Vapaus, May 15, 1923

              Tästaina, tonkoMiim 15 p. — Tue. May 15
VAPAUS
H^sdan saomalaisen ^ySväeston äänenkannaUaja, ilmes»
«VV SndborysRa. Ont. joka tiistai, totstoi ja laoantei.
' '. VAPAUS .
(Liberty) • ' ,
Tho oply oTgan of Finnish Workera h> Canada* Pub-
Mied inSödbury. Oii^ every Tnes4ay, Thursday and
*»atnrday/ ^' 1 " . > '
.Advertising rates 40c per «oi. inch. Minimupi cnarge
for single iiisertion 75c. Disciiint on atanding advertise»
ment The Vapaus is tlie best advertising medium araong
Finnish People in_Caoada.
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.60 ja yksi kk. 76c. ^. • ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
15.00. ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
^aitsi asiamiesten joHl? on takaukset. '
Ilmotushinta kerran,
palstatuumalta. .Suurista i
ulaistui^ ilmotuljsista 40c.
rootuksista sekä ilmotuksistn.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00'k9lmekerta8; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
88.00 kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
birjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-coonallisella
nImeKä.
' J. V. KANNASTO, Liikkenholtaja.
, Tiistain lehteen aijotut ilmptnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen^ torstaina kello 8/
Vapauden konttori ja toimitus an Liberty Building,
Xiope St, Puhelin 1088. Postlosote:
Box 89. ' s Sudbury, Ont
' Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
V .'»rond clans matter.
Fannaripuolueen parlamenttityön
ensimäiset askeleet
Ontarion lainlaatijakunta on viimeinkin suoriutU'
nut istunnostaan. Monet «kansanedustajat» istuivat
lainlaatijakunnassa , ensimäisen ja viimeisen kerran.
Seuraavassa laiolaatijakunnassa on jo istuva kesäkuun
vaaleissa valittavia uusia edustajia. ^
Viimeisellä viikolla lyötiin kaiken kiireen ja loisi'
naan tavallista kiihkcämmän sanansodan keskellä lä­vitse
tai- hylättiin kaikki ne esitykset, jotka olivat pit­kin
istuntokautta pöydälle kasaantuneet., Lakiehdo­tukset,
J9tka koskivat miljoonien dollarien mxöntämis-tä
erinäisiin tarkotuksiin valtion varoista, pantiin lä­vitse
melkein kuuntelen^atta ja kyselemättä.
: Lainläadinnallisten tehtävien sijasta heittäydyttiin
pelkkään poliittiseen agitatsioniin, kunkin puolueen
Ja ryhmän edustajat koettaen laukoa mahdollisimman
vojmakkaita panoksia edessä olevaa vaalitaistelua 'var­ten.
Näin lainlaatijakunnan istunnon viime ajat muo­dostuivatkin
etuvartioktthakoiksi paraikaa käynnissä
^^olevassa vaalitaistelyssa.
.', '1" • *
' Kaikki taraa osoUäa viimeisen lainlaatijakunnan
hedelmätöfttä työtä, mikäli ovat kysymyksessä ne oh,-'
jelmat, vaatimukset ja lupaukset^ joiden merkeissä vii­me
lainlaatijakunta muodostettiin. Jäsenet yksi toi>
sensa perästä menettivät niiltä alunpitäen odotetun tarr
kotuksensa. Kummankin porvaripuolueen edustajat
kertasivat entisen, yksilöpolitiikan rekortteja. Se ra­kentava
työ, jota alunpitäen odotettiin lainlaatijakun­nassa
voinfakkaimpana olevalta farmaripuolueelta, kär­si
suurelta osalta haaksirikon, keskinäisten ristiriitain
ja yleisen hajanaisuuden takia; > Farmaripuolueen usei­den
johtohenkilöiden, niiden etunenässä pääministeri
Drury, alituinen kaupanhieronta' vanhoillisten Roliti-koitsijain
kanssa picnemmissälcin asioissa, puolueen
eduskuntaryhmän toiminta ilman, kiinteää ohjelmaa
ja puoluekoneiston yleinen höllyys ja epämääräisyys
antoivat koko äsken niin voimakkaana esille astuneen
farmaripuolueen parlamenllaariselle työskentelylle rä-metlyneen
leiman. V
Juuri hajaantuneessa lainlaatijakunnassa oli myös­kin
12 työväen edustajaa, joiden työ niin käytännölli­sessä
kuin agitatoorisessakin suhteessa supistui myöhäi­seen.
TyöväenryhmällS puuttui rylitiä kiinnittää sen
kanssa käsikädessä olevia farmaripuolueen edustajia
työläisille ja farmareille tärkeisiin tehtäviin. Ja el­leivät
sen voimal olisi siihen riittäneet, ei siliä ollut
edes tarpeellista pontta nousta lainlaatijakunnan puhu­jalavalta
jyrisemään työväenjoukkojen jokapäiväisien
elämän tarpeiden puolessa.' ^ •
Viimeinen lainlaatijakunta oli heikko ja hedelmä­tön
ennen kaikkea sen lakia, koska ne puoluemuodos-tumat,
joilta lainlaadinnallisia^ aikaansaannol^sia . oli
odotettavissa, ovat vielä heikkoja ja alkeellisia. Far-maripuolue,
jonka edustajamäärä nousi 43:meen, oli
rakenteeltaan vielä sellainen, etla se korkeintain pystyi
viime vaalitaistelun. puuskauksesso, nostamaan edus­tajansa
virkaan, mutta ei kyennyt ahtamaan niille kiin­teitä
tehtäviä eikä painamaan velvollisuuden tuntoa
edustajiinsa, suunniteltua politiikkaa ja liikkeen yh­teiskunnallisia
tarpeita kohtaan. Puolueen edustajille
jäi suurelta.osalta sellainen käsitys, että kunhan pää­sevät
virkaan, niin loppu jää riippumaan heidän per­soonallisista
mielteistään . ja laihlaadinnallis^n työn
tilapäisistä tapahtumista'. '
Vielä reformistisella ideologialla varustettu far-mariliikekin
oli kuitenkin pohjaltaan syntynyt toisia
tehtäviä varten.'Työtätekevä väestö on jo kyllästynyt
' pintapuoliseen ja häilyvään parlamenttityöhön. Kan­sanjoukon
suuret kerrokset ovat kyllästyneet taloudel­lisen
järjestelmän puristukseen, suurpääomien lakkaa­mattomaan
uhkapeliin, epävakaisiin elyiehtoihin ja
kansallisiin ja kansainvälisiin pulakausiin.^ He vaa­tijat
toimenpiteitä,- jotka' kohdistuvat ennen kaikkea
elinehtojen lieventämiseen ja: taloudeliisten olojen va­kaannuttamiseen
siedettävälle pohjalle. Näiden kysy­mysten
sisällyttäminen lainlaadinnalliseen työhön vas­ta
on takeiena'valtiollisen puolueen hedelmöittävästä
työstä.
Taloudellisen puristuksen ja sen ristiriitain poh­jalla
työläiset jä farmarit joutuvat,edelleen miftaamaan
valtiollisen, toimintansa suhteita ja pyfkimään' poli-.
liikassa kiiö^eämmälle pohjalle niistä tilapäisyyksistä,
jotka ovat;'(jminäisia jokaiselle alkavalle , joukkoliik­keelle
varsinkin valtiollisen toiminnan alalla. Työ^
Iäisten jä farmarien on ennen kaikkea käsiteltävä, että
meidän valtiollisen puolueemme tehtävät, meidän vaa­litaistelumme
ja lainlaadinnallinen työmme ovat ko­konaan
toista kuin mitä ne ovat porKarillisissa puolu­eissa.
Kun työväestö taistelee eijustajiansa lainlaati-jakuntiin
ja virkoihin, on meidän saatava edustajamme
vakuuletuibi, että heidän takanaan on elävä voima,
joka lakkaamatta valvoo ja painostaa heidän toimin­taansa
ja jossa niin edustajat kuin itse puolueen var­sinaiset
"j^Qukotkin käyttävät' jokaista tilaisuutta hyväk­seen
päämääränsä selvittämiseksi ja voimiensa kas-vajtamfseksi
luokkataistelun yhä kie|tämattömämmin
esiinastuvia tehtäviä varten. ' i *
Hyvä esimerkki
Kuten tunnettua pitivät Coqhranen vaalipiirin jär­jestyneet,
työläiset xja farmarit Porcupine Miners Uni-oij
alotteesta yhteisen konventionin noiii''puolitoista
kuukautta sitten Porquis Jurictionissa, Ont. . Konven-tionissa
odeiden 38 edustajan yksimielisyys yhteisen
rintaman muodostamisen tarpeellisuudesta oli riittävä
todistus siitä, että niin työläiset kuin farmaritkin tässä
vaalipiirissä oy^at lakanneet luottamasta kumpaankaan
entispen .hallituspuolueeseen ja niiden vehkeileviin,'hel­posti
"kesytettävissä oleviin «työväen miehiin». Itse­näisen
farmarien ehdokkaan asettaminen, sen parem­min
kuin Indepentet Labor Partyn, tai minkään miiun
tässä piirissä olevan puolueen itsenäinen toiminta tu­levissa
maakuntavaaleissa ei tullut kysymykseenkään.
Yksimielisesti hyväksyen ohjelmakseen United Far-mers
of Ontarion ohjelman, jisäämällä siihen teolli­suuslaitoksissa
työskenteleville työläisille tärkeitä koh­tia,
päättivät he yhdistyneinä ottaa osaa tuleviin maa-kuntavaaleihin.
Vaalitaistelun tehoistamiseksi valit­sivat
he viisimiehisen vaalitaistelukomitean, jonka huo­leksi
jäi varojen hankinta ja ehdokkaan nihiitys kon­ventionin
kutsuminen. Sanottu komitea on hiljattain
pitänyt kokouksen,;jossa pn päätetty ehdokk|an nimi-*
tyskonventioni kutsua koolle porcjuis Junctioniin t.k.
16:ksi. Komitean sihteeri ilmoittaa, että' komitealle
on tähän menness^ehdoteltu'kahta, joista, konventioni
tulee nimittämään yhden ehdokkaaksi, ellei siihen
mennessä _ ilmaannu ^oisia^ Toinen on JohnvVanier
Iroqufe Fallsislä. Toinen pn Arthur'L.'Botly, jtka
tunnetaan väsymättömänä taistelijana Pohjois-Ont§ri-ossa
viimeiset kuusitoista vuotta Cobaltih kaivostyö­läisten
lakon yhteydessä V. 1906—1907 jV useissa muis­sa
taisteluissa' sen jälkeen 'on hän osottandt olevansa
luokkataistelija.
^ Konventionin päätöksen mukaan voi tulevaan ni-mityskonventioniin
lähettää f^dustajia l^aikki sanotun
piirin työväen järjestöjen osastot, kaksi ensimmäistä
sataa jäsentä ja yhden seuraavaa kolmea sataa jäsen­tä
kphden. , , •
Eräs edellisen konventionin päätös on erikoisemmin
mainitsemisen arvoinen, koska se antaa edustajan va­litsijoille
tilaisuuden evästää edustajan edustamaan^
valitsijoita, eikä itseään, kuten lavallista. Konventio­ni
nihi. päätti ehdokkaan valituksi tullessa kutsua va­litsijain
konventionin, jossa edustaja eväätetääijij, toi­meensa.
Teollisuuslaitoksissa typskenlelevät palkka­työläiset
ja farmarit tulevat epäilemättä nopeasti huo-'
maamaan'etujensa yhtäläisyyden poliittisella areenal­la,
'joka' johtaa yhteisen rintaman muodoslami§een sa­moin
kuin keskenään tappelevat porvaripuolueedcin
tekevät nähdessään etunsa olevan vaarassa. Näitä yh­teisen
rintaman muodostamisia oit puolueemme osas­tojen
ja jäsenten vointinsa miikäan luettava.
Mikä vaivaa kirkkoa
' Äskettäin klerteU Iphdiss^ä tilosto kristitlyjenj? ja
mskovaislen lukumäärästä Canadassa. Tuon tilaston
mukaan, joka kulkee virallisilla vahuuksilla, on Ca­nadan
väestöstä 97 ja puoli prosenttia uskovaisia, lu­keutuen
toistakymmeneen eri kirkkokuntaan. /Vaikka­kin
tilastot uskonnollisten lukumäärästä ovatkin ai­van
epämääräisiä, merkattu kirjoihin joko siirtolais­virastoissa
.tai muualla summanmutikassa sen mu­kaan
mitäVuskontoa kukin kansallisuus tunnustaa, kiel­tämätön
tosiasia kuitenkin on, että kirkollinen elämä
Canadassa on"vielä tavattoman voimakas.
* , . .' •. • .
iCun kerran koko maan väestö on näin vahvasti us­konnollista,
niin eikö helvetin porttiep täydy Väkis-lenkin
murtua. Vai onko jotakin vikaa kirkossa? Tar­vitseeko
kirkko pönkitsei|istä, vai miksi maW on
käynnissä voimakas liike eräitten suurien kirkkokun­tain
yhteiseen liittoon saat|pmiseksi?
Se kirjava kuva, joka avautuu silmäin eteen eri
kirkkokunnista puhuttaessa, panee, monenkin k)'sy-mään
inistä oikeastaan se oikea kirkko olisi löydetla^
vissä. Ellei kirkossa sattuisi olemaan mitään vikaa,
niin ainakin suurelta osalta ne ihmiset, jotka kirkossa
istuvat, ovat itse eläviä viheliaisyyksiä ihmisten haa­mussa.
Jos kirkko' on seurakunnan . kokoomus, niin
mikä pitää kirkpn kuolemattomana ja,varjelee sen tu­lemasta
heidän Tcallaisekseen? Vai voidaanko kirkko
erpltaa sen'näky\äisistä jäsenistä? Kirkollisen elämän
vaiheet jokaisessa maassa osotl^vat, että juuri kirkon
jäsenten personallinen viheliäisyys on synnyttänyt nä­mä
4ukematlomat kirkkokunnat. Mitä enemmän us­konlahkoja,
sitä suurempi on kirkOn hajanaisuus.
Koifunteniin laajen­nettu
%si-istu^
. Viime istunnossaan on Kommu-hlstisetf'
Intematsionaaleh Toimeen­panevan
Komitean puhamiehistö m.
m. käsitellyt Laajennetuii Toimeen­panevan
Komitean tässä kuussa pi­dettävän
täysi-istunnon aiheuttamia'
kysymyksiä. Neljännen maailman­kongressin
päätöksen riiukaari kuu­luu
laajennettuun Toimeenpane­vaan^
Komiteaan Kommunistisen In-terriatsionaalen
" To imeenpahevan
Komifcean 25 gäsenen lisäksi seuraa­vat:
kolme edustajaa Saksan, Rans­kan,
Venäjän, Tshekkön^lovakian ja
lialianJ kommunistisista puolueista
•ja nuorisorinlerna^sionaalesta,. kak­si
edustajaa lEn^araiin, Puolan,
Amerikan, Bulgarian ja Norjan
kommunistisista puolueista ja yksi
edustaja' kustakin muusta äänioi­keutetusta
sektiosta. '
Toistaiseksi käsittää päiväjärjes^
tys Seuraavat asiat:
1) Puhemiehistön selostus.
2) Ruhrin alueen väkivaltainen
miehitys ja sen yhteydessä olevat
kysymykset.
3) Käytänitölliset toimenpiteet
yhteisrjntamataistelua jatkettaessa.
, 4^ ••Pascisminvastairien taistelu.'
,» 5) Ammaitiliike- ja / työmaaneu-yöstoliikekysymykaet.-
' " .
• 6) /iNeuVottölut skahdinaviaiais-ten
tpverie^ -kanssa keskityksen; laa­juudesta.
^Kbriimunistisössa Jnt6rhat-sionaalesfea.!
: '
7) Aikeessa oleva 2 ja 2i inter-hatsipnaieflien
yhteenliittyminen.
8) Työväenliikkeen tila Englan­nissa.';',
,',•.'.'. • -y .
9) Kommunistisen Internatsio-naalen
ohjelmakysymyksen ennak­kovalmistelut.
•
10) Jaostojen esittämät kysymyk­set
a j y.m. asiat.
Käsiteltyään jaostoilta saapuneet
muutosehdiotukset laatii ja vahvis­taa
Kommunistisen Internatsionaa-
Ien Toimeenpaneva Komitea, lopul­lisen
päiväjärjestyksen. ^
Banökan ja Saksan kommunistis­ten
puolueiden kertomukset esite­tään
-todennäköisesti päiväjärjestyfe
sen toisen kohdan yhteydessä. ,.
Toiselle kysymykselle tulevat
Frankfurtin kansainvälisen konfe­renssin
tulokset olemaan erittäin
suurmerkityksellisiä. K o 1 mannen
kysymyksen yhteydessä tullaan työ-väenhallituskysymystäkin
pohtimaan
Neljännen kysymyksen johdosta tul­laan
fäscisminvastaiset taistelume-netteltavat
tarkoin määritteleiBään,
etenkin käytännöllisen avun anta­miseksi
Italian työväelle fascismin-vastaisesta
taistelussaan. Viiden­nen
kysymyksen yhteydessä" on sel­laisia
ammattiliikettä koskevia pul-makysymyksiä
ratkaistava, kuin
esim. Tshekko-Slovakiassa on synty­nyt.
Myöskin on huomioonotetta­va
, työmaarieuyöstoMikkeen kehitty­minen',
joka aikain ranskalaisesta
alkeellisesta tilastaan Saksassa pit­källe
kehittyneeseen tilaan on muo­dostunut
mitä moninaisimmaksi
muodoltaan.
Kuudes kysymys tulee mitä. pe-rinpohjaisimmin
k e s kusteltavaksi,
kun enimmillä norjalaisilla ja ruot­salaisilla
tovereilla on se luulo, että
4 maailmankongressin päätökset ta­voittelisivat
muka jonkinlaista liial­lista
keskitystä, joka olisi kokonaan
käymätön Kommunistiseni Internat-sionaalen
kansallisille jaostoille kat­kaistakseen
kyllin itsfenäi^sti täi^
keimpiä sisäisiä kysymyksiään. Vaik­kakin
nämä toverit ovat aivan mi­tättömänä
vähemmistönä Kommu­nistisessa
^'Internatsipnaalessa, niin
siitä huolimatta pyrkii Kommunis­tinen
Internatsionaale saattamaan
heidät täysin vakuutetuiksi kong­ressin
päätöste oikeudenmukaisuu­desta.
Se ei olekaan asettanut tä­tä
kysymystä päiväjärjestykseen uu­sien
päätösten; tekemiseksi, vaan
vain keskustelua vartfen toivoen tä­ten
«saavansa näiden toverien epäi­lykset
poistetuiksi.
Kahdeksannen kohdan yhteydes­sä
tulee pidettäväksi huomattavien
englantilaisten toverien konfeyenssi,.
jossa Englannin työväenliikkeen ti­la
tulee seikkaperäisen pohdinnan
alaiseksi. •
T
Mammonan majoista
työn temppMeitä
<3anttu se sano jotta komia
On Moskovan pojilla haali. •
, Marmorista pihtipielet
Ja seinillä kultamaali.»
Jotenkin tuohon suuntaan puhu­taan
eräässä'; runossa holsh.evikien
haaliasioista, joissa todellakin Ve­näjän
. vallankumouksen yhteydessä
tapahtui Sellainen käänne, että työ­läiset
saij^at ummehtuneista, kella­reista
astua Suoraan keisarillisiin
palötslgihin. Sen jälkeen ei ole haa.^
leista ollut puutetta |feiiäjän raa^
lajilla. • X ' •
Mutta eivät liene haaliasiat ai­van
hullummalla kannalla Mexicos­sakaan,
ainakaan kaikin paikoin,
koskapa juuri pidetty kommunisti­puolueen
konventsioni piti istunton­sa-
eräässä entisessä luostariraken*
nuksessa. Tämän haalijutun histo­ria
ilmenee kokoussalin^: spinällä
olevasta, kultakirjaisimtsta taulusta,
jossa sanotaan: «Kansa pn ottanut
tämän rakennuksen .kesäkuun 11
päivänä V. 1922 Mexicon, kommU-nistipuolueelie
ja lakossa olevien
vuokraajain uniolle.» ' '
Kansan tahto se taitaa olla sit­tenkin
parhaimpia lakeja. Kun kjin
sa vaan tahtoo, jiiin kyllä haaleja
löytyy ja ellei sotu löytymään, niin
kansan käsi nostaa temppelin vaik­ka
maan raostOij kuten on jo pjon-ta
kertaa tapahtunut ja tapahtuu
vastakin. • . " •
"Punasief! juhlineet
vappua Calga-,
r^ssakiii ' •
Eräs porvarflehti kertoo ihmieis-sään
että «ponaset»* öVat juhlineet
vappua Ca1^"rysSäkih, nostaneet pu
nalipun taivaan töulilh St. Georges
Island puistoja; ja laulaneet In-ternationalea.'
Kokouksen puheen­johtajana
"kertoo lehti otteen "Pre3
J. White*n Albertan l^aatijakun-nan^
työVSch edustajan. .Kokouk­seen
osaapftevien työläisten luku­määrää
lehlli ehimmän ihmettelee,
sanoen * heitä olleen melkein tuhan­nen.
• Voimme kuitenkin sanoa
ikäänkuin selvyyden duoksi, että
vaikka emme ole kaikista vappujuh­lista,
mitä ^Canadassa on viime vap­puna
vietetty niiden monilukuisuu­den
tähden v oi n e e t a n t a a
täyttä kuvaa, niin Canadan raata­jat
ovat; juhlineet omaa juhlaansa
vappua, ei ainoastaan satoihin nou­sevissa
joukoissa, vaan kymmeniin
tuhansiin, ja tulevaPikukaties edel­leenkin
juhlimaan, kaikista porva­rien
värityksistä huolimatta. Jo­ten,
emme ollenkaan ihmettele jos
sellaisessa paikassa kuin Calgary,
on juhlittu vappua, tietäessämme
että sitä ovat juhlineet korpiin
asettuneet " «kantöfarmaritkin».
TIETEELLINEN SOSIALISMI JA mjy^
, ' Materialistinen historiaijkäsilys selittääj että pelkät L >
yhteiskunnallisen kehityksen määrääviä. tekijöitä. Se ' ^ '^
lamaan yhteiskunnalliset päämäärämme määrätyistä"^^^^ l^^l
jöistä ja niiden perusteellisesta tuntemisesta. Sen kauttT^^'^'^^
historiankäsitys on ensikerran näyttänyt historjassä t i e n " "^
välttää vallankumouksellisen todellisuuden jääminä
ihanteiden jälelle, välttää harhakuvitelmia ja pett)Tnyksiä_
kö ne my^öskin todella, riippuu saavutetusta yhteiskunnalli
sei? voimien ja eliiiten kehityksen ja liikkeen lakien y n , J^
rästä. ' '
Tämä ei kuitenkaan merkifse sitä,' että riistettäisiin' j],
den vaikutusvoima yhteiskunnassa, vaan riajotetaan vain nij^
oikeaan määräänsä. Samoin kuin yhteiskunnallinen tieto ei
ole päämääräj vaan voima, tai ase yhleiskunnallisessa olemisen
sa. Ihanne vOi olla.erikoisena aseena luokkataistelun erikoar
teissä. :
Luokkataistelussa- okva köyhälistökään ei voi olla ilman
enempää kuin se voisi olla ilmaisemalla luontaista suu«umusta^
mistä, sortoa ja luokkaherruulta vastaan. Mutta sen yhteydessj
ihanteet eivät välttämätlömäsli' ole. yhteydessä tieteellisen so-;
kanssa, jonka tarkotuksena on. yhteiskunnallisen elimistön \ ^
liikelakeja 'tieleellisesli tutkimalla oppia tuntemaan köyhälistön 1 i i
taistelun;.ja vallankumousliikkeen välttämättömiä pyrkimyksiä i l - l ^ ^
ja päämääriä. • , "
.,... Tieteellisen sosialismin tutkijan ja teoriseeraajaii täytyy myösljj M
olla taistelijan, eikä ihmistä Voi keinotekoisesti jakaa kahteen osaan,
ta toinen.ei olisi missään tekemisissä toisen kanssa. Siten pääjjj'];
merkiksi Marxissa hänen • tieteellisessä tutkimuksessaan joskus j U g
mään siveellisen ihanteen vaikutus. Mutta tavallisesti hän pyriiij
mikäli mahdollista karkottaipaan sen itsesföän.' Sillä pelkästä iijTi'
ta tulee tieteessä virhelähde, kun se pyrkii näyttämään tieteelle sea 4
määriä. Vallankumouksellisen tieteen tehtävänä on aina vain oppiasi
temaan sitä, mikä on välttämätönlä. Se voi kyllä johtua selittbl ^ |
BOX
Kysymjrjcsiä ja vasta­uksia
— Ensimäinen sanomalehti On­tariossa
ilmestyi huhtikuun 18 "päi-,
vänä vuonna 1793. Sen nimi oli
«The Upper Canada Gazette» ja
i)ainettiin sitä Newark, nimisessä
paikassa. Cazette oli viikkolehti.
. . . . * • \ '
— - Canadassa tuotettiin kultaa
vuonna 1922 kaikkiaan 26,500,000
dollarin arvosta kun sen sijaan
edellisen vuoden kultatuotanto nou­si
ainoastaan 19,400,000 dollariin.
Vuonna .1920 nousi 'tämän maan
kultatuotanto 16,500,000 dollariin.
Sanomattakin oh selvää, että nämä
suuhnattömaj; kultamäärät, jotka
työläiset oVat maan uumenista nos­taneet,
ovat kaikki menneet kei­nottelijain
ja suurriistäjäin kassa-holveihin.
— Flavius Josephus oli kuultjisa
juutalainen historioitsija, eli histo­rian
kirjottaja, joka.syntyi vuonna
37 ja kuoTS v. 95. jälkeen Kristuk­sen.
^
— Jaa, etta jos syndikalistit
saisivat aikaan vallahkumouksen,
niin tulisiko syndikalistisessa yhteis­kunnassa
» olemaan ilmatietotoimis­toja?
Katsoen siihMi, että syndika­listit,
sikäli kun heidän selityksis­tään
saa selvää, pitävät välttämät­töminä
ainoastaan sellaisia laitok­sia,
joissa Valiiiistetaari jotakin tuo*
tetta, ja koska kaikki mikä ei pe­rustu
tuotannolliseen .työinaahan,
kuiilUu poliittisten laiitdsten piiriin,
niin. ei syndikalistinen yhteiskunta
näkisi mitään syytä sPllaisten- lai-osten
kuin ilmatietotpimistojen yllä­pitämiseen.
Hmätoimistot eivät ole
minkäänlaisia" tavaroita tuottavia
laitoksia, päinvastoin niiden raken­tamiseen
ja ylläpitämiseen nykyiset
miten pitää olla, mfitla silloin saa se aina esittää vain johlopS?!?
siitä ymmärtämyksestä, minkä se on saavuttanut välttämättömän sr J l'
Sen täytyy sitävastoin kieltäytyä kefksimästä; että jonkin seikan £
juuri niin olla,-ellei se voi osoltaa sitä välttämättömäksi tosiasiajj •
olosuhteiden perustalla. Tässä suhteessa'' vallankumouksellisen it-on
myöskin tutkittava ihanteita ja selitettävä, miten ne on käsii
multa sen ei ole otettava ihanteilla lopullista ratkaisua niiden M
suhteen, joihin olisi !tultava> Tieteellirifen;tieto on ihanteiden '
perustuen kylmiehtpsiolojen maailmaan.
Se seikka, että liiokkataistelu tieteellisen sosialismin kaulia jSa
ihanteiden maailmasta tosiolojen maaperälle, ei silti merkitse luoLkalc
lelun ihanteiden luhistiimista. Sillä sille, mikä tähän asti on.väil
sorrettujen tyjöläisjoukkojen unelmana, jota eivät ole voineet saavut^
sille on nyt tieteellisen sosialismin kautta avautunut tosioloisel
delliset edellytykset, jotka perustuvat hislorialliseh kehityksen ki
lömään kulkuun. / ' ' ;
Näin luokkataistelun tehtävä ei siiinkaan historiallisessa merkityb
sään ole sellaisten olotilojen pdotlamisla, joiden vain pitäisi tulla, joSi
me vaan toivomme ja :tahdoramei vaan olotilojen, joiden täytyy tui^
koska ne välttämättömästi kierläylyvät rfieidän luokkataistelumme voitie
kulkuun.- Eivät kuitenkaan välttämättömiä sellaisessa mielessä, eltii*
kin korkeampi voima ne meille lahjottaisi, vaan välttämätlömiä siiii
mielessä, kuin' on välttämätöntä, että tuotantovälineet lakkaaraatu pj
ranluyäl, että kapitalistit voitonahneudessaan mullistavat koko talooäi
lisen elämän, kuin on välttämätöntä, että palkkatyöläiset pyikivät
emmälle työajalle ja paremmille palkoille,, että he järjestyvät, eltätjö
väenluokka taistelee kapitalistilupkkaa> ja sen laitoksia vastaan, kaino
välttämätöntä, etfä köyhälistö pyrkii valtaaÄ ja kumoamaan luokkala^
ruuden. Sosialismi ja vallankuinous on välttämätön sen vuobi, eC'
luokkataistelu, että köyhälistön Voitto on'välttämätön.
ia olivat
tovereitte:
sista, vaa
iin viti*
Jaattivat
^ a l l e lä
työläisiin
linen tie'
vat todi
rinan 0.
Ja toi
talien a
ösottivat
Ja missä
te OBU
,saaneet
St.."Cat
kaiUjat
hinsa tä
Alfre(
f R.2
hallitukset, sillä yleisen luonteensa
kautta ne ovat joutuneej; hallitus­ten
käsiin,, käyttävät suuria sum­mia.
Sitä paitsi- ilmatietotoimisto-jen
hoitajain selvällä syndikalisti-sella
kannalla pitämiseksi > pitäisi
syndikalistisen yhteiskunnan lakkaa­matta
sijottaa ^eidät määrätyiksi
ajoiksi';teollisuuteen ja kun taas
aivan tuoreen miehen -pistää teol­lisuudesta,
sanottakoon* sooriojal-tas>
ilmatietotorniin, niin sellaisen
illjiatietotoimiston raportit voivat
vain sattumalta pitää yhtä ilmojen
vaihtelujen kanssa. Siis käytän­nöllinen
syndikalistinen elämäkin
jo tekisi ilmatietoasemat tarpeetto­miksi
ja mahdottomiksi*
— Nobelin palkinto on ruotsalai­sen
tiedemiehen Alfred B. Nobelin
perustama. Nobel, oii keksinyt dy­namiitin;
jonka valmistuksella hän
keinotteli suuria omaisuuksia. N.o-bel
kuoli vuonna 1896*" lahjottaen
noin .yhdeksän miljoonaan dollariin
nousevan omaisuutensa erikoiseen
rahastoon, josta tulevalla korolla
sitten jaetaan' viisi vuotuista' pal­kintoa:
yksi parhaimmasta Iteiinian
saavutuksesta, yksi kirjallisuudes­ta,
yksi fysiikan parhaimmasta saa­vutuksesta,
yksi lääketieteen alal­la
ja yksi henkilölle*'jonka katso­taan
teihneen kaiklden suurimman
palveluks«n, kansojen veljestyttämi-s?
n ja ralfean aatteen eteen. Vuo-tuinn
palkinto kultakin alalta on
40,000 dollaria. Palkintojen suh­teen
oh .viime aikoina syntynyt
useissa tapauksissa vakavia erimie­lisyyksiä
palkintojen jaossa tapah­tuneiden
puolueellisuuksien johdos­ta.
Minpä lierätfi "hämmästystä
kaikissa ajatlelevissa piireissä ym­päri
maailnaaa' kun esiinerlnksi pre­sidentti
Wilson heti suursodan jäl­keen
sai Nobelin räuhanpalkrnnon.
Uusia kysymyksiä
• ' . •. ...
' — Nykyään joskus Titanit"
haaksirikpsta' puhuttaessa, kao!
mainittavan höyrylaiva Atlanti(
onnettomuudesta. Milloiri se
tapahtunut?
: —; Kuinka monta eri saarta oJ
Havaijin saariryhmässä?
* — Kuinka monta laklcoa ja työi-sulkua
oli Canadassa vuoden &
ajalla?
~,Koska New Mexico on Inte^
Yhdysvaltoihin?
— K^nka paljon pääomia oii9-
jotettu rauta- ja terästeollisuatee»
Canadassa?
Avoin kysymys
St. CatharinaTirB.' U. Uoitfll'
Toronton tovereitten puoleiU-Miksi
St. Catharinaii 0. f- '
Unitti-.ei'ole ilmottanut mitaan^
jö 'Koskfaen. suhtautumisesta W I
men luokkasotaan vuonna 1918:
Olemme lähettänyt Toronto^
viime joulukuussa St. Catimna^
OBU. ITiiitille tiedon Yr> 1^°=
sen suhtautumisen Suomen la"'^
sotaan y. 1515. Omien puheitte"
mukaan on hän yhtynyt vapaaeS-'^
sestlSuomeh: valkokaartiin ja
jälestä ollut Turun vankileinUa P
nikkieri piiskurina.' Täältä- ulo-- P •
kittua muutti hän St. Cathar-n^
josta annoiimne tiedon St. Gs-^^
nan OBU UnitiUe, vaan kua
CatharJnan OBU Unitti ei »t^
tätä huomioon, niin hommasi^i-
Suomesta Turun Kaupungista_ l^^.
tukseh'jossa ilmoitetaan etta,
Yrjö' Koskihen on täysi' la^^^^n, i
ka myös lähetettiin St ^^J^f L
OBtt Ubaiile.: E m E henkilotr J