Vapaus, January 16, 1929

              oli
olen
Täs.
Nö. 13 —1929 K€sldviild£ona> tämmik 16 p;na~-Wed., Jan. 16
tävästi oli pääjnoni se, että se-naatti
tahtoi koko maan työväen-liadceen
verisesti tnkehuttaa,, lyö­dä
kaikki kansanvaltaiset edistyspy-rinnöt
kahleisiin j a haudata kärsi­neen
kanpan keväiiset uudistustoiveet
kalman rauhaan.
Mutta niin kauhean taantumuk­sen
orjaksi ei Suomen työväenluok.
ka ikinä alennu. Niin rumien val­lankaappaushankkeiden
täytyi sor-1
tna häpeällä. Ja niiden täydelli­nen
sortuminen on nyt alkanut.
Juurineen tulee työväenluokka hä-v
i t t ä i n ä ä n ' v a a r a l l i s e n taantumuksen
j a sortovallan.
Sosialidemokraattisen Puoluetoi­mikunnan
valtuuttamana Suomen
työväen vai lankumo uksen korkeim-
B työväen snhfanfmninen tab^jam
maafiskDUB vaDanknmooksessav. 1917 ja
sen jälkeisellä läheiqiäiä dkana
Tämän kirjotuksen tarkotuksena
on osaltaan selostaa vallankumouk-seiliselle
työväestöUe, mitenkä tär­keätä
on, erittäinkin sellaisessa H.
lanteessa, k-un työväestö lähtee tais­teluun
vaUan valtaamiseksi, osata
oikeaUä tavalla suhtautua talon-poikiin
sellaisessa maassa k-uin Suo­sii
on, jossa, talonpoikaisto ja maa­seudun
palkkatyöväestö yhdessä
pana E l i m e n ä me nyt julistamme, "^"««^ostaa kansan suuren enemmis-e
t t ä kaikki vallankumouksellinen'
valta Suomessa nyt kuuluu järjes-tyneelle
työväelle ja sen vallanku-mouselimille.
\
Maan ^sosialidemokraattinen val-
Siitä tuskin ollaan eri mieltä, että
yhtenä suurimpana tekijänä meidän
häviöömme v. 1918 luokkasodassa
. oli se, ettemme heti maaliskuun
lankumoushallitus niuodostetaan nyt; ^"^^^ankumouksessa osaneet vetää ta-heti.
Sen jäsenistä julkaistaan tie-j-°"P°^^'^a mukaamme, sillä mielestä,
to ensi tilassa. Eikä ole kysymyk-! ".^ olisivat silloin olleet saata-sessä
se, että vain uusia miehiä; y.'^^^ ™ukaan, ainakin pientalonpo-pantaisiin
vanhoihin virkoihin. Vaan suuri osa. Koetan sen tässä
kysymyksessä on koko virkavallan j kokemuksen perusteella osot-kukistaminen.
Suomen työväen järjestöt ja kaar­tit
kaikkialla maassa täyttäkööt nyt
vallankumouksellisen velvollisuuten­sa
kukin voimainsa mukaan. Luja
taa kuinka se olisi ollut mahdol­lista.
En minäkään sitä silloin näh­nyt,
mutta nyt jälestäpäin olen sen
tullut huomaantaan.
Mitä taas tulee siihen, miksi em-vallankumouksellinen
järjestys on' talonpoikia mukaan vetäneet,
säilytettävä riveissämme! — Venä- Johtuu siitä, ettemme silloin olleet
Iäistä sotaväkeä on kaikkialla koh­deltava
hyvin, sillä tietoiset venä-
, iäiset toverit ovat vallankumouksel­lisen
työväen ystäviä.
Suurlakko ei ole läheskään kai­k
i l l a paikkakunnilla vallankumouk.
sen onnistumiselle välttämätön. Mis­sä
se on välttämätön ja missä ei,
sen päättäköön kunkin paikkakun­nan
vallankumouksellinen työväki
itse järjestöjensä kautta. Helsin­gissä
on mielestämme vallankumouk­sen
takia tarpeen heti alkaa suur­lakko.
Mutta kunnallishallinnot ja
muut valta-asemat otettakoon työ­väen
haltuun, inissä se näyttää so­pivalta
ja hyödylliseltä. Ei^ mis-sään
horjumista eikä peräänVmis-t
ä ! Ei pitkiä neuvotteluja kavalakin
aseellisten vihollisten kanssa! Työ­väen
voitto on perille vietävä!
Rauhallisten kansalaisten, jotka
eivät tahdo työväen vihollisia avus­taa,
ei ole vallankumousta pelättä­vä.
Pieneläjät maalla ja kaupun­geissa
älkööt uskoko sellaisia val­heita
,että työväki heidän omai­suuttaan
tahtoisi. Päinvastoin työ­väen
voitto voi kohottaa heidän­kin
yhteiskunnallista asemaansa.
Työväen voima on oikeudenmukais­t
a voimaa, joka aina kokee välttää
tarpeetonta väkivaltaa ja viattomain
ihmisten kärsimyksiä, Mutta kaa­tuneen
senaatin aseelliset avustajat
kukistetaan armottai Ketkä heis­t
ä ovat petollisesti mukaan houku­teltuja,
heittäköön ne" aseensa heti
pois kun huomaavat nyt, että heitä
on tahdottu eksyttää taistelemaan
työtätekevän kansan jaloa asiaa vas.
taan.
Työväen vallankumous on ylevä
j a ankara. Se on ankara röyhkeil-le
kansan vihollisille, mutta avulias
j a turva kaikille sorretuille j a puut­teenalaisille.
Luottakaa työväen
vallankumouksen voimaan! Sen on
Vielä toisilla seuduilla taisteluja
käytävä. Mutta vastustamattomasti
se vie nyt lippunsa voittoon!
Uskomme varmasti, että työtäte­kevän
kansamme niin nykyiset kuin
tulevatkin polvet vielä- moneen ker­taan
siunaavat t ä t ä vallankumousta,
josta on alkava Suomessa uusi on-nellisempain
olojen aika-"
Kellog"^n sopimus Yh­dysvaltain
senaatissa
CooUdgen laivastosnnnnitelniaa kan­nattava
senaattoriklikki haluaisi
lisäialkintoja "sodankielto-sopimiikseen"
WASHINGTON, tammik. 14. -— Vu-me
päivien kuluessa on KeUoggin "so-dankieltosopimus"
ollut jatkuvan kes­kustelun
alaisena senaatissa. Mai­nittu
sopimus jonka kapitalistiset hal-
Ktukset ovat järjestään allekirjoitta­neet.
Englanti ja Ranska erinäisin
ehdoin, mutta jota mikään porvari-valtio
ei liene vielä lopullisesti vah­vistanut,
on senaatissa joutunut eri­koisen
kiistan esineeksi laivastoraken-nuasuunnitehnaa
kannattavien senaat­torien
taholta. Viimeksimainitut ovat
vaatineet sopimukseen liitettäväkö
vielä lisäksi Yhdysvaltain "tulkhinan".
vastapaint*sl Rnglannin asettamille
ehdoille.
Toiselta puolen on sopimuksen "isä",
valtiosihteeri kcHogg vakuuttanut, et­tei
sophnus alkaperäisessä muodos­saan
millään tavalla sido Yhdysval-kommunisteja
(bolshevikkeja) sii-häkään
määrässä kuin nyt olemme,
että olisimme tämän tehtävän osan­neet
oikein arvioida ja ottaa, huo­mioon.
Kerron tässä siltä ajalta tapahtu­mia
eräältä maaseutupaikkakunnal­ta,
jossa silloin olin mukana toimin­nassa
ja jossa asui pientalonpoikia,
torppareita j a työläisiä. Sieltä myös
oli määrätty työläiset ja talonpo­jat
pakkotöihin vallihautoja kaiva-maan
keski-Suomeen aina kahdeksi
viikoksi kerrallaan. Siitä heidän
keskuudessaan oli napinaa ja tyyty­mättömyyttä
olemassa. Tätä vas­tenmielisyyttä
lisäsi vielä sekin,
kun he näkivät mitenkä sielllä rais­kattiin
metsiä ja kaivetaan juoksu­hautoja
viljapelloille. Mutta ennen
kaikkea he olivat vihaisia siitä, että
feinne pakolla määrättiin. Ja mää­rääjänä
oli oman pitäjän nimismies
ja muut suurimmat pomomiehet,
jotka olivat kunnan asiain johdossa.
Näin joutui työmies ja talonpoika
yhdessä tänne vallitöihin. Työnjoh-tajana,
pomona, . heillä oli siellä
venäläinen sotilas, joka oli joko
työläinen taikka talonpoika, ja myös
oli sinne pakkomääräyksellä mää­rätty.
Kun he kaikki olivat pako­laisia,
syntyi heille solidaarisuuden
tunne toisiaan kohtaan. Sotilaalla
ei ollut rahaa. Hänelle koottiin
kolehti miesten kesken, että sai
tupakkaa ja kahvia itselleen j.n.e.
Sotilas antoi puolestaan helppoja
urakoita jalka- ja hevosmiehille.
Talonpojan hevonen peitettiin . risu­kasaan,
minkä ympärillä miehet tu­pakoivat
ja venäläinen sotilas piti
vahtia koska vänrikki tulee j a an­toi
siitä merkin miehille, että nämä
tiesivät ryhtyä töihin. Tämä oli
selvästi jo käytännöllistä yhteistoi­mintaa,
jonka.pohjalla oli syntynyt
liitto työläisten, talonpoikain j a ve­näläisten
sotilaitten kesken tsaarin
valtaa j a sitä pönkittäviä suomalai­sia
herroja vastaan.
Sitten kun maaliskuun vallanku­mous
tapahtui, sanoi täinä venäläi­nen
sotilas suomalaiselle työläiset
le ja talonpojalle, että nyt saatte
mennä kotia eikä tarvitse enää tulla
tänne pakkotöihin. Näin sai talon­poika
omakohtaisesti nähdä, että.
hänet vapautti sieltä venäläinen so-tilas.
Siis hänet vapautti pakko­töistä
vallankumous, jossa oli teki­jänä
nämä sotilaat ja tämän maan
järjestyneet työläiset, jotka olivat
silloin sosialidemokraattisessa puo­lueessa
j a johtavana vallankumouk­sessa
jokaisella paikkakunnalla.
Puheenalaisellakin paikkakunnalla
tulivat talonpojat kotia vallitöistä
ja olivat iloisia j a innostuneita val­lankumoukseen,
kun se oli heidät
vapauttanut sieltä.
Heistä kutsuikin joku talonpoika
meitä työväenyhdistyksen miehiä ko­koukseen
kansakoululle neuvottele­maan
vallankumousjuhlien järjestä-ismi
havitgä kodm jVpeA^^^^
KpifrTrtrift aikoizaa ovat vallankumo-uksenisen
työväenliikkeen vihoUiset
sanomalehtineen, kirjailijoineeh ja
pappeineen väittäneet, että sosialismi
— tai kuten nykyään tarkemmin mää-ritellysti
sanotaan: kommunismi —
dettäisiin arkipäivänä ja annettai- tahtoo hävittää kodin j a perheen. To­siin
määräys, että kaikki työpaikat" siasia onkin, etä kommunistit seUttä-on
pantava seisomaan, kaupat kiin- >^ät kodin ja perheen j)levan^ kuole-ni.
kouluista lupaa j n.t ' ota myö_s ,k ään maai toeatt eiv amst.e ayaen-, . miön. m"ik^a ^n^yk^yJise^st^ää^nk ^aprriatSapl^pisetZuint^ueun:
Joku meikäläinen epäUi tokko se, j^rjesteUnä kehittyy. Mutta sitä ei
onnistuu. Silloin tiuskasi tuo ta- /voida p!pqir«»gTi kapitalistisen yhteis-lonpoika,
että elleivät tottele, niin kunnan ilmiönä lukea-.kommunistien,
pannaan pakolla, koska meillä on' vaan kapitalistisen järjestelmän syn­nyt
valta käsissä. Tuli kysymys pu-• si. vaikkapa kapitalistisen diktatuurin | saitsevat elinkustannuksiin verrat«x
hujan hankkimisesta juhlaan. Maa- P^Pit Ja papit haluavatkin sokeudes-j niin vähän, että perhe el tule miehen
laislnttolainen kunnaUislautakunnan vierittää tuon oman järjestel-1 tuloiUa tohneen. Elämän ylläpitämisen
. . , - , . . mänsä ansion kommunistien kannet-! välttämättömyys
on temmannut suu-
Nlinikäfin on Yhdysvaltain halli;
sen työvirasto Ja eräs taloude:
tutkimustoimisto julkaisseet ^J^toja
työmiehen varsinaisesta vuotuisesta
ansiosta, mikä vaihtelee 1.075 dollaris­ta
1349 dollariin, kun keskinkertaista
alhaisemmat elinkustannukset työläis­perheessä
taasen vaihtelevat 1.434 dol­larista
2,400 dollariin vuodessa isom­missa
kaupungeissa.
''Näiden numerojen näkökannalta
voimme selvästi ymmärtää miksi juu­ri
perheen äitien ja vaimojen on Jä­tettävä
kotinsa ja lähdettävä etsimään
palkkatyötä" sanoi Anderson,
Huomaamme siis, että miehet an-
EmO EicUioni
Y U liebknecMin tarmokkaisto
talstdotovereisto
esimies ehdotti maalaisliittolaista 1 tavaksL Kokonaan toinen asia on, Jos' remmat Joukot perheenäitejä kodis­taan
teollisuuslaitoksiin ansaitsemaan
osuutensa Jokapäiväisestä leivästä. Eä-puhujaa,
mutta toinen maalaisliitto. y ^ ^ y n n n i ^ t J t seUttävät kodta Ja per-lainen
sanoi, e t t ä mitä me sillä nyt jiggh olevan laitoksen mikä turhana
enää tehdään sellaisella puhujalla, ja aikansa eläneenä suurin piirtein; kä toimeentulo riipu yksinomaan per-kun
vallankumous on tapahtunut, se sanoen, tulee ehkä häviämään kom-{heen päämiehen ja vaimon ansiosta,
pitää olla nyt sosialisti puhujana.
Ja niin päätettiin hakea sosialisti-
Tr^w r„-fö,-s ^ i ; todeta, että kapitalismi itse vähine-
Juhla pidettiin Ko^^^ hävittää kodin Ja perheen, tuon.
mukana j a kaikki tottelivat annet- ^^^^ ideoloogellle niin rakkaan laltok-tuja
dekreettejä j a määräyksiä. Sa- gen. Syynä sUhen, että kapitalistien
massa yhteydessä pidettiin kansa- ideoloogit eivät huomaa sitä oman ja
laiskokous, jossa arvosteltiin virka- heille rakkaan kapitalistisen yhtels-miesten
toimintaa. Talonpojat huu- kuntajärjestehnänsä syyksi, on se II-sivat
virkakunnan alas, mutta mei-: melnen taloudellisten vaikutteiden Jo-dän
mielestä se ei sopinut, kun se täydelhnen toi oslttahien huomi­otta
jättäminen, mika on ominaista
munlstlsessa yhteiskunnassa. ! vaan ottavat leivän hankkimiseen o-
Käsitellessämme tätä asiaa kapita-jsaa lukuisissa tapauksissa myöskin
Ustison yhteiskunnan Ilmiönä voimme muut perheen jäsenet — lapset.
Teollisuustuotannossa tapahtunut
muutos tuo täten mukanaan' muut-kaikllle
kapitalisteille, "tiedemiehille
Ja tulkitsijoille/' Siitä myöskin johtuu.
oli "lainvastaista". Me ehdotimme,
että asetetaan komitea'' tutkimaan.
Jos syytä on heitä vastaan, niin sit- gj-tä he edelleen pysyvät'kynshi hara­ten
ilmotetaan se läänin tutkijako-1 pain siinä käsityksessä, että koti ja
mitealle; j a se voi erottaa. Talon-i perhe ovat sellainen pyhä Ja ikuinen
pojat panivat .vastaan ja sanoivat, \ laitos, minkä tulee pysyä nykyisessä
koska meillä nyt on valta, niin me muodossaan "aina Ja Iankaikkisesti",
voimme erottaa, mutta taipuivat.«luuttuivatpa kaiken yhtelskunnalll-kumminkin
lopuksi meidän ehdotuk-i f ^^^^ä^raän peraste na oleva^
seen, ssmilliä* h..ee^ liuuoott.txivvuatt mi„eci«h.i.nu.. ^M^^ec , ' llsgeit täo lmosuukhatea etk umn illkaaipsilktasUi sttahhieann sat.u o-pauhasimme
laillisuudesta Ja olim-tanto koneellistuu, ykshikertalstuu
me väärässä kun taasen nuP talon- myöskin työn suoritus, mikä samalla
pojat olivat oikeassa, se on tun- poistaa harjaantuneiden ja taitavien
nustettava. Tässä kokouksessa sit- 1 smmattltyölälsten tarpeen, minkä k a -
ten valittiin tuo meidän ehdottama; PitaUstit korvaavat palkkaamäUa hal-tutkijakomitea,
johon tuli meikäläi- vempaa työvounaa. naisia Ja lapsia.
nen enemmistö.
Tuossa kokouksessa ja jo sen
valmistelussa näki, että talonpojat
Samaan aikaan kun taitavien ammat-tltyöläisten
tarve vähenee joutuu heis­tä
suqri osa halvemmilla palkoilla ko­neen
orJiksL Heidän halvat palkkansa
pitivät sen ihan luonnollisena, että | johtaa siihen, että perheen päämiehen
nyt he lähtevät työväen kanssa yh­dessä
toimimaan kun ollaan vallan­kumouksessa.
Ja he näkivät ne
herrat, jotka olivat siellä heitä lä­hellä
j a vaativat niitä viralta pois
ajatellen, että kyllä työväki fciu-pungissa
sitten erottaa suuremmat
herrat. .
Mutta nyt me rupesimme epäile,
mään, että sopiiko meidän toimia
yhdessä noiden talonpoikain kanssa,
kun he eivät kuulu meidän järjes­töihin
ja tulimme siihen tulokseen,
että se ei sovi. Me kutsuttiin kool­le
yleinen työväen kokous j a valit­tiin
siellä uusi komitea sekä jätet­tiin
talonpojat tästä kokonaan pois,
mikä oli virhe. Tästä pitivätkin
talonpojat pahaa mutinaa. Varmuu­den
vuoksi kysyimme piiritoimikun­naltakin,
että onko se soveliasta
toimia talonpoikain kanssa j a ilmo-timme
samalla oman kantamme sin-
ne. Sieltä vastattiin että kantam-me
on oikea: "joka ei ole meidän
mukana, se on meitä vastaan". Me
löimme rintoihimme, että kerrankin
olemme "oikeassa". -
ansiot eivät riitä perheen elatukseen
nyk3rlsten alhaistenkaan elämän vaa­timusten
tyydsrttÄmiseksI. puhumatta­kaan
ehkä lisääntyvien tarpeiden tjry-dyttämisestä.
Näin ollen ovat perheen
muut jäsenet pakoitettuja ryhtymään
palkkatyöläisiksi, Aidlt Ja alaikäiset
lapset jättävät kodin siirtyäkseen teh­taisiin
Ja työpajoihin ansaitakseen o-suuden
tämän kapitalististen Ideo-looglen
puolustaman Ja ihaileman
"kodhi Ja perheen" säUyttämlseksi,
Jonka toisaalta .^capltallstlnen ja yhä
koneellistuva tuotantojärjestelmä pyr­kii
hävittämään Ja tuhoamaan. Ja
tästä nämä. ideoloogit sitten syyttä­vät
kommuhismla.
Että me emme puhu perusteetto­mia
siitä kodin ja perheen häviämi-,
sestä, mitä kapitalistinen tuotantojär­jestelmä
nykyään harjottaa käy selvil­le
niistä tiedoista. Joita tämän tästä
eslint3^ sanomalehdistössä erinäisten
tilastollisten tietojen muodossa, Jot-^
ka — niin puuteelllsia kuin ovatkin
— puhuvat hj^vlnkln selvää kieltä sii­t
ä miksi perhe-elämä heikkenee ja yk­silöllinen
koti ja perhe ovat häviä­mässä.
Niinpä Yhdysvaltahi haUituksen
työviräston naisten departmentin Joh­Tulkoon
tässä mainituksi myös .t aja neiti Mary Anderson lausui ä s -
tapaus samaan aikaan eräästä toi- kettäin vuotuteessa raportissaan to-
sesta pi. .t.ä. .j.ä. stä, j.o ssa t.y öläise4t . j•a t+a - ktuautydöessstäa pkoälykpkieena maavttioomvaainm osjyeynn lpuaklku--
lonpojat vangitsivat nimismiehen j a määrän lisääntymiseen. Tilaston v l -
veivät sen piirin pääpaikkaan. He- ralllset numerot v. 1920 osoittaa, että
rättivät yöllä piirisihteerin ja sa- Jokaisesta yhdestätoista avioliitossa
noivat: tässä on nyt tämä herra, olevasta naisesta yksi käy ansiotyössä,
pane mihin tahdot. Piirisihteeri ] vastaavan luvun oUessa yhden Jiah-ei
oikein tykännyt kun häntä men­tiin
yöllä herättämään j a vähän to­rui
tuojia ja sanoi: antakaa sen
mennä, eihän se pahaa ole tehnyt.
Mutta nämä työläiset j a talonpojat
suutelivat tästä ja menivät venä­läisen
sotaväen vallankumouskomi­teaan
tätä valittamaan. Sieltä ha­ettiin
sihteeri tekemään selvää.
Kumminkin tämä nimismies vapau­tettiin,
kun ei häntä vastaan ollut
raskauttavia syitä. Mutta kun hän
oli herravallan edustaja, tahtoivat
talonpojat, että Tiän on pantava vi­ralta
pois j a vangittava-
Samana syksynä piirikokouksessa
destaksTnmenestä kahdesta v. 1890.
Siis kaksi kertaa enemmän aviovai­moja
ja perheen äitejä käy Yhdysval­loissa
ansiotyössä nykyään kuin v.
1890.
Todellisuudessa on palkkatyössä ol­leiden
perheenäitien Ja vaimojen l u ­kumäärä
ollut paljon suurempi kuin
edellä esitetyt verrannolliset numerot
osottavat, sillä ne. perusiuvat teolli-suustUastoihin,
Joten niissä ei ole otet­tu
huomioon niitä Jotka tekevät koti­työtä
(kuten esim. vaatetusamma-telssa),
toimivat sliyoojattarina, pesi-jättärinä
ynnä monissa muissa sa­manlaatuisissa
töissä. Edelleen on to­dennäköistä,
että. lukuisat äidit ja
vaimot salaavat sivilisäätynsä, mikä
tuneet olosuhteet kodissa. Nyt voidaan
jo useissa tapauksissa todeta, että työ­läiset,
miehet ja naiset, aterioivat ko­din
ulkopuolella, sillä kun molemmat.
käjrvät ansiotyössä el ole tilaisuutta 1
ruuan valmistamiseen, joten heidän
on pakko käyttää ravintoloita. Tä­män
Johdosta ja todistamiseksi voi­daan
lisätä professori Ogbumln tilas­tojen
perusteella esittämä lausunto,
että vuodesta 1900 vuoteen 1920 l i ­sääntyi
ravintolapalvelljolden luku­määrä
kolme kertaa nopeammin kuin
perheiden jäsenten li^umäärä. Ja
ravintolan pitäjien lukumäärä lisään­tyi
neljä kertaa nopeanimln.
Leipomotuotteiden määrä kohosi 6C
prosenttia. Ja asukasluku vain 15 pro-sentla,
vuosien 1914 Ja 1925 välisenä
aikana. Leivän valmistus siirtyy yhä
enemmän pois kodin piiristä.
Ruokatavarakaupat (Joissa monissa
valmistetaan kotiin vietävää lämmin­tä
ruokaakin) lisääntyivät v. 1900 Ja
1920 välisenä aikana kolme kertaa no­peammin
kuin asukasluku.
Tässä yhteydessä on erittäin tärkeätä
todeta, että ruokatavaroista on vuosi
vuodelta yhä suurempi määrä siten
valmistettuja, että ne kelpaavat si­nänsä
syötäväksi ilman suurempia
valmistelulta. Sillä monessa työläis­kodissa
el ehditä uhraamaan aikaa
ruuan valmistamiseen, yaan nautitaan
se sellaisena kun se ostetaan.
Vielä lausui sama professori käsi­tyksenään,
että vuoden 1928 aikana
päättjry yksi kustakin viidestä avio­liitosta
avioeroon.
Missä on syy siihen kodin Ja perhe-elämän
särkymiseen. Josta kommimis-teja
syytetään?
Kalkki yhteiskufttaoloja tutkivat ih­miset
vastaavat: Kehittynyt kapitalis­tinen
JärJesteUnä on särkenyt kodin
Ja tulee kehittyessään yhä edelleenkin
niin tekemään, sikäli kun tuotannon
palveluksessa käytettävät koneet val­taavat
yhä enemmän Jalansijaa.
Mikä on kodin ja perheen tulevai­suus?
Edellä olemme käsIteUeet liiitä llroJ.
öitä Ja syltä, mitkä ovat Jp todiste­tusti
Jossain määrin aiheuttaneet ko­din
Ja perheen häviämisen. Olemme
edelleen todeimeet, että samoin tu­lee
edelleenkin tapahtumaan. Samoin
on mainittu, että kommunistit sellttä
vät kodin Ja perheen olevan laitoksen,
mikä tulee turhana Ja aikansa pal-veUeena
kommunistisessa yhteiskun­nassa
hiljalleen häviämään. Mitkä
ovat ne syyt. Jotka johtavat siihen?
Usehnmat asiasta WrJoittaneet tut­kijat
Ja ajattelijat ovat lausuneet mie­lipiteinään,
että kun kommunistises­sa
yhteiskunnassa poistuu ne talou­delliset
syyt ja vaikutteet, Jotka ovat
nykyisen kodin Ja perheen koossa pi­tävänä
voimana, nihi slUoln myöskin
naisen Ja miehen väliset suhteet
muuttuvat vapalmmlksl ja nykyisen
muotoinen "koti Ja perhe" häviävät.
Sillohi el enää solmita aviosuhdetta
taloudellisia seikkoja silmällä pitäen,
kuten nykyään on yleistä, vaan on
suhteen määräävänä tekijänä naisen
Ja miehen välinen keskinäinen miel­tymys,
mihin eivät vaikuta miehen
mahdolliset ansio- Ja työkyky. Kun
yhteiskunta ottaa yhä suuremmassa
määrin lapset "omaisuudekseen" pitä­en
samalla mahdollLsimman tehok­kaasti
huolta heidän kasvattamises-
T-mn Eichhom oU UMpitähi 40
vuoden ajan Saksan työväenliikkeen
keskeisimpiä henMlöitä. ja sota- Ja
vallai^umousvuosina oli hän yksi
niistä harvoista Johtajista, jotka jäi­vät
uskomaksi proletariaatin asiaUe.
Hänen nimensä on Saksan Ja erito-tenkln
Herllnin työläisten keskuudes­sa
arvostettu Ja kunnioitettu. Hän
oli- esikuvallinen kuin vain harvat
innostimeessa ja Itseuhraavassa työs­sään
sosialismin ja ^öväenluokan
puolesta. Suunnattomat Ihmisjoukot,
jotka vuonna 1925 saattoivat hänen
tomujaan hautaan, osoittivat, kuinka
kallis hän pii työlälslUe.
Eichhom sj-ntyl 1863 Chemnltzln
lähettyvillä. OU köyhän kutomatyö-läUen
poika. Hänen täytyi Jo lapsena
ruveta ahertamaan metallitehtaassa.
Hänen köyhät vanhempansa tarvitsi­vat
näet nekin koUkot, mitkä hän
saattoi ansalta. Eichhom kirjoitti
tästä: "El ollut mitään helppoa työtä
mhiuUe, että sain tunti tunnilta seis­t
ä ja kiskoa raskasta vauhtipyörää,
minkä tehtävänä oli käyttää rautasor-via.
Vähemmän ponnistuksia kysyvää
el liioin ollut, kun sain tunnin matkar
päässä olevasta valimosta kantaa se­lässäni
valintavaroita." — Koulun-i
käyntinsä lopetettuaan meni hän sit­temmin
veitsisepän oppiin.
Eichhom sai ensi käsityksensä so­sialismista
jo kodissaan. Vaikka Bls«
hiarckin soslallstilakl oli kuristanut
sosialistiset Järjestöt Ja vaikeutti STa i;illlsta' pn,pagandaa s^^ ' , 0 % , ^ " ' ^ ' ' ' ' ^ ' ' ^ 7""'^"^ """t llsmm hyväksi, löysi Eichhom varsin:
oaiiik,aoiisc eo e» «n ttii e» «ncs8ä ll oaiiftftro. ^m, *i*i.n, , j«äs,r.ijoecs»t«oi l-j.h scc.n, v»ai ,l,mv .l„s, -t,a„m- ls_c en 550 ihmistyö-vh,
mi « . Ja tama n«.u,^o.r.1i t4y;,iöi\la:iji^s^p^oiulk^a o«t*tnll „tu,^n^t„ia„., „ NWyk.yni„si«nn oTn« .tiä,mf ^äv i «m äi,ä«rvä« «s«u.t». 'suurella Innolla osaa raskaaseen Ja
Lyömme Fordin häneit
omilla aseillaan
Punainen E:arjala kertoo:
Tavattoman laajan tehdaspihamaan"
perällä kohoaa ylpeänä neuvostolllnen
traktorituotannon linnake — "Pjmal-sen
Putilovin" traktoriosasto. T ^ t ä
lähtee melkein joka päivä neuvosto-pelloille
lastattuna "teräshevosilla".
"Putilovin Fordsonilla" muokattujen
neuvostopeltojcn laajuus kasvaa kas­vamistaan.
Yhä syvemmälle maan
syrJäkyUln löytävät tiensä neuvosto-
"fordsonlt", vapauttaen maatälPiitem-me
käyttämästä merentakaisia trak­toreita.
Nykyista on "Punatoen Putllovi" U-sännyt
traktorituotantoansa 150 kap­paleeseen
kuukaudessa. Hallituksen
päätös trakcorituotannon Usäämisc.tä
asetti tehtaalle vakavan tehtävän.
Täytyi laajentaa kaksi kertaa suurem­maksi
tehtaan pajan Ja tilata ulko­mailta
llsäkoneistoa, samoin piti ot­taa
traktorituotantoon mukaan lenin­gradilaiset
tehtaat "Snamja Truda- ja
"Bolshevlk", Ljubohonskln tehdas
Brjansklssa Ja vielä yksi Brjanskln
metallitehdas. Nämä tehtaat valmis­tavat
"Punaiselle PutUoviUe" trakto­rien
osia.
Samalla kertaa traktorituotannon
laajentamisen kanssa suoritetaan "Pu­naisella
PutUovllla suurta työtä laa­dun
parantamiseksi. Traktorituotan-plstunut
290:neen. Traktorin kokoami­nen
vaati ennen 35 tuntia, nyt vain
o S i f. nnS?^^?^^^^^ TH1;'20. "Pordsonlen" laatu on jyrkästi pa-rka„
nnnpninlla,a±n , '^mmnu tttaa hirärnleillSä oli k e r - , ^ traktorisvtuao, ttma iStäit' ten" PjuonkaainieSn-rassaan
uskomaton kyky vetää hei
tä nenästä. Chemnltzln piirin työ- f"'"7^: JJ^^^^^
Iäiset pitivät koko soslalistilain ajan .f IJ^^" ^J?. . P^^^^^^
Järjestönsä hengissä, eikä vähemmän ^f^^f^^^,. h Ä T
iwr.v.v. « r r . i « • o r , « « i . i , o o « lo „v, , o „ „ „ „ Pl KPKeilun Jftlkcen tarvltso kofjausta
S S f n , . i ^ l n i f Z ^ uhraavan enää muuta kuin 8-10 pros.
i T o o . u « ' « 1. I. 1 , . Neuvostospeslallstlt seuraavat tark-mossa
Ja sitten ompelukonetehtaassa
Täälläkin viskautui hän suinpäin puo­luetoimintaan.
Täällä alkoi myös hä
tutkimista varten Pordhi tehtalUa
Amerikassa lähetettiin shine Joukko
meioinimbaan. laaiia aiKoi myös aa» ^..*4j«..ii„i„i , ^ .. , ^.
nen sanomalehtlmlestohnlntansa, Ja ^ ^^^^^^^.^^
hän Joutui pian sUlolsten johtajien: 1 "'""^"^^^ ^^J"
Llebknecht vanhemman, Bebelln y.m.
tuttavuuteen. Varsinkin Wilhelm Lleb-knechtlä
kiinnosti tämä viisas, toi-mekas
ja työteliäs toveri.
Sitten oli monivuotisen ankaran,
preussilaisen sotapalveluksen vuoro.
mlstusmenetelmlä. Vuoden ajan työs­kenteli
tehtaalla amerlkalainen kons-truktorl,
Joka oli tullut tänne Fordilta.
Ollessaan toimessa "Punaisella PutUo­vllla"
valmisti hän työpöydän eri­näisten
traktorin osien rakentamista
Ja sitten, pltkleri puutteen Ja kärsi- varten, mt^itaäm aeTnnroevn. ^t ehVti in ,Tsfo rvauso-mysten
vuosien jälkeen, mutta m y ö s : - ^ J ^ ~
vemmaksl. Multakin osia traktoreilla
on tehty paljon halvemmaksi entises­tään.
Suuri määrä uudistusehdotuk-uuraan
sanomalehtlmiestoimlnnan pe­rästä,
tuU hänestä saksilaisen "Arbel-terzeltungln"
toimittaja. Useiden so­sialidemokraattisten
lehtien toimitta
jana, suoritti hän'tarmokasta Ja her- t t^^J^^T^^^^f^^^^J"'^^^^^
keämätönta ty^tä sosialismin asian i ^ . . ^ i i * ^ ^ ^ ^ ^ ? ? ' ^ " ' ^ , jotka oyat Jo
puolesta, mk kävi monia ankaria i saavuttaa suurta tottumusta
kahakoita revisionisteja ja reformis­teja
vastaan. Ollen, itse aina joh»
donmukalscn marxilaisen luokkatais­telun
kannalla teki hän kall/icensa
traktorien rakentamisessa ja tekevät
voitavansa tuotantokustannusten bal-vcntamlseksl.
Traktorin hinta aleneekin jatkuvaa-,
saattaakseen Marxin ajatukset ym- tn^^^f^ui n,? 1 i l T ' ' ' ' ? ! ^ ? ' ^ ?
„ , ^ „ ' k u n valmistui, oli Jokaisen hinta 0,-
510 ruplaa. Nykyisin maksaa tehtaan
traktori ainoastaan 3.430 ruplaa.
Näinä päivinä on Leningradista
Amerikaan matkustanut "Punaisen
märrettävässä muodossa Joukkojen
tietoisuuteen. Hän el ollut teoreetik­ko
sanan varsinaisessa mielessä, mut­ta
hän kykeni loistavalla tavalla täyt­tämään
vaatimukset, mitkä käytäntö puj-iiovin..
ja ankara arkltalstelu asetti.
Saksan sosialidemokratian 1914 hei­lahtaessa
keisarilaisten sotarintamaan
toimi Eichhom edelleen sosdcm leh­distössä.
Mutta hän kaphioi ensi het-i'7^"'"": J ^ ^ ^ ."^«»"»"..vuoa
kestä puolueen virallista sotapollfiik- f,Zt.?^?no,?u«f ^ ""^"^^^
kaa vastaan. Ja kun hänet 1916 van- ' ^ ^ ^ ^^
glftlin sotavastaisen propagandansa
Johdosta, erolttl puoluehallinto hänet
erikolskomltea keskustele­maan
amerlkalalsten teknillisten pii­rien
kanssa suunnitelmista, Joitten
kautta aIJotaan tehtaan tuotantoa
laajentaa 10,000 traktoriin vuodessa.
en-konelstolle.
Joka
tarvitaan "Punaisen Putilovin" sellais­ta
It^aJehtamlsta varten. Ensi keväänä
heti jäsenyydestään puolueessa! Hän tvöfc^^.Si^,»,^?"* alkaa suuret
istui telkien Makana vnorfAf. ioiR_.i7 J^*', uuden va u- Ja pajaosaston ra­kentamiseksi
yksinomaan traktorituo-tantoa
varten.
Fordsonlen" käyttäjät, talonpojat,
nuhteU sitten piirisihteeri meitä; monissa tapauksissa saattaisi olla es-maalaisia
j a sanoi, että me Uikaa ^eenä työn saantiin.
vou,h o^tte l,e mme kun e..r,o^t4t.e4l.e„im«^m^«e , Tutkijmuks,ista ^on ^e delleen käynyt
virkamiehiä virasta laittomasti. Me
taas puolestamme vastattiin, kun
misestä sillekin paikkakunnalle. Tä- j porvarit perustivat "palokuhtiaan' ,
saapa nähdä, eikö se olisi
parempi meidänkin "vouhot-hän
kokoukseen otti osaa meitä
yhdistyksen miehiä kolme, maalais­liittolaisia
talonpoikia kolme, joista
yksi oli kunnallislautakunnan esi­mies,
suomettarelaisia kolme, joista
yksi oli tavallinen talonpoika, yksi
talonpoikais-Iautamies j a yksi kan­sakoulunopettaja
seka lisäksi oli vie-lä
mukana pitäjän nimismies, jonka
puoluekannasta ei ole selvää, mutta
joka tapauksessa hän o l i n.8. akti-tain
käsiä sotakysymyksessä sekä edel-j ^ ^ ^ ^ ^ j ^ Tällainen oli nyt meidän
leen. ettei Neuvpstomton peruftf *^ jtse valitsemamme vallankumousko-allekirjcdtus
merkitse sitä, että Yhdys-v^
Iat tunnustaisi mainltim maan hal^
'litnksen.. • ' •
UUDISTAKAA
mitea, jossa oli enemmistö työläi­siä
j a talonpoikia, seitsemän kolmea
vastaan.
Päätettiin panna toimeen yleinen
koko pitäjää käsittävä vaDankump-usjuhla
j a keskusteltiin sen käytän­nöllisesti
järjestelystä. Eräs talpn-poika
teki ehdotuksen, e t t ä se pi­e
t tä
ollut
taa". .
Nämä kokemukset sanovat mieles­täni,
että meillä olisi ollut mahdol­lisuus
saada talonpojat mukaamme,
koska meillä jo oli asiallisesti liitto
olemassa patteritöiden ja maalis­kuun
kumouksen ajalla. Tätä liit-suudessa.
työskentelevästä naisesta on
yksi maan kansalainen j a muut ulko­maalaisia
Ja maaseudulla kasvaneita
joten he ovat tehtaliJoUle halutumpaa
työvoimaa suuremman ruumiillisen
kestävyytensä takia.
nöätclyssä meitä vastaan. Sillä ta­lonpoikain
omat edustajat olisivat
saaneet vakuutetuksi heille, ettei
ole kysymyksessä heidän omaisuu­tensa
tasajako, vaan säännöstely,
toa olisi pitänyt jatkaa j a lujittaa, jotta kaikki työtätekevät saisivat
mutta sitä emme osanneet tehdä,; leipää. Sitten v. alussa, joi:
joka oli virhe. Iloin luokkasota alkoi, eivät talon-
Talpnppjat olivat oikeassa siinä, | pojat enää tupanneet meidän mä­e
t t ä valta olisi ollut otettava si-jkaamme. Porvaristo oli saanut
vuuttamalla laillisuus j a siinä teim-;ailcaa vetääkseen ne valliepropagan-me
virheen*kun hylkäsimme talpn-1dallaan mukaansa meitä vastaan-pojat,
kun heillä olisi oliot halua- Nyt ovat talonpojat ja tydläiset
tulla mukaan. Eaaneet kokea, ettei valta ole heillä
Jos olisimme pitäneet talonpojat kummallakaan, vaan porvaristolla,
mukana, ei porvaristo olisi - saanut • Meidän on kartettava enää tekemäs-niitä
provoseerattua elintarvesään- j t ä näitä virheitä.—.^Makana' ollut.
taan Ja opettamisestaan mikä tarah-tuu
luonnollisesti parhaiten eteväm-plen
Ja kykcnevämplen asiantunti-jahi
avuna Ja Johdolla; Ja kun ny­kyisissä
perhetalouksissa ruuanvalmis­tukseen,
pesuun y.m. kotityön yh­teydessä
tapahtuva aineen Ja työ­voiman
haaskaus tulee poistettavaksi
suurten yleisten keittiöiden, pesulal-tosten
y.m.s. poistamisen kautta, niin
on luonnollista, että se vaikuttaa ny­kyisen
kodin ja perheen *uont€en Ja
laadun muuttumiseen kerrassaan
istui telkien takana vuodet 1916—17
Franz Mehrlngin ja Ernst Melerin
kera.
Vuoden 1918 vallankumouksessa Ja
hohenzollemlen romahduksessa sijoit­tivat
Berlinin vaJ|in!kumoukselllset
proletaarit hänet poliisilaitoksen Joh­toon,
mistä toimesta sosdem "kansan­komissaarit"
kuitenkin crolttlvat h ä ­net
melkein heti. Hän teki sosdem
taantumukselle tarmokasta vastarin­taa.
Ja vasta hampaisiin asti aseis­tettujen
valkokaartilaisten avulla saa­tettiin
hänet poistaa toimestaan, mi­hin
vallankumoukBelllset työläiset oli­vat
hänet asettaneet.
Pysyen aina horjumattoman lujana
vallankumouksellisessa katsantokan-na8.
saan omisti tämä veteraani nyt vii­me
voimansa välien selvittelyyn refpr-mlsmin:
j a sosiaalipetturuudeh kanssa
arvostelevat Putilovin traktoreita seu-valla
tavalla: Mlhallovin koneosuus-kunta
tavalla: Mlhallovin krijolttaa:
"Toukokuun 23 p:nä lähti pelloUe
teiltä saamamme "Fordson-Putllovi-lalnen"
numero 1.778, ja samaan a i ­kaan
alettiin työskennellä amerikalal-sella
"fordsonilla". Osottautul, että
"Putllovllalnen fordsonl" ei jäänyt
jälkeen amerikalalsesta "fordsonlsta",
vaan vieläpä ehti tehdä työn nopeam­min
hupltaiatta siltä, etä amerlkalai­nen
"fordspnl" työskenteli bentsllnll-lä
mutta Putilovin "fordsonl" paloöl­jyllä.
Nykyista olemme jatkaneet
peltojcmme muokkausta Putllovta
traktorilla, emmekä ole huomanneet
ja Saksan kommunistipuolueen luo- ^"^f. , n ^ t ^ ^ ^ . S f f
miseen. Va^ta valkea Ja pitkäalkal-nen
sairaus saattoi Irrplttaa hänet täs- .
käänteentekevällä tavalla, ellei Sellai­nen
laltps — kpti ja perhe — ker­rassaan
katoa.
Kun nykyiset koti- j a perhetyöt tul­laan
tulevassa kommunistisessa yh­teiskunnassa
suorittamaan mahdolll-t
ä työstä. Ja h ä n kuoU heinäfc. 26 pnä
1925 yhtä köyhänä ja varattomana
kuin oli aina. elänyt,
Eichhom on yksi kalkkein kauneim­mista,
jalohnmlsta, uskolllslmmista ja
innostunelmmfeta henkilöistä työväen­liikkeen
historiassa. Mies, Jonka It-seuhraava
teko Johtaa ajatuksen It­sestään
Engelsin sanolhta:
"Älkäämme pitäkö mitään mies­kohtaista
rakkautta, mitään voittoa
tai rikkautta nUn tärkeänä, ettemme
iloista mielto uhraisi tätä kaikkea
^^^^P^^io^tym säästävällä Ja ihanteemme puolesta^ mikä kultcn-tehokkailj
maiettelytavollJa, nita i kta tulee tuhansta kerrota korvaa-johtuu
siitä, että natoenkta vapautuu, maan melUe kaiken. Taistelkaamme
miehen rinnalla täysin tasa-arvoiseksf ja vuotakaamme verta, katsokaamme
pelottomina vihollistemme Julmita s i l -
mita ja kestäkäämme iJoppuun asti.
yhteiskunnan jäseneksi, j<*a tekee
samota kuin mieskta, työtä yhteiskun­nan
hyväksi, sen omissa työpajoissa
tai tehtaissa. Kun yhteiskunta pitää
jäsenistään huolen, nita sUlota katoaa
koti ja,pgrhe aikansa eläneenä laitok­sena,
ainakin nykyiseBsä. muodossaan
la nykylstae perusteineen Ja syineen.
Ainoastaan kommunismta kautta
voidaan äiti Ja nataen vapauttaa ko-dta
j a perheen sekä palkkatyön orjuu-
Putilovln työläiset ansaitsevat kiitok­set
traktorien laadun parantamisesta".
Neuvosto-"fordsonlt" löytävät tien­sä
yhä syvemmälle sydänmaille. Ny­kyisin
ovat ne jo levinneet Ukrainaan,
Keskl-Aasiaan. Volgan varrelle ja
Pohjbls-Kaukaslaan.
Näettekö, miten lippumme liehuvat
vuortenhuipuilla? Suuri ratkaisu,
kansankamjniailu lähenee, ja voiton
on oltava meidän!" Arth- M .
desta j a ikeestä, ainoastaan sen kaut­ta
nainen saavuttaa täydellisen Ja to­dellisen
tasa-arvoisuuden mielien rin­nalla
yhteiskunnassa.
Lentäjät ovat turvassa
TORONTO, Ont„ tammikuun 14. —
Tänne on saatu tieto, että lentäjät
kapteeni Oakcs, Pat Reld, J . R. Leckie
Ja kaksi mekanikkoa ovat turvassa.
He olivat olleet matkalla mchmraid
Gulfiin, Hudson-lahden rannikolla,
mutta kun he ^ p y l v ä t viisi jÄlvää
kestäneen lumimyrskyn johdosta, ar-veltUn
heidän tuhoutuneen. Heidän
olisi pitänyt saapua Remi Laitelle
viime torstaina.
Heidän saapuessaan ModnbeamUm
Cochranen pohjoispuolella, tehtlto val­misteluja
lentokoneiden lahettami-seksi
heitä etshnään. Lentäjät ovat
Northern Aerial Mlnerals Exploration-
J yhtiön palveluksessa.
mmm