Vapaus, December 17, 1929

              Tiistaina, joulukuun 17 p-nä — Tues., Djsc. 17
^ÄUS CSZjäiD 'nomaiilsea t j ö r i ^ ö a asaoi, tjzeattmtttajt, Dadarj Soi-
VAPAOS (Ubitty) ' *
- vv*j?^<8w^«^fcyuari, fcirjilaopp» ja n l c o osaa^ ulai» Eho SuectilU.
>-,'^?ä>Öoia»e:« V s j i u u , Box £». SoÄcry, Oat. ' •
Kifmeref kcAoavat Sten sil
-iiiAAttoaeti JC<Bttt«i 1038. — Toiaitu» 5iOW. — Kirjakaopp» 2387W.
• -'--'j^äiatMferr / . V . Ahteria. : ; • . •
Vspaof, P.O. Eox fc'>, Stfdbarjr, Oot.
Koko "itsenäisyyden" ajan ovat j ia' ohranalaiMc ^55
nmnerot Suomen vkulo.n talourarii-! Yhte^ciL käytetäiin siis nääin-tar-aiden
menopuollila kohenneet vucsi | kcirukslin, jotka eivät suinkaanfcoidu vesille'
- ' TtLAUSHINNAT:
S£>?1 »MfcSO. kk- »JSot 3 kk. tI.T5 Ja 1 kk. Jl.OJ. -
4i^EsBaS]Ie: 1 \k. fdJOO; 6 k l . tZJ^O iz } kk. «].(X>.
VJnJjiralxojhin J« Saoiteea aeU ra.
., IlMOTUSH^.^^•AT VAPAUDESSA:
, . . . _^tt iljoa luLTit. tZ.Oa fciU: kenua. ~ Arioliittoöa jaraBtaie onn<;Dtoi«tek».
t , p B l f « « t u a i a ; ' - - Kiio«aromi(to;liiiotak«tt 50c kerta, 11.00 3 ktrraa. — Sjrotymäamotukvrt J U
''^ JBJX» 3 . k e r t a * .— AreatOMoilraotnk^t S24»0 kerta. »3.00 kakaj kertaa. — JCiitoUlmotnk^
|D^t)u .—' Knolöasoilmolnksci SJ.f/J keri-!, 50 JuimaUu k;ito.Un»eeJia u i malHorinjitSr. - ' ^ i i ^ t ' f t «»olepjaWnk^ Lena, Jl.OO tolme k«iea. — Tilapi/jilioetujieo ja ilmotn»
' o a , Vaaidittaeaaj lÄbetettära ilnidoiJiJoi» r?okäi<«j. «.
'«4<^^I>Z '^^'a» TSe-jrfT col. inch. Miii!niara ctarge for a!o{l« Inaotten, 75e. Tb
^äu) bett »drertitizt; medium amrag the Finnii-h people in Caoada.
^••-^'^S^^ÖP*^;;?*?*»* /«»hanaa kirjotiakaa nadeJIeen liikk«n>
X. liaBii&ai ptnöaaiOiitlix ninieliä:; 1. C -Ahli7<iii. lökkerubonaj». • . ••
TUodelta; yhä korkeamraaiir;. Eikx"-
insi vuoden talousanipkaan, par­haillaan
Icäsiteltäyänä olevasta eli-iotuksesta
päättäen, tule 2iir:ä te-
.emfeän poikkeusta. Kun täni5n •VTIO.
:en talousarvion r.ienot. pättylvät
272.3 njilj. markkaan, ncusc-vat ne
hdotuksen mukaan .jrnsl vuonna 4,-
36.7 milj. markkaan. Menojen p.ou-
- X tekee siis 2yiA • tulli, jnariäiaä e-
. 6i»';i. Mutta vieiä y. 1922 taiou;;-
rvio päättyi 2,123 milj. markkaan.
'alUon menot ovat siis seltzsrr.äsz^i
uodea^sa kasvaneet e/ismmän kuin
OOS^. Tämä puhuu .<;c-]vää kieltä .sii-ä,
millä tavalla tämän maan valUo-aloutta
on vllm.e vuo.sirv?. lioidc-ttu.
is
mm.
19 mm
Verellä tahYattaja osinkoja
fe;vJ;^i;^d[^askin on tapaljl »ntä inui-lienäyielmiä, jotka ovat niir
tev Ontarion nikkeJikaivanlojen alueella. Neljältä työläi
i0tSj^pnT^ Kuolema on jälleen liikkunut pimennoiös;
*-^^fläam murskaavana voimana. -Niin on tapahlunut ennenkin.
Jil©in>fiÄ tjempaa yl»!^ milloin u.'<eampia uhreja. Ken taasen väit
. aldkiknolemalta, «n alttiina hiljallet^n hiipivälle kaivoslaudillc.
' '.x^''^*^*'"'*^'^'''^^^*^ puhutaan paljon Ontarion kaivosteollisuuden suu
'§3i^attrtbisista;J^ Numeroita julkaistaan tuotannon lisääntymi­s
i ä . ' Seitsemänä vuotena vuosien 1922 ja 3928 välillä on Canadar
" * erä^ jatkuvasi! lisääntynyt, nousten I84:st^
^ ./ponista 273 miljoona Niekel Companyj
ll^^tl^iaain tänä vuonna kpkpa^ yhteensä n. 22 miljoonaa dollari*
'^'*l{övpitlpa Sanotaan luoianlokustannu.sten, kuten palkat, koneistojei
JlitöB, polttoaineet, muodostavat vain vajaan puolen koko tuotannon
_*r,Tällaisten numeroiden johdosta saavut porvarilehdet aihetta vei
: jaiiluaah Canadan/"hyviilvoinnisla" J a kansallisrikkauksien kehil
tj^sestä Mutta kaikkien osakearyoja sekä kaivostekniikkaa koskeviej
iPifiisten lomas.sa ei; näe porvanlchdis.%ä mitään kirjoituksia olo
rt^fetakaiyannoi.ssä Mitäpä nihdä,olisikaan kirjoitettavaa? Sellaise
_j|p^tidffi(kkoyiri pahain tuossa "hyvinvoinnin" ja *'e
;a!||^^feeii^'Jau^ ; ,•'
, .^^Kaivi»työn turvallisuutta vuosien varrella ei ole hituistakäan li
^s^tyt Päinvastoin työolot -suorastaan lisäävät loukkautuinisen vaarat
il^iHe.c^ kuin laihaa tapaturmavakuutuisls
f-jfAa.;I(aikissa tapauksissa tulkitaan työläisille^epäediillisella. taväl
l^rNö.^^^ k työtapaturmat, jotka sattuvat jokaiseh')
iSiihii eivät Vähe^^ pelkkiä onneltomuufaia, vaan u
IfHrässa välillisesti johtuvat vaarallisiBsa tpiäsä vallitse
yiSta:%ebnoista,o^^ . . , ;'• ...r'./.' ''r.}^'' • •
jii^^-Ä^o^^ pjAuvat nuo numerot. Jotka kjerlpvat, Incon tärnän vuodei
: t i ^ k ^ i ^ ^ puolet- nellovoitoksi? Ne kuvastavat-sitä Buunnatonti,
ij^toii^ i^äivosty^läisten ikiistaainuksell^ Jokainen ton
^m^aoi^0-:i^^ Ihcbh kaivoksista nostetaan maanpinnalle,' Ön työläisten
:;l|^fe^ia; ja verellä, suiirinäUöirme^
- *• Joku aika sitten oli Ontarion laiiijäatijakunnassa esillä ehdotur
tm^^d'!^^ johdosta. Siibieaii^ niuu
§|ao(ait^^ suiitMm Niitäfcäf^^
iei^i^ fetöka^ n verraa iisäkustannuksi- jP^li^^
'*-^"^*^*" johdosta jjneöeneVa
sucranaisesU ahmaan .|9Piaäien
ja iyönantalieii aidata
työtätekevälle kansalle miksikään
hyödyksi, päinvaEtcln, yli 628 xujlj.
markkaa eli melkein Jj? kaildEta
i-^zencista. Virkamiesten palkkaukseen
elidotetsan käj-tettävaksi . rt? 1,ÄJ0
m i l j , vankiloiden ylläpitoon S5 mllj;
ja kirkkojen Jhyväfcsi 10 milj. mk.
Matta sellaiset tarkoitukset ja tar-poet,
jctka tcli.sivat työtätekevän
kaiv.an hyväksi, c.n : joko kokonaan
unDlKiettu tai kuitataan ne aivan ! pitivät kämp&Hä JMkoi^cseii, jossa te-mitättömillä
määrärahoilla. Kuvaa-1 kivat päätöksen siditautumlsestäan
työväenliikkeen - pettureihin, lakko-ovat
ainoastaan jöxdam :inaiiin )pSS^
fiä Shabaquasta, J o j ^ oyäfc byvin lä­heltä
j ^ ..tvkkaa^-x^^a^t, seiffata
lakkotilanteeri I^utkiia j a kehit^rstä
ja niinolljen ^tänilnkuim 11 p:nä liJB
vana seikiana tässä suhteessa eri­koisesti
mainittakoon, että' tyottö^
myyden torjumiseen ehdotetaan vain
vain 10 milj. markkaa, vaikka her­rain
talouaamon laatijairikin ' l a y -
Työtätekevän kan:-an k;e;;kuuao'w.a tyy h3'vin tietää, että työttömyyshä-
^ ^ ^ ^
llgtt^trtm toisiuiöaan, ^ (^öläisten «ilpömiiQ^
*^ ji^daimaan niiii kauan, kun nykyiset olosuhteet vallitsevat Tyo
pj^ttjval^ f taisfieMia^: sakd
^ ^ ^ r i i ^ a iJDöOdait ja jUdcejäi,: JärjeslymisCTi tit
i^jfesih'vaivalloinen, mutta se yksin pj^styy t^Äniaan iyöläisiil*
||lS^aipa#it^^^
mi
m
m
n tuo numeroiden pelottava ka^ivu
:erättänyt ja herättää vakavaa huo-
•stumista. SeMn tietää verotuksen
hä Jatkuvaa lisääntymistä. Vero-
•jlcs^sn varwn.kin tulli vc-roLuk;ien.
läärä: onkin noussut .suhteellisesti
Icläton nopeammin kuin valtion
hehot. V. i.''22 koottiin tullivercja
53 milj., mutta v. 1928 jo 1,3S9 milj.
•lärkkaa. Näin ^ huiiC-a.sti on tämän
erotusmuodon ' kU3ttäml'-.lä' lisätty
'a kun tämä verotus lanksaa etu-äässä
vähävaraisten kansankerros-eh
kannettavaksi, niin on .selvää
nillaiseksi rasitukselisi valtion me-lOjen
, jatkuva kasvu. juuri niill:?
niiodostuu. Kak-sin verroin ras­kaammaksi
käy tuo ra;iitas nykyi-enä
erittäin' kireänä aikana, jol-oin
olemaK-saolori kamppailu uhkaa
nbniUe käydä muuterikin ylivoimai-
:sksi. .••
feuorniota' hei-ätlävä ,teildra viime
•ucsien talolisarviolssa on myös n i i -
len, ijäättyminen vajauk-ssen. Kuiu-
-anvucden, taloiLsarvios.sa menot
luomattavasti ylittivät lasketun t u ­ta
on m.aassa suurempi kuin moniin
vuo.siin^ ja; että sen torjuminen t u ­lee
asettamaan valtiovallalle ensi
vuoden ai^.ana hyvin raskaita vel-vc]
llsuuksla. . .
Nyt käsiteltävänä oleva talousar-vi
«j-3hdotu.s .siis, lyhyesti sanoen, o-^
.sottaa, että tämän maan valtiota-
Icnden ]<oitoa aiotaan kehittää yhä
yi; sipuolissmmin kapaalistilucrfsan
luclrliat.tuja ja pyyteitä silmäiläpi-täcn.
Työtätekevän kansan vaati^
muJcsia ja tarpeita ei oteta huomt
ooii, mutta kapitalistien etuja pai-velcvia
laitoksia ja tarkotuk^ia. taie-titau
ja avustetaan yhä huikeimmilia
summilla. Ja työtätel^evä.kansa, työ­väki
ja plentalonpoikaistb, saamali:-
saa "viulut", se saa yhä kiristyyäistä
ajasta huclhnatta kerätä valtion,kas-saholveihin
ne sadat^ tuhannet
mälJoonat markat, miUjä porvarilli­nen
valtio tulevanakin vuotena ai-'
koo välillisesti- tai välittömästi käys-täii
vallassaojcvan. kapitalistlluokäij
ja sen tarkotusten hyväk.sl. Saa, nU^
liikkeen hajolttojiiru : JuUc^lsezBrne
tässä koiconalsuudessaaxi kokouksen
pöytäkirjan joka puhuu Itse jmoles-taan
asiat o l v i k s i ilmiaA .selostuäcslä
ja josta näkyy,"mitä työläiset aisti'
televat lakkoasioita seuranndna ^
W.W:läisten' lakonaikaisesta, likkuif*
värväyksestä, v^Lt^ista» r I^v^cate^
onista yjoa^ lakkoa vahln^öitt4vi^
toimenpiteistä..
P O Y T X k l B JA
tehty Näryän j a , Kosken kksa-päilä:
joulukuun Ijl" p. «119. J ^ - j
heenjohtajana , toimi .Vie ^. ÄlUm
ja lÄytäkIrjiuina. JS. KttiäöÄ^
Saapuvilla oU- k ^ k k i kähiii^
työläiset, luvultaan isuoimiseQ
kymmentä.
KirJ. M. t E N IN
1. ElimSaBezniBsIa tietoja
Maxx sjDiyi tonkok. 5 pu. 1818.
s i ; ^ . Isä oli asianapa, juutala&h,
joka V . 1824 l^äntyi- prot^|taiätismitn.
Perhe o l i varakas j a siV^s^^c^; fik^.
(dlUt vnnymntn^niilrtxtVtnPT»" . ^ ^ ^ t ;.
^ään T Q e i ^ U^onaiasin l^an: s i i r^
^Uc^jistoon. ensbi B o n z ^ ' sitten
j esitetään
käsittää
uusi maaihnankatsonuis,
yhteiäcumallisen «lämän:
dlalektiildca kaikjnpoolisma in sr-vimpana
kehityksen oppina: sekä
luökkataistöiun jft proletariaatin, uö-
Oej^'^ tsomirinnistLsea• . yhteii^mnjm
^cmeaJu^ätiseki. ja ^ o ^ -
aa. Kurssinsa päätti hän v. 1841 e-sittäen
väiteskirjan Epikuroksen-^fiv
losofiasta. - Kan^udtaaa- oli: bän^ sel­loin
v i ^ i i ^ K i s i B e n >--/iaeäUBtL^
Berliinissä hän liittyi "vasemn^to^
begeUIäistea" piiriin (Bruno "TSauer
y j a ) , jotka j^yrkivät vetämään "Bie-gäin.
illosofUusta aJtelstisia . ^ . ^ v a l -
Ylbffgteif^S!^^: liekussa päätetty­ään
B ^ i ^ :äiui^" fBbhhi&i, aikoen
valmistua t^ies^oBk^ haUi-opuoien.
Tämän v.ucdentidousai-vion '^^^^ ja:csaa.
•ajaus tulisi valtiovarainvaliokunnan
nktinnön ;, mukaan nousemaan n
.00'milj, markkaati. Se osoittaa, että
aition menot ovat kasvaneet niin
.uurlksi, ettei nUtä tehostetummal-akaah
työtätekevän känsän veroriis.
ännäUä voida peittää. Sitäpaitsi pn
uultavaa, että, ensi vuoden talpus-xrvlon
vajaus tulee nousemaan las-
:ettunakln suufem.maksi, koska- toi­reita
puolen yalllteevan. ahtaan a-
•ah vuoksi, tuloja bi vcitans kerä.
ä siinä määrässä kuin ehdotus e-lellyttäärja
toiselta puolen menb-
Tiuolta on pakostakin jossain määrin
riitettävä . myöntämällä . lisämääi-ä-
^ j i erinäisiin yälttämttömiin /car^
•elsiin (asutus- ja työfctömyysmäär-a-
-ahoja erinäisiin välttämättömiin tar-
Tiksessa .00; sivuutettu mitättörriällä
•uomioUa. ' , '
::Kä5iteitäyänä oleva talousajvi
'tQtaS;^-ei • siis -näytä
•ansaa kannalta' katsottuna lainkaan
'ohdulllselta eikä se muutu yhtään
lobdullisemmaksi, kun siirrytään
arkkailemaah,' millaisiin tarkoituk­siin
nuo hiökeat -menot tuUaari käyt-
^änlää:n. Sotalaitos nielee ehdotuksen'
TiuEasm 545 mllj. markkaa, suojelus­kunnat
48 niilj., rajavartiosto 30 milj.
Sosialistisen työväen ja, pienviljeli­jäin
eduskuntaryhmä tulee . kiinte­ästi
taistalemaan näitä talousarviOT-ehdotuksessa
c?linKyvii^ vääryyksiiä
vastaan. Se vaatii, että. valtion me
noja ja siten myös kansan verotaak­kaa
vähennettäisiin -poistamalla -Öir-pesttomia,
porvariston luokkatairko'
tu.sten hyväksi käytettäviä menoja
ja että työläisille ja talonpojille ta*"-
peallisiin ja hyöäyHisiin itarkptuksito
määrärahoja lisättäisiin. Ollen- ijar-
Tamuivitisga,.;,pj?ner^; ••,Y8^pö)^|§.
ei se kuitenkaan voine taistelullaan
suui'ia käs^tännöllisiä tuloksia';j;Sa3T
vuttaa. l^pitlflipt^uölje^i iedpsfiJat
tulevat cjj$|xi43^ ^ itahit>P^' r ^ '^iyj*^
niin kuin enrieriklri. ' TaiöusarVion
räikeä luokkalupnne ei tule •muuttu-,
maan' - Mutta 'lyhmäa' tkls^ehin kaut^'
ta kiiitehiiin paljastuu 'työtätekevän'
kan£anL;;iäajöiUe, jöuköffle^^
sen yalöbtatoudeä todellinen' luopni*
paljastuvat^' nV 'syyt,. biinka vu6kä
veroruuvi yhä kirlsts^y ja vähävft-räistea
blöt käyvät; yhä- "ahtäam*
miksi. Ja sekin on merkittävä' saaviin
tus. Sillä kun me kerran opimme hä-yaltsemaan
, epäkohdat,, nita ^s^
myös ihipsainrne, BttiettimäSWjkein6jä
niiden korjaamiselcsir' -e (T.T.> _
n*]
m
i
'MM
|Jii§wifeit|^^ tainmiktiun I pinä tbii^^ ktlnnallis
ölöfe^sä{ s o y ^ Siöipson
'Äb^_ f^eiklns ym, jotka ovat ryhtyneet taittamaan peistä työläisteri
'^jeo^jnpt^^i Jk^cBu^, ^kaupungin '•parannttssuunnitelman" puo-'
taikakeinc)ksi^ L joka,^ 1^ jälleer'
jm^rann^ ^ a uskotellaan ihmisille
-i&yftto siää,' etta aijotaan ryhtyä panemaan täytän^
V i ^ a pänn vuodea kuluttua, kun sitä vastoin luhanisia *työttömi;
paThaiUaaa Jcainppailee nälässä ja kurjuudessa, muutaman sadan heis-
•Ijijirami^^^^ kaupungilta sitä pnnea, että saavat lapioida jonkun
jprnväa Iimta 25 sentis tunti hengenpitimiksecn. v
.:I^^S^mj^m^ ja 'Telegräm^'-lehdet eclustavat nais j
-*^:T|ipalei?^^ ptilidasta fascistisiä taantuniusla, jonka oKjelmatio!
i^tturulkap!^^^ etujen ajaminen kunnallisessa komennossa .jj)'
*-iep vtpdelfe nujertaminen keinoista välttämättä
ia piirit kaikessa ajavat haikailematta Vaatimusta, että kommuiiis-
%e7ön riistettävä kaikki
&:^ikedde^ if^^^^ : •-
^paämiclisyydellä ratsastava: Toronto •*'Star"-lehti ei rohkene pt-
.-^tlMaisla sooranab askelta, .pelcteri demokraattisilla kä-yfeilla
oleyiferi työläisten ja •pikkuporvarillisten ainesten suosion me
^^l^^zm^ä: 1^^^ sekin'silli antaa myös täyden kannatuksensa työläis-l^
ä-fMpBndelle ; . . . '
" DUnistinen -puolue tulee jossakin äänestysalueessa asettamaan
•kkaitä fa lähtee vaalitaisteluun näicfen ehdokkaiden piiplesta,
taj^v; vaatimuksensa viipymättömästä työttömien avustuksesta, jota
Ä^^taJamjpe^^^ $25 viikplta ja $2 llaä jokaista'elä- {
' ^/aä. perheen jäsenttt-kbliti sekä ^15 |ierheettÖmilIe.työttömille; 1-
lUe. iksiden..j viiden päivän työviikkbä kaikille työläisille ynnä
Jje^feahd^.viikon loma vuolta kphti täydellä (palkalla; naisten
J vuötimdeh yptyon^^^l^ 70.sentin miniaiituntipalMca
Ie; loinpa työläisille, omaisuusperusteiden poistaminen ^kiaii^
V-vägieislä''ia äänioikeuden laajentaminen kalkille 18-Vuott.|
mmk
WS/^v-#^iJ5^^ julistetaan hyödytlö-i^.^
D^ptsi l ^ ^ Sen mukaan tultaisiin kokoamaan: $19,-
Öm^aossa, jodsa ovat
jM^p|ti^:]|<^^plIin alfiisinä, iaaJcsetaaa anic/a ttdbsojea mukaiben
ii/s^MäiMm ei ole myönnettävä kapitalistisille
^int&p^?>ia^^a|^ ehtoja. Vii-
Jo-uimiiaikaisia huveja. ..Osaston
iiiaalilla • tul«;e - olemasn joulun aika­na
monta eriltoista tilaisuutta. .Al­kaen
lumihlutaletansseilta joulukuun
21 pälyän illaUa, joka ;oh ensi; kertaa
aatuaan täällä tnelllä, 'seuraa sun-auhtaina
22. p. kappale "Vanki nu-:
nero 77", 4-näytoksinen yhteiskun-laliinen
näytelmä. Kappale ofeiyksi;
liitä näytelmä lielmlä; jöissa< yleisön
Jteen tuodaan elämästä kohtauksia,
oita me useinkin -näemme' kuiten-taän
niitä ymmärtämättä. Ihmisys-ä^^
ilisyyttä osoittava .Vankeiioholto-aitoksen
hoitaja ja samalla tehtaili­ja
.voi olla vain llunlsystävälliiien
nääfättyjeh ' tarkoitusperien saavut­tamiseksi.
Saaran kauniit kasvot ja
miellyttävä;, olento , houkuttelevat •
'ääntä, mutta isän muisto, vaikka
hän-Onkin vanki, cn' korkeampi Saa­ralle
kuin houkuttelevan tehtailijan
•.upaukset. Saara lausuukin: " K un
näittö - minun •kieltävän äitini, nihi
luuletteko -.että kiellän isänikui".
Kappale esitetään sunnuntai-iltana
alkaen kello 8.30.
^ Jouluaattona • bn j oulukuusitanssit,
joista ei kukaan 'liioin • halua olla
poissa, ja sitten joulupiilvänä esite­tään
naurupilleri, "Kun pols-a naitet-
';iin" toisen ken-an. Kappale vetää
kaikki katsojat hilpeälle ; tuulelle:
heti alussa j a •kauniit laulut antavat
sille vielä lisäaT viehättä-vä.ä vaiku-tusta.
>
; Vapauden k^ on nyt
saapunut T5*ömiel)on Joulu. Työiäl-sen
taskukalenten j a Punainen ka­lenteri,
jotka jokaisen työläisen t u ­lee
hankkia itselleen. Myöskin voit­te
saada uudet gramofooni levyt jou­luksi,
ynnä koneet, jos vanliat. ovat
käyneet huonoksi -Käykääpäs jokai-iiien
lianl£kimas.sa itsDllem-ie kujat ja
lehdet jouluksi
; Onko Canadim metsämiehet vas­tanneet
kehoitukseen? Muutama
viikko sitten . huomautettiin Mcn t-sömoin
eii.rakeiig^kämpiköiM. M i ­tä;
inämä miehet teke-J^ät? läkö Port
Arthurin; ympäristöjen meteätaiesten
taistelu ole myöskin teidän taistelua,
eikö se ole kaikkien meMän yhteistä
joten myöskin kaikldaJia tuUsl ot­taa
tämä huomioon. Taistelu on käy-^
nyt aina vain Idreämmäksi^ läkkblä-hettiä
on menetetty, toisia pn ya^.-:
gittu, .mutta, tämä ei saa olla .lannis­tamassa
taistelua. Tämä taistelu on
voitettava ja se voidaan voittaa ai-.:
noastaan yliteistyöskentelyllä. : Otta­kaa
hstl huomioon ja- lähettäkää • a -
vustuksshne näille talsteleviile met-sät-
yöläisille osoitteella: K T ^ . Unlp,
of Canada 223 Secprd St., Port -Art-;
hur, Ont. "J. •'
Elspeth, Alta.
S.J. Icckouks.ess» tämän kuiin 8 p.
valittiin osaston virkailijat ensi pub-i
li vuosikaudelle. -Kokous luovutti $5,
Albertan. kommunistipuolueen vaail-,
rahastoon paraillaan käytävän Ed­montonin
ja myös Calgaryii"katkaa
gin .^valtuuston valitsemisessa, ^ itär
hin palkalliset puoluejäsenet,ovat'p^
mia ehdokkaitaan sisään työntämäs­sä.
• ,, -'
Ontarion metsätyöläisten lakko-taistslurahastoon
luovutettiin ,$5.0C;
liitettäväksi paikkakimnalla kiertä-;
vän keräyslistan ' yhteyteen., v ' • '
JouIajuliI.at pid.elään osastomme
talolla 24 p. illalla. Ohjelmassa tur
lee olemaan Isoimpana numerona
näytöskappale.; --^Nykyaikaisia", yh-,
dessä näytöksessä ^ilmenevä; naurupa.-;
leri. Joulupcsti jaetaan paikalla, ja;"
sitten reippaat tanssit päälle,: joten
siinä • on kylliksi kerraksi varsinkin
kun nämä tarjotaan ilmaiseksi yleir
sön nautittavaksi. Terve tuloa. "
Henry Kiiisep paikkakunnalla ja
laajassa jiilpäristossä tunnettu puo­lueveteraani
EcvUlestä.kuoU t k . 7 p
omalla asunnollaan. Meniijrt toveri
1. Kokouksen avasi Vie Alton, jbs-ka
valittin myös puheenjohtajaksi
Pöytäkh-juriksi valittiin 8^ ^uläiät
2. kteäcusteltim' ny^ifee
tilanteesta. Kysjnmykseh alusti'^: E .
Tuomaalaa jossa toi esille kokb lak>
kbUUskeea- eri - tekijät' ja; millä" teyal-
Li oa eri. järjestöjeri taiiöl^ iBJtkoon
fiuhtauduttui Asiasta-jöiAiua aäcaa
keskii^eitiia^ j'a keskustelussa
tettyjen puheenvuörojea j ^ J k ^
päätti kokous asettaa vasttdatiseoi
tupnUts?.malia jyrkästi' l^iv^TycläBsfen
harjöttaman vaUie j a ^royokatslöbr
nityön, jbta* se on'haxjoittanvit kjQ^
lakon-: ajan oikeutettujeii" eiix^ht6j|^
puolesta :takte.letdä tj^lälsiä jä' Jak^
kba vastaan j a . erittgjnjda siao "iä^
nettelyn Jotia ovat .^rjbittaae^t
W:ik jäsenet Jouppi rjäöilifen y i » ,
lähettämällä IndustrialistUle ja I
W.W:n englaaninklelteelie te^Ä^
vääriä jä lakkoa vahhdg^ittavla He­toja
Is^btap^i^it^^ siekä .Uu­den
'i«-ovp]^tsiböirityÖst^,. jota ne 'o-vat
; h ^ f j b i ^^
jolla, ovat 'edi§tM««t jaj^parieti,, ^ ö h -
an^^tejieii ; r^^^^
eliriehtbjensa puolesta tatstele^deii
työläläte^. oiketiiäön^/ väbbigbttl^
mistohtienpiteet; tulee tämä kbköns
yksiniielisesti * ja- j j r k & t i ' tucanifee-niaan^^
.-^ 'V- '." A : A > '
^ 3/ Ktekustelttiä kämpiäkomiibeaii
tnubd<^aad^ j^V^p^i^ääia'; yafita \
kbliäiii^nänät kämpi^öMtC», Jp-:
tibh' v^tukä tuli Vie Alton, Si K u i s ­ma
jat ;Äeino Ahbla!
'• 4. Päätettiin toimittaa keräys Ikk*
kolaistsft hyväksi ja kerääjäksi v a -
httiin. Vie Ältoii. .. , '\y
5. Keskusteltiin lehUea- tilaamlses-taksen
taantumuksellinen politiikka,
i6iaL'ir: m2 riisti (öqpittioliä liudvig
FEHdöriaciaita Ja vi -1636'^ uudelleen
["„. ; tä häntä yUo-pistpi^
'aä^^^^^^^^ B^äbrelta
iToita&ai iB^jö^ Batterkte. - öikraden
laefiftbtäa" Bdiwifiä»,^aifaro^ et-i&
y^^tBo^pS^^ Ve-sen^^
fegciBag^^ iee-vin
äcffegstl; zäia^r-^uerbacb a l -
kdi;%t^ätt ahrdstell^'^-
mliJb,~fo^ ;t^^'vblftaa^banesäL^ v.
18« <«%^^tölsori blemiis;?); v. 1843
tuli ii^äiybs^ ««Tiäeyaisauden
historian, perusteet". "Elet^ifimma
näiden kirjojen vapauttavaa vaiku-tuksea
—. kii^oit|i Engels .aäistU
Feuerbachia- %pksl95pi^|älef@j^b^
meistä (s. ^ o. viäiefö^^lie^syäkisistä^^
Ajlä^sm^ka^ lukien) tuli heti feu-
;^t:^iefe2acdä^^^ aikaan Reinin
seiitujea radikaaliset ponrarit, joilla
pU kp^f^u^pbUa vasenbegeliläis-mielisen
lebääii . »«heiiäscbe Zel-löPfMi;
maailmaa WstBii«älis-vaaa»i
kumouksellisen tehtävän teoria^ K u n
Jielmikuua .rällankumous, 1848
^EoitblteUibr Marx Bellasta. BSs
nmtiMsti iäöeen Pariisito j a sieltä
maaliskuun vallankumouksen jäl­k
e ä Saksaan, Kölniin. Siellä ilmes-tyi
kesäk. 1= i>'.stä, 1848, toukok. If
p-ääni l'849, "tJuSi Reinhi Lehti*?
joail^ - päätoimittajana oU Marx
XJuden teoriaa totuuden osoitti lois­tavasti
.y:n 1848-::49 yaUankumouster
tapaastea kiilku. kuten sen :ättea "o-
^ t vBlkistaaeet kaikkien maäilmab
mäidea kaikki proletaariset j a demp-
IbaatUset liikkeeL Voittava vasta-valiazikumous
eduksi zaastol Mardc
oikeuden eteen (julistet?tita syyt*ö-mäkä
9 pl tielmik. 1Ö49) j a karko­tettiin
sitten taksasta (tuokok. 1 p.
1849)- Marx, matkusti ensin Pariisiir
itnnui - miwMiiiiBii' -tm
vetämään :;^xiaxiBL ^rSIäJstyttSiä u
jesbebnfi^aNli' i t ^ ^
I l m a a tästä ,^iI^bem-4iiiv^Z^
J a 'ifiiS?^mäsmm^-ä^i^
Vastaavasti lcoettavat>^sasde&i tsö^
V'ie»sitediist^^
'bäpefUnättöiääääla
.«iinftlstph lyövät "lääe^jä^JÄ:^
toimintaa» häätSmigitältaloiltaana
S o s d e m ^ B a ^ i ^ K i ^ a ^ vuosi;
tain nauttii sabdhia totaiuislin mutl
Icoibia fiousevaa apur^jjhaa valtiolta.
p a r t l o p o t l ^ i ^ t ä t ; ^ S p ^ ^ ^
mn/riaisia ihudifca ty6i^iai!teÖ;ä\a&::
, t j ^ " . (Alkoi ilmesty t a n M i^
1 ^ ; lääragft jä^Bri»^ IföTOÖaiö^^r
'^|iUi&'jj^Lg^yii^
^ ' l & 3 t ^ ! ^ ja. M B
N(«^t|iakiä^
l ^ s a .^^tj^veziää^'^ jä h ^ t os
l^rläiä^a/ seib^äiä& sekä ,^viHiäoln
i g p ä ' iypcBbäto .läeltää tain-ia
kämjÄUe jä' pääteitiia ..tilata
mies. Vapaus, Nya ^idhing, Pmiikkl
j a . ladtistTiäisti.. I d u s t e n ki^taii-n
u k ^ ' i ^ t t i ' ottaa yhtäsestl' osaa
kaikki'työläiset. , .
- 6." Keäcusteltiin* järjest#tynMy-,
^ymyksestä, jihtji . Jcy^myksett. a-,
l u i t i ; E.' Tiiomaaia j a kes^kifei^uä:
jsOkeea päätettiim et*ä S ^ M Ä :
kämi^ilä- ;työskeö^^
pa . färj^täydyttävä m^jäätyöiäiät^ia
-^ibudei^een
;\7crkets' Industäial TJnib. of fGaöar
daan^ jä. IbjpetettaVa aataiäästä öäi-!
tään kiemnatusta v^v(ä»attori Ja
rikkurtjärjestölie l.W.W:iie; ; ; :
PpytäMrja -luetju ja hyv&sytty
:^käiiU^ifiestl kp
•kafeksi,. - .-/.y •,;-•;•• ;^
K o k o i l l e n puolesta. ; , ;' .
-• Vicjaton, '-'.i srKutsmanl' ^ •
^^-•.--".•S-O-.-i»^'--.--
*;jiiV.i.i^Wi imsm • » * • • • I l l - l •••«
erpitet-
10,000 JÄSEJTS EBOitETTU
. . .; ,-.llJiL:STA -'yi-lV•;
t a t t ä ö ä Ä » . ' se pasötlaiui
I ^ f ^ i j joka' IdUmutettiiä' rnä^-
o^: flsföttSöut
l!äfärxQ|ej'^liE:
t^(6tfe^i^ täivät, yii^taäi^tiitt '• ja
isiaöl, äjjioin^kftft ^^jQ: yUopidJaaksi .ttöessäan
oli; k i ^ b n p t . : J p n ^ väiinpn^ Irau-
3«a;.j;^t3piov^äiäa§'^i^^
laa
veli oU P^eussbi sisäasiäib a&iisteti-aä
mitä iälibiämbki^liis&ni^ a l -
sä^M alkaakseen, ybd^s^.
Aiaold'IBug^ •.^<^s|a.<Ja^^ ra-dlkaaiisto
. 1 ^ "Saksa-lals-
ranskall^biväb^ja". SitäJl-r.
inestyl vala ebsiinäinen.vihko. Syypä'
f ^ ^ n l^vit^ämlM vai-:
tf- -Icei^ä^- " S i i ^ - . jalommissaan
• j p i ^ g a s l v Ä ^ iiOakSo vei'
leä^Sr,Jokä^iiSffl
^S^-^^li^i^^^i^M^ ^lääMttömän
;»vtät«lim. ' sä^ekä.*^ ^«kä vetoa
Jou^o^':|a ^ e ^ a t l S n .
• "•" ''"^^''' saSpiÄ PöiBöiin muuta.
jä, ^k^koitettUn sieltäkin kesäkuur
niielenösoltusten jiUJceen' 1849, ja me­ni
Lentdbbeen, jossa asui kuolemaan­sa
a ^ .
M^lap^blaiselämän olosuhteet
joita lavini hay^nnollisesti kuväc
Ii^[arxiä .ja .Engeliä kirjeenvaihtc
(juiäistu .1913), olivat hyvin jraskaät
Paiijtip ahdisti Miiräa ja haneä per-b
e t t ^ . ja vain Engelsin ybtÄmittaJ^
a m . rahallinen avustus teki bänefli
mähdäliseksi .valmistaa "PääomiEm
Siep ohelia pakottivat vallitsevat plkr
kuyporvairillise^ yleensä ei-proletäärt-seii
sosialismin opit jä virtaukset
Maraa yhtä mittaa käyniään s ä ^ r
aiätöntä taistelua väliiri torjuakseen
mli» hurjimpia j a raäimp^ pers<K>-
nallisia hyädcäyksiä. Väistyen maan-pakcäaispiireistä
Mars kehitti histö-riaJOiste^
Jiäpsten sarjassa materialis­tina:
teoriaansa, pyhitt^n pääasi­assa
voimansa taloustieteellisiin tut-kimuksiib.
Tämän , tieteea aJaila
Mkcx.^suotitti: vallankumouksea tebjc
sissaa' .".Vdltiotaloudea, arvostelua'
(1859) ja '^Pääoma" (Osa I v. 1867).
fi^inbkiaattisten liikkeiden vilkeusr
t u m i ^ k a 5Ö-luvun lopulla jä €0>-Iu-vtiii
a&Qjiublella jälleen kutstd Mars­i
n vaitlblliseea toimintaan. V. 1864
(syysk. 28 p.) pätiistettiin Lontoossa
kutduisa enäniäiaen IntematiimBte
— 'fryöläisten Kansalnvällnbn Yh-d
i ^ s ^ iifltitistä, t u ^ sen sidu, sgn
-ebsimäisea "ääressin" ja lukuisato
^Kuselmien, , tiedoaantojen Je
iWaiflf^tidi l a a ^ a . vetäen «rl mai­den
työy^ei^ yhteen, pyrkien
ohjaamaan, samanaikaisen toiminnan
ijc^maan moninaisia ei-.prpletaarisen
esi-mandiaisen > sosialismiii muijtbja
(jflita :oii l^azani, JProudhon, Bfäa-;
nini Englannin liberaaliben Mimat-tiyhdistysmke,
Lasallen oikeaUe
Oähteiut Saksassa jil.e.)/ taistellen
kai|kkiea nMden lahkojen' ja.koTÄu-jea
teoiioja vastaan, %iaxfk takoi
m^dea^^öväöoiuofe^^ taisteluna yh-.
tenä^sea ..maxettdytäväh. Parilan
JBpttimuunia^^ k (1871),. jön-'
ka ilLajnt a l i a syvästi, osuvasti Ja
loistavasti^ arvioi X*'Kahsaiäisäö*a
Ransicassa''), jä / Työväea Kabsalb
?aan talstelevteifbtelsajIS. tämä ralt.
^Uslilttoi t^if^.^a:f^9tete^ tyS.»
Ä varsiiiälsai. eo^femlen lastaitd-afiabäa'
Järjestän^ Siellä nUS.
iSk on heikälfilnen . tySväenyhdls^
pyätä&d swanBan^MuSa- osagi,.
xikin pyi^yi^' Jf^ jos jpieäiäi^ikunnal.
!a sattuu olänaim esim. järjestö-mörtea
«saato.' *betetiaönT se, saäia'
litistetyksi mitä päKaniäb, s i ^
-empL . ••
Sosdenflt tekeyÄt-tyatfl rahan voi­malla.
Tätä; kifjiäfKtaissani toimii
leiliä .IfstenlinjaQa .vatänaisesti 3
hentidlöä. Efeidäa'^ n i i t i ^ u ^ t ^ ^ ön
oalkaaaiit pälvelteL^e^^ 'erik<dsen
.'lastaatyöa ja • maaseudul­la
kiertää yhtämittaisesti kaksi jär-
.estäjää. — l^lJ^Vji^önJeiiie^ äi-.
u i 'beJIdän inipIiiieaisEa os^kyioeti tun-ausT.:
V,.;;^^ ,
, täb&i äaaovat lUQkki^täa«
k^inaUa. olCTat,^
)co västafita^s^^ :,iKita. ;Ve^ -sivu-mexmea/
vi»lä;
s EL Sitä ezaoie^ .ai^aa, tapahtui'
"Nle tarvitsemme lapset Itse. Heidän
paikkansa oa samaUä. riatamaiia
f ula , meidän aikuistenkin. ' ,
Mutta asiaa .el^;|^^
la. siiioia jEUia .;(»ä»st|||a % i äänessä.
Meidän <m r j ^ ^ ^ Jt^^iez^tete^
-nään. !(ätettaya^^as|a järj^-
töissä. Keäusteltäyär ^ t ä j a osoitet'
tava. nUkä ;teht&ya meitä pdpttaä
TfiMäyS^^e ^^.saiada kaikjd t y^
i i ^ ^ t t y ö v ^ v^a^^iJlirJ^töihiQ.
(T.Tcssa iPlpneeriotiJlaajä.)
H * V Ä Ä ras^ciBAj^äiiTSTA..
v i . 28 ^. väst ySnä tiekivät ifiä-kauiMön
«in
vaOistä isuiimiiubaa • isift^ti^vaMkon.
VöSlr^ssä j b ^ l liöliisin^&illniuh e^
Teistä mäakUepista. aSi&ln . kätketyt
ivaiiastot yHiiefeEöä t i , ^ " litaäi
M l ^ ^ t t ä ^ V ^ ö ^ toissa
vänä muuan aioottocivebie ä6kä ^inä
otteetN^SO Ultraa sittit^ Jä 12 tntUöit
laenäimt^ vä&Jubmia. T^ftVadköä
yhteydessä pidätettiin-..^ äöeistä. il
Tfätien
v%toric^u<iäx k^icj&ea. kttD^än yu
.ÄiJVÄSll V A I ^ j D K s i A LOli-
Suoni
kunut. J"
titufcseens
okasta
punut I
loppuu
uita hän
sin.
Meillt
fenleri". P
ijrvoaa», j
Ist halpaa
lemmat 25
Myös
jiäyksen \
1 tulleet
*oon, jo
näiden 1
lua 35 sen
hinla on o
un voitte^
Olema
ole saapi
Valitet
jieet "Vapa
ioittamattoi
auden" mi
[ien painokc
kiliä joilaki:
Icia Toronto
fuisille leh(
Imin koneöi
bseita viikk<
katkeili. :
bteä ei pa
bletamme pi
teiden ohi n
leluksen kui
Tilaaja,
an entisen
bnryä ja Co
notukset, eiy
Joulu jf
jiupinauitaai
lähettäneet m
läheteltyjen b
pn jo lahotti
Tämä
«elyä, mik
Avannot l ä r ^ hatdeä
yl^isäs^; -Yhdistyksessä , bakubäiais'
ja.:*ttii*«fcri» mitä viife-mi
imK\^£e^:.• vaÄtlifiat; iJÄIkeäÄl
Pannaan lUUstetto^^
^ E b i t t a i h^
ay^äaii.muöä^^ Suomen .työvSeh
UTttöäy^ibseci^^ yej^ie^." äi-:
Mdemql^sääsen. pubto
Iden,-; ,toinjämai^ .mi^einättä
bäauttea;.gcöL:^ .iw.joiii&jobtb -'rÄv
kaisupilskaaasä., ;^a söufa t(^i£»ij^!
^jiM^Mif^i^ScL yli laidan,, tai jti^;
] ispätäab pöpinä vubdem
TTOatn äanenkM^
f ^ n i j ^ M v a i ^ i ^^
sosialismitv oppeja vaalii, inXiaMr
kuipbukBcaiitoea^ä^ so^alis-inin
4U feöinmtujifabin ,-XmarxilaisUur
dea J 5 4 ä & n ' . » Ä S ) V V. 1845
karkoiettib i p t ^ ' ^i^ulsia balUtuk-väaialUseba
val-
»J-. laaUyat %)mäk. .1$^
tea jkansrä, i^tybeen .hajaannuksen
jälkeen^ kävi Inteiaät^nall^ olieinäs-saolo
Shuöpassa. mäliäottomäksi
Haaghi kobgressin jälkeeb (1872>
i&ax töiiMi4ä -intemationiBkleb i ^ -
aeuydstba muutettavaksi New York-fib.
-Ensimäii^ Internationale päät.
ti ^istoH.älUsen tehtävät^, jättäeb
tiifla ^ Verrattomasti paljoa suurem-ts^
yäenliikkeen Kasvulle kair
kl^sä iUaaJtlmän maissa. SeUrasi sen
I ^ J ^ n e t e l ^ y^^
1y&^npao&4ideb sj^tymah. aika-kiauä
6H kansallisten valtioiden jÄi-rissä'.
Tarmokas toimliita- IiÄemationa-lessa
ja vielä tarmokkaampi teorecit.
•änenj-työskfaitely lopullisesti murti-?
yi^il-iSJaTi^ terveyden. Hän ' jatkcd
"t^ousi&teen'..uudesti'; luoinislaän. .ja'
"Pääomaa*- loppuun saätiam'ista,,kpb-itaa
j p i : ^ n uusia älnelKia Jä bpejtel-
1^ }äs^[ (m.ni. yaiäjää), mutjbä
-saj^But^sa ei saliiimut banen p ä ^
tää "i^äpmaa"; - jouluk. 2 p , 'iSöl.
rkopli häbi^< vaimonsa; maalisk. .14 p,
i88S, ••.iSaxx', nutohti nojätuolilbsä
l^äseea . n n ^ a . Bänet iiaudä,£iiifi}
vaimonsa vlereoi Bigbgatem hautpis.
maäBe Lopiooseen. 'LE^tsistia osa kiiö^
U pupreila ijäiiä Ix}ntopssa, älUän
enkänbattajaisa, jota en-'
.. _ . subjefusktot^lato^;-V
öaimito,'o^
su seurojen nimiä,; Jo.til^ ' '
reälin paikkakimtauutisissa, vedottiin
Que!}eöib metsätyöläistcn aTOnantoon
ja yhteistoimintaan Port Arthurin
ympäristöllä taistelevijn metsätyö-
Iäisten avuksi. Kuinka paljon Que­becin
metsäniiehet; ovat tehneet tä -
maa hyväksi, ei öle-kuulunut vielä
ndtään. Tilityksessä mitä tähän a?-^
tl öli llakoa avustukseksi onnett-vi. oli
ainoastaan Quebecista Montrealin
DÖIveliJattariea, Työväen ' naisliiton
j a . S^. . psas^n aviktus^ Mistään Lunta alkaa olla lilaksi..ainakin au-muu^
ta .Quebecin purista ei oUut tcnajureills. koskapa he alkavat teftt^
:nli!n 1 rS.T • • > , * - > « , . . , . , * » . » 1 i^-u... • ; . -
taistelijana koramimistisissa publue-ri\
eissä, kansallisuudeltaan .ollen, vi-rclainen.
Kunnia päättyneen mat­kamiehen
muistoUe. . : .,: ^ i -,
Talvi kailckine ankaruuksineen ,al-koi
täällä tavallista aikaisemmin.
toiminnassaan töteutämiiit ^^i^^ls- \
laheUun yhtenäisyiyt^ä, ^ps^axiMi]
oko toisten maideo),. i.TJ[^rnin : kl-[
reissä ci0ää: f y ö ^ i ^ i u ^ ä l n , tai;
Suomessa,mtpsta.SBznasta syystä jbj
aikaisemmin efoitettajdn -kanssa. To-1
siaankin oin herroilla T D L : n liittptpi-inikinmäa
jäsenillä k y ] ö ^ äi^^ta
vainota j a rangaista seoroja j a 1y5-
läisurheUijoita, koska pst avat: ba-liameet..'"
kilpalHa ^^^^
sf^joiärb^Eaaa
st
jo hcibeäy >ii Icddkh jä toisia seu­raa
*ör58sä> fiÄJtj#, Into; V l s ^
ToivV, Sn^in^. JSUdfAen Purjehdus­seura;
Tiirun V€^EOt,^vkuopion Rieh-to^
^^^ompereeb " _
to. :yäai5«m Jj^tö, Kxta^m.Vi^:
ffl^; a^jyerilt, ,En«m';f»öäntö^ ti^tääa
kuja puute ahdisti pefhettäi:. Kämie'
tytärtä m6ni naimfejin entglairl^qis-ten
Ja ranskalaisten sbsiälistäsa;
kanssa: Eleonora Ayeling, Laura iLa-fcQ^
e j a -Jennie Longuet; Viimeinid-niton
.ppika on Ranskan sosialisti^
puolueen jisen.
(Jatk.)
Joku aDot ^^Uen Aäiöftti t,bjhiaU&
mUuäa49|sKfea^i^ etr
iä -bäneÖfe ösoiteitu rabipieiyks^ti.
slsäij&nyt; tovÄ
t|i^.&ijdä^ut^ ^ä^^e^^ '
•0tK^iuJaJbeim'.JQ^^^ >p&tlp!^0
ja Valio ; ö ä l ^ ^j^^män^ii&^iiulc^äi
pe^usteäla , ii^idättlyät' pol^T^aUq-biaisei;
;;pb5t)i]k^ B^äenlh; jä tbi-mitäVäV-
s^/IÖkeeh Mm^^&ib&ii
bäneä aäihnbssaän. .'tällöin .löysivät
4)el^ti.:jp»älqfi^ kir«
; Brhest Glinip
iluttuä. Hän
voinen. ; i
vään Istutetii
korkealla
tiuudesta hv
osottl vc
hänoU ha
huomasi "h
ifteistaan. fii
it lätkäin
ausretkeltä E
retkestä; el-«i
tut heögbnyai
stääbviää
Hogwit oli a\
Ula tämäk •m
ivat hyvät; ys
l%eiliiäin käassa^L ^fvSieä <
ui-heiii^ton, po rvarien ääaila .ole-
;3^f;MxteÄ J m ^ I ^ erättä;
mis-. yjä. .fankäfeu^^
sia .kannuksia' itsäleea -, - i
Niin - lätkäiie jo - kxiit£Bfc& -aäDäiab^
tidtu,:^ttä,täUä hetfceJäai.övät lTO.:n';
;^i^fmä£Bpa
fnukaitti; sasfem pQ^ueesi
t c ^ v s n T O t : n Joiuipm
..alnlRpna rlgäm : tl^iifitit
aifc^ lä^cijii; .ci
Naoiisoa. be^S .ei vie -r- .lapset be
*yt"lvät :4lsf^een . v^cdittaman^
~ ,MHa ieenmie nie?
Tx^. Yteifiiiaiän R^toia» Kaiäibftn
seurojen yhteinen Jäsenm^^ boas-sea
noip.lO.O(K>:een.: Rangaistuina o-lei^
naetaoten: Quinn T^rnyt tj^h-den
Taimi, KetaisauMen Voima, K a -
jaanin Kisa, Rjäbinoien kontto, L a -
-snpui .Ponnistus, l^udiävaa. Vesa,
lyc^hntemea ^^o^t^u^ ^seini^pen
ja-vääjjJkpslMH .Jyske, .pfeea-n
. , 3 ^ ^^häjn ilsät^nä.
aäMOmB toldE&äcsl ImMa&Ia bub^
^Sf^^i^S^^^S^^^"*^^^^, .^5;i « , ;kuul« ;^Ä mänr örajoeItnu ktBoteena mpibae«b>
HSjattain pideiyiHä spsdem t o i -
bätsijain luentokursseilla munittiin
*w>loeen pään VainS ^Hupiin iue&ao^
:^yaessä, ettei soödemööä ole nuo-rrispa.
KrffrimnbisHt ovat sen fotu^
lönma beiltS vieneet! , •
toisön. Senä^uaaob mädän bidets-tava;
-eCtä s o s d ^ tyoäcenteleM
ktnftneisesa jsäadakserat
niistanut vlibie vkevl^tä lähtien pi­ettäneensä'
tbisiile; .bebkUMe kuti*
luneito l ä i ^ ^ ^ toit^;
teakaän tbiiw^^'^^ '
Q&U^: i^rtSnyt i M i v k ^
tä yUiteensä .nblnv^^
isän iJKiJ-fi? T^«äÄ>ii>>; ^^iq^ -mlä*
ie&a.'-mäci^s^iM^v^ lflÖ7.. ; »«tlnin reisiTUa
- - - - - -•-^-•^ - "•"^•ää hänelle
a anätonä
uta. aän 1
•tkia sitä. Se e
olisi epäili
isillä
kunniaUisuii
sa, vaan ,s(
taan antaa (
•ta muistoesi]
ostanut... Se
ipide ^änMiä
vahvl
Si^F^tsl .
.laiis^moilj!
ita e^U]ykse£
Äestä,
sattui salaisi
lian n y t ^ ts
antropolbg
•tä, eit^; tuo';»
e% oU ftasp^
pän tMioi iii
vertailtuaan
iiuh s£uman -pj
' . .'.TA«§äAiCteSSA '
'V;:;;•.-!:"::-..^' ^ - ^ - i j - i i - i i a a . ' ' .•'•^j:'. :./v.;.
-PJetosaarea :i^iia^v&wVs^ tuo-,
mltsl Joku i ^ v a ätten eräiän työläis- |
tytön ;ioo mk. sakkoon^ "kadulla lau-
* mi^tä:yi!i'vi«;(^;:»n^«j|e.mai-bäntitlbä^
Vsaiiaa^n^tmsm^ i^ant^
fgiguääen
NeuV<»^tcflli^ ;i2l VvUbd. bil^ifinosoV- ;
tuteesa;' Uusia
Ä ÄeÖiu. j ' •
tiövara«iiä«äCw>:Ä
r ä ^ f f i a ^ ^ o i ^ l i l l ^ l ^ ^ ^ v l ^ ; ;
561 ja osäkeyhtiÖilÄ koskevia 64) vii- ;
^ Ob
mmm
täln^''irmisäasti:^"^'-^"^*'^'"'''
I ffia, silB^ ehifin
yä|fcid^llcläälp
asioista, e!
Bän
lumeestaan CjUiie]
0 rä8il«u&^^
01 niit» kumpM
mielenkilnnol
sUletaim va
lie.
457:ään.^.Y,.^, . ^, .hän ine saai
baluttbmaude
.väänsä.
^ : « Ä i ; ' J "Mikä teitä Vaiva
ky —.--.'»:-;•:-.:.,.:
iTohtcttrGDmjpse
päsi,. sitteii; asett
pncällefe^^l^^tijjc