Vapaus, August 5, 1927

              ^ 2 Perjantama, elok. 5 pmä—Friday, August o
VAPAUS I laajentunut j a Toimistunct eräs loiiienlda ilmiö.' jota
^C^ta^B^SdSa^n sSsoomdbaularyi. ssesoa , t^yO ö-va ät-e^ s toöana zaammotaa ma—sac .e akieIasVnkis vaituttakjoas,a j ovno ^Ldau rfoipvGaau_ tt jaaa _ls ljiadiysstiviaal t,ma ieni kijlmsepse,i naal.il zi-- lMTSi m. rii st„iilrm.i iidöa n
J« perjantaina- - • - x * - * j kärjiäymLnen,
s. G . N E I L . AIVÖ" ^ " ^ . " ^ P E H K O K E N | MJ^ii se iohu,u? - Y f a J n t e u U ^ . ; .iiti, eal hyökä-m^
Bs= ffcaa^n eteenpäin tyontaa indysvajtatn impenaJismi
Be«istered at the Post Office Department, Otlawa, j j ^ ^ j ^ ^ Earopan imperialismia, valtaa, sillä markkinat
« • gcecttd elass matter. ^ ^ , g^^^^^ itselleen kontrolloivan valla-aseman. JcAai-
V A P A U S (lÄerty) | nen uusi vakiolaina, jokainen sen tcrvin puristeltu kon-
Tbe only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab- . , , , . * . ^ " . , .
ffehed ^ Sadbory. Ont., every Monday, Wcdneaday| se-sioni, jokainen eksperttien nem-oston sijotos latxna-
«Bd Friday. 1 laiseen Amerxkaan merkitsee Europan imperialismin
TILAUSHIKNAT: | poislyönlimistä ja YTidysTaltain sijall^astumista, sa-
Ca-adaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk. i niaJla kun se tietenkin nostattaa riistettyjä miljoonia
""^ijjSiihfe jL^nomeen. ykri vk. f5^^^^ alistettuja kansoja siinä määrin vihamielfeyyteen
f 3 CJ Ja kolme kk. $1.75- ] TtTidvs^altoja kohtaan, että käv välttämättömäksi yhäti
^^Sä^^tm^Tn ' ^ ^ f i .u..r«.ua tete3lai^ An»nian v«i.lä nojailevien
ILMOTUSHINXAT VAPAUDESSA:
Katmailmotakset $1.0p kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avicliittoonmeno ilmotukset 50c palstataanaa.
NimenmuntosilmotTikset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilrootökset $*.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotakset $-..00 kerta- , t-
KoolemanUmotukset $2.00 kerta, $aOc haämaksa
ktttoslaaseelta tai mutstovärsyltä-
Halotaanticdot j a osotcilnjötakset 60c kerta. $1.00
kolnie kertaa.
Tilapäirilmottajicn l a flmotusakenttuorien on.
I lilidysi-altain sotalaivojen lukumäärää ja maissa olevien
sotavoimien suuruutta. Ja tämä pankkiirien sijotosten
suojelus annetaan tinkimättä Yhdysvaltain kansan kus-taimuLsella
sekä muussa että rahassa-
Missä määrin tämä valtaus on edistynyt, ilmente
seuraavista numeroisia: \'. 1913 oli Yhdysvaltain vienti
ja tuonti yhteensä latinalaisen Atherikan kaupassa aino­astaan
767 miljoonaa dollaria- V. 1926 oli tao snmma
kohonnut 1,881 miljoonaan dollariin- Samaan aikaan
General advertisin
encxun eharge for sin
Ic tbe best advertisin
People in Canada.
g rates 76c per eoL inch. M i -
s!e insertion 75e- The Vapam»
g mediom among the Finnish
Maanantain lebteei
konttorissa laoantaina.
perjantain lehteen tors
a aiottujen flmotosten pitää oUa
keskiviikon lehteen tiistaina ja
taina kello 12 pätvällä-
Vapauden konttori
St. Pohelm 1038. Po!
j a toimitos: Liberty Bldg Lome
Etiosote: Box C9, Sadbury. Ont.
Jos ette millohi t a i
kirieeseennc, kirjottaka
•oonallibella nhneUä.
J . V. K A N N i
lansa saa vastaosta ensimaiseen
a sodelieeo liikkeenboiujao per>
kSTO, liikkeenhoitaja.
RyhyksH VapairieD laa^snns-rptäykeen
OSASTOILE JA V A P A U D E N LUKIJOILLE
Toverit: . (vanhan järjestelmän puoltajat ja ^
JärjestömSce edustajakokous päät- [ pönkittäjät joutuvat syömään ar- T
ti laajentaa "Vapau£"-Iehtemme votoata roskaa
viisi
lokakuun 1 paiä.
Ime afnalf?n välttää ne virheet mitä
I siellä on tehty, tai taistella tietoi-
|ses£i sellaisia aineksia vastaai^ j o t -
i k a ovat nykyään kaikissa maissa
työväenliikkeen taistelua harhaan.
Heinäkuun 14 pnä v- 1917 oli
Suomen silloisessa eduskunnassa
viimeisessä käsittelyssä esillä 8-tun-nin
työpälvälaki ja kuaaaHislait.
Vaikka eduskunnassa silloin olikin
kaikkiaan 103. työväestön edusta-
,tä taistelua on eteenpeia vietävä.
Kahaeksan-tunnin työaikalain koh.
talo osoittaa meiile kuinka Suoden
toverit taistelussaan ovs* joutu­neet
kärsimään omista virTieistäi.n
hyväuskoisuudestaan porvariston
sesdemien sireenilatiluihin.
Kplkemalla kiinteästi yhteisvm-märryksessä
Canadan kommunLsti.
ijaa, eivät nämät olisi riittäneet saa-
Imaan sanotuille laeille määräenem-puolueen
kanssa, on anunattiyhci
tysHikkeeHä tässäkin maassa me­nestymisen
mahdollisuuksia. Poliit­tinen
toiminta" on pidettävä kiinte­ässä
yhteistoiminnassa ammatillisen
liikkeen kanf-^a — silloin aelilä on
voiton mahdollisuuksia. Eroiaamal-iisi
kertaa vnkossa ilmestyväksi j Lehtemme kirjeenvaihtajat o v a t i j ^ ^ ä , joka valtiopäiväjärjestyk-
>kaknun pmä. SaxBanaikaisesU-työläistovereita kullakin p a i k k a k n n - m u k a a n niille täytyy olla, t u l -
päätettiin järjestää ryntäj-s lehden | ^alla. Ne tietävät j a kykenevät'j^j^g^ j ^ ^ ^ vahvist
levittämisessä viidensadan uuden t i - j antamaan tietoja, miticä ovat työ-1 j^j^^ pgätti Helsingin
laajan hankkhmsrfcsi. ryntTysaika | i^iää lähellä, koskien työsuhteita, j - ^ , ^ y ^ painostusta porva-ollen
elokuun 15 p-_^ syyskuun ; työläisten toimintaa j a t a ^ l m t f , i^^ihin nähden. Se kokoontui-tuhat-loppuun.
lnk« Jf^^^^°^yrkimyksia.|j^j^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ympäris-
Laajentamisen yhteydessä, loka- Lehtemme omistavien osastojen i a ! _ „ . , j t
kuun alussa, lehden taaushinta on k^^^ttavien työläisten t^^^ ^. , .
$2.50 kuudelta kuukaudelta, mutta! tehostetaan j a parannetaan tätä 1 ^ f ! ^ Kun i K , T ^ i t naavat tahat- taan e^^ valiUä tulee
tämänryntäyksen ajalla tilaushinta Itystä. Nytki„ on se tehtävä, jos väkijoukot, hyväksyivät he kimtea yhteistyö- Samoin myöskin
Ne tietävät j a kykenevät-j^j^g^ laiksi vahvistetuiksL SiL la ne toisistaan on tulos sania k u i .
järjestynyt Suomenkin työväestöllä..
Suomalaiset työläiset. Kehinä-kää
jokainea kohdaltanne kommu­nistipuolueen
j a ammatillisen liik­keen
suhteita toisiinsa siihen suun-pidetään
entisellään, uusille tilaajil-|pafljtakunnan kirjeenvaihtajan työs-le
tai nudistuksille. j sä kaivataan korjausta; ^
Jariamme Iehti_ tekee samaa lehtemme laajennetaan v i i -
tyota kuin muutkin Järjestömme or- ^ ^ ^ ^ ^ ^^tistä pa-gaanit-
Se on ^olaisten j a tyota- ^
tekevien talonpoikain herättäjä.
valistaja j a opettaja luokkataistelus­sa.
Se' on säännöllinen sanansaat­taja
työläiskodeille. Tietojen tuo­j
a tapahtumista j a asioista.
remmin palvella, tehtävässään. Jos
tämän vuoden ajalla kohotamme t i -
laajamäärän korkeammalle kuin mi­tä
edustajakokous katsoi välttämät­tömäksi
viisipäiväiseksi laajentami-Nvky-
lehden
ään tapahtuu maaflmassa paljon 't yot - I. ^se^n^ ^y hktaenyndaetstsaäv aktsaik, aanmiina anv oidaan-väen
näkökannalta tärkeitä j a mie-'
lenkiintoisia asioita. On siis vält-
Kiinan vallankumous uudessa
vaiheessa
B t ^ r i n kirjottaa Moskovaa «Pravdassa»: Kiinan
vallankumous on astunut uuteen kehttysvaih^^eensa ja
cn parhaillaan äkkijyrkänteen huipulla.
Tosiasiat puhuvat tästä silminnählävällä varmuu­della.
Kenraalien liiUoutuminen Tshankaishista Tants-hantsihihin
asti — merkitsee, että porvariston kaikki
ratkaisevat aseelliset voimat rybroittyvät Nankingin pyö­velin
ympärille.
^ kanta on täydellisen antautumisen kanta.
Liitto Nankingin kanssa on faktillisesti edessä. Tähän
tosiasiaan eivät vaikuta toisten €horjuminen>-ja loisien
pakeneminen.
Uhan on murrettu. Uhanin vallankumouksellinen
merkitys on päättynyt: vallankumouksellisena voimana,
«vallankumouksen organisoivana keskuksena» ei Uhan
enää ole» Tässä mielessä on sen päälle asetettava risti,
vaikka muutamat «>'allankumoukseIliset kädenhcilah-duksel
» sen taholta ovat sangen mahdollisia.
Kiinan vallankumouksen uusi etappi aseltaa puolu­een
ja proletariaatin eteen mitä tärkeimpiä ja yaikeim-p:
atehtäviä. Nyt erottautuvat luokkataistelun rintamat
sangen selvästi: feodalinen virkavalta marsalkka «dik­taattori
» Tshantsolinin johdolla: edistysmielisten» ken­raalien
liberaalisporvarillinen blokki Tsliankaihin joh­dolla:
Uhanin porvarilliset ja pikkuporvarilliset ryh­mät,
jotka vctä^yivät porvaristoon päin ja toistaiseksi
riippuvat ilmassa; tabtelevat työläiset ja talonpojat
ja kaupungin köyhälistö.
Jos halutaan verrata «venäläisiin» yhdenmukaisuuk-xiin,
niin voisi sanoa, että edessämme on: ensimäiset —
monarkisteja, toiset ;—-kadetteja;- kolmannet •— cserriä
ja neljäs bolshevistinen leiri. Mutta vaikka Kiinan
ryhmiltymät luokkamerkitykseltään vastaavat «venä­läisiä
», niin kuitenkin on tällainen historiallinen yh-denmukaistuttaminen
aivon väärä, sillä näiden voimien
suhde Kiinassa on toisellainen niin sisäisistä kiiin ulko­naisista
syistä.
. Vallankumouksellisen proletariaatin puolueen on
tällaisissa -olosuhteissa ehdottomasti tehtävä johtopää­tös:
ei hetkeksikään saa enää jäädä Uhanin hallituk-
€cen? .
illinkä johtopäätöksen nykyisistä tapauksista tulee
Kiinan kommunistien tehdä Kuomindaniin suhtautumi-eessa?
Johtaako kansallisesta hallituksesta eroaminen
myöskin Kuomindanista eroamiseen?
; Meidän mielestämme ei johda. Kuomindaniu
huippujen petturikäytös >oi yhtä vähän pakottaa mei­dät
kok<> rintamalla poistumaan Kuomindanin järjcs-lölslä,
Icuin Englannin «työväenpuolueen» petturikäy­tös-
ei pakottanut poistamaan päiväjärjestyksestä kom­munistien
tabteiua konununbtien pääsystä tähän jouk-lojärjestöön.
Konununbtien on vedottava Kuomindanin joukkoi-
Jhin. Heidän on voinibtettava työtään Kuomindanbsa,
ajetta\'a omaa ohjelmaansa, päättävästi arvosteltava
johtajia, niinkuin he tekevät Englannin tradeuniobsa.
Todellbuudessa ratkaisee kysymyksen taistelu, ja
vain tabtelu. Tätä päämäärää, työläisten ja talonpoi-
Icain voittoa silfflällä pitäen työskentelee kommunistinen
puolue ininässä.
Europan ja Amerikan imperialismi
vastakkain Keski-ja Etelä-
Amerikassa
- Nicaraguan, Meksikon, Tacna-Arican, Chilen, Perun
j . n. e; kysymykset ja ristiriidat ovat olFeet valaise\ina
^imerkkeina siitä, mitä'seurauksia Yhdysvaltain impe-rilaiismiAJilIlittömäilä
hyökkäyksellä on latinalaisessa
Amerikassa itse hyökkäyksen alabiin kansoihin nähden.
Mutta samalla, kun nämä kaJisat entistä raskaammin o-vat
saaneet oppia tuntemaan Yhdysvaltain imperialis­min
raatelevaa iestä niskassaan, on tämän yhteydessä
olivat Yhdysvaltain pankkiirien sijotidcset latinalaisessa
Amerikassa kohonneet noin puolestatoistabilJoonasta
vähää alle viiteenbiljoon^an dollariin. Yksin v. 1926
aikana totiin lisäsijotuksia Yhdysvalloista sinne 355
miljoonaa dollaria!
Europan imperialbmin tieltä pob työntäminen käy
ilmi seuraavista Yhdysvaltain hallituksen kauppade-partementin
numeroista: V. 1926 oli Yhdysvaltaiii
vienti latinalabeeri Amerikaan 863p92,000 «Jo"»"^. j ^ ^ ^ ^ Näitä_^tgAaan^e^s^
Samaan aikaan oli Englannin vienti sinne vain 296 1 KgteiUe" on ^nUbta, %ttä asiat mahdottomns. Eihän toki!
joonaa dollaria ja Saksan 189.645,000 dollaria.* V- Yritteliään työläisten harhaanjoh- ^ T S h ^ n s i ^ ° ' T ' S k i * ' " t v S en
1926 tuoteUiin Yhdysvaltoihin latinalaisesta Amerikasta tamiseksi Ja pimeydessä pitämiseksi.! halu^^uSta aik2La ja
Noskelaislehdet^ ovat joutuneet s a - ^ ^ suomenkielisen työ­maan
asemaan koko heidän hAkeen-j Canadassa ilmes-
T;ä'ajautuessa ajamaan porvariston j^j^ edustaa ja omaksuu tehtä-ilman
muuta niin 8-tunnin- kuin j taistelkaa ammatillisen yhtecäisyy.
kunnallislaitkin- Työväestön yksi- den puolesta Icailryia esiintyviä hL
han ensi vuoden alussa laajentaa jo
. , _ ^ ^ päivälehdeksi- Tuhannen uutta t i -
tämatontä saada varmat j a luotetut j ^ j - ^ ^ tämän vuoden loppuun men-raaka-
aineita 1,044,526,000 dollarin arvosta, eli 3 ja
puofikertaa enemmän kuin v. 1925- Samaan aikaan
luotti Englanti sieltä raaka-aineita 571,661,000 dollarin
edestä, mikä merkitsi 11,2 prosentin laskua vuoteen
1925 verraten; Saksan raaka-aineiden tuonti oli sa­maan
aikaan 266,115,000 dollarin arvosta, mikä mer­kitsee
1,2 prosentin laskua.
Toisin sanoen, sen sijaan, että Englannin ja Saksan
ulkomaankauppa v. 1913 käsitti noin kaksi kolmatta o-saa
latinalaisen Amerikan ulkomaankaupasta, oli yksis­tään
latinalaisen Amerikan vienti Yhdysvaltoihin v.
1926 25 pros. suurempi kuin Englantiin ja Saksaä)i
vienti yhteensä ja tuonti Yhdysvalloista oli lähes kak­sikertaa
suurempi kuin näbtä tärkeimmbtä Europan
mabta yhteensä.
Maailman viime sodan yhtenä tärkeänä synnyttäjä­nä
oli se, että Saksa, valtasi Englannilta kauppamärkki-noita
latinalabessa Amerikassa- Nyt valtaa Yhdysval­lat
ne sekä Englannilta että Saksalta yhä nopeammassa
tahdissa- Seurauksena ei voi olla muu kuin suhteiden
kärjistyminen kohden repeämää, vaikkakin isitä tilapäi­sesti
koetellaan peittää ja paikkailla imperialistien
yhteisen vihollben — proletaarisen maailmanvallan­kumouksen
päätään kohottaessa.
Osottakaa mieltänne Saecon ja
Vänzettin puolesta
Elokuun kuudenneksi päiväksi tulevat kommunisti­puolueen
yksiköt kautta Canadan järjestämään joukko­kokouksia
ja mielenosqtuksia Saecon ja Vänzettin puo­lesta.
Mainitusta päivästä on vain neljä, päivää siihen, jo­na
alkaa viikko, jolla Saecon ja Vänzettin on määrä
tulla sidotuiksi kuolemantuoliin. Puolueen jokaisen jä­senen,
jokaisen ammattiliiltölaiscn, jokaisen työläisen
täytyy pitää huolta siitä, että ne protestit, jotka tuona
päivänä menevät kuvernööri Fullerille, saavuttavat sel­laisen
määrän ja ilmaisevät sellaista päättäväisyyttä,
estä Fuller tulee pakotetuksi -tahtoen tahi tahtomattaan
käsittämään, että Sacco ja Vahzetti eivät saa kuolla.
Työväenluokkalainen mielenosotus näitten kahden
työiäistoverin murhaamista vastaan on jo saavuttanut
ennennäkemättömän laajuuden- Ranskassa kerättiin
äskettäin enemmän kuin kolmemiljooaa allekirjotusta
heidän vapauttamisestaan tehtyyn anomukseen, samalla
kun mielenosotuksct, joukkokokoukset ja protestilakot
heidän puolestaan ovat olleet päiväjärjestyksessä kaik­kialla,
missä työläiset ovat järjestyneet- Mutta lauan­taihin,
elokuun kuudenteen päivään mennessä, ellei Sac-coa
ja Vanzettia ole vielä vapautettu, täytyy Pohjob-
Amerikan työläisten olla valmbtuneita paljoa voimak­kaampia
toimenpiteitä varten kuin mitä tähän mennessä
on käytetty. Olkoon lauantai vakavan mielenosotukscn
ja valmbtautumben suuri päivä.
Worl;er.
mielinen esiintyminen oli voittanut.
Mutta voitettuaan sitten kansa­laissodassa,
porvarit myönsivät huo­mattavia,
oikeammin suuria poik.
keuksia tähän sanottuun 8-tunnin
työiaikalakiin- Sen ,>merkitys )oU
tosiasiallisesti melkein lakannut o-lemasta.
Lain ulkopuolelle jätet­tiin
kaikki huomattavimmat työ­alat.
Ja säännöllisesti, työväestön
vastustuksesta huolimatta on por­varihallitukset,
minkä nimisiä ne
kulloinkin ovat bileetkin, vuosi vuo­den
perään tehneet samat poikke­ukset
tähän lakiin kuin silloinkin
joittajia vahaan, kulkivatpa ne
minkä nimisinä t^^TtnsaT
jlYÖYAEN IIRHEILI
C. s. T. Urheiluliiton
mestaruuskilpaihit
apurien asiaa. Tarvitsemme vain
muistaa niiden jatkuvan^ suhtautu- tämisen
misen Neuvostoliittoon, työläisten
ensimaiseen valtioon, ruokottomasti
väkseen luokkataistelukannan edis-
Järjestön toimeenpaneva komitea
Vääristellen ja parjaten Sitä. Entäs Jftoaa kafldam osastoihin, jasems-nyt
Kiinan vallankumoustaisteluihin! J« asiamiesarmeijaan.
suhtautuminen? Se osoitaa samaa että kaikki yhteisvoknin ottaisimme
vääristelyä j a pyrkimyksen yhteyttä Jfhtemme _ levi^sryntäyksen toime-
impe^r^iaLliis^t ieni „s-ii:r^t«o™ma«a--„p«oilJitfi«ivka,„n haalla työskentelyllä vastaan. Jar-kanssa.
Ja jokainen harkitseva työ­läinenhän
on tullut huomaamaan
tämän vääristelyn työväenliikkeen , , „ , ,
teisteluihin ja erikoisesti edistys- Jf»"^' koska Vapauden levitysryn-mielisen
osan toimintaan nähden.
jestäisimme sen tässä ymärryksessä.
Tämä ryntäys tulee nyt esille a i ­van
kuin vuosiksi unhoitettu velvol-
"Vapaus" on järjestyneiden työ­läisten
j a talonpoikain kumouksel­listen
pyrkimyksien tulkki, joka o-pettaa
miten he voivat vapautua
riistonalaisuudesta ja kohota hal­litsemaan
yhteiskuntia. Siksi se
antaa mailman tapahtumista oikean
ja todellisen kuvan, kertoen miefen-kiintoisia
tosiasioita; jota vastoin
täyksiä ei ole ollu^ pitkiin'aikoihin.
Kohottakaamme lehtemme t i l a i -
jamäärä viidelläsadalla lokakuun
1 pään mennessä ja sitten yhä ryn­näten
eteenpäin viisipäiväisestä
kuusipäiväiseksi! Olkoon tämä
työskentelyn tunnus.
Canadan Suomalaisen Järjestön
tp. komitean puolesta
A. T. HHJL., sihteeri.
kansalaissotavu onna-
Nyt olisi odottanut, kun viime
jouluksi Suomi sai ensimäicin sos-dem
hallituksen, että se ensimäisek-si
kieltää työnantajilta poikkeukset
edellämainittuun lakiin ja julistaa
sen voimaan täydellisesti. Mutta
niin ei kuitenkaan käynyt- "Työ­väenhallitus"
seurasi matemaattisen
tarkasti edeltäjiensä porvarihalli.
tusten polkuja. Huolimatta siitä,
että koko Suomen' työväenluokka,
ammattiyhdistlykset, joiden jäsen­määrä
nousee y l i 60-tuhannen ja
Huomioita ja huomautuksia
Meidän isäntiemme hyvinvointi jatkuu. Enemmän
kuin neljäkymmentätuhatta työläbtä lisättiin Canadan
tcolUsuuksien palkkalistoille kesäkuun kuluessa: tuo­tannon
kohoaminen jatkuu ja jokainen teollisuus keRuIi
laajentumisesta.
Nyt on aika palkankorotuksille, huomauttaa, tämän
johdosta kommunbtipuolueen pää-äänenkannattaja.
Nyt on aika paremmille työsuhteille. Nyt on aika vii­den
päivän työviikon käytäntöönsaattamiselle. Nyt on
aika menestyksellisille lakoille.
* • '- * •
Kysymyksen pikaisbtaparannuksbta työsuhteisiin
ja korotuksista palkkoihin tulisi tänään olla jokaisen
ammattiyhdistykseq kokouksien työjärjestyksissä ja ko­konainen
sarja palkkaliildceitä tulisi alkaa, jiitkaa lai­naamamme
lehti. Meidän pahin vikamme on se, että
me aina odotamme kunnes kiire aika on ohi ja työn­antaja
ei aiäa*tarvitse meitä niin Idpeäsli, ennenkun e-sitämme
vaatimuksemme^
8-tunnin työpäivä
Ammatillisen työväenliikkeen pää- liikkeen kehitykseen suuremmassa
määriin työväestön taloudellisen a-seman
parahtamisen ohella kuuluu
myöskin kiinteästi työpäivän lyhen­täminen.
Näitä päämääriään se
pyrkii saavuttamaan, tukemalla po­liittisten
puolueiden toimintaa ja
tekemällä itse alotteita siihen suun­taan.
Luonnollisesti silloin amma­tillisen
liikkeen ja poliittisten puo-lueiden_
suunta täytyy käydä samaan.
Siitä voisimme esittää esimerkkejä
kaikkialta, miten eri ryhmät suh­tautuvat
toisiinsa työväestölle tär­keissäkin
elinkysjrmyksissä. Otamme
tähän esimerkiksi Suomen 8-tunnin! ammatillinen liike todella vallanku-työpäiväla.
in, joka .äskettäin täyt- moukselliselle tielle. Katsaus siis
ti kymmenen vuotta- Otamme sii- 1 Suomen työväestön taisteluihin kah­ta
esimerkin siksi, että canadalai- j deksan-tunnin työpäivän puolesta
nenkin työväiestö alkaisi kiinnittää.on paikallaan. Siitä voimme ottaa
huomiotaan ammatillisen työväen-'oppia täkäläisiinkin oloihin; voim-joiden
yhdyssiteen, ammattijärjes­tön
puheenjohtaja on yksi sosdem
hallituksen jäseniä, sitä kiinteästi
vaati. "Työväenhallitus" kuuli vain
kapitalististen. -pomojen määräyksiä
j a antoi huutia työväestön vaati­muksille.
Siinä on lyhykäisesti Suomen
työväenluokan taistelu 8-tunnin
työpäivästä. Sillä on laki, joka
on nyt kymmenen vuotta ollut pa­perilla,
mutta ei päivääkään käy­tännössä.
Tästä Suomen työläisten taistelus­ta
oikeuksiensa puolesta on myös­kin
meille canadalaisille paljon op-,
pimlsen aihetta. Täällä on tosin
ammatillinen liike ulospäin vankan
ija elinvoimaisen näköistä, mutta to,,
dellisuudessa sangen heikkoa. Lä­hes
kolmesataa tuhatta käsittävä
järjestäytynyt joukko on tavatto­man
hajanaista, joula ei ole to­dellista,
vallankumouksellista yhdys­sidettä,
joka sen johtaisi yhtenäi­senä
taisteluun. Toimenpiteitä sii­hen
suuntaan on kyllä ollut, että
; kaikki . eri liitot saataisiin koottua
yhden ainoan orgaanin ympärille,
mutta ei se työ ole vielä tähän
asti kovin suuria tuloksia tuotta­nut.
Vanhoillinen ammatti-uniojoh-määrässä
kuin tähän asti. Varsin­kin
tämä huomautus koskee täällä
siirtolaisina olevia suomalaisia. A m ­mattiyhdistysliikkeellä
Canadassa on
edes^än vaikeat taistelut. Sen
täytyy ensiksikin käydä taistelua
yhä häikäilemättömäksi kehittyvää
kapitalismia vastaan työväen elin­ehtoja
puolustaessaan, j a toiseksi tajisto on ollut pahimpana esteenä
sen riveihin ovat pesiytyneet kai- näissä pyrkimyksissä,
ken karvaiset vanhoilliset ainekset. Mutta ennenpitkää täytyy Cana-joita
vastaan ja laidan yli heittä- dankin ainmattiyhdistysliikkeen y h -
miseen on myöskin kiinnitettävä distyä. Sitä vaatii kapitalistisen
vakavaa ' huomiota, saadaksemme riistännän yhäti kehittyvä' vauhti-
Ja meidän suomalaisten, jotka täs­sä
maassa olemme tämän maan k a ­pitalistien
riistettävinä, täytyy tätä
yhdistymistaistelua kaikin voimiin-me
tukea. Meillä on selviä esimerk­kejä
omasta maistamme kuinka tä-
Sitä on täällä Canadassa juhilee-rattu
viimeaikoina oikein rutkasti-
Joku viikko sitten oli juhHttavatia
60rvuotinen dominion j a nyt viime-päivinä
kuninkaan pojat j a Snnr-britannian
hallituksen . pääherra
Baldwin. Sama, joka .-Englannin
hiOenkaivajille viime kesänä lisäsi
työpäivään yhden tunnin Usää, jota
tuntia hiilimiehet kuuluvat ktitsuvan
"Baldwinin tunniksi". jir^iSiis histo­riallinen
mies täniäkih Baldwin.
Samoin kuin toisetkin matkalaiset,
Walesin prinssi y.m. Kannattaa
heitä juhliakin.
Silloin kun dominion juoileerinki
oli täydessä käynnissä. Julkaisi
Montreal Star loppuserviisika kuvan
toisistakin juhlijoista, j o t ^ kuulema
Montreal Star'in mielestä, olivat
käyttäneet tätä pyhää Juhlaa J a J n -
bileerinkia omiin, maanpetokselli­siin
tarkoituksiinsa. Se Julkaisi k u ­van,
jonka piti kuvata kommunisteja
kylvämässä Canadan säyseän Ja J u ­malaa
pelkääväisen kansan, keskuu­teen
kommunismin kaikki polttavaa
myrkkyä. Valitteli, kun tällaista
peliä valtiovalta antaa ehdoin tah­doin
suorittaa, vieläpä niinkin suu­ren
juhlan aikana kuin ddminion-
Vieläpä lehti-paran täytyi suurella
surulla todeta, että kommunistit o-yat
menestyksellä käyttäneet hyväk­seen
_ tätä ' isänmaallista V hiestäjien
Juhlaa, ja saavuttaneet koko suuria
tuloksia. Nostamme hattua Mont­real
Stareille tunnustuksesta-
Olemme tosiaankin käyttäneet hy­väksemme
kaiUda mahdollisia por­varienkin
tarjoamia tilaisuuksia
"kommunistisen myrkyn" kylvämi­seen,
j a olemme iloisia, kun meiUe
rehellisesti todetaan, e;:e! kylvöm­me
ole langennut kiv&koon- Tosin
ilmottaja sitä seikkaa valittelee,
mutta emme me. Sitähän me juuri
on tarkoitettukin, että tämä juma­laa
j a porvaria palvova Canadan
kansa tulisi "ksmmunismilla saas-;
tutetuksi" j a ottaisi yhtenä kaunii­na
perjantaina valtiolaivan peräsi­men
omiin, känsäisiin kouriinsa. Me
nimittäin ajattelemme, että jos ker-tomasti
juuri työväelle itselleen. J a
siinä tarkoituksessa me pyrimme
kaikkina Juhlina, porvarienkin j u -
bileeri-päivinä, teroittamaan Jokai­sen
työläisen muistilauhun, että he
ovatkin niitä, jotka itseoikeutetusti
kuuluvat yhteiskunnan vallanpitä­jiin-
Nämät baldwinilaiset vallan­pitäjät
ovat vain lo^seläjiä, j o l ^
ovat kiivenneet työläisten niskaan
pakkokeinoin, pitämään isänmaalli-
^ kissannankujaisia j a lisäilem^in
työläisille työtunteja.
Työläiset ovat vielä, se myönnet­täköön,
niin hulluja, että antavat
näille ponssareille tilaiisnuden r e l -
lestää kansan varoilla Ja kansan har­tioilla,
mutta siinä kysymyksessähän
Sunnuntaina alkaviin Kisan jär­jestämiin
mestaruuskilpailuihin cn
osanottajia tähän mennessä ilmoit­tautunut
seuraavasti: Paavo Häk­kinen,
Erkki Eerola, Viljo Göös,
Emfl Perä. Olavi Laine. Aarne Lep-pinen,
E. Nyfors, P. Ruohonen, N.
Niemi j a Onni Kautio Greightonin
Yrityksestä; O. Lind. A. Reinikai­nen.
L . Kolari, V. Salminen, L. Lai­ne,
M . Passi j a E . Passi Beaver
Laken Jehusta; .iHeikkiJaskarl, Han­nes
Soini ja Lauri Rasula South
Porcupinen Viestistä; V. Kotila ja
V.- Neva Levackin Kbatovereista;
Schneider, Saloranta Timminsin
Ilosta ' sekä toimeenpanevasta
seurasta Ristohen, Valli, Kanto­koski,
Lähde, Pernu, Perulam-pi.
Sula. Vaara. Seppälä, Jans­son.
Kalle Suutarinen, Fred Kor­pinen,
U . Korpinen, A. Sievänen
y.m.. kaikkiaan osanottajia aelisen-ksrmmentä.
Lisäksi tullenee osan­ottajia
Soosta j a mahdollisesti myös­kin
Torontosta-
Kilpailut alkavat. kello 10 ap.
Union-puiston kentällä. Kilpailijoi­den
ja palkintotuomarien oltava
kentällä, jo yhdeksän aikaan. Yli­tuomarina
tulee toimimaan Reinh.
Pehkonen ja muina palkintolauta­kunnan
jäseninä J . V . Kannasto, E.
Lagerbom, S. G. Nefl, V. Karhunen,
E. Salonen, J . Lehtelä ja H. Rou­vinen."
Näiden lisäksi on pyydetty
Creightonista ja Beaver Lakelta
yhtä kilpailusihteeriä kummastakin.
KilpaUukutsu
Ainoastaan täten kutsumme C. s.
t- V.- j a urheiluliiton seuroja jäse­niensä
kautta osallistumaan rata-ja
kenttäurheilukilpailuihinime, jot­ka
asianomaisella luvalla järjestää.
Rose Groven Into elokuun 14 päi­vänä
1927-
Urheilua tulee: miehille 5-ottelu,
kuula, kiekko, pituushjrppy, kolmi­loikka
j a 100 metrin juoksu.
Naisille S-ottelu, 60 m. juoksu,
kuula jä pituushyppy-
Pojille alle 18 vuoden 3-ottelu,
100 metrin juoksu, kuula ja kor­keushyppy.
Seurojen välinen 1500 metrin
viestinjuoksu.
3000 metrin juoksu miehille.
Yleisiä mEiräyksii
Kilpailussa noudatetaan voinias-me
juuri kansaa yalistammekin- J a
kansa-valistuu, .vaikka se käykin hir
taastL Mutta sitä varmempaa siitä
tulee. Yksi toisensa perään, alkaa
ran tässä yhteiskunnassa valta j"ol-lekin
kuuluu, niin se kuuluu riidat-canadalainenldn
työmies aukoa sil­miään
ja haistella uuden ^ a n ^ m n -
ilmaa, että eiköhän täs^ p i t o s i Jo
pistää pienekä pirinäksi, kun. n jita
laiskiaisia näkyy kerääntyvän tähän
samalle kaukalolle vähän liikaa.
E^ikä se ole kummakaan Jos ea-nadalainenkin
alkaa kommunistis-tua..
Näkeehän sen jo sokea Gree^
takin, millä asioilla nämät baldwini-laiset
kulkevat. IsänmaaUista hen­keä
ne ovat täällä kansaan pinnp-paamassa,
että tarpeen vaatiessa
olisi sitten helppo sitä jyv-ätä. Eng­lannin
maailnianvalta on kutistu­massa
kovin pieneksi, se on käv.iyt
l a i h a l ^ j a romuluiseksi, joten s;;-
hen pitäbi saada uutta voimaa: Työ­läiset
omassakin maassa ovat käy­neet
kovin kapoisiksi käsitellä rau­hallisin
keinoin. Sillekin pitäisi an­taa
mUuta ajatteleinisen aihetta. Jä
jrääponssarit ovat tulleet näitä seik-i
o j a pohtiessaan siihen ttilokseen,
ettei muuta pelastuskeinoa enää ole
"hyvin JäiJestetyUe" yhteiskunnalle,
kun saada aikaan sota. Siinä mie-les;^
on hiottu miekkoja teränks;,
prbvöseerattu, ärhennelty ikenet ir-visräl
Neuyosioliitone ja matkuste.
tu siirtomaissa Ja dominioissa val­mistelemassa
maaperää. Ka^s^
täisi saada juhlavireeseen — iea-rastuspentille;
vientiä varten.
Niin, porvarit jnbfleeraavat nyt,
mutta tulee se yidä meidänkin n^o-romme-
Mutta sffloin ei J^M^^'
k a ^ TTiifäkn dominion hiestrsjan-lia,
eikä kukuta __eläköötä kansan
harteilla latsastelevine kruununpe-rillisiBe.
saloin Juhlitaan TyoLe.
T^^cHe, Jonka tulokset saa kansa K -
se naiittia. J a sflttoin on p o r s ^ -
niminen oiai siirretty m:iseoihn
Ja vanhojen mmrtpesineiden kau?-
poihin-
L « p p o v i 5 « "