Vapaus, August 28, 1923

              ia oikei:
r'/^^ jolloia
yhteiskunnassa,
«y^ty^vt ja sen '
' J o b oli peri^
' ' " f t ^^apitalisiejj
' jotka asuivat
1 itseään ja
vierasta työvoimaa,
mitä hän työljii,'
^ hyväkseen opp
availtava tarkoji
iän varten,
listinen
l e . \ EntisistSJpi •
•ijle julisfiyatinyt
«»"»e! ja t
I kysymys: mlLä
minkään' arvota, o
minun kanssani
intelemääh konei
oykseen asti'ensin
n jatkoksi ottaen, ru,
ämättÖmimmät tari
Entäpä tehtaan
en ihmisarvonsa.'
een ihmisen kijk
yi alistua, samalla
ä. Se ajoi ensin ptri
»sein pitkien matkoi
insa luota, kiii
llakin näännyl;äiin'
, kurjuutta. A
paremmin tuiv
ruumiin kaikkisn'
vuoksi?
antoi silloin'pro
ien talouslieteilij,
i niin bukoi
mänsisällön hävityy
[arx. Eri aikojenfiji
j a ylimyksille "kauBJiii
tä pikeudenmui
I paremmin kuin
eläkin etupääsi>ä
itenakin. Mutta
yksityisillp tyoläifilli
ut työprosessin ja W
t sanoakseen proIetai>
a konemaisia
le ovat vergtaijsa
on se idrjauutuus, joka on/yi»^^
lanän ' ' ' ' " " f ^ " ^ tuloksena: Kirjän^
teisen kustannig^eej näinollen on loonriollista että sitä ei ole voi^
^"«"'J'' JustSa Vaan on :kuslanteminen.. töyft^yt ;^
fmi- ,,„vvflsidan syitäV allnivaiheitia. Itse'taisteluita ja kokemuk-
? Siomen l^^Sn Ä a i u t vumeseh:ne«än vuoden ajaUa.^^M^^
ae on y ^ i i i . k ö S n selostajalla ovät^oll^et'kaödd,ne etjuisuudet mitä
i»w c w . - - - . jj -sgjjj t i l ä i a s e t v m n i^
sillä uLiat^oksi^ ja siksi on, toiset
*irj«t eftilauksia^avu niin täytyy meidän jakaa kökö kap-oiioonsa,
teille ilman tilaamatta; Yhteinen velvbllisiius vaatii
^.^^HpSä Ä m ? l^ai^^^^ 'tidee ven­että
y'«''«^A5na^ suomalaisten-.puolue^
ollessa. }^^^ •.- • .'^ -y-"" '' K . : - -
I e b g j j ' ^ ^ n kirjan hinta on aiiioästaan 55 senttiä. Tehkää tila:
öisenne nopeasti. ^ A U S , : ^ 69, Sudbary^ Ont.
onäköisesSi
Kahteen: lähimpään vuotena' ei kui>
ienkaaii 'yiela " iapakuriut ^ fe^
jnutttpsta. taasä auhteessa^
Nuoilsä^nternJEirtiö^
L ä h e t y s k u l u t : ;
.40c lähetyksistä allC; ^30,00, j
50c. ' lähetyksiltä • ?3<)^00*^ '
^59.99 asti, 75c; lähetyksistä
160.00—?99.99 'ja $1:ÖÖ liä>
kiitä $100.00 taikka^, älä ebu-remmilta
lähetyksHtä.; :iSäi|o-sanoraalähetyksilie'
'dn ktijut
13.50.
Torontossa ottaa röhaväli-tyksia
vastaan^A. T.--Hni^
957 Broä(Jyi!6w Ave. •'
LaivaplletUjB myydSan.
Tieduitakaa ^ pilettiasloila^ ,
Boi 69, •'Sudtiary^ j Ont.-;
Tialejn.tpisen,kongressin •jälkcen^^^'^^^^
pis^^i uusi kaiinanmääräämiheii ja^
iiÄenSaiiföleiy; ' ^
J?'N^*jan!'Kff^ Nuoriso­liitto-
l i i t^ jo vtionna 19].^ Zinv^
fli^rwai^ • Ensi-i
kedessä loli se myöskin nuoriso!' jo-^
itB|tietois6stf taistiali puqliieen ' liit-'
iäniiselksi <K]bImanteen Internationa-
'ikn: •'•''Vuctdeu^ 1Ö22 piuolueselkka-;
'Uksessa ei Uitto! .rat^aiseyastiy^^^a^^^
iiumt • enm ^den^ kuin toisen
kaan; rylinjän f puolelle, se. äesttui;
K^lmannenv ihertationd^ kännaU'
j i f ; ^^liiit^oln f Icuiäuu i^yään 12,-^
^QOO jäsentä, 240 osastoa" ja on se
äuiiteellisesfi 'Komm^ Nuori-so-
Internationalen voimakkain liit-id.
• •
; Noijan; i
ään kaksi päätehtävää ratkaistava­naan/^
IJ&?^^sl:o^^^^ luotaiya tjo-läisjnuorison-•
joukk^^ töi-seltei
ön . sen yaiki;itettava tödelli^;
koniraunKti?en' puol^ luoniiödisi^
menetti osastomme yhden par-
Iiaimpia jäseniään, bän "oli'saannSl-linen
tehtävissä^ ja' järkähtämS-töp
puoluemies'," tyyni ja" hiljainen
luonteeltaan, mitään "turhia TaVef-teluja
hänen suustaan koskaan ei
kutfltn. Vainaja sai kärsiä elämäs­sään
raskaat elämän kokemukSElt.
ja tuskat siUä, minun tietääl^'
seni alkoi' sairäsiamaan noin 7
vuotaa; sitten hivuttavaa syöpää ol-j
Ien viimeiset 3 vuotta aivan työ­hön
/kylen^mäiton. Vainajalla öli
vaimol yäan. hän sekaantui' rakkaus^
äsioiMn'?va veljenpojan ,kans-|
M, josta oli ie^^^ että Mrs. His-sälasBlksi?
uuden ystävänsä mat-k
|m itä-Canadiian, noin Tga puoli
yudttai": sitten, jossa he luultavasti
TieläHn-^ä^^^^^^ tietysti" onijellisena.
Vamjgalta jäi 3 "tytärtä, joista kak-1
?i on .täällä ja njiorin vainajan en­tisen,
vaimon mukana. Keskimäi-nen
tytär 'on täällä IJIrs. jä iBfr. Ja-lob
Varvilla; kasvattityttönä. Vani
hin tytär ;Äili, ansaitsee lukematto­mat
kiitokset' hänen ja isä-vaina­jansa
tqye^eilta ja tuttavilta ~ siitä
työstä minkä 'häi» suoritti: jsaiisä
hyväksi, sillä hän 12 vuotiaana jäi
ä l d i s ^ ^ ieikä 'lähtenyt ^ haneii batr
^aami^^;jarälkoi! hoitaa kipeää
isänsä öekä teloutta, jakaen'k^-
denj isänsä!^kahjoa puutteet ja huo­let"'
isänsä kuoliiiheitkeen saakka i l ­man
valitusta, johdti- olisi ollut' syy-tsBkin,-
ssiilä leihäff ty31äinen nykyl
sea^Y J^iskuiinassa'
varoja että se riihtä»
joätiiu "työhön kykenemättoi
maksi pitkiksi ajoiksi. '
Vainaja Vietiih ensin osastomipe
talolle, jossa • toveri ^ Jacoi> Huhft
muutamin sanoin puhui vainajan
muistolle,; sitierf^^^ pari lau­lua
Mary^ iiuita, A M ^ Hissala' ja
Vien*) Kivi/ f Haalilia i sitten -vie^
tiin vyäinaja viimeiseen lepoonsa;
Karilan iautaUMiaahari- lPkuisa?i-tuttava
ja toveripiirin, saattemana:
Keyeät mullat haudallesi kunnon
toyerL ^^^^^^^ "
a inmisia, jotsa ei
itta hän selvitii kille'
isit^ttynä yhteiskiuiuli
etta heitiän olemas»]
).: Sillä tuotanto
italislisessa tyopros&j
Jakoivatpa sitä kapi
Tuovat tuotteen
estelyioiraintaa, jöiib
valla edustajallaanliili
ieen palkan elämänä
ilee ansajtuksi tjto
työtä enemmän
voa, jonka kapitaliä'
lisää riistomayolli'
a. Tätä oppia «inl
ole tarvinnut tehtifl
nämä heti kim hanfj
jotka hän itse rmi
määritellen ne en
äin sen tähden, 4l
ikeudellinen, omis©,
mon laki. Mutta * ,
[aarin herran ja
ttaviksi.nuorisia
set aatteet •Nirjffj
!uona vuonna
couksessa syttyi M ||
antimilitaristL«&j
lasta. Ja D»"-"!
vuosina, aina
aca, poti Uitto ^ \
lia, mutta raifcatJS-tteessa
se.ei.inB'>^
it SiUoin risteilefl'
smaaflmassa - ' 5 ^
jtL^et ja^anar^*-
ieiämat tietoiset »•
t .puolueessa i l f f
iistä revisionioi» ^
läimentelemiäts
aramattillu^esalB^-
uoriso äänens» *^
i yleisläkkos- ^
Hm
ybteiskunnallisi.ap^r^phjj^äia:
ifallankumous>, se oli'vaUänkumoijikr
«llisen nuorison töiinuslause; '1^:;
Nuoriso muodostui aikaiseen va^
tustuäryhmäksi niiii puoliieessa kiiiSi
ammattillisessakin 'liij^eöMä. Mu^
ta kiinteämmän ftuodön^ sai
, oppositsiöni vasta vuosina 1910 >J8
1911, jolloin perustettiin h.s." wnm^
^inen oppositsiöni..^ Sen'-^
\ >lm|,nuoriso v h e i i : : ; ^ ^
\I|iton.^ .Näinä ja seuraaidna' viioärS
teki liitto hyvin työtä. AMt^ii-äulkäisemaan
nuorisolehteä;
kataistelu> ja usfeita^ pajikaÖisMastö?
ja perustettiiii ynipäri; ^
Ineen ja ammattiliittojen' vallanlcu-
• mooksellistuminen fcehitt^; kehittyi
mistään ja kaikki viittasi vuud^h
ajan' koittoon työväenliikkeessä;
Syttyi sota' v.' 1914.: Uusia ja
. «nuria kysymyksiä sukeltautuiesan
ja työväestön* öli määrättävä niihin-
, kant^nsfl. Nuoriso ja" ammatiUinen
oppositsiöni pysyivätl^kamalliökiifc'
ko^Jlojta huolimatta vanfioiile-^^^ti
teiUeen ja päämääralleen u ^ o l U^
' ^ na. Vuosina 1914 ja mS harjö^
tettiin suurta ahtimilitaristista" p#
Ijagandaii tunniisläuseella: sota #
tp -vastaan, Ijiftb^^iäavoi^wvoi^
« . Vuonna igi^icuiuä 8^^
7" enemmän kuin lOlOOOIasentI:''"
'Vjodeiia 1918 on eriköispaikkan-
^ «orjat työväeiiliikkÄn t'hiötbri-toJramouksen-'
vaikutus'^ yR-?inaah,
^Pl^m kevätaalto.,jaf koko^t^o-
J^nlril^ elitodeUisen^u^^
hetken. y^Ilankunio^^ jy^
^itimaan ovell, a^ÄUen Ja
^btennesten neuvostoja | r Ä t i i n :
£ \ '«««ien k e Ä
pnduekongressi. Nuoriso öli^^^y^t.
^.kaikkensa, jotta^^yällMÖtuinol^
g"«tajksi kongressiin, -ja.:vaUän-
|5°H>nWlHnen kuunt^
•^lan voifolle, Voittajan taistelu
tunnuslauseena oli l)^'ty^. ja sota-
ZS:''. t M j ä t i e k t o k s i,
n u Ä diMatuuri^oaitni*'
'"'stettava välttämättömän^ , etap-
'Ätr vallankumb^
hetket "".''''^^^
voitetut v a l i ^ ' ^ - • - - ' ^ ^ ^^
ia nuorisoa .-"^".'"''''^««'^ PUoIeUe
» n t t a ^ a t n ' ^Srväystänsä,
polit i n " ^ ' ^ * ^ ^ ' ^ ^
°«'i«e!)Järjestely o!i iarpeen^
Kesä i^^-..pa:^^, to mennyttö
kalua. Pphjfoinen puhalla jo kyl-Äjterti,'
saajftj^eh toiyorikkaammainr
kin uudisnljelijän' pesiaimistiseil^
päälle, etehkin' tseii^ jälkeen kun on
^ : ^ " ^ ö i a M r i i t 1 ' ^ u^
laeistaan, sillä e&.-osoittaa yksinker-iaisesti
t i e t ä - •
Kuiivalqurheilua ovat jotkut o-iui|
p|nim^^^^
iÄ|U^ijoätat^>heill«r;Ät^ ^ u^
l||&8^läUo8a8t^^ kokqnfiÄa;;''n^
^^«liilä'ja tulWaisuii'Men nähdett^^^V^^^
rt^otjai^ e!^
y§lbilä viU^ osaston järjestä-
;Äa%ilt;äin*t talu^-j^^
Biy^a,' 8aal;taeh haiiriötä aikaan plih
selii^iff fäseniin \ nähden tullaan
panemaan ankara p\ioluekuri' käy­täntöön.
Henkilö joka myy päih-dyttäyiä
uotniä-haalilla tahi mis-pä
tilaianudj^ä hyVäh ttallkän ah­tamaan
ilmi viranomaisille., ,
Ylläesittämästäni juohiisrähjää-miseätä
paikkakänn^^^^
teoUisuustyöI^et oyat muodosta­neet
itselleen vallankumouksellisen
taisteluaäeenj toivoen joukostamme
Itselleen l^voimib' jotta uskaltaisi
^dd: vähänkin alkaa rähjäämään
kolmen kirjaimen ptiojestfil ' ' '
KokoiisaMbStar Viime kokoukses­sa,
nim. 19 p. elbki oli m. m. ke­räyslista
Creighton Minen * osastolta
jonkun ^ yksityisen hyväksi» vjhutta
koska tlistastävjei käynyt selville
onko-' henkilö, jonka hyväksi ke­räys
on ^rkli^ttu jäsen
eij • ei voitu'^«iltaa huoM^^ sillä
nähkääs m'e olehime^iit^: mieltä et-
Itä joka ei ole meidän kainssa 'mis­sään
yhteydessä muuUoiiikäan, niin
emme kaipaa t^itäät> silloinkaan kun
hänen yksilön suoranaiset elämän­tarpeet
sitä • yäälttämättömäsiti
vaatisivat Isirjun iji ot­tamaan
selvä Creighton W. P. s.
osastplta josko sanottu henkilö on
puolueen < jäsen ' j a 'jos on niin
mahdollisesti - lista tullaan ottamaan
huomiooifi" :^ ' :^r'f'- :'\
\\ Rahastp-jäsenkirJuriksi G. Lun-
( l e n i Ä a i i e vyittiiii- ]^ Söderholm.
]fiiri>initealta tullut kirje luettiin
iossa P. K» kehotti jä^estämään
1a()8et Vapauden levitystyöhön.
4inelmässät--^^ )^ toimenpiteet
dn • jo aikaisemmin. pantti käytän­töön..'
' ' • ' : Eräst
fEeioSM^ yöllä
kuoli yksi paikkakuntamme - vanhim­pia
; as'ukkaita, p i i b l u e i ^^
Hissala. •'»,'•':
Vainaja oli yksi osastomme pe­rustavia
jäseniä, ja oli; yh^inittai-seha
jäsenenä osastossa kuolin 'het­kelleen
'saakka, ollen 'monissa eri
Ibottotoimissa,' viimeksi toimien o-sastomme
rahastonhoitajana. Hiäsa-
W(r^I>S()R, ONT. ,
•NVindsorin' s. osaston ag^tatapo-nikbmltea'^
iibkouksessä^ k. fO
. tutki allapimitetyt heokilSt, jot-i
a oh: hiljan iSuomesta saajnineet
l^rjö Rantaskosii, 0 ^ -0. 11.
ja suositellaan väHaikäasta ttoveri-luottoa
siksi; kuin iSoontesta todis­tukset
saapuu.' Stien • itUaniniite-tyiUe
henkilöille päätetyin subsitel-la
täjrttä tovexSliuxttoa heillä ole-:
vien todistusten perusteella: Vilho
Hänninen, HelsiiiM, \ ^ b Pelander
Hämeenlinna,' 'A;' P\iro, ,Turku
KuffU Qdanter^ Masku, Turun lää-i,
EdvirdIaaitb, Helsinki ja A.
^leikkiiä, 'Yläjarvi, Hämeän lääiii.
'Sitten oli.-eiok. 28 p. saapunut
kokoukseen 'seuraavat allariimitety^
• h e t i k i I o t f ' Ä b \ ^ Laitila
j a " i?a[ayb Poutiainen, Helsinki ja
•Osk^r Ahlgreen, Turku. Heille
suosttelkiäa \ . täyttä . tbveriluottqa
hei^^?öfevietf^;(^^^ ^e)cmUd
la»' Sitbefi säqsitälaah 'Väliaikaista
toveriluottba seuraaville siksi kun
Suomasta saÄpuu todistukset: Toi­mi
Koivisto; Helsinii,'liaiiri Aakko
ja Johan Fredrik Karsikas, Malis-kylä
Nivala, Qpltjn Jääni ja Urho
Uusitalöi,- fiaapavesi, Haapajärven
kylä. • ^,
' 'Hiukan maistutusta Windso-rin
s. osaston jäsenille, ttä koet­takaa
sa^ua , osaston työkokouk­siin.!
iUkää li^tsbllco sivusta, sillä
siellä olisi, paljon jtärkeitä asioita.
Vaan näjrttäa siltä, että odotetaan
vain valiniista. Ei'sitä tule, elkää
bdpttako,"kyiiä kapitaali imee vain
kaikki mita irti saa, ei pojat muuta
kuih|^kaikiii yhdessä asioita..harkita
semaän eikä mitään nurkkapuheita.
Fort Wil]iaiiiin uutisia
• / / • ' ' / H j f f f Ä ,
\ .mi
.VAIHmEVALLA JA ARVOKKAALLA (MPEÖIALLA
LAUANTAIN OHJELMA:
Ohjelma alkaa klo 9 illalla.
PUHE ..................... John Stohlber^
lilut:
•f. Miiariiin, P. Arthurin ja Into-
Jan osastojen välill^.
. jikjn osasto esittää yksiosaisen
•'kappaleen, josta' palkintona on
Marx'in Pääoma teos!)
TANSSIA aamuun saakka.
SUNNUNTAIN OHJELMA:
Torvisoittoa
Puhe .......
Ruftö
KöörilauluB
Ohjelma alkaa kello l i ä. p.
F. 'Williamin soittokunta
K. Laiho
P. Vfiliiamin'laulukööri
1 T-f V •
VÄLUÖCA
Torvisoittoa P. Williamin soittokunta
Runönlausuntokilpailut kaikkien osastojen kes^jn. ,
(Palkintöiha jaetiaan: 1 ^alk/ Bogdanoffiit Talousoppi
ja Suomen Työväen Tuiikol^^.2^
3 palk. Amerikan' SSuuieyalta.)! < ; ' ; i , r
Puhe , . 1 . Sanna Kannaetp
Kertomus .... I • • • t' '* •
TANSSIA: Alkaa jälkeen, kahdentoista yöllä.
Jiihiaiiierkit 25c/
mm
••*'Sii|i
Il "4
Artjärven j pitäjästä, Uudenmaan
läänistä. Molemmille annettiin vä­liaikainen
tbveriluotto. Ville Haa-päriiemi
ilnioitti olleensa - sisäUisso-dan
ajany' "lirhdysvallbissa ja' <mat-ldi8ta}>
eensa°-Mot8iin >5r. 1^ ja sa­noi
olevansa ' - Ruotsin alamaineat
jonka hänellä olevat todistukset to­tesivat,
: -• .'•/.(,•''•:•:•':••:RaportterL ^•
Entisajan ihmisten tapa; kun he
vainajan mukaani' hautaan laskivat
hänen omaisuuttaan, 'bntutkimuk
selle antaniit paljon arvokasta va­laistusta
heidän oloistaan, että vai­naja
jatkoi elämäänsä toisessa maa<
ilmassa samanlaisissa dlosjihteissa,
.pihin he olivat toltuneet täällä
niaan päällä jä seii vuoksi täytyi
heidän . olla hyvin varustettuja he­vosineen,
vaatteineen, aaseineen ja
varusteineen.
Missään ei tämä tapa kehittynyt
niin täydelliseksi kuin Egyptissä,
kiiten osoittaa äsken tehdy' Tutanki
.Maanantaina syyE(k. 3 pnä n. s.
Labor jpäiyän^iltatia'Eitetään Pirtil­lä
ccElon kamppailussa.» Kappale
on Vennu ' Jokirnpli)^ k
ja kuvaa täyäellLsest^ millaisissa o-
Ipissä/tehdästypväestö välkbises
Suomessa:' nykyään on.' Kapiiale Pii
neljässä näytöksessä, kuth. toisessa
paikassa lehteä ilmoituksesta näette
ja on siitä lausuttu hyvät arvos­telut
missä sitä. on jo esitetty ja
kappaleen 'tekijän himi takaa" sein
sillä Vennu Jokiruohoa kappaleet
on täysipainoisia työv. näyttämöil­le.
Kappaleessa esiintyvät henki­löt
myöskin tulevat tekemään par­haansa
s^n onniitumisebn e^tyk-sensä
puolesta. Siis kaikki Rrtifle
lähelt% ja kaukaa Labor ^päivän il*
tänä katsomaan tätä arvokasta näy­telmää.
Esirippu nousee täsmäl-len
kello 8.30 ja joka haluaa näh­dä
kappaleen alusta alkaen pitää
saapua ajoissa saadakseen 'istoimeii
sillä haali varmasti: tulee olemaia
priään,, myöten täynnä. Pilettien
hinta on ' tukäteen 40c ja ovella,
50c. Etukäteen tikettiä on myy­tävänä
Williami88a Poikatalolla,
suomalaisissa leipnriliiklo6j|?sä ja
hhafilla iltasilla. Arthurissa Va-
'^uäen. uutistoimisto^,,
j . V NäytcJmäkpmitea.
Tutkijakomitean tokpufoieen oli
saapunut t. k. 21 p. Toivo Kallela,
Xhtäriätä, V. L ja Teevi (Mäkelä,
hamenin. löytö sekä amerikkalaisten
utkijam' v. 1920 tekemä farao
Ä^entuhotepin pääministerin' ja käs-kynhaltijah"
Mekenhvetreh haudan
öytö. Tässä haudassa tavattiin
täydellinen'' kokoelititt" malleja, jot­ka
antpiyat selvän kuvan muinais-egyirtiläisen
ylimyksen tilalla viete-työtä
arkielämästä.
'Egyptiläiset palsamoivat vaina­jansa
uskoen, etta niinkauan kuin
muiimip" löytyi haudassaan^ Jiiin
kauan' biisi sielukinparatiisissa,
jonka he kuvittelivat Egyptin' kal­taiseksi,
mutta paljon paremmaksi.
Siellä olivat pellot satoisemmat,
karja lihavampaa, talot komeammat
ia ilmanala .suotuisampi. Siellä
iiivät- vainajat samoin kuin Egyp­tissäkin,
kyntivät peltojaan, kylvi­vät
ja leikkasivat, tallettivat aittoi­hin,
leipoivat leipää,, lyhyestj sa­noen
tapahtui kaikki t kuten ennen­kin,
ero oli vain siinä, että työ oli
helpompaa , eil^ ollut mitään m«^^
sen elämän epäkohtia, ei tulvia, ei
kuivuutta;!eikä heipäiirkkoja^• Mon­ta
vuosisataa elivät he että jokaisen
täytyi tehdä työtä'-^äfätiisissa. Mut­ta
noin V. 2,500 e. Kr. 8. luultavasti
samaan aikaan, jolloin yhteiskunta­luokkien
ero tuli suuremmalöi, ha-»
vaitsemme/ että ^iitä; jotka eivät
eläissään olleet tottuneet tpkemään
otsansa hiessä työtä, kammotti aja­tus,
että saigivat paratiisissa tehdä
työtä. He haluMvaf elää siellä
yhtä mukavasti kuin maan.päälläkin
isäntänsä mäaräyl/siä' odofteTO^^
palvelijain ympäriimäiiä.
Joö vahiaja halusi' purjehtia tai-vaailisella
NiiUn virralla, täytyi hä­nellä
olla alus miehistöineen, hänel­lä
täytyi olla ruuan laittajat, kar­jan
paimenet j.n.e. Sen vuoksi ke­hittyikin
tapa, että hautaan pan­tiin
pieniä palvelijain ja kotieläin­ten
patsaita 'sel^. ta­lojen
mallikuvia. ' ^
iMuJnaisesyptiläiset 'i«^ivät tieten­kään
uskoneet, että nämä pienet
patsaat olisivat voineet mitään teh­dä.
'.Mutta he luulivat, että kaike^-
lä'^ mitä hautaan pantiin, oli vastaa­va
olionsa toisessa niaaitlmassa. A i -
kaisemmat palvelijain kuvat, nis.
Uskabt], olivat '&uiimioi()en näköi­siä
ja niillä oli nnnall^isa pappien
kailiista' hihnasta': royymj|;. ^mHlet-te3a^
1otkmäS|v4;;^
tbdäla töiteli ' l i e r i^
sa. ; ;,",
Tämä muoti saavutti yleisen suo­sion.
Palvelijain lukua lisättiiil
yhä. Rikkaat eivät enää pelänneet,
että heidän täytyi tehdä .työtä pa­ratiisissa,
heidän ainoana pyrintö­nänsä
oli tulevan, haudantakaisen
elämänsä' järjestiänunen mahdolii-simman
mukavaksi Samanlaiseksi
kuin oli ollut mainen elämä. Muu­tamat
hankkivat yhtä tnonta Us-kafaista
kuih'^' vuodessa oli päiviä,
jotta ei palvelijakysymys tuottaisi
heille mitään huolia:
Moiset muinaisegyptiläisten luu­lottelut
kummastuttavat. Mutta sa­malla
täytyy ihailla sitä hellää
huolenpitoa vainajista, joka ilmeni
niissä hautaustavoissa. Jälkeenjää­neet
uhrasivat sangen paljon edis­tääkseen
vainajiensa onnellisuutta,
Ei pidetty mitään uhrausta liian
suurena, kun vain vainajalta ei
puuttuisi mitään; , ,
Tämä tapa antaa meille tilaisuu-dfen
seuraamaan tarkoin tuon 4,-
000 sitten eläneen omituisen kan­san
elintapoja, Egyptiläiset uskoi
vat,' että kuolleen sielun täytyi pa
ratiisiih päästäkseen kulkea järven
poikki. Tämä tapahtui elävällä ve­neellä.
Sellaisen veneen malli oli
tietenkin tervetullut vainajan hau­taan,
ja tavataan veneen malleja,
aluksi tyhjiä, sitten lukuisia mie­histö
ipi ukana. Mekenhuetren
haudassa olevat patsaat ja mallit
antavat elävän kuvan Egyptin ar­kielämästä
4,000 vuotta sitten. Nä-emme
kuinka korkealle kehittynei­tä
e^ryptiläiset olivat jo silloin. Ta-lot
olivat hyvin rakennettuja?-lois­tavasti
• sisustettuja, aterioittiin
määräaikoina, äikaä oli työnteolle
ja huville.
'Näemme esim. miten kirjoihin
merkitään aittoihin tuotu vilja, se­kä
viljan kantaminen aittaan; nä­emme
puusepän työhuoneen, jossa
sahataan ja koverretaan taltalla;
näemme orjia tySssäf olutta pane­massa,
viljaa' jauhamassa, taikinafi
tekemässä; näemme teurastamon
vjarustuksineen; näemme alusten ja
veneitten'malleja, Niili on Egyp-tiif
'Inillniväylä,- maanomistajat tar­vitsi
alituisesti venettä, hän huui
orjilleen ja vene saapui. Ej^ptl-läiset
olivat maailman vanhimpia
merimiehiä jä^ parhaita veneen ta,
kentajiä. Ue edistyiviät; sutirest
purjehdustaidossa, oppivat ohjaa­maan
jav aset^maan; ipu^ieei^
että voivat piirjehtja korkealle tuu
leen. . , ••.;••„".'' . '
. Mallit osoittavat, että aluksissa
oli hyvä kuri. Joka miea tiesi paik
kansa jä toimensa. I^ähystäjä oli
kbkässa sauva kädessä ysyvyytti
tunnutelemassa perjämies pi
pitkine meloineen.' Keskellä seispi
laivuri antafen'Jym|J^Ip^ '
Ib upseereille ^--ääM^^^i^i^'^^
näyttävät nämä raäliif'yhlTen ptiolek
Egyptin ^ elämästä 4,000 vuptta sit-te'ri.
Mainitsemme pappien ' myy
neen rinnalle ripustettaivlaamulet^
teja- Eräässä sellaisessa luetaan;
01 patsas, minun korvaajani. Ra
hbtep, jos minä pannaan tekemään
jotain työtä toisessa maailmassa,
niin sinun on tehtävä se minun si­jassani
joka tilaisuudessa, viljeltä­vä
peltoja, pumpattava vettä, puh­distettava
vesiojat. ^un minua
huudetaan tulee 'sinun vastata: lias­sa"
olen.
Kun hautajaismenot muuttuivat
mbhiniutkaisemmiksi, oli tässä ha­vaittavissa
pappien vaikutus. Heil­lä
oli noiden pienoispatsaiden val­mistus
yksihoikeu^na; ^ !k(^ilä: oli
temppeleissä palveluksessaan suuri,
joukko käsityöläisiä ja taUeilijoita.
Varmaan oli liike hj^rin • ifikj^^^^^^^^^
egyptiläisiä täyttämään, haudat'kai-'
keila mahdollisella ja panemaan
loitsulauselta oviin ja seihiin. !
Egyptissä olivat papit mahtavia
ja kun maan rikkaus ja valta ko-hbsi,
'vaativat he, että farao' ja hä­nen
ylimystönsä pitäisivät; huolen
loistoisastä elämästä toisessa maa'^
ja paikoin jopa 600 kor-keat.
'iflliääilä reurjustaa kVäate-
•rlh piiriä tiKeä aurnipm^^^ ^s/iiMB
on .-erittäin'.'niiiBlenkiin^inen; m. xfl.
fliksi, että sidlä elää •suuhnatoii'' ^ - ' ' ' - ^ ^ ' ^ Ä ® »?
joukko... villjä. eläimiä; metsäsiko­ja,
peuroja, sarvikuonoja, horsaja,. ; r;? fssra
y^ m. 'Rehevä'kaSVulii8UU8':ttt^
Iäumbille'-Vyllin^feylil0r^ihtö^
kraaterin;pphjallä;:-':on. Buwt;jä^yj|''; \: '-'^i^f
ollen mainio, juomapaikka.. Sraa-^ ' i'.'-s«s.t/i
terl on todellinen eläinten j ^ r a t ä^
sillä ei edes ainoaltaan me ' ' z^-, lm
it tutkijat'hafcvinuiaen suuria ,
»ja; äräskin oli lähes met- 'Jf^A
)rkuinen.€';-v^'S/f^^^^^^^^^^^
pasivat tutkijat 'haJtvinuiaen siiuria
eorilloJB
rin k o r k u i n e n . . A • • ;v.;/-.v•:r:v.-.-::-:iftf;^pg
Pariisista ilmoitetaan, että siel- > . I4?
lä on tohtori Bazin Ranskan tje-deakatera!
tensa
loiselävien
van -pahimman: öyöpätauditi^^-^evitiv^^ |
täjäh. Ja suurimman hämmäs- ' /'^tKVi/
yksen ja .hälinän on saanut ai- ' ^ - ^ ^ f
taan se^ kuii häh' väittää; että'
»koirat ja kissat :öVät.'^^ä8Sä';'6uh^.^--'?;^^^ '
teessai' pahimpia tauHin l ö t o j i a VffJ5<
säiiUinsä ja' emäptöp.' • Ä v ;ri(^-"^^^
kukkivat ensin .iirppula > sitä i ^ B ^ i M ii
tietää k u l e t t a v a t ' ; : tÄ
ilmassa.
vuoren aukko
V. 1921 teki muuan englanti­lainen
tieteellinen retkikunta tutki­musretken
entiseen Saksan Itä-
Afrikaan, kohdistaen tutkimuksensa
erikoisesti Tanganjika-järven ym­päristöllä
oleviin sammuneihin tu­livuoriin.
Äskettäin on : 'Lontoon
«Afrikan tutkimusseurassa» maini­tun
retkikunnan johtaja Mr^ fiants
esittänyt selostuksen- matkan tu­loksista.
Siitä' päättäen on matka
plliit eritäin hedelmällinen ja saat­tanut
päivänvaloon paijpn mielen-kiinoista
ja tähän saakka tunt^-.
matonta. ••' .f' 'r^-'
Löydetyistä kraatereista oli suu­rin
Ngorongoro; sen halkaisija on
lähes 20 km. ja ympärimitaten on
?e ,50 km» Niin; ollen on se suurin
traateri mitä tähän saakka tunne-aan.
Sen rinteet ovat hyvin jyrkät
lellitteleviin ihmisiin.'' (Tohtori Ba^ is^mtm
^In osoitti, että hän oU eräästä 7. ; .$1
•jsyöpään kuolleesta koirastav-otfca^-
hut;:-muutamia •;;ldrppuja''>^
nyt ne parin vanhan koiran turk- " V^l*^
kiin;seurfliA8ell8;?^ijftä.Ä
tä sai tartunhan ja kuoli lyhyen ••••'•'^
ajan;;:riis^ii;^^^ttä .«yöpäMutl""'öi» , •. .;..„™p„
Ranskassa hyvin ylefne^ osottaa •^r^i^^if-il^B
titk^a monella esimerlcihal v^-^flS
8ä'pienessä''•h*6rmanililMM '. i'M
ta ^•••jokaiseataf^.yhdestätfliata^-^ktiöK'^
leesta on .ollut syöpätaudin saas-tuttama.-
ij:o.k9 N Ä f t t e a on
«y3pä Jteikkelh^yleisiiiS Ä i o H i -
«In tauti, jota iölfifelävät varsinkin
kirput IbvittäVät' T ä ^ • taWin
levityetyöMä alittaa, kirnuja kis­sat
-Ja sylikoirat, joiden turkin suoi^
jissa kirppu pääsee ihmisiin-tartut­tamaan
taudin itiöitä. .
Tällaisen armottoman paijastuk-
Ben jälkeen odottanee sylikoiria
^^'li^^S^^m Ifpvat ajat,
siUä useimmat ilfmiset pitänevät, ;
««.!>tään briiaä henkeään suurem-arvpsM,
kuin'koiransa taik-mmm^
"ff,"