Vapaus, May 26, 1923

              •MAI
/ il llj , 1 1
—
Sivu 2 Lauantaina, toaikokuun 26 p. — Sat May 26
yAPAUS
fanadan säomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmea-
«w Sodbtiryssa. Ont. joka tiistai, torstai ja buantai.
V A P A U S
(Liberty) , • / • \ .
h The only organ öf Finnish WorkerB fe Canada. Pab-
E ^ d in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
^atnrday.
' A^ertising ratea 40c per col. inch. Minimum cnarge
Sot single insertlon 75c. DiBcotirit on standing adveröae»
ment The Vapaus is the best advertising medium among
«ihe Finriish People in Canada,
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 75c. „ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76.
TilauKsia/joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämäan.
paitsi asiäiniesten joill» on takaukset.
Ilmotushinta kerran julaiatuista ilmotulsista 40c.
p(klstatuunialta. Suurista ilmotuksista sekä ilinotukeistn,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovarsyltä; nifflenmuutosilmotukset 60c,
kerta. §1.00 kolmekertaa; avioeroilmötukset $2.00 Jcerta,
$$00 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1,00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista i>itää raha seurata mo­kana.
Jos ettie milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
fairjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-fioonalliseila
liimerä.
. J, V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St„ Puhelin 1038.Poatiosote:
Box 69, > Sudbury, Ont,
Tiistain lehteen aijotut llmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3."
Begistered at the P^st Office Departtnent, Ottawa, as
Päivä päivältä harvenee niiden työläisien luku,
jotka ovat kokonaan kylmänä Venäjää työtätekevien
kansanjoukkojen taistelulle tai sitten muka johonkin
teoriaan luijottaen eivät näe mitään hetkellistä tai his-torialiista
oikeutta. siinä, kun toista sataa miljoonai­nen
kansa. kommunistinen lippu kädessään rynnistää
eteenpäin vapautubensa tiellä.
Kapitalististen ristiriitojen aika
. Kapilalistineh talousjärjestelmä on aina maailman
sodan alkuun asti kehittynyt entistä keskitetymraäl^i
ja mahtavammaksi. Siihen sillä on ollut historialle
seet edellytyksensä. Mutta maailmansodan äärettömään
katastrofiin päättyi — yleispiirtein katsoen — ^apäa-kilpiiiluperiaaUeen
mukaisen rosVoiisjärjestelmän ke­hitys;
se oli huipussaan ja juuri tuo pysähdys syn-nyUikin
tuon hirveän hävityssodan. -Ja tässä tapahtuu
jälleen niin, että «mikä ei kulje'eteenpäin, se taan­tuu.
» Nykyinen jäTJestelmä voi tosin käyttää ennen
keksittyjä valtavia koneita ja vieläpä niitä edelleen j
kehittää, mutia se ei voi löytää mitään keinoja sovit­taakseen
saaliinhin\oislen valtakunnittain jaettujen ka-pitalistiryhmien
eturistiriidat. Näin kiertokulun jat­kuessa
joudumme siihen marxilaiseen totMMteen, että
ikapitalisliJ^en talousjärjestelmä ö;! tuomittu aikansa
eläneenä ja historiallisen tehtävänsä täyttäneenä.
Että vanhan järjestelmän hävittää'ja uuden sen
tilalle rakentaa köyhälistö, ja kaikki työtätekevät sen
johdolla, pn seFvä asia. Mutta vielä ei ole lähimain­kaan
suurille työväen joukoille selvillä se, miten tä­mä
tehtävä toimitetaan ja mitä ja minkälaista edellä-käypää
toimintaa yhiqisikuhnallinen vallankumous vaa-/
lii onnigtuakseen. Kjun se — vallarikumous — on
kerran köyhälistön historiallinjfjKtehtävä, niin pn sen
onnietuminen pidettävä kaikessa toiminnassamme sil-mämäaränämme,
. •
' Siksi meillä ön järjestömme, että voisimme jouk­komme
'järjestää ja kouluuttaa kunnon taisteluj*oukoik,-
61, Ja vaikka 'laislelemmiäkin nykyhetken saavutusten
puolesta, niin emin^ silti milloinkiaan saa unhoittaa
lopullista tehtäväämme ja päämääräämme. Kapitalis­min
keskiltymisen'tähden on meidänkin luotava voi-
)rMainme kiinteälle pohjalle. Emme saa pitää yhtä
esim. taloudellista järjestömuotöa — riittävänä voit­tojen
saavuttamiseksi,' vaan tulee eri järjestömuotojen
liiltyä mitä läheisimpään^ yhteistoimintaan. Siinä suh­teessa
ovat edislysmielisemmät järjestöt "ottaneet lii-paavia
askeleita. Monet^ yksilöt ovat sensijaan jäa-neetjjälelle
ajastaan. Jokaisen työtätekevän on siis
syytä tarkistaa suhdeltahsa, porvaristoon ja opittava
ymmärtämään, että tuo loisluokka ja vallitseva järjes­telmä
on hävilettävä ja eitä siihen tarvitaan kaikkiin
työväen järjestömuotoihin liittyneen, kouluutetun, val­lankumouksellisen
köyhälistön Voima,
t.^, • . — • ... '
Työläisten Venäjä saa uusia ystäviä
kivi,- jota* «pkentajat» ovat Hiylkineet, tulee
muodostumaan väkisilläkin kulmakiveksi. Amerikan
Työväenliittoon kuuluva Pennsylvanian valtiojärjestö
on ^uuri Harrisburgissa pitämässään konventionissa
hyväksynyt "ponnen, jossa vaaditaan Ylidysvaltain hal­lituksen
antamaan lunnusluksensa Venäjän neuvosto
hallitukselle. Pennsylvanian unionistit ovat samalla
asettuneet kannattamaan ammattiunioiden muodosta
mistä teollisuusunionismin pohjalle.
Venäjän neuvostohallitus löytää itselleen lakkaa­matta
uusia ystäviä. Pennsylvanian unionistien vaati­mus
on vielä sitäkin merkityksellisempi kun muistam­me,
eitä Amerikan Työväenliiton diktaattori ja Vam,
hoillisen ammattiunionismin häikäilemättömin aseen­kantaja
Samuel Gompers äskeltain antoi uhkauksen
Seattlen ja Minneapolisin unioliiltojen erottamisesta
sen johdosta kun ne ovat ilmollaneet suosiollisen kan­tansa
Neuvosto-Venäjään-nähden. Käsitteiden selviä­minen
Työväenliiton sisällä tekee varmaa työtään,
mutta se ottaa kuitenkin aikansa.
Ponsi neuvostohallituksen tunnustamisesta esitet­tiin
konetyöläisten taholta, konetyöläisten, joiden jär­jestöjen
keskuudesta on noussut Foster ja monta muu­ta
uljasta taistelijaa työväen luokkataisteluvaathnuksia
vastaavan unionismin puolesta. Pennsylv^nien val-lidjärjeslö
päätöksessään lausuu ihailunsa neuvosto­hallitusta
kohtaan, joka on niin urheasti pitänyt 4)U0-
lensä ei ainoastaan kotimaisia, vaan vieläpä ulkopuo­lisia,
mahtavia ja vihanvimmaisia imperialistisia val­toja
vastaan. Mutta uusi, vallarikunioustaislelujen kar-
, kaisema ja kirkastama Venäjä seisoo horjumattomana
Vahtipaikallaan. •
Pääoma hyökkää senaattorin
haamussa
Ser/ virallisen jahdin lisäksi, mitä paraikaa on
menossa Canadan Työläispuolueen aänenkannaliajan
Workerin toimittajan' Malcolm Brucen kiinni saami-seksij
oh eräs vaikutusvaltainen ja porvarien suurta
luottamusta nauttiva senaattori npussut myöskin vaa­timaan
huomion kiinnittämisiä niihin «kapinallisiin»
lausuntoihin, mitä Brucen väitetään tehneen Glace
Bayssa pitämässään vappupuheessaan. Senaattori sa­noo
saaneensa tietää, että jotakin samanlaista on lau­suttu
myöskin Calgaryn vappujuhlilla.
Kuka on sitten taloudelliselta asemaltaan tämä ar­von
senaattori, joka nyt on lähtenyt kiivailemaan Ca­nadan
järjestyneiden työläisien esitaistelijoita vas­taan?
Tämä herja tunnetaan senaatissa «itsenäisenä»,
mutta varsinaiselta olemuksellaan on hän Canadan
suurimpia kapitalisteja. Hän nimittäin kuuluu seu-
Yaavien yhtiöiden johtokuntiin: i
Quebec Railvvay, Light, Heat and Povver Co, Möm-morency
and Charlevojs Ry. Webster Steamships Ltd.,
Canada Import Co, St. Lawrence StevedÖriijg Co. Holt
Renfrevv Co. Ltd., Canada Salvaging Co, Canada Fur
Auction Sales Co, Gpodwins Ltd., Travel lers Life In­surance
Cö,, Dominion Flour Mills Co., Internj^tional
Trading Co, Hudsons Bay Knitting Co., Sl, Lawrence
Sugar IJefjning Co., Dominion Manufaclurers Ltd.,
Bankers Trust Co,, Montreal Tramways Co,„ Mount
Co. Ltd.
Näiden lisäksi on hän vielä läheisissä suhteissa
Dominion Coal yhtiön ja Nova Scotian^teräs ja hiili-yhtiön
kanssa, siis samojen yhtiöiden, joiden työjäi-sille
Bruce Mvi vappupqheensa pitämässä. Tällainen
leöUisuusmagnaatti nyt silt^ on kiristämässä lojaali­suutta
Canadan työläisillä.
Monien muiden niiden valtiolHsesti huomattavien
henkilöiden juuret, jotka kaikkien kiukkuisemmin ovat
purkaneet vihaansa työläisiä vastaan varsinkin äskeis­ten
vappujuhlien johdosta, ovat myöskin'syvällä Ca­nadan
johtavissa pääomissa. ^
Pääpman hyökkäykset tapahtuvat monella muotoa.
Nuorten työläisten liiton konfe­renssi
^
Näinä päivinä pidetään Amerikan Nuorien Työläis­ten
Liiton . toinen yleismaallinen konventsiooni Chica­gossa,
111., Workers Lyceumissa.
Liiton sihteeri on lähettänyt työväenlehdille kirjel­män,
jossa Selostelee Liiton konventsiooriin merkitystä.
Kirjelmässä sanotaan m.m. seuraavaa:
«Meidän järjestömme on tärkeä osa vallankumouk­sellisessa
liikkeessä tässä, maassa ja tulisi sen saad^
oöaksensa jokaisen luokkatietoisen työläisen, huomion.
, «Monesta tärfceäslä kysymyksestä tullaan •keskus-telemaan
tässä konvenlsioonisa — 'antimilitarimista,
lapsityöstä, fascismista ja muista sellaisista kysymyk­sistä,
jolka ovat amerikalaisen työläisnuorison edessä.
«Niin tärkeä on tämä tuleva vallankumouksellisen
nuorison kokous, että me ajattelemme sen ansaitsevan
lyöväenlehdissämme huomion osakseen. Me odotamme;
edustajia maan kaikilta kolkilta'— Tyynen valtameren
rannikolla Atlannin rannikolle saakka sekä Canadas-lä.
»
Nuoriso orikin se aines, johon työväenluokan luok-kataisteluliikkeen
on huomionsa kohdistettava. Sen
vallottaminen työväenluokan asian puolelle merkitsee
itse asiassa ratkaisevaa voittoa maailman köyhälistön
voimitfn värväämistaislelussa.
Eräänlaista "kansainvälistä"
oikeutta
•» •
iYhdys,valtain presidentti Harding tulee lehlilielo-jen
mukaan pitämään 20 puhetta kansainväliseen tuo-miolailokseen
liittymisen ,puolesta. Presidentti, aikoo
nähtävästi saada oikein yelovaltin seuraavaan presi­dentin
vaalitaisteluun.
Kyseessä oleva kansainvälinen tuomiolailos kuu­luu
osana kansojen liittoon. Se ei ole mikään kan­sainvälinen
tuomioistuin. Se on sen saman liiton mää-rallävissä,
joka järjestelee komentovaltaansa toisten
kansakuntain ylitse. Tämän liiton yksi parhaimmista
jäsenistä häärii paraikaa liitosta ulkopuolella olevan
maan kurkussa, marssittaen sen alueille solajojikko-jaan
ja kiristäni sen väestöä kaikella mahdollisella
tavalla, Monilla muilla liittoon kuuluvilla mailla
ovat omat samaan päämäärään tarkolelut rautansa ah­jossa.
vTämän liiton oikeusistuimeen on myöskin presi­dentti
Harding innostunut. Hänen halliluspoHiiikal-laan
on siihen tietysti määrätyt kannustimensa.
— «Vanhan yhteiskunnan elämän edellytykset o^al
jo tuhottuina proletariaatin elämänedellytyksissä...,Pro­letaari
on omaisuudeton: hänen suhteensa vaimoonsa
ja lapsiinsa on kokonaan toista kuin porvarilliset per­hesuhteet;
nykyaikainen teollisuustyö, nykyaikainen
kapitaalin ikeen alle joutuminen, joka on samaa Eng­lannissa
kuin Ranskassa, samaa Amerikassa kuin Sak­sassa,
on hänestä pyyhkinyt pois kaiken kansallisen
luonteen. Lait, sivevs. uskonto ovat hänestä yhtä. mon­ta
porvarillisia ennakkoluuloa, joiden takana piilee
yhtä monia porvarillista luokkaetua.»
Sasu vahvistaa, kom­munistin
väitteet
Lehdessämme julaistut uutiset
Suomen vappujuhJista olivat siinä
määrin .innostuttavia, että täytyy
vielä heittää jälkisilmäys näihin,
työväenjou'kkojen k a t s ä s tuksiin.
Uutisissa nimittäin annettiin ym­märtää,
että osanotto vasemmis­tolaisten
juhlakulkueisiin ja juhliin
oli paljon suurempi kuin oikeisto­laisten.
Meitä tietysti huvittaa
päästä oikein perinpohjin selville
kussa se totuus tässäkin asiassa ori
ja siksi lienee parasta, että annam-.
me itse paikan päällä olleiden vä­hän
tästä asiasta haastaa:
Helsingin Työmiehen, eli vasem­mistolaisten
lehden pakinoitsija
Kimmo sanoo näin:
«Joukkojen katselmus on toimir
tettu täällä pääkaupungissakin. On
katseltu sekä punaiset että keltai­set
jt^ukot. Keltaiset joukot olivat
kokoontuneet Rautatientorille niil-^
le vanhoille tantereille, josta enti­sinä
vappuina koko työväki yhtenä
ehjänä joukkona . aina lähti oikein
jymymielenosoituksille. Ennen oli
aina Rautatientori pakaten täynnä
rehtiä, kurssikasta väkeä ja lippu-metsä
punasi koko torin. Mutta
nyt! Miten olikaan surkea katsella
Rautatientoria nuo entiset kuvat
muistissa! Torin eteläisessä kulmas­sa
kourallinen hyvin kirjavaa sakkia
ja kymmenkunnan lippua. Kun
joukko lähtee liikkeelle, niin marssi
on kuin hautajaissaatossa, Ei.se
sisu näytä jaksavan kohota mielen-osoitusretkelläkään.
Luemme tuon
jotfKon, kun se on* päässyt Hespe­rian
puiston kohdalle, jolloin ' sen.
piti olla jo suurimmillaan ja saam­me,
' sylilapsetkin mukaan luettuina
1,059 (t u hatviisikymmentäyhdek-sän)
henkeä, Sama surullinen ku­va
on vastassani Mäntymäellä kuin
Rautatientorillakin . Ennen kuhisi
Mähtymäen petäjikkö vappuna kuin
möurahaispesä. Oli. elämää, oli
liiketfä. Ja nyt! En ollut ensin
löytää koko mielenosoittajia. Luu­lin
jo koko joukon lähteneen mus-talaisvaellukselle,
mutta lopulta
kuuluu torvien törähdyksiä mäen
eräästä syrjästä ja kun menen sin­ne,
on siellä sama piskuinen sakki.'
Se ei" ole lisääntynyt edes kuin ehkä
muutamalla uteliaalla pikkupoika-rakilla.
cNiin. Joukot ön katseltu taas.
Ja noskeen verraten ^oli meid'än
jou'kkojamme oikein ilo katsella se­kä
kuranssin että luVun puolesta.
Katuvierellä norkoileva porvarikin
kuului juttelevan, kun keltaiset me­nivät,
että ne ovat vaan niitä nos-keja
nämä. Mutta kun meidän
valtavat jonot marisivat, niin, por­varikin
sanoi, että nyt tulevat itse
kommunistit. Ja katso, katso, kuin­ka
niitä on paljon.
Niin, Ja olikinhan meitä kyllä
keltaisiin verraten, niin et!ä por­varikin
saisi. ottaa huomioonsa rim­puilematta
sen, kuka tässä maassa
työväkeä oikein tosiasiassa edus­taa,
» . ^
Näin vakuuttaa kommunisti. Nyt
annamrpe' oikeistososialistien johto-miehelle
Sasu Punaselle tilaisuuden
kumota tai tehdä vastaväitteitä,
kommunistin yakuutteluiiiin. Sasu
sanoo '«Sosialidemokraatissa» näin:
cSe on sitten vappukin Olleilleen
ja menneilleen. Suurin piirtein ja
työväen puolen näkökulmasta kat­soen
se onnistui niin hyvin kuin
odottaa saattoikin. Kahdessa roi­kassa
kyllä marssi Helsingin työvä­ki
ja se on kyllä valitettava asia.
Mutta sille ei toistaiseksi mitään
voi, TyöväeQ^ täytyy vielä vaeltaa
eri leireissä, kahdessa jonossa. Niin­kuin
eilenkin. Ja mitäpä tuossa on
ruikuttelemista, sillä meneehän' se
näinkin. ' Kommuiiistille soi eilinen
vappu Helsingissä vielä sen ilon,
että hänen roikassaan oli enemmän
väkeä, tosin niistä valtaisen suuri
0^. lapsia ja imeväisiä.»
Sasu siis toteaa juuri sen mitä
kommunisti väittää, että«vasemmis-tilaisten
«roikkaan» sen kansa lu­keutuu.
Sasu ja sasulaiset tekisi­vät
hyvin, jos eivät ainakaan taas
ennen seuraavaa katselmusta viitsi­si
iruveta väittämään, että heillä
ne ^ovat kansanjoukot, eikä täällä
mtidän leirissä. Siten vältyttäisiija
monelta turhalta sliukopinalta. Sit­ten
voitaisiin kenties "pian nähdä
sekin kultainen aika, "jolloin työ­väestö
taas Suomessakin juhlii Vap­pua
saman lipun juurella,'
Mechislaw Vorovsky
Toveri Mechislav Vorovsky, jon­ka
sveitsiläinen valkokaartilaispyö-veli
raakamaisesti salamurhasi, on
puolalainen synnyltään ja kansalli­suudeltaan
juutalainen. Hänen ni­mensä
tuli ensi kerran tunnetuksi
neuvostohallituksen yhtenä huo­mattavimmista
miehistä, kun hänet
1918 lähetettiin Tukholmaan Venä­jän
ulkomaisen kaupan ja diplo­maattisten
asiain edustajana. Tuk-holmassa^
ollessaan hän sai ra,m.
toimekseen neuvotella kauppasuh­teiden
'solmiamise^a Suomen kans­sa.
Tukholmasta käsin hän teki
kolme vierailua Berliiniin, edustaen
neuvostohallitusta erinäisissä kysy­myksissä.
Helmikuussa 1921 hänet kutsut­tiin
' Moskovaan, josta neuvostohal­litus
määräsi hänet matkustamaan
Roomaan, Moniajo epäonnistuneitten
yrityksien ja karkoitusuhkauksien
jälkeen Italiasta, onnistui Vorovs-kyn
joulukuussa 1921 solmita venä-läis-
italialainen kauppasopimus. Sen
jälkeen on Vorovsky toiminut Neu­vosto-
Venäjän ^täysivaltaisena mi­nisterinä
italiassa,' vaikkakin vailla
virallista diplomaattista tunnustus­ta
.Italian hallitukselta.
.Vorovsky oli yhtenä Venäjän täy-sivaltaiaenai
edustajana ^Geneven y-leiseuropalaisessa
y talouskonferens­sissa
kesällä 1922, sekä sittemmin
Läheisen Idän rauiian konferenssis­sa
Lausannessa, Kunnes hänet taas
nimitettiin Venäjän edustajiston joh
tajaksi Lausannen toiseen konfe­renssiin.
Toveri Vorovsky oli yksi' niistä
venäläisistä bolshevikeista, joka Le­ninin,
Sinovjevin y,m, kanssa mat­kusti
heti maaliskuun vallankumo­uksen
jälkeen Sveitsistä Saksan
kautta Pietariin.
Vorovsky on yksi Leninin ja Ve­näjän
vallankumouksen juurten joh­tajien
lähempiä personallisia ystä-viäj
nauttien heidän taholtaan suur­ta
luottamusta, jota todistaa tärke­ät
diplomaattiset toimet, joita neu­vostohallitus
on hänelle uskonut,
, Tämän uskollisen vallankumouk­sellisen
ja etevän neuvostovallan
hallitusmiehet ja diplomaatin .sur­masivat
porvariston valkosudet.
Kuningasten hauda^t
Sen johdosta, että maailman ja-etenkin
Amerikan sanomalehdet
ovat sanoin ja kuvin kertoneet niis­tä
suurista muinaislöydöistä, joiia
Luoxor'issa . Egyptissä n.s. kunin­gasten
laaksossa on tehty, ovat
Cambridgen yliopiston oppilaat val­mistaneet
suuren pilanäytelmän,
jossa esitetään Tut Ankh Amenin.
haudan löytöä, Tapahtumapaikaksi
On valittu Cambridgessa sijaitseva
Market Square ja itse hautaa esitti
mainitulla squarella sijaitseva ylei*
nen käymälä. Muutamia satoja yli­oppilaita
' oli pukeutunut likaisiin
itämaisiin pukuihin esittäen alkua-
.sukkaita, joiden päässä pyyhinlii-noista
tehdyt turbaanit tekivät e-siintyjät
hyvin »uskottaviksi. Ame-rikalaisten
ylistämä «Howard Car­ter
» antoi merkin haaremin 'kunin­gattaren
Cleopatran» esiintulemisel­le
ja hän tuotiin kantotuolilla,'jota
seurasi suuri joukko «haaremi nai­sia
» jokainen lykäten lastenvaunua.
Viimeisenä ajoi «Lord Carnarvon»
muinaisilla nelipyöräisinä— vaunuil­laan,
joita vetivät «alkuasukkaat.»
Hän ja Carter pitivät hurjia puhei­ta
selostaen löydön ääretöntä mer­kitystä
samalla aikaa" kun «ameri-kalaiset
sanomalehtimiehet» tekivät
muistiinpanoja ja «amerikalaiset e-läyienkuvien
ottajat» ^ pyörittelivät
koneitaain ikustuttaen suuren ^löy­dön
» 'tulevaisille sukupolville, «Egyp
tiläiset papit» nostattivat henkiin
kuolleita ja kaksi «enkeliä» välkky-,
vin siivin laskeutui lähellä olevaa
korkean talon katolta alas köyden
varassa. Sen jälkeen ihmisjoukko
innostunein mielin laskeutui alas
«hautaan» tuoden sieltä esiin «mui­naisesineitä
». Näiden esineiden mu­kana
oli m.m., nukkeautoftiobiili, jo­hon
oli kirjoitettu ^«Fordi chassis
N':ro 1,3.000 vuotta ennen Kristus­ta
». Viimeisenä tuotiin esiin hir­muisen
Tumpnjen pärinän vallitessa
«kuninkaan mtmmio», joka todettiin
olevan «Phineas'en jäännös. Tätä
muumiota edusti puinen ylämaalai-nen,
Lontoon yliopiston maskotti
(onnentuoja),' Koko meno oli mi­tä
äärimmäislntä pilaa niistä suu­rista
muinaislöydöistä joita Egyp­tissä
on viime aikoina tehty sekä tä
m*än ohella amerikalaisesta sensat-sionihälusta.
Kevät — Nuorison
etsikkoaika
Kevät on nuorison etsikkoaika.
Vain se nuoriso, ja varsinkin urhei­leva
nuorukainen, joka raikkaan ke­väänsä
oikein käyttää, voi salaiset
pyrkimyksensä toteuttaa ja nähdä
nyt vielä etäisessä autereessa kan­gastelevat
mielikuvansa . suven tul­len
kesän kyllästä satoa kantavan.
Ja kenpä niin herkästi kevään
tunnun ilmassa tuntisi ja taivaan
sinikehrän laajenemisesta iloitseisi,
kuin juuri neitonen ja nuorukainen,
jonka harjoituksen 'ja kisan karai­semassa
rinnassa lyö voimatas )a
terve sydän, mikä keväisen päivän
yhä ylemmä . kohotessa , keventyy
kuin herkkä baromeetteri raskaiden
myrskysäiden pojstuttua , /
Niin — kevät! Kuin lapsena kuul­lun
kehtolaulun sävel se mielessä
kangastelee. Kevät, tuo Vuosittain
uusiintuva uni, joka saa niin van­han
kuin nuorenkin toivojensa kuk-kaistarhaan
astumaan, siellä hetki­sen
uurastamaan, uusia onnentai-mia
istuttamaan ja vanhoja, jo vä­sähtäneitä
ja samnialtuneita elä­mänpuun
runkoja vielä kerran kuk­kaan
ja kypsään hedelmään vaali­maan.
Mutta keväänkin mielikuvat ovai
unta vain, eikä lyhyt, lämpöisinkään
kesä ehdi ky|Iin nuorta mieltä var-tuttäa,
karaista nuorison sielua ja
ruumista miehuusajan : syksyisiä
myrskyjä ja sen talven pakkasia
täysin kestämään, ellei nuoriso itse
keväisen etsikkoaikansa läsnäoloa
oikein tunne ja käytä sitä valmis-tautuaksensa
täysin kestämään mie­huutensa
päiviä, jotka niin usein
ovat syksyn harmaita ja raskaita.
Ja^ kenenpä kevät on niin lyhyt
ja kesä — jos sitä on lainkaan —
niin iloton, "kuin juuri työläisnuori­son,
jonka kapitalistisen yhteiskun­nan
kirous on,'Sitonut kehdosta hau­taansa
saakka kuihduttavaan, tus­kinpa
aina riittävän leipäpalan an­tavaan
työhön. Sadat ja tuhannet
kerrat jo jö tullut tämä ihana kevät
valosta ja läinmöstä värisevine. veh-reine
lehtoinensa, mutta luojan päi­vä
ei ole paistanut kaikille, aurin­gon
»sädp, enempää kuin raikkaan
ilman tuulahduskaan eivät ole' voi­neet
löytää vapaasti tietänsä työ-läiskortteleiden
• ahtaisiin -'asuntoi­hin.
Ja vaikka valoa ja vapautta
onkin kaivattu, ei sitä aina ole osat­tu
vaatia, eipä edes tarjolla olevaa
oikein käyttää.
. ..Nyt toki.ovat asiat jo toisin, Ql-koonkin,
että riistännässään kehit­tynyt
yhteiskunta entistä ankaram­min
palkkaorjiansa ahdistaa, mut­ta
myöskin he,, ja varsinkin heidän
nuorisonsa, on herännyt kahleidensa
taakkaa päältänsä luomaani Vapa­utta,
ja valoa vaativana myrskynä
lyö : kevät työläisnuorison sydämis­sä.
Eikä tuo myrsky ole pelkkää
riemun pauhinaa. Vihan ja koston
tuulispäinäkin se paukahtelee. Työ­läisnuoriso
ei ainoastaan käytä sitä,"
mitä sillä jo on saatavissa, vaan
se vaatii täyttä vapauttansa, osuut­tansa
päivään ja jakamattomaan
kevään riemuun sekä kaikkeen sii­hen
hyvään, mitä sen esi-isät ovat
vuosisatojen kuluessa . ihmiskunnan
nautittavaksi, luoneet.
Ja varsinkin meidän urheilevain
työläisnuorten paikka on ensimäis-ten
ja nopeinna kiitävien kevät­myrskyjen
puhalteessa. Samoin,kuin
me varhaisena kevätaamuna yli rot­kojen
ja halki tiheikköjen suoraan
korkeimman vaaran huipulle koho­amme
ja siten rintaamme raikkaut­ta
ja vereemme voimaa kesäisiä ki­sojamme
varten kokoamme, samoin
on meidän ponnisteltava tiedon ja
taidon viidakoissa liiokkatuntommö
syventämiseksi ja oraan luokkamme
yleisen taistelurintaman lujittami­seksi.
Kevät, etsikkoaikamme kutsuu!
Rientäkäämme sen mukana tiedon,
taidon ja tarmon lähteille ludkkam-me-
Tneillr"¥sMamiin tehtäviin val­mistautumaan.
• • . Torvi.
mä jo oäoiltaa tttä edes v-,.j^
päin on nuoriso ho mmasEi.
9a maissa on nuorison ry^ jj^;t
suurimmasta merkitykjeslL BtT-'\
kavat herätä, mutta he ,Ur%^Li
myös vanhempien toverien ajm Vl
innostusta. Nuoret ovat änr-V-i
ria, huvin haluisia, joten i ^} |
innostamisensa- ja toimintaan ^.1
ti- on- hyvin vaikea tebt^^^S
luonnollisesti eivät jaksa sri-.-^«|
vielä suurempiin, paljon häriJll
kysyviin kysymyksiin,' sillä
pitää siihen valmistaa, .iuljjrÄ
opettaa, LiialVmen ponnisf:; v^M
uttaa ensi tilassa heidän •'ii.i^Ä
itänneen herkän inno3V..t^tÄ
.karkoittaa heidät pois, tahi £-'^M
välinpitämättömiksi. Hclia
Tuli hävitti kylää Sas-katchewanissä
Saskatoon. — Tuli teki ?7ö,Ö00
dollarin vahingon Punichy nimises­sä
kylässä. Tulipalossa paloi kolme
liikerakennusta poroksi, kaksi se­katavarakauppaa
ja apteeki. Syytä
tulen irti pääsyyn ei tiedetä.
viedäeteenpäin hiljalleen, air*
kel askeleelta. Kun, heitä n ä i n , «
tetaan, alkavat he itsekin h u o . > :
miten tärkeää heille on o l i / ^ ? ; :
kana. Heidän työolonsa, a l v ^J
palkat, pitkät työpäivät,
asuntosuhteet, y.m, opettavat
,kottavat heidät itse ajattekic/ '
Ja kun he itse heräävät tätä
ajattelemaan, silloin he myös'!^!
tävät,- että heidän • velvoilisuBrjyJ
on liittyä edistämään j a kaikin
min avustamaan näiden olojen
rantamista. Vähitellen kun he i"j
ovat itse ajattelevia, voi heiijri^
dä eteenpäin syvempiin kysya-i,
Biin. Erikoisen tärkeää olisi s i ^ .
taa nuorisoliittoja sinne, misiä «ii-tä
ei vielä ole. Heidän toi.niintarjj
tietystikin olisi kevyttä, mutta fiti
sen on melkein oltavakin, muatjj.
han ei saada mukaan nuoria, j.jtij
vielä eivät itse ajattele nyliyi«j
yhteiskunnan nurinkurisuutta. Ot­takaamme
^ i n i e r k i k s i porvariHist
seurat. Partiopoikajärjestöt eäi»
.kiksi ovat hyvin yleisiä, mutta rii.
den toiminta on kaikki kevyttä, b
viretkiä, hauskoja illanviettoja y i
mikä juuri hiljalleen nuoria v:e;i
telee. Ja (kuitenkin, tämän ohilli
istutetaan heihin isänmaallismtta
mitä suurimmalla menestykjelli
H6 suorastaan hehkuvat innostu-i
Yksi nuorisoliittojen tärkeys n
myös se, että kun meillä hyria
yleisenä ovat lasten sunnuiitiikot
lut ja ihanneliitot, niin juuri hei^i
— lapsia — johtamassa tarmasj
nuorisoa. He voisivat yhdejiikii
toimia, järjestää iltamia, kenttaj-iij.
lia y,m. Silloin kun he näin oppi­sivat
yhdessä toimimaan voismt
lapset saapuessaan tarpeeliiseen
ikävuoteeli, yiityä nuorisoliittoon ja
täten jatkaa työtään, jotavasm
jos nuoriso ei ole yhteistoiminnai-j
sa osallisena, katsoo myös nol]!^
va nuoriso itsensä liian nuoria'
liittymään vanhempien, kokeneittei:
toverien rinnalle taisteluun, he vi«-
roittuvat ja jos he niin pääsevät
tekemään on kaiksinkertainen ty>
heitä jälleen saada joukkoomme.
Nuoret ' yleensä ovat virkeäsi
toiminnassa esimerkiksi .Suomesia.
Venäjällä ennen kaikkia nuorisoa
työ on kiitettävää. Toimiipa siellä
erikoinen .suomalainen nuorisoliitto­kin.
Kaikkea tätä silmällä pitäen
olisi hyvä keskustella:
1. Nuorisoliittojen perustanii.^esta
sinne, missä niitä ei vielä ole.
2. Millä kielellä heidän toimin­tansa
tässä maassa olisi käytännöl­lisempää,
suomen vaikö englannin­kielellä?
3. Miten heidän toimintansa olifl
järjestettävä, että se olisi innosta­vaa
ja samalla edistävää ynnä ^ai'
kista muista seikoista, joita täroa
kysymys edellyttää.
Kommunismi ja refor-mismi
Nuoriso ja vallan­kumouksellinen
työväenliike
(iKaarina Heinosen laatima alustus
Sudburyn osaston juttutuvan
keskusteluko koukselle,)
Hyvin tärkeää vallankumouksel­liselle
työväenliikkeelle on nuoriso
ja sen toiminta, sillä jos nuorisoa
ei ole mukana vallankumoustaiste­lussa,
niin kuka jatkaa vanhempien
veteraanien alkamaa uutteraa työ­tä?
Nuorisoliike täällä Canadassa
ei ole vielä niin suuresti edistynyt
kuin Europan maissa, vaikkapa se
viimeaikoina onkin aikalailla vah­vistunut,
varsinkin Yhdysvalloissa.
Hyvänä esimerkkinä pidettäköön se
seikka että viime vuonna vietti
Amerikan nuorisoliitot ensi kertaa
kansainvälistä nuorison päivää, Tä-
Kun puhumme kommunisti f«:5
yhteiskunnasta, niin o n parasta ot­taa
huomioon olemmeko selnllä jH-tä
miten se voidaan saavuttaa e:t^
onko nykyinen yhteiskunta sellai­nen,
että se voidaan saada käyin-töön.
Yleensä ne jotKa ovat oin-neet
urakakseen p a r j a t a . komrauiii=-
Ulia, nousevat-tuomaan vanhan, teo­riansa
esiin, että vallataan teolli-suuslaltpkset
palkkatyöläisten omii­si
Sen voi teoriana paperilla y!;-=-
tää helpoksi tehtäväksi sen tähden,
että siinä kauniilla sanatulvalla " i
pimittää toisen ihmisen järkeä. Se
tuntuu kyllä mukavalta kun ii^'*
jotfaa, mutta käytännössä se on
samaa kuih toivoisi unien toteutu­mista,
sillä painakaamme mieifeni
ja niin että se, pysyy, että tämän
yhteiskunnan peruste j a kuoret on
lahot ja että ne pistimet, joilJs
rftä tuetaan, tykkivät ammottaf.a
reikiä, tuohon reformiunelniisn
saippua kupläiln., Se on v a n h a ? -
internationalen juomaa jota t""^
daan työläisille vaan uudesti sn-latnssa
ikupissa. Se aikansa
vähitellen porvareita poi* "'^-''^
rasvaiselta ruuhelta, johon
joitakin pääsi rypemään työläisten
kustannuksella, johon hukkai«'
tahi muuten, vfeähtivät kun