Vapaus, February 3, 1930

              SUOMEl&N
( i ^ B Dollarista:
Lähetyskultäi '
etSistä $20.00—?49.99j^^. 80c
S S k ^ S50.G0—179.3* j a
-50c jokaiselta' seuraavalta al-a
sadalta dollarilta, •
Sfiiomalähetyluistii ,OTOt lä-
Tiiut 53.50 lähet^teelt^..
-"^en rahaa ostetaan. KuTSSl
iS sadasta Sraksta.; , .
Miää lähetykset osotteella:'
.sukkaatr katqppaUut, sillä toivom-
:mei; öiSÖp*. (Icuten luonnollis^
-ta 'ötääri)" saäpmi Imildd iHttomme
^valiojiiliitajät mitielemään voimi­en,
ktin miiabBnkin kilpailuja jär-jesti^
iääa. talven kulUe§sa tuild vä­ltän:'
Btenkia' kolmenksrmpin* kil­pailusta
jö; näiji Äikäteen ennus-
•tarame- sjmtgrvän - sellaisen Avoimien
•ja sisun -mittelyn että parempaa
•ei oIe:-eniiemmin täällä vielä näh­ty*.
Sitä. matkaa hiihdettäessä sitä
pitää oUa -hyvä aiinös suomalaista
sjfiua Ja kestävyyttä, että kavut-edistysaskelineeneji
<^e ^ l i ^ ' V vqgTi
^tfkemmin äfiifeöÄnin' iniällfitttttbs:
sikas. - - • - ..... ^ - .
MUkiin aikaisemmin.on nähty sei.
laisia ihmeitä kuin uud^uiuäu^
tilaan ja laskekaan kaikki murta­maan
sokkelot saapuu vielä jbteh-kiri
perille. Tietjrsti pohjoineh taas
VAPAUS,
j j i 60. SUDBURV, O i t
\LampileUeja myydään::
fiedustakaa pitettiasioUä
apaödclle ottavat *abaVElityfc
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR SRANCH- ,•
, 31C Bay Street,
Port Arthur, Ontario - ;
WS MONTREAL BRANCti
119C St. Antoine St.,
Montreal, Que. '
AARO miNElf
Kirkland Lake. Ont.
JOUN VUORI
South Porciiinhe, Ö c . ^
CHARLES HAAJANEN,: : :
suuskaiippa, Timmihs, Ont.
lOUN mRTA,
Broaview Ave., TorontQ, -Ont
vanhan hyvän, tavan multaan lähen­tää
.parhaat poikansa matkaan, ja
keski-ontariolaiset taas puolestaan
panee hiihtomainetfstaan äkSisesti
hakaan; joten ei' -tässä ainakaan
allekirjoittanut uskalla mennä en­nustamaan,
että mLstä se tämän
;mktkan mestari löytyy. Ennestään
tunnettuja kovia poikia on Poh­joisen
Tuuttila, joka kahdella kym­pillä
mestaruuskilpailussa piti
iKuosmasen Villeä tiukalla, sekä yl-rlätykselliijen
viime vuoden 10 km.
mestari ja kovien kilpailujen koii-
;luuttiania' Leppä. Lisäksi vielä mes-
;tari Kumpula ja viime talvena te-kijäniiesten
luokkaan kiivennyt L.
Salö, sekä monta muuta. Tietysti
heistäkin joku saaptm" tänne. Ki­san
viime talven "yllätys" Meri­läinen,
vanha mestari Jansson, tä­män
talven) tulokas Partanen ja
•tuttu Kuosmanen, ja omat miehem
,rae myöskin, takaavat jo että kil-
Ipailuistia ei tule jännitystä -puut­tumaan;
- r
Siispä' ken haluaa nähdä yhdet
talven jännittävimmistä otteluista
iiiihdon alalla, saapuvat aikanaan
haaline sanottuina päivinä.
Terve näkemiin, ja kova harjoit­telu
j a valniientkutnminiän käyntiin,
hiiii voimme; olla vafmat, että
: häistä kisoista^ muodbstilu todella
meBtaruuslrilpkiiitjien äJ*voa vastaa­vat
ottelut. — Tekonimus.
"SAVU). HKim, ,
^-•Mcakqnnina ke^rOntariossB; >22—23 i^viiiä, 1930.
Ainoastaan täten kutsuinme Icaik..
kia C.S.T.UJi.. alaisia seuroja jäsen-itthsä
ka\itta' osaa ottaniaan
C.S.T.V.l4( hHhtomestarun^Upallalhiii
jotka asianomaisella' luvalla jäirjes.
tänune Beavei: Lakella, Öht., helmik.
nähtykin, piti ratHaista
^m 15 j9;iio mm.,^i^pi^
fcBa;ei ;tMJ;fö oiffiiflllH^ Tfh^m
';r.hiihtoJdIpftiluajdap;ne^J iBfs-,
uskilfl9ilw$», ellei r.fi^S^ kS^&Äi^v.
Beaver Lgkella: vyMfi^i»m»%n
ihtokilpailuja, • tjili-.; ; hiihdon
äjille ajatus, että pidefct^irr
Sudburyssa Kisan kanaälKset
piti olla viikkoa iälfeee»
4r; Lakelle määrätt^ärÄmifflrta-ailuja;
nyt viikkoa^ enneh;
aruuskilpailuja. Että kysymys
istiin näin, oli todella oikeaan
t. Joten Sudburyn Kisän-kan-on
ny<i siis helmifeirtnte-IÄrlja
S^)ja ;Beäyer Eäk^^d^^ineslta»^ :5ä:> te
.i:i?xibfiQi. ncji/^
'htbmatköf&rt ' i«Öirilähiätlt«Öi
km.) hiiiidetään nyt^'liitossahi-nsikerran.
Mistä lie jöhtunui:
sanottua matkaa ble enriem-liittomme
alaisissa seurbisäa
tty. Syynä lie ehkä ollut
ä hiihto liitossaronie ö»^vJeW
ja' siitä ehkä on ogiataän
nut sekin, että hiihtöjaifimfk
n vähemmän hiihtäneet, ovat
t matkaa liian pitkänä- ja
?aha. Syy taitiääHin; olli^mqt
suhteessa luohnoHiheh, V i i -
eväisessä liittokoicouksessa; liis,
" tämäkin matka Ilitioäu^e^
mestaruusmätkojen T
jä nyt sitä siis lykitään'liiS-ensi
kerran. —••
vää muuten on, (että majava-,
iäisten järjestämistä Mesta-'
Työläisurheilutervehdyksin,
Öeaver Laken, Ont. V- Ja u.-rse^ra
Jehu. ...Ä.:
' Ä.| Reinikainen N, Pilspanenv:n
'^Ifttheanjöhteja ,:;.'."> .uo:i^teeri-.;h;
9 Ä a f e ^ k ; » ^ f c u r - Ä i%
Iqniihiihtotiitoii rntestaruu^^^
nyor^ten fJ^p 18 y,'. S^.ktn^^^ermesta-ruiideista).
jmönltuhathevösTOimaiiöi, Itöj^^äcEä»
joka mahtavalla v^sj^ttfihiyydiälä
itarttim valtaviin vatihU^F^iltl i»,
jiiertää niitä, ympäri hUlÄifcftvÄ6
'.nopeudella? »Ötä valtatiiisttf niäiK
»eäsyydfistä voi venatii ioiyaan ny-kjnalkalsestä
' sulatusuunista, kun
hehkuva malmi vyöryy kUitj laa^'
avonaisesta. kiehuvasta kidasta?'
Kaiken tämän ja paljon^ muiittt ö-iemme
me nykyajan ihmis^ luoneet;
me voimme {»kolttaa, taivaiEui voi-'
niat jä johtaa leiskuvat ssdainat
tahtomme mukaian, me' voimme vain:
kuvata elävän, sylckiväh sydämäiv
me olenmie — itse ajassa. —, taiku­reita,
jolUe ei näihin saakka oää
vertoja löytynyt. - - - • •
Ja millainen suunnaton yplnjk ja'
miehkuvitus onkaan plillyt niiden
^miesten alvblssa, jotka'" orat kaiken
•tämän: luOJla: kjMöiäÖn;. tä^Jlibl.
den ja työläisten aivoissa. Nämä p^
lottomat esitaistelijat : teiollisuuden
:uudessa maalhnassa — kaikki^
KhrJ. Heröy Tammi
^ ixinnisteii uäpuneestL Jalat
t}isön:> jfltoi^va*- nousta polven kor-ktHsBta^
h i m ^ jokaisella askdeel.
la t ä j ^ mtnriiin teÄlä väsyttävä
lltte, säadJJ&CTi ifdaii rior
lumesta" s ä » ö n ; y l & JCtieuus
tama»i]i' ete^P^EL Vaikka Ilma oU
Idtpi^^^iinää. valui suolainen hiki
3^!lcld^C9i1in«i Boofia J:asu:itja.u:tchff
Vd^n koomiUiten. näköisiä juMiabb&i-'
n ^ : Uaii'; harmaannuttamaan .s-tBp»-
illmaeltä he luovatkaan: he saattavat
kaukana toisistaan deyat- mai^t^. y]b-;
teyteen toistensa kanssa^ rajsiäiiavat;
siltoja, lentävät läpi. llmäh, alistavat
naeren aallot Itsöääh tottelemaan, ve.
tävät teräskisko- ja kuparilankaver.
kon yli koko maapallon.
; Todellakin — slUe. j oM on silmät
nähdä, on suiuteii- kekshmölden- aU
kakausi. täynnä ihmeelUsÖä selkkal.
luja ja valtavia sankaritaruja. Se o.
soittaa: melUe työläisiä, jotka pimeis­sä;
tukahduttavissa kävosöi^iols.
sa pirstovat; rikki piaÄ uiimönia.
työläisiä, jotka kleliuylssä kat^tU^
hämmentävät sulaa metallia: tai le|^
kiten kääntelevät valtayto'nost<towt
kla haluttuun asentoon.. luQkä ennen
oli aikansa pairhaliiihillle «liufc vBin-rohkeaa
unelmaa, on nyt kaUdll^ mp.
nln kerroin toteutiihutta käytähtSä;
Vain lyhytnäköiset Ja maailmaa'tinr-temattomät
voivat puhua "tekniikan
aikakaudesta".
Mutta taide on nyt kerta kaikl^r-aan
vanhoillinen, kuh bn kysymylb
sessä sllrtyihlslä ja' uusia aavist^-.'
sla yhteiskunhaUtsellit altdla. : Ted-teilljoiden
katsi^ oh sutiinQattvf
sepäln, vaikka he ihibleUiyäh t^uo^^
doliisestl ovat esUntyvlnaM.lK^
aaäisen radikalismin' edustajina -7-
expresslonistelnai, futuristeina, Kut-bistelna
j.n.e.
^iiÄaea-MiKSöe.-'^ >
] ^ n nojasi ruumistaan hetkeksi
kinoM' v ( ^ ^ ' ker^tiLic»^en' lisää voU
imUif uiiähii pbimlstukMii. Pari talvi-
}lntu£^ leiisi hänen ohitse. Niiden
^iralitelu tuntui kamalalta kirkumi.
seltai hänen kprvitas». Aurhigon.^-
tästä- väUik;^ hii^i: sbfcaisl^ hänen
aimiääh. vaiit vähMh^ raottamalla
niitä saattoi hän katsella eteensä.
Tmmp — tiuiHp,-tr^p — tnimR
kiiului e^stSpJUh- tehtaan jyskytys.
liVuSip — tirimp^ kertasi korpi ku.
meaäl'tUötia;; äänOtr > y>
• Carinian Itbotiii korvissa se kuul(».
ti .marssin tahdilta: Mhisshi. jonkfi
•tahtilh Ifinai" kiiumelfiiefc- sub&nsä
tuMsfeti käskivät^ Häntä- astiimaan.
Hän kuivasi l i i k i ^ otisatöist^^ re?
p ^ l ^ l l a lakillaan Ja lähti; eicfelleen
lyömiinään pitkin lumen pelttäis)äa
tietä tiiota ääntä kohtU HäW tasOitoi
päkstä sen luokse, tarjbbakseäd' i!^e.
;ään^- marsshheiidi sen' jyksyttävän
tahdin miikeuan»
' n t i ' oli- saajtlumw5sa: Häfthaä; liak.
jkassiiinu/ joka" ^ t ) i - ilin^n;' siiB'ltoi
j ^ i x ^ b i h ' häy,tÖniään' äiiurelta j a pu.
pais|<lta^ l|:a|{si n^yiäq^ ehntiiä^väa
5ätMinl«fttp'n ^f^: mW «Httasi-yat
am, sen lUljsiUäeh l^keutiuisssa
t i a i v ^ ^ t a a kjototl; Ärföieri^ tuihmat
-varjbii^ ontuivat kolkon. aaviMaläilta
lillant^ hiijaiseöaa, harmaa» ^jiiihfeiita-
•vaitBa ilmassa^ . C a * ^ Rbotiii' lUiai-nett-
hiestä. iMäntynyt'^ alkoi
tthiluii kylÄälQP. rlaslÄasta; ja' hlos.
taVa^ta,. kil-vMlsfetä hubltoia|ita, .sillä
'ijl^^ l^lmH henkäys lä^iatiF helj|f»ti
h ä n ^ ÄftisiBi; vf^li£&hsa. Tikka
.l^öiSÄti äKfeien- k<wvesiä, epäile-
M^TiViifoUUen' y i ä p ^ e e h äftaii: ha^
,kHifell# tliBn iäheilä- <^vasB£^ kplvus-
•sat jbktf vjpakoike^ ja lehd^nt^iä
^tm k e i l l ä , kuolleen ja hyljätyn
siäköisenfi.
Kuka on tuo Carmari Root? Kul-
Häntä ei ssnötä "kansalaLsek.
koska häheai»: eV ole työtä, kotia
omaisuuttk Hähälä ei ole- muu.
t k'kuhi kuhmeefc vaattMt, niltaWn
li«Q vähäni suoj^akseeh rasittunutta
«itiijaistaaft^' pbltlkttata' jiakkaselta
»i^tukassaant- tiii^ -cinnehaikaahsa
auiJlfe|tyneltä harmaita hiuksia. Öll-
5ä ovat pienet; teräksen harmaat
i f l ^ t suurten valkuaisten keskellä.
^ I h a t korkealulset' posket^ Ja epäta-
Voisi ensi silmäykseltä- häyttäävöb.
tä sellainen asiöldeh til9^^^^'^e^
jsälhen nenä tekevät hänet tylsän ja
ä|3^tämän näköiseksi. Ihmiset eivät
hänestä, sUlä Iffin oh kulunut
jp likainen. Miehuus Ja voima ovat
hänestä k a d o n h ^ Hfin on neljän­kymmenen
vuoden ikäinen Ja kul-tankin
jo vanhus: Nuoruus oU hänet
jp kauan sitten jättänyt — niin, ja
jlapsuus. Hänelläkhi on ollut lapsuus;
läjitli koti; piha. {mlnen hevonen ja
.isl^t, kalvon vhitti, jöktf vikisi mu.
ti.;;bllsi, xisttriidassä, 'i^a^rialisti-
'ifen j i l s t & h # i ^ i a s g ä ! S : s Ä ' i ^^
Sunnimtalna alkaen klo 12 päl-väUä
30 • knt. mestäitijtsiaörter
mestaruudesta. Hiiom': Kaikki mat.
kat hllhdet^jx kpkonan, murtomaal­la.
Voinaassä^ bl?yja ;..W
nöfudat^taarC, , (.bpainötfeu^gtju^set
ja lyo
taiteesta
¥ehnän"kahss^^^ ^tiä' toteen'iiaäUÖl:'
tään aina % e e ' i ^ ^ Ä f t sitk' aikM'
jbstä se on:yiBrsbn^ 'TiitutW riätlriii
tailsuiis on'vain Tiäehnäinen ja jra|*ie-äa
lpieip<3?ti. jos otajthnie kbko lähtö­kohdan
tairkasteltayaksemroe. §illjä
mitä merkitsee tämä taiteen riippu
vaisuus ajasta? ei ble m i k ^
työn mahdin ilmaus, joka ^samälia'
lailla ^uyastuisi kaikiäsa taideluomis.
sk' riippumatta, ku^oInkln .yäliassjplö-levän
\ luokan • Wimary1bihittynU|Öttt^
Päinvastoin — kunkin. .aikaJbii
"Telqjiikan selvä aikakausi" — tä.
män latiseparren kirjoittavat nyky.
aikaiset kirjailijat monta kertaa lii.
ah helposti ja mutkattomasti, kun
he joskus sattiunalta joutuvat k ä ­sittelemään
nykyaikaa. Tuo lause on
kidtehkht aivan väärä ja jokapäi.
Vainen, siliä se ei sano oikeastaan
mitään — el muuta kuin sen, että
siUohi on katse ollut tähdätty UI-aksi
menneeseen aikaan, eikä ole
saatu nykyajasta oikeaa käsitystä;
ei ole löydetty sen sisintä olemusta
jlpailuistä tul^e k b ^ a t ^ j j u - a f c ^ ^^
^^t^^EK Tsmam s A I>IENVI1JELI J X IN EDUSKUNTA.
YHMÄ VETOAA Jia^tST^pEI^LAAN SUOMEN TYÖLÄISIIN
JA TYöTÄTHKfiVilN TALONPÖIKIIN
isen vainotlianteen johdosta
omen sos. työv. Ja plehviljeli>.
eduskuntaryhmä antanut- -seu-
Julistuksen, mikä knva^ v^al.
tilannetta StibmiSssö:
e viikkojen aikana on .tömän
taloudemnen ja polUttlnen t l -
jarjistynyt arveluttavan .npne.
^ottömyys . ja ylö&i^ lySläi.
inaa.%udutt pieneläjö .pötoa.
juus on paistmut peibiteavan
"i. uhaten ehöaia ahkÄÄh.
aen olemassaoloa. , . ,:
bohdistmnit noUUtipeh
\"^J^tää muodostavan niit-
^«iltaan enueniciiiiltimv^ •
^^»osta Eautjalcsf -•'
i^äiuontQiseksi •;; T ^ i u s sa
^BkaavajtSMi to; täydelleen
" näden maideix-j menettely.
6Q, j<>.|jorvaristoh " « Ä -
olenmsa väutön fascisöncm
n. Vainon kohteeksi ovat
t kaikki työväen jucftkatais-een
erilaiset tohninnan. h a a -
ten ammatfflmen, nuoriso-:
raittius, ja vieläpä urhelhim.
jonka toimitsija « 1 myöskin
PJdätettyjett jbukOBsa.
hyökkäys ei ole täliä kertaa
yksiiKmmii eri j ä ö e^
kansaned. Rosenberg asman kuun 31
p:nä. Nämä insiihitut pidätykset viit.
taavat selvästi siilien, että porvarll.
ilsten. taantumusalnesten uhkauksia
; lehmämme poistamiseksi eduskun­nasta
yritetään käydä toteuttamaan
Kaikkien viimeaikaisten tapausten
ja poliittisten hyökkäysten yhteis­summa
osoittaa, että koko valtio,
koniqisto qn kaikkina osineen hälyy-tetty
'palvelemaan fascistisia vaati­muksia
työväenliikkeen hävittämL
seksL Sanomalehdet ovat kertoneet
lukuisia tapauksia jolloin pplilslvi.
ranomaiset ovat estäneet nun. työt.
tqmien kokousten, imperi^tien so.
dän Ja fasctsmin vastaisten, raittius-.
väUstu& yjn. tilaisnuksien toimeen,
panon.
l ^ ä ä D järjestötoiminta on jou-tunät
Kaislalla maassa poliisiterro.
rin Ja fasdstisen niielivallan alaisek-
Muista' taahtuxnus sosialidemo­kraattisen
johtajiston Ja sen puolu.
e ^ sanomalehdistön myStävaiku.
tuksella uhka^^ tallata Jä1koihln.sa
l^Qcki työiätekevfen hidkkien ItseL
««anot Tahurn a^Sf
k o Ä i Ä t t Ä -
- » i n ^ p.-nä vihne:
ryhmätt pnheenjrtBujä/
Vällitse^^5.^i^_ttni^l,'^^^
'4u)Keen;;'Nyt^." va)G^ ii^-
iPi,öäiiäiUtsevaiuokI» et'^^^^^
iiahtu suinkaan iäistä ihniiais(Ä, Jo^
ka luovat sen äinejBllisen kidttiiurih:
josta vastikään oli. puhetta. 6 1 ^ « l,
vät muodosta työläiset, tetailköt^-ei*;
vätkä keksijät. Sen ihuodpstavjc^ sein
sijaan suuret rahamagniaatit. ^rus-tlherrat,
pankhijohtajii^t' i^lr^kefc
notteiijat. Nättiä he uselmhäs^
pauksissa ovat nykyaikalsteft ^Ifem*
joiden työnantajia, jti, tä^tS; jpfttulein
heidän makunsa on suiintaiuhääi^ä-vänä
aiheiden valiiihassaja kS^^tte.
lyssä. irnmiärfäS tlmah; niikt»^. ettei
joku tehtailija vaUtessaian jptahi
taulua upeaan sälpijkjöisa nU^l^^
sijoita sinne maalausta bhi^ta tdh-taastaan,
jossa noidset työläiset luö^c:,
sevat edestakai^ i^uklcui^en, r<eim.
mien Ja rätisevien rattaideh. väUts^i
sehän olisi Itiaii epämibllyi^ävä
mlastufeö hänelle ja- '^ieräiUeeh nlls-
;täi jolika- VärspilSe^i iiibVatii^^tuöti
Hän ml^lMäSM^ antöfrfjb».
fe knaiufeätl' taitdlUi'fiP'*Wpij!lstaä5
Jnubtokuvart hänestäl' Itseätääii,-' toH^:
'^ailjastä; iet hänen- rbövastöS^^tjSsr*-
'deBsft Iblstossjui ja pirämetiffessäaö.
pväfc, kuitenkaan kaikki _nyk<3;ai.
kalset talteSiijat — kaikeksi onnekfei
i—r^. anna t^bt/teilieeh' '^llaisiift' ieiAtfi(!
IJBqoIiiivuh: Ibpuilia esiintyniecf vaL
l^iil^mDuksesta iierätteltä secailieet
:nat\irajlätiset taiteilijat; tervat ti^I-ta^
kunnibitBtiaViä; yi%yksi *vi^ist<&öis
'M j ^ mäatabksisSiB: uudöhäl-l^
feÄ i^taliikan' iäiSSiäMm^ii
,m&iUi>öi^' ' T ^ ^ Mlfelä
^ ^ ^ t ^ . ^liehäVä^''^i^iamfö6ä''t»eä^-
jjjip^' Vel^toläfet' jtt'^^ägia4äSs^
di^x^iöaritt >^ siföi^eäpäöiäet
tmibtti Use&t ovat näiy^emh^ seu.
raiinÄi^ heidän jäpiäan. Nykyään
iöi^yyf kokohaihen JpUKko -— suurim-mtäibi
nsa^f sÖslaltBtlsia — taiteilin
jc^tp^ ^tka, huölihiatt» virallisen ar.
;Y«?afelätt. torjuvasta asenteesta, pitä.
vpi^^ÄC häiiJtiS jia; "e.
aiheisia. Öeidän
ftiQ,6äfS&iä^^ usehi' hihi'-
iflSilsöu työn ja. sen sankareiden y -
Ust^laolun. '
Voidiiah oUä väkuutelituja siitä:
e t ^ uudessa yhteiskunnassa, joka
ibpiilli^ti on murtanut ka);)>itäli)5tt.
sen! tuotantojärjestelmän kahleet, on
ylistyslaulu soiva korkeampaa
losl ^isfa^femait oikeudet.
SBst» öristä madiitimlaiset vainotoi.
mrt Johiovat?
I^rvarillisessa ja sosialidemokratL
Gcasa saijfojnalehdiBtfisBä bn väite^tty
etUi^^. yhdistyslain muutiamiseen Ja
kiihtyneeseen vainotoimintaan sekä
yleen^ ^asdsmin entistä avonaisem-paaa
esifiltyiniseen olisi ^ssiynä kuu.
Inls^ksT tulleet Lapiimi nnorten tyS.
Jäisten bpintojärjestöjen haastejuh.
lat ja "kommimistien provosoiva toi-mhita".
Tällaiset jutu^ ovat niin tö­keröltä,
että mainittujen sanomaleh­distöjen
tohnittajien. t f i T ^ ^ b l l a i a^
vattoman naiiveja uskoakseen' niitä
Itsekään. Niiden tarkoitulssena ei o.
lekaan mikään mtiv köin yleisen
mielipiteen harhaanjohtaminen.
Todellisia syitä etsittäessä, hbbmio
On onsi kädessä kiinnitettävä kärjis.
t^ään taloudelliseen piil(»kautebn.
Huomattavampana esiintyy kapita­lismin
pula saiia-, ntetäli-, kutomo,
nahka- ja rakennusteollisuuden aloil­la.
Kilpailussa NeuvostoHiioi», k a i ^ a
on'^ Suomi puutavaran viennissä jaa.;
nyt alakynteen, mistä ont, jbhfamut;
tuntuva saimteolUsuuden supisttls
Rakennusteolliiiuuis pot^ |Ȋomien
puutetta ja mitä tuT^ muiefeh niaL
nlttujen tuotantoalojen supistukseen:
niin sellaiseen on vaHsxittotna^ ul^
komaisten trustien vohhakku^. joi^
vastaan suomalaiset kajätoilistit ovat
olleet voimattomia tubtannoHlseen}
taisteluun.
Kapitalistin^ jäjrjestblmä/r j o n ^
elinehtona on tsAon kierfoitulfaif ta^
varain mesiemnatlcktäbidm ttf J^^
heminen ja työläisten työii^bimän
riistäminen, on juuri näiden edelly­tysten
puutteessa iäkaääsin maassa
joutunut vaikeaan puUikis^i^een.
Mutta pula el rajoitu 3>lfeincwiaan
teollisen elämän aloille. Kaksi pe-rattaista
katovuotta, ahkai;a vesp.
riisto ja puuttuvat mattdcdlisuadet
tuottavaan maatalouteen ovat saat­taneet
myöskin maa^iaidim Bleneia>
jät huutavaan hätään. Mutta tämä
ei ole vähääkään liikut^Dt ^nf6a^s.
saoUjoita. Niiniä edOrfnimiyipi» «n
annotta hylätty ryhm^amie . efubv
tukset uudistaivausp«winfa>jen. kai.
toavustusten ja -lainbjm myöntämi­sestä,
asutusmgäräjrahbjen. koroitta-misesta
yjas., joilla oliiä voitu Ji^L
polttaa fdentalonpcrikaistbir - asemaa.
äärja puhtaaoHpana ktdn meidän aL
kxunme uä«!^n stimiinan sitä tavbit.
!n täiteHijblden hapuilevissa al-ityksttsS.
mm iHfiiTj iniiii 1,1111111: III .11 L soijaan oh viime valtiopäivien ai­kana
lisä<47 talUverpkuprmaa. vir-
I^niesmenoja ; 4a sotavarusteluja,
vaikb^ xiämä ovat ennestään olleet
lo^lirhiUe veronmaksajille raskaana
tailkkÄna, Verojen ja velkpjen ulps-mfltaiis
on muodostunut maäseti^un.
jcin pieneläjien kodeis^ ja^uvasU
Vfttvaayaksi ps^jäiseicisi, jbsta käa.
imiina - ttäbksins seuraa yjba iat^jene-viu^
a tahdissa kbtien^ omaisuuk.
steh m^enbttäix^ TäniM maan ta.
Ibfipbikiiston tulevaisuus, n i in katian
kikn' nykyistä^ talouspolitiikka^ j a i
kuu, kuvjatts»tt; kovhi ktbxfuttomanai
^ l i n edeliiÄiiö lisään,? että: my^s
ti^hsien: palkk^öläisten asunnbis-s
a ' VallUsee tjröttön^den ^otldbsta
ptmte l a Jcurjuus, niiii sflfadaan' toti.
VjE^ joka puhuu'aidcäraä, lahjbma-tbhta
kieltä nykyistä talottsjärjestbl.
määväätoati.
- : iSvätkd valtaa pitävSt porvarit nä-mi
näitä vakaida tbsisei^pj».
K y l l i ifäm^ m tuötevit, ee^
t i kapitailstiseh tälbus^^^hhän
^pttftis^tiJkset' tihlä^vae^boirfii^ tänäu»
jitiestehnän lUtöicitUn sisS^^id^
vlfcteviien ri?^itjS^^ -^rtiö&li •' -^"^
, KftpltallBti^
menekin veAiäeä
lavasti, kun kiskoi sen mprua; pu.
IrtK jossa oU hauska kevälshi kahlata
tvpdJöca- äiti aina torui jos topasl
ilQashineet housut. Silloin' olivat puut-l^
nUuntuneet hyviltä- kmnw>anellta,
ijä; suutaan aiikbvat^ linnunpbjat hu-jvititavilta,
mutta siltä on jo kauan.,
j s ^ jälkeen on nuoruuskin ehtinyt
kulkea ohi. Nuoruus, toiverikas aika
^4 slUoin- oli hän^ toivonut elämältä'
jbtata suurta ja jännittävää. Innolt.
it^ivststi ryöppyväksl marssiksi oli toi.
[Vfeet? kuvahneöt hänelle blämän. Toi.
'Vfee);; koti; onni Ja. rakkaus, missä?
Hän- o\i tahtonut rakastaa Ja
jolla rakastettu, mutta missä oU hän
•siianut jäähdyttää lempensä? ....
^Mustien luolain salaisissa sylellyls-isä.
Nyt hän ei enää toivo paljon:
hän^ el voU hänhän on vbln kulkuri.
jHän; ei olb edeS kans&lalhen.
l E n kulki yhä eteenikin jaksa-in^
atta ajatella mitään; sillä väsy-
'hjyä oli tylsistyttänyt hänen aivonsa
-jVjäMomaisesti, liän kuuhtäi tehtaan
jyskytystä, joka väliin £uhtul piäke.
iieVän-kauaksi pois. ja taas lähene.
Viiti; hetken- kuluttua uudesti pä^tok-seeh;
darinah Rbotih läsnäolo tekee
p^yätt mskuh epärimholliiseksi. Car-man^
Root' ei ole runolUnen, ehkä
h^n- el koskaan ollut sitä. Mlli^l hän
elää^ mikä' on hänen elärhähsä tär.
koitus, siitä hän el oie koskaan it^e.
) ^ n ymmärtänyt. Runoutta elämää.
tii;vi>an el ole ^^nyt, .eikä h ä h ole
v ^ U t ymmärtää mitenkä' toiset o-
V ^ vohiefet löytää sitä sieltä. Cär-l
i ^ ^ Hootissä; sitä el ble, sHiäi^jrisRir^
iiph; lian Ja hien näljäämä paita
' jiibutteen fcujvama n ^ k a eivä^ oje
,riWtoiUlsuutta. Äh^äsP %Sh^t- txin.»
iiusi- sinusta tasaiäolntAiiset säkeet e-
Iftmän suloisuudesta todelllsuudeh
tijlJÄlta.
'<iiäi>4äfae6tyi lQ|lää. jostaluiului-kar
dulla juoksentelevien lasten huutoja
Ja koirien liaukunta^. Tehtaasta kb-
Kbava musta sayiipilyl peitti' kyiäa
Oarmah'Robt äsiiiBU suoraan tehtaal.
le,;^ toivoen tirötäi lihmiset • kulkivat'
Mlreisanfnäköi9inä-:{it^h! nokisia ka
Bääriäätti ikäänkulh fte' olisivat bU
leet polvista erillään. Harmaan ta-lon
pihalla kisaili poikanen koirat^
kanssa. Poikanen pyöri paikallaan
lennättäen ihnassa takin liepeessä
Idikkuvaa koiraa. Talph pvelle ilmes.
tyi nainen esiliina kääritfgrnä käsien
j ^ F ^ U e . Kumartuneessa asennossa
hän alkoi torua poikaa kimakalla Ja
liätäiseUä äänellä, Jolloin poikanen
Juoksi- kiireesti nurkat^ taa, koiran
kieli pitkällä läähättäen seuratessa
häntä ja; yrittäen vielä saada kitohi
housun lahkeesta. Poikanen asettui
seisoniaite aetaää vasten. Hetken ih-mettelevästf
katseltuaan häntä pyö­rähti
koira Ja lähti hUolettoman nä-köisenä
juoksemaan pois.
Juna puhisi kylän asemalla, Jar.
rumiehet kulkivat vaunujen katoilla
tuikkivat lyhdyt käsLssääh, vapaalla
läldellääa he vähfih väliä hieroivat
^ele^ria poä^aan. Canrian^ Rbot
hl^/Vtmnu väiihulta*^ kkfcSUen-'<wla
Kalkki lukossa. .
Lyhty heilui Uma<5sa. veturi vlheU
sl kerran Ja Ikäänkuin- syVsÄi- lieni-kästen
vierähti liikkeelle. SekÄVarb-mahdus,
kuDfl väuhurlvlh i»ästä
päähän.; Cahnöi Itoöt' k i l ^ t vaunu.
Jen yäliin. mntä ei oltu tarvittu
:joten- hän matkusti taas -r- Jonnekin
Nälkä kiemurteli hänen, suolissaan
^äsi el oUut syönyt neljään päivään
Vatsalihaksissa tuntui suonenvedon
tapaiseni kiristäväni Jallmnsa vapi.
slvat hänen allaan: Itylmä raiita»
Josta hän tuki itseään, jääU kättä:
Ilma' ulisi- elbtUmiasti hurjasti kll^
tavien- vaunujen selnlssS. ^
Carman Root tuht^ Uupuvansa
Hänen täjrtyy lioiista vatihun- a-vonalsellB
katoUfe, sillä hän el jaksa
selsIÄ enää vaunujen viUlssä; HS»
näkee itsehsä pyörien alia jia' verehsfi
purskähtiävan kann^i valkbis^ie
hangelli?. Ajatus piiistatiaa häntä'
Juna kiitää kohisten eteenpäin. Knuji
valaisemat mäet juoksevafr^ vastaaii»
ja sitten ohi. Kyhnä tuuU-pistää
tuskallisesti ruumista. Carman Root
hieroo Jalkojansa, Jotka ovat jäykäl
,ja tunnottomfifc. Vesi vlörli-hänen sfll'^
mistään Ja jäätyy, keltaisikst karpä.
loiksi hänen poskilleen, jotka alkavat
tuntua: phiitxils<>h lämpöisiltä. Kädet
'ja ruumis tuntevat kU-veleVää pot
(5 ^'
S5S-BS
dpsta" 4ota kansan kesken'sanotaan ,
i'W»Qtimiai'\ J06?.^EahatiiMa)^ e) |
isäkGlHaati' • pb)s^.« hiticis^itiaä se>
l^aaiusni&ta.:.t^
yln siiureksl "ja rumaksi. Hdavan li-löttuessa
luun plnndlie^ <^i. voi luu­ta
ympäröivä- luukalvo tulehtua Ja
Voi vähäpätömenkin, naarmu muo.
dostua luulUkan. Joka el ehkä af-heuta.-
ontumista, vaan näyttää sil­mään
rumalta.
äroilo:.. d a a ^ ympäriltä leikeL
lifän karvat pois, jonka Jälkeen haa-va'
taricoln puhdistetaan enslh päältä',
sltlen sisältä: Sisältä puhdistaminen
ei kuitenkaan- ble välttämätön, Joä
haavan tiedetään tulleen, esim. pub-taalla
teräsaseella. Mutta haavan
'reunoihin
vä joditinktuuraa;
Varshikln' {»lenemplen haavojen, no-peaa,
pturanemlsta. (Haavan sisäi­seen
"puhdistainlseeh tarvitaan ruis.
kukannu eli irrigaattorl).
I^jrVäksi timuSstnn'':e
maälausisönnusliildMeh ^
Canadan^ pbstioMiiebHrBb]^^^
Port Arthur, Oht.- . •
että vain 1/10 Canadaiv auo^Mlal-rr >
sista hallitsee s m i l i i s ^ i ja>?l^;|i^j^r^
se<5ti englannin Hiileni .r-r^^fina-^^^
syy, .jos niin qn»V
suomalaista ei blekaapj-KähaoassaU^
joJlo emme .voisi opettaa kirjeejll-dtirrrenslfi^
T^Dv^l^^ «e^*» laajaa • en)t!*imm'kuVfeiä#«Tj^-
c t u m ^ ^ l l & se S s t ä pikenmiih ja" ^ip^m^
ctuuraa, siua se edistä», muutamissa. Kuukausissa'. Lähettä-käsi
«».soitteenne ja 25e, niin ]iäfee- •
tumihe knrssis^losfu^sStv jaf^ elnimi:'
laksyt. • ' (Si$4
Terijoki^ Finland^
tetta. Hän heittäytyy yatsalleen py-f?
syäkseen putoamasta. Julma tuska "
raatelee Ihoa. C^kaiaet liuulenst*
Vetäytyy vät kireälle hampaiden yi*
hänen yrittäessä vetää ihnaa kyl-ihettyhelslhi
biimUnsii. Silmänsä o-vat
turvouneetr jä' pualset, ne ovat'
hirvittävän näköiset, täynnä tuskaa-jp
kauhiia. N6 näiyttäväf epätolvbli
sesti hliiiiaVan apuir. Hänen huulc^^
;sa eivät voi, slUä nb ovat jäykisty-,
,neet rumahn Irvlistykseen;'
Jupa kiltiiä vuoren rihii^tCä, slle^
sän i^ittiämä rotkon pbhja häyitää
kehittätnä tuuli' llehuttaa. Oa)^an
syvältä mustalta kulUjlta. Vauhdin
>Hootih' risaisia takkiat Hänen .p^fihr
,sä. painuu vauhun kattioa Va^steH
jäykist^yt; k ^ irtaaiituu katosta j4
;häh sUisUiU kaiblta .«fyVälie utilioltuk.
sp^v.... ... . . . . . . " .:. . L . . . ..
Huuhteluvetenä käytetään 2 pros
lysooU. tai krebliiniUuosb, Joka val­mistetaan-
siten, että pannaan l:si
rUbkalualkaljineh 2 kvarttiin. Sub-
UmaattiUUbstiä valmistetaan pane-liialla
pieni teelusikallinen 2 kvart-äm
vettä. Tätä lääkettä, Joka on
myrkyllistä, el' saa lääkärin määräyk
settä,
Sitoihiseen bl ole hyvä käyttöä
hubraa, sillä se painaa liiaksi' mU"'
txuhiln kohtiin, vaan leveitä vaikka.
t ' i r - i ^ r i i r i
Pienempiäkin haavoja, olkootpa; ne
mitä läqt^ua taliansa, on hyvhi' hbl-
^bttifLya; f ?|fä Hi^e^ 'mkm voi k hy:
vln hel)>ost|i tjupkeutua vercbh myr.
kylltöiä aitieksla Ja haktereita;Jotkia
^älheUttÄVat joko verehmyrkytyksen-tai
märkivän tulehduksen.
Hapvat volvat-sriurUtttensa Ja muor
tonsa puolesta vaihdella hyvin pal­jon.
Niitä voi syntiä nahkan iuua
pa kankaasta, reväistyjä liuskoja.
Haavaa myöl^mmin tarkastettaessa
ei kuivanutta 4cäärettä saa haavasta
roväistA irti, vaon on sitä enaln joU
ledn ipstuettava kunne? se lähtee
mllteli itsestään. Ja: ellei haava l^e
liiärkää, el käärettä saa ipan useh)
aukoa eli uudistaa, sillä siitä haa-va
vain ärtyy. Joka toinen tai joka
kblinas päivä on ehkä edullisin tar­kastukselle.
Huuhtelun Jälken tutkitaan haavo
tarkoin Jos sillä' mahdollisesti olisi
^upälasia, lasld. likaa t.m.s. joka
vblsl aiheuttaa tulehdusta. Varalli­sessa
palkassa olevaa haayaa el kul.
'tenkaan ole syvältä kosketeltava, Jot-el,
aiheuttaisi hakterl-tartuntan
tai vahingoitettaisi arkoja sisäelimiä.
Liiallisen' visrenvuödojt ehkälstfml^k-si
haavasta, sidotaan verlsubni pakv
sulia lanjgalla, tai käätitääi^ se ruu.
miihosa tlUkalei. Jos kääreltö (ehd,
öuhtalta^y, bl 01^ Äai^taivma', bn haava
heulottova tukevalla, ei Ulan pak-sulia,
langalla kltnnl. Muuten on
haavan palras peittyä jollain käärecl-llk,-
vaUdcapa se ei verta vuotoisikaan.
iähmniil ihoa olisi käytettävä puh.
^asta liinaväotetto. puhdasta; pum^
pulia tai! Jbdofotmihersoa Ja kUä-rittäVtK
tiukasti:haavani,yptpär^l^.;,.
Suuren haavan on ainc^ j^iaras ,he^
bmilmäisenä^ vuorbkaiiteha li^ulbk
mieluummin oikealla hoavaheUlalla,
jjiL haavosUkillä. siten, että liaavan
hiUulet käyvät vastakkain. Tämän
jälkeen oh kääre päälle laitettava
^Uten Jo oh mamutu. — Neula el
unUs^äÄ tap^iUksesB» saa; oH^ ruostei-hen
^al muutenkaan likainen.
;^;nmellun haavan paranemista on
2330 Puhelin 233ft
85 Cedar St., SU*d6tKry,V Oi^<
Rehellinen palvelut,
.Ajurina «elca tufkldna
Victor ja tkis Pentt
ASUNNfON PUH£LIN d3f
Alli.
pEttblia- keskinäistä aseellista iaiiup'
jiäihia, uutta maailmansotaa kbhtL
lifcnekktmarifklnäin ja raalca-alob'
lähteiden valloittaminen toisaalta ja
tgilHäisten ja talonpoikain valtion mi.
I^^mihen t b i s a i ^ o v ^ i n ^ i ^ r i^
nstlvaltojen pyrkimykdä tällä hbt-tufOi.
.;
Räihhi. jaiuB»Helm}itt ootkeab^^
o » f^f^ fihmmj yjöte^ gtäyiir pbr^
Tärfsto ift todego johtajat.loäuh^ea
<LBC itsehäisyyskiaiiu^ älkaha uhcah-seet
useita miljäardeja maridEbja'
hin. ' Aikatfayfle i^iodellekitt: myffioä^
edusktmnan sosdem porvarilUote^^
cpemmistö sanottuun tarkoitukseen
suojeluskunta-, rajavartio- y.m. sen-luontoisten
menojen kanssa yhteensä
noin 675 miljoonaa markkaa. Kapi­talistien
kukkaroa järkyttävä talou­dellinen
pulakausi ja Imperialistisen
sodan varustelut, sltnä pohjimmaiset
ja todblllset syyt viUnelsUn valnotol-menpltoisiln.
Rapi;^la xdevan kapitalistisen ta.
louselämän lopullista romahtamista
yrittävät vallassaolevat estää nyt
työtätekevibn enUstä ankarammalla
kuristamisella. Työpäivän pklentämi-nen,
palkkojen nyk^risestäänkln alen.
taminen, kulutustarvlkkfelden anka­rampi
tulliverotus ja yfeehsti työläis,
ten ja pient^onpoikaiston näännyt­täminen,
siinä läiiimmät l^not pula.
kauden seura;»ten siirtämisestä työ.
tätekevän väestön harteille. 'Mutta
tämän tarkoitusperän saavuttami­seksi,
koska se va^aiUsi työväen jär­jestö,
ja luokkataistelutoimlnnan
tuhoamista,' ehrät kapitahi^ti^ usko
pääsevänsä nykyteten *'olI»udeHlsten
•ja ''pprujBtuilalilislen" vtÄhafelno-jönda'r'lmrvl^
ä. aB&fi he tariiuvat
fbcioilto.^JPOrvariaistm IditUen kir.
;iblttbiut ."vohnakkaasta miehestä" ja
*il^lamenttarlsm5n rämettynelsyy-
;kalvolhin ja voiVal), ulbtituia: ni|deh <iarko;n seurattava, ja jos sltoä huor
'alBlsito kudoksiin, jopa^ lulhlhkln I mataan märkimistä, on haavp alaj
asti.; Tylälfeh eslheideh; sjmris^ttämät
ihaaVät, iftihioinkUin pistohaavatkin
paraheyatjilyleensä. hitaammin, vor-islöifih,
,y^me, ;m?ln^ti}|;,,(k^
.vat olla |»hjalta suurempia kuin pin-
?i^'aita. Vaaralliäimpith' iiäavbihlh kuu.
ftivat/ nivelhaavät, JPlsta. hlvelviesr
vuotaa pois. sekä^ vatsaonteloon,
muttiä eritteinkin aivolhhi asU uv
iottiivat haaVät. Voipa verehi
yubdonkln tähden olla haaVä hen-geh\^
raliinen;
HaäVän- ilmestyttyä syntyy slhtä'
heti tulehdus, jonka tarkoltiikseniar
on '^paika^" h-taantuhutkudoe. Qaa.
va voi parantua märkbhäitä' ja ffir.
peiutumi^ttä, ihhan näkyvää lisäka-dostä,
jos se vain hoidetaan hyvin
liCui^tä vbi liaäva lielpostl xKuuttaa'
märkiväksi, jbs siihen pfiäsee niiir.
käbaktbcireja. Tällainen haava jicu
ranee paljon hitaammin ja mdodo^
tuu siihen arplkudbsta. Runsaan
märkimisen kautta muodostuu haaVä
leveäksi, synnyttäen ympärilleen vaL
keistä verisbluista lie. "hätäa)^uku«
Käitftalistimaitar v^&^axäiim!^^ dest^" osoittavat, että fascistlset pyr.
k i m y l ^ o y i ^ jo vuosikausia eläneet
iknTarist<m keskuudessa.
ohpt» olemassa sellaisia järjestö­jäkin,
niistä huomattavin Suomen
SuojehidiittO', joiden tehtävänä on
S a s d s t i i ^ toin^ntamuotojen juur.
ruttamiioen ja hallltusohjissa ole­vien
pirinostambieii.
Tätä tatistaa vastaan on katsetta.
va^sdstJen itsensä t«lmeOT}^emla
mellsuBtbhUa^ joita' he ovat sittemmin
iiäyttäneet törkeästi vääristellen kii.
hbittimena jis. kansalaiskokousten
^tä^iseeB, ^^tka samalla säk$7
jsumäiitetiim eräänlaiseksi järjestäy.
mis^inoksi Jatkuvan fascistisen toi­minnan
pinnalle noetahJlsekfii. Nyt Jd
on lascistinto väikutuävälta pääsJsyt
kasvamaan nUn pltk^le. että edus.
kunnan porVarlsto ja soadem ryhmä
saatiin vihhb joulukuun 20 p:nä hy­väksymään
ensimäinen avoin aske?
fasclsmih läih^tuttamlseksi yhdis­tyslain
muuttamisen muödosäo. Seu­raavina
tohnerfpitelhä vaativat fas-clstlt
mjn. painovapauden riistoa
työväbHluokalta ja sbtatflaiain at-^
kaansaamista, Tällaisten vaatlmuster*
tekemiseen ahtaa heille'pontta sosia
lidemokraattisen puplueeh Jatkuyr
petturuus, joka avblmpaha paljas
tui yhdistyslälft kuristamiJsbssa,
i;eunqsta btetiava joka ommel auk
Jotta. mätkä pääsee; esteettömästi
,I^ls valumaan, Ha'vah vihjaa ^'oUdsu
sa alempaha kuin jnahassa.f^uOleyj^J
ahkko.- oh ,,,pphjftpuoiellQ,,, te^
aukko, jotta niäi-kä pääsee ulos, Jä
Jotta haava voitaisiin puhtaaksi ruis-kultaa.
Haava, jossa ei saada sidettä pysy­mään,
on tlätenkin hoidettava avo­naisena,
huuhtelemalla sitä joka.
Qli' joka toinen päivä. Puhdlstukseti
;^keen on hyvä pj^hkäietä avohaa­van
pintaan Jodoformisalvaa tai
kreol^nlsalvaa. Ja jos pahaa lihaa
alkaa; Umestyfiiään hUn paljon, että
öe kohoaa haavan reunojen tasalle
on elämiääkäri kutsuttava raapi-maan
se pois.
Haavakaume- Parhaimmassa ta-j^
auksessa voi haava pAvmim mär-kimfittä,
mutta paliimmin on lal.
tä silloin kun hnavakuumo ilmos-tyy.
Tämä tauti Johtuu usein .«^lltä.
että haava paranee päältä päiu uin.
peen, eikä märkä, sikäli kuin i^ltä
ma Ot tehtävä?
Kuten tapahtumain sarja osolt
taa, odotta^t fasclstit vain sitä hei
keä, jolloin he saisivat täydelleer
vallan käsiinsä. Se tietäisi talonp<^
kaisväedtöönkin nähden samanlatstf
riistoa ja sortoa kuin mitä tapahtuf
parhaiUaan Italiassa, Puolassa, BUI-gartassäk
LlsttaaEsa y.m. faeclstisep
diktatuurin maissa.
Afjdntm^o aUstuä selalisen m i ^
.vallan alle?
Teidän työläiset Ja taAfapojM on vas­tattava,
saoito fa«cfstli iäasi
msMU» fotesU^ aikomnic
sensa
&iavatko he riistää, meiltä ne vä.
itäisetkin oikeutemme, jptka työväesr
tÖ oh itseöeen tedstellut. Teidän
f/vimjnpag*an*^i* työläiset ja tBiUmpO'
jat riippuu, tuleeko sillä taistelaliift
jota me piemme suorittanMt
meptl^. t3^te|teyien bikeiilsieD
publttstamiaekti, biemaan mitään
merftty^. T e i j ^ älcthyisesta toi^
mtmmstaniier riipj^ kylceheel^. tä.
takaidn encmmät fascistien strahhl.
tebnat.'
Me vetoamme myös sosialidemo-,
kraaitislhi tyiUäisUn
sillä me olemme tietoisia, että te
?tte voi olla sen häpeällisen pettu-
Itolminnan takana, jota teidän joh-
,ajanne Ja edustajanne eduskunnas,
«i ovat suorittaneet miden olkeuk-ilen
riistämisessä. Joiden puolesta
amän maan työväenluokka bn tais.
.eÖUt vuosikymmenet yksimielisenä
Ajankohta on vakava, mutta me
mme saa heittäytyä tolmettomllcsi
a antautua epätoivoon.
.uoklcatalstelUIinjaMa horjuminen jii
perääntyminen vastifStajiilemme
merkltseBI täydellistä ta^tdua^
Semiethmef rifsCimistä .
Sellaiseen meillä ei ole varaa e i -
:ä misröskään mitään tarvetta. Juuri
e seikka, että kapitalistinen talous;
ärjestelmi pn taas uudelleen^ ^ t a .
lUt vakuuttavan eslttverkln alheut.
amineen pula-ajan klroukslneen, et-ei
se kykene turvaamaan työläisten
>a talohppikato elämäS, takaa par.
lathsn lup&kataistehm pik^utuksen
1% fyö^k^Q Ja tal<n^i)oilcieii voiton.
Fascbmin vaateteta, talste^^ var.
teii: on. initodostettaffiSr Itija i^öläisten
Ja tofonppliiien yhletetetsuBia!
Järfertoinfmtn^ Ja ^oväenlpov
kan iteepualnirtasta on tarmokkaasti
fojiiettovar Sii» vaalii fyqiai^
vien elinehtojen . publesta käjrtävä
(aistdn!
TafstelDtm tinpetialistista sotaa ja
aotavanistd|miyg<ti>fc^t««toap!
Pois Iiiopivtt|#. Jii fe^
Talstehum p<difttista- va2ao» -ras.
fam! Vatttenhhffl syistä vainottu.
Jen pMlesfo!
Helsingissä, 12 p:nä tammilcuuto
1930.
TirtfVil«»r JA PtSNVtUELIjrÄIN
muodostuu, pääse ulos, väatf. jää
haavan sisälle Jolloin myrkkyaineet- .'
Imeytyvät ^vereen. Haavakuumeen *f *-
tuntomerkkiAa voidaan pitää sitä,
kun eläimen. xiuokÄhalu vähei}ee .
ruumiin länipö nö\!»see' id bisijft käy i,,o>
alakuloiseksi. Vaikeimmissa tapauk.
sissa on lelkkaius tehtävä; ihuttot o »
tällöin kuumatta mitattava joka ^
päivä. - •»-
Jos on hiukankaan syyt£E olettaa, i,,^^-
että haavakuume on llmes^jrt;, bn .1
haava heti avattava, ja märkä pola
päästettävä. Tämän jälkebii on haa--
Va; tarkoin puhdfltsettava jbKä ' '
vä, siiheh osti, kunnes k*mmc' on las* .<<
kenut. (Jos haavakuume ilmestyy '.,
kuohltsejpiisen jälkeen, mikä tunne. _
tiaan eläimen vähenevästä ruokiaha.
ibsta, on haava; tällöinkin heti a v a t x " -:
täva' ja puhdisletfavso. ..ftor
,Kuti iJ^JfHS, V^^,?^^ua,, et>^,^,^nc8
van.pohjaan jää joku: puu^. tai kiu.. i
ö ^ H : Vtiiig^:''eufÄ vib?^ 'Sfe^'^^*
•imsi hubmätaän- sötd btt'8 'häöWit'pob
'äiiiiff paj^ntuiisaan,. vetäyliyy reikä- ' 4
maiseksi suppiloksi josta tlhituu
;märkää myötänuän, niin on leUckaus
tällaisissakin tapauksissa |»lmltetta^ -
va. (Joskus voi tapahtua, että niätä -
. Johtuu luun tai ruston < märkimisesi ^ .^A:;
ta). Leikkauksen .tekijältä vaaditaan^ ^-
suurta tottumusta; sillä, kyseelssä on </
u.sea3ti hengenvaralimen- toimenpide, y.
Vercnmjnrfcytyli^en syynä bntaviiril.
sJnimih haavassa olevien bakliCTri- " "
ien«)inubdostdmihenl-y myricfcyalniElJata '»
vprcbft ioutumlneni ITöiihä.myrkkKtltt'- .
. bn hyvin tuskallisesti ^oko elälsieen:. >
^Jö^b&'isettKto'tfeit^''alne(t/®l.*'!^»j:
men koko Ruumiiseen' ja sanotaan
tätä verenmyrkytykseksi, Ja jos fStl.
lainen myrkytys aiheuttaa ttilbfkäpe- 1
säkkeitä Ja paiseita kautta koko ruu-miln.
kutsutaan sitä erikoisestimär-käkuumecksi.
^
Näitä paitsi on eräänlaista verm^ f
myrkytystä, jota sanotaan kangistua. -
taudiksi. Jonka tuntomerkit ovat» ei>
tä eläin käy pelokkaan näköiseksi. /
kankeajalkaiseksl, Jäykkäleukalseksi. '
ja seisoo hajalla säärin, kuten^ sa. (
hapukki, saapa Joskus vielä suonen. - *f
vetojakin. Tämä tauti on hengen. ..
vaarallinen ' kuten muutkin veren- •
myrkytykset,- joten on syytä turvaU. r'
tua eläinlääkäriin, jos jotain näistä
taudeista epäillään olevan kyseessä. -
Lyöttymähaavolksi- sano&anr sei.
laisia. Jotka,ovatJ-syntyneetlianJmok-se-
sta, tai valjajden painamisesta
olkapäihin täi seHtään. Holtotapb ' ' 1 ' "
näiden suhteen on sama kuin muis.
Räkin haavoissa, joskin lyijytäöMJÄlt. '
tisalvalla on näissä tapav^teisssv
dullisempl vaikutus. Lyöttymän koh­ta
ja lähhi ympäristo oiv tietenkin,
heti vapautettava honkauksestä. Ja ?
paineesta. Eliel hevoselle voidär lepoa T .
järjestää, voldaaii sillä ajaa. jos ->
valjaat, sovitetaan^ niin, etteivät ne
koske kipeitä paikkoja. Tällöin on
käytettävä rintävaljoita,. kultenldn
.siiiätavoin, että hevonen saa -ve- . .
tää vivusta lähtevillä vetohihnoilla,—>
muutoin rlntahihn» hankaa «tn. ' t
taan liaavan. Jos taas säkä on-rikki iW
On hevosta käytettävä sellaisiht töl:
hln, jossa ei selustlmla tarvita; OU
kapää p^ikafi yol elämiääkäri leik. 'li­kaamalla,
poistaa, — Vasta sSioin
kun lyöttymä hasevolhtn o » T^^at i,,,^
kasvaneet, katsotaan klpeideh paikr
kojon parantuneen, ja vasta tälMto/-"'^^
voidaan ruveta tavaUisla vaäjfläa -^^
käyt^^nään. Alussa iieteasäo^oa^l. ''^^^
Ia varovaisuudella,^ sfiilä j^tranttqsut ^-«H
palkka on tottumaton paine^een,"^ ja
voi vika varomattoömuden vuoksi .
helposto uusiintua, • ' h.rii/i
' Mjäkuuliaayat ovat edellistä ^kaL-x-.'*i
talsia, mutta syntyvät ntt «tätbt^^^X
kun sairas eläin ei jaksa säso^
läimen ei olisi xnmomkaan ahnetta^
xa maata kostealla lantaiylla aln-sella,
sillä palava sonta ^mo^ttää "'v'
lämpöä.' tulehduttaa, ihoa, edistäen
makuQhäayoJen syntymistä. Kysees. v
sa olevien havojen hoIdo$s» p n pää.
pamo pantava kulvuuitciaft ^ zaitjtii-seen
Ihnaan j a eJläfatiep ^jSsi^M- "
sessä (selän yU) fcjr||«lt« toiselle,
useita kertoja yuorokaudossa.
Myöskin iulebtuneläen DEi^cvi^(iaäf«
kojen puh<f istäm'l|ien. haaieal^
Uini^ lysobli tai std>timtfb^^|Ola^. - ^
on välttämätön teh^Svä.' If^J^giäf^ , :'
sen jälkeen o^^^ädttllista iB^yVt^^f^-,
^ytanhatiisfiivi^f», ' liaaVa]^|däa^ii'
päälle. — AgroiÄK^i. " ' f.