Vapaus, July 30, 1929

              Tilstaiiia, heinak. 30 p;na mes^ joiy ÖU
VAPAUS • • • l i l l u i QMartS*
•APAOS OJbtttjl
S. C. HEXU A. VAAB«
TOIMITTAJAT f
B. TEKHUNE-N, M- POH/ANSAIO.
A. Pirviö.
C n e i l aafotiitec nta*. TSe per «oL laeh. MiDl«m» e h « l . for ii.«J* fa«Btl««. Tfc. TlM Tapsaa
lm «CU >in<na tahasa. a u *aMawU aaaiaSiaea ktriaaaacma. klrl«>«ai«a ««JelM» UäJiea«k*aJa«
• i a ^ : J. V. KAShASfO. IuUusenlM.UaJa, -
•apandea tebrUtaaj B « » « « M a». Hacker B«rfMIa«, « DBAMI St. P»hdia ^
T^odao fcasttarii Likeity B>n<Iisc ST LnM St- robeli» 10S8. PoirioK»»: Bot « . S«<nmry. WB»
»apaeto pasae |a iat<»«w; Ilberty BclMia». SJ Von* St. PaktUiHnV.
on teol-
Kapitalistinen teollisuuden järkiperäistyttänu-nen
ja sodanvaara
Kapitalismin nykyisen ajankohdan luonteenomainen piiire oi
Ibuuden rationalisoiminen — työnkiihdyltärainen, konveijarilaitteet,
urakkatyö ja joukkotuotanto. Tämän prosessin seurauksena työväenluo­kan
olosuhteet tulevat päivä päHältä huonommaksi, palkanalennukset
ovat päiväjärjestyksessä. Ammallitaito menettää merkityksensä ja ara-matittomat
nuoret työläiset vähitellen ottavat vanhempain työläisten pai­kat,
koska he työskentelevät pienemmillä palkoilla.
Tämän prosessin seurauksena tuotannon määrä kohoaa paljon kor­keammaksi
ja johtaa ajoittaisiin työpajojen sulkemiseen. Tuhannet työ­läiset
täten sysätään pois työstä ja muodostavat ne täälläkin Canadassa
seisovan työttömäin armeijan.
Työläisten taholta ilmenee jo kasvavaa vastarintaa tätä riiston
kiihdyttämistä vastaan. Työläiset siirtyvät hyökkäystaisteluihin rationa­lisointia
vastaan, äkillisiä nousuja tapahtuu lakkojen muodossa, vaatien
parempia työoloja, korkeampaa palkkaa, lyhempiä työpäiviä j.n.e. Tä­mä
on ollut ilmeistä jo rakennusalalla, auloleollisuudessa, kaivantoteolli-suudessa^
kutomateollisuudessa y.m.
Suunnaton tuotannon määrän lisääntyminen rationalisoinnin seu­rauksena,
pakoittaa kapitalistiluokan hakemaan uusia markkina-alueita
ylituotantoa varten.
Taistelu uusista markkinoista ajaa ne kamppailuun toisten imperia­lististen
maiden kanssa ja tämä johtaa sotaan.
Vastakkaisena kapitalististen valtojen keskinäiselle kilpailulle Neu­vostoliitossa
rakennetaan sosialismia (viiden vuoden rakennussuunitel-iha)
ja täten innostaen maailman työväenluokkaa kokonaisuudessaan
saavutuksista työväen vallan alaisena.
Kapitalistiluokka on täysin tietoinen tästä tosiasiasta ja yhdistää
'kaikki voimansa ensikädessä Neuvostoliiton kukistamiseen.
Työväenluokan puolestaan on järjestettävä voimansa sodan varus­teluja
vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi! Valmistautukaa elo­kuun
1 päivän mielenosoituksiin imperialismia vastaan!
Keskus.
NeHYOstoIiitOD ]a EnglaDDio väliset sahteet
Moskovan "Pravda" kirjoittaa ot­sikolla
"Alas diplomaattinen sumu"
m,m. seuraavaa.: Englannin kanin­kaan
valtatstDinpuhe» eli yksinker­taisemmin
sanoen "työväen" halli-tnksen
virallinen ohjelma, antaa sel­vän
kuvan sen erikoisesta taktii-
NeuTostoliittoon esitetyn sellainen
laosonto, että hallitus tarkastaa ne
ehdot, joiden perosteella voidaan
palauttaa diplomaattiset suhteet neu-vostohallitoksen
kanssa ja otetaan
yhteys alusmaiden ja Intian kanssa.
Meidän on kaikella päättäväisyy-kasta
Englannin ja Neuvostovallan dellä ja selvästi vastattava, että nä-välisisEä
kysymyksissä. Se antaa eri­koisen
ainehiston tämän hallituksen
olemuksesta ja paljastaa kJaiken een
mä kaikki "ehdot" ovat silkkaa val­hetta,
se on Englannin "työväen"
puolueeseen uskovien työläisten har-valheellisuuden
ja tekopyhyyden,; haanjohtamista. Tämän kysymyksen
jolla tämä hallitus astuu poliitti-i asettelulla voi olla ainoastaan tar-selle
areenalle Englannin porvaris-' koituksena vaalikamppailun aikana
ton kuuliaisena käskyläisenä, porva-! annettujen lupausten toteSuttamisen
riston, joka valrnistelee uusia sorto-1 safaoteeraaminen. Räikeänä todis-toimenpiteitä
oman maansa työväen-] tuksena siitä on Baldwinin esiinty-luokkaa
ja sotaa Neuvostoliittoa vas-' minen ja MacDonaldin vastaus hä­tään,
i nen kysymykseensä: "tuleeko pää-
MacDonald ja toisetkin työväen-'ministeri suhteessa Neuvostoliittoon
puolueen edustajat vaalikamppailun • np»»dattamaan Sinovjevin kirjeen
aikana lupailivat Englannin työläi- joh'dosta antamassaan nootissa esi-sille
useampaan kertaan, että pääs-jtettyä periaatetta", johon kysjrmyk-tyään
hallitukseen tulevat he heti, seen ilacDonald vastasi myönteisesti,
palauttamaan ennalleen kovakalloLs-! "Työväen" hallituksen pää alkaa
ten toimesta ja väärien paperien j näinollen diplomaattisen toimintan-avulla
rikotut Englannin ja Neu-• sa Englannin ja neuvostovallan suh-vostoliiton
väliset suhteet. Mutta j teisiin nähden nojautumalla "Sinov-viikko
toisensa jälkeen kuluu ja jevin kirjeeseen". Tässä yhteydessä
'työväenhallitus" ei tee asian eteen mainittakoon, että samainen Mac-mitäan,
vaan sen sijaan alkaa kier- Donald tästä valheellisesta asiakir»
tää huhuja, että MacDonald ei mi­tenkään
voi ratkaista kysymystä
enncnkun on siitä neuvotellut pre­sidentti
Hooverin kanssa, jota koh­taan
hänellä on erikoisia tunteita.
Sitten vedetään asiaan Englannin
siirtomaat huolimatta siitä, vaikka
niiden taholta ei minkäänlaisia vas­tuksia
ole odotettavissa. Ja lopuksi
esitetään hallituksen laatima valta-istujnpuhe,
jossa suhtautumisesta
jasta aikoinaan lausui, että se on
tulosta poliittisesta petkutuksesta,
jota nähtävästi ei voida verrata mi­hinkään
muuhun tapaukseen Eng­lannin
poliittisessa historiassa.
Ja jos työväenhallitukseksi itseään
nimittävä hallitus voi nojautua val­heellisiin
"Sinovjevin kirjeisiin" ja
lähteä ekskurssille "ehtojen" alalle,
niin on neuvostohallituksella täysi
oikeus asettaa omat vastaehtonsa
todellisten ja vakavien vaatimusten
yhteydessä- Se voi asettaa normaa­listen
suhteiden aikaansaamisen eh­doksi
Englannin ja neuvostovallan
välille sen, että Eng^nnin hallitus
lupaa kieltäytyä ottamasta osaa neu­vostovastaiseen
interventsioniin, et­tei
järjestä hyökkäyksiä neuvosto­vallan
kauppaedustajistoon, eikä tee
pilaa neuvostovallan työntekijöistä.
Se voi vaatia, että Englannin ulko­maiset
diplomaattiset agentilr lopet­tavat
rikollisen neuvostovastaisen
työskentelynsä, joka työskentely on
suurena uhkana rauhan asialle.
Neuvostohallitus ei pelaa minkään­laista
peliä, vaan asettaa kysymyk­set
suoraan ja selvästi. Ja sitä se
ei tee siksi, että olisi 'unohtanut
kaikki Englannin imperialismin neu­vostovaltaa
vastaan tekemät rikok-
PonsivaliokpnHin: Ida Autio, Selma
Kiataalie, ISaxy North. Hilda Harja,
M'""<«* Johnsson. Lyydia Saarman
ATina. Apponen, Afli Paavola Ja Martha
Lehto.
5. Luettiin tervehdykset. j(dta oH
lähetetty täUe kokoukselle Elspeön K.
p. ryhmältä sekä Colemannin 8J.
osastolta.
6. Seurasi alustusten lukeminen,
joita oli seuraavat kysymykset:
Sotavastainen työ; uskonnon ope­tuksen
lopettaminen kouluissa; rait-tiuskysymys;
siirtolaisten värväys Ja
työttömyys; kokoontumis Ja puhe va­paus;
nuorisokurssit; kesäkämpijäys ja
pioneeri järjestöt; suhteemme osuustoi­mintaan;
naisorganiseeraajan hankki-mjnsn;
vanhuuden eläke 60-vuotiaille;
naisten valistustyö; äitiys-siiojelus..
työläisten asema kaivosseuduilla ja
siitä lankeava työ naisille; vaatia s l -
viiliavioliittolain säätämistä; suhteem­me
puolustusliittoon ja muihin työ­väen
järjestöihin.
7. Luettiin Dunblanen naisliitolta
tullut kirjelmä tälle edustaja kokouk­set,
vaan senvuoksi, että se pyrkii selle. Koska eivät olleet tilaisuudessa
todella aikaansaamaan rauhan ja lähettämään edustajaa, niin kirjeelli-palauttamaan
todella diplomaattiset
suhteet Englannin ja neuvostoval­lan
välille. Neuvostovallan työtäte­kevät
voivat täysin rauhallisesti suh­tautua
siihen komediaan, jota Eng­lannin
johtavissa piireissä pelataan
ehglantilais-neuvostovaltalaisista suh
teista. Mutta se ei merkitse sitä,
että he vaieten katselevat sitä pe­liä,
jota MacDonaldin n.s. "työ­väen"
hallitus tässä kysymyksessä
pelaa. Englannin työtätekeviä ei
ole johdettava harhaan. Meidäri on
sanottava suoraan, että me olemme
"ehdoilla" leikkimistä, diplomaattis­ta
juonittelua vastaan ja kannatam-'
me täyttä selvyyttä Englannin ja
neuvostovallan suhteisiin nähden.
'^Punaisesta imperialismista^' puhuminen
iljettämä petosta
Tällaista voivat harjoittaa vain tietoiset vaäristelijät ja petturit.
Ketä nämä <^at? Ne ovat kapitalistiluokan palkattuja aseenkantajia,
porvareita ja 8os.-demokraatteja.
Tällaisen halyytyksen antoi äskettäin Kiinan vallankumouksen pet­turi
GhangkaishekNankingin hallituksen manifestissa samassa iljettä­vässä
tarkoituksessa kuin 80s.-dena. ja Toisen Internationalen johtajat
oivat tehneet ^ monta kertaa erinen. ' ' ,
Voiko tällaisella ollä perusteita vähimmässäkään määrässä? Ei!
Neuvostoliitto on työväenvaltio, joka perustuu proletaariaatin diktatuu­riin,
jonka turvin rakennetaan sosialistisita taloutta. Siis suoranaisena
vastakohtana kapitalismille.
Mihin imperialistisen k^pitalismm riisto perustuu? Imperialismui
lunoteenomaisuus lepää väkivaltaisessa I riistossa. Ulkoisissa siirtomaissa
pääomien sijoittamisella, väkivältabten keinojen turvin pitkiä työpäiviä
teettämällä pienellä palkalla jä täten kasaten suunnattomasti maksa­mattoman
työvoiman tuottamia voicto-osinkoja. Kehittyneissä teollisuus*
maissa ei kyetS kilpailemaan näiden tuotteiden kanssa laajentamatta si­joituksiaan
kiinteän pääoman lisäämisellä suhteessa liikkuvaan pää­omaan,
8.O. työpalkkoinhin. Tällöin tulee' esiin tuotantokusitanhuksien
pienentäminen teollisuuden järkiperäistyttämisella. Tästä yuorostaa ase­tetaan
ensitilalle työprosessin tehostaminen Ja kiihdyttäminen. :^
Onko nämä piiiteet nähtävissä Neuvostoliitossa? £i. Ensiksikään
ei Neuvostoliitto esiinny siirtomaiden kansakunäen riistämiseksi ja voitto-osinkojen
kasaamiseksi? Neuvostoliiton tunnuksena on ollut jatkuvasti
siirtomaiden sorrettujen kansakuntien riippumattomuus. Tämän riippu-mattomuuden
tulee perustua proletaariaatin vpltaoikeuksUle. Siirtomai­den
teollisuuden kehittäminen tulee tapahtua työtätekevien olojen ja
elinehtojen parantamiselisi. Neuvostoliitto tarjoaa näille siirtomaiden
kansoille vanhemman veljen kättä ja kutsuu liittoutumaan maailman im­perialistisia
korppeja vastaan yhteiseen rintamaan samoilla' perusteilla
kuiii työläiset:kapitalistisissa työmaissa kutsuvat työläistovereitäan yhtei­seen
rintamaan taistelussa parempien olojen puolesta, kapitalistista ra­tionalisointia
ja sen seurauksia vastaan. Voitto tällaisessa työläisten tais'
telussa on työväenluokan etujen mukaista ja kapitalististen työnantajain
häviöksi, eikä kapitalististen työnantajain häviö ole vain sitä työmaata
koskeva, mutta se koko luonteenotnaisuudellaan heikentää työnantajain
riiston yleistä rintamaa. Neuvostoliitossa sosialismin rakentamisessa
jokainen rationalisoimisen toimenpide muodostuu työläisten olojen ja
elintason parantamiseksi, kuten voidaan todeta työpäivän lyhentämisessä
ja samanaikaisessa palkkojen kohoamisessa: ja elintarpeiden hintojen las-vkemisessa,
sekä yleisessä kultuurillisessa y.m. kohoamisessa. Tämä ke­hityksen
prosessi jokaisessa suhteessa on vastakkainen kapitalistisen ke­hityksen
seurauksille. Samaan rakennustyöhön kehoittaa Neuvostoliitto
Kiinan kansan sorrettuja kerroksia ja osoittaa että saavutukset käy. mah­dolliseksi
vain kukistamalla Kiinan rosvokenraalit ja riistäjäluokan val­taoikeudet,
ja samanaikaisesti ajamalla ulos imperialistiset ryövärit, sekä
pystyttämällä tilalle, työtätekevien riippumattoman vallan, köyhälistön
diktatuurivallan.
Kiinassa Neuvostoliitto luovutti Kiinan vallankumouksellisen tais­telun
liikkeelle entiset tsaarin aikaiset alue-oikeudet (josta imperialistiset
vallat kieltäytyivät). Neuvostoliitto teki sopimuksen Kiinan hallituksen
kanssa itä-Kiinan rautatien johtamisesta yhteisen kontrollin pohjalla.
Sopimuksen mukaan kontrolli siirtyy 25 vuoden kuluessa kokonaan Kii­nan
hallitukselle. Changkaishek ^etti Kiinan vallankumouksen ja nämä
Kiinaa rosvoavat sotakenraalit rikkoivat nyt sopimuksen ja anastivat rau­tatien.
Tämä ei merkinnyt rautatien joutumista/Kiinan vallankumouk­sellisille
työläisille ja talonpojille, mutta merkitsi se Kiinaa ryöstävien
imperialististen voimien lujittumista jä väkivaltaisen riiston ja puris­tuksen
voittoa. Kun näin sopimus rikotaan imperialistien eduksi ja
työtätekevien etuja vastaan, niin ei NeuyostoUitto voi sitä sallia. Neu- f-JkaTvötä"suorr
vostoliUto vetoaa Kiinan sorreUuihin joukkoihin ja kansainväliseen työ- 5.^ Milloin^tahanS'liikkeiden laa-väenluokkaan.
Neuvostoliitto vetoaa riistettyjen etujen puolesta impe- jentamista tai haaraliikkeiden ra-rialismia
vastaan. Kansainvälinen vallankumouksellinen työväenluokka ^^^^^^^^^ suunnitellaan, niin tu-ryntää
tässä ymmärryksessä mielenosoituksiin elokuun 1 p. iniperialisniin^]^^ ""^'^ antaa perinpohjainen har-sotakorppeja
vastaan. _|kinta puolueen fraksiain taholta ja
_ J on sellainen suunnitelma eli suon-
Keskus. Initelmat alistettava tp. keskuskomi-
Kommunistipuolue
Kommunistipuolueen jäsenten tehtävät osuus-
^ toimintarintamalla
Kommunistipuolueen yksiköille
jäsenille '
Hyvät toverit:
Puolueen konventsionin hyväksy­mässä
laajassa päätösponnessa kä­sitellään
ensiksi yleisiä periaatteita
mille osuustoimintaliike perustuu,
tehtäviä mitä sillä on kapitalismin
vallitessa työväen • luokkataistelun
avustajana ja miten se palvelee so­sialismin
rakentamisessa proletari­aatin
diktatuurin alaisena. Siinä
luodaan yleinen silmäys niihin kysy­myksiin
ja taisteluihin mitkä ilmene­vät
kansainvälisellä osuustoiminta-rintamalla
näiden laitoksien työväen
luokkataisteluihin suhtautumisessa,
reformististen johtajain taistellessa
luokkatalstelukantaa vastaan. Sa­moin
käsitellään Canadan osuustoi-mintaliiton
johdon reformistista
esiintymistä työväenliikettä vastaan,
sekä arvostellaan heikkouksia yleen­sä.
Erikoisesti kiinnitetään huomio­ta
puoluetoiminnan heikkouteen, sa­malla
kuin todetaan saavutukset
osiiustoimintajärjestöjen rakentami­sessa.
Edellämainittujen seikkojen
selostamiselle on kuitenkin jo kiin­nitetty
aikaisemmin huomiota. Täs­sä
yhteydessä esitämme vain kon­ventsionin
viitoittamat seuraavat
puoIne«n tehtaTat.
1. Kasvava sodan vaara ja la-hesiyvän
imperialistisen hyökkäyk­sen
vaara Neuvostoliittoa vastaan,
asettaa puolueellemme suunnattoman
tärkeitä tehtäviä. Puolueemme tu­lee
pitää yllä voimakasta agitatsio-ni-
ja järjestämistyötä tässä yhtey­dessä.
Erikoisesti juuri joukkojär-jestöissä,
kuten osuusliikkeissä, on
puolueen tehtävänä valmistaa laa­jat
työläisjoukot vallankumoukselli­seen
taisteluun tulevaa sotaa vas­taan
kommunistisen puolueen leni­nistisellä
johdolla. Jokapäiväiset
puolueen fraksian tehtävät osuus-toimintajärjestöissä
tulee suoranai­sesti
yhdistää tähän koko puolueem­me
edessä olevaan suureen tehtä­vään.
2. Puolueellamme on huomatta­via
tehtäviä taloudellisella alalla
Canadan työläisten taistelujen kär­jistymisen
seurauksena. Tämä aset­taa
puolueellemme suuren tehtävän
järjestymättömien työläisten järjes­tämisessä,
ja tekee välttämättömäksi
että puolueen yleinen työskentely
ohjataan tämän työn avustamiseen.
3. Jo olevissa osuustoimintajär-jestöissä
on pyrittävä elähyttämään
luokkataisteluhengellä ja valvomaan
että osuustoimintajärjestöt edistävät
vallankumouksellisen työväenliikkeen
yhtenäisyyttä. '
4. Kaivanto- ja raetsäseuduilla
jatkuva osuusliikkeiden rakentamia
nen tulee tapahtua puolueen johdon
alaisena, huolellisesti käsittäen, et­tei
saa tulla kysymykseenkään puo­lueen
itsenäisen esiintymisen salaa-teari
kansalliselle osuustoimintajaos-toUe.
6. Missä on osuustoimintajärjes-töjä
olemassa, tulee piuolueen pai-kallis-
järjestöjen valita osuustoimin­nallisen
työn ohjaaja eli osuustoi­minta-
departementti (jaosto).
7. Osuusliikkeiden johtokunnissa
olevien puolueen jäsenien tulee ym­märtää
johtaya asemansa ja työs­kennellä
fraksiona. Säännöllisiä jä­senistön
fraksiakokouksia tulee pi­tää
osuustoimintajärjestöjen edessä
olevien kysymyksien keskustelua
varten. Puolueen fraksiain tulee toi­mia
puolueen departementtien val­vonnan
alaisena.
8. Rakentaessamme osuustoimin­nallisia,
järjestöjä on välttämätöntä
pitää mielessään se, että nämä jär­jestöt
järjestetään välineiksi laajo­jen
joukkojen voittamiseksi luokka­taisteluun
ja avustamaan kaikkia
työväen luokkataistelulta ja puolu­een
ryntäyksiä.
9. Puolueen kanta Canadan
-osuustoimintaliikkeisiin nähden ei
ole niiden liittäminen Canadan
osuustoimintaliittoon, mikä on por­varillisten
reformistien ja sovitteli-jain
käsissä, mutta niiden yhdistä­minen
vallankumoukselliBen keskuk­sen
ympärille. Tämän keskuksen
kautta ja paikallisissa osuustoiminta-järjestöissä
puolueen fraksiain kaut­ta
tulee pitää yllä vallankumouksel­lista
osuustoiminnallista propagan­daa.
Nämä tehtävät tulee puolueen jä­senten
käsittää tinkimättömiksi oh­jeiksi
tulevan toimintakauden ku­luessa.
Välinpitämättömyys nykyi­sessä
tilanteessa voi merkitä luok-kataisteluliikkeen
tärkeäin apuvoi­mien
heikentymistä. Se ei saa ta­pahtua.
Voimiamme on lujitettava.
Puolueen toimeenpaneva keskus­komitea
riimitti allekirjoittaneen
keskus-osuustoimintajaoston ohjaa­jaksi.
Aivan ensitilassa tulee poliit­tinen
byro nimittämään jaoston
muut jäsenet. Nyt on kuitenkin jo
tärkeää, että toverit kaikista osuus­liikkeistä
lähettävät selostuksensa
tilanteeseen ja edessä oleviin ky­symyksiin
nähden. Toverit, yhteis­voimin
työhön!
Kommunistisella tervehdyiksellä,
A. T. HILL, fraksia-siht.
\ \ Minnie Mann. Dora Leibovitch ja
I Mary Chumey.
( Pikku tyttöjen juoksus-sa Julia Kats-mar,
Mary Lewis, ja Doris Anton.
Pikku poikien juoksussa Jim Nick,
Albert Lensen ja Geo. Carrot.
Toisessa sarjassa olivat pojat; - yli 1 päivän
kymmenen ja saivat palkinnot seuraa- käytettiin useita puheenvuoroja, sillä
vastl: Fred Hunt, Geo. Mano Ja Allan tiedämmehän, että porvaristo kovalla
Smith. kiireellä valmistaa uutta sotaa, joka
Tilaisuus oli onnistunut kaikin puo- etupäässä on kohdistettu Neuvosto-lln.
Suomalaiset taaskin jäivät pois liittoa vastaan. Siksi tämä kokous laa-sesti
lähettivät tavallaan alustuksen
k-uin myös toiminnasta selostuksen.
8. Luettiin sihteeristön toiminta ra­portti
sekä hS^äksyttiin.
9. Seurasi sihteerin ja sihteeristön
arvostelu. Heidän toimintansa sai ko­koukselta
yksimielisen tunnustuksen.
Sillä tämä toiminta on ollut vasta al­kua
ja lyhjrt. Joten ei vielä voitu
heiltä enempää vaatia kuin olivat
tehneet.
10. Seurasi varsinaisten alustusten
keskustelu. Ensimäisenä otettiin: van­huuden
eläke.
Koska tiedämme, että Canadan laki
määrää 70 vuotta täyttäneille vasta j
eläkkeen ja sekin hsrvin pieni, min
päätettiin tästä, että kukin naisliitto
caikkakunnallaan kerää nimiä listoil-!
la. että saataisiin eläke 60 vuotta i
täyttäneille. Nämä listat on lähetet-!
tävä sihteeristölle, joka toimii niiden |
.suhteen, että tulevat lähetettyä lain-laatijakuntaan.
11. Sotavastainen kysymys: — Tästä
tärkeimmästä kysymyksestä!
tilaisuudesta, lukuunottamatta muu­tamia
urheilijoita, mikä osoittaa suo­malaisten
yleistä käsitystä kansain­välisyydestä.
Tämä sama ilmiö tois­tuu
kaikissa kansainvälisissä tilai-suuksisa,
vieläpä silloinkin kun pitäisi
olla Joukkomielenosoituksissa. Eiköhän
voitaisi sopia yhteen edes elokuun 1
päivänä Queens parkissa, mielenosoi­tuksissa
imperialistista sotaa vastaan.
Saomalalsten gtef*lkesän,- jnhla
on ensi maanantaina, elok. 1 p. Don
laaksossa, entisellä paikalla. Silloin
taaskin kaupungin herrat myöntävät
työläisille tlyöittömän päivän. Käyttä-kääpä
se hyödyUisesti tulemalla Jou­kolla
Juhlimaan. Katsokaa lähemmin
ilmoitusta toisessa itikassa. — Topi.
Eri paildiakiiit^
Tarmola, Qnt.
Perakaltm ihmeitä kuuluu,
sillä naisliittoon kuuluvat misikset
tilaavat ja lukevat Suomessa ilmes­tyvää
aitoporvarillista viikkolehteä,
nimeltä "Sirpale". Olipa eräs mi-sis
sanonut että se on parempi
lehti kuin "Toyeritar". Kuvaavana
taustana on vielä se, että saman
misiksen luona asustaa lahtariksi
epäilty mies. Ellei naisjaoston jä­senet
pysty arvostelemaan parem­min
eroa "Toverittaren" ja jon­kun
valkaisulehden välillä, alkaa
se sivustakatsojalle tuntua "ulko-suomalaisseuralle".
Lähiympäristön
naiset, ottakaapa tämä huomioon­ne
ja koettakaa puhua "Sirpaleen"
lukijoille vähän tervettä järkeä.
Kössi.
NAISTEN OSASTO
ti ponnen, että yksi sota on tämän
kokouksen päätös, se on luokkasota,
Ja että kaiken agltatsionin tehostami­nen
muuta sotaa vastaan on otettava
joka naisliiton huomioon Ja voin­tinsa
mukaan sitä toteutettava-
12. Otettiin puolen tunnin kahvi-loma.
13. Uskonnon poistaminen kouluis­ta.
— Tästä asiasta keskusteltiin Ja
käytettiin useita puheenvuoroja, vaan
ponnen teko siirtyi pansivallokunnalle,
joka laati seuraavan ponnen:
Naisliittojen jäsenten tulee etupääs­sä
alkaa uskonnon vastaitien kasva­tustyö
kotona, opettamalla lapsilleen
kehitysopin ja luonnontteteen aakko­set
sekä kalkilla mahdoIUsilla keinoil­la
vastustaa pakollista uskonnon opie-tusta
kouluissa.
14. Väkijuoma- Ja huumausaineiden
lurmipllisuus. Keskusteluista ilmeni,
että tämä on pahe'joka aikoo turmella
meidän nuorisomme Ja tiedämme että
tainä pahe on Jo turmellut monta työ­väenaatteen
kunnollista toveria. Siksi
meidän on kaikin keinoin taisteltava
tätä pahetta, vastaan Ja nuorisolle
tästä huomautettava Ja suojeltava
heitä, että emme menettäisi nuori­soamme.
Päätäs siirtyi ponslvallokun-nalle.
Joka' laati seuraavan ponnen:
Että tehostamme valistustyötä väki-
Juomien Ja huumausaineiden turmiol­lisuudesta,
selostamalla nuorisolle Jo­ka
mahdollisessa tilaisuudessa niiden
tuottavaa alennusta Ja turinlollisuutta
niin henkisesti kuin ruumiillisestikln,
ySba tapabmmsbi
Murray Bodyn autotehtaan
lakkolaiset voitti,
luja yhtenstoiminia
vain tuloksia tuotti.
Edellytys voitolle
on järjestymisessä;
näin etuja me saavutetaan
työssä yhteisessä.
Berliinissä kokoontuvat
edustajat Kiinan,
Neuvostoliiton keralla
nyt ratkaisemaan riidan.
Kiinni pitää työläisvalta .
oikeuksistansa,
vaikka Kiinan lahtareill'
on toiset puolellansa.
Kelloggin "sopimuksen"
Valkotalo siunas,
samaan aikaan sotalaitos
lentokoneet tilas,
ensivuoden tarpeiksi
"vain" seitsemisen sataa;
sellaiseen se "sopimus"
kai oikeuden takaa.
Rauhastakin valtaluokka
suutansa voi soittaa,
todelliset aikeensa
nyt kaikkialla loistaa.
Työläiset kun sotaa vastaan,
aikqi mielenosoitusta,
Torontossa, Pariisissa
saivat pamputusta.
"Tammisaaren kurjalqsla"
valitukset kuullaanf
siellä kun vain virkavallan
armoilla nyt ollaan.
Sairashoidon puuttehessa
vangit siellä nääntyy,
hallituksen puoleen siitä
vaatimukset kääntyy..
Pappi pantiin syytteeseen
nyt Nbrthamptonissa,
syy vainen hengenmiehellä
on murhapoltoksissa.
Vain takaukset vapahana
pitää pastoria
tuonnempana tutkitaan,
jos kantaa kahlehia.
. • . MAGNUS RAEUS.
ja vaadimme ehdotonta raittiutta jär­jestyneiden
työläisten tohneenpanemis-sa
Juhla- ja valistustilaisuuksissa.
15. Siirtolaisten värväys Ja työttö­myys:
Edystajakokou?. vastustaa siir­tolaisten
värväystä, sillä se Johtaa
työttömyyteen ja palkkojen alenemi­seen,
Ja siihen kurjuuteen, mikä val­litsee
liiallisesta sihiolaisvärväyksestä.
16. Kokoontumis- Ja puhevapaus:
Tämä on myös kysymys. Joka on ollut
työläisille tärkeä Ja siksi tästä useita
puheenvuoroja käytettiin. Sillä olem­mehan
tulleet sen hUonumthaan, että
tahdotaan kieltää kokoontumis- ja
puhevapaus nykyään ankarimmin jär-
JestyneUtä työläisiltä.
Ponslvallokunta laati seuraavan pon­nen
tämän asian käsittelystä:
Me vaadimme puhe- Ja kokoontu­misvapauden
kunWn kansallisuuden
omalla kielellä kalklUe Järjestyneille
työläisille.
18. Nuorison kasvatus, nuorisokurs­sit.
kesäkoulu Ja plonerijärjestöt
Keskusteluissa Ilmeni, että me tun-nenune
Ja tiedämme sen tärkeyden
> 11
«Ii
KUINKA KORTTIPELI KÄMPÄSSÄ LOPPUI
Paikalla olleitten kertoman mukaan — kirj. Kaapro
Pöytäkirja
Toronton
Kansainvälinen kenttäjnhla onnistui
hyvin
Viime sunnuntaina kansainvälisessä
kenttä-juhlassa Humberin laaksossa oli
osanottajia noin kahdeksansadan paik­keille.
Suomalaisia vain muutama
kymmenkimta.
Tilaisuudessa esitettiin monipuolinen
minen yleisenä periaatteena. Kun ohjelma. Toverit Smith ja Buller pu-puolueen
jäsenet suorittavat jär-j hidvat. bulkÄainen orkesteri" s^t-jestamistj-
ota, nim ei siUoin ole ky- teh. ukrainalaiset pitivät huolen "pu-sjTnys
yksitoista, vaan puolueesta I naseh airueen" vaUmiasta sekä muis-jota
nämä yksilöt edustavat. Moi-1 ta rahanteko keöioista. suomalaiset
urheilijat johtivat urheilun järjestä­mistä.
Miesten kolmiottelun tulok­set
olivat seuraavat: — Penttilä 193,-
32 pistettä, Johnson 176,06 pistettä.
Tarvainen 172.69 pistettä, seuraavana
oUvat Miettinen, Steve George ja John
Ross.
Naisten 60 metrin Juoksussa tuli
palkinnot seUraavasU:
tehty T. N . liiton Albertan pii.
rin edustajakokouksessa, joka pi­dettiin
Red Deerin alueella Syl»
van Lakella heinäkuun 12—13 n
1929.
Piirin, sihteeri Anna Apponen avas\
kokouksen klo 10:30 a.p. sekä lausm
edustajat tervetulleeksi tähän ensi­maiseen
edustajakokoukseen Albertas-
1. Puheenjohtajaksi vaUttiin toveri,
tar Lyydia Saarman ja pöytäkirJuriksi
allekirjoittanut
2. Luettiin sihteeristön laatima työ.
järjestys ja hyväksyttiin.
3. Seurasi vältakh-jain tarkastus,
jonka toimitti! Anna- Apponen Ja
Martha Lehto. Edustajia oU saapu­nut
seuraavasti: Warspiten naisliitosta
Selma Krahulic. Elspethista Hilda
Harju. Eckvillesta Minnie Johnsson.
Sylvan Lakelta Lyydia Saarman. Can-moresta
Aili Paavola,: Trochusta Sela
Autio, Blairmoresta Mary North ja
Martha Lehto.
Valittiin muut virkailijat tälle ko­koukselle.
Pöytäkirjan tarkastajiksi
Ida Autio ja Selma Krahulic, raport-teriksi
The Woman WorkerilIe Aili
Paavola. Pösrtäkirja Julaistaan Vapau­dessa
Ja Toverittaressa. Ja sihteeris­tön
lähetettävä raportti ifiSliitoIle.
Tapahtumapaikka: Suuren yhtiön
tukkikämppä British Columbian ran­nikolla
Canadassa.
Aika: Viime talvena, jälkeen jou­lun.
Seudulla oli samalla yhtiöllä useam­pia
isoja kämppiä käynnissä, ja täl­läkin
kämpällä useita miesten yötiloik-ä
sisustettuja hökkeleitä, joita myös
sanottiin "kämpiksi". Yhden niistä
olivat suomalaiset vallanneet haltuun­sa,
niinkuin heidän tapansa on, mil­loin
heitä on riittävä lukumäärä.
Useimmiten he vielä kämppänsä lähet­tyville
rakentaa hotasevat saunan, o-masta
ehdostaan, mutta yhtiön tar­peista
ja luvalla. Niin oli tehty täl­läkin
kämpällä. Miehet sitä käyt­tivät
peseytyessään muulloinkin kuin
vakinaisina kylpyiltoina.
Yleensä on kämpiköillä lakina, että
miesten tulee mennä makuulle kello
9 aikaan iltasella, että aamulla aikashi
jaksavat nousta töihin. Suomalaisia
kehutaan lainkuuliaisiksi, mutta ' hei­dän,
niinkuin muidenkin kansallisuuksi­en
lainkuuliaisuus näyttää itse asiassa
riippuvan lainvartijain valppaudesta
eikä mistään muusta. Kun isännistön
puolelta tuota makuullemeno-määräys-tä
ei erikoisen ankarasti valvottu, eli­vät
suomalaiset kämpässään Tiiinimin
itse tahtoivat: löivät korttia vaikka
noilla, kaiketi ajateUen turhaksi yrit­tääkään
ruveta tukkijätkäin piintynei­tä
tapoja vastaan taistelemaan.
Yksi kuitenkin oli poikkeuksena
muusta joukosta: Pekka Pehkonen.
Ei mikään taistelujen mies näkö­jään
eikä tapojaan. Ei minkään uu­sien
taikka vanhojen aatteiden erikoi­nen
ajaja tai kiihkoilija. OU lauh-keinta
lajia savolainen, iso kooltaan
kylläkin ja roteva,'mutta pehmeäpiir-teinen
Ja lihavahko, jonka tähden
hänet Vcmpällä tunnettiinkln Pekka
"Pehmoae.n" nimellä. Vaikka, hän el
ollutkaan mikään kiihkoilija, öU hä­nellä
kuitenkin harrastuksia: kaksi
pääharrastusta ja vielä kolmaskin,
jota voisi sanoa niiden täydennykseksi.
Kiitettäviä harrastuko kaikki kolme,
vaikka — vaUtettavasti — Jonkun ver­ran
harvinaisia tukkikämpillä.
Ne kaksi pääharrastusta oUvat: ter­veyden
hoito Ja itsenä kehittäminen.
Edellinen Ilmeni ensinnäkin, siinä, että
hän haisteli, maisteli Ja valikoi ruc-puoleen
yöhön, milloin halutti. Ja pa­himpia
pukareita halutti melkein Jok'-
ikinen yö. Toiset, vaikka harvohi. Jos
koskaan, ottivat osaa peliin, kärsivät
tästä Johtuvaa yörauhansa häiritse­mistä.
Kärsivät aivan vähillä muti-kiaan
slllohi kun toli^et nälissään piste­livät
menemään, mitä sattui saapu-salle.
Toiseksi se ilmeni siinä, että
hän työmaalla liikkui kahta puolta
katsoen ja vaarapaikkoja varoen, vaik­ka
olisi ollut kuinka kiire. J<» paasi
siitä ärähti, niin makeasti hymyillen
hän paiskasi "puhtaalla" englannin­kielellä:
"Selvtl vörst" (Safety first,
turvallisuus ensitilalla), j a sillä se ta­vallisesti,
asettui. Jos el sattunut ko­vin
häijy paasL.
Itsensä kehittämisessä hän jo oli
I^iässyt niin p i t ^ e . ettei erehdyk-