Vapaus, November 11, 1930

              1 iistama, marrasK. i i p:na — Tues., Nov.-ll
' r i p j A A TT Canai!sn__»aoTnjil»iien tröräertön «ima i i s e n l u n i u t u l a , ilaaitjj Sod-
" Jrl. U _ O burftu; Oj;it., LaikJutu, paitsi »unnanui- j« määrättjini J u h l i p j i r i n i.
; ' " ' TAPAUS aa«rnr)
. n i r ; ^ f o i x u of Fujnjjb TTorkcrt in Cacai». - PnbUihea djUr >t Sodboir, OnUrio.
Xecutcrai Bt Ihe Post Office Depjitmeni, OlUira. u secoad CUM lutter.
.'.ir*'> 'r'—. : :
" C e i o a l ädrertiua? rate». 7Sc per coL inch. Minliaaxa charfe for l i a l l e iaiertioB, 7Se. The
•fj^O» i» tlie bett mdvrrtUing mediam unonj the FicnUh people ia Cin«da.
' - 'IraiBulog, konttori, Lirjxtanppa j« piino omatsa ulots» Elm Streetilli.
'-:^«Bio»ol« Vapaas, Box 69, Sadburr, Ont.
""T^olieliroet: Kootiori IQ38. — Toimita» S3&W. — Kirjakaoppa 2387W.
I*ane: OlfJce (jo!» wurk, advettJMcienii!, etc.) 1038 — Ediior S36V. — BaokatoT» 2387^,
lLMOTt-Stn.\.\AT VAPAUDESSA:
KirferaihtoilmotukMl JI.OO Ixm, $2.00 kaksi kertaa. — Avioliittoon Bease!II»_«fine9taiTBta]L*ct
paUutiioma. — NimenmuuttoilnioickKrt 50c kerta, {1.00 S" kertac; —' SjDI}iIuuIa>^t]B|inBt' f l JU
l«rtä, f2U)0 3 kertaa. — Asualoeroiltnotuktet |2.Cä kerta, $3.00 kalai k q t M r . ' ^ > '
J , m i t 2 i u a ( f e u p i j a o s o L e i i m o i u C 3 e i >>uc a c i i a , * l . u v J L U I I U C fccj|««i
afc»ntlnprier on. raadimema, Idbctrt^liji. iliaamj>ii?nta «tokäteeay
•, -'''i' k: ^ =*nLACSmNNAj:i^ .
1 i t : - $4.50. 6 kk: kki^t.lTj -ia'T kk. JIJ». Örb»
-alle u l l :!.aille: 1 »k. SäXd, 6 kk. 33.311 ja-1 kk.'JI-OQ. 1-
'' ri, •« i'. 'J~y
tlM kerta. — Kuolea-.anilmotukiiri S3.00 kerta, SOe Cumaksa kiitoalMattltir^^tli* luUUb)t2i'«$Bi. -H
Jlalstaan tiedot ja osoieilmotuk»t 50c kerta, «1.00 kolme kertaai. —• TilapäisUiDotUjleii ]• ibnotaa'
— • — i
pffi Scomeeo M k i tnoo-^
W jomu» tsaarillinen Venäjän val-
I0k\jfita työläisten ja talonpoikain
hallittavaksi- Siellä otti vallan
obia^et käteensä hallitus, joka
t f r ^ j ^ J f * proletariaatin diktatuu­rin
/ji tuella.
V^ilclc3 tätä proletariaatin dikta­tuurin
nimellä tunnettavaa työ-lijist<
jri ja talonpoikain hallitusta
i v^lä^ti . ^iksi^ään imperialisti-
(iiien fiiiia ollut julistanut sf>taa. niin
Slanag"r: J . W. . ^ h l t j . H i.
"pf/ite, Bookstore and Prrmthop: Vapaua Building, Elm Street.
AI' mail to be addresised: Vapaa», P.O. B o i 69, Sudbury, Ont.
Joa ette milloin uban>a saa Tai-tausta ensimHi-een kirjeeaeeane, Idrjottalua aadellee» liikLeeo.
hoitajan persoopallitella niroellii: J . W. Ahlgrist. liikkeenhoitaja.
M^otivallankumoukseUisttuttako kannatamme
Kuten lehtemme eräässä edelli-^ jne. taistelevat — ei kokouksen pi
sessä numerossa julkaistussa uuti-i dosta jollakin haalija — v^an ka-
E^^flf mainitiiin, päätti Toronton jiujen valtaamisesta työläisten jouk-supraalainen
osasto t.k. 6 pnä pi-fkokofcouksille. Tapahtuu tärae
t&nässään yleisessä kokouksessa
peyuuttaa johtokunnan aikaisem-
|nltt l|ekeman päätöksen, jonka mu­kaan
. osaston haalilla Lokakuun
yäilankumouksen 13 vuosipäivänä
pidettäisiin Canadan konimunisti-p^
plueen Tpronton piirikomilean
}ki|;|estätnä yleinen työliiisten juhla
ibpitslievikivallankumouksert muis-
^Emme yksityiskohdittain tunne
k a i k k i a niitä motiiveja, joiden
||ph|d^^ tuollainen osaston päätös
s;^niyi, mutta meistä päätös näyt­pä'
. suoraan sanoen vähintään
ktirnmasluttavalta. Kommunistinen
;puolue Canadassa ei ole vielä tois­taiseksi
edes porvarillisen lain kiel-iShä
eiin. Tosin asiat ovat siihen
p ä i n pjenossa hyvää "vaiuhtia. Kaik-
; k i äe i t i u s a , u h i t t e l u t j a v a k i v a l t a i -
; a^r ioi viime kuu-kato^
on har­joitettu
kommunistipuoluetta vas-taöö
porvarin isen järj estysvällan,
pbliiöin, ja lapualaismallisten hu-c
piikaani joukkojen taholta, jotka
B^uUivat n.s. "yleisen mielipiteen"
l^^ri^ ja turvaa, on valmiste­l
a kieltämi-
• S|.|öi niyösldn porvarillisen lain-
;:^ä^ä]pnpn tietä.
' 5 1 ^ mitä tapäHtiu tässä
töntQ^ suomalaisen, haalin vuok-litussa
? Suomalainen osas-kuuluu
Canadäh' suoma-jM^
seeii—ainakin pääiöslauselmien-
»eä; y^^^^ vallankunioukselli-kommunislipuoluefelt^
vaikkei
J piiiliet^^ Canadan -porvärillisiä-
J^ä|in te Mikäli nieilfe on ker-
J^lötiii, fei p^ ollut ^ r i t d -
lytkaän sekaantumistaan perustei­ta
millään lakipykälillä, eipä edes
ollut kehdannut vallan liukasti ti-
;; l^su^t^a Oli vain sa-
»iönul, ettei se vastaa niahdöHisis-la
sf(Uraaksista, eikä anna turvaa.
; porvayrillineri; järjestys-
- ;ij^[ta; muka joskus turvaisi työ-
?^i^^54^ . heidän oikeuksiaan.
Tietysti poliisi oli vielä uhitellut
h a a l i n käytön vapauden fajotta-eniai^^^
ja niin pois-
]^imnf MiiU^ kaikki uhittelut olivat
namiko löyhästi perusteltuja. Ai-
, nfKgna fco^ p^riisiana oli:
Toronton fascistien nyrkki, että ne
;nnika tulevat näyttämään kuka
. K ^ ^ i ja — poliisi ei vastqa seu-tauksista.
Jt^ tällaisen ulian edessä j änis-täVal
Toronton suomalaiset työläi­set
hptkellii, jolloin miljoonat työ­läiset
eri kapitalistisissa maissa.
;;jS^^a5sa, Puolassa, Yhdysvalloissa j vaan suohon.
kaikki vielä Lokakuun vallanku
mquksen aattona, joku päivä sen
jälkeen kun samat työläiset, jul
kaisemalla nimensä lehtemme vai
lankuniousnumerössa, ovat lähettS
neet taisteluteryehdyksensä Neuvos­tomaan
veljille ja sisarille ja van
noneet uskollisuuttaan Lokakuun
kumouksen aatteille.
"Mutta", sanovat huoneuston
kieltäjät, "IcysyrayVsQssähän o l i ko­ko
suomalaisten haalitoirtiintai
mahdollisesti tqlonkin menetys, ta­lon,
joka on rafkennettu suoinaUis!-
Ien raatajien r a s k a i l l a ponnistuk­silla."
YmmäTJdmm^^
mel Mutta ensinnäkään kysymys
ei ollut vielä siitä ja toisekseen
meidän täytyy o l l a selvillä siitä
etta luokkataistelljoina oleminer
vaatii ntpiltä rasioitakin utreja
muutakin kuin iltainaopidpn jpira-kin
haalilla. Mikä seikka älköön
[cuitenkaQn merkitkö sitä, että n^<|
kevytmielisesti suhtautuisimme jät
j estomme vaivolla hankittUMt-omaisuuteen
ja laitoksiin.
Miten asiaa katsommekaan, mi­käli
sitä katsomme luokkataisleli-jan
näkökulmasta, ei tulokseks-yöi
jä^'dä muvifa, kuin ^Itä kysy-myl^
äesisä btevä Toronton suotl^ä-
1'^fs^O seurfjn päätps, jolla' kielle­tään
haalin vuokraaminen kommu­nistipuolueelle
Xokakuun vallanku­mouksen
juhlimista varten, ön mi
la j ulkeiii esimerl^i oikeistolat
suuteen ja QPRPr.tunismiin vajoa'
misesta, perääntymisestä kädet hpi^
suntaskussa tappelun tieltä.' Täöif
asettaa Toronton osaslonmie eteer
mitä laajiminani ja va|cayimtnar
tehtävän taistelussa oikeistovaaraa
vastaan siinä mieiessä kuin jär­jestön
johdon hyväksymät päätöi^
lauselmat edeliyttäyät.
Pakkoon jokainen Torpnlör
osaston jäsen käden sydämelleer
ja ajatelkoon, röikä amtno^tt«^vf
aukko on tekojemme ja puheidem-me
välillä tässäkin tapay^esäti
Muotivallankumouksellisuu 11 o
me" kannatamniekin, ylistämme
huulillamme Lokakuun vallanku-uksen
kminiaa, mutta syjiänieiiune
pip kaukana s,iit5- Toverit Toron­tossa
ja muualla, käykää käsiksi
ankaraan itsearviointiin ja jos tar­vitaan,
rivienkin puhdistamiseen
pitääksemme järjestömme luokka
taistelun tiellä, pUääksemme kor
kealla luokkataistelun lippua, jon-ka
punainen väri ftlkaa pahasti
samentua silmissäni^, jos annam
me aatteemme Ujpota ja jalkaip-mo
luisua opportunismin vajotta
sli^\ hiJöliMjUta piiflttiv niitten
söjUijoii^Pt t^män va^äfik
O ^ j J • k**ikilta ilmansuunnilta —
»ä^tit, Iinestä pohjoisesta, ete­listä'
Noin kahden vuoden ajan
ma^raskuun 11 p:nr aselevon jät
k?et| Ijoeltivat imperialistiset ros
vcvallqi; kynsin hampain tuhota
työllisien ja talonpoikain neuvos-
-töVqjl^fl. Että nämä aikeet meni
vät irpyttyyn, siitä saadaan kiittää
bolsljevikipuolueen johtamaa Venä­jin
urhoollista proletariaattia jr
taionpoikaistoa sekä kapitalististen
oiaiifeti l>roIeiariaatin aktiivisuut­ta
tieuyosiomaan puoltamiseksi.
,. » «. •»
Is<^k?iitPista vuotta sitten päätty-pyt
jmpeHalislinen sota, jolla py
riUiip ensi kädessä ratkaisemaan
se, |)ä[ä5eek6 brittiläinen injperia
l i s i i i i Vikikö Saksan imperialismi
Itonifonoimaan maailman kauppar
ja tt)|arkMnc)ita, ei suinkaan lopet
tan\it i r J i p e r i a l i s t i s t e n rosvovaltain
viiligtii kilpailua ja taistelua maa
ilmgp j r J a r k k i n a p a i k o i s t a ja sjirta
Bflaigk. Päinvastoin se kärjisti i m ­perialististen
suurvaltain välisiä
ristifiitijfisuuksia.
Nyt oVat vastakkain suuret a n g -
lo^|siset imperialistiset rosvo-uiaQt
», Pfitannia ja Yhdysvallat
Erijjäiset latinalaisen Amerikan
nJa^t oV^t viime viikkoina olleet
tflisiclukfntiinä, joissa niitten ppr-varigto
oti täpellja nahjustanut s i i -
tär lUnipikp,"Britannia vaiko Yh­dysvallat,
saa miehensä näitten
liiaitten hallituksia hoitamaan.
^|ä^se^^ tappeluissia näyttää Yhdys-vflfll^
t vetäneen pitemmän kpTren.
- Itl&liriit^isuuksiensa ratkaisemi
iek^i "Valmentautuvat imperialisti­set
jn^at uuteen maailmansotaan,
jök^i tuke dlernaao paljoa hirve-ampj
kuin kaksitoista vuotta sitten
^ä^ttynyt sota o l i . Työläisjoukko-t
^ i i j^iiiililtämiseksi ovat he laati-j
o lU Mtuita. tehdään hyökkäysspta
l^ittöixiaksi; Lontoon konferenssin
•Jiejrivojjnain. rajotussopimuksen
joka, rajottamisen asemasta, antoi
a U H f i l l e merivalloille. Yhdysval­loille,
Englannille ja Japanille;,
nriiti^i rajattomat oikeudet meri-ypii^
ieps^ lisäämiseen; ja Kan-
:säitiliito^sa on. erikoinen' aseistau-iunjjs^
n rajoltamista käsittelevä
koiöissi*'^,, joka on vuosikausia
l^jjo^ilyt aseistautumisen rajotta-ptti^
iasta» mutta joka on jyrkästi
hyljätjnvt k a i k k i todelliset ja m a h ­dolliset
asei.5tautumisen rajotukset
tahi täydellisen aseistariisuminen,
joita sille on Neuvostoliitto esit­tänyt.
-
» * •
Samalla kun imperialistiset ros-vomaat
valmentautuvat uuden so­dan
avulla kukistamaan toinen toi­sensa,
on niiden kaikkien kanuu­nat
kohdistettu Neuvostoliittoa vas-
Na 266
seurasivat i u t s u a . H i u k a n jälkeen
t e h t i i n samoin Torontossa Dodge
autoteh):aassA ja k u t p m ^ t e b t a ^ s^
Montreaiiss» kumitxöiäi^tipn joh­tuessa
r^ippalisolmaist» kärsimääni.
H a m i l t o n i s s a toista vuotta sitte;;
k u t s u t t i i n Torontosta käsin teräsr
yaunutyöläiset l a k k o o n , hiipMpaatta-siitä
että työpajassa olevat kolme
u k r a i n a l a i s t a puolueen i^ent|. ja
o.sa joukkojärjestön jäseniä olivat
kekonaan vastaan. Työläiset k u i ­taan.
Suomi ja muut Itämpren
maat. Puola ja Rumania ovat n i i - j t a a joukkojen jälessä laahustamfeta
tä Neuvostoliiton rajamaita, joissa P"W"een taholta.
imperialistiset suurvallat lujittqval
y l e i s e n t ^ m a n epävarmuuden ja
joukkotyöttömyyden Ifpksanukset el-yät
o U p t jääneet {(liifa^aasti a l i s t u -
¥^tsuudci^, joka p i ^ ollut m a h -
^cOIlstä I ^ i ^ ijellfosntaiana. mutta
^ l & v a s t o i n qll t : ^ t ö m ä i n keskuu-d
e s s a k i n t e h t y järjestelmällistä työ-täu
yielä llBäkst oMoBi buomioos,
että suuri osa niillä ympäristöillä
ItikkmfMa työttpmi$tä proa^vftt k o ­k
e m u k s i a . l u o k k a t a i s t e l u s t a omissa
maissaan-.' jigtfn lieJ^JU^ s q b t a u t u m i -
tenkin seurasivat t a i s t e l u n - k u t k i a , ' s e n s a ' b i i s i ' o ä u t samanliMnen kuin
Organisatoorisesti tämä kaikki-.QSP.U- 'vlimesyteiyisessä Port A r t h u r i n a l u -
Temiset Prefpteriim koi^ressista ja
Neavostoliitosta
Canadan Puirtavara- ja Maanviljelystyöläis
Teollisuusliiton edustaja toveri Kalle SaU
kiertaa puhumassa
sotilaallisia asemiaan ja valmenta­vat
näitten maitten sota-armeijoi­ta
valmiiksi hyökkäämään työläis­ien
ja talonpoikain maan kimp­puun,
jossa rakennetaan sosialismia
suurella menestyksellä.
Neuvostovastaista propagandaa
C a n a d a n P u u t a v a r a - j a S l a a n -
^^p0^i^^t^ li^tQ^^, siis r a t - viljelystyöläisten T e o l l i s u u s l i i t on
kälsevasti hyödyksi. (Lurabef -. gn<|. A g r i c u f t u r j j l ; W
Meiim fii pBht v i r a l l l s e sU f e f o r - kers' Indi»Etr^?v\ U n i o n of Canada)
m l s t i s i a ; ' järjestöjä olemassa muita | ^dustajaoha P u n a i s e n T a l o u d e l l i s en
parikymmentä puolueeseenkin. Jos
t a i s t e l u n k u t s u o l i s i o l l u t päättävät-nen,
n i i n nämä ainekset eivät o l l ^
l i e t s o v a t i m p e r i a l i s t i e n kätyrit k a i - niitenkään menneat lakpnrikk»^^^
. ^ c - i samoin olist ollut Jarjestymättöml-k
i s s a i p a i s s a . be i l m e n e e , m u u n j ratkaisevan enemmistön s u h t a u -
m u a s s a n e u v o s t o l a v a r a i n p a n n a a n | t u m i n e n t a a t t u . Tällöin o l i s i t u l l pt
j u l i s t a m i s e s s a ( C a n a d a ) sekä k o m - ' eteen n i i t t e n oman aktiivisuuden
leidän järjestöjensä keiuttäminen, l a k o n v a r t i o i n n i n , k O r
k o u k s i e h , jarjestäytymistoiminnan,
y.m. kautta.
O n iohdjBttara; t a j s t ^ U l im eikä
kapitalise«rattava ,
S u d b u r y s s a -oli
j a t k u v a puolustustaistelujen. . v a a l i ­t
a i s t e l u j e n , mielenosoituksien y. m .
tähtäyspiste ollut kohdistettuna
j u u r i kaivostyöläisiin, sekä oli nii-^ mä, m u t t a r e f o r m i s m l n j o h t a va
den joukossa siinäkin pari sgtaa, kutus lähti omista riveistämme o i -
j o t k a . . k u u l u i v a t jäseninä v a l l a n k u - l i e i s t p l a i s t e n p p p p r t u n i s t i s t e i i jöhta-mouksellisUn
joukkojärjestöihhi ja jäin. k a u t t a p a l j o n v a i k u t t a v a i m n a l - , . _^ .
1^ t a v a l l a W mikään u l k o p u o l e l l a ' ^ « » ^ « ^ s ' " t y o t a j a p a a t o k s i a se-a
k u i n plen-qtaen t u p l a j u u l a l s t e n r y h - ; |£an5ainvqiispn ( P r o f i n t e m i n ) k o n -
•• mä., m u t t a l e f o r m i s m l n j o h t a v a v a i - p i q s s i s s ^ o l l u t t o v e r i K a l l e Salo
t u l e e kiertämään e r i s e u d u i l l a C a -
n a d a a selostamassa P r o f i n t e m in
m u n i s t i e n ja
vainoamisissa, joista on yhtenä kar-
'<cimpana esimerkkinä Winnipegin
pormestari Wehbin suunnittelema
'/leipen suursiivous kommunistis­ten
johlohenkilöitten maasta kar­kottamiseksi.
järjestjmyt ryhmä o l i s i k y e n n j i i te­kemään.
K u n l t q i m i t u s k i r j o t u k s e s s a yrite­tään
viettää oikelstoiaisuus j a sitri
tietä, syy puolueen p i i r i n v a r s i n a i -
seUe j p M o l l e jä kpskusjohdplle käyt>
tän^ällä l a i n a u s t a K o m U n t e r n l n k i r -
je^st^, jfiiss^ v i i t a t a a n että C a n a ­d
a itsenäisyyskysymyksessä ei ole
kä k o k e m u k s i a a n , j a havaint?ojaan
N e u v o s t o l i i t o s t a , tuoden terveiset
N e u v o s t o l i i t o n työläisiltä j a t a l o n ­p
o j i l t a . ,
T o v e r i Salo tulee m a t k a l l a an
myöskin t o i m i m a a n C a n a d a n suo­menkieltä
p u h u v i e n v a l l a n k u m o u k ­s
e l l i s t e n työläisten äänenkannatta­j
a n V a p a u d e n e d u s t a j a n a j a t o i m ii puolueen jphto selvästi luopunut a i - ^ .
Sisemmästä virheellisestä kannas- P u u t a v a r a - j a m a a n v i l j e j y s t y o l a i s -
f o laT-iPcrfamiBPK-Ri spk» edusta-
P u h e e s s a a n äskeiselle K o m i n t e r ­n
i n toimeenpanevan komitean t ä y s -
T> - isttmnölle luokkarlstiriitoj^sn kärjls-
Mutta neuvostomaan P u n a m e n j ^ ^ j ^ j j ^ ^ ^ kapitaUstlsissa ^ ; g u i l s s a .
. . . _a- . . r - . . _ u : 'latfsui tov. K u u s i n e n m.nrr seuraa­v
a a :
"Nykyisenäkin ajanjaksona on
j o u k k o j e n t a i s t e l u n lähtökohtana
j o u k k o j e n välittömät tarpeet. Se
armeija on myös otettava huomi­oon.
Neuvostomaan muuan jpjhto-mies,
toveri Stalin, lausui joku
aika sitten, että me emme tahdo
hyökätä toisten valtakuntain alu­eille,
multa Huumaakaan emjne
myös luovuta omaa aluettamme
imperialistisille ro&vomaille tahi
niitten vasalleille lahjaksi. Prole­taarisen
vallankumouksen turva.
Punainen Armeija, osotti toista
vuotta sitten pontevalla toioriinnal-laan
itä-Kiinan rautatien ryöyäys-hankkeen
yhteydessä kiinalaisille
rpsvpilie ja yalkoryssille, että nuo
Stalinin sanat ovat vakavaa to­tuutta.
. « « #
Tänä maailmansodan päättymi­sen
kahdentenatoista vuosipäiväpä
ovat imperialististen rosvovaltain
keskeiset ristiriidat ja vastakohtai­suudet
äärimmilleen kehittynlpist
vallitsevan talouspulan ja markki
noilta käytäyän kilpailun takia
Samaten ovat rappeutuvan kapil'a
listisen ,. njÄailman^ ja., nopeapga
nouspkaudisssa oleyan sosialistisen
piiaaUtnan, Neuvostoliiton, keskei
^el vastakohdat jäikeäminät kuin
milloinkaan ennen. Kaikki ainek­set
ovat olemassa uuden imperia­listisen
sodan puhkeamiseksi. Cs^-
nadankip työläisten on omakoh­taisesti
valmentauduttava muulfV
maan imperialistinen sola luokka­sodaksi,
on valmentauduttava puo,
lastamaan Neuvostoliittoa toiini-rnaUa
työläisten ja farmarien vai--
lankumouksellisen hallituksen pys-tvttämiseksi
Canadassa.
Jafkelaan
Kaksitoista pmtta maailmansodan
päättymisestä
-Kaksitoista vuotta sitlen päättyi
imperialistinen maailmansota, jos­sa
tuhoutui ja tuli raajarikoksi
kyftimeniämiljoonia maailman typ;;
yäcnluokan ja farmarien parhaita
'poikia. Vasla sitten, kun. prplelaa-;
risfn vallankumouksen rrjyrskyiiäl^^^
Jot, jotka jo olivat ifcifiaivikfei: l i i -
hpnneel tsaarien isäntavallan laa-!
iassa . A ^ n t i j ^ rnaassa. alkoivat
fuipjultaniaan j a mnrlamaqn impe-
;tiaKsintn iinnotnks-a län«-Euro-
^^ifssakin. tttli impcriali-flfsille ros-
^ypille kiire asslcvan aikaansaami­seen.
Marraskuun II p;na 1918
tehtiin aselepo: Saksa ja sfea-liit-tCflaise'
- ,ant-iutuivat ilman ehtoja
laimin ja sen liittolaisten ar-
;^|lam%; aselevon-kautta päättyi
yli neljä Vuolta kestänyt imperia-ten
rösyoyaltaini ^taäinen, maa­ilmanmarkkinoista
ja siirtomaa
alueista käyty imperialistinen maa
ilmausota.. Aselepo vahvistettiir
i/YTjes^iy^i^^^^^ jonkin
^Sak^ä j i ä ^ ö i M i ^ a l i l ^ f t a m^
'k3^j:;^|iftB^|ife#^
sifetV sudntalpit ^-r^<^-- . <r~ -
suurimman ja v a a r a l l i s i i d i i M i^
pailijaiisa, Saksan. Versaillesin
rauhan mahdottomia määräyksiä on
jouduttu. tiseaan otteeseen revisioi
maan, lieventämään. Ensin Dawe
sin suunnitelman kautta, myöheni
min Youngin suotmitelraan avulla
Vaikka imperialististen rosvo­valtain
välinen sota päättyikin
marraskuun 11 1918), niin se el
silti merkinnyt sodan käynnin lop^
puinista. Eipä piinkään.
Bolshevikivallankuinouksen kaut-
^ i f o t i i . AltekirjoHtantit a n a l y s o i -
J e ^ g ^ ^ tVoQd-kaivannon Iakoni|b-lätiAästä
l a k o D O b k a ^ i a yi^i-le&
ti sflMlttaessaaö itsearvosteloay
V * i Sfeci «iCeskos" ttin^ei^iiiä ikir^
jf*%«ia»«^aan a t U k k e U ^ "Kaivos^-
t^tjlt tflt&a ja s a b t a o t o i r i i i t e ji
^^if' £^nen k i q n j a t k a n , halaan,
ypieydessä latisaa, että kai|k-i
d isi^jfftYiitset mitä m jnlkai^tn
'K^^:^" nimim«ridllä, ovat olteet
)U^(^j0ittaiieen pezsoonalUsia- ^iCr
l « i l ; i ( k ^ «Kesbustoimlltajana'^, ^ ^ s -
',a {fheimys o » k ä ^ t t y nimlme|ric.
id, j a j<>ka pernstmi Soomalaise^
Jäi^je^toOi viimeisen e^dnstajakokp-i
i k ^ n päätökselle, iiskettäin on
vai*e, että j o i s s a k i n työEJs|»iä-
; e i ^ on v ^ I a l l ^ käsitys, etfö tällä
f t f M Q ^ c i ^ ^ Julkaistiit K i r j o t n k s ^i
7 l ^ i f ^ ( olleet K o m m u n i s t i s e n iran-k
^ t i ^ o j n i t e a n l a n s o n t o j a . Jos
'^s^ on.. perää, n i i n toivon e l ia
b n o m a o t i i s o i k a i s i s i tämän k ä.
i t ^ K S ^ n . A U c ^ j o i t t a n n t OQ niistä
y ^ a t n ^ l & i n e n . Lelxdessä on
!««»iint>|Usestl Julkaistu Puolueen
i ^ i ^ - j a o s t o j e p joUs^uksia, jokita.
^ T j ^ k ^ i s o r g a n i a l s i o i u - j a o s t o n " n\-
- o t t y a t ov^tt a l l e k i r j o i t t a n e en
T ^ t i n ^ l ^ l ^ b e n Johdon I c a f l t ^ n|o4-
rt«^f!»^i^5 ;;Tj»asWtt "Kessk»|9*aglt-
; | l | ^ l ^ l * ^ i i k s ? I l a , v a t u s t c t s t l a , PV»*.
; s^onienno^i^sia', joIia On . ^ t f<
P9^^ allddrjoitta^een tehtävä,
tOUtia (i*at tätä t«lme«t eräissä, t a -
jjaiöfsiss» t o i s « ^ varslnaisEsti t o i -
i n i t | | k ^ S Ä olevat t o r e r i tK
' ^ a i H a c i ^ n lak^^h^akkeen t a r i t k a i -
i ^ o i a i n t e r i t i n t i ^ u m e n t t i en
valossa".
~>^la)£eiia otsikolla julkaistussa ,
s y y t e t t i i n toveri " K e s k u s t a " j a tov.
" B u c k i a pintapuolisuudesta.
" A l i e k i i ^ o l t t a n u t h a l u a a myöskiij
tässä lyhteydessä t a r k k a i l l a kysymys­tä
K o m i n t e r n i n tokumenttlen va.
lossa, v a i k k a k a a n e n t a h t o i s i tälii^
sanoa etteikö tätä t a r k k a i l u a tule
' j p k u vielä pätevämmin suoritta­maan.
Pääasia on nyt k u i t e n k i n,
että tästä laÄkohaiiKkeesta pyritään
o p p i m a a n j a löytämään oikeat joh-.
;tppäätökset k a i k k i e n s e i k k a i n pai-',
kaileen. asettisimlselle K o m i n t e mm
v i i t o i t t a m a n llnjart oikein sovitta-<
m i s e n pohjalla.
M i t e n valistanune j o n k k o j a tante-m
a a n oman voimansa?
Tov. L e n i n r a p o r t i s s a a n erääl-r
le nuorisokokoukselle Z i i r i c h i s s i,
l a u s u i :
" T o d e l l i s t a joukkojen valistus-
- - t a «i- m i l l o i n k a a n v o i d a eroittaa
j o u k k o j e n yisensä itsenäisestä po.^
l i i t t l s e s t a ja ennenkaikkea vai-,
l a n l c u m o u k s e l l i s i s t a t a i s t e l u i s t a,
e i voi toteutua näitten t a i s t e l u i ­d
e n u l k o p u o l e l l a . T a i s t e l u se on,
j o k a sen s a a t t a a käsittämään
m a n v o i m a n s a ; t a i s t e l u lE^ajentna-s
e n näköpiiriä, kehittää sen ky-
-iikyjä. selvittää sen a j a t u s t a , l a -
. ; i k o o sen t a h d o n ."
Mitä L e n i n sanoi s i l l o i n jnlää
p a i k k a n s a myöskin n y k y i s i i n jouk-k
o t a i s t e l u i h i n nähden. Mitenkä me
valistamme joukkoja luottamaan
K o m m u n i s t i s e e n puolueeseen ja p u -
o n meidän a i n a o t e t t a v a h u o m i ­oon
taktiikassanune. M u t t a n yt
e i ' t a i s t e l u r a j o i t u näihin välit­tömiin
o s i t t a i s v a a t l m u k s U n , v a an
o n sillä selvä, voimakas talpuT
mus p a i s u a ulos näistä p u i t t e i s t a.
N y t t a i s t e l l a a n s e l l a i s i s s a k i n t.v.
paukslssa, jolloin, ä e d e t p i i , et­t
e i v a a t i m u s t e n välitöntä täyttyr
mistä v o i d a saavuttaa. Taisteir
l a a n , jottei k a p i t u l l s e e r a t t a l sl
l i i o k k a v o l m a n a eljcä p r j a l r i t a ­v
o i n p a i n e t t a i s i päätä a l a ^ Ipök-
. ^-^kaylholiisen edessä. Mahdolliset
o s i t t a i s e t tappiot eivät tänä air
k a n a enää syimytä paln"unutta
m i e l i a l a a j a r a s k a a t k i n tappiot
kestetään h e l p o m m i n kuin" t a i s ­telutta
a n t a u t u m i n e n . . . ."
^ l l l e n y k y i s e n a j a n k o h d a n tais­t
e l u i s s a muutokspn luonne perus-
-tUp? .S2 perustuu työväenluokan
jouickojen vasemmlstolaistumlsella.
T o v e r i K u u s i n e n selostaa tätä seu­r
a a v a s t i :
v f M l t e n tuo prpsessi käy? .Mistä
• r i i p p u u sen k u l k u j a tempp? Se
•HDiri • inaeidän. • -iäytännönpolitlikalr,
• lemme erittäin tärkeä kysymys.
' • S i i h e n vastatessani t a h t o i s i n en­n
e n k a i k k e a osoittaa, pttä p r a -
lät^aristen joukkojen vasemmis-t
u m i s p r o s e s s l riippuu näiden
j o u k k o j e n ' nykyisenä ' a i k a n a
- h a n k k i m a s t a uudesta, kuniouk-s
e l l l s e n t a v a s t a kokemuksesta. E n si
kädessä tähän . k u u l u v a t : 1) sen
n^ptitpteägn ^ j u s i n i i p e p , ipö?»
• p a h t u i i näin itse näiden joukko-;
Jfen - k u i n p o r v a r i s t o n k i n aktliyl-r
sp^9% jamassa; 2) sosialldemo^
. k r i a t l a n sösialltascistlen politiikfö^
a n t a m ^ läksjt; 3) kommunistisen
puolueen taisteluun ja työhön-liittyvä
työlälsioukkojen kokemitä.
- E r i m u o d o i s s a käyyä. työväenluo­k
a n taloudellisen aseman absp-
" ^ l u u t t l n e n h u o n p n e m l h m -
p r o l e t a a r i j o i ^ p l l l i p upiJen s u u r i -
' a r v o i s e n kokemuksen, iolkä l u - -
j l t t a a p r o l e t a a r i s t a l u o k k a t i e t o i ­s
u u t t a j a hävittää r e f o r m i s t i s ia
h a r h o j a . Jopkkptypttön^yys Ja
p r o l e t a r i a a t i n koko e l ä m t o epä­v
a r m u u s (jopa Y h d y s v t d l o i s s a k l n.
missä työväenluokan i d n e ^ l l s ta
asemaa on p i d e t t y kaikkeen var­m
i m p a n a ) ovat työväeniutäum a -
s e m a n huonontumisen tärk^im- h e i k k o u k s i a Ja puutteellisuuteda Ja
" klrjöiuks^s^nl oli määräävin osa
näiden ii^lkköukslen arvostelua,
m u t i a aryostiBlussa ei s a a a b s t r a a kr
k l s e s t i l e i j a i l l a s e l l a i s i s s a seikoissa
j o i l l a el ole mitään yhteyttä k y s y ­myksessä
olevaan a s i a a n . . Tämä
v a i n synnyttää s e k a a n n u s t a , kuten
edeDä- önr Jo todett^. K o m i n t e r n in
k y m n i e n e n n e n pleenumiii päätös-r
p o n n e n k o h t a a : t
" L a k k o a ypidaan taas vakavasti
v a l m L s t a l l a vain s u o r i t t a m a l l a en­n
a k o l t a I s u u r i o r g a n l s a t o o r i n e n v a l -
mistustyö,"
e i ole o i k e u t e t t u a ye.lää, e s i i n täl­l
a i s e n akUlispn o b j e k t i i v i s e n t i l a n ­t
e e n hetkellä s o v i t u k s e n a epärölmt-selle
joukitpjen t a i s t e l u u n o h j a a n i i -
s e l l e . Joukot n y t j ö itse tuntevati
i l m a n meidän sanomattammekin
antaptumisfrn m e r k l t y k ^ .
t a a n , n i i n el k p i t e n k a a n s a n a l l a ­k
a a n v o i d a tpteta, että P u o l u e olisi
e s i m e r k i k s i Sudtmryn alueen* l i i k e h ­timisissä
edustanut tätä virheellistä
k a n t a a . K u k a voi sanoa, että näin
o l i s i t a p a h t u n u t käytännössä m a a -
l i s k u i m työttömäin p i l e l e n p s p i t u ^ i s -
s a j a työttömälfi j^rjestäiplst^^össä.
t a i vapunpäivän kirjaiiisiaudessa,
m l e l e n p s p l t ^ ^ s f a t tgii siitä johtu­n
e i s s a p u o l u s t i i s t a i s t e i u i s s a , t a i v a a -
Iltat^telussai j p l l o l n j u l k a i s t i i n k a l -
k ^ I ^ kielillä ph|elma, e r i k o i s i a l e i i -
iiiä, lentolehtisiä j a p u h e i t a , tai P ä -
n a s e n Päivän m i e l e n o s o i t u k s i e n k l r -
j a l l l s p p d e s s a e l i o h j e l m a s s a tai sen
yhteydessä seuranneissa oikeustais­t
e l u i s s a (muistetaanpa lentolehteä)
t a i Kansainvälisen nuorL^jonptivUn
m i e l e i i c ^ i t u k s i s s a , KaiyostyölHlsteQ
T e p i l i s u u s - u n i o n joukkokokouksissa
t a i sitä seuranneissa oikeustaiste­l
u i s s a .
B i , kyllä tässä ph Isketty t o i m i t t a ­han
tapita harhaan. Teoreettisesti
e i k a i puojppemme johto, n y t syy-tt>
ksen hjedttäjä tov, t o i m i t t a j a m u ­k
a a n l u e t t u n a , l i e n e selventänyt k a n ­t
a a n s a päätösponnen k a u t t a enpsn
kuin heinäkuun 7 p., m u t t a käytä^n-nössä'
o,n k u i t e n k i n p y r k i n y t välttä-määpt
täi^»|n tfsär^Sttl^n. Tlst^idän
I l m a i s e m i s t a missään, e d e l l a m a i n i t -
t t i j e n Jonkko^amppan^ojen yhteydes-
S u d b u r y s s a el siis o l k e l s t o l a l s j o h -
d p n v o i m a ole v i r a l l i s e s t i p i i r i t o i m i ­k
u n n a s s a , ;Jp^- on k a i k k i a edellä­m
a i n i t t u j a t a i s t e l u i t a käynyt, m u t'
te''siinä 'väikutuksessa^ ' m i k ä van­hanpa
jphj^plla j a sen r i k o l l i s t a v a l -
k u t p s t a s o v i t t e l e v i l l a a i n e k s U l a cn.
E l tov. i u o t » ollut pphjlnimalnsT»
tekijä, m u t t a hän pll vain oikeisto-laisten
työn välikappale. T o d e l l i ­s
e n a pohjateklJänä ovat ne saniat
a i n e k s e t l^uto v i i i n e t a l v i s e s s a k a p j p -
p a U p s s a k i p / sillä h e ^ ä n yalkuliufc-gen^
a ^ytsxippl^senjt halya^f^nnut-tan^
igfcyäskentel^ä. sai vain v a a r a l -
; l l 5 e n i m a n lupnteen, myjorämälsen
;ParJ8.ps- ja haJvepnuskamppanjan
Inpp^ep. • EiU^^äärame myöskin
m^essäipme, ett% v a i k k a p a keyäälr
l i n e p psfPJau? PilrHs^opiiieaa v a s t a an
k o h f i l s t p l : toy. p u l a a n , n i i n hänen
pois Jäädessään k«lt«.Pkin s^oin
j(*t^jcltiin Ja- sHfi^-l^sjtäjftft saavut­t
u ^ l^o^dl^fcettiln «pi^iqtsestl yieia
häneen, keftlttämäll^ Juttujf^. L^k-k
o t u n n u k s e n herättämisiä Jälkeen
k o h d i s t e t t i i n se v i p l ^ l^ u s p n n p i k s i,
että p l i r l t p i n i l k u n t a h a j o i t t a a v a l -
laTikumm^elllsen l i i k k e e n J a e t i ;|
piiritP^tadkunta o n I n c m i agenttina,
Jpe. VieiäkP t a r v i t a a n enempiän,
tai o n k p t«mä Jo riittävä a i t e u t t a -
m a a n pätayastaisen v a l k u t u t e ^ n -
K o m m x m l s t i p p o l p e e l l a on
t e n järjestämiseksi sekä edusta
m a n s a l i i t o n o s a s t o j e n p e r u s t a m i ­s
e k s i m a h d o l l i s i m m a n l u k u i s i i n seu­t
u i h i n .
K a i k k i a Canadan Suomalaisen
J ä r j e s t ö n osastoja kehotetaan S.
J : n t o i m e e n p a n e v a n -komitean suos­t
u m u k s e n m u k a i s e s t i järjestämään
t o v e r i S a l o l l e p u h e t i l a i s u u d e t niillä
p a i k k a k u n n i l l a , missä t o v e r i Salo
v i e r a i l e e . Niillä p a i k k a k u n n i l l a,
missä on m a i n i t u n u n i o h osasto on
tämä tehtävä y h t e i s i n v o i m i n . M i ­käli
m a h d o l l i s t a on myöskin j ä r j c s -
tettävä iltamatilaiauuv loveri ^
vierailun j-liteyteen, jotta tm
' v o i t a i s n n ; K o r v a t a matkakulu
raahdoinnen . jäänno.'; Jani
um9n''järjestäniisraha.no'.n
T o v e r i Salon niatkaohjoima
•kaistaan o s i t t a i n kutakin aiu
T a r t e n kerrallaan ja on ?P pg],--
O n t . a l u e e l l a seuraavanlainen:
Marrask.:
2 5 — 2 6 p. Burkrltt
2 7 — 2 8 p. North Bay
2 9 — 3 0 p. Gobalt
J o u l u k . :
2—,3 p. Roscgrovo
4—5 p. Kirklainl Lake
6 p. Rouyn
9—16 p. So., P„rcupine,
mins ja Porcujfine
1 8 — 1 9 p. Cochrarie
2 0 — 2 1 p. Sisula
22 p. Kapuska?in?
2 3 — 2 5 p. Hearst
Edellämainituille osastoille
tetään aEiari johdosta vielä eri
n e n kiertokirje, mutta valmista
h i n p i t ä ä ryhtyä jo tämän tie
perusteella. .Matkaohjelman m
tamiseen pidätetään kaikesta
limatta oikeus, vaiska toivottav
siihen ei tarvitse turvaantua.
Canadan Puutavara-
Maanviljclystyöläistcn T
lisuusliiton aluckomi
tämme, että' v a l l a n k u m o u k s e l l i s en
työv,tenllikkeen v i h o l l i s e t kost-tavät
k a i k i n k e i n o i n eristää m e i ­dät
p r o l e t a a r i j o u k o i s t a eroitta-m
a i l a työläisiä työlaitoksista
h a j o i t t a m a l l a j ä r j e s t ö j ä m m e . . . ."
N y k y i s e n aikakauden t a l s t e l u l U k -
keet n i i l l e j o h d o n antaminen. Vetää
Joukot o i k e i s t o l a i s i l t a . Tov. K u u s i ­sen
sanoja , vieläkin käyttäen tässä
•tilantee^^ on tehtävänämme . " h e ­rättää
joukot tekemään k i r k k a an
p ä ä t ö k s e n . . . Joukot tarvitsevat u u ­s
i a j o h t a j i a ; ne etsivät u u s i a j o h ­t
a j i a t a i s t e l u a järjestämään j a j o h ­t
a m a a n . " S i v u u t e t u l l a hetkellä • t u r
l i v a t Sudburyssakin Joukot . näke­mään,
että K o m m u n i s t i p u o l u e e n p i i -
r i t o l n i l k u n n a s s a ja jäsenissä löytyi
j o s e l l a i s i a , j o t k a kykenivät j a t a h ­t
o i v a t antaa j o h t o a Heidän y m ­pärilleen
kasvaa l i i k e h t i m i s i e n ja
t a i s t e l u i d e n kuluessa uusi proletaa-r
l n e p j o h t a j a k a a d e r i . — A . T . H I L L .
gelssa,, cn heti pää.sLott.ävä vap
si ja syytökset heitä vastaan
mottaxa;
4) että työttöinUle myönnä
täydet oilvcudet vaa'.!muksi;n£a
puutteitensa esille tuomiseen.
Tämä protesti lähetstään C"
daji pääministerin», yleisellesy
jälle Sudburyssa, sekä Workerill
Vapaudelle.
Kokouksen valtuuttamina.
A. Reinikainen T. ][Co
Työläiset "oikeuksie
edessä
Protestilausunto
mät tekijät . . . . köyhyys Ja S5n
. m u k a n a k u o h u n t a — k v i t e n M a r x
sanoo — kasvaa erityisellä v o i ­m
a l l a .
" M i n u n mielestäni o n nieidän
entistääJi vielä paljon suurem­massa
määrin k o h d i s t e t t a v a huo­miomme
p a l k k a t a i s t e l u l h i n ja
työalkakysymykseen. Meldäin p i ­tää
nostaa etualle kysymys
t u n t l s e s t a työpäivästä. Refor­m
i s t i e n loppumattoma n kaplttdi--
s e r a u s s t r a d e g l a n johdosta tulee
kysymyksestä " t a i s t e l l a k k o , v a i ; e i ­kö
t a i s t e l l a " työIälsiUe s a m a k i O n:
o l l a k o v a i ei o l l a . Jos joukoissa
• vielä i l m e n e e k i n h o r j u n t a a tässS
kysymyksessä, n i i n k o m m u n i s t it
' eivät saa millään e h d o l l a teiidä
pienintäkään myönnytystä kajär
t u l a t i o t p i m t o n a l l e . J o k a i n e n p i e -
. n i n k i n peräänautaminen h a l p a l si
j o u k k o j e n vesemmistumlsta. . . ..
J o s k o m m u n i s t i t a l k a v a t h o r j ua
s i l l o i n k i m ö n kysymys t a l o u d e l ­l
i s t e n j o u k k o t a i s t e l u j e n kelilttä-misestä,
t a i jos he yrittävät SBl-l
a i s e n t a i s t e l u n v a i h t a a - v & l l a n K t t - -
m o u k s e l l i s e n f r a a s i n Ja p i u o l i i e -'
r e f o r m i s t i s e n käytännön p o l i t i i k ­k
a a n , n i i n ovat he mennyttS
miestä vallankumousliikkeitä."
p i l k p Sudburyn työläisissä m i t -
Työttömien j a nälkää kärsivien
työläisten oikeutettuja vaatimuksia
.vastaan v i r k a v a l l a n t a h o l t a kohdis­t
e t u n y l i m l e U s e n s u h t a u t u m i s e n se­kä
mitä- r a a i m m a n p o l i i s i - j a fas-c
l s t l t e r r o r l n Johdosta, joka - on
s u u n n a t t u työttömien rauhallisia
k o k o u k s i a , k u l k u e i t a j a lähetystöjä
i v a s t a a n , j p t k a ovat amoastaan esit­täneet
v a a t i m u k s e n : "työtä t a i r u o -
k a a " .
M e Beaver Laken työläiset' ja
työtätekevät farmarit, yhteis-sscä
kokouksessamme märrask.'7 p. 1930,
lausupune Jyrkän paheksumisemme,
että el h ^ l l t u s , , eikä paikalliset
k a u p u n k i e n h a l l h m o t ole ryhtyneet
p i k a i s i i n j a t i i l o k s i a . t u o t t a v i i n t o l -
mönpitelslln erittäin vakavan työt-tömjryden
poistamiseksi, j o k a uhkaa
nälkäkuolemalla kymmeniäi;uhansia
työläisiä, sekä heidän perheitään ja
j o k a jo tähän mennessä on j o h t a -
n p t nälkäkuoleman t a p a u k s i i n , pu­h
u m a t t a k a a n muusta sen a i h e u t t a -
rnastt k u r j u u d e s t a;
että työttömien työläisten koko­u
k s i a j a r a u h a l l i s i a k u l k u e i t a vas­t
a a n o h k o h d i s t e t t u mitä r a a k a m a l -
s l n p o l i i s i - j a asetettujen fascisfci-
Joukkojjen t e r r o r i;
e t t ä työläisiä on v a n g i t t u j a ase-
.yaa^an hovioikeudessa oJi v.k.
päivänä käGiteltävänä '•vallioiJ
juttu" fascislihuligaaiiien lak''
taman kommuni.sliscn leh(
"Folkbladclin" toimittajaa
Asphmdia- v:i.stan. Asplundin
tettiin ottaneen ci.saa Suomen K
munistisen Puolueen loiinint
kuuluen ni.m. mainitun puolueen
laise-sn kaupunkikomiteaan. Loi
jossa Asplund oli toimittajana,
tettiin ohranan '•tulkiniopöytii
joissa" toimitetun SKP:n ohjci
mukaan. — Juttu lykättiin ja
plund passitettiin vankilaan.
Samana päivänä oU samassa
kaudessa" esillä juttu "valtiopo^
sesta" Kaarlo Jalmari Lehteä
taan. Ohranat väittivät "kuiilu
luissaan" käyneen selville, että
t i . o n osallistunut SKP:n sala''
toimintaan. Syytetty kielsi jyrl
syytteen, joten juttu lykätti-J^.
V.k. 16 päivänä oli •'^am^'
fascistise.ssa hovioikeudessa
tävänä edelläkerrottujcn tapai
juttu työläisnaista Aidi Aleksr.n
Almia vast-aan, jota .syytettiin
tä, että hän oli toiminut
toimineen nuorisoyhdistyksen jo
kunnan jäsenenä, ja rahasto^ha
jana, sekä kuulunut jäsensni^ >
san paikallisjärjestöön, joka mj
kin toimi julkisesti. Syytetty my
si kuuluneensa mainittuihin iät
tiöhin, mutta ci niihnyt siin»
van mitään rikollista. Juttu ka
tiin loppuunkä.sitellylcsi .ia vai
ja passitettiin takaisin lääninv-;
laan. '
Viime kuun 24 päivänä oli \a.^
hcvioikeude.ssa jälleen '•valtiope
t e t t u r a s k a i s i i n syytöksiin, v a i n s i k ­juttu",
jossa syyt2tt--n!i oli
s i , että ovat esiintyneet työttömien 1 E m i l Kulju, kotoim
v a a t i m u k s i e n puolesta j a ohjanneet ! r c u l j u a , joka oli va;i':ittuna
heitä vaathnukslensa esittämisessä; ' ' - ' '"''^
että työttömiä v a r t e n järjestettä­v
i k s i aijötulsaa "hätäaputöissä" on
s u u n n i t e l t u maksettavaksi suoras­t
a a n riittämätöntä paikkaa.
. M e esitämme yksimielisenä vaa­t
i m u k s e n a m m e :
1) . e t tä työttömille on heti jär­jestettävä
työtä k u n n b l l l s s l l a p a l -
Alavud?
M u t t a meillä .on eaessänune n y t k a l l a , t a i k k a maksettava riittävä
naisiin uniolhln? ViOlmmefco m e . k&in toveri Kuusisen edfiUäiolBvatfi
sanoa, että meillä on nyt jo työ- lausuimoin kt&emakBet vaikuttaheet?
Iäisten enemmistön l u o t t a m u s ? V a r ­m
a s t i k a a n - e i ! A i n o a s t a a n taistelun
k u l u e s s a joukot tulevat saamaan
I t i o t t a m u s t a m e i h i n j a meidän j o h ­toomme.
K a k s i vuotta s i t t e n lähetti K o m -
iEiiiSlmäisen' tajunta oli Jo melkein^
yleistä, toisessa suiiteessa enemmis­tö'
oli Jo kokelUut läksyn ja kol-mannessa
suhteessa olivat, esim. kai-vpsljs^
öläiset vappmnielenosltiiksiinr-kin
vapaaehtoisesti ilman työstä
KiTjpituKSessa koetettiin anteeksi- mimistipuolue lakko-kutsun saman-f poisjäämisen kehoituste Jääneet u-^
pyj^ta^ Sitä mitä oli tehty j a s e l -
l a i ^ n a a n . c l i k i r i o j t u k s e s s a käytetty
^ o a i i j j t e r n i n päätöksistä l a i n a u k s ia
o i k e i s t o l a i s t en virheiden «ovittelu-ynty^
sessä, samanaikaisesti kua
l a i s e s s a tilanteessa Oshawan auto-moblllltyölälsllle.
Minkäänlaista
Järjestöä t a i edes yhteyksiäkään ei
o l l u t olemsissa. m u ^ o l i s a m a n l a i ­n
e n o b j e k t i v i n e n t i l a n n e . Työläiset
i e ^ p i - s a t a l u k u i s e n a Ja s i l l o in
jvasta t o d e l l i s u u d e n kpke-
*muksien j a puolueen " ^ o h t ^ n l ^ l i i ­k
e h t i m i s i e n s a r j a , ' j o t k a j a t k u i k o ­k
o kesän. P r o l e t a a r i s t e n kerroksien
JäTjestämlnen ja. o r g a p i ^ t o o r l n cn
v ^ l i p l s t e l t t kaivcBmiesten l a k k o t a i s -
t e l u u n kutsumiseile iln^ani^ln^ t
l a i s t e ; äkillistä t i l a n t e e n k u t k u a . E n ­t
i s t e n .työttömäin.,iyöl^Iste^^ j o u k k o -
jia nyt^ e^pitettujep l i l k e k a n n a l -:
' l e .veiÄmtnen plL ptettavar vastaan
h e t i J a Hutsuttava heidät u h m a a -
m ^ a ^ v a a t l m u k s y i a a n J a j o u k k o v o l -
naiiälaan. VÄtÄ johtajain t a h o lr
t a tehdään . k i i t t e n k i n sanomatto­m
a n vähän tässäkin suhteessa, m u t ­t
a s i l t i k i n , asettavat he järjestöisiä
k y s y m y k s e n , kuten tpv. Kuusfcneri
s e n : o n p a i k a l l e e n l a u s u n u t seuraa­v
a s s a : • • ' ' • ' ' ^' •
" O i k e i s t o l a i s e t kirkuvatr ' e t tä
K o m m u n i s t l n e h ftiternatlon&le:
a j a a muka ' a a h k o l a i s " - p o l i t i i k -
k a a . Heillähän o n näet a i n a o l ­l
u t patientti " j o u k k o j e n valloitta­m
i s e s s a ^ Missä ovat FVossardhi,
Höglundin, B r a n d l e r i n J a m u i ­d
e n l u o p u r i e n , minkä nimlalä'lie.
n e v a t k i n , Joukot? N i i n , me Uc
työttöniyysavustus, tekernättä erpi-t
u s t a m a a n kansalaisten, u l k p n i a a -
l a i s t e n , Rsrhe3llisten: t a i p e r h ^ t t b -
m i s n välillä. Tarkoitukseen jo
myönnetty 20- m l l j . on heti s i j o i t e t ­t
a v a työhön, t a i j a u t t a v a avustukse­n
a , sillä tuhannet nälkäiset, vatsat
eivät siedä viivytystä, eivätkä tule
.autejauksi relklllä l u p a u k s i l l a . K o s ­ka
tarkoitukseeni myönnetyt varat
qvat kpkonaan riittämättömät, on
h a l l i t u k s e n viipymättä luovutettava
tgrkQtftukseen lisää v a r o j a , j o t k a t u ­lee.
* k o i r y a t a suurten omaisuuksien
j ä ; t u l p j e n -yerotuksiElla; .
' 2 ) . että työttömiä vastaan k o h -
«Jistettu terrori on -viipymättä lo-
IJ^tettaya . j a .fascistiset järjestöt
määrättävä hajoltettaviksl, sekii
työttömien pieksämiseen o s a l l l s t u -
ne3t asetettava syytteessen;
3) että k a l k k i työttömien e s i i n ­t
y m i s i e n yhteydessä vangitut työ­läiset,
Sudburyssa. Port A r t h u r i s s a,
W i n n i p ^ s a y m . C a n a d a n k a u p u n -
'oikeuteen". syytettiin snta,
hän oh kuulunut jäsenfmn Karic
ran nuorten työläisten opintoyn
tys Valoon, ollen syyite-n mu^
kuljettanut viime kcsnna s"'
määrän kiiholtuskirjallisuutta.
ju kielsi kuuluneenpa kommun'
sesn puolueeseen. Tämiikin asia
tottiin loppuunkäsiLellyksi ja vasi
ja passitettiin vankilaan. pi'.atos
asta tullen myöhemmin.
Maanantaina v.k. :V) p:-^vf^
Vaasan hovioikeudessa nsiha i
"valtiopetoksen" valmistelust^ •
raavis työläisiä vastaan: toimi.
H. -Heinosta Vaasalta, työnuehc
Gäddaa, J. Mannisia. G. Pi>s
P. Valkamaa. E. Lahtista, vauu-tari
J. Bimmiä ja hänen vaimo
Susanna Rimmiä P^^^^'^
työmies E. Sauha-ahoa Evi.ian
räätäU V. Päivistä .i.^
Nurmista Kokkolasta. I'' '
yangittuina.
Kaikkia syytettiin •^'•1?'-'^^"^"
munistiseen toimintaan asalibi
sesta j a vaadittiin ankaraa l a ^ ;
tusta, Syytetyt kielsiv-^t syys
useimmat väittäen niitä
•keksimiksi valheiksi, joiden
heidät koetetaan tuomita van»-
hin. koska ovat toimineet t
luokan vapauttamiseksi kapit
ikeestä.—- Juttu ei vielä paat
Helsmgin raastuvanoikeudeäsi