.
lähetettävä flmotUBhinta etnkäteen.
TILAUOTINNAT: /
• Canadaan.yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c
Thdysvaltoilfin ja Suomeen, ykd vk. $6.50, pooli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, JMta el seuraa raha, ei tulla lähettämään,
naitäi .aiciamiesten jojHa on takaukset.
• Vapauden konttori ja toimitus: Liber^ Bldg Lome
at. Puhelin 1038. PostioBote; Box 69, Sudbury, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten jpttää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tifetalna ja
perjantain lehteen torHtaina^kellb 12 palväUa.
''General advertising rates 76c per coL ineh. Ui«
oimum char^ for sin^e Insertion 75c. The Vxipaus
Ui the best advcrtisine medium amon^; the Hnniah
PMnfe in Canada. . - ' • " ' ' V
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per>
•oonallisella nnnellä.
J. V. KANWASTO;_Liikkeenhoitala.
m
mm
''MaaOma räjähtää^ sanoo
professori
'Esitelmöidessään äskettäin Ottajassa sanoi profes­sori
Stephen Leacodc, etta maailma on menossa tuhoa
. kohti. Ellei rildcauden jaon pulmaa ratkaista, saiioi
^ han, «räjähtää maailma». Hän kuvaili tätä ttaloudel-
: lis.sti väärää maailmaa», missä me elänmie ja julisti,
että perinpohjin arvostelless^nme sitä «on meidän
mentävä ainakin niin kauaksi kuin kommunistit ja so­sialistit
».
«Me emme voi analysoida maailmaa ja havaita siinä
oikeutta,'emmekä me voi ratkaista yhteiskunnaUiäen
vääryyden pulmaa kieltämällä sen olemassaoloa», sa­noi
professori. «Me elämme monien voimien ihmeel­lisessä
sekcsotkuBsa, TeolHsuuskoneistdn sokeat voi­mat
ovat menossa kontrollinmiie ulottunuitt«;mtlle ja si*
täkin enemmän on olemassa tarve lr<ida taloudellisen
aatttien järjestö kamppailemaan täiriSn' tavattoman jpul-man
kanssa.» • "^
Arvon professorimme täten myöntää kaiken porva­rillisen
taloustieteen "varairikon, kun se joutuu vastakr
kain nykyaikaisen teollisuuskapitalismin n(»tattamien
pulmien kanssa. Mutta tämä «taloudellinen aate», jota
professori kaipaa, on Jo luotu ja käyttävät työläiset
sita sangen tehokkaasti taistelle^an kapitalismia' vas­taan,
huomauttaa asian johdosta Daily Worker. & on
marxilaisuus. Prof. Lcacock ei kuitenkaan voi tunnus­taa
marxilaisuutta, koska se vaatii kapitalistisen järjes­telmän:
hävittämistä. Ja niin jaa arvon professbrin^Die
kokonaan taloustiedettä vaille.
Professori ilmaisee tuntevansa kapitalistisen järjes­telmän
tuhon kiertämättömyyden, mutta hän on sokea
kaikkeen muuhun nähden. •
lisistä pyrkimyksistä, selitti VoroAilov, että vihamieli­siä
fasci=tisia läx}estölä muodostetaan Venäjän raja­valtioissa.
Hän myönsi, että Neuvostoliiton • \-ihoIliset
voivat käyttää hyväkseen hänen sanojaan todistaakseen
niillä Venäjän muka harjottavan «punaisia luiperialiS'
mia», mutta sille ei mahda mitään. Neuvostohallitus
ei haluaisi ii5ätä.:^armeiaa eikä imlläan tavalla uhata
naapurimaita, mutta kansan on ymmärrettävä välitön
vaara.
Vaikka eräissä piireissä pyritäänkin Voroshilovin
puhe selittämään Hiotteluksi, jonka tarkotuksena on in
nostuksen syimyttäminen ilmailuliitossa, ei kuitenkaan
voida kieltää sitä tosiasiaa, että kapitalistivallat. Eng­lannin
johdolla, punovat uusia juonia Neuvostoliittoa
vastaan ja että ne mahdollisesti jo keväällä katsovat
tilaisuuden otolliseksi yleisen hyökkäyksen alkamiselle.
toimipaikkoja vain venuksiUe"
Yhdysvalloissa
Eräässä kokouksessa, jonka olj järjestänyt Nationa
Committec of Bureaus of Oecupation, selitti eräs edus­taja
kokeraustietä päässeensä selvillei^ että -konltoritöi
hin, enempää kuin muihinkaan töihin, ei tahdo päästä
tyttö, ellei han omaa kelpo vartaloa ja kasvonpiirteitä
selittäen edustaja edelleen, että julkeus täseä suhteessa
näkyy lisääntyvän, riittävästi kun on tarjokkaita. «Mie
hiset apollot konttoreissa edelleenkin vaativat venuksia
tifkien ääreen», selitti hän.
Epäilemättä asia on niin. Sen palkkapennin edestä,
minkä palkaksi saa, täytyy naistyöläisen omata fvysil
lisiäkin ominaisuuksia. Jotka vastaisivat elostelir.ta ma­kua.
Taipumus tehdä tällaisia vaatimuksia on yleinen
amerikalaisbsa liikemiespiireissä. Jos palkkaorjuudes
sa elävä, vaiennettu naisorjien legioona kertoisi, mitä
kaikkea noiden komeiden konttoreiden seinien sisällä
tapahtuu, millaisia murhenäytelmiä niissä esitetään
niin varmaankin heräisi inho näitä «Apollo»-rois!oja
vastaan. Mutta amerikalaista naista, työläisnaista, ei
innosta vielä vallankuihous, kuten hänen venäläistä sis­koaan.
Sen: sijaan, että hän yrittäisi järjestyi hän alis-tuii
mitä vastenmielisimmän fyysillisen tarkkailun jc
turmeltuneiden isäntien mielivallan uhriksi. Neuvosto­liiton
työläisnaista kaunistaa suoritettu vallankumous-työ
-— araerikalainen nainen -on toistaiseksi täydellinen
orja. —^Työm. .
Ei periksi taaiitumuksene
Lewis on ilmottanut levennellen, että hänen masiinan­sa
on voittanut Amerikan kaivostyöläisten liiton virkai­lijain
vaaleissa. Tämän.masiinan menettelyt ovat tun­nettuja,
ova!pa ne tuttuja hiilenkaivajien järjestön jä-se^^
joukoillekin. Tästä syystä on tyytymättömyys jä-eenjoukoissa
sUuri ja, sen kannustamana ön eräissä pal^
koissa herännyt kilpailevan unionismin ajatuskin.
Multa tunnettu taistelija Alexander Hovrat varottaa
hiilenkaivajia tuosta. LaborUnilyissa kirjottaa häp
asiasta,ni.in. seuraavaa: ,
«Voidaan varmuudella sjinoa, että jos oikein äänet
laehettaisiin, osottaisi se. eitä johti Brophy .(edistys-mielistea
ehdokas) on tullut valituksi yleisrnaalliseksi
presidentiksi ia vielä tuhansia ääniä jäisi ylikin. Mai-n.
irjcn" mr.an kaikissa osissa pitäisi tietää se mädännäi-syys.
jota liiton vaaleissa harjotettiin.
«Monet jäsenistämme ovat kyllästyneet siihen ta­paan^
jolla niainarien järjestön asioita hoidetaan. Muu­tamilla
alueilla kuullaan puhetta kilpailemista unioista.
Tämä kuitenkin on vakava erehdys. El mitään voida
saavuttaa kilpail«^'an unionismin kautta. Meidän on
pysyttävä hiilenkaivajain uniossa ja jatkettava taistelua
sellaisten menettelyjen puolesta, joitten mielestämme
tulee johtaa järjestöämme.
«Työtä on runsaasti tehtävänämme. Ei mitään an­tautumista!
Jos mielimme mennä eteenpäin, on mei­dän
jatkettava taistelua kunnes jokainen mainari Ame­rikan
mantereella on saatu liittymään United Mine
Workers-liiton lipun juurelle.»
Kuomintan^-puölue kuritta^
hajottajia
Amerikan kuomintang-puolueesta, joka on |Kiinan
kansallis>'allankumouksellisen puolueen liaara-|ärjestö,
on; erotiettu kaksi chicagolaista jäsentä kymmendbi vuo­deksi
sen tähden, että ovat osottaneet taipumiusta' oi-keistolaisiiuteen,
tiedotetaan Los Angelesista, missä kiio-mintang-
puolue ön ollut koolla. Erotetut jäsenet ovat
Tshing Ju Fung ja Tam Tdnig. Erikoiseksi rikokseksi
mainitaan se, että nämä jäsenet, tultuaan valituksi kuo-mintangin
edustajiksi Kantonissa viune vuonna pidet
tyyii kuomintangin raaailmanköngressiin, rikkoivat eväs­tyksensä,
menemällä. oikeistolaista kokouJkseen, jossa
suunniteltiin hajötuskeinöja Kantonin johtamaa kuo-mintangia
vaataan. \
Samanlaisen tuomion sai Leu Mu Wan, Amerikan
kuoi^intangin toimeenpanevan kpmiteai^ jäsen ja «Nuo­ri
Kiina»-nimisen sanomalehden toimittaja, joka oli
kannattanut, oikeistolaisia. . Ang Ah Wan-niminen jäsen
erotettiin järjestöstä pysyväisesti. , •
Konvenlsioni päätti pitää vuotuisen kuulustelun, jos­sa
punnitaan jokainen jäsen, jotta saadaan selvä siitä,
onko hän kclvpllinen toimimaan, kuomintangissa.
Eräitten tietojen mukaan kuuluu kuomintang-puolu-eeseen
noin seitsemänkymmentä jjirosenttia kaikista Ca-nadassa
olevista kiinalaisista. ,
fcift
Yoroshilov myös varottanut sodan-vaarasta
«Tämän järjestön tulisi ottaa tehtäväkseen koko
maan militarisoimisen», kerrotaan puolustusmmbteri
V N e u v o s t o l i i t o n ^ ilmailuliiton
> ^kokouks^sa ^pitämässään puheessa. Puolustuskomisari
myönsi, että hänen sanansa saattavat kuulua kummalli­silta,
koska neuvostohallituksen tiedetään pyrkivän rau­haan.
Hän sanoi sodanvaaran käyvän niin/uU(aa\'^i,
..etta Neuvostoliitto ei voi enää jättää, sitä huomioon­ottamatta.
—--^
Toistonaan vakuutukset neuvostohallituksen rauhal-
Kommunistit jatkavat toimintaansa
Italiassa
«Kumanitessa» kirjotetaan, että samaan aikaan, kun
sosialidemokraattien ja porvarillisten demokraattien
ääni on onnistuttu kokonaan vaientamaan Italiassa, ovat
kommunistit edelleenkin vilkkaassa toiminnassa. - Niin­pä
kolme päivää sen jälkeen, kun puolue oli jälleen
julistettu laittomaksi, vietti se Venäjän vallankumouk­sen
yhdeksättä vuosipäivää, vieläpä uhkarohkeudella,
joka hämmästytti itseään mustapaitaisiakin. Näiden
lehdistö» tuli täten vastoin tahtoansa pakotetuksi puhu­maan,
lukemattomista tehdaskokouksista ja lentolehtis­ten
joukkolevityksestä, lehtisistä ja kokouksista, joissa
korostettiin Venäjän proletariaatin yhdeksän vuotta sit­ten
saavuttamaa voittoa ja kehotettiin taisteluun fascis-mia
vastaan.
' Kommunistit eivät ole antaneet mahtikäskyjen yllät­tää
itseään, ja osottavat lukemattomin muodoin, ettei­vät
aio antaa pahimmankaan" terrorin vaientaa itseään."
— «Kiina ^alkaa olla liian vaarallinen maa kiusat­tavaksi.
Se alkaa tietää miten se- voi käyttää omaa-miaan
suunnattomia voimia. Lilkovallat ovat riistäneet
Kiinaa sellaisessa määrässä, mistä erT~maissa kotona-olevat
ihmiset tietävät .perin vähä. On'aikä, että Bri­tannia
ja Yhdysvallat yhdessä toteuttaisivat maailmalle
julkaisemat ohjelmansa tekemällä omassa maassaan
olevien kiinalaisten kanssa oikeudenmukaiset sopimuk­set.
»— «Toronto Daily Star.»
— Neuvostoliiton - hallituksen kerrotaan,^ ilmotlaneen
Kansainliitolle, että Neuvostoliitto ei tule ottamaan
osaa Genevessä toukokuun neljäntenä päivänä alkavaan
kansainväliseen taloudelliseen konferenssiin siitä S}7s>
tä, että kokous pidetään Sveitsissä, missä sen edustajat
eivät ole turvatut, ^itstä selviää, että Neuvostoliitto ei
ole unohtanut edustajansa, Yorovskin muiiiaa ja kiel­täytyy
lähettämästä edustajiaan Sv^tsiin, missä ne voi-vat
joutua imperialististen hallitusten kätyreitten mur-hattaxiksi.
Nustiohavit. iUkääpä unohtako
osaston haalilla pidettäviä naamio­huveja,
jotka panee toimeen Port
Arthurin naisjaosto, /niaisuudessa
jaetaan kolme palkintoa parhaSten
naamioiduille. Olin kokonaan unoh­taa
sanoa, että nämä ovat maa­nantain,
t.k,?'^päivän illalla-
TvöttomyyatilMtoa. Hallituksen
paikanvälitystoiinisto ilmottaa viime
kuun aikana välittäneensä töihin
200 miestä enemmän kuin vastaa­vana
kuuna viime vuonna. Kuinka
paljon voikaan noista numeroista
£aada väärin käsitystä, jos ne nie­l
a i s e ilman harkintaa. Niistä voi
ensi silmäyksellä otaksua, että t i ­lanne
on,-nykyään varsin hjrvä näil­lä
ympäristöillä ja että siitä on
johtunut suuri miesten töihin pes­taus.
M»tta katselkaamine .asiaa lähem­min.
Samassa tiedotuksessa ilmo-tetaan,
että suurin osa näistä mie­histä
on ollut metsään lähetettäviä
miehiä. Xyt kun katseleimne met­sätöitä;
niin pian tulemme huomaa­maan
miksi >metsään pestataajii nyky­ään
niin paljon enemmän miehiä kuin
vastaavalla ajalla viime vuonna.
Tänä vuonna jos koskaan kuulee
esim. jokaisen metsämiehen valit­tavan
E^maa, että metsät ovat ko­vin
olemattomat j a tavaton lumen
paljous tekee ihan mahdottomaksi
metsässä nykyään edes menojansa
tienata, etenkin mitä tulee paperi­puun
katkaisuun. Ja siksi mySs
miehet muuttelevat tavallista enem­pi
nykyään. On tapahtunut niin­kin,
että yhdet j a samat miehet
kiertävät 4—5 kertaa kuussa kau­pungissa
ja taasen takaisin kämpille.
N y t . useammassa tapauksessa otta­vat
ho pestin välitystoimistosta läh­teissään!
Sillä tavalla tulevat he
uudyestaan rekisteerattuatyohönmeni
jäin joukkoon. Numerot paisuvat
sillä tavalla suuriksi. Työhön ky­syntä
ei siis itse asiassa ole sen suu^
rempi kuin muinakaan talvina, mut­ta
miesten yhtämittainen muutte­leminen
pitää näennäisesti miesten
kysyntää suurena.
Kaupungissa on; kyllä-tänä>talw«ii
na olltit enempi 'töitä kuin muina
edellisinä talvina, mutta sittenkään
ei, työtä ole vielä siinä määrin, että
kaildti iperheiden isät" saisivat- sitä
tehdas- ^-Ön paljon • miehiä, jotka
ovat olleet Jouten jo syksystä, asti.
Paljon olisi vielä töitä saatava l i ­sää,
ei^nenkuin voidaan sanoa, että
!:aupurigissamme on vilkas aika ja
kaikille työtä.
kuollat. Työläinen Charles Sizio",
joka oh\ollut vuoden ajan työssä
Fort Williamin paperitehtaalla, sai
tapaturmaisen kuoleman. t.k. 27 päi­vän
iltapäivällä. Loukl^antunut
vietiin heti saiiraaläan, mutta kuoli,
siellä tuntoihinsa tulematta.
Vainaja oli kansallisuudeltaan ita­lialainen
j a asunut 'VVilliamissa.vuo­den
ajan.
Huomioonotettava. Osaston vtfo-sikokous
on pyytänyt huomautta­maan
kaikille niille henkilöille, jot­ka
ovat unohduksissa jättäneet
osaston paalille joko vaatteita tai
pääflyskenMä, että hakevat ne pois.
Talonmiehen ilmotuksen mukaan on
hänellä talletettuna pari -jäisten
kaulahuivia, useampi pari kalosseja,-
käsineitä, ynnä muita. Ifontakaa
omanne heti pois, muutoin talon­mies
tulee menettelemään niiden
kanssa kuin parhaaksi näkee, sellai­nen
en osaston kokouksen lupa hä­nellä.
— J .
Svomalaisten puolttejjneoien yh­teinen
kolcoas pidetään osaston huo-neustolla
helmikuun 6 päivä, siis
snnnuntai-illallä, alkaen tavalliseen
kokousaikaan 7.30. Saapukaapa ker­rankin
suomalaiset puoluejäsenet
joukolla tähän yhteiseen, kokouk­seen,
jossa useita tärkeitä puolue-aaioita
bn käsiteltävänä.
Osastoa niyttSmQ esittää "lauan-tai-
illalla helmikuun 5 päivä harvi­naisen
hauskan ja aiheeltaankin
puoleensa vetävän, "Perhoiskuume"
nimisen näytelmän, joka on kään­nös
ranskankielestä. Ne harvat hu­vinäytelmät,
jotka on ranskasta suo-
"mennettu, j a meilläkin aikaisemmin
on joitakin esitetty, ovat olleet ensi­luokkaisia
huvinäytelmiä, j a samalla
on niihin myös kätketty asiallinen
aihe.'* Perhoiskuume vie kuitenkin
ennen esitetyistä voiton, joten nSyt-^
tämön ystävät, 'täyttäkää katsomo
viimeistä tilaa myöten. Epäilemättä
tarjoo Perhoiskuume teille nautinto-i
rikkaan illan,
Ompelateura, joka jokainen kevät
pitää osaston taloudellisen puolen
tukemiseksi niin sanotut myyjäiset,
on alkanut toimintaan taasen tänä­kin
talvena kuten ennen. Nyt on
toiniinta jo täydessä käynnissä;
useat toverittaret pistelevät erilaisia
ompeluesineitä neula . punaisena.
Matta yhä tehostaakseen lukuisim-pien
kesken ompelenaista On ompe­luseuran
johtokunta päättänyt pitää
yhteiset ompelu- j a seurustelutilai­suudet
jokaisen viikon torstai-ilta
osiaston huoneustolla. Saapukaa siis
toverittaret joukolla näihin tilaii
suuksiin. Sieltä saa käsitöitä suo-ritetteyaisjBen,,
jokainen kenellä niitä
ei ole entuudestaan. Tilaisuuksissa
tarjoillaan kahvia, keskustellaan ja
hiukan vissiin pistetään tanssiksikiri
äinä välillä, että^ työ paremmin luis­taa.
Tilaisuudet alkavat joka torstai-
, ilta kello k a h d e k s a n j a ovat kaikki
niihin tervetulleita; Saapukaa .siis
joukolla, jotta ompeluseura on t i ­laisuudessa
saamaan töitä. tarpeeksi
paljon valmiiksi tuohon . niäärät^yn
entiseen aikaani toukokuun 24 päi­vään,
jolloin vissiin ^ seuraavatkin
myyjäiset tulevat pidettäväksi.
Suomalaiset van^etnraat, te,^ jotka,'
lapsenne lähetitte syyskaudella jou­luun
asti pioneerikouluun osaston
huoneustolle, ottakaapa huomioon ja
lähettäkää lapset jatkamaan koulua,
sillä on useita lapsia jotka eivät.jäl-^
keen joulun ole vielä ollenkaan o l ­leet
saapuvilla, vaikka koulu on ko-
^^koöntunut , jo . viisi kertaa jälestä:
joulun. Koulusta huoltavalla toimi­kunnalla
on tarkotus epettaa lap­sistamme
ennen kaikkea hyvässä jä­senyydessä
olevia pioneerijärjfötön
jäseniä, jotka kantavat pioneerijär-jestön
jäsenkorttia ,12 kuukautta
vuodessa,. kuten me isommatkin
puoluekorttia, joskaan keskikesällä
koulua ei voida jatkuvasti pitää,
mutta retkeilyjen j a juhlissa kulke­misen
kantta säilytetään lapsien y h ­teistoiminta.
foeltämättä meistä jokainen myön­tää
sen tosiasian, että jos varhai­sesta
lapsuudesta lapsiamme opete­taan
tuntemaan järjestelmän narin-kurisuus,
tulee heistä nuoruusikään-sä
saavuttua tulisieluisia taistelijoi­ta
proletariaatin riviin; eiksi lap­sien
on vallan tärkeää olla pioneeri-koulun
oppilaana jatkuvasti j a kul­kea
säännöllisesti koulussa, päästäk­seen
osalliseksi kaikista tarjottavis­ta
oppiaineista. — J .
Canadan Uotisten kannaga^ook-koa.
Suomen valkoisia, ei mySfe tääl­lä
moniaita - ole, j a n ^ ^otka ovat
Suomessa olleet. herrain narratta­vina,
ovat jo viisastuneet Ja kat-sovat
ivalla herrojen, pyydystämis-yrityksiä.
-
Suomalainen pappi on tä^Iä: myös
käynyt useasti, tai heitä « s käynyt
useampia. Ensin he ovat^ pötäneet;
puheita koirätorpissa, motta kanna­tus
on puuttunut. Heillä «n kanli-joina
oUut vain koiratorppien isän­tiä,
ehkä pyytäen anteeksi niitä töi­tä
mitä he ovat täällä tehneet suo-malaisten
. tvurmelemiseksi väkijuo-miila
ja siitä johtuvilla paheillx
Eri pai
TIMMINS, ONT.
' Lenin.Liebknecht-LuzembnrK-mni*-
to juhlaa vietettiin täällä suonialai-seUa
j a ukrainalaisella haaliUa. Suo­malaisella
haalilla oli yleisöä pal­jon.
Ohjelma oH enempi vakavab, mut
ta ei niin täysipainoista tilaisuuteen,
etteikö vakavampaa ja arvokkaam­paa
olisi voinut olla. Puhujain puu­te
tämänlaisiin tilaisuuksiin on tääl­lä
aina haittana. Vakaviin agitat-sioriitaaisuuksiin
pitäisi olla puhuja,
joka voisi ymmärrettävästi j a täy­sin
selvästi pulrua päivän merkityk­sestä.
Se pula on täällä korjattava
muplla ohjelmalla. '
UkrainalaistcnTtaalilla oli juhlar
konsertti, jossa oli yleisöä haali t u ­paten
täynnä. .Ukrainalaisten toi­minta
on muutenkin vilkasta.
Suomalainen agitatsiönikpmitea
päätti y viime' kokouksessaan asettaa
keräyslistat Suomen Työväen järjes­tä
jen Tiedonantajan hyväksi. Lehti
on avustuksen tarpeessa, sillä viime
vuoden lopulla, t u l i teki saie suu­ren
vahingon. •
Keräyslistoja on t ä ^ ä ollut liik­keellä
useita jä nuhin joutuu uh­raamaan
paljon, mutta, tämä :^n sik­si
tärkeä keräys; että sitä' e i pitäi­si'
sivuuttaa, .vaan "Ottaa huomioon.
Suomen sosialistinen työväenpuolue
j a sen lehdistö on ankarassa taiste­lussa
lahttureitavastE^n,: jotka kÖet-taia
äen 'tappaa;'7 iltfutta p;eidän työ­läisten
on sitä. tuettava; isillä sei lii­ke
di» Su aihoa^ j o ^ \ ajaa
todellista työväen' * luokkataistelu-asiaa.
-4- Jokaisesta solusta tulee
yksi kerääjä. . . ,
Canadan Uutista on 'ruvettu lä­hettämään
tänne joillekin suoma­laisille
tiläa.matta. Mistä, lienevät
sen omistajat saaneet osotteen.
Luulevatko he saavansa täällä sille
kannatusta? Tuskin! Sillä täällä
ollaan työstämme eläviä ihmisiä ja
tunnemme mitä on työ. Me tun­nemme
alituisen riiston, jonka uh'
rina olemme, luodessamme tuolta
maan syvyyksistä rikkanksia omis­tavalle
luokalTe. Siksi emme_ ha­lua
sellaisia sanomalehtiä, vaan t i ­laamme
ja luemme työväen omia
lehtiä.
Rinnan valtion, oikeuden ja kir­kon
kanssa suurta osaa näyttelee
vallitsevan luokan kädessä taide,
jolla samoin kuin edellisilläkin koet­tavat
pitää alempia luokkia kouris-saar..
Vaikka näin todellisuudessa
on, ei sitä porvaristo tunnusta, sa­moin
kuin se ei tunnusta laokka-diktatuuriansa.
Poi-varilliset tiede­miehet
niin tieteen kuin taiteenkin
alalla koettavat saarnata "puhdas­t
a " taidotta, vapaata kaikesta "pio-litiikasta",
luokkäluonteesta. Ta­paapa
rehellisiä työläisiä, jotka us­kovat,
.että juuri tällä alalla voi­daan
työskennellä yhdessä kapitalis-t
i e i kanssa. Yksinkertainen ihmi­nen?
c i löydä mitään luokkapiirrettä
taiteessa, ^ a u n i s maisemakuva on
yhtä hauska kapitalistille kuin työ-.
Iäisellekin. Hauska näytelraäkappa-le
ja sen hyvä-esitys antaa nautin­toa,
henkistä ravintoa j a lepoa mo-lemmill
© kapitalistisen yhteiskun­nan
-vastakkaisiin luokkiin kuuluvil­le
ihmisille. Näin tuntuu, kun kat­selemme
taidetta päältäpäin ja pin­tapuolisesti.
_ Tämä kysymys, enem-inän
kuin mikään muu, vaatii oi-ceata,
seikkaperäistä, mikroskooppi­sen
tarkkaa tutkimista, jotta voitai-
;siin-huomata sen todellinen puoli..
Syventyessä tarkastamaa tai­teen
liistoriallista kehi^stä hno-maa,
että sen s i ^ tö ja muoto evat
aiaa olleet muuttumassa ja nranttn»
vaisia aina sen mukaan, kun yh­teiskunnassa
on tapahtunut luiän-;
nös, jolloui vanha luokka on tehnyt
iteensä mitättömäksi ja uusi on as­tunut
tilalle. Kunakin määrättjrni
«}anjaksona voimme huomata tai­teessa
vallasaaolevan luokan koko­naisuudessaan.
Taide on ikäänkuin
peili, joka heijastaa kunkin luokan
pyrkimykset, kunkin luokan kukois­tus-
ja rappeutumis-, lapsuus- ja
vanhenerarshetket.
Feodaalinen taide- koettaa kylvää
ihmisiin alistuvaisuuden ja tottele­vaisuuden
tunteita ja kaikin tavoin
pyrkii kasvattamaan nöyriä usko­vaisia.
/
Porvarillinen taas asettaa etuti-lalle
"minä''-persoonan, joka taiste­lee
itsensä j a omaisuutensa puoles­ta,
t.s. kasvattaa yksilöllistä henkeä
ja täten vetää alempia luokkia, v i ­hollisiansa
suoranaisesta' taistelusta,-
tekee niistä "puolueettomia" tai toi­sessa
tapauksessa, sellaista joukkoa,
joka nykypäivinä marssii kaikissa
länsimaissa fascismilipuh alla.
Mutta miksi ei voi huomata por­varillisessa
taiteessa luokkaluonnet-ta
ilman-analyysia? Miksi sejpäälta-l
Ȋin tuntuu -**puhtaalta"?
Se johtuu ensiksikin siitä-, että
porvaristo on elänyt lapsuuden ajan
ja £en mukaan, kun se on tullut
varmaksi vallastaan ja taloudellises­ti
voimistunut; on' myös taiteessa
tapahtunut muutoksia. Luokkaluon-ne,.
joka alussa joka puolelta pursui
ulos, tuli nyt puettua peitettyyn
muotoon. Taiteesta talee v elämiin
"koriste". Tä^öin porvaristo on hy­väntahtoinen
^kaikille •'korkean" tai­teen
esittäjille, jotka syöttävät pro­letariaatille
puhdasta myrkkyä ma­kean
leivoksen muodossa.
.Toisdcd^faiäe eroaa valtiosta ja
oikendest^.m^ etta sen vaikutus
on eri -ä^n^ä havaittavissa. Sen jo>
Nyt on pappi pitänyt puheita kir-*
kossa, mutta kuulijakuntaa ei ole
sielläkään.
Työläiset eivät voi kannattaa mies­tä,
joka lupaa meille pairempia olo­suhteita
kuolemamme jSlestä, vaik­ka
me tarvitsemme niitä Jiyt elä­mämme
aikana. Jotkut cvat uteli­aisuuden
takia käyneet pappia kua
lemassa, mutta ei suinkaan hän de
niitä limpaikseen lukentit. Pappi
on tehnyt kovaa agiteeransta amal-leen,
kulkien missä on vaan tavan­nut
ja Mullub suomalaisia asusta­van.
Hän on etsinyt hiljan iSoo-mesta
tulleitia. Sanoi rriitten ole­van
vielä jumalisia, matta enemin
a i k ^ täällä olleet niin* paatuneita,
että ei ole missään ennen nähnyt
Suomen yalkosankarit tietenkin oS-sivat
hänelle olleet haluttua tava­raa.
Sillä naapurikylässämme mis­sä
heitä on, pitävät papit kirkon­menoja
heidän olinpaikoissaan.
Me • työläiset tiedämme poppiea
olevan työväenluokan vastustajia ja
sortajia j a siksi emme voi kannat­taa
heitä. Vasta sitte, kuin te rc-peatte
meidän työläisten elämään,
joka on kurjuutta ja kärsimystä J
täynnä, hakemaan parannusta, mini
yhdymme teidän kuulijoiksenne, ]
mutta ensin on teidän tehtävä täy­si
käänne siitä mistä puhutte. Tyln j
jät taivaalliset ilon lupaukset eivät j
meitä tyydytä.
* Timminsin osuuskaupan vaosiko-l
kous pidetään Timminsin «uomalai-l
sieri osasen haalilla auonuntaina il
p mä helmik.; 'alkaen fceUo 7 illallal
Kokouksessa luetaan viime voodesl
toimintakertomus, keskustellaan mi
johdosta ja, jos tarpcolliseksi näi-j
dään, arvostellaan _ viiipe vuode
johtokuntaa'-'^ja virkailijoita. VaKj
taaii johtokunta;, tälle vuodelle, suo
nitellaan ja keskustellaan os
kaupaii tulevasta toiminnasta,
tataiÖriityän teosta ynnä muusta.
Yksi tärkeimmistä kckouksesj
esille ' tulevista asioista tulee
maäxi vaate- j a kenkäkaupan laiti
miuen osuuskaupan yhte)
Näistä - taväröisia, kuten työv
eist j a kengistä,- joudumme
mäah hyvinkin huikeita hintoja-:
öityisille kauppiaille.. T^laiseen^
varaan sisältyy suurempi my
voitto j a ne ovat helpompia,
passa käsitellä, kuin esim. ruc
vara. Vaatteita tarvitsemme i<i
päivä. ' Miksi eihme hankkisi-kin
itsellemme yhteistoiminnalla]
suuskaupan välityksellä? Siis i
k i työläiset, naiset Ja miehet,
kainen^ ihminen tuntee itsessään,
mutta ei huomaa. Sen vaikutus on'
jokapäiväinen ja pysyväinen, sillä
taiteen ideologisia basilleja leijai­lee
yhteiskunnassa yhtä paljon kuin
atoomeja ilmassa. Samoin kuin ta­pahtuu
ilman vaihtuminen keuhkois­samme
tahdostamme riippumatta,
samoin tapahtuu myös taiteen vai­kutus
meidän tunne-elämässämme.
Sen sijaan valtion: j a oikeuden vai­kutus
on enenamän vaihtelevainen,
joka riippuu, kasvaa j a laskee: aina
sen mukaan, mitenkä kehittsrvät
tuotantovoimien, j a tuotantosuhtei­den
väliset ristiriidat,-/ ja ' samalla
se ilmenee konkreettisena —r-^ sjokö
giljotiinin, sähkötuolin tai vankia
kopin muodossa.
Merkitseekö taiteen . vaikutuksen
epäjconkreettisuus sen , määrällistä
vähyyttä? E i . Päinvastoin taiteen
vaikutus on mitä suurempi j a voi­makkaampi,
sillä se on sellainen
luökka-ase,' jolla .lyödään . ihmisen
kipeämpään kohtaan — tunteisiin.
Venäjän vallankumous j a kansa-laissodanvuodet
ovat sielvinä esi­merkkeinä
siitä, mitenkä suurta
osaa näyttelee taide, mitenkä suu­resta
merkityksestä on ollut Venä­jän
proletariaatille oikean suunnan
ottaminen tälläkin alalla. Venäjällä^
jossa suurimman osan väestöstä
muodostaa . talonpöikaisto ja jossa
proletariaatti oli pakotetta pitkä­aikaisen'
imperialistisen, tuhosodan
jälkeen taistelemaan koko kapita­listista—
maailmaa vastaan ja Jossa
proletariaatin, ja talonpoikaiston vä­lisen
-liiton lujittaioinen "öfi^-pfole-taaiisen
; valiankumooksen ' voiton
|>äaehto> ' on todettava, että seTdn
rvShäinen, mita oli taistojen Imohnn*
nassa'saavutettu taiteen alalla^ osot-ti
^mirta apua proletaariselle yai-lankanvrakselle.
' , . '
Parhaimpina ag^taattöreihicf'oUröt
Denin maalaamat plakaatit kapita­listeista,
pomeshikoista, papeista ;
y/m. Katsellen näitä Venäjän lu
taidotonkin talonpoikaisto
päivältä, seurasi kansainvälisiä
pahtumia. .-Näistä kuvista se ii
kuin luki kapitalistien tarApti
Samalla muistuivat mieleen he
heat päivät j a vuodet, jolloin
meshildta- oli isäntänä maalla,:
loin viimeinenkin lehmä vietiin
suksi veroista. Muistui ksiihfisj
na "Siperia", jonne satoja, jsj
hansia ihmisiä kahleet kiis
talvipakkasella tai sateisina
nä' kuljetettiin eta..ppitietä ikoij
vankeuteen. Muistui tammikat
ririen sunnuntai. Näitä aikoja
tellessa" Venäjän lukutaidotoniij
lonpoika tiesi, mitä seuraa, jos[
taa porvaristo, jos \palaa
huolimatta kurjuudesta sekä ns
hän jätti kotinsa j a kontunsaJ
satojen virstojen päästä saap^
paaehtoisena ilmottautumaan
Armeiaan.
Pienempää osaa ei näyteHyj
lankumouksellinen kirjallisuo'
E löydy yhtÄän kylää, yht
meätä kolkkaa Venäjältä,
tunhettiaisi Penajam Bedn]^
tuota puoluerunoilijaa. Häoe
nojaan päivä päivältä seur
na jän talonpoikaisto. Ne
leet runoja sanan Varsinais
Idtyksessä. Ne -olivat
P«vän tapahtumat, veroJ
pienessä mitättömästä pikko
ta anureen vaÖankumoul
tulivat tapahtumat hausi
marrettavässä muodossa
^ölSiselle ja talbnpojallc
sitä, ei^te^penlam oli byv»j
poikaistött ystävä; oli hän ^
vä sotilas.: 1^ "J"
Ia" .*)^ hän elähytti vihollise|
ta ; perääntyneitä/ väsyn0l»|
j o i ^ o j a ja vei ne uudestöjj
toon. -"Demjam yksinään
Kn
40e
ket
aad
bet
'xca
pai
i
•o!
tie
UI
n
T
^»
B
SS
n
tj
k
V
V
k
1
1
• j
I
<
•) ©emjamBedn:^ iM
In, jota erikoisesti meriväq
tilaat lauloivat.