Vapaus, February 7, 1925

              VAPAUS
-•-^ . fTmnitV*«**« ^fiviettSn UtMnksimsttsjs, fltne»'
^ISdlSjSr^S^ jok» titoal. torit.1 j» » M » » * ^
A. B. MÄKBUL ABVO VAABA. -
IJ. TT
laoantatelMiB^^ 7 p. —-^ Skfc, Feh. 7tiit 1925
VAPAUS (Liberty)
Tlie only orpm of PtonUh Workew fa C«n»da., Pob-
Bihed in Sodbnry, Ont. erery Toesdajr, Tbondsy and
^ ' * ^ S e r e d at the Port Of fice Department, Ottaw«,
•s teeond clags matter.
Advertifling rates 40c per eoL ineb. Minimnm ebarKO
for «in«I« Insertion Uc Diacoont on «tanding «dvertiae-ment.
The Vapsttf is the best advertudsg mediom
«mong the Finnifh People in Canada.
vastaan *«»OTin«tfuflim Tchkalyihin j » taisteloiceiDojeD
keksiiniseen.
Neuvoetoliiton viraUineo iäoedcamuttaja Pmrds
phäi hsesUu»«eIv«ii, etti tämä Itamerennuudbi kon-feren
»! on j^Jleydeaai neovoBto^astalsetf surU»^es-kaan
rakentamina kanssa Europaua. Lehti todistaa,
ettei Itameremnaiden liittivajatas ole lätenyt noista
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, pooli vk. |2.26, kolme kk.
tlJSO ja yksi kk. 75e.
. Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi vk. 15.50, pooli vk.
|8.0d ja kolme kk. ;I1.76. ^ .
Tilauksia, j o iU el searaa raha, ei tolia l&bettämaSo,
jMJtsi asiamiesten joilla^ on takaokset
nmoitosbinta kerran jolaistoista Umoitaksista 40c
palstataomalta. Suorista ilmoitoksista sekS ilmoitok-rista,
joiden tekstiä ei joka kerta mouteta, annetaan
tontova alennus. Koolonilmoitukset |2.00 kerta ja 60c
UsSfl Jokaiselta molstovärssyltä. Nimenmoottoilmoitok-tet
50e kerta, f 1.00 kolme kertad. Avioeroilmoitokset
12.00 kerta, |3.00 kaksi kertaa. Syntymäiymoltokset
f l.oa kerta. Halotaantieto- Ja osoteilmoitbkset 60e
kerta. tl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoitaksista pitää
raha seoratn mokana. ' . - ' '
Tiistain lehteen aijotot ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
!ebte«n torstaina kello 3. ' " • -•• ' ' • •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
flt.' Puhelin . 1038. Postiosote; Box. 69, Sodbury, Ont.
Soi' ette milloin tahansa saa vastausta «nsimäiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelle^ liikkeenboitaja.1
persoonallisella niinellä.
J . V. KANNASTO, tiikkeenh(>lt^a.
Ei*o a s i a s s a—
Kun brittiläisten anmuittiylidistyksien yeljesl^etys-to
oli Neuvosto-Venäjällä tutkimassa työväen oloja,
kävilähetystön j<Ataja A. A . Purc«ll crään^^^^y^ ve­näläisen
anmiattiyfadisljmimehen kanssa myös Donetz-syvänteen
kaivoksilla. Hänen kertomuksessaan koke­muksistaan
ja näkanyksistään siellä on.eräs kohta, jo­ka
sietäisi tulikirjaimin syövyttää jokaisen työläiseen
tietoisauteen. ' / .
^ Purcell tovereineen katseli-erään kivihiilftaiyoksra
koneita y. m. laitoksia, kysellen yhtä j a toista kaivok­sien
tydnjffltdosta ja yleensä työoloista. Vaikka Pur-cellin
täytyi myöntää, että suunnattomat va^udet nä­köään
oli voitettu, ei hän''kulfenkaan voinut olla huo*
imauttamatta, kuinka puutteellisia kaikki laitteet vielä­kin
olivat. «Aivan totta,» vastasi venäläinen toveri.
Mivan totta. Mutta muistakaa, etta ne ovat meidian
'/OnuofRine.» ,
Tamanpä valtaisen tosiasian pohjalle Lenin saattoi
a^ttua, ja hänen rinnallaan: Venäjän 'kaiissä^ jonka
suunnatonta voimaa hän kyk'enl'juiiri s M |!r6UfaItä
johtamaan* ' - ' '
pilduivalloista itsekään, yaan on se alkuunpantu Sak
sasta. Ranskasta ja nyt viimeksi Englannista käsin. - Itä
merenmaat joutuvat suorittamaan etuvartiopalvelosta
länsieuroppalaisille suurvalloille. Helsingin konfe­renssi.
Puolan siihen osaaottaessa, on vihamielinen as­kel
Neuvostoliittoa kohtaan, Kuitenkin piilee tässä
Itämerenmaiden liitossa, joka on vain Englannin njicyi
sen diplomatian tuote, jo ensi lietkestä alkaen ilmebiä
ristiriitaisunksien siemeniä, jotka aiheutuvat näiden
reunavaltioiden etujen erilaisuudesta, jftämerenmaitten
vehkeilyn tarkotuksesta on yleinen inielipide l!|IeuvostO'
liitossa täysin selvillä, samoin kuin siitäkin, että ny­kyisten
ystävällisten välkn järkyttäminen Neuvostoval­tojen
kanssa voi koitua niille itselleen iunnioksL Reu-navaltioitten
taloudelliselen asemaan ovat viime vuosina
vallinneet rauhalliset suhteet Neuvostoliiton kanssa
vaikuttaneet huomattavan: edullisesti. Ys^ällisten naa
puruussuhteiden ylläpitäminen j a lujittaminen on siis
osottaulunut Itämerenmaiden todellisten etujen mukai­seksi,
alutta jos nämä snhteiet häiriintyvät, saattaa
mennä pitkät ajat,-ennenkuin ne taas saadaan entisel­leen.
Sellainen on Itämerenmaiden ja Neuvostoliiton vä­lien
todellinen, reaali-poliittinen asema. Mutta nyt
nuo pikkuvallat ovat suurten imperialististen valtojen
käsissä. Ne juoksevat niiden asioilla j a tanssivat n ii
den p i l l i n , mukara. Se ttdeb vain aihettftainaah niille
retteloitä sekä viemään uusiin poliittisiin j a taloudelli­siin
vaikeuksiin. Sillä n i i d i ^ koko elämä taloudel­linen
yhtähyvin kuin poliittinenkin — riippuu, ensi si^
jassa siitä, että niillä on ^ ainoastaan hyvät suhteet
Neuvostoliiton kanssa,, vaan että ne ovat sen kanssa
läheisessä yhteisloiminnasÄa. - * ,
Suurvaltpjen nykyinoi imperialistinen politiikka
Neuvostoliittoa vastaan viepi reunavaltiot turmion par­taalle.
lioaperialismin kaihleissa olle^ niiden täytyy
tuota turmion tietä kulkea. Ne ovat ainoastaan tiiliä,
joita käytetään Neuvostoliittoa vastaan nyt tekeillä ole­van
saartomiiurin rakentamiseen. Kuinka turhaan täl­laiset
saartoyritykset tulevat rankeamaan, sen saavat
reunavalC[?t kaikkein katkerimmin kokea heti taistelu­jen
alkaessa.
ainknimaa lonnaasegn New Yoxkisr
ta) ensilookkaisia I^vastoasemia.
- Työttömyys fTorohtössa
Työttömyys kaikkine kauhuineen pn asteettani l i -
BääotymSasä Torojptossa. Kirlckojen ja muiden porva­rillisten
laitoetnttDimesta' on järjestetty vapaita aterioi­ta
työttömille. : Leipllmjoja on useammassa paikassa
kaupunkia; niissä jaetaan lautasellinen soppaa tai
mahdollisesti voileipä armopaloina niille, joita kapi­talistinen
tuotanto ci nyt juuri satu t a r v i t ^ f t a n.
lo8 silloin talloin vielä sattuu joitakin'työpaikkoja
olemaan avonaisena, annetaan naimisissaoleville etu­oikeus.
lyStä on kuitenkin niin vähän, että ise ei ea-mottavaatiasMnaa,
paranna, ja työttömien luku yhä l i ­entyy.
Front kadun työnvälitystoimiston listoilla on
kuudesta seitsemääntuhanteen tyottomäin nimiä, mutta
kaikkiaan työttömien lukumäärä tämän kuukauden
,alu88ar lähentelee yhdeksää tuhatta. /
•.Tilanne on yleensä huonompi kum o l i vuoden 1922
talven aikana, jolloin työttömyyttä oli suuressa mää­rässä,
huonompi siitä syystä; että tuona talvena oli
miehillä vielä jonkun verran entisiä säästöjä. 'Kau­pungin
taholta mmetelllfQ näiden .iyottonu^ ' ^ ^ ^^
siteii, että jos työtä s ä u u u ö l e^
työskennellä kolmena - päivänä kahden viikon kuluessa,
JMdca. jälkeen tyo loppuu ja toisille annetaan saman
lainen tilaisuus. Mutta kun työttömien lukumäärä j>n
niin suuri, ei yhdelle mieSielle tule tällaista tilaisuutta
muuta kuin kerran talven kuluessa, 'työhön 'päässeet
midiet saavat kynomenestä kditeenkymmeneen dolla­riin
viikolta noiden kahden i^ikon aikanay jofdca jäl­keen
he saavat elää sattuman varassa. Parveilevat lei-paUnjoilia
j a viettävät yönsä poliisiasemalla.
l^^Httfimyyttä on' ollut lisäämässä tänä vuonna v i i -
meaäcoitttt maahan tulleet siirtolaista joukot Työttö­mät
^^iaiset voivat tuottaa joidcun verran päänvaivaa
paikallisille virkailijoille, mutta .vaikutusvaltdsia ka
pitalisteja ne eivät liikuta. Niiden avulla pidetään
palkat alhaisina ja yhä alennetaan. Sillä ja kaBcilla
mtulla keinoilla pidetään nöyränä rikkauksien luojaa,
t)'dväkeä.
Venäjäii saartorengasta taotaan
Tammikuun jälkipuolisolla kokoontuivat Itämeren­maiden
ulkominbterit Helsinkiin pitämään neuvottelu
kokousta. Lahtari-Suomea edustaa ulkoministeri H j .
Procope, Viroa ulkoministeri Pusta, Latviaa ulkomini^
teri Meierovicz ja Puolan pyöveleitä samaten ulkomi­nisteri
Skrynski. Tämä ei suinkaan ole ensimäistä ker­taa
kuin nämä työväensyöjät teonavaltioitten valkohal-litukset
kokoontuvat keskustelemaair yhteisistä- asiois­taan
—- ensi kädessä suhtautumisestaan Neuvostotasa­valtojen
liittoon. Nyt niinkuin aina ennenkin on juuri
«e seikka kaikista tärkeimpänä asiana konferenssin päi­väjärjestyksessä.
Sitä ei pidbtii^-iuky^tss^ iifuttsifsutä
huolimatta se on pääasia, kWer3^in^'si^i§^^ sa­laiset
istunnot epäiiemitfi kajtetian neuvostohallitusta
"^öväenhallitiiksen'' istuttamat
fascismin idut
Lyhyellä olemassaoloajallaati ehti MacDonaldin
«työväenhallitus»^ täyttää' koko pitkän petossarjan työ­väenluokkaa
vastaan. Ja tuo petossarja yhä vaan l i ­sääntyy.
" 'Nyttemmin' on "taaden tullut päivänvaloon
yksi selldneii aito fascistimainöi «työväenhallituksen»
toimenpide, jota olisi mahdoton uskoa toddcsi; elleivät
tuon «työväenhallituksen» omat jäsenet'olisi sitä to^
deksi myöntuieet.
Mitä teki. MacDönäldih hallitus työläisten palkkain
kohottamiseksi?' Ei mitään. Mitä teki «työväenhalli
tus» työlaUcojen murskaamiseksi? Se tdd kaikkensa
mitä ste mahdollisesti tdidä voi. ..
MacDpnaldin hallitus ei ollut tyytyväinen siihen, et­tä
se' hätätilaiain valtuuksilla murskasi Lontoon sata­matyöläisten
ja onaanalaisten raitiotietyöläisten lakot,
vaan nyttemmin on tullut päivänvaloon, että se oli
«työväenhallituksen» ministeri Wal8h, ojka' suunnitteli
kuljetustyöläisten militarisoimisen.
Elokuussa 1924 oli Stephen Walsh, MacDonaldin
hallituksen sotaministeri; yhdessä toisten sotilasnran-omaisten
kanssa allekirjottanut armeijasäädöksen, joka
määrää kuljetustyöläiset hallitdcsen . reserviarmeijäan
kuuluvdcsi.
Onko koskaan sosialidemokratian historiassa tapah­tunut
kylmaverisempää työläisten' pettämistä? Ja vielä
sellaisen hallituksen alaisena, jota vapaamieliset, lifae>
raalisel * lörpöt^fijät s^npiyat * p ^ i f i s t i s d ^ W>IJ|»?»?
hallitukseksi! ' ' . .
Moinen meniettely oli kuitenkii;i hyvässä sopusoin­nussa
imperialistien renginpalvelusta toimittavan Mac-
Donaldin ja hän^n' apureittensa edesottamisiea kanssa^
jotka pasifisttsiiuden naamiolla varitStettuna antoivat
sotilaittensa.' jMmmittaa^^afrikala^^ alkuasukaslietmoja
sentähden, kun nämä eivät .pysj^yneet maS^amaanverö-jaan.
. . . • , ..... :
Puolustuksdcseen on. Waldi lausunut, etta reservi
kusutaan' aseisiin ainoastaan kansallista puolustusta
varten. Mutta se on vanhaa virta Tuossa armeija-sääd^
csessä on päivänselvään n^cyvissi fascismin iduit,
jotka MacDonald ja hänen apurinsa ovat istuttaneet
Walsh j a MacDonald ovat laatineet snumiitefanan, jon­ka
avulla konservatiivdialBtus v o i mureata rautatie-työläisten
lakot samalla tavalla kiiin Tanäalainen so>
sialistiluopio, Brit^d, murskasi Ranskan rautatieläisten
lakon, määräämällä heidät . sOtilasyiraston palvelidc-eeen.
Rautatieläisten järjestön sihteeri Cramp selostaa
järjestönsä toimeenpanevan Icomitean olevan sitämiel­tä,
että jos rautatietyöläiset hyväsyvät ne diHc^ jot­ka
ovat London ja Nordi Eastern rautateiden läidtä-mässä
kiertokirjeessä, tulevat "he ^sotilaiksi ja sötilit»^
kurin alaisiksi ja että heidät voidaan milloin hyvänsä
määrätä jätämään. siviilielämä j a l^ayttää — jos tar­peellista
— omia lakossa olevia tovereitaan >-astaan
Brittiläisenä imperialismilla on
tätä nykyä seuraavat tehtävät zat*
kaistavana:
1) Varman r yhteyden ylläj^tö A a ­sian
dljyaloeiden (Persian, Birman,
Hollannin Itä^Intian y.m.) kanssa,
varatakseen laivastolle tarvittavan
polttoaineen;
I 2) Kauppateiden turvaaminen
siutomaihin, jobtta on saatava elin-tarpeet
ja raaka-aineet;
3) Riittäväin sotilaallisten voimi­en
ylläpi^ siirtomaissa, vakaudek­si
koHstettojen kansojen kapinoi-misyrityksiä
vastaan;
4) Lujien Botilsallisten tukipistei­den
laittaminen imperialistisia kil­pailijoita,
eiiai sijassa Yhdysvaltoja,
Japania j a Ranskaa vastaan — ser
kä. puolustukseen että hyökkäyk­seen
sopivia; - _
5) ManmänvaDan laajentamiselle
välttämättdmimpäin etnvaictipaik-kain
hankkiminen, jotka eri^tyisesti
uMcsisivat Neuvosto-Venäjää ja
Kiinaa. ..;.^..^^
Näiden päänäkdkohtieQ perusteel­la
on brittiläisen imperialisnun^kor
ko laivasto-, sotilas- j a I|ikennepo^
litiikka suunhiteltu, i ^ ' {mo^ii^auh.
ten tunnudaufieitten vai^jöss^;
sitä aiettancekin. Tämän poO&n
mukaisesti on iSritannian' mailman-vallan
sotilanbahti jaettu kolmeen
suureen valtapiiriin: 1) Välimeren
piiri, jossa Egypti j a Punainenme-ri
ovat brittiläisen laivaston, itää
Ja länttä vastaan kohdistettuna,
keskusasemana; 2) läntinen piiri,
jossa Halifax (Canadassa), Bermu-dasaaret
j a JamaicQ ovat ^imnat-tuinä
Yhdysvaltoja ja viime kädes­sä
Panaman kanavaa vastaan; 3)
itäinen piiri, keskustana Singapore
j a suunnattuna Tyyntämerta vas­taan.
J«B Välimeren reitti katkaifl-taisiin,
on varatakeena yhteyden y l ­läpitämiseksi
aukaisen idän j a A f ­rikan
kaniBsay^Byvantaivon -ntbrnu-
Falklandin saaret, Etelä-Afrikaia
Sierra Leone.
I. Villner«a ydtapKrL ;
Vallitsee pääsyn Intianmerelle,
Englannin Sljynkuljetuksen pääväy­län
sekä tien' .Tyynnellemerell^ ja
Kaukaiseen Itäln^r Ylen tärkeä 'knl-km^
itti, ise kUt^' dtt lyhin tie. Lon­toosta
'Bombaybin Välimeren'reit­tiä
(Suerin kanavan kautta) ' on
9,700 kilometriä,. kun matka Afri­kan
ympäri (Hyväntoivon niemen
kautta) on 16,8Q0 kilometri^r 8.o.
73 prosenttia pitempi. Sentähden
on tämä valtapiiri erityisen lujas­ti
linnotettu. Maltan saari on- Eng­lannin
kaikkein tärkeimpiä laivo­ja
lentoasemia. Kyypron saari Vä­limeren
itäisessä puoliskossa. Län-
Gibraltar, itäistä Suezin kanava ja
englantilaiset Egyptiin sijotetnt mie-hi^
sjoukot. Sentähden Egypti on
kaÖda^puolin koko Englannin siirto­maavallan
avain, etopäässä Suezin
kanavan vuoksi, mutta myös Sndä-nin
takia, joka on knin keski-Afri-kan
portti Tällä hetkellä on Egyp­ti
myös E n ^ n n i n ilmalaiväkton
pääasemana keskeistä itää (Egyp­tiä,
Palestinaa, Transjordaniaa, A-rapiaa
jä Mesopotamiaa varten,
riellä kun ovat Abnkirin ja Helio-polin
suuret ilmaltuvastosatamat.
Sitäpaitsi on se tärkeä langattomal­le
yhteydelle Intian kanssa sekä
väliasemana suunnitellulle . Englan­nin-
Intian ilmalaivareitillä. Kun
Alppia, Palestina jne. myös ovat
E n s ^ n i n vaikntospiirissä, on So-ezin
jcanavan ttäpuolfldn torvatto,
ja- yhteys maatia myöten. Intiaan
varma. ; Ponaisestamerestä ulospää­syä
vallitsee eng^ntilaisten Adenin
linnotus. Neuvosto-Venäjää vas­taan
tähdättyjen hyökkäysBuunnitelr
mien jäUdä.ovat myos:yritykset, rar
kentaä satamia Rumanian (löons:
tanza),'/; Bulgarian, (Burgas) ja
Kreikkaan (Saloniki) - ^ EnglaQOin
tukipisiisiksi Mustallemerelle ja - Ar
geatfnierellev^ . 'j' - • ijr.^
Välimeren valtapiirissä Englontf
kaikkialla kohtaa ' kilpdlijanaan
Ranskan. Jokaiseen Englannin, d i r -
toon vastaa Ranskan imperialismi
Vastasiirrolla. Gibraltarin vasta­päätä
on Ranskan vaikutusvallan
alainen. Tangerin satama. ' Maltan
tmneen kajismt» Seski- Ja & d i ^
Amerikun. Amerikan itinumiko)*
la on Englannflla tärkeitä tnkqils-teiti.
Novir Seotiaa Biemekkcel]»
CanadaitM on Halif«y, sitte Bcmm-daaaaret
(ainoastaan .61S
Vielä on Englannilla pobjois-Atlan-nin
laivastoaan varten Inja asema
Bahamasaarilla sekä vartiopaikkana
tärkeä Trinidad Meksikon laiden
BUuUa; edelleen Antillien saaret ja
lopuksi Jamaiea (satamakaupunki
Kingston), joka vallitsee Yhdysval­tain
hallussa olevien Cnban ja
Haitin väl&tä kulkureittiä ja ^on
E n ^ n n i n ulöimmaksi ulkoneva va-rustos
Panaman kanavaa vastaan.
Mainittuamme vielä brittiläisen
Hondurasalneen mantereella, tulee
Englannin etu^nrnstusketjn Yhdys­valtoja
vastaan täydeUiseksL Ber­mudasi
ja Bahamansaaret ovat
myös aivan" äskettäin varustetut en­siluokkaisiksi
Hmalaivaston tuldpis-teiksL-.
""' ./ r^'"';.'/•
3. ^ ItSiaea Valtepitrf
on keskuspaikakseen . saanut Singa­poren,
joka alkuaan^ oli pieni saari
Taka-Intiasta pistävän Malakka-nie-men
kärjessä, mutta joka sotilaal­lisista
syistä' on yhdistetty mante­reeseen
jättiläiamäisellä kivipehger-mMä.'
Se on. maaan "matkan • pääS-
" inäästa kum; ^iPSryiestämerest^
Idn^ tätkeiä&än >• Ausjxaaiiaan-. j a
Etelä-Afrikaan? johtavan. läivareitin
'i^i^^ Englannin iSxiftitoJoS^
öljykentille,'.. (Pirmaan, ,; Borneoon,
Persiaan). Uusimpien . sunhnitel-juain
mukaan tullaan sinne perus-
<i^maan Englannin tärkein sotasata-ma.
.. M u i ^ tukipisteitä Tyynelläme­rellä
ovat Honkong j a r i v i Austrai^
lian ja PÖlyneesian Saariryhmiin
500,000 dflCaria
siaarta vastassa pn Afrikan rannal­la
ranskalainen ^sotasatama Bizerta.,
Pääsyä Punäisellcmerelle koettaa'
Ranska pitää epävarmana aina Syy­riasta
saakka, ja siitä ulospääsyä
vartioimassa' on ranskaldnen Dshi-buti
englantilaisten Adenin vMta-painona.
Ranskan vehkeilyt Maro­kossa,
Syyriassa ja Arapiassa ja sen
lähenteleminen Turkkiin' karkotta­vat
Englannin imperialismin aikeit­ten
tyhjäksi tekemistä; sama tarko-tus..
on ranskalaisilla Afrikan länsi­rannikon
J a Madagaskarin saaren
linnotetuilla asemilla.
Neuvosto-Venäjää vastaan Itäme­reltä
käsin -suunnattujen tukipistei­den
ajatus piilee myös Englannin
j a Ranskan kilpailussa Memelistä,
Englannin Latvialle (satamakau­punki
Riika), Virolle (Rääveli) ja
Suomelle (Helsinki) osottamassa
suosiollisuudesta. Danzigilla on
sama tarkotus!
• 2. Läntinen valUpUri
suuntautuu Altannin puolelta Yh­dysvaltoja
vastaan. Tärkeä Pana­man
kanava on Yhdysvaltain käsis^
knnlnvia isompia j a pienempiä saa­ria.
Mutta Eng^onin herruus Tyy-nellämereUä
.,ei« .ole lildmainkaan
kiistämätön;: / Ranska; on-,. tunkeutu­nut
Indokiinaan saakka. : Muttai en­nenkaikkea
on Englantia vastassa
täällä Ylidysvaltainja Japanin me­rivoima.
'Yhdysvaltain yloimpäna
etuvartiona ovat Filippiinit. Eng-lanx^
n.fii käy^ nielaseminen-.Hollan-nille
kuuluvia -rikkaita SuiAatran,'
Bomeon, Javan ja 'Celebes-saari^,
Yhdysvaltain kilpailun takia. Poly-neesian
saaristossa «n kuin shakki­laudalla
englantilaisia, japanilaisia
j a amerikalaisia saaria, tohien tois­taan
uhkaamassa.
yhdysviiltain lähin. tnldpiste J y y r
neliämereliä on Hawaii, mutta se
on 3,360 meripeninkulmaa Filippii­neiltä,
ja se on Yhdysvalloille san­gen
epäedullista., taisteltaessa Japa­nia,
vastaan, jonka parhaat tuki-paikat
ovat ihan Filippiinien lähei­syydessä.
Hawaiin pikaiseen lin-nottamiseen
on varattu -7,700,000
dollaria. Toinen tukipiste, etupääs­sä
Englantia vastaan. tarkotettu, on
San Diego Califomiassa, j a sen l i n -
Englanti yrittää järkyttää Yh- nottamiseen «n myonetty 1,200,000 Kuviteltuna vihollisena
FSkks ; BoBaiafildn smnuuttdet
lajvasteaaemaa Javan ^aaarcHe -ff» -
lännin tabilta talevien yOä^kriea'
yäraha. T§MA ei ole .tilaisDQtU
jantastoa . pmnpohjaSseBumn katit>>
telemaan" Japanin, YbdysvaltaiQ ja
Englannin, välisiä mnddkkaita .«tra.
teegisia suhteita. Vielä vain B O B .
tama sana brittiläidstä 'mesah-teista''.
Laivastomahdin
miseksi on SIjjr välttämätön. Eng^
lantOais-perriaMnen öljy-yhtiö j^.
dessä Birman yhtiön kanssa halfit-sea'
nykyisin Persian rikkaimmat
öljylähteet Edellisessä yhtiössä on
Ene^nnin hallitus kahden kolmat-taosan
omistajana. V . ' 1923 kahmU-^
arviossa luovutettiin sen Keäämi.
«een ^,700,000 puntaa, öljyvarasto­jen
talletnspxukkain sijottelD, sama­ten
kuin Englannin - laiv^stoman&ö.
verien luonne selvästr viittaavat
Tyynellämerellä snunniteltnnn l a i -
vastohyöUcäjIcseen.
Ilmailun nopea kehitys voi aihe­uttaa
sen,'^. että vanhat larvastoaae-mat,
menettävät sumrestit merkitys­tään..
Englannin imperialismin on.
sentähden. huolehdittava ei ainoas­taan
ilmalaivastonsa Kröämisestä,-^
vaan sen -täytyy samalla muodostaa
vanhat laivastoasen^sa uuden Jeo-.
totekniBoin: •mukaisiksi ifanailnase^.
miksi, iditi' hyökkäys- lenin puola». ^
tttstarkotukseen - sov^kuvikti; Eng--
lanti ° stranhittelee 'vakinaista flma^-
Täivöeittiä^ i[ntiaan ja delta edel*r
leeii- "Austraaliaan, Väliasemana E-gypti.
L Tällä reitillä käytettävillä
ilmalaivoilla tulee olemaan 128 ki­lometrin
tuntinopeus j a 46 (metri­sen)
tonnin kantavuus. Silloin kes^
tää matka Englannista Egyptiin'
kaksi päivää (ennen 6—8 päivää),
Englannista | Intiaan 5 päivää (en­nen
14^), -Englannista Anstraa-liaan
11 päivää (ennen'24). Vi­hollislentäjien
(Ranskan!) varalta
^kennetaan kiireisesti muitakin 11-
malaivaston / osastoja. Englannin
amiraliteetilla on jo emo-ilmalaiva
18—21 lentotasoa varten.
Lalvaatomanooveril^ A— . loppnharjo-
Lokakuulla 1923 oli koko Japar
nin laivi&to manöövereillä joihin
otti osaa 188 alusta. Manööverien
ohjelmana oli hyökkäys Hawaiin, •
Filippiineille j a Austraalian vesille.
Marraskuun alussa .olivat armeija-manööverit,
joilla. >^oli samansann-täinen
ohjeUna.,; Helppo on. havai-'
ta -rr- j a . sitä^nämä .manööveritkin^
todistivat .että Japani on varus­tautunut,
yhdistyneen.; englantilais--
amerikalajsen .kiVastohyökkäyksen
varalta. Japanin laivasto käsittää
'23 taistelulaivaa, 26 pientä ristei­lijää
jä 90 vedenalaistai Miehistö
on erinomaisesti meripalvelukseen -
harjaantunutta. . .
Tammikuun 4 p. alkoivat Yhdy»-
valtain suuret laivastomanööverit
;on Japani.
tiatä pääsyä VälimereeU;^ • valjitsee.-dysvaltaiii mahtia., siellä panemalla dollaria. "Kaikkiaan tulee Yhdysval- Laivaston piti ensin Tcokoontna Ha- \
l U n i a i i ä i l i W ^
)h(iBist]4täliiiin
MaailBuui amniattiylidUtytUikkceB yhteniiatyttaninen on . n y k y i i n
tirkein kyäymy» luukUen mudea työläisten ketkandetM. Kysy-myluea
oapein^U ratkaisua valkeattaa suuresti ^ sosialidemokraat­tisten
johtajien'yhtymistä ^vaslnslava toitaainta. Kun he Iisaksi
ovat jkysy uiiyk«<B vlalhrfsta «ntaneet yksipuolisia >ia har^MpJoh-tavlal
liekoja, >;nene^ lyoli^sine miel««fcli«^ist« ,|atnst^
• oikeassa valossa; •• ;
Hollia kongressin ;,^töksellä Ve­näjän
. ammattij.ärjestojen yhdisl^
misestä kansainvälisiin. ammattiliito
töihin on j o edellä:. mainittu. - vTä-män
periaatteeHiBen tä^eän' pä&-
Konservatiivien leirissä on j o tdbty hallitukselle
vaatimus, että sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sellai­sia'
imiöitten johtbmTeliia vastaan, jotka - neuvovat jär­jestöjensä
jäsenten kieltäytymään värväytymästä .kulje-ttE5työläis|
en.:reseivi|inneijaan.'. :r V j^rjj;^
Kuka < vielä haluaa pröjmtailla '«tyÖväniäällitiftseiQ»
•saavUtuksinaTf!
töksen ohella ehkä vieläkin käytän­nöllisesti
merkityksellisempi, oli
kokouksen päätös lähettää kongres­sin
valitseman Englannin ammatti-jäzjestöjen
Uitbn edustajiston Ve­näjälle
nimenomaan janemaftn a-
Inl.le Vemljän ja Ens^annin^ ^am­mattijärjestöjen
labentymisen Kan^
saanvälisen ^ten'Sbtymisen aikaan­saamiseksi.
. Tämän^ edustajiston;
joka sitten menisi^ Venäjän am­mattijärjestön
VI:een kongressiin,
muodostavat Hullin ^ kongresnn pu-'
heenjohtaja: Albert A. Purcell,
Englannin AmmottijäTJestön Liiton
varapuheenjohtaja ja: puuseiniä am­matiltaan;
Ben^ Tiilet EnglaniSn
Kuljetustyöläisten. XSton monnmo^
önen johtaja, kn^uisai) 1889 lakon
johtaja (yhdessä Tom " U i j n i^
kanssa,- joka nyt -on Immihonls^-;
John Bromley VettunnkuIjettaBJam
j a lämmittiijaiir -Xiiton. yleissihtee­ri;
ISerbert Smith Kaivost]^laisten
Xiiton puheenjohtaja; r Fred Hromr
ley ^En^onin Ammattiliiton Tlels-neovoston
sihteeri; John Tintey,
l[auppap8lvelijain:.^Xiitottjai. Johi£'
sihteeri - . Vasemmistolaisia ovat
Purcell ja Tiilet, oikeistolaisia Tnr-
;ner, muut keskustelaida, Bromley
lähimt>änä -vasemmistoa.
Venäjän ammattiliittojeA/ VIrsaa
kongressissa: muodostui- englantalai;
sen lähetystön .vastaanotto mitä-sy-
.dämelfisemmäksi ja ne puheet, pää­tökset
j a .sopimukset, mitä kongres­sissa
suoritettiin r merkitykseltään
kansainvälisen työväenliikkeen' yh-'
tenäistTttämlsekd mitä snuriarvoi-simnuksi.
Ensimäisesaä puheessaan
JoJEhiglannin l^tetgstiön.fii^e^
taja PnrceR päät&vä^ ilmoitti
En^Uumin ammattijärjestön vakava­na
pyrlamyksenB olevan kansaini^
lisen y'ht^>T|nj)igryi|pTi :fti}ffliinaflfymi-nen.
Ja- jotta iän»-mahdolfisom-man
pian tofceatuiai, :aauedosteFttiin
ei^lanfilais-vehäläinen . .ammattijär­jestöjen.,
yhtenaistyttämiskomxi^a,
mmenomaan tarkoittaen^ että Eng­lannin
ammattijärjestön Ikoko mah­tava
.'voima tulee^niln ratkaista-'
vasti vmkottamaan' kansunväSsen
yhtenäisyyden r^c-i^^
Kuii&a~ tavattoman 8uurimermtyk<^
selfinen '&nä - päätös on. selviää
Icua •• muisti^msne, että ? Englannin
teistoimintaan Venäjän järjestyneen
työväen kanssa ja- sitten selvälle
luokkataistelun, tielle merkitsee mi­tä
voimakkainta iskua kansainväli­selle
pääomalle ja Sf n liittolaisille
sosialidemokraattisille' ja muille so-vittelijapolitikoitsijoUle.
Käsittäen
täanän, ovatkin H :n Intematsionaa-len.
räikeä-ääniset varikset heti kii­ruhtaneet
hyökkäämään Purcellia ja
koko englantilaista lähetsrstöä vas­taan.
. Saksan..-noskeio. pää-äänen-
•kannattaja, "Vorwärts" yritti en­sin
leimata PtarceUin puheet .venä­läisten
kommsnistieni- keksimiksi
valheiksL Mutta kun -Purcell itse
vakuutti puheensa tosiksi.ja sen jäl­keen
on rielä useaan kertaan samat
ajatukset ja alakin jyrkemmässä
mondo!»ä 'Uudistanut^ ei näille työ­väenluokan
• kavaltajille ole jäänyt
enää mutta -valttia, kuin väittää
että Purcell j a hänen toverinsa Ve­näjällä-
ovat puhuneet .omissa Eli­missään.
Nyt on Amsterdamin In-temationiulen
puhemiestä, Jou-hcaux,
.Ondegeest, Sasenback,
(Brannn y.m.. englantilaisten ammat­tiyhdistysliikkeen
nuesten Venäjän
käynnin päättyessä antanut.Atikein
virallisen lausunnon, jossa sano­taan,
että •Purcell on tehnyt Vienaa'
jän-matkansa ei Amsterdamin In-teraataonaalen-
edustajana ja sen-tähden-
«n vain faenl^ökohtusesti
vastuussa lausunnoistaan., rTähän
ammattijärjestöt mnodcstavat Ams­terdamin
TcansainväSsen ehkä-: vot-makTrnlmTnan
nerusjärjestön jaedä-lees,
^että Eni^anti on maailman ka-jnhlalliseen
j a - naurettavaan ibnoi-tnkseen
Purcell vastaa?-- ""Turhaa
töiinää. En olet kertaakaan Venä;-
jällä esiintynyt Arasfterdannn Inte*-
natsionaafin -jedostajsna. - Saavnim-'
me Venä^e anakiattlyhdlslyBJär-jestiBjen
56m 'kongressin päSt^
seDä;, «mmsi^j^iaestSjen^ : n
•olemme esSnSJ^eet;':':7E2Bgl^^ mn-nmttijärjest^
itä - «lemme tuoneet
tervehdylcsen- Venäjä. Ifyöläiälle ja-
Englannin ämmattijirjestö^ varten
olemme toinuneet J a tutldneet. olo­j
a Venäjällä. V E n .auK)aäaan-:nu
nratta yksäära-läie^stön jäsen^^
kok» ^^enäjsnä ;:olon aikana esnoty^
pitälistisissa rmaissa -porvarillisen mftnsään vate-i«ameefev antä Amster-
TaäÄir X?»8afippite.'Xiit« vlrkaiU-: taarttmmÄsea wämainen= .tidäKnnai^aniin ^ttermctsonai&^^iieydeiaeri ~~
|Ä».S6ftaMeUu*n:-te*«t«iston pu- j a niinollen sen^:a»WBtfl«fleos^;^j3aSBg:j^^i^;^yj^^
heenjöhlKia ja Tjred ^Bnmaey sen ^ ^ n oiain .^ttävä astuminen yh- yksinomaan 7BSigto«mW. -«^..^»fijSr- ^ ^} -v^^
jestöjen nimessä ja sentähden Ams­terdamin
Internatsionaalin Toi­meenpanevan
Komitean päätös voi
herättää vain naurua.
Vielä enemmän on kansainvälisen
noslden suuttumusta herättänyt
Englanin ammattijärjestöjen lähe­tystön
lausunto Georgian k5rs7myk-sessä,
jonka se paikan päällä ollee­na
on antanut:
-1) Mustanmeren rannalla olevan
.-'riippumattoman" - mensheviatisen
(leoigian, jossa törinäävät yhteen
E^ropan imperialistien: edut, knin
myös Asebeidshanin, mukana sen^
naftalähteet, kohtdot olisivat sa-
-mojä kuin - suurvaltain käsissä ole­vien
marionettien .kohtalo.
2) .'iBiippumaton"-jGeorgia. niin­kuin
-sevkäsfttavat-menshevikit, hy­vin
pian .mottttOiSi.-ä vain porva­rillisen,
j^mutta: mahdollisesti myS^
monarkisfiseff' i^ntnmhlcBen voi-.
mien kefcooirfumispaikäksi.- Kuu­kauden-
tai parin kuukauden, kulut­tua
«itä ' t a t t - j uM n.8. =
riippumattomuns -ilmestyisi huhuja
jonkun Vrangelin'^joukkojen mai-,
lunnoususta minkä 'jälkeen epäile- >
mättä-tosiasiallisestikin ilmestyit
arineijat-edelleen seuraisi uusi sota .>
•NeQVost<HVeiUM&l' vastaan ja un-delleen-"
mudistuia entinen historia.:
^) Ettropan «odanj[älkeinen histo- , i
ria osottaa, että . todeHisnudessa, ;
muutamia suurvaltoja lukuanotta-/-;
matta,.itsenäisiä valtioita ei ole «lei­massa.'
y
4) Menshvvikit mahdollisesti ovat
rehelHstä väkeä,; mutta ehdottomas-iLhB
ovat lyhytnäköisiä pplitikkoja.
Senmioisct Ihmiset ovat yhtä vaa--
rallisia kuin häpeämättöniimmätkiB \
s e l & u l i j a t
ö ) NeuvöstojärjestAnä «uureaK
massa määrin kuin -anikään mau <»*
kaa maan torvsdlisnuden,-sen rsB*
balEsen nudes^uakei^amisen ja ses
knittiumkehityksen. ^Georgian poJC- "
Varistolta on^ hävitetty . oroaisui* ^
mutta k a i ^ kokonsisnudessaan ja - ;
täydelEsesti on tyydytetty. Kaft- ;
;a|titarva»e(e raahaa voidakseep rt^