Vapaus, April 8, 1927

              Siva4 Perjantaina, Iiidtiik. 8 panä—Riday, April 8 No. 41 1927
VAPAUS
Cknadan saomaUusen työväest6n ainoa äänenkaonattaja,
OmeBtyy Sadbutyssa, OnL, maanantaina, keskiviilckona
2» perjantaina.
T o i m i t t a j a t ;
a G. NEIL. ARVO VAARA.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
ma eeeond class matter. ' • ' - '
1 VAPAUS (Liberty)
The dnly organ of Finnish Workers in Canada. Pab-l&
hed i n Sadbnry, Ont., every Monday, Wednesday
cad Friday. •
TILAUSHINNAT:
C»nadaan yksi vk. ?4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
f 1^0. Ja yksi kk. 75e.
Yhdysvaltoihin j a Saomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk,
,«|X>Oitt kolme kk. $1.76. '
TOhnksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
^asiamiesten joilla on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotokset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Avxoliittoonmeno ilmotukset 60c palstatnuma.
Nimenmuntosilmotokset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa. $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotnksec $1.00 kerta.
Kaolemanilmotukset $2.00 kerta, $60e lisämaksu
kiitosIauseeltB tai moistovärsyltä.
Balolnantiedot ja osoteilmotnkset 50c kerta, $1.00
kolme' kertaa.
Tilapäisilmottajien ja flmotnsakenttourien on, vaa*
dittaessa. lähetettävä llmotushlnta etukäteen.
Ceneral advertising rates 76c per eol. incb. Mi-oiaam
charge for sine^e insertion 76e. The Vapana
b . the bcst adverttsing mediam among the Finnish
People ia Canada.
Maanantain lehteen alottnjen {hnotostea pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lebteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päJvällä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
Canadassa johtanut. Yhä lukuisammat canadalaiset
-idilaat. ovat muodostuneet yhdysvaltalaisten tuotteiden
kokoomispaikoiksi. Toisissa tapauksissa tuotetaan maa­han
vain, pääomaa j a sitä vastaan ei ole asetettu vielä
suojelustullia. BriUiSäinexi pääoma joutuu omilla lai-tumillaankJn
kobtaainaan amerikalaisen kilpailijan,
jonka kanssa se tahtoo joutua alakynteen kaikkialla.
Kysymys on todella vakavasta taistelusta brittiläisen
ja amerikalaisen rahapääoman välillä.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kftjeeseenne, Idrjottakaa uadelleen liikkeenhoitajan per-
•ooaalliMlltt^ nimellä. '
J. y. K A N N A S T O . tiijaceenhoitala.
Yhdysvaltain hiitiparcionien hyök­käys
kaivostyöläisiä v a s ^
SaartoHike United Mine WorkerS'liiton hävittämi-adcsi
on alkanut, Jurjottaa Daily Worker toimituskir-
Sulkemalla kaivoksia ja kieltääntymallaniaksamasta
kaivosmiefaille entisen sopimuksen määräämää palkkaa
kaivosten ombtajat taistelevat ei ainoastaan hiilenkai-vajain
liiton, mutta myöskin koko Amerikan tyoyäen-.
liikkeen murskaamiseksi. Siitä lähtien, -kan neuvottelut-'
sopimuksen uudistamisesta alotettiin, on paljastunju^'
työnantajien taiicotuksena olevan joko hajottaa taikka
hallita. Hiiliparoontt esiintyvät päättäväisinä palkkö-^
jen alentamiseksi ja sellaisten muutosten aikaansaaiqJp
seksi tuotantotekniSckaan, mitkä suuresti alentaisivat
tuotantokustannuksia, sitoisivat union työn nope^uttaf»
missuunnitelmiin taikka — inurskata union heikon
vastustuksen ja^siinä sivussa pystyttää entista ankaram-
.mat feodaaliset suhteet kaiyoskämpikoille, ennenkun
' union Ja8(eniist& .
Kaivöiunlesti^^ taistelu :4^n katkluen. järjest^eitten työ-
Iäisten, taistelua, v Jos hiUeiikaivajain' liitto näännyte­tään,
niin siitä epäilemättä seuraa maanlaajuinen hyök-ka)'
a kaikkia työväenunioita vastaam'
^ Kaivosmiehet joutuivat sangen kummalliseen; ase­maani
He joutuivat taisteluun, mitä on tvjaikea voittaa.'
Kansallista hiilikaivostyöläbten Idtkoa 'ei juHsit^^
Kaikkia hiilialueita. käsittävällä laikolla olisi suuri nos^i
tattava' voima riinKyvin kaivosmleHiin' jcuin kaikktin
järjestyneisiin työläsiin liähden. Kaivosmi^en un.i^^
virkailijoitten heikkouden ja taisteltilialuttomuud^en tä-'
kia jätettiin hiiliparooneille tilaisuus alotteen tekemi­seen^
Tästä johtuu, että kaivosmiesten liitto on tur­mellut
kaivajien taistelun. Se on tehnyt useita turmiol­lisia
myonn>tyksiä, kuten piirittäiset sopimukset ja
hyväksynyt hiostuttamisjärjestelman, ennen taistelun
alkamisia. Näin on heikennetty union suhdetta taiste­luun.
On melkein mahdotonta saada kohotetuksi kan­sallisen
sopimuksen tunnus tämän taistelun kestäessä.
Kaivosmiehet voittaisivat' tämän taistelun kohotta­malla
työnantajia vastaan voimakkaimman aseen: ei
union alueitten kaivajien järj^tämisen ja lakon. Jos
100,000 kaivostyöläisiä West Virginiassa ja Kehtuckys
sä voitaisiin järjestää kaliden seuraavan kuukauden ai
-kana; niin siten voitaisiin pakottaa työnantajat taipu­maan
kaivosmiesten ehtoihin. Tämän ohjelman kohotti
«pclas!akaa unio»-liike jo aikaisin viime kesänä. Jos
tuota: Lemsin koneisto olisi noudattanut, niin siitä
olisi .tuloksena kaivostyöläisten yhteinen rintama, yh­distetyin
voimin ja yksin tunnuksin. Vielä nytkin piisi
sopi\'a aika tuon ohjelman toteuttamiseen.
Huomioita ja huomautuksia
Utshanissa, Kiinassa, äskettäin koolla olleessa Hu-bein
maakunnap talonpoikien neuvottelukokötdcsessa,
minkä ~avaanusen kunniaksi kaupungissa järjestettiin
suuri mielenosotuskulkue, johon otti osaa noin kaksi­sataatuhatta
työläistä ja talonpoikaa, oli sat^cuusikym-mentä
edustajaa, edustaen kahdeksaasataatuhatta talon­poikaa.
Neuvottelukokouksessa käsiteltiin maan vuok­ran
alentamt9l&- koskevia kysymyksiä ja vaadittiin ryh­dyttäväksi
tarmt^ckaaseen taisteluun korkeita veroja
periviä tilanherroja vastaan. Edelleen vaadittiin vasta­vallankumouksellisten
omaisuuksien takavarikoimista,
tilanherrain joiddcojen aseistariisumista ja talonpoikais
ton aseistamista tilanherroja vastaan.
Menestyäcseen on Kiinan kansallinen vallankumous­liike
tarvinnut ja tulee edelleenkin tarvitsemaan maan
satamiljoonaisen talonpoikaiston suurten joulduijen
kannattdcsen ja tuen, sillä vain sen turvin voi tämä lii­ke,
jonka ciunenässä on kumouksellisempi, mutta pal­joa
vähäldcuisempi teollisuusproletariaatti, voittaa ja
säilyttää saavutuksensa. Edellämainitun Hubein maa­kunnan
talonpoikien neuvottelukokouksen kanssa sa­moihin
aikoihin pidettiin myös Shansin maakunnan
talonpoikien neuvottelukokous, missä »edustettuina ol­leet
talonpoikaisjärjestöt päättivät liittyä Talonpoikien
kansainväliseen ja tähtäsivät kaildci päätöksensä ulko­maisia
imperialisteja ja hiiden kiinalaisia icätyreitä
vastaan sekä niinikään vaativat taIonpoikaisjöuk!^ojen
aseistamista.
Manitoban maakunnan lainlaatijakunnassa hyljättiin
äsk^täm työväenedustaja S. J^ Farmerin esitys laihlaa
tijakunnan jäsenehdokkailta vaaditun kahdensadan dol­larin
vaalitalletuksen poistamiseksi. Konservatiivit jä
^'^ibeiraaUt kekä niin kutsutut «edistysmieliset», joitten
todellinen paikka olisi jommankumman porvarispuo-lueeiii
riy<^issä, päättivät, että puoluekoneistot voivat
helposti koota kaksisataa dollaria ; tähän tarkotukseen,
mutts^ tamä.ei ole niinkään helppoa työväenpiiqihl^Ue^
jöi^ca.^täytyy rahastonsa kerätä viisistä ja kymmenistä
senteistä.. Koska vaalitalletus on haittana työväen itse
naiselle poliittiselle toiminnalle, niin hyljättiin esitys
sen poistamisesta Manitobassa, vaikka jotkut toiset
maakunnat, kuteit Ontario, ovat sen poistaneet.
**B. and O.^-suunnitelma perinpohjaisesti käy­täntöön
Canadan kansallisella rautatiellä
Canadalainen tullipolitiikka arvos-teltayaiui
. Konservatiivit oman ttälipolitiikkahsa arvostelijoitta
Kuten tiedetään, voidaan hrittiläisen valt^nnan
maiden rajojen sisällä kuljettaa tavaroita maasta toi­seen
halvemmilla tullimaksuilla kum on asianlaita ta­varoita
mubta maista tuotaessa. Tämä etuoikeutettu
brittiläisen maiden tullipolitiikka on ollut etupäässä
konservatiivien lempimä. Siitä johtuu, että muun muas­sa
canadalaiset autot kilpailevat brittiläisissä maissa
Englannissa valmistettujen autojen kanssa. Siitä joh­tuu
edelleen, että monet amerikalaiset liikeyritykset
ovat perustaneet haaraliikkeitä Canadaan, jotta cana-dalaisis&
a tehtaissa valmistelut tuotteet voitaisiin kul-jeUaa
halvemmilla tullimaksuilla brittiläisen valtakun­nan
maihin kuin rajan takana valmistetut.
Njt on Englannin parlamentissa muutamien konser­vatiivien
taholta nostettu kysym3^ canadalaisten auto­jen
alkuperästä ja väitelty niitä yhdys\allalaisiksi.
Hallituksen taholta on selitelty ainakin 25 prosenttia
edustavan autoissa canadalaista tuotetta. Hallitusta on
pyydelty selittämään asia kaikessa laajuudessaan.
Konser\^aliivit väittävät, että suojelustullipolitiifcan
< '€säiadaii työväenpuolueen Calgaryn keskusneuvoston
eräät virkailijat ja varsinkin sen puheenjohtaja ovat
muutamien kuukausien ajan, väsymättömästi vastusta­neet
sitä^etta paikallisjärjestö noudattaisi hyökkäävää
bhjelmaa^^ tulleessa kirjeessä.
Keskusnetivoston äskeisessii kokouksessa oli s ^ toi-meenpaney^
lkomitea velvotettu yhteisen kokouksen pi-täimseen
työttömien paikallisiin keskusneuvoston Jcans-sa,';'
tar^^ tutkia ma^untahallittdcsen fyöttö-mifn
Järjestön jäseniä kohtaan harjottämaa ])uolueelr
-lista menettelyä. Mutta toimeenpaneva komitea ei ol­lut
eäes koikoontunut, joten tahallinen sahoteerau&oii
ilmeistä. • ' •' •, . ^ / v ' . : .^
«On hyvin selvää», sanotaan edellämainitussa kir­jeessä,
«että tällainen menettely ei voi eikä saa jatkua.
TyöväeApuolueen periaa^eille annetaan palttua, ja kui-tenkjn
tämä järjestö kantaa työväenjärjestön nimeä.;
Jokaiselle, jolla on silmät nähdä, on selvää, että sitä
käytetään vain eräitten henkilöitten saamiseksi >-irkoi
hin eli toisin sanoen vaalikoneistona. Edustajien tulisi
pitää huoli siitä, että' nämä viricailijat täyttävät teh­tävänsä
tai tulevat-erotetuiksi, sillä muuten eivät he voi
täyttää niiden toivomuksia, joita he edustavat.» Tua
ar\*ostelu sisältää hyiän toimintaohjeen tällaisia ta­pauksia
varten ja sitä tulee järjestyneitten työläisten
oppia seuraamaan.
Eautatietyöläisten hiestyttämis-systeemi,
jota hiljalleen on toten-tetta
C. N . R : n paja-, veturitalli-,
ratapiha- y.m. |yöläisiin nähden, p i ­täisi
pantaman käytäntöön perin­pohjaisesti;
tämän vuoden aikana
myös radankorjaajäin keskuudessa.
Tämä B. and jO.-suqnnitelman käy-täntöönpano
kuin myöskin sen käytän
nällise:t puolet työläisfin nähden on jo
öllat pitemmän'.aikaa rautatle^öläis-ten
veljesliiton vanhoillisten virkai­lijain:
tarldistettavana lausunnon an­tamista
varten joko hyväksyä tai
hyljätä se union puolesta. Vuosia
on kulunut siitä kuin nämä "työ-väenmiehet"
lupasivat antaa lau­suntonsa
tästä hiestyttämissystee-mistä,
mutta ei vielä ole sitä " l o ­pullista
lausuntoa-" annetta. J a tok­kopa
sitä tullaan antamaankaan.
Hiljaisuudessa rautatiejärjestebnäl-ie
sanotaan: "B._ and O.-suunnitel-ma
on meidän periaatteenjme mu­kainen,
j a «me autamme teitä (rau-tatiekapitalisteja)
päämääräänne."
Tämä hiestyttamissysteemi sat­tuu
kaikista kipeimmin radankor­jaajiin.
Hdllä oh näet kaikista pie­nempi
palkkia, kovempi työ j a he
ovat huonoimmin^ järjestyneitä. R a ­dankorjaajia
oli järjestynyt unioon-sa
vuoden 1925 lopussa kaikkiaan
6,221 .miestä; jotka kuuluivat 185
paikallisosastoon. Asiat vuoden
1926 lopussa eivät, näytä yhtään
sen valoisammalta jäsenmäärään
nähden, jos. ei oteta lukuun länsi-
Canadassa • radikaalisia
ennenkuin ovat nniostaan luoneet
voimakkaan, taistelevan , järjestön.
Vain muokkaamalla unionsa perin­pohjin
j a vetämällä suurten työläis­joukkojen
myötätunnon puolelleen,
voivat radankorjaajatkin menestyk­sellisesti
taistella B. and-ö.-suuhni-telmaa
vastaan.
Radankorjaajien, henkinen taso
on ilmeisesti • suuressa määrässä tä­män
B . and O^-suunnitelman tasalla.
ten paljo palHcaa maksetaan. Totta
kyllä että piditte siellä kokouksen,
kun siellä kävi W.Wm^ kiertävä
järjestäjä. Mutta tässä kunniai^
osotaksessapa se onkin sitten kaak­k
i , mitä olette tehneet yhteisen rin­taman
luomiseksi. Ette edes vaivau­tuneet
kirjevaihtoon yleisen metsä-työläisten
keskuskomitean kanssa.
Kukaan ei usko sitä "Apulaisen"
halpamaista valhetta, että me oli­simme
kixgottaneet teille, "että tääl­lä
on kaikki kukkelikuu, ainoastaan
nioka on-^liika kallista." Jo enisi-mäisessä"
jj kokouksessa oli meillä
näet kesfcjfctelun alaisena palkkaky-
Tämän kirjottäja on läheisessä kos-= „ ^ uj » I , S » . ^ Ö«
ketuksessa ,^ankorjaajien kanssa i ^-«"^ ^^^"^ kampan. tyo-j
a samalla olen jonkunverran voinut
» • • • • • • • » • • • • • • • • • • • • • • • • • s a a .
Iäisinä emme katsoneet olevamme
i Puutaväratyöläisten 1
: teolli^uusliit asioita j
i ' \
. • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • a a a a a a a a a . . . . , , ;
PÖYTÄKIRJA
tehty metsämiesten kokoak-sessa'
Canadan ^ suomalaisen
järjestön Sault Ste. Marien
osaston talolla huhtik. 3 p
1927.
1 §. Puhetta johti Otto Uaha-neh
ja pöytäkirjurina toimi allekir-jottänut.
' :
2 §. PöytäJdrjan tarkastajiksi va­attiin
Ed. Kauppi j a Y . Vainio.
3 §.' Kokouksen pöytäkirja pää-
, , . .. . kykenevät lakkoutumaan. "Apulai- tettiin julaista Vapaudessa ja In-seurata
radankorjaajien unio-osas- ^ . ^ ^ ^ ^. ^.^^^^ dustrTalistissa.
ton toimintaa. ' Useilla työläisillä
on sellaisen käsitys B. and O.-suun-nitelmasta,
että kun tämä suunni
telma pannaan käytäntöön radan­korjaajiin
nibden, niin se tavallaan
standardisoi 4di taisottaa ja yhtä-laistyttää
työn.. B e otaJcsuvat, e^tä
nykyisen tyd^irjestelnuin ollessa,
toiset joutuvat tekemään midenkin
edestä, jotica ovat vähä:töisempiä.
Tämän mukaa» ne nu^ut, jotSia
yrittävät paisuttaa .tyonaopeotta
mahdollisemman koriceaiie, ajatte­levat
että B. and O.-suunaitelman
tultua käytäntöön, joutuu .automaat­tisesti
sekin joukko työskentele­mään
mahdollisemman nopeasti, jo­ka
nykyisin osaa säästää työvoi­maansa
liialta käjrttämiseltä. A i ­van
oikein .tämä yäitös pitää paik­kansa
tydntjehostamiseen nähden.
Mutta B. ^ ärid'. 0>-suunnitelma -ei
Iniitenkaan tule» sillä yhtään hel­pottamaan
niitä, jotka työhuUuu-virtauksiajtehsa
tähdeiL. a i n a ovat pyrkineet
radankorjaajien t^niossa, jotka ovat niittämään mainetta ja korkeisiin
lähteneet liikkeelle mainitun vuoden rekorteihin. Päinvastoin Bi. and O.-
aikana. Suurempi osa edellämaini- j suunnitelma tulee aina enempi k i ­tusta
jäsenmäärästä käsittää vielä m i ­tä
sc^avlnta; j a vanhoilKsinta joukkoa'
Etupäässä on vain -järjestyneet pie­net:
työnjohtajat, kuten "seksauna"-
isännät y^m. : Nämä numerot - eivät
ole 9 mitään: ilahuttavia niinkin.mos
ressa teoUiSuudeissa kuin. pn .-radan-:j
korjaus y.m.radankorjaajain. unioa:
toimipuriin kuuliurat työalat2.x Ra^
dankorjaajat- eivät; pysty unionsa
avulla talstelemaib B. and ~Ö.-s^^n-nitelmaa
vastaan, sen pacemmin.
^knin^ va^ |ta,kftan olpJ^^P .'^^orJS^fi^.h
ristämään näitä rekortimiehiäkin,
jos se toiseltapuolen kiristää vä-hempitöistäkin.
Ja toiseksi, kuka
käskee kilpailla työmaalla rekor-
• teista, koska siitä on palkkiona vain'
nälkäinen vatsa j a työttömyys. On­han
sitä aikaa tavo telia mitalia
sittenkin kun hiestyttämissysteemi
on päässyt kauniimpaan kukkaansa.
Jäämme siis vartomaan onko radan­korjaajilla
mitään sanomista B. and,^
O.-snunhitelman käytäntöön pano&<
:5a.-----Rautatfetyölamen. ;
Ibdustriajy^tin 1^ valhetulvan
sta
Ellei liittoparlamentti hyväksy odotusta Montreal,
Ptta\va and Georgian Bay kanayhtiön toimiluvan uu­distamisesta,
niin tulevat tämän riistoluvan tavottelijat
halimaan hallitukselta ainakin koliitenmiljoonan dol­larin
suuruista korvausta yhtiölle alkuvalmisteluista
muka aBieutuneitten. kulujen peittämisekisi, vaikka mi­tään
todellisia.tÖitä kanavan rakentamiseksi ei ole suo­ritettu,
^ämä kapitalistit aikovat saada aikamoisen
vohon, soivatpa he shten tai.ei Ottawa-joen vesistöt
riistettävikseen.. Torontolaistensifton-^eljesten lisäksi
ovat mainitussa yrityksessä niukana useat brittiläiset
kapitalistit, joista huomattavin on sir Robert Ferks.
Winnipegiläinen valtuusmieä Fred Davidson ei kuu­lu
pitävän siitä, että hänen valtuusmieskaverinsa, kom­munisti
Kolisnyk sanoo hänelle vasten naamaa, että
«sinä edustat suurkapitalistien etuja». Mutta Winnipe-gistä
lähetetyssä tiedossa sanotaan hänestä seuraavaan
tapaan: «Oi poika! kun Fred äänestää, niin on hän
paikallaan — molemmat kädet ja jalat erään''suuren
kapitalistisen yhtymän puolesta.» T«veri Kolisnyk oii
oikeassa. Teot puhuvat äänekkäämmin kuin sanat.
Kommunistipuolueen Montrealin järjestö on järjes­tänyt
sarjan luentotilaisuuksia professori Scott Neariii-gille
ja ilmotlaa, että Nearing luennoi Prince Arthur-haalbsa
ensi sunnuntaina iltapäivällä ja illalla ja
Auditorium-haalissa joka ilta ensi • maanantaista per-
K««Uittko heidän tehUmiaM L ; W . I. U . of Cäaadaaa j » I. W . W:k«n
' JraiUttvaia Aiet4«m!esten'viaiBett-^ murakaaminen..?
. • « ^ ., ;; ,[r-:'^r-^-'r^'^~7^.;'yv\. t
Kuten jokainenLtpetsätyöläinenleena työläiseni kertp äsiian todel-tietaä,
ovat .metsätyölaiäet muuta- lisefn puolen.
min paikoin *jarjes^eet h. W. • L Mustalistajärjestelmää ei kai A l ­l
i , öf Cahada-järjeStÖön. Mutta tä-gomaiinjalla ' ole erittäin runsaasti
tä/eivät näytä^sallivan i . w..w:läii- käytetty. On väin jokq voipa
i3ett-;lehden .jdrjeehvaihitajat: Sitä, sanoa ainoastaan kaksi miestä —
todistaa heidän-sataprosenttisen vai-: Joica on persoonallisesti saanut sii­tä
kärsiä viimeisen kymmenen vuo­den
aikana. Näyttää siltä että tä­män
alueen paperipuuyhtiöt noin
vain pelotellakseen . toisia työläisiä
laittavat nämä muutamat punaiset
pois kämpiltä-; tahtoen, täten tietä­mättömille
työläisille osottaa, että
pois ajetut työläiset oVat. lurjuksia,
suuria rikoksellisia, joita yhtiöt ei­vät
salli kämpillään agiteeraamassa
bolshevikioppejaan.
Juuri tällä tavoin tapahtui kysy-
- myksessä olevalla alueella. • Pois
ajettu toveri ei tosin ollut ensiker­talainen,
sillä tämä oli jo kolmas
keriä kun hänet laitettiin matkalle.
TäilS kertaa kylläkin sai toverilli-seii''
J9ukon yksimielisen luja puo-lusitis
isähnistön röyhkeän käytök­sen
'niasentumaan.
niin L . W. I. U : n kuin I. W. W:nj 4 §. Jäsenkorttien tarkastajat
jäseninä lähetimme myös L- Täh-I EmU Minkkinen ja Kalle Kulmala
den kämpän työläisille yhden niitä] ihnottivat, että kokouksessa oli saa^
kiertokirjeitä, joita kaikkiaan lä- puvilla 52 järjestynyttä työläistä,
hetimme parikymmentä AlgomaUn- joista I. W. W:hen kuului 15 ja L.
jan eri kämpiUe. W. I . U . o f Canadaan 37.
Näitten tosiseikkain valossa mi-1 .5. § . . . Velvotetjtiin käiklci työläi-nust^-
näyttää siltä, että Industria- set taistelemaaji fS.OO päiväpalkan
listin kirjeenvaihtajain elämänteh- saavuttamiseksi jarttotöissä; sama-tävänä
on pilkata metsätyöläisten ten työpäivän I^^ntämiseksL
parhaita pyrkimyksiä. Sillä hyt kun 6 §. Päätettiin seuraava yleinen
Soon englanninkielinen porvarileh- metsämiesten kokous pitää Hussey-den
ei ole viime vuosien aikana haalilla sunnuntaina t.k. 10 p. al-tarvinnut
raivota Algoman "finneis- käen keUo 1 päiyäUä. Toivomus oli,
t a " , Jkoska he ovat tehneet töitä että Jkaikki järjestyneet työläiset ot-
«unremmitta rettelöittä, niin nyt taiayat Uniontoj^n matkaansa,
rupeaa Indostrialistia.. kaivelemaan 1 7 §• Päätettiin taistella pyhä-se,
että i.jv:W:läisiäkih haastetaan *yölta-vitaan, mutt^ se on
ryhtymään taisteluun jä vielä sejl-"j välttämätöntä vaaditaan siitä puoli-laiiselta
kämppajaljieelta, missä on I t o i s t a a i k o^
95 prosenttia i;wiw:Täisiä. « §. Xiopet^ttiin kokous.
Vakuudeksi
\ Urhb Kataja.
Tarkastettu jä J hyväksytty.
Y . Vainio. Ed. Kauppi.
" II I f'
TYdVMN URHEILU
PÄÄTÖSESITYKSIÄ CANADAN
SUOMALAISTEN TYÖLÄIS­T
E N URHEILULIITON
EDUSTA JAKÖKOUK-S
E L L E
heellisef kirjotukset niistä heäki-^
löfatä, jotka rohkeasti ja rehelli­sesti—^
kuten tiefcisen 'ine
Iäisen tuleekin 'Ovät' järjestynei­nä,
.alkaneet taistelemaan oleyi^n
olojen parantamiseksi Algomalinjan
paperi|)mikämpiila.
En voi miiuta ki^in sääliä tejtä,
Industriälistin -kifjeei^ / "Te
joko: harkitsemattomuudessanne^.r^
tai sitten tietoisina t^öyäenluokan
jettureina -— täytätte- tehtäviä, jöt>-
ka, kuuluvat palkatuille proyokaat-
.toreilie. ^i'!,"-.•
En voi käsittää niitä hyötyä teil-'
le on toisten työväenjärjestöjen par­jaamisesta,
jossa menette niin- pit­källe,
että uskallatte mitä hapeä-mättömimmin
pilkata>• viime kaöcai-sukauden
aikana Algomalla tiftpah-tuhutta
työn j a pääoman yälistä rii­taa,
joka oli ainut laatuaan koko
AJIgomalla. Maililla 127 olleet suo­malaiset
työläiset näet hyvin tietä­vät,
että "ApulaiseriV kirjotus, jo­ka
julaistiin Indusbialbdn ji;ossa
09, ön sataprosenttinen valhe, ,
Lainaan tähän sen osan "Apulai-kirjeestä,
joka '^kö^^etl mainit-
Toverit metsatyÖISiset! Olkaam­me
vähän "TcoriceammBlJä valistusta-,
solia lenin ^'Apnlainen", joka -^koet-taa
murtaa sen solidaarisuuden, mi- \
tä vielä bn i.w.w:1äi8ten j a L, W.
L Um jäsenten välillä ntaiUUa 127.
Siellä ei näet tahdottu porjata toi­siamme
silloiii, kun oli ^Jfie&knstelta- j
vana koko metsätyöläisten yhteiset j
edut. Samoin ojivat jkaikki välmii- j
ta puolustamaan toveria, jota isän- {
nistö vainosi, vaikka tämä vainottu
taveri oli L . W- I. U m jäsen.
Onko "A^pulaiseUa" }£Ac«mmin |
kuin kaikilla toisilla jnidustrjalistln
kirjeenvaihtajilla, jotka ^^UÄ-\ i) että C. S. T. U m sääntöjen
mmnastamme rep^^^^ ^^^^^
sm, kasitysta^sirta, «ttä . ^ a r h a i ^ ^^^^j.
tyoyaenjftöe^^.on
^^enhikkeesta.^ Mmmi_ T c a s i g k^
mukaan on^Canadassakin ^,35.
tyomaate seka ^ W I.; U : l l e ^ ^ l J^^^ puolpeen edusta:
L ^ W . Wdle. Kun te, i.w.^da««t. ^^^^^^^ (jok^ on ensi kesä-ette
kerran P y s t y n e e t . j ä r j e s t ä - ^ ^ ä jäsenyyteen pääsisivät
maan - metsatyolaisia, niin iienee ; , . . . , . .,
meillä oikeus S r j e ^ Sitä öU^ut- K ^ ^ ^ ^
ta-t^ etfe rvotvfteiitä^ ;" 3) että Uttto lähettäisi puolaan
Riveissämme on «»»ehiä, jotka -^^^^-^jj^j^^^j^^^ velj&edusta.
ovat kulkeneet monen kokeen läpi • „ A ...^v-.» =»u.S" ^iL^c^^•^•^•
taistellessaan luokkansa oikeuksieni ^«"'J^ka tekee selyaa hitostamnie
puolesta. Heistä ette ^rv,a„«iluuh „e-;ii^li-l 4a. nne vVo-i J XsX aajd a häl,u-p* oek^äk,al*lni"ss a iUoohättjt|-ea ^l1jtm a; -aa"an^n ^,u rjh•Ta e ilvu,eals"Viao—tlnut a.m i•sy i•^ o Bp ^upoul1^uo elu^e^en -
sännfe. Toivon että koetatte järjes­tää
kaikki metsätyoläiset L W. me selostamaan liittomme ja kaik-xxT
i. . . .. _ .. ikien maiden työlfiisurheilun peri-
W:h€n; ia JOS S i i n a onnistutte, niin x x . . i i ^ ^^
«enn scui ,i;nnkVaoaBn» kwa.di.e»hwt:i *t.evi:«t.äs . i aatteellista puoita.
Eräs " I i k k a " myös Jdrjotfi Indus- 4) että liittomme lähettää joko
triälistissa kuinka\ tov. Kataja juot- *kiVrj'e'e l^ii sen" tai s~äh^kvö^sa»n«om^ «ao-n»n»it" -
taa ir.ww«.rw.i:sla4oi8»<e^t juovuksim jJBa ««t-1 ^j^^-^jS^ujjyo^m^e ss^a. jejn. sria-kheasväanroäj eonl etväilhle-ten
"transfeeraa" heidät L . W. L
Uroon. Oiva keino kylläkin, jos j u ­tussa
on perää; mutta tulos hu ono.
Emme näet tarvitse semmoisia jäse­niä,
joita viinarysrpyllä voidaan os­taa.
Moinen kauppa biisi vain v i i ­nan
tuhlaamista, porvarit, joilla on
suuret viinatehtaat, kyllä pian mbi-den-
emme^ katso että liitto voisi lä­hettää
edustajia.
Agitatsioain tehostaminen
Uitössam.me
1) että liittotoimikunta hankkii
tarkotustaah vastaavaa kirjallisuut-sella
tavalla saadut'jäsenemme j u o t -h* sekä julkaisee agitatsioniUisia
taisivat ja "transfeerafeivafr Hg. kirjotuksia Vapaudessa.
sen'
tua aluetta, että lulnjbilla:. on siten
tarkat tiedot mitä siitä apulainen
sanoo. Se kuuluu seuraa^^tl; :
i>lekaaii,' pahe? '^oOn j^*ih>wkin
kässa'^'joatui unikpii§<^iiHt^
tui tässä viime syksynä ^asemsA^
jossa s e i y i y t y i h e ^ e n ^ e r i^
sa.-Eräs toveri ^jfi/joutunt^^
nöitsijäin mustallelistalle j a täs­tä
syystä pitivät % i a a l k i ^ ^
olevat. :l^öiäiset kbkonksen,. vaa­tien
isännän peruinttaniaap ulos­ajonsa,
tai muiissk tapauksessa
lähtevät t y p m a i l t a y ^ k k i . * - • "
Ei vetele, tuunii; nrhb, koska
olemme rakentaneet kSmpät. Ve­dottiin
lähimmän -kämpän ^öläf^
siin,^ jotka olivat järjestyneet -L
W . ' W'3iittpbn 95 pros. Lähete­tyssä
^ vetoomuskirjeessä • kuului­vat
sanat, että tääUä on kaikld'
janlaihin saakka. Montrealin työläisille tarjoutuu tälen
tarkotuksena ei ole ulkomaalaisten tehtaiden siirtämi- harvinainen tilaisuus seitsemän ensiluokkaisen luennon
nen suojeltuun maahan. Multa siihen se on ainakin ^ kuulemiseen.
kukknlikuu, ainoastaan ruoka l i i -
;an kallista, avustatiehan jos t a r -
•vitsemme. Isäntä kumminkin pe­ruutti-
uhkauksensa j a kaikki o li
kukkulikuu.
Seivitykäeksi asiaan voin persoo­nallisesti
samalla kämppäalueella ol-
"Kömea kuusenkaataja" oli yksi
niistä, joka arkailematta j a järjes-telykykyisesti
teki tehtäviä kirjeen-vaihtokömiteassa,
' oli -jäsenenä
kämppäkomiteassa ja uskalsi roh­keasti
käydä isännistön puheille silr
loin, kun asiasta oli puhuttava. Häii
ei kertaakaan sen parin -viikon a i ­kana,
kun täällä asian suhteen toi­mittiin,
ollut niin epätoivoinen, että
olisi lausunut " e i vetele". Eikä toi­vottomuuteen
ollut aihettakaan. Sil­lä
minä voin todistaa kmkkien nii­den
työläisten kanssa, jotka .tällä
alueella olivat wlloin työssä, että
täällä pidettiin useampia kokouksia,
eikä niissä vielä yhdessäkään pää­tetty
lähteä pois. Me näet Kalusim­me
: seisoa työmaalla ja>s^adf^Quk-koja.
toisillakin .käntppäalpeiUä tais­teluun.
Mehän selvitimme, Indus­triälistin
ja Vapaudet välityksellä
sekä kiertoldrjeillä, että olemme
heikot.yhden icampän työläisinä hä-vittäm^
ir> mustalistajärjestelmän
AlgomaItS; samaten liiain heikot
palkan korotukseen. Emme koskaan
ol€ ~l£hettäis^t erUsoiskirjettä lä­himmän
kämpän . työläisille,: käni-pän,
minkä ^öläisistä "Apulainen"
sanoo 95 prosenttia kuuluneen I.
W- Wdien. Sinne lähetetty - kirje
oli yksi niistä kiertokirjeistä, joita
lähetettiin kaikille suuremmille
kämpille kautta Algoman.
2) että -velvotetaan liiton alaiset
seurat -valitsemaan kirjallisnuB- ja
sanomalehtiasiamiehet, jotka huo­lehtivat
agitatsionifta seuransa alu­eella,
myymällä kirjallisuutta ja
sanomalehtiä, j a yleensä edistäisi-vat
agitatsionia liitossamme. Näistä
virkailijoista voisi näiri: ollen muo­dostua
agitatsionikomitea, joka olisi
yälttämätöh olemassa jokaisessa
seurassa. Tämän agitatsiönikomite-
1 an tulisi olla läheisessä vuorovaika-
^ • tiiksessa liittotoimikunnan kanssa. W. 1. j
3) että nuorison mukaan saa-r
miseksi otettaisiin jalkapallopeli l i i -
nien tai^ fascistien armeiaan.
Lienee sdeUä I. W.; W reessäkin
joku jäsen, joka pitää halpamaise­na
sitä. että Industriälistin kir­jeenvaihtaja
myy heidät Katajalle.
Mutta minkäpä asialle tekee. Saa­han
Kataja Moskovasta rahaa -vii-nanostoa
vartem Kuristakaa siis
vaan ' "toverf' R m "ravintolassa"
kaikkia niitä, jotka eivät muuten
yhdy L W. W:hen. Kyllä Kataja
sitten, jos hän hyväksi
"transfeeraa" heidät L.
U-roon.'.. Mutta ei kannata ostaa
ruutia j a ampua harakoita.
RehelUset ja tietoiset työläiset I ton urheiluohjelmistoon; ja jos
ovat jo ilman viinaryyppyittä siir- mahdoUista niin muitakin päHope-,
tyneet I. W. Wstä L . W. L U:oön. lejä.
J a tässä onkin juuri q ^ , niiksi In- 4) että liiton sihteerin ,on kir-dustrialistin
kirjeenvaihtajat niin jeellisesti kutsuttava liittotoimiknn-,
kovasti raivostuvat ja parjaavat nan' jäsenet kokoukseen;/ja Uitto-kaikkia
metsämiehiä, jotka uskalta-ltoimikurinän jäsenen on ajoissa i l -
vat yhdessä L . W. I- U m jäs^iiterijmo^^ hän voi
kanssa nousta toimintaan yhteis-} mennä kokoukaeeS^
etujen puolesta. ^ 5) suosittelemrne liittotoimikun-
Lopnksi kehotan Industriälistin nan kokoonpanossa liiton voimassa
kirjeenvaihtajain jatkamaan valhe- olevaa pykälää. -
tulvaansa entiseen tapaan^ sillä tei- Beaver Laken voimistelu- ja nr-
•dän toimintanne kautta L. W. L heilnseura ' Jehun alustuskomiteia,
Um jäsenmäärä kohoaa, vaikka tie- puolesta
tysti-vastoin teidän tahtoanne. Työ­läiset
eivät enää ole näet niin nar­reja
kuim te. uskotte heidän olevan.
Kämppämies. ;
BRITANNIAN V E L K A YHDYS-V
A L L O I L L E
Lontoo. — Siirtomaasihteeri L .
S.- Amery on selittänyt Ehiglannin
_Mitä tulee siihen 9 5 - p r o s e n t t i s u u - s u o r i t t a m i s e n YhdysvaUoille
teen, niin se on lievemmin sanot- He\'ah paremminkin prospectorin
tuna tavattomasti vesitetty luku. tai kaivosmiehen tehtävän, kuin
Sillä ei-vät suinkaan järjestyneet pankkiirin, siUä velka voitaisiin'suo-työläiset
menettele kutea te, jotka i"t^aa noin 6,700 tonnia painavalla
menitte töihin edes kysymättä mi-|J«iltamöhkäleenä.
Lauri Laine.
jCanadm Suomalaisen j
j , Järjestön ^asioita j
• 'm
PÖYTÄKI'RJA
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön XlaiUistettu) toi­meenpanevan
komitean
kouksesta, maaliskuun 22 ?•
1927.
Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet. Puheen-