Vapaus, June 4, 1927

              Maanantaina, heinäk. 4 p;nä—^Mon,, Jane 4 No. 76
VAPAUS jnassa on suuresta merkityksesta Canadan työtätekevien
T o i m i t t a j a t :
ARVO VAARA.
c Begifttered at the Post Office Department, Ottava,
U ceeond claas matter»
^S, . U.tJ ja kolme kk. $1-76.
• , ^ • 1 luokkaliikkeelle. Juuri tässä maakunnassa ovat am
i^^-'^'''-.'.tCvn^Ai>n iPTrtnm1»t?«<»n työväestön ainoa Iänen«cannattaia,, ^ • n j . - - i t -vr, • i. ^
r-/ to^^ Sndburyssa, Oiit., maacantaiaa, ke«k!viikkoB3jmaJtiliitol ja Canadan työväenpuolue kaikkein heikom.
[IM |>erjantaiiia. • \ ^ mal ja tässä maakunnassa myös on reformbteilla huo-
J^^^^^ ^ * ARVO VAAiRA. mattava vaikutusvalta Canadan työväenpuolueen ja
' ~~~ ' ammattiliittojen yli. He ovat onnistuneet erottamaan
kommunistipuolueen^^järjestöt työväenpuolueesta. Ku­ten
voitiin odottaakin, ei kommunistipuolueen järjes­töjen
erottaminen ole edistänyt työväenpuolueen ke­hittämistä
ja kasvua, vaan päinvastoin riistänyt elin­voiman
työväenpuolueliikkeeltä tuossa maakunnassa.
Tämä yleinen tilanne näin ollen vaatii, että Cana­dan
kommunistipuolue täydestä sydämestään ryHtyy
VAPAUS (Liberty)
The only org»n of Finnish Workers fn Canada. Pab-ilEiied
in Sudbory, Ont-, every Monday, Wfedne8day
and Friday.
" TILAUSHINNAT^
Cär-adaan ykri vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
_ fL60 ja yksi kk. 76c
Tadysvaltoihin Ja Suomeen, ykri vk. $5.60, puoli vk.
Kylmää veltä Neuvoslo
jäajaio nisfiaan
suorittamaan seuraavia lähimpiä tehtäviä työssä Ca-
M a Ä " j o i t r ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, n^^an työväenpuolueen voimistuttamisÄsi, sen laajen-l
^ 6 i asiamiesten 5o.»lla on takaukset itämiseksi järjestöllisesti ja toiminnan lisäämiseksi:
1) Kommunistipuolueen voimien kakittaminen ja
•M
m
g* 1
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Maimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 ke^i kertaa.
Aviöllittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
NimenmauiosilmotakBet 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkstt $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitoailmotukset $1.00 kerta. , ,
KaoIemanihnotokBet $2.00 kerta, $50e lisämaksu
fciltoslauseelU tai muistovärayltä. A<V
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa. •
Tilapäisilmottajien ja flrootosakenttoanen on, vaa-fitUeMa,
lähetettävä ilrootushinta etukäteen.
General advertisins ratcs 75c per col. incb. Mi»
ttlmtmi charge for aingle insertlon 75c. The Vapaus
b the best advertisingr medium amon^ the Finnish
Pcople in Canada. '
408 ette milloin tahansa saa vastausta enalmäiseen
i'fetrieeseenne, ktrjottakaa oudelleen liikkeenhoitajan per-
I^S^Bc-':':y.t6<maUhelUi. nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
• i i v ' - '
Canadan kommunistipuolueen viidennen edustajako-
^ kouksen hyväksymä päätöslauselma
Canadan työväenpuolue
II
I' Yksi Canadan kommunistipuolueen päätehtävistä yh­teisen
rintaman menettelytapojensa käyläntöönsovellut-tamiseasa
on Canadan työväenpuolueen kehittäminen
ja laajentaminen Canadan työväenliikkeen kaikki osat
lasittavaksi, ammattiliittojen poliittisen puolueettomuu-j
, . , den murtaminen ja niitten vetäminen tabteluun kapita-jismia
vastaan ja Caiiadan työväenpuolueen riveihin
, p^^ työväenpuolueen ohjelman Co-
'"^ nadan työläisten todellisille ja lähimmille tarpeille.
^^Ip; Canadan teollisuuden nykyisen laajentumiskaudcii
K jaOcuroismahdollisuus läheiseen tulevaisuuteen nähden;
ft||®J^;^^^^ parantuminen työoloissa yleensä, työttömien
työläisten lukumäärän aleneminen ja teollisuuden pai-i<|
4 -veluksessa olevien lukumäärän ehdoton lisääntyminen,
jonka seurauksena on taipumus poliiUisecn toiraelto-
##1/ muutcen lyöläisteh keskuudessa, merkitsee sitä, että
\-- Canadan työväenpuolueen kehittämisessä tarvitaan tar-j--,:'.
mokkaampaa työtä kuin milloinkaan ennen.
Ilp^;^;? : J liberaalben halli­tuksen
aloJteeäta,muutosiesilyk8ien hyväksyminen siir­tolaislakiin
karkotuspykälien poistamisesta (jotka se-
•ijMr i kuitenkin hylkäsi), epätpdellinen taistelu se-riaättia
vastaan, ammattiliittojen tuoteleimojen rekiste-
^if^:^ laillistuttaminen, huomatun ammattiliittolai-
' S itsenäisen työväenpoolueen jäsenen nimittämi­nen
liittohallituksen työministeriksi, tämä kaikki on
U!;" synnyttänyt poliittisesti takapajuisten työläisten kes-
1 - \ •. kuudessa harhakuvitelman siitä, että Tapaamielis-edis-.
'i ' ' tysmielinen hallitus olisi myötätuntoinen työväestöä
r f ; ' kohtaan. Tämä on vaikuttanut tylsislyttävästi Canadan
WSf'^ ^ Canadan tyoväenpöolueen hidas kasvaminen, joka
K' johtuu näistä' olosuhteista sekä siitä harkitusta jarru-
' tuksestOj Jrnitä ammattiliittojen taantumuksellinen vir-l
'iSii ^ kaitijastb on harjottanut puolueen perustamisesta saak-
\ l^'' ' ^ ka, tahtoo synnyttää synkkätoiveisuuden ja antautumi­sen
mielialaa. Tätä käyttävät ovelasti hyväkseen am-
; ' mattiliitoissa ja työväeiipuolueessa olevat sosialidemok-
" raallisct ainekset, ainekset, jotka menneisyydessä edes
;.f / - tekivät työväenpuolueelle n.k. <huuii»-palvelusta.^i Ca-nadan
työväenpuolueen kasvamisen hitaudesta eivät
p, nämä herrat syytä . praaa toimettomuuttaan, vaan kom-munislii'
I T ä m ä ryhmä ei ole vain kielteisessä mielessä häirit-
< muhistien määräysvaltaa.
p.-':.' .- eeniässä Canadan työväenpuolueen kehittymistä, yaan
. se todella työskentelee saadakseen jo liittyneet järjes-
' töt eroamaan. Heidän toimintojensa takana oleva suun-nitdma
o n n e t t a jos he ovat voimattomia erottamaan
sgSfis takia, että näiden vaikutus on iuur-tunut
syvälle työväenpuolueeseen kuuluvissa ammatti-liitoissa,
niin he tulevat käyttämään vaikutustaan es-
|^>> taakseen liittymiset ja saadakseen aikaan eroamisia
Pl^gi; ; l ^ l a ^ hyvänsä se on mahdollista-
T ^ Samalla, kun he yhdeltä puolen yritta\'ät kuristaa
h;.' Canadan työväenpuolueen, yrittävät he toiselta puolen
f ^ järjestää .itsenäistä työväenpuoluetta, jonka he toivo­vat
voivansa pitää dcunnioitettavana^^ ääntenkalastus-
1--;. järjestönä vaalitarkotuksia varten. Tätä työtä avus-
^r;-, taa, ellei l^okonaan innoita, länsi-Canadassa, erikoisesti
' Manitobassa, toimivan itsenäisen työväenpuolueen pasi-
^^|^i;^jBtis-i^
Canadan työväenpuolue myöntää liittymisoikeuden
^llM'/>r ic^ katsomatta siihen, kuuluvadio
SS
^iiilÄhiff/kämsdlisiin taW € keskuksiin. Yleis-
1^1- «anadalalsen työväenliiton muodostuminen kansallbista
^IHlja itsenäisistä ammattiliitoista ja lisääntyvä katkeruus
'''^"'^ jä i^äiamielisyys tämän uuden keskusjärjestön ja Cana-da^
virkailijaston välillä tulee vaikut-l}
j»r, • tatnaan Canadan työväenpuolueeseen ja senl-toimin-
^^||ban,ellc3 tata uupumattomin ja voimaperäisin ponnis-
I ^*^|^tt^kfiitt koeteta- välttää. Canadan työväenpuolue tar-
|är^fil|<cöÄ*väMkei^ kansalliset sekä «kan-liset>
voidaan vetää yhteen yhteis-lujittaminen
työväenliildceessä yleensä, s.o. ammatti­liitoissa
(kansallisissa ja kansainvälisissä), ammatti-yhdistysneuvostoissa
ja Canadan työväenpuolueen kes-kusneuvostoissa,
työväenliikkeen sosialidemokraatisten
osien hajotusmcnetelmien ja turmiollisen vaikutuksen
vastustamiseksi. ^
2) Vasemmistoaineksien kehittäminen Canadan työ­väenpuolueessa
rinnan voimakkaan vasemman siiven
rakentamisen kanssa ammattiliittoihin, jonka liikkeen
hermokeskustana tulee olemaan kommunistipuolueen
ryhmät
3) . Canadan työväenpuolueen maaikuntajaostdjen
järjestöllisen ja poliittisen työn kiihdyttäminen lisä
tyllä propagandalla ja agitatsionilla, säännöllisellä
järjestöllisellä kosketuksella ja yhteyd^lä Imlletiinien,
lentolehtisten y.m^- muodossa, tekemällä ammattiyh­distyksissä
työtä niiden työväenpuolueeseen liittämi­seksi,
painostamalla työläisten itsenäisen poliittisen toi­minnan
tarpeellisuutta yhteiskunnallisen, kuten mak­sutonta
valtion eairaus- ja työttömyysvakuutusta, van-huudeneläkkeitä,
alimpia palkkoja, työläisvastaisten
lakien kumoamista y.m». koskevan lainsäädännön saa­miseksi.
Liittohallituksen laki vanhuudeneläkkeistä
jää arvottomaksi työläisille, elleivät maakuntien lain-laatijakunnat
hyväksy sitä. Samalla, kun vaaditaan
liittohallitusta täyteen vastuuseen tällaisten lakien täy­täntöönpanosta,
täytyy kaikki mahdollinen painostus
kehittää maakuntien lainlaatijakuntija kohtaan, jotta
nc hyväksyisivät tämän lain. Tämän tehtävän tulisi
antaa.Canadan työväenpuolueen eri jaostoille maakun­nallista
toiipintaa. - '
4) Taisteleminen reformistien erottamispropagandaa
ja -politiikkaa vastaan. Quebecissa täytyy kommunis­tipuolueen
tulla käsittämään Cahadan työväenpuolueen
Quebecin jaoston kehittämistehtävän painostavan tär­keyden
ja kehittää laajan taistelun kommunistien erot­tamista
koskevan päätöksen kumoamiseksi, rinnan am­mattiliitoissa
niiden työväenpuolueeseen liittämiseksi
käytävän kamppailun kanssa. V
5) : Manitobassa täytyy kommunistipuolueen paljas­taa
tuon maakunnan itsenäisen työväenpuolueen joh­tavien
aineksien kaksitahoinen politiikka. He esiin­tyvät
«yhtenäisyyden» kannattajina typväenliildceessä
itä-Canadassa, missä he eivät vielä ole uskaltaneet
avoimesti vastustaa Canadan työväenpuoluetta ja Ma­nitobassa,
erikoisesti, Winnipegissä, missä kommunisti­puolueella
on huomattava vaikutusvalta, estävät jo­kaisen
yrityksen Canadan työväenpuolueen ja sen kes-kusneuvoston
pystyttämiseksi.
6) Canadan työväenpuolueen maakuntajaostojen vöi-mistuttatnistelitävän
ohella täytyy kommunistipuolueen
painostaa Canadan työväenpuolueen koko maata käsit­tävän
ja kaikkia maakuntajaostoja edustavan edustaja­kokouksen
mahdollisimman pikaisen koollekutsumisen
tarpeellisuutta. Kokoontuminen neuvottelukokoukseen
ammattijärjestön vuotuisen edustajakokouksen aikana,
jolloin vain ne «kansainvälisten» ammattiliittojen
edustajat, jotka ovat ammattijärjestön edustajakokouk­sessa,
voivat ottaa -osaa työväenpuolueen edustaja­kokoukseen,
on lopetettava. Yleis-canadalaiäen työ­väenliiton
perustamisen jälkeen on tämä tärkeämpää
kuin milloinkaan eiinen*
N E U V O S T O L I I T O S S A O L E V A S U O M E N AMMATTIJÄRJESTÖN
V A L T U U S K U N T A LÄHETTÄN Y T ENSIMÄISEN V I R A L L I S EN
S E L O N T E O N AMM ATTIJÄRJBSTÖLLE
"Erehdys, luulla täällä olevan vain raunioita ja
sekasotkua"
Suomen ammattijärjestön lähet­tämä
valtuuskunta, joka parhail­laan
on Neuvosto-Venäjällä tutki­musmatkalla,
on Moskovasta lähet­tänyt
aj :n 'toimeenpanevalle valio­kunnalle
ensimäisen selostuksensa.
Selostuksen, jonka seuraavassa ko­konaisuudessaan
julkaisemme, on
valtuuskunta ykisrhielisesti hyväk­synyt:
•t'Suomen ammattijärjestön toi­meenpanevalle
valiokunnalle,
Helsingissä.
Hyvät toverit
^ l l l i t i ^ l a i s t e l n i i ' v ^ ^ vastaan.
.Taina loleepoistaniaan hankauksia ja erimielisyyksiä
j a l^hittamaän- terveen näkökannan ja käsityksen yhtei-jsesta
päämäärästä.
/f:^v^^,.»^^ Quebecin maakun»!silmukassa- — Tov.
Kapitalisiiiih uhri
Californian ylioikeus on antanut päätöksensä Milan
Vukitshin jutussa. Se merkitsee sitä, että Vukitshin on
astuttava hirttolayalle j II kuoltava.
Tässä on taaskin näyte siitä, millä tavalla työläinen
joutuu uhriksi tässä mainiossa «sivistysjärjestelmässä».
Milan Vukitsh on nuori montenegrolainen työläinen.
Hän työskenteli sahamyllytyöläisenä Alta Lumber Corn
myllyssä Auburiiissa, Califomiassa. Joitakin kuukau­sia
työ^enncltyään erotettiin bänet työstä ja työnnet­tiin
käteensä nSO shekki.
Mutta pankki kieltäytyi vaihtamasta shekkiä rahaksi,
koska sillä oli ollut tässä suhteessa rettelöltä varhai­semmin
mainitim liikkeen kanssa. Kysymyksessä ole­valla
shekin kirjottajalla ei näet ollut varoja vastaa­massa
shekkiä.
Vukitsh vei ar\'ottoman shekkinsa valtion työkomis-sioniin.
Monien vitkastelujen ja virastohitauden jäl­keen
sai rahaton* työläinen asiansa Placer kauntin piiri-syyttäjälle,
sitte valtion yleiselle syyttäjälle ja viimein
kuvernöörille. Jokaisessa tapauksessa käskettiin hänen
aina palata työkomissioniin. Lopulta työtön, pennitön
työläinen menetti mielentasapainonsa karsimansa vää­ryyden
painamana. Tultuaan sangen tutdcsi olioksi
työkomissionin konttoreissa, missä hän liikkui kuin
vaaniva haamu, päätti hän lopulla ottaa radcaisun
omiin käsiinsä. Mielentasapainonsa menettäneenä me­ni
hän sahalaitokseen' ja ampui laitoksen omistajan
Richard T. Stonen. Sen jälkeen hän pakeni Meksi­koon,
jossa bänet vangittiin ja tuoliin Californiaan.
Hänet tuomittiin birtettäväksi. Oikeusaste toisensa
perästä—— nyt viimeksi ylioikeus — on kieltäytynyt
tuomiota muuttamasta. Ja niin saa tämä kapitalbmin
mielettömäksi ajama työläinen päättää päivänsä hirtto-
S. ammattijärjestön valtuuskunta,
joka njrt täällä Neuvostoliitossa on
ensimäiset tutkimuksensa ehtinjrt
tekemään, on katsonut tarpeellisek­si
lyhyesti ilmottaa teille ja teidän
kauttanne Suomen työläisille ensi-mäisistä
matkavaikutelmistaan. Vai­kutelmistamme
olemme päättäneet
tällä kertaa esittää seuraavaa:
1) Neuvostoliiton ammatilliset
järjestöt ovat edustajiensa kautta,
samoin kuin työläiset kaikkialla
tehtaissa j a laitoksissa, missä olem­me
ehtineet käymään, toverillisesti
ja ystävällisesti ottaneet vastaan
Suomen työväen virallisen valtuus­kunnan.
Me puolestamme olemme
kaikkialla puheenjohtajamme j a sih-teerimme
kantta puheissa j a haas­tatteluissa,
sekä kukin omalta koh­daltamme
persoonallisesti esittäneet'
Suomen työväen ja ammattijärjes­tön
lämpimät terveiset Neuvostolii­ton
proletariaatille, sen luodessa
työn valtakuntaa, sekä ilomme sii­tä,
että meillä Suomen työväen" e-dustajina
on nyt. omakohtaisesti t i ­laisuus
tutustua oloihin ja elämään,
työhön ja saavutuksiin, vaikeuksiin
ja heikkouksiin, sekä myöskin ot­taa
oppia Neuvostoliiton proletari­aatin
taisteluista ja työstä. .•
2) Valtuuskunta on Neuvostolii­ton
aj :n kanssa sopinut lähemmin
tutkimusmatkansa yksityiskohdista.
Tähän mennessä olemme ehtineet
tutustua hiukan Lenifigradiin ja
tarkemmin Moskovaan, käymällä u-seissa
tehtaissa ja laitoksissa, kuten
esim. lennätinaseman rakennuksella,
urheilukentällä, teattereissa,' vallan-kumousmuseossa,
Leninin instituu­tissa,
puuvilla-, metalli-, kaapeli-,
kalossi-, villakehräämö ja karamel-litehtaissa,
klubeissa, ammatillisis­sa
ja osuustoiminnallisissa keskus­toimistoissa
y.m.
3) Me olemme täysin vapaasti
saaneet käydä, missäT olemme ha­lunneet
nähdä ja tutkia mitä olem­me
itse hyväksi nähnöet. Auliisti
on meidän käytettäväksemme an­nettu
tietoja. Työläisten kanssa o-lemme
tehtaissa vapaasti keskustel­leet
ja kyselleet heidän oloistaan.
Tämän olemme voineet tehdä ei a i ­noastaan
saamiemme tulkkien kaut­ta,
vaan myös sen kautta, että jou­kossamme
on kaksi kielitaitoista.
4) Valtuuskunta on jo nähnyt ja
havainnut niin paljon, että näitä
seikkoja voidaan ja on syytä lyhy­esti
todeta, koska uskomme Suomen
työläisten mielenkiinnolla odottavan
tietojamme. Katsomme tämän si­täkin
tarpeellisemmaksi kun tiedäm-mej
että työläistoverien keskuudes­sa
Suomessa on olemassa eri käsi­tyksiä
monista seikoista Neuvosto­liitossa.
'
Ensiksikin on meidän sanottava,
että erheellisiä käsityksiä on niillä,
jotka-luulevat että täällä on "pal­jaita
raunioita", "sekasortoa" j.n.e.
Omin silmin olemme nyt olleet t i ­laisuudessa
näkemään, että tuo kä­sitys
ei pidä paikkaansa. Esim,
teollisuustoiminta on täydessä käyn­nissä.
Rakennetaan uusia taloja,
tehtaita, vanhoja korjataan ja pa­rannetaan.
. Sotavuosien gmnyttä-mille
raunioille on kohonnut j a ko­hoaa
varmasti uusi tuotannollinen
toiminta ja elämä.
Toiseksi olemme voineet huoma­ta,
että todellakin uusi elämä on
nousemassa. Suurtuotannosta ja
liikennevälineistä on valtava enem­mistö
työväen vallan hallussa. Tuot­teiden
jaosto huoltaa osuustoimin­nalliset
laitokset yhä kasvavalla
suuruudella. Työläisten osanotto
tuotannon suunnitteluun ja johtoon
on käytännöllisesti järjestetty. Juu>
ri tähän puoleen tahdomme erikoi^,
sesti tutustua ja tulemme siitä myö­hemmin
teille tarkemmin kerto­maan.
Kolmanneksi olemme • ^öläisten
kanssa keskustellessamme toden­neet,
että he ovat ^nenyö^ovaltansji
kannalla j a sen puolesta tenhatta-vat
sitä j a ovat harrastulcsellaan r a ­kennustyössään.
Eivät työläiset
kiellä vaikeuksiaan mutta eivät
myöskään näjrtä n i i ^ pdkaävän
vaan ovat päättäneet voittaa vai­keutensa.
Omana valtanaan he ny­kyistä
valtaansa pitävät. Ja sikäli
kuin olemme voineet nyt jo huoma­ta
niin valta on työläisillä niin talo­udessa,
kuin valtiohallinnossa omi
en järjestöjensä j a elimiensä kaut­ta.
Seikat mitkä ovat silmiimme
pistäneet, ovat johtopäätöksenä
della mainittuihin käsityksiin mei
dät saattaneet
Tänään olemme käyneet Kremlis­sä
j a laskeneet seppeleen Leninin
haudalle. Lähdemme nyt Ukrainan
Harjkoviin j a sieltä yhä eteenpäin
Tämän kirjeemme kautta toimi­tamme
S. ammattijärjestölle, kaik­kien
työväenjärjestöjen jäsenille ja
koko Suomen työväenluoka.lle venä­läisten
toverien lähettämät tervei
set
Moskovassa, 29 pmä toukokuuta
1927.
Toverillisesti:
Suomen ammattijirjestön vai-tnaskonta
M. Ampuja, ' Isak Heikkä,
puheenjohtaja. sihteeri.
Sudburyn Kisan kil­pailut
Kesäk. 19 pmä järjesti Kisa ylei­set
rata- ja kenttäurheilukilpailut
jotka osanottoon nähden onnistui­vat
hyvin, sillä kokonaista 37 kil­pailijaa
nähtiin kentällä mittele-mässä
kuntoaan. Itse kilpailujen
järjestelyyn ei oltu kiinnitetty sel­laista
huomiota, jota nykyiset olo­suhteet
jo vaatisivat meikäläisissä­kin
oloissa. Ensinnäkin kilpailu-toimikunnan
valitseminen on ollut
epätäydellinen, päättäen siitä, että
m.m. allekirjottaneen, jota ei oltu
valittu ratamestariksi, täytyi ryhtyä
aivan viime hädässä ratamestarin
toimeen, joka tällaisessa tapaukses­sa
ei ole ensinkään suositeltavaa,
vielä lisäksi kun olisi pitänyt esiin­tyä
kilparadalla, joka täten tuli es­tetyksi.
-
Varsin ikävänä seikkana mainit­takoon
myös se, että kilpaili jäin
osanottoluettelo ei ollut kilpailutoi-mikunnan
saatavana, mahdollista
kilpaili jäin arpomista varten, aikai­sempaan,
paitsi aivan kilpailujen
alkamishetkellä. Tällainen hidas­tuttaa
kilpailun alkua j a on omiaan
hermostuttamaan kilpailijoita, ku­ten
yleisöäkin. Tulkoon mainituk­si,
että kilpailijain ennakkoilmotuk-sia
ei yleensä tehdä ainoastaan mah­dollisen
majotuksen varalta, vaan
myös kilpailujen reklaamin ja yleen­sä
tarpeellisten alkuvalmistelujen
varalta. Kilpadlun kulku näytti
alussa, kaikesta huolimatta melko
lupaavalle, kunnes päästiin 4x100
m. viestinjuoksuun. Tällöin muo­dostui
kentällä palkintuomarien ja
osan kilpailijoistakin, kesken suo­ranainen
skanBaali. Tämä johtui
siitä, että kilpailutoimitsijakuntaan
kuuluva Creighton Yrityksen edus-ta
ja, niinkin huomattava henkilö
kuin C. s. t u.-liiton liittötoimikun-nan
jäsen,^ jonka tällaisissa tapauk­sissa
pitäisi olla täysin tietoinen ja
esimerkkinä muille, aivan aiheetta
alkoi rettelöltä ylituomarin valvon­nan
alaisena suoritettua kilpailijain
ratojen arvontaa vastaan, väittäen
tätä epäviralliseksi y.m. Olkoon
muuten sanottu, että täUaisen rato­jen
arpomisen voi toimittaa yksis­tään
ylilähettikin, eikä siis tässä
tilaisuudessa tarvitse kaikkien ken­tällä
löytyvien toimihenkilöiden olla
läsnä. Parhaana apuna tällaisten
epäkohtien poistamiseen on kilpailu­sääntöihin
tutustuminen.
Kilpailut suoritettiin juuri kor­jauksen
alta valnustuneella Union-kentällä,
joka uutuuttaan oli vielä
varsin pehmeä, eikä niin ollen voi­nut
toivoa mitään erikoisempia tu­loksia.
Ensimäisenä kilpailulajina suori­tettiin
5-ottelun pituushyppy. Häk­kinen
oli paras hyppääjä, hypäten
ensimäisellä hypyllään 5.65 ja pa­rantaen,
toisella hypyllään vielä pa­rikymmentä
senttiä- Kohtalaisesti
hyppäsivät myös Lähde j a Valli.
Keihäänheitto ei tarjonnut mi­tään
erikoisempaa. Ristonen voitti
varmasti, heittäen 44.23.
200 m. juoksu oli hyvä kilpailu
paava tuloka-; VaUi voitti ajalla
27.3. Yrityksen Häkkinen j a Göös
toisena ajalla 27.4. Lähde seuraa­va.
Seurasi naisten 3-ottelun pituus-fayppy:
, - TT X - Hyvää oli tarjolla tässäkin. Heti
ensimäisellä hypyllään rikkoo
Creighton Yrityksen Elna Joensuu
omistamansa C. s. t u.-liiton nais­ten
pituushyppyennätyksen, kan­taen
hyppy 4.25 m. Hyvin h j i J -
päsi myös Nellie Pernu, ylittäen 4
m. 7 sentillä. Pernu näyttää omaa­van
pituushjT)yssä jo melko kauniin
ja hyvän suoritustavan. Joensuun
olisi kiinnitettävä enemmän huo­miota^
oikean suoritustavan oppimi­seen,
niin hyppyjen kantavuus t u ­lisi
piankin näyttämään, että tur­haa
työtä ei ole tehty.
Naisten kuulantyöntö oli koko­naan
heikkoa. Parhaan tuloksen
saavutti Long Laken Jyryn H . Hän-nmen,
työntäen 6.77. Joensuu oli
toinen, Venhola kolmas.
Niaisten 100 m. juoksun voitti
Joensuu ajalla 15.4, Venhola j a R i ­tari
toisena ajalla 16 sek.
Poikain alle 14 v. 60 m. juoksu
oli tiukka kilpailu, ratketen tämä
vasta uusintaottelussa R. Kauhasen
ja K. Nurmen välillä, jolloin Kau­hanen
voitti. '
Kun 5-ottelussa oli toimitettu
pistelaskun mukaan karsinta ja. kie­konheittoon
osaaottamaan oikeutet­tujen
pisteet laskettu kolmessa en-simäisessä
lajissa uudelleen; alkoi
13 miestä kiekkoa heittämään. Kiek­koa
lennätti Jehun Reinikainen par­haiten,
ollen paras tuloksensa 31.34.
Muuten- • rauhallinen urheiluhaies.
Toinen ja kolmas olivat Perä Y r i ­tyksestä,
ja Ristonen Kisasta tulok­silla
28.88 j a 28.48.
4x100 m. viestinjuoksu oli päi­vän
jännittävin. : 4 joukkuetta Oli
mukana, nimittäin Jehuji ja Yrityk­sen
jouKkueet ja Kisan 2 jouk-kuerJtu.
Juoksu suoritettiin kahdes­sa
erässä, kukin joukkue omalla r a ­dallaan.
Ensimäisessä erässä juok­sivat
Kisan ensimäinen ja Jehun
;oukkue, ensinmainittu sisä-/ja toi­nen
ulkoradalla.
Kisan joukkue oli koko matkan
johdossa, ollen aikaero maalissa ta­san
2 sek. Jehun joukkueen aikaa ei
hyväksytty radan rikkomisen vuok­si.
Toisessa erässä juoksivat ^Ki-san
jtoinen ja Yrityksen joukkue.
' frityksen joukkue voitti. tässä eräs­sä,
saaden 0.8 sek. huonomman a-
Jan kuin Kisan ensimäinen joukkue'.
Sekä Yrityksen että Kisan toisen
joukkueen aika hylättiin radan rik­komisen
vuoksi. ,
6-ottelun 1,500 m. juoksuun pää­sivät
Häkkinen, Eerola j a Perä.Y-rityksestä,
Ristonen, Valli ja Läh-die
Kisasta. Näistä kuitenkaan ei­vät
Eerola ja Perä saapuneet k i l ­pailuun.
Lähdettyä asettuu Häkki­nen
johtoon. Kstonen on toisena
,ia Lähde j a - V a l l i seuraavat. Toi­sella
kierroksella ottaa Ristonen joh­don,
ollen siinä noin kierroksen, j o l -
oin Häkkinen asettuu jälleen joh­toon,
pysyen siinä loppuun asti.
Vauhti ei ollut kehuttavaa, toisi­naan
suorastaan vetelehtivää. Jo­kainen
näytti vain luottavan loppu-vetoon,
onnistuen aikoessaan par­haiten
Häkkinen- Ristonen oli toi­sena,
Lähde kolmantena ja Valli
neljäntenä.
800 m. juoksu oli päivän viimei­nen.
Osanottajia oli "6, nim. Ran­ta,
Piispanen ja Lind Jehusta, Göös
Yritykseltä ja Kantokoski ja Pent­tilä
Kisasta. Göös ottaa johdon,
pitäen aluksi yllä tasaista vauhtia.
Toiselle, kierrokselle lähdettäessä pn
vauhti jo huomattavasti heikompaa,
joka ei näytä tyydyttävän Rantaa,
vaan ottaa hän vauhdinnäyt^jän
paikan, samalla lisäten vauhtia. Göös
yrittää seurata voimatta kuitenkaan
pysyä kintereillä. Toiset jäävät ar­motta.
Ranta saapuu maaliin ajal­la
2.20.8 sek. ^
«Vapas»Jekte€D
H a k i j a n on täytynyt kuulua kak­si
'Vnotta Canadan Suomalaiseen
Järjestöön tai muuhnn luokkatai».
telnkannalla olevaan tySviea j i , .
jestöon, sekä kyettävä etupäästä
toimittamaan etusivnn cutitia
snorLttanxäan englaaniokielesti
käännöstyötä.
Halnamnie hakijain huooiooo
kiinnittää lehden laajentatnisen viiii
kertaa viikossa ilmestyväksi loka-kuun
1 pssla, jolloin vielä lisätään
yksi toimittaja. TalloSn toimituk-sen
nndeileen järjestelyssä voidaan
tehdä mnutoksia j^Iekin toiselle
toimitas-osastolle, riippuen valitnkci
tnlleen kyvyistä.
Toimeen on astuttava heti kut­sun
saatua, tei viimeistään elo-kuun
5 p:na. Hakemukset, suosi­tuksineen,
lähetettävä heinäkuun 16
päiväin mennessä, osotteelfa:
Canadan Suomalaisen Järjestön
tp. komitea,
A . T. H I L L,
957 Broadview Ave.,
Toronto 6, Ont.
800 m. juoksu: 1) W. Ranta
Jehu 2.20.8. 2) W- Göös Yritys
2-22.8. 3) N. Piispanen Jehu 2.27.
4x100 m. viestinjuoksu: Kisa
53.6 (J. V a l l i , M . Perälampi, E. Ris­tonen
j a V. Lähde).
5-ottelu. Pituushyppy. 1) ?,
Häkkinen Yritys 5.85. 2) V. Läh­de
Kisa 5.50. 3) V. Valli Kisa
5.46. -
Keihäänheitto: 1) E. Ristonen
Kisa 44.23. 2) E. Eerola Yritys
42.29. 3) Perä Yritys 41.98.
200 ij>i: 1) J . VaUi Kisa 27.3.
2) P. Häkkinen ja v\ -Göös 27.4.
4) V . Lähde 27.7.
Kiekonheitto: 1) A. Reinikainen
Jehu 31.34. 2) Perä 28.88. 3)
E. Ristonen 28.48.
1,500 m.: 1) P. Häkkinen 5.24.
2) Ristonen 5.24.1. 3) Lähde 5.29.8
4) Valli 5.38.
Tulosluettelo
Naisten 100 m.: 1) Elna Joensuu
Creighton Yritys 15.4 2) L. Ven­hola
ja A- Ritari Kisa 16.4, Nellie
Pernu Kisa ja H. Hänninen Long
Laken Jyry 16.2. 6) A. Mäkinen
Long Laken Jyry 16.9.
Naisten pituushyppy: 1) E.-Joen­suu
4.25 (uusi C. s. t u.-liiton en­nätys).
2) N. Pernu 4.07. 3) L.
Venhola 3.70. 4) A. Ritari 3-57.
5) H. Hänninen 3.30. 6> A . Mäki­nen
3.18.
Naisten kuulantyöntö: 1) H. Hän­ninen
6.77. 2) E. Joensuu 6.51*
3) L. Venhola 6.22. 4) A. Ritari
5.92. 5) N. Pernu 5.48. 6) A . Mä­kinen
5.29.
Naisten S-ottelg: 1) E. Joensuu
Yritys 218.37 pist 2) L. Venhola
Kisa 197.85 pist 3) N. Pemii K i ­sa
196.20 pist 4) A. Ritari kisa
194.10 pist 5) H. Hänninen'Jyry
193.88. 6)' A . Mäkinen Jyry 173.
71 pist. *
Poikain alie 14 v. 60 m. juoksu:
1) E. Kauhanen Kisa 9.8. 2) K
Nurmi Kisa 9.8. 3) J . Johnson K i ­sa
9.9. 4) W. Nurmi E s a lOl
Lopullinen järjestys
1) E. Ristonen Kisa 17 pist 2)
V. Lähde Kisa 22 pist 3) ?.,Häk­kinen
Yritys 24 pistettä. 4) J.
Valli Kisa 24 pist.
Häkkisen ja Vallin pistemäärä
on sama joten heidän välinen otte­lu
oli ratkaistava sääntöjen mää­räämällä
kymmenottelun suhdepis-teluvun
perusteoilla.
Häkkinen saavutti tulostenaä pe­rusteella
3414.418 pist. Valli
3347-764 pist., ollen siis Häkkinen
kolmannella tilalla.
Palkintojakotilaisuudessa sai Häk­kinen
ensimäisen, Ristonen toisen
ja Lähde kolmannen palkinnon, mi­kä
on johtunut siitä, että pisteet oli
laskettu \ kokonaan virheellisesti.
Tällaisen 5-ottelun pistelaskuperus-te
on täysin selvästi esitetty. T. u.-
liiton yleisten rata- ja kenttäurhei-lukilpailusääntöjen
86 pykälässä.
Olisi siis ollut täysin tarpeellista
ennen pisteiden laskua tutustua tä­hän
pykälään, joten olisi ollut help­po
väistää edelläkerrotunlainen e-rehdys,
joka voi olla omiaan hei-keittämään
urheilijain urheilu- ja
kilpailuinnostusta. Ja siten myös
heikentää koko nuoren urheiluliik-keemme
merkitystä, saattaen ai­kaan
kaikenlaatuisia ikäviä seura­uksia.
Siksi pidän toivomuksena,
että seuroissa alettaisiin yhtä suu­ressa
mitassa kuin urheUuakin
harjqttaa myös kilpailusääntöihin
tutustumista j a näiden avulla kasvat
tamaan kunnollisia toimeensa pys­tyviä
palkintotuomareita.
Mikko.
R A T A . J A KENTTÄURHEILU­K
I L P A I L U T TIMMINSISSÄ
j o s s a j u o ^ kahden miehen eris-} 5) A. Mäkinen Jyry 10.1. 6) W.
s a ^ i ^ i f a n o m ^ a radallaan. O- Santala Kisa 10.2. 7) L. MyOy.
dottamatonta tapahtm — nuori In- nen Eisa 10 4
Timininsin Ilon järjestämät ylei­set
rata- j a kenttäurheUukilpailnt
pidettiin kesäkuun 26 päivä. K i^
pailut onnistuivat osanottajiin näh­den
hyvin. Samoin tulokset eirät
oUeet huonoja. Pitkän sateen jäl­keen
oli kenttä Hpehmeä. Yleisöä ei
ollut paljon- seuraamassa kilpailnia-
Neljästä seurasta oli osanottajia,
nim. Jymystä 2, lennosta 5,
Viestistä 5 ja toimeenpanevasta
seurasta y l i kolmenlQrmmenen.
lokset jakaantuivat seuraavasti:
Tu-
'.ACesten viisiottelu:
200 metjrin
E. Kuusisto .27: sek. j
kari 27.1 s.; L- Rasula
Bosk 27.8 s.; M . Mäkelä j
Rinta 28 s-; L GröhfoS
V. Nyigiten 28.6 s.; H .
K. Scneder 28.9 s.; F.
28.7 s;