1929-12-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No;301~ 301 — 1929 a«sen ^ r j e s t S n naispnhn|J alaisen järjestön nalspuhn^. r tyyU Toivonen tulee saT^ I l»plUots-p!ntarioon • -aan* feqo&älaisia osastojal»^^ aisten osastoja järjestämääiji ja puhetUalsuuksia aikolssa adlamalnittuina pu.;^| i, Que., perjantaina jouiutJ / f nd lauantaina jouluni »ye sunnuntaina ja maa-i jouluk. 29—30 pnä. iis' tiistaina j a keskiv}ikkoiij, I! j a tamihik. 1 pnä. Pöfcupifaö torstaina tam- Hiä. ; lie perjantaina taminik, as lauantaina tammik. ar Toivosen matka tulee kohOistmnaÄi järjestömme ;äy%n ja työläisnaisten toiminhan eOIslämiseen. unme / taveireita ' tekemään a näiden tilaisuuksien on; ksi. '• • ' |«IfedätteMn minun taipumuksen: J kuunnellessani tein ratkaisevAn r^s l-unaan vähemmänkin hullunku- —' raucaisevan paa-j i " puoUusUBuljy itseään' fo>- käydä ya^ya|iBL '«Tiaiiöottekc )ittia minua ikeppiQsestani?" kysyi sitten mieheltään, äitä en tahdo sanoa xnitään.' it vastasi tymieästL "Tiedän-liöpäisy37tesL Mutta miten saa-hiipiä tänne llmoittautiunatta? etko sinä niin fciittu täällä, ett^ bt tulla sisäJlp snbraa päätä kuin löisi." i:Hogwitin kysymyksissä sääteli vihlovaa mustasukkaisuutta, fstäväni Palette sa^ vastata ky-ykseenne," Ru"by sanoi, luoden ettcen julkeasti lempeän katseen. ette punastui, mutta vastasi ffitille ryhölkkp^ti. katsoen hän-r silmiin: ' juby on pitkäaikainen ja par-ystäväni, ja hänellä on oi-tulla luokseni miUoih ja miten haluaa." olette- julkeita — Ja hävyttö- — >• mörähteli Hogwit jpoissa liltaan, ja astuen askeleen lä-läksi Palettea, lisäsi,. irvistellen auiesstl ja puristellen isoja kou-nyrklssä: "Teidän pelinne täy-loppua! Kuuletteko, roisto! Tei-pelinne täytyy loppua | Minä valian käsiini vaimooni näh-oivaUisesta laadusta, joje^ viiöjsil bh pärhailljtän yi-jota voin teUle iuoslteHä. csaä kähdefcäantqista^ ni^r saa halvelmäialUt ja ikoime f lyen^alla. Qlkaa hyvä j f jpis revolverin j ^ tarttuen hfetta Tfeätsklnih vyöiäröl- Itiri hänefe'raivosta karjajsi kkunasfea. i a ^ ' hän vielä ehti hqutaa ä on "Sovin epakäytämiöi; | )s|mennapitf tieräval;' sär- ^ i repivät? vaatteita' ja mii laiil. Voin tarjota ' teille nappeja' afrakaiaiseöta taksi ruplaa pari. kolmi n akkunan kiinni. i ; lutta Paletten tyyneys cl järk- Häh vairi fiytnyiii halveksi-sti, Ruby katseli häntä ihaillen astuen vilkkaasti hänen vlerel- ^n, sanoi Hogwitllle, katseessaan itty kiihko: ["Tyyntykää,, herra Hogwit» — M i - käännän asian nyt toiseen suiin-in. Tle^ättp yarsin hyvin miten ahdöten|;ä on ipidän käsitellä mi-väilj »Ilanne. Miksi siis uhotella liatko nm Raspuilnin luut sekot-aeet järkenhe? —". Iogwit hätkähti. Tuo luujuttu oli ta koht^. Hän perääntyi pari elta, mulkoiUen hätääntyneen ^puilevasti. Katse^uaanj tuqjkion atä puolittain säälivästi, puolit syytfövästi,' mutte hyvin' paät-stl, jatkoi Ruby: af,„ Hogwit! Olen tehnyt nyt ullisesti ^töfcsen, joka merkitetä, että - iakiimiehenl tulee pu-ljttelemaa, n. teitä aviosuhteistam-tökseni - ja tämä" päät^ni^^n muuttematoin. Tuo luujuonenne - §5 on niin sanomattoman inhottava — yhtä inhottava kuin noiden ryssienkin huiputus noilla luilla. Ymmärrätte Itstiln, miten mahdotonta on minun tämän jälkeen enää tulla teidän asuntoonne vaimonanne." ftuby puhui ystävällisellä sävyllä naijtta hänen silmiensä säihke osotti syvää mielenkuohua. Hogwitin i l meet osottivat hirveästi järkytettyä mieltä, mutta oli vaikea päättää mitä hän oikeastaan ajatteli ja miten tunsi. Sen kyllä huomasi, että hän koetti hUlitä mieltänsä. Hän nieleskeli kuin jotain ulos-pyrklvää palaa, rykäsi, ja sitten ta-keltavalla äänellä kysyi: " J a minkä syyn perusteella aiot avioeroa hakea? — Et kai voine esittää syyksi huonoa kohtelua, koska juuri sanoit minun olleen ystävällisen; et myöskään voine syyttää minua aviorikoksesta — vai miten?'" • (Jatket.) Karhukaskuja Canadasta Kirj. ^ÖSSI K Ä A *^ Juna kiidättää laarin rantamalta. Mutta M ä ^ tekee pilkkaa piileskellen vuorien j a lounparelden taa metsineen, paljastaakseen hivelevän kauneuteiisa yhtäkkiä vasta inatkan päämäärässä, "GHf^tdmK sa, minkä se kiertää kuin väläiyvä hopeavyö, valiöiauta sqlken^n. Maiseman melkoinen y^tolkkol-suus matkalla kääntää sUmät päiväin sanomalehtiin, kuiviin sunnuntaileh-tiin. taattuihin porvariHisiin tietysti; miiita ei maassa sanpttävasti Igg* takaan: yhtä ainoata porvarislehteä leviää summilleen yhtä paljon kqiii kaikkia työväeniehtiä yhteensä, ja kuitenkin on maassa ollut jopa monta "työväenhallitusta" ja näUlä takanaan parlamentissa työväeni ja pikkuporvarien enfemmistö. ren nälkälakon . joÖdostri) Ja pakko! ineii' riijakannei Ml^mine, mc pnnaiset • tielori vallassa värjpttävät kumoltsijät? : -5 " • oskövä! kiljutte paniikin fett»!; on häUitsemaan «i^iUjiälii;^ ^^^^-^'^ • • syvyydestä vavisuttaa a. pakkoi 5, faiiifcaJt! e, köyjtiät ^koneiden änetöntä> anyll4n« : t en ja.rajain eJtoäaU^cän np js^lieet, joJUa ön moukarit! Yhtykää siihen! nonlkymttienttihantinen mus! • pakko! Pois kidutus. teitä, te piihälset Ahasveerus. nejB^sejÄo^gyCÄSjtai ongreäsl^-Oscar de n . - leypfft^ctmuusk^ alessa.-"jBE^^ött laxa&-i i deinb^i^t&iein e7>^ leston, . .Alabamasta'' en /ixiUtill^äÄ^ ni^iea'tä^;viliä^ärv ^ la«^:Ä<öi;:-^ |Hogwltln suu aukesi ja hänen Itseensä kävi suorastaan pelästy-feksL • :u . a r ; : " : • , • ("Tarkolts^tko avioeroa?" sai hän in kuluttu?, kysyi^yksi. 'Oikein ymmärretty." jpalette kääntyi sivuttain heihin m nii|kÄ. tarkaslella-ja järjes-poydäilä olevia piirrustus- ja lausväihieitääin. Hän halusi sa- HpgvBltUta Ilostuneet kasvonsa seisoi niykisVheenä. Mutta iby"^ saattoi huomata hänen kas- [»istaan7 ' 6ti^ hänen pelästyksensä coi ftiäipiyÄ fiäpen kaavoilleen )i levitä ivallisejstl, niutta lem? p^ttävästl tyhjäksltdcevä hy- |y, ja hänen Rubyn sUmlln tiukasti mitetty katseensa kävi jupnik-i tukeilevaksi. Ruby ei halun-it odottaa; liänpltä sanoja, vaar rehti i | i ^ jatkamaan, astuen lä- »mmäksi. häntä: •Kuulkaahan! Minua qn kaiken la vaivannut avioliittomme. Tie-ittehäri, että, saitte minut vaimok- M ainoastaan rahoillarme. Tur-laisessa loistavan aseman Iiimos-b l suorastaan möin itseni teille — bn sitäpaitsi lupasitte olla vaatijatta minulta kaikkea naisellisuut-il. — Mutta pian havaitsin, et- ^lväi-.j:ahanne tehneetkään minua meUiseksi,' yalkka kylvittekln sitä iliisti ympärllisinl, sulostuttaak- ^nne elämääni pj-ajneudella, sekä et-lupäuksestanne huolimatta avio-ihteemme slttenklni harikaluuttivat niseläniääni, j<»sa ' aipoastaan Jömasin onneni ehdot olevan. Tus-r kumminkaan olisin voinut ottaa ielä ratkaisevaa askelta erotakseni älstä,'sillä olettehan oUut minulle [jih hyvä — ellei tuota luujuttua psi ttiliut. Vasta tuolla käapls.sa I Jack Slader, Canadan Kalliovuorten nousija opas CasUe Mounta.inista kertoo opastettavllleen seuraavan ehta albertalaisen metsästys jutun.: • ,:Jack oli kerran metsästämässä noin tiihannen jalkaa yläpjjolella metsärajan, kun iso mesikämmen pisti esiin vesakosta ja niin äkkiä/ ettei ollut aikaa ampua. Kuitenkin kerkesi Jock saamaan jaiat allensa ja kilpajuoksun päätyttyä alkoi kiivetä korkeaan mäntyyn, joka yksinäisenä kohosi lähellä timberlainla S.O. metsärajaa. Karhu jäl puun juurelle takajaloilleen katselemaan muristen ja raapien kynsillään petäjää ikäänkuin lausuen sydämellisen kutsun tulla alas hänen lemmekkäille käsivarsilleen. Mutta J'ack vain piti lujasti kiinnj männyhhaafii-kasta, jonkun ajan perältä vällyste-li tohien karhu pitkin mäen syrjää hpidän luokseen. Karhut tervehtivät toisiaan karhumaiselia tavallaan, aivastellen ja kuohoaan mutuutellen Sitten toinen karhu lönkytteli ylös vuorta kadoten näkyvistä, toisen jäädessä Jakkia vahtimaan. Tuokion kiiluttua toinen karhu pal^l Jäkkirparan ihmeeksi, kantaen kahta' majavaa etutassuissaan Hän pll hakenut ammattitaitoiset työmiehet, nakertamaan puun poikki äikä käiiari' ottenutkaari'kuri m^ty heilahti kumoon. Onneksi' puu kaatuessaan heitti Jakin vieressä olevaan virtaan, josta hän voi uida vastakkaiselle rannalle vainoojiaan urvaan. Niin ainakin Jack Slader kertoi minulle Lake Louisella, Ja tottapa lienee, koska oli vielä elossa ja voi tämän kertoa. — Jufitus.v Vain 62 *ntättä" Kuusikymmcntäkaksl miestä kuoli eräässä Oklahoman hiilikalvannossa Suurmaailma ei tule koskaan tietämään heidän nimiään, jotka kyllä olivat painettuina paikallisessa lehdessä. OUhan siinä vain 62 "kättä" paitsi yksi insinööri. Heidän menonsa oli vain mitaton sattuma teollisuudessa. Kuitenkin nämä 62 kuolemaa herättävät sympatiaa hetkeksi yleisössä jä tuntuu kuin miesten, joitten on pakko antautua sellaiseen vaaraan kuin on kaivannossa työskentely pitäisi saada paremi»a palkkaa, elkj turvallisuuslaitteita saisi olla laittamatta, vaikkakin ne maksavat. Silloin kun tämä tunne muuttuu yhteiskunnallisia vääryyksiä ymmärtäväksi tietoisuudeksi, joka kannustaa toimintaan, voidaan vasta odottaa, että oloihin saadaan parannuksia. YÄTOMOLOT NEDVOSTOLIITOSSÄ iuvan WK> että] la Bgmg^v^jÖä^ fin ja Ety aikejidestä ^lägr , Vuosikatisfia on poryariHis-sos-ejn sanqnialehdistö harjoittanut 'itä musiintä tosiolojen vääriste-ä Neuvostoliiton sisäisistä olois-j • Täina -vääristely ei ole rajoit-nut vain' "tatoudelli^ep elämän loja ^o^keyiiri sp^koihin, vaan n se;,fcgsii;täriyt kaiten sen, mistä leensä voidaan jotakin kirjoittaa, 'osin -. ijäillä porvarillis-noskelaisil- ^?itie(JonännpiIla" ei ote ollut urempiaa vaikutusta tietoisempiin öläisipukkpihin nähden. Niille i aririet|;u, se. arvo, mikä niille uuluukiniiV^.o, ei niitaäri. Sensi-laan ^heimpitietoisia ihmisryiimiä • n näillä -''tiedonannoilla", v€defcty_ nonas^r hyVinkin törkeästi nenSs- ~ ' Viimeisimmisla törkeyksistä, on ollut porvarillis-sosdem anomalelidistön palstoillaf' ansaitse täsSa J^jnieessa mainita en- »isesti Neiivptoliiton vanldlaoloja [ u ^ v a t kirjoitukset ^ K^^ näil- ^ kirJM määi^tty inä^^^i^s, pn paikallaan, että a i i n ^ p a i ^ tosiasi^ valaisemme lyty» imialkkiso . j sl^ itfpttälf^ Qe^ Ätt*äiQij?tflö oikeus on Mellet-:., SniaeUa^^ häiKilmäfctömyydelfä olMcn vääristelyllä ovat »rvaEnSlferatisd^ PP' ah olpja^ Vastaan- Aiheena on ol-itt viudääoi^ valkoinen "Snp-kuttajien, ja mitä kaikkia joukossa lieneekin, tosioloja mustaavat 'tie-doriahhot". Kirjoituksissa, joissa porvarillis-sosdem lehdejt ovat se-losteileet esim. k.k. vankilan oloja, on ollut mitä palcsuinta pajun-köyttä. Mitä voidapin esim-^muuta sanoa "tiedonannosta" 45,000 vangin olosta Solovetskissa. Kuka on käynyt tällä saarella, tai muuten tutustunut Solovetskiii vanhan luostarin asemaan, niin hänelle selviää, että 45,000 hengen sijoittaminen k.o. rakenmiksifn on yksinkertaisesti mahdottomuus. Vangit saa latoa päällekkäin -•— • ja tuskin sittenkään saataisi hellä mahtumaan luostarin Icaikkiin rakennuksiin. Mitä ^ l e e sitten vankien huonoon kohtelttan>6vät " t i e donannot" tässäkin iuhteessa yhtä perättömät. Solovetskin vangeilla on vapaudet, joita : porv|urillistön maitten vankiloissa ei kyetä koskaan saamaan. Yleisestihän on nimittäin jo tunnettua, mitenkä e s ^ . Kemin kaupungin (Karjalan Neu vostotasävallan) koko kauppaliike, ravintolat, teetuvat, kasifyö-verstaat^ mitä moninaisemmat l i i - kelääokset, ovat samaisen Solor Vetskin vankdan Vpini^tuien'» vankien hallinnan: alaisina. Splo-vetstiri vankien h^tnnn on' Neuvostovalta luovuttanut koko kaa-pnngin kauppaelinten järjestelyn hoidon. Suurdt kanppa- j a liit Lehdet ,ovat kuivia, kuten sanottu, mutta yhden niistä, suurkapitalistien . lehden smmuntalliltteessä on sentään aika kiintolnen kirjoitus Sen laatija [on n^tlnäskirjailija, prhissl. joka on vieraillut kaukana kantoisänsä kotlpiiolessa Ranskassa Kirjoittaja ihaUee kantaisäänsä, ja hänellä.on siihen kalkki syykin, sillä häncttähäri el klrjpittajf^ piisi lainkaan olemassa, ylelä vättemmän keintaan tavallinen Ihminen. jplöQ olisi hän mikään prinssi vaan kör saisi nimensäkin kirjoittamisessa nähdä niin paljpn vaiväa. että i^r Jplttaisi ristirihnen^ lisäksi sulcn-nlmensäkin. Mutta ^mä' iliailu g) huumaa häntä, sillä kysymyshän on aran puoleinen. Enslmäfsen Benia-dottenhan "valltel" l^uot^ k u r ^ kaaksl hylniai^lnen up^^rl. jpiil^ piti kääntyä vallan toisen henkilön puoleep. Mutta tällalnfn pattnman-omalsuus saakin prinssin vaipumaan syvämietiskelyyn: ElkS ikal-ki^ ia oikeastaan Qle inarsall^a§atiya renssellKäito? Eäkb jokainen ole vapaa n}upkkaaina^ el%inänk6htalp-ään? Kninka pnlfi»p "i^^m-pojasta" tuUut keisari, kun taas keisarista ori tuUut" pälmeri? • olisi siis kummastuttavaa, että ranskalaisesta asiari?.jajan " apulaisapsta tuli Ruotsin Bsirnadpttlen k»?»t?ti?ä; Ja kuiritenkln: asla ön yhtäljpikkl jinartajs^c^ta^^ on ^ u t pa^iläi^lii^^l^^ vereskään joitta clkeittettu^ viha l a adaiisaus olisi voinut kokonaan ottaa heidät valtaansa; Ja nlln^T^vat he alriä'-saaneet uudestaan ryh^rä •'paimeneksi", gltet vpipi»K|raampl ja kaukonäköi-jsem{ 4 vqiiri& öleriujertjuiut heitä ta^ ^^^ssä ialstielussa, ori se nujertanut' heidät kavaluudella — yhta maata lukuunottanoatta. Mutta "pai-taenten" koulu el ole vielä päättjr-ihmeeillnen, sUlä mleslT^n pU njyös vaUankumoiU^llinen, jc^a 1703 kirjoitti haluavanpa' ''palyella " (vf^lläA-kumoukseUlsta) tasavaJ^, jok^ hänen hyväksyrj^sä ,it»ÄllltusmuQ^ to!"--. ' - • • '-.r Tällaista on prinssin s^änjlctisr Sely. Se kuulostaa plke^tJa^ lijTväl-tä. -Vahinko vain, ettär 1*5^^»™^ ori rensseiisspn — ei mareaJkkä- ?aan -kerjälälssauva; että "paimenpojista" on tietysti prettömäii harvoin tullut ruÄttnalt^ inutta kyllä onnenonkijoista; juUä- ja sälaveh-kelUjölstä, valapatoista, «äUfrilstä» iistä, miehistä, joiUa: häiden-iavu-jent lisäksi, jotka ovat tyypiUlstä sdustamallperi luokalle, ön' ollut suu-" rempi aim(W hälkäll^^ ehkäpä n»yös mieskohtaista rphkewt-ta kuin omistavalla ympäristöllään. Jo se seikka, että enslpiälnen Bier-nadotte oli alkuun vällankimpus-maan kenraaleja ja että hän hyväksyi "tasavaltalaisen haiuitusmuödph" osoittaa, että mikään . varsinainen hyve el tehnyt hänestä monarkkia ja työtätekevän karisan raslttajaa PahnenpojdjUa" ei olisi tällaista kunhikaaksltulemisedellytystä mikäli hän olisi yhtä tyypHUnen omain luokkansa edustaja kuiri ne, jotka eri afkoina ovat keinotellet itsensä riifitoyhtelskunnan johtoon. Vapaa tahto on vain sUlä, joka M i » kourassa lai|snu oman <ja lixokkansa) tahtonsa laiksi ja kykenee kalvall a katkomaan kalÄT päät. jotka eivät kmnarra tälle tahdoUe. Pai-menpilU' el kelp^. tällfiis?tt vapauden kuuluttamiseen. Mutta "paimenet"- ovat toki käyneet Jiyvää kour lua. Ja monesti heittäneet paimensauvansa ja' i a k t u ^ keihäisitn ja diaariin varoiksi mutta el tehdäkseen nyt... . NUn, puhualisemme Gripsholmas-ta, Bo Juhanin-pojan kuuluisasta rosvplqolasta, josta sittemmin tuli kustää Vaasan linria. niin on täällä n j ^ l s f n parisentuhatta ruhtinasten ja ylhäisten kuvaa, mutta yksikään näistä ei ofle oUut "paimen". Ei siis voida puhua edes yhdestä vaivaisesta prosentista. Mutta sen sijaan on tääU^ kokonainen armeija sellaisia jotka ovat verisesti lyöneet jokaisen paimenen", joka on yrittänyt niuutta paimensauvansa — marsalk-kasäuvaksi! Kaffikihan nc olivat "paimenia" airialtin tarkoitukseltaan — työtätekevän kansan edustajia; smoolantllainen Dacke, "taalajunk-karl". Engelbret Engelbreqtinpoika Ei:lk Puke. jotka muinaisina aiko-na, 13-^. 14-, 15-sateluvullla nousivat sanomatonta sortoa ja vääryyttä va§^an> jotka ollvat kimnokkalta urheita ja Itseuhraavla miehiä, mutta jotka «ala- ja julklmiirhattun vaikka heillä selvästi oli riiarsalkka-cauva rensselissään, ja heidän tilalleen astui esim. sellainen roiston-tyyppi kuin Kaarle Knuuttnpoika. Pysähdyn Gripsholmän linnassa eritoten hänen velstokuvansa eteen. Ituvari muokkaaja Pli muudan kuuluisa slllpiiien taiteilija, joka sekä kykeni työiränsä että tunsi kuvattavansa. Ja miiä hänen kuvansa esittää: juuri sellaista isurkeata nork-köa, josta Kaarle Knuutinpojan "py-h| it" piirteet puftuvat. Mutta sen e^^ulnen krprilkPltslja, joka sai palk-luiriea itseltään knuuUnpojalta taik-yalkka valti^?l1i eliVJft^ «rflROeet E^bcektJn ^ valtiofp^tajaliä Ja kehu-oneustot Kemissä, kaupungin uenoiri, aistikkain raviritolal, kaik- 'd ne ovat Solovetskin vankien vä- 'ifctomän johdon alaisina- Vangeissa kokoonpantu ensiluokkainen orkesteri ravintolassa, pitää huolta rtipliayi^raiden musikaalisen pi|0- 'en tjrydj^tämlsestä. Entiset pros- 'itrueeratut naiset, jötkä Leriingfa-l i n , * Moskovan j.n.e. biäailbi möivät ruumistaan, ovat Neuvpstptvalr lap toimesta k^rkoitefciitt ^plpvets-kiin j a työskentelevät; he nyt tar-iöilijoina, kauppa-apurina j.n.e-vankien oriiissa liikelaitoksissa. Vain yön' ajalcsi on näitten yan-iden poistuttava Sölovetrfcin laos-t^ isaarelle, jojta on jyhyeri matkan päässä Kemin kaupun^sta. Afmiulla kun liike- j a muu elämä virkoaa, pataavg^ "vangnit" työpaikoillensa kaupunkiin. Koko päivän jie ovat täysin väpaa^^^ elJ-äoliaj että eivät pÖMtn kaapun-g i s t i Vartijoita e l ' s i i n a mielessä ölevkuin (kapitalistisissa vankiloissa. ^ On olemassa, "vankien omasta keskuridesita yälittuja ffyärtijöita^', joille vangit ovat lovanncet yhteisen sopimuksen pcnisteella sen, että eivät karkaa, eivätkä riko muuten annettuja varikimääräyk-siä.: Koko vänkien cKmä on py-ri^ y yanki&^ Itsönaiseri imn^aän-^ avuUa. Se osa Solqvetj^n/yanidsiii^ ,vän-ge »ta; joäai e i ' ole' voita sijoittaa Kemin kaupungin kauppa- j a liike-eläniän palvelukseen,, on tnjoitetfca erilaisun iyjöikomennask^ jotr ka atriakin oli rilppuvalsuussuhtels-ea tähän, sanoo, että tämän ulkomuoto heijasti sekä riileliuutta että ^ärieutta f Tuollainen alhainen kar.- junaama, se se mukai heijastaa kauneutta, karju on juuri olkea sana. Miitte mltä^Mnen kronikoltsl-jaansa tulee, antaa hän tässä ^kä muissa kohdin oivan kuvan itses-tääh kalkkien aikain omistäväiri' ^oirikoitsljana, — i^storlankirjoltta-, jana- Ei asiaa.niin i^ustfvä,, eUeiyät Jie fillfti4 sitä, .val}£eak4, eifä. mitään taas nilri; valkoisj^^ et}«iyät he fc-; kisi sitä n»ust4^:§l, vieläpä nijri mysr taksi, «ttel. valkoista .vuosisatojen k i i - ii|ttua voida saada lainkaan esUie mikäli sellaista^ sattumalta yritijt-. Visiirikään- Nlhi, no: kronikoltsija saattaa joskus puhua tottakin, m l - 1 ^ tämä el loukkaa; hänen ft?r-ransa etua taikka mikäli tämä e) kronikkaa alettaessa ole vielä astunut ' näyttämöllekään. - Niinpä tä-niäkiri ,j^onlkoitslia puhuessaan {Caai-le knuutinpojan uhrista. Eri-geibJtÖJlstä: "kurjat Taalqjinmaan talonpojat! HeldäCj' voutirisa piinasivat heitä kovin. öttlVät heiltä kai-' ken veroina j?, antoivat heidän roikkua savussa. Hän valjasti heidän naisensa juhdiksi heinäkuormien eteen, jplloln sattui, että he -joutuivat lapsivuoteelle ja "synnyttivät keskosia." Tällöin kääntyivät he EngelbrekUn puoleen, ja Engelbrekt nostatti koko maan ialoripojat, saaden avukseen myös KorehÖIman herran, Eerik Puken, ja he löivät voudit jä karkoiUivat kuninkaan, Ocalkkl vierasmaalaisia* Kaiken tämän kertoo kronikoltsi ja erittäin ylistelevässä sävyssä, samalla kun saadaan tietää, että molemmat kapinapäälllköt olivat lilan peh-meänahkalsla, luottivat kotimaisiin herroihin ja asettivat näitä tärkeisiin toimiin jne. Mutta heti kohta kurt näyttämölle astuu norkko, kaiärle kriuutinpoika, joka pysty-kärsällään alkaa tonkia itselleen valtaistuinta, saavuttaenkln sen lopuk-rt, muuttuu kronikoltsljan äänensävy. Nyt on Knuutinpoika sankan Ja Engelbbret pa Puke vehkeilijöitä, vain SO-miehlneri aiteU^^ölä Kaarlo Knuutirijpp^ kimlnJtaateL Ja nyt on Knuutinpoika "kaunis ja mlettekä^" v a U ^ hän salataurfaaut-taa_ EtigelVr^iktiri ja aiiläa mur-haäjalle turvakirjan sekä teilauttaa Puken, vaikka tämä oU kaikkein loistavin kansanliikkeen pääihkOistä Engelbrektln kuoltua, kansanliikkeen, jonka mukana oU aluksi Kaarle KnuuUnpoikakln j a jpnka avidla hänen surkea hahmonsa i^äsi idnnalle. Toden totta: tästä ori paimenidylli kaukana vaikka sen piti tässä tapauksessa oh n i in ift»ie;Uä.- Mutta Knuutinpojan puolesta voidaan kuitenkin sanoa, e ^ l M n pie suitakaan mikään j^csbiäinen Umlö, moni hänen Iäisensä norkko on vuosisatojen kuluessa hanuri jälkeensä rioudiatta-nut hänen periaatteitaan, eiyälkä nykyisetkään valla^saplljat poikkea millään tavalla hänen prinsiipeistään: kaikki ovat valtnilta mykistämään työtätekevän kansan j a tekemään selvän sen esitaistelijoista. Knuutinpoika poltti talonpoikia rovioilla, mntta uhrien piina el ollut yhtään sunrempl kuin lukemattomaln esltalstelijcUn mel dän pälvtaämme .— 500 "edlstymi sen" vuoden kuluttua! Ja toiselta puolen ravisti vastaava kansanliike armon vuosina 1918—19 esim. Saksassa hihastaan kokonaisen parven norkkoja, jotka teeskentellvät "pai mente". mutta liikkeen alkuunpanijat - j a esitaistelijat murhattiin niinikään. - (Jatket.) . M * . Onko sillä mitään eroa? Vanhoillisuudestaan tunnettu englantilainen oikeuslaitos kieltäytyy tunnustamasta Neuvostoliitossa solmittuja avloiuttpjai lÄteviksi, koska siellä pääsee aVloilittoori ja avipsta eroon Ilman serömonloltä. Ne toimitukset ovat yht^ ykslnk$t1a^la> kuten muuaan' amerlkalairieri saiioo kuin on tulitikkulaatikon osto. Merkillistä tässä tulkinnassa pn se, ettei ole kunltu anfll. tripriiarin iiylkivän amerikalalsla avioliittoja, vaikka niiden solmiminen tapahtuu yhtä nopeasti, eikä erokaan ole sen vaikeampi, .p^it^l että täytyy hiukan valehdella ja maksaa väliin e-nemman ,Tkuln, naidessa. . • ! • HENGITYKSESTÄ New-gersey3sä ,pn eräs Icoulun-opettftja ,neltl Margaret Mcjntyre joka ;henglttä# vairi 5 kertaa minuutissa ja|: tiedemiehet kutsuvat häntä fysiologiseksi ilmeeksi. Hän kyllä jtienglttää syvään, ottaen kerralla sisäänsä kolme palntla ilriiaa, kun tavallinen henpittäjä ottaa vain yhden. MPritäkO kertaia miinuuiissä, sinä, hengität;. Keskimäärä on ai kuteliW jsi^ia kertaa. Me ' tävalll^stl hengitämme sl-sääriinie lllari vähän happea (oxy-gen). Ruiimliri' harjotus ori tarpeellinen,' sillä siten olemme pakotettuja hengittämään tiheämmin ja syvempään. LEON TBOTSKYLTA ka läheisessä ympäristössä suorittavattyövelvollisuuttaan me^sä-, tiö- j.n.e. tehtävissä. Suurin ran-listus, mikä näitten vankien osalle tulee, rajoittuu pääasiassa siihen, että eivät määräaikaan mennessä saa poistua karkoitus-alueelta/ Sorovetskin vankisiirtolan ihnasr to- j a maantieteelliset olotiosal taan myöskininuistuttavat vangeille langaistukseste, joka heidän osalleen on i u l l u t neuvostoybteis- Icuntavastaisesta rikollisesta >toj-minnasta. .-• Selvää on, että vaikka täkäläisille porvariilis-sosdem •sanomalehdille antaisi kuinka tosiasioilla vakuutetun selostuksen Neuvostoliiton vankila-oloista, ei se niihin, mitään vaikuta. Kaikesta huolimatta on sanoittava, että niitä vapauksia, mitkä ifeuvostoliittö on antannt esim. poliittisille vangeille, ei missään kapitalistisen maan vankilassa ole oleriiasEa. Se, mitä edeHä ori aanottn Solovetskin vanltilavapauk-sistai on pientä; Sen rinnalla, mitä riiuissa heuvostovankiloissä on tarjolla. - Useammissa- vankilohffla annetaan vangeille vapaita, elokuva-riäytäntojä säarinöllisesti viikottain. Vac&iloissa on lukutavat, fadiöi-neeri ja muine - kulttuurivälinei-neen. ^ Vangeäle ori tarjottu tilai-srins kehite omaa fculttounllista tietoisuuttaan.- Syvän vankilafcat: vatuksen avulla on Neuvostoliitto näyttänyt koko maailmalle^ mitpn-on myöskin T ^ k a n hal}ltus kieltänyt asumisoikeuden. Tämä oli kolmastoista riiaa, joka oh kieltäytynyt Trotskya vastaanpt^ajjnasta- Kuten tiedetään on Tarislcassa nykyisin sosialidemokraattinen hallltiifs. Kleltäy-jien joukossa ori ittydäjiin MacDo-naldin hallitu? Suur-i^^tanriiassa. Troteky .pnkin ruvennut kotejitu-maan Turkissa. H^ri pn nytteiririiln mennyt Konstanitlrioi>pllsto Prinkl-^ pon saamelle, jossa hän pääasiassa viettää alkajansa kalastamalla.-' mmmk Tl (:AKAOAN KommNistiPi>OLUEEN sinm^' aiN OSOTE • • •- ICommaiuMipuoIuceUe UbeleuiTi klrlenOilo pa «kkictUra alUoUxalU ««oticillt: Ilf.; Ttm POCIF. KOOQ IS. 1631^ Oiiutii St.. Töroato'S. pai.- ' l.. W. I. V. of CANADAN. PohjiU-ÖnUiToii ' «laekomimUe tuleva' kirieeavji^to, yiinä maat lihtlrkKt «MoteiUva: K. Salo. Box SI9. So. PorcnpiiBe,'Oat. BEA\Xa LAKEti *. otatloa kokoukaet joka kvon in»i aunnocut. kel)a~ l , piirälli ouitpn'taloUa. Ouitcn oaote: Box.S7, WonhiiistoD. Oo^. — VoimUtelaKuta Jehua oiote OD aama. CAN-iDAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. klUti. ' tetun. (ihlcerin otota on: Joba WiTt«^ -957 , Broadtiev Ave.. Toronto. Oat.. CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR. ' HEILULIITTO. Liitlotoimikunnan' kMlpaikka on.Sudburr. Ont. Liiton aih(rcr( on P. Rii»; hoocn, OS. Box 69, Sndburr, Ont. COB.\LTIN a. a. oiaslon osoto on: Box 610. Cobalt, .Ont.^ J. CREICHTON MINF-N OSASTON kokpulim ovat Jnka kuukauden toinen aunnuntai, kejlo 2 ip. Kirjrvaihto.03ote on: S. S. OuitoVBox 93, Creishton Mine, Ool. " S. J. COLEMANIN ouilon kokoukset pidetään ioka loinen ja viimeinen aunnuntai kello 1 ip. Kirjeenrallilo-oaote: S. J . Oiaito. BoK 51, Coleman, Alta. S. J. FINLANDIN au*tun k o k o i i k K C I pidetään joka eenalmäinen aunnnnlai k o u s H , kello'-II päivillä. Osole: EinUnd, via B*rwick, Ont. S. J. FORT WILLIAMIN oaaMon lyökokoukiel oval jitkaiieh kuun enainiliinen ja kolmaa 'aunnuntai keUo 8 Ulalla. Johtokunnan kokook«el eilclliKcni liiitaina. omalla bunpeuttolta 211 . RobcM.uu Sl., .Fort WiIHam. Ont. CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN KUMMOLAN ourlon trSkokoukaet pidetään keW*n kiiuua, viimeinen aunnnntai. kello 1 j.p.^». Oiote: Box 2?, ShauMvon. Saik.. Can. S. J. NIPICON oiaston tyiikokoukaet pidcläiin joka kuno 2:n ja «:. aunnuntai.' Kirjoraibto-oiole on: S. J. 0»a«lo. J . Nevala, Box 31, Nipifon. Ont. 5. J . LAKE COTEAU n u . i u n No. 41 ( l o k o u k t e l pldelaifn osailon l i a i i l i l l n joka kuun toinen aunnuntai kello I päivällä, rotliu^ole: Box 87 DanbUnc, Saik. S. J . LAPVSMtTIIIN oiasKm kokoultct pidetään joka kaun neljää - aunnuciai, alkaen kelt^'? illalta. Kirj«vaihto-oaole: • Bux 1S3. Ladvaoillh, B. C. S. J . LONG LAKEN oulton kirjcenvaiblooiote: Victor Hänninen^ Rheanit, via Sudbuty, Oiit. Kökoukiet on Jokainen lateo tunnuiitäi kuuMa kello 1 lp. tUMBER WORKEItS INDUSTRIAL UNION OF CANADAN Itäinen pijrl. kirjev«ibto-o«ot|> on Air. IlaulamakI, 22S 'Secörd St:, Port Aitbur Ont. RahaUhelTkiet on tthtSivi ylliiolfvalla oiotteella.' S. I. KIRKLAND LAKEN ouiton oaota on: Box 240. Kitkland Liike. Ont. S. J . I.EVACKIN ouiton No. 33 k o k o u ^ e l pt. deliiiia joka kuuk«ui|eä loiqen auaountAi SUt-teerin oiote: Box 4l. I-eMck. Ont. S. J. NpLALUN autton kokoukaet on ]okat«ea' ' kuukduden 2:uen inniiautal kello 2 ip. Kirja. Tilbto:oaöte: Frank Nurmi. Nobiln( PJi.U., Ont. •• • jMdetiäf, ; < n ^ hime^atol^vlMS NotR tmuy ar tBi»»i»iiua;-.'i^tainraVMt^ niBiiu : piiIxS(>a ' tollo 2 iiJMl^am. **«liUMMl!teVv~S."-J. Uaiiti«^-:OMita; •!«$ .S. |. POÄT AaTliURlN ÖSAST(^ itdkoakaet joka kaika«ii*a' «a'xtWn«« qpääptalf iiib^ •• kiinnyn ko^oakict Joka koobuidra tolaea. jc| vllmaliieo" miaxuiafaU.' nS^Iittlaetjrys Irakoilbei foka toiaer ktalMikkq» eal«Jiti><!tti koktivrtin joka eaadatia^a: U. koisaa' tU^»} kankfndem. Kaikkieq^okotfitea a lU W teUer« iiläHi: Kif. leatMihtoJMota^Sn Siy $tn P<)h?AfthoT. Oat, ^ J. PÖrrSV^LLBV ouito No. 14.' Porcnplae; 'Oat. ' *• ' ' - TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTT^VItLEN OSASTON kokookact pideUäir Jukat kuaata; oittmKlnen.Ja koMu keskiviikko. Tyi kokoukaet' ölleh «naimSmen ' keakiiritkko kello I: piiiyälli ja = objebnakokoukaet , joka kolmai kMkivItU» klo *4« Ulalla.? -Oaotat Ci =Taj mUoH ^o«na|<(lp<;B OaatM, P()(«upi^e,- Oal S. J. ROSE CROVEN oaaaloa kokoukset plda-täjX foka kafilu|tfdEn toi|i«'i);.ji;Baitatai'kelfo I l.p.p. t^irjcseoTäilito-oaaleb' T . ' KokkoaeOi Rd»» Gtove,'P.O>OtitiwI» ' . :- ,.h S. J. SAULT STE. M.iRlEN OSASTON NO. . työkoVonkiei pileläliB'"^öla köAälnr •naaaaiitai Mt^eii. lello e ^(.p.^. ooulla bkaVfl^. Ototta 126 Thoinpaoi; Sf., Sfutf Siä. 4tarie.- Ont; S. J . SOUTH PORCUPINEN otaatoa trjaokoiik eet pidetään Joka ^aukaiiden koläiaBteaa. wk aunuina; l^«Ilo 2 ip OäotiT: Bda-S28. SOINTUUN OSASio (Cätia<bn Suomahlaen JarJealKa Oaaalo SS)' kokoatayal omalla--bulU iaan jpk^ kuukauden «naimaiaeaii paanttBtaiaa .kello IpäiviilU.- Oaotei<.Söttt&, B. SUDgURYN ÖSASTPN NP. ^6 klrjeeaV^ih otbie on; S. Paäato, Saa 2(S. Sädbarr,, 0 '^ibto Oat S. J. TIMMINSIN oafatoa koVoukMt ptdotaaa joka loioeo ' auonuplaV Ofiuibii > Idtjevätiitb. flaöte: S.' Oaatto.iV Box lOMi Timmliia. Oat. PaikUkuhnalU' o « . «dlatrisiat^ ilirjeatärtrmtaco kaivanto.''lai'meläStTolältträ' S. I. TORONTON ouaton tröko|oukMt pidetään ' 'Tarooion-Suomalaiaen' -Seutaa ^tiÖD«'utloIta,''95T • B r ^ 4 v l ^ Av«.^''löl(ilten kiiiikaud««<«äaläiälrieB ia koliuf fanna(iUl.|ltar^'alUin<^ |(<lto .aoo. 0|i{e1ma.' ja >eakUateTukokouWt' pUe^ k'4i|eB' kuifkautteir^iätadt 'iJB'^neljää «uanbnlal iltVialUen: kello 8X10. "Oaotci K. S.:Oaatta, 957 Briad*lBW Avo. - T . >ic()tt1(a^| B. C. lonMtti qni Olia S. 'WANt}PIN oiatton kuukaustkokonktet pide täap. Jpk)i knuki^tl^At 3)«• aqä)iui;tfi- < HJö 2 J.p.p. Pp4t>9»olaj <}uarli, Ont. - • ' • i . ' . .|. • '>-<'it- f-: . S. J . VAN^pUVERIN OSASTPN NP. 55 k«k on jolialaen l^uukanjen" tölaena" Tteaklvllkki kello 7.30 iUflU Clinton haalllU. 2605 PendCi Strfct Eaaf • • y.. i ja U.rSEURA JVUYN oaotei Box 240, KirltUpd Ulfk, Onl. AMEBlicÄN WORKERSPU0Lud:N ^ S Tolmiatoo, Suomalalalea TyövKeoybdUljraten Kofkukaen ja N^rltänlSUItoa oaotteet orat: flÄIah Federation;-3» :'E«at,;12$th Sr- Ne*» l ^ f e N. 1f, Kaikki; kirjeentklhto ]• raha ^ J ^ ^ k m ^ | n ^ ^ S « ^^ VÄLITTÄÄ VAPAUDEN KONTTPjBI . ABiamiestcmnio el tarvitse öltoialanilehlS to5väen lehdille vaan voivat meldiri asiamiesvaltririksilfö^iriP«i-taa^ tUankaia kaikll o allapld^lle työväen lölidlllo jo lUliotttÄ kont-toriimme ^a^un apma^sa jnu^ / • --'^ Viiiuimae tllkiiMia iiann^H* lyovifalfb^|||f| : S5g ^ S f f i R ^ v Ä Ä * ? ? ? » * ^ ^ ff Mm THE YOtJNQ W0EKS3B, Tprorifo, ™ , THE YOUNG COMBADB, Ty6yäenWoftreeB lÄ8t6i>Mtr, CM- - ^,.J^P^^9' TildOBl^ta vuosikerrafta ^ft THE CANADIAN ^ABOB. MONTHLYi ktMkäti«jä!k|iU<fi Tö- ^ - rpnto, Ont., . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28; l W01\1AN WOKJKEB, naisten JchtI, ilmeStyy^TörÄlöte 3* I l T M . v ^ l t Y ^ « ' 3 kertaa yiUtossa; vifo^L TffiDÖNANTAJA, Hcl«lnklv nälvÄtI, vnÖM^t: FrTÄVf E N mnp. '?'#iPDöre, a k. itfut6?w; i u^t.nM uus ILM, vli^ofaineri ^Sväenpuöl^öe» lehti;^ilm»»S/^ew * ' ^ NY TID; Typvpenpuplueen Taplwl#in«n Iehö,/Um68tyy^^^^^^^C^^^ TYÖVÄEN UBHBmxmGETI, Helsinki. Tilaiufiiiicit vtföiäit. $2.00, puoli vuotta '"'• ' ' • ^^^^ NORRSKBNSPLAMMAN, ruötsatoliien lehti, Lulea; Buötsi> irvnv Yi^ i^M^t pupli vut>tta ^ ITÄ HJeAls iXnkÄiN. SIT,i la2u Äkheirnttaaa .k. .ui .u.k. .a..u ^esgjk örtöstj^ 6.00 2J0 6,00 •m kasvatuksen avu]|a saadaan kunnollisia ihmisiä. Täma^^ kasvatus eroaa' kyllä suuresti Tammisaaren "kasvatusraetpöd^ista*', jotl^ nojatituyat ^ykänsä y l i eiän^pseön, porvarilliseen kasvatusmetodilc-kaan.: Kun porvatillisrsosdem sanomalehdistö on 8uuyaahdo88?i viime päivinä kirjpttcliut: i^okpttomia sepustuksia Neuvostoliiton ' vankiloista; on sen päätarkoituksena ollut johtaa joukkojen mielipiteet pois siitä kohtelusta:, minkä: alaiseksi .tämän maan pprvari|Ii^t vallanpitäjät ovat saattaneet vankilaan teljetyt luolkkavastustajansa. Uutta iarkoitus ei onntetn. Valkoisen Suomen vankilaöfoV öviät silcsi tunnettii - — e t väin omassa maassa, vaan onaan rajojen uiko puolellakin, että "viBaÄella?' ci nii tä voida pahnaa. Tovereideh näi-kätaifrtclu vankityrmissp, on konkreettisin öfEoltus, mihinkä täinin "demokraattisen" max^ vtaiklA^ olot. ,JöHtas^^li^ Suuri heiidcöaden ja syyllisyyden ospltu» on se; k ah Sployetskist^ karanneiden Utfmiia' Iittien perättömillä, >'tiedönaiinö;I. la" yritetään jöuk^i^i; öiielipitcitä fajliihaaii T y ö ^ ^ k ^ «i joaiU^jB^^ peittämään. Sö ttttee a l k a t ^n ^ntistä^n vqimakTsgaj^jnfi;^ ^ f l ' "^ lun ^ l i i t U s t e b vdnkim 6^ puolet' ja 'Seidan 'ÖlösuKl^iiteni^ tunnetuksi iekeonisetei, — Neuvost o l i i t oa vankiliastAtvapautunat. - 1.50 ryöLÄisNÄi§TEN"u^^^ sa. Vuosikerran hinta $1.78, puolivnosUtertaa «X.i.r..:.. 1.00 NAISTYÖLÄINEN, Hateinki: Ket^ kuussa;''iViioslk. M.76 NOUSEVA VqiMA.^yöv. urheflup3kain letti, H e W ^ , l vic. 1.28 S S V Ä ^ N N Ä Y T T ^ ^ ^ 2.00 PUNAINEN KA^AI/A, Pijtrozovodsk, Kupsia; ? >er»aa vi|- . Ji°^^',^^^f^^^^^ ^Wta $9.00. puolivnoBik. .................... 4.80 VAPAUS, Laningra^r 3 ^ertaaviik t vk. $6.Qp 3^ vk. $.fB S S X S K E S ? ^ Oulu; viibsik. 3.<!5 "HgAxiiPPU, Helsinki, vuosik. .........;..,.........,...,.*..•,.>„, 2.00 TYöI«ES, päivälehti,, Suparior, Wis., 1 Vk. $6.00, 1^ vk. $.is TOVERI, palvätehti, Astö^, Ore., .... ...1 vk. $6.00,^% ». 5.28 f vk. $7,00 3.78 ETEENPÄIIf, pafyälcliti,^ ^orcest^r, Masir., puoli vuosikertaa ' V-iJ;:..-.Irc.' PUNIKKI, pjlalebti,: Supcrior, Wis., 1 vk. $1:78,' U 1.05 T0VE8ITAB, näistehlcftti, Astoria, Ore., 1 vk.'$2.00, l/^ v. I:l8 läi^^Y^LgJiHmr Atthnn Öiifc yk^lty^snumöröt IS seiittfS, vk. 75c., vk. '...^..,.;.;:';v. I.SO '•qOMMUpÖ^T INTEBNATIÖNAX';', Kominternin englanninklali-tic^ ä VJrallineii lehti; ilmest:^ kuukaäsij^faif, Vk. |i:i{0 ' • »noll VBPsikiMtaa ......... 1.28 T Y Ö ^ I S - JÄ T A I Ä N P O I ^ kerran It^okaudesiKa, 1 ypösik. .,.,....,,...>..,..;....„..»U^.WM................ <2.|^ Ylläolevista lehdistä myönnetään «siamiaalbe palkkiota vissin jtaksaii m u k ^ n . VAPAUS, Fuhelih: T r i^ •0 ^^»"Jilst Lim| Vaatetavara!; tyb ?is^'j»yji juy^^r ja'«jpkatayi IST Box 12^^ m Jotka ticduttö olevännö nteillö- , ", 'j launto ' ja rUokaV»fa|ia;' v h u ö Ä . iuutma viem.' ÄlFs^StttaJitö^: ? K; BuörlttaiBitte; vdk8hn^^H=h#J^Är^^^^^'^^^^^ • Olfira- ja t^^; Kaikkoa alaan kuuluvaa itydtä.. suoritetaan kohtuuUMf«Ia^;iirB*S|^^^!M • • • m;#it* II SAMASSA TAtOSSÄ !asta" jaJ V|»etajpäätä'Reg^^ Suosli^cfco palvplusta. Sudbury vAtÄmmiäm 96I--963 St. Anfpln» yS MÖBtreal, Qnov NISULA J» ff^i^pj^, otnls SUOMALAINEN KIUASSAUNA. "••"lii 176 Spuli Auki 1 nnaannttaaii jjaa keskiviikko ja "miAHIHe - i v; kaikkina muina päivinä, v ^ - - M] m Stdettuja ja avonaisia ^toja saatavana. l^eUn 121 .•^•'•i^iSlI,,, K A I K E N L A I S T A T U O E E T T Ä; • LIHAA J A U H O J A Nopea Hearst, •0iMMW^SB!^ " • • • ' • • " • ' • • - Yöllä ja pfiiraiai IVaftM- Vadtäm, Sadbiirjr Suosittelen Lämpiinift ja siistiä liiioneii^ MRS. KOSKINEN; 47 Sniliran St^ Toronto 2^ Onti M. Petinanen 316 Queen JJt. Vf., Jor^i^^^ Ö^. Ottaa--vaataäJi^:-iaa^^ feanlttvaa ,i ty9!^< «til^kse^sökS ieettäjän.iMfl^^ kokemus, joten työ taataan. Kysykää hintoja. ; - ;r
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 26, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-12-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus291226 |
Description
Title | 1929-12-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
No;301~ 301 — 1929
a«sen ^ r j e s t S n naispnhn|J
alaisen järjestön nalspuhn^.
r tyyU Toivonen tulee saT^
I l»plUots-p!ntarioon •
-aan* feqo&älaisia osastojal»^^
aisten osastoja järjestämääiji
ja puhetUalsuuksia
aikolssa adlamalnittuina pu.;^|
i, Que., perjantaina jouiutJ / f
nd lauantaina jouluni
»ye sunnuntaina ja maa-i
jouluk. 29—30 pnä.
iis' tiistaina j a keskiv}ikkoiij,
I! j a tamihik. 1 pnä.
Pöfcupifaö torstaina tam-
Hiä. ;
lie perjantaina taminik,
as lauantaina tammik.
ar Toivosen matka tulee
kohOistmnaÄi järjestömme
;äy%n ja työläisnaisten
toiminhan eOIslämiseen.
unme / taveireita ' tekemään
a näiden tilaisuuksien on;
ksi. '• • '
|«IfedätteMn minun taipumuksen: J kuunnellessani tein ratkaisevAn r^s
l-unaan vähemmänkin hullunku- —' raucaisevan paa-j
i " puoUusUBuljy itseään' fo>-
käydä ya^ya|iBL '«Tiaiiöottekc
)ittia minua ikeppiQsestani?" kysyi
sitten mieheltään,
äitä en tahdo sanoa xnitään.'
it vastasi tymieästL "Tiedän-liöpäisy37tesL
Mutta miten saa-hiipiä
tänne llmoittautiunatta?
etko sinä niin fciittu täällä, ett^
bt tulla sisäJlp snbraa päätä kuin
löisi."
i:Hogwitin kysymyksissä sääteli
vihlovaa mustasukkaisuutta,
fstäväni Palette sa^ vastata ky-ykseenne,"
Ru"by sanoi, luoden
ettcen julkeasti lempeän katseen.
ette punastui, mutta vastasi
ffitille ryhölkkp^ti. katsoen hän-r
silmiin: '
juby on pitkäaikainen ja par-ystäväni,
ja hänellä on oi-tulla
luokseni miUoih ja miten
haluaa."
olette- julkeita — Ja hävyttö-
— >• mörähteli Hogwit jpoissa
liltaan, ja astuen askeleen lä-läksi
Palettea, lisäsi,. irvistellen
auiesstl ja puristellen isoja kou-nyrklssä:
"Teidän pelinne täy-loppua!
Kuuletteko, roisto! Tei-pelinne
täytyy loppua | Minä
valian käsiini vaimooni näh-oivaUisesta
laadusta, joje^
viiöjsil bh pärhailljtän yi-jota
voin teUle iuoslteHä.
csaä kähdefcäantqista^ ni^r
saa halvelmäialUt ja ikoime
f lyen^alla. Qlkaa hyvä j f
jpis revolverin j ^ tarttuen
hfetta Tfeätsklnih vyöiäröl-
Itiri hänefe'raivosta karjajsi
kkunasfea.
i a ^ ' hän vielä ehti hqutaa
ä on "Sovin epakäytämiöi; |
)s|mennapitf tieräval;' sär- ^
i repivät? vaatteita' ja mii
laiil. Voin tarjota ' teille
nappeja' afrakaiaiseöta
taksi ruplaa pari. kolmi
n akkunan kiinni. i ;
lutta Paletten tyyneys cl järk-
Häh vairi fiytnyiii halveksi-sti,
Ruby katseli häntä ihaillen
astuen vilkkaasti hänen vlerel-
^n, sanoi Hogwitllle, katseessaan
itty kiihko:
["Tyyntykää,, herra Hogwit» — M i -
käännän asian nyt toiseen suiin-in.
Tle^ättp yarsin hyvin miten
ahdöten|;ä on ipidän käsitellä mi-väilj
»Ilanne. Miksi siis uhotella
liatko nm Raspuilnin luut sekot-aeet
järkenhe? —".
Iogwit hätkähti. Tuo luujuttu oli
ta koht^. Hän perääntyi pari
elta, mulkoiUen hätääntyneen
^puilevasti. Katse^uaanj tuqjkion
atä puolittain säälivästi, puolit
syytfövästi,' mutte hyvin' paät-stl,
jatkoi Ruby:
af,„ Hogwit! Olen tehnyt nyt
ullisesti ^töfcsen, joka merkitetä,
että - iakiimiehenl tulee pu-ljttelemaa,
n. teitä aviosuhteistam-tökseni
- ja tämä" päät^ni^^n
muuttematoin. Tuo luujuonenne -
§5 on niin sanomattoman inhottava
— yhtä inhottava kuin noiden
ryssienkin huiputus noilla luilla.
Ymmärrätte Itstiln, miten mahdotonta
on minun tämän jälkeen
enää tulla teidän asuntoonne vaimonanne."
ftuby puhui ystävällisellä sävyllä
naijtta hänen silmiensä säihke osotti
syvää mielenkuohua. Hogwitin i l meet
osottivat hirveästi järkytettyä
mieltä, mutta oli vaikea päättää
mitä hän oikeastaan ajatteli
ja miten tunsi. Sen kyllä huomasi,
että hän koetti hUlitä mieltänsä.
Hän nieleskeli kuin jotain ulos-pyrklvää
palaa, rykäsi, ja sitten ta-keltavalla
äänellä kysyi:
" J a minkä syyn perusteella aiot
avioeroa hakea? — Et kai voine
esittää syyksi huonoa kohtelua, koska
juuri sanoit minun olleen ystävällisen;
et myöskään voine syyttää
minua aviorikoksesta — vai miten?'"
• (Jatket.)
Karhukaskuja
Canadasta
Kirj. ^ÖSSI K Ä A *^
Juna kiidättää laarin rantamalta.
Mutta M ä ^ tekee pilkkaa
piileskellen vuorien j a lounparelden
taa metsineen, paljastaakseen hivelevän
kauneuteiisa yhtäkkiä vasta
inatkan päämäärässä, "GHf^tdmK
sa, minkä se kiertää kuin väläiyvä
hopeavyö, valiöiauta sqlken^n.
Maiseman melkoinen y^tolkkol-suus
matkalla kääntää sUmät päiväin
sanomalehtiin, kuiviin sunnuntaileh-tiin.
taattuihin porvariHisiin tietysti;
miiita ei maassa sanpttävasti Igg*
takaan: yhtä ainoata porvarislehteä
leviää summilleen yhtä paljon kqiii
kaikkia työväeniehtiä yhteensä, ja
kuitenkin on maassa ollut jopa monta
"työväenhallitusta" ja näUlä takanaan
parlamentissa työväeni ja
pikkuporvarien enfemmistö.
ren nälkälakon . joÖdostri)
Ja pakko!
ineii' riijakannei
Ml^mine, mc pnnaiset •
tielori vallassa värjpttävät
kumoltsijät? : -5 " •
oskövä! kiljutte paniikin
fett»!; on häUitsemaan
«i^iUjiälii;^ ^^^^-^'^ • •
syvyydestä vavisuttaa
a. pakkoi
5, faiiifcaJt!
e, köyjtiät ^koneiden
änetöntä>
anyll4n« : t en ja.rajain
eJtoäaU^cän
np js^lieet, joJUa ön
moukarit!
Yhtykää siihen!
nonlkymttienttihantinen
mus! •
pakko! Pois kidutus.
teitä, te piihälset
Ahasveerus.
nejB^sejÄo^gyCÄSjtai
ongreäsl^-Oscar de
n . - leypfft^ctmuusk^
alessa.-"jBE^^ött laxa&-i
i deinb^i^t&iein e7>^
leston, . .Alabamasta''
en /ixiUtill^äÄ^
ni^iea'tä^;viliä^ärv ^
la«^:Ä<öi;:-^
|Hogwltln suu aukesi ja hänen
Itseensä kävi suorastaan pelästy-feksL
• :u . a r ; : " : • , •
("Tarkolts^tko avioeroa?" sai hän
in kuluttu?, kysyi^yksi.
'Oikein ymmärretty."
jpalette kääntyi sivuttain heihin
m nii|kÄ. tarkaslella-ja järjes-poydäilä
olevia piirrustus- ja
lausväihieitääin. Hän halusi sa-
HpgvBltUta Ilostuneet kasvonsa
seisoi niykisVheenä. Mutta
iby"^ saattoi huomata hänen kas-
[»istaan7 ' 6ti^ hänen pelästyksensä
coi ftiäipiyÄ fiäpen kaavoilleen
)i levitä ivallisejstl, niutta lem?
p^ttävästl tyhjäksltdcevä hy-
|y, ja hänen Rubyn sUmlln tiukasti
mitetty katseensa kävi jupnik-i
tukeilevaksi. Ruby ei halun-it
odottaa; liänpltä sanoja, vaar
rehti i | i ^ jatkamaan, astuen lä-
»mmäksi. häntä:
•Kuulkaahan! Minua qn kaiken
la vaivannut avioliittomme. Tie-ittehäri,
että, saitte minut vaimok-
M ainoastaan rahoillarme. Tur-laisessa
loistavan aseman Iiimos-b
l suorastaan möin itseni teille —
bn sitäpaitsi lupasitte olla vaatijatta
minulta kaikkea naisellisuut-il.
— Mutta pian havaitsin, et-
^lväi-.j:ahanne tehneetkään minua
meUiseksi,' yalkka kylvittekln sitä
iliisti ympärllisinl, sulostuttaak-
^nne elämääni pj-ajneudella, sekä et-lupäuksestanne
huolimatta avio-ihteemme
slttenklni harikaluuttivat
niseläniääni, j<»sa ' aipoastaan
Jömasin onneni ehdot olevan. Tus-r
kumminkaan olisin voinut ottaa
ielä ratkaisevaa askelta erotakseni
älstä,'sillä olettehan oUut minulle
[jih hyvä — ellei tuota luujuttua
psi ttiliut. Vasta tuolla käapls.sa I
Jack Slader, Canadan Kalliovuorten
nousija opas CasUe Mounta.inista
kertoo opastettavllleen seuraavan
ehta albertalaisen metsästys jutun.: •
,:Jack oli kerran metsästämässä
noin tiihannen jalkaa yläpjjolella
metsärajan, kun iso mesikämmen
pisti esiin vesakosta ja niin äkkiä/
ettei ollut aikaa ampua. Kuitenkin
kerkesi Jock saamaan jaiat allensa
ja kilpajuoksun päätyttyä alkoi kiivetä
korkeaan mäntyyn, joka yksinäisenä
kohosi lähellä timberlainla
S.O. metsärajaa. Karhu jäl puun
juurelle takajaloilleen katselemaan
muristen ja raapien kynsillään petäjää
ikäänkuin lausuen sydämellisen
kutsun tulla alas hänen lemmekkäille
käsivarsilleen. Mutta J'ack vain
piti lujasti kiinnj männyhhaafii-kasta,
jonkun ajan perältä vällyste-li
tohien karhu pitkin mäen syrjää
hpidän luokseen. Karhut tervehtivät
toisiaan karhumaiselia tavallaan, aivastellen
ja kuohoaan mutuutellen
Sitten toinen karhu lönkytteli ylös
vuorta kadoten näkyvistä, toisen
jäädessä Jakkia vahtimaan.
Tuokion kiiluttua toinen karhu
pal^l Jäkkirparan ihmeeksi, kantaen
kahta' majavaa etutassuissaan
Hän pll hakenut ammattitaitoiset
työmiehet, nakertamaan puun poikki
äikä käiiari' ottenutkaari'kuri m^ty
heilahti kumoon. Onneksi' puu kaatuessaan
heitti Jakin vieressä olevaan
virtaan, josta hän voi uida
vastakkaiselle rannalle vainoojiaan
urvaan.
Niin ainakin Jack Slader kertoi
minulle Lake Louisella, Ja tottapa
lienee, koska oli vielä elossa ja voi
tämän kertoa. — Jufitus.v
Vain 62 *ntättä"
Kuusikymmcntäkaksl miestä kuoli
eräässä Oklahoman hiilikalvannossa
Suurmaailma ei tule koskaan tietämään
heidän nimiään, jotka kyllä
olivat painettuina paikallisessa lehdessä.
OUhan siinä vain 62 "kättä"
paitsi yksi insinööri. Heidän menonsa
oli vain mitaton sattuma teollisuudessa.
Kuitenkin nämä 62 kuolemaa herättävät
sympatiaa hetkeksi yleisössä
jä tuntuu kuin miesten, joitten on
pakko antautua sellaiseen vaaraan
kuin on kaivannossa työskentely
pitäisi saada paremi»a palkkaa, elkj
turvallisuuslaitteita saisi olla laittamatta,
vaikkakin ne maksavat. Silloin
kun tämä tunne muuttuu yhteiskunnallisia
vääryyksiä ymmärtäväksi
tietoisuudeksi, joka kannustaa
toimintaan, voidaan vasta odottaa,
että oloihin saadaan parannuksia.
YÄTOMOLOT NEDVOSTOLIITOSSÄ
iuvan
WK> että]
la Bgmg^v^jÖä^
fin ja
Ety aikejidestä ^lägr ,
Vuosikatisfia on poryariHis-sos-ejn
sanqnialehdistö harjoittanut
'itä musiintä tosiolojen vääriste-ä
Neuvostoliiton sisäisistä olois-j
• Täina -vääristely ei ole rajoit-nut
vain' "tatoudelli^ep elämän
loja ^o^keyiiri sp^koihin, vaan
n se;,fcgsii;täriyt kaiten sen, mistä
leensä voidaan jotakin kirjoittaa,
'osin -. ijäillä porvarillis-noskelaisil-
^?itie(JonännpiIla" ei ote ollut
urempiaa vaikutusta tietoisempiin
öläisipukkpihin nähden. Niille
i aririet|;u, se. arvo, mikä niille
uuluukiniiV^.o, ei niitaäri. Sensi-laan
^heimpitietoisia ihmisryiimiä
• n näillä -''tiedonannoilla", v€defcty_
nonas^r hyVinkin törkeästi nenSs-
~ ' Viimeisimmisla törkeyksistä,
on ollut porvarillis-sosdem
anomalelidistön palstoillaf' ansaitse
täsSa J^jnieessa mainita en-
»isesti Neiivptoliiton vanldlaoloja
[ u ^ v a t kirjoitukset ^ K^^ näil-
^ kirJM määi^tty
inä^^^i^s, pn paikallaan, että
a i i n ^ p a i ^ tosiasi^ valaisemme
lyty» imialkkiso . j
sl^ itfpttälf^
Qe^ Ätt*äiQij?tflö
oikeus on Mellet-:.,
SniaeUa^^ häiKilmäfctömyydelfä
olMcn vääristelyllä ovat
»rvaEnSlferatisd^ PP'
ah olpja^ Vastaan- Aiheena on ol-itt
viudääoi^ valkoinen "Snp-kuttajien,
ja mitä kaikkia joukossa
lieneekin, tosioloja mustaavat 'tie-doriahhot".
Kirjoituksissa, joissa
porvarillis-sosdem lehdejt ovat se-losteileet
esim. k.k. vankilan oloja,
on ollut mitä palcsuinta pajun-köyttä.
Mitä voidapin esim-^muuta
sanoa "tiedonannosta" 45,000 vangin
olosta Solovetskissa. Kuka on
käynyt tällä saarella, tai muuten
tutustunut Solovetskiii vanhan
luostarin asemaan, niin hänelle
selviää, että 45,000 hengen sijoittaminen
k.o. rakenmiksifn on yksinkertaisesti
mahdottomuus. Vangit
saa latoa päällekkäin -•— • ja
tuskin sittenkään saataisi hellä
mahtumaan luostarin Icaikkiin rakennuksiin.
Mitä ^ l e e sitten vankien
huonoon kohtelttan>6vät " t i e donannot"
tässäkin iuhteessa yhtä
perättömät. Solovetskin vangeilla
on vapaudet, joita : porv|urillistön
maitten vankiloissa ei kyetä koskaan
saamaan. Yleisestihän on
nimittäin jo tunnettua, mitenkä
e s ^ . Kemin kaupungin (Karjalan
Neu vostotasävallan) koko kauppaliike,
ravintolat, teetuvat, kasifyö-verstaat^
mitä moninaisemmat l i i -
kelääokset, ovat samaisen Solor
Vetskin vankdan Vpini^tuien'»
vankien hallinnan: alaisina. Splo-vetstiri
vankien h^tnnn on' Neuvostovalta
luovuttanut koko kaa-pnngin
kauppaelinten järjestelyn
hoidon. Suurdt kanppa- j a liit
Lehdet ,ovat kuivia, kuten sanottu,
mutta yhden niistä, suurkapitalistien
. lehden smmuntalliltteessä on
sentään aika kiintolnen kirjoitus
Sen laatija [on n^tlnäskirjailija,
prhissl. joka on vieraillut kaukana
kantoisänsä kotlpiiolessa Ranskassa
Kirjoittaja ihaUee kantaisäänsä, ja
hänellä.on siihen kalkki syykin, sillä
häncttähäri el klrjpittajf^ piisi lainkaan
olemassa, ylelä vättemmän
keintaan tavallinen Ihminen. jplöQ
olisi hän mikään prinssi vaan kör
saisi nimensäkin kirjoittamisessa
nähdä niin paljpn vaiväa. että i^r
Jplttaisi ristirihnen^ lisäksi sulcn-nlmensäkin.
Mutta ^mä' iliailu g)
huumaa häntä, sillä kysymyshän on
aran puoleinen. Enslmäfsen Benia-dottenhan
"valltel" l^uot^ k u r ^
kaaksl hylniai^lnen up^^rl. jpiil^
piti kääntyä vallan toisen henkilön
puoleep. Mutta tällalnfn pattnman-omalsuus
saakin prinssin vaipumaan
syvämietiskelyyn: ElkS ikal-ki^
ia oikeastaan Qle inarsall^a§atiya
renssellKäito? Eäkb jokainen ole vapaa
n}upkkaaina^ el%inänk6htalp-ään?
Kninka pnlfi»p "i^^m-pojasta"
tuUut keisari, kun taas
keisarista ori tuUut" pälmeri? •
olisi siis kummastuttavaa, että ranskalaisesta
asiari?.jajan " apulaisapsta
tuli Ruotsin Bsirnadpttlen k»?»t?ti?ä;
Ja kuiritenkln: asla ön yhtäljpikkl
jinartajs^c^ta^^ on
^ u t pa^iläi^lii^^l^^ vereskään
joitta clkeittettu^ viha l a adaiisaus
olisi voinut kokonaan ottaa heidät
valtaansa; Ja nlln^T^vat he alriä'-saaneet
uudestaan ryh^rä •'paimeneksi",
gltet vpipi»K|raampl ja kaukonäköi-jsem{
4 vqiiri& öleriujertjuiut heitä ta^
^^^ssä ialstielussa, ori se nujertanut'
heidät kavaluudella — yhta
maata lukuunottanoatta. Mutta "pai-taenten"
koulu el ole vielä päättjr-ihmeeillnen,
sUlä mleslT^n pU njyös
vaUankumoiU^llinen, jc^a 1703 kirjoitti
haluavanpa' ''palyella " (vf^lläA-kumoukseUlsta)
tasavaJ^, jok^
hänen hyväksyrj^sä ,it»ÄllltusmuQ^
to!"--. ' - • • '-.r
Tällaista on prinssin s^änjlctisr
Sely. Se kuulostaa plke^tJa^ lijTväl-tä.
-Vahinko vain, ettär 1*5^^»™^
ori rensseiisspn — ei mareaJkkä-
?aan -kerjälälssauva; että "paimenpojista"
on tietysti prettömäii harvoin
tullut ruÄttnalt^ inutta kyllä
onnenonkijoista; juUä- ja sälaveh-kelUjölstä,
valapatoista, «äUfrilstä»
iistä, miehistä, joiUa: häiden-iavu-jent
lisäksi, jotka ovat tyypiUlstä
sdustamallperi luokalle, ön' ollut suu-"
rempi aim(W hälkäll^^
ehkäpä n»yös mieskohtaista rphkewt-ta
kuin omistavalla ympäristöllään.
Jo se seikka, että enslpiälnen Bier-nadotte
oli alkuun vällankimpus-maan
kenraaleja ja että hän hyväksyi
"tasavaltalaisen haiuitusmuödph"
osoittaa, että mikään . varsinainen
hyve el tehnyt hänestä monarkkia
ja työtätekevän karisan raslttajaa
PahnenpojdjUa" ei olisi tällaista
kunhikaaksltulemisedellytystä mikäli
hän olisi yhtä tyypHUnen omain
luokkansa edustaja kuiri ne, jotka
eri afkoina ovat keinotellet itsensä
riifitoyhtelskunnan johtoon. Vapaa
tahto on vain sUlä, joka M i » kourassa
lai|snu oman |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-12-26-03