Vapaus, February 23, 1929

              mut Lauantaina, helmikam 23 prnä—Sat, Feb. 23 No. 46 — 1929
V A P A U S ^ O o t e t i o . fciitUn». ^ » S I M min—tai- f» MiifiUjriai J a U ^ l n a i.
VAAEA. S. C. KEO.
T O I M I T T A i A T :
B. A- TEMIUSES. B. PEHKONEN. U . POHJA.NSAU).
B>vjtcn4 «t tbc P«t Office Dcjivtiaest. Otux». M K C O S J cUm sutta.
VAPAUS (UtertT> ' .
ILUOTCSHLVVAT VAPALDESSA; . v ^ o.,
KirKT«a.t<nT««>tok«< ilXM k«t«. $2J» k.k« k«tx«. — A.ioliiu-» «»n.c«Ue OTB«ioi««ok*rt SOe
keskustelun alaisena
parlamentissa lausui:
-— sen jälkeen, kun o-
Jo pitemmän alkaa on suurvaltain •sulkuja. Toiselta puolen ^kavatjsen ollessa
kapitalistien keskuudessa olhit vi-jaraerikalaiset kapitalistit epäillä y-': Englannin
c reillä kysymys Saksan sotakorvaus- rityksensä taloudellista kannattavai-j"— —- —
• ! maksujen uudestaan järjestelystä-'suutta. Presidentti Coolidge sanoillemme allekirjoittaneet sopimuksen,
rilTvavmva on nvttommin kehittvnvt eräässä viime kesänä pitämässään ivoimme sanoa sopimuksen laatijoil-
Hyvät herrat, olemme useiden
dosta, että niinkuin tiedetään, kan- rysvalloille sotakorvauksena' noin jtoisten valtojen kanssa allekirjoitta-
TILAUSHINNAT: _ • ,
I .k. t«.Sfli, 6 Ik. t2J0. J t k . 11.75 j< 1 kki. $1.00. - Yl.dT.r.!t.ai» ;» Su««««« »e*
«Ilo«U/^: l t k . $6J<», 6 kk. «JO. % kk. 13X0 1 kk. IIJ». '
U*t«a « « » I n»<<.k«t paiJ olla koation^ krlU. 4 ip. il»«^T«in'iWin «klli»ia arkirii.iaä.
isainvälinen asiantuntijakomitea on 1,300 miljoonaa dollaria, kun taas' neet sopimuksen, mutta katsomme
puolustusta
Vatuaaea toimita.: Haoneurto . » 7 , . M K W BoiI4iot. 4 t V a r h a » St, Paliriio S M V .
Vn«-^'k«ntlari: Uberlr BaiMiac Jll U^ie St. P»bdi» lOK. Po«i9«te: Bo. W. SoAcry. Ool
Va^ailea paiai i» iMooo.- Libföf. » » i U i B * . 37 Lora* S«, Pafcttia 2»rW,
olevamme
tehokasta
hetin sinulta tietca l»'if?*&agifJSt^
letko vanna lupauksis'tasi^ että a ^ in
kun lunta tulee, että voidaan hett a-jotyöt
alkaa? Olit antanut . i ^ ^
kielteisen vastauksen, että et »"Upea
ajoon vaan fcatkasemaan. Jtiutta e i ­hän
m ' " " " passanut sitäkään tehdä
''Aikämleherf i r v i^
"TSmähän qn; alkamiehen irvifcuva,
eikä mikään" tai3invelstäjä!" sanoi
metsätyöläisten keskuudessa hyväksi
. .r^. veistäjäksi tunnetta Jussi Kirves.
että narrata katkasuunhanrorna «pitäisikö näinmi' iiiihata itseäni täl-miestä-
Siitä tämä "herra" sitten otti j^jgen t^pipojan kanssa? Hänhän
nenäänsä, kääri vuoteensa Ja PaiasU g^attaa millä hetkellä tahansa veistää
Pine Kiveriltä sota-aseita hakpmaan jp,,,,«.o„eoirin, ja niin tulee komppa-omaa
typeryyttään vastaan. Ja ^ niallekin vain turhia kuluja. Joka
hän läksi pois oU vastaan tullut a- tapauksessa hän ei miehen rinnaUa
vxikseni hankkimani miehet, oli j^^^^^ tuntiakaan."
[kokoontunut Pariisiin tarkotuksella Yhdysvallat samalla aikaa on anta-;kuitenkin. Komppanian virkaatekevä pomo
"lopullisesti ratkaista sodasta johtu- nut Saksalle lainoina 1,100 mii joo-' jatkamaan leen ommaiÄut i i ^ ^ i ^ .««i^«=vw^ v v - - j-aapasi korvallistaan, ja kohotti olka
„ i . „ , i . - „ , . . i „ . „ , . . „ , . i , . . f " '...o ^ « H O ^ J O tarkoittavia toimenpiteitä, koska so- siellä olekaan imtaan tyota. Ja nun ^än el myöskään uskonu
niin oli
hän suvainnut niille lykätä sitä itsel-,
leen ominaista likaista valhetta, ettei
neet rahalliset kysymykset". Inaa dollaria.
DaweBin .sopimuksen mukaan tu-j Niinkuin-huomaa, ei siis mitään'f laatijavaltio myöskin edel-li,
niinkuin ehkä vielä muistettanee,'„uQta ole > oikeastaan tapahtunut,
. Saksan maksaa ympanrsvalloille jjuj^ ^^^^ ^ak^n työkansaa orjuut-1 Käsitämme hyvin, kuinka vai
c«.-ru .a.mi.in, rsc. r « coi.-toch. Mimmum .b.,»« f» .iafU i»«rtioo 75c. Tka Vapaa, maarayuosien aikana kunakin vuon- tamalla ja lisää riistämällä on siir-ikgata näille kapitalistisille suur
. na biljoonia .kultamarkkoja. Saa- ^ .
„Aa«»..-rt»iauw«. k,.-j.e«««*. kifjotuka. oud«iJ.« iiikk««koiui«. jdakscen vuosittaiu kokoon
summan täytyi ensiksi elvyttää dvsvaltalaisen Dääöman omistuksek-! työtätekevien
sai provoseeratulEsi ne kääntymään päitään. Hän el myöskään uskonut
suuri» Pekka Pillusta, mutta parem-mannäköisiä
miehiä ei silläkertaa o l ­lut
saataviisa, joten asia ei ollut
ia (hc httl a4»erti«iBS « « » d j u m uaafz Oi^^t\nsj^ P « » p l e i a Caa^ö».
\j* ette mUloia takaaia uu
»MaiiiiiiilliaelU »laielU; J. V . KA.IINASTO. Iiakfmh»:i«l».
Letuniläisyyien merkitys Suomen
proletariaatille
Selvemmin kuin monessa muussa vuonna Suomessakin alkoi Ie\'ilä
kspilalistisessa maassa ovat työläiset kommunismi.
Suomessa tullee: kasitlämään leni- Siitä alkaen on leninismi saanut
san kapitalistinen talouselämä, jota si. Kun sodan jälkeen seuranneena kukistaminen ennenkuin itse ryhty-' lietsojaksi paikkakunnalla pltöltä, a-takaisln.
Ja sitten oli nauranut leve­än
naurun, ja sanonut, että sain j u -
i - ! malankiitos tehtyä tuon koltt^n. - ; Z^^^^^^' Sk^„rettä^' P e ^
r-:Nain on asiat, ja itse, tiedät miksi mi- aikamiehen irvikuva, jotakin
hänkin kiUtenkin .saisi aikaan. Mitä
sitten ItiUei^ siihen jalkaansa veistä-
• miseen, niin ei siitä tarvitse suuna
iiilaisyyden merkityksen, kirjotetaan
Punaisessa Kcrjalassa. "Ilman val­lankumouksellista
teoriaa ei ole val-
-— tämä Leni-suomalai.
stlIc
syvimiiiäksi
on
mitä
lankumcusi iikettä
nin määritelmä
lyöläisille tullut
totuudeksi.
V. 1918 tapahtui näet Suomessa
työväenvallankumous, mutta Suo­men
prcfletariaatilla ci silloin vielä
ollut siis vallankumouksellista teo­riaa,
vallankumouksellista marxilai­suutta,
mistä I^nin puhuu. Vallitsi
vielä toisen internationalcn aikai­nen,
vanha fosialidcmokratia. Se
«li kyllä aivan toisra kuin nykypäi­vien
sosialidemokratia. Silloinen so­sialidemokratia
oli luokkataistelu-kannalla,
vieläpä se saattoi mennä
vallcnkumoukscenkin porvaristoa
vastaan, kuten Suomessa tapahtui.
Mutta sittenkään sc ei perimmältä
pohjalta ollut vallankumouksellista
erittäin voimakkaan jalansijan Suo­men
proletariaatin keskuudessa.
Suomen uuden proletaarisen vallan-kumouk-
sen valmistus on leninismin
lipun alla käynyt järkähtämättömä.s-ti
Ja va.scUstamattomastl kaikista val­koisen
terrorin kauhuista huolimat­ta.
Suomen vallankumouksellisella
proletariaatilla on nyt leninismin
majakka näyttämässä tietä luokka­taistelun
kaiki.ssa vaiheissa — ja sc
takaa ehdottomasti lopullisen voi­ton,
mrkä ci enää voikaan olla var­sin
kaukana.
Leninismi on täten .saavuttanut ka muuten ensiksi otettiin päältä,
varten amerikalaiset, jotka tosi-_ valtataistelun aikana sosialidemo-asiallisesti
määräsivät Davresin sopi. • fcraatit pettivät saksalaisia työläi-muksen
sisällön, lupautuivat luovut- Lj^ kuvittelemalla heille kuinka so-'delliset
tamaan ' "'
omaa
rien täytyi
seellisen lainan, sitoutua muutamiin
ehtoihin, joista merkillepantavimpia
oli rautateiden liikennetulojen kont-vät
keskenään aseilla ratkaisemaan joilta, aina pikkupojasta' saakka
valtakysymystään. Ainaiset talou- Sitten sanotaan samassa sekottikses-vastakohdat
ja ristiriidat • sa, että olisin muka jonkinlainen nyl-hätäillä.
sillä' jokaisella on oma lihan.
sa. jota ei mielellään veistele.
" E i ole. tälläkertaa p^u-empia miehiä.
Ja miltäs täs$ä Pekassa en? Riski
tn tarpeellisen määrän^^-idan loputtua seuraisi sosialismin to-jkun tahtovat hajoittaa sen minkä [k-yri ja toisen hiestä eläjä: ,Ku^^^^^ Sua . .. Sfh.
lainana. Saksalaisten porva- teutuminen sosialisoimalla tuotanto-'onnistuvat rakentamaan. Useampien f sinä valkoapun. E n ole iMnä urakoi- ^
aytyi kuitenkin, saadakseen ky- laitokset porvarivaltion puitteissa ivuo^ipn aikana teki Englanti kaik-!nut enkä japannut enkä ole ollenkaan - • . . . . . ^ . . .
rolloiminen ja työläisten lisätty riis­to.
Tätä varten täytyikin Saksan
valtiopäivillä saattaa voimaan lake­ja,
jotka koskivat näitä muutoksia.
Niinpä hyväksyttiin laki kahdeksan
tunnin työpäivälain väliaikaisesta
kumoamisesta. Porvarien ja sosia­lidemokraattien
yhteisillä voimilla
ajettiin sittemmin kaikki taloudelli­set
kuristuslait voimaan.
Myöhemmin kävi selville, ettei
Saksan kansa kyennyt kantamaan
edes ylenmääräisen riistonkaan a-vulla
-sen niskoille asetettua taak­kaa.
Kävi yhä vaikeammaksi Yh­dysvalloilla
vuosittain maksettavan
tavattoman korkomäärän lisäksi, jo-dellisen
tuloksen tästä sosialidemo-i hittoon j a sitä tietä Neuvostoliittoa
kraattien "sosialisoimisesta"- i vastaa— n *t:ä: hI . dJ -ä4 t. *t yyn ,y.uh*t^e:i.s>r;i„ntt<a,mr«aoaon„
Sak^a on nyt Kansainliitossa ja her­rat
pitivätkin sen johdosta suuria
!juhlia ja ylistysvirsiä. Mutta ei vie-ole
yhteisrintama taattu.
m::-'::!?.:;uut'1, vccn dc:n9lcratisten ],
erittäin laajan ja syvän maaperän
Suomen proletariaatin keskuudessa,
ja siellä on muodostunut voimakas
etujoukko, kommunistit. Vallanku­mouksensa
verisen tappion opetta­mana
on Suomen proletariaatin etu­joukko
omaksunut leninismin niin
voimakkaasti ja syvästi, että se on
fässö $uhtecssa edellä monesta muus-
Pariisin neuvottelut eivät suin­kaan
tule tuottamaan Saksan työ­väelle
mitään helpotusta oloihinsa.
Päinvastoin on varmaa, että niiden .. , -i. • i
tuloksena tulee olemaan Saksan en-ij^as esiintyy va tar.ita jonka rat-tistä
täydellisempi alistaminen Yh- p^'^"^^^ keskustellaan Pariisissa,
dysvaltain alusmaaksi ja riistoalu- j Saksan, niinkuin muittenkin mai-eeksi,
joka seikka ei tietenkään tu- jden työläisiä orjuutetaan ja riiste-le
estämään sosialidemokraatteja tään sillä aikaa kun herrat tekevät
"isänmaan pelastamisen" nimissä 'suunnitelmiaan ja keskustelevat
jälleen tekemästä kaikkensa, jotta ^ määrättömien riistövoittojensa ja-saksalaiset
työläiset ja talonpojat josta. Ja hyvien tietäen, ettei lopul-porvarivaltion
i vuosien kaik .
työväen haltuun, näemme tässä to-jkensa saadakseen Saksan Kansain-; halukas toisella töitäni teettaniaan.
• ••• - • - S e n mitä olen ollut toisinaan pakoi-tettu
apua käsittämään, olen aina
paikkakunnan taksan mukaan par­haiten
hyvittänyt jokaisen osoittaman
avustuksensa työssäni. Olen itsekin
ollut elämäni raaka palkkatyöläinen,
paitsi njrt jonkun vuoden ollut "tääl-
,lä "kantoja munittamassa", jossa elä-mä_
myös maistuu helvetiltä: Tähänkin
on syynä se, että teollisuuskeskuksis­ta
syöksetään sadointuhansin työläi­siä
nälkätaipaleelle,-ja minä samassa
joukossa ajauduin . suuren perheeni'
kanssa koettamaan jos maanmuok-
Pomo nauroi niin että harju kai­kui,
ja luonteeltaan hiljainen Pekka­kin
melkein : suutahti. Hän el ollut
näköjään vahva, mutta oli hän en.
nenkin talsia meistänyt, ja oikein ai-kamlesteu
kera. Ei häntä vielä kos­ii
kaan oltu näin. julkeasti pilkattu. Tuo
Kirveskin, toista työläistä yritti voi­miensa,
mukaan halventaa pomojen
silmissä,. Mahtoikohan sitten itse olla
niin mainio yelstäj-ä..? Kenties siinä
suotta pörhisteli. . .
"Enhän minä mikään erikoinen
veistäjä ole", soperteli Pekka itseään,
{ hilliten.- "Mutta kyllä minä parhaani
kaamissssa saisi lapsilleni leipää, kos.! tulen yrittämään. Toivotaan, ettei
hi.fliojen pilaama ja reformismm
eyövyttämä. Eikä se kyennyt joh­tamaan
vallankumousta proletaari­sen
vallankumouksen tiomaan. Kai­kissa
Suomen tyoväcnvällankumouk-scn
arvioimisissa myönnetään tap­pion
syvifprnäk^i^v^iksjirse, ettei ol­lut
"vallunicumouksellista teoriaa",
joka antaa selvän - pääinäärän ja
la maastd.
Lenin oli jo aikoja ennen vuoden
1918 vallankumousta tunnettu suo­malaisille
sosialidemokraateille, ja
enemmän kuin yhden kerran sai hän
turvapaikan Suomessa työläisten
keskuudessa. Sinne hän pakeni Ke-renskinkin
aikana ja sieltäkäsin suo>-
T i t t i yäjittÖm^ri H^almistustyön Iblca-kuun
suurta vallankumousta vä^tenl
vielä maksaa ympärysvalloille tuo
ylenmääräinen korvaus. Työläiset
alkavat puolestaan nousta vastarin­taan,
etenkin kun viime aikoina ka.
pitalistit ovat kautta Saksan kiris­täneet
työehtoja ja laskentet palk­koja
sekä näiden päämääriensä saa.
kiltisti alistuisivat kantamaan Yh-jjjsta tulosta neuvotteluista kuiten- ka teollisuudenharjoittajat heiltä lei-! tämä Kirveen Jussikaan kolmea pölk-dysvaltain
mahtavaksi paisuneen Jkaan tule, lisätään joka maassa j Pävartaan aina ylemmäksi kohottaa.! kyä enempää päivässä . veistä kuin
pääoman iestä. "Europan kapitalis-{»isänmaallista" kiihoitusta ja r a k e n - j ^ luule sillä rikkovani työväenlUk- minä."; J . . - i v •
tisten maiden suhde Yhdysvaltoihin;netaan ihmeellisiä sotakoneita ja keen sääntöjä, etta ,ioetan, lapsilleni'
alkaa vähitellen olla sama kuin Eng-Imurhavälineitä toinen toistaan kau- hankkia leipää. Olen päkoltettu nUtä
lännin dominoiden ja alusmaiden ; heampia, jotta pian. sopivan hetken 1 P " " " räkkyjä myymään suurrllstäjäUe
suhde päämaahan. tullen voitaisiin ihmiskuntaa tuhoa-
Ylläkuvattu tapaus antaa myös- maila ja miljoonia ihmishenkiä uh­kin
paljon valaistusta Kelloggin so-! raamalla väkivoiman avulla ratkais-pimuksen
todelliseen sisältöön. Sa. ta kapitalistinen pulma. Mutta sitä
maila se on valaiseva tausta sille- pulmaa kapitalistit eivät edes täi.
kin Englannin nykyisen hallituksen läkään tavoin kykene ratkaisemaan.
vuttamiseksi järjestäneet laajoja'jäsenen lausunnolle, joka sopimuk- Siihen kykenevät vain työläiset,
Canadan Uutiset tunnustaa ja valehtelee
Encmtnistä Canadan suomalaisista kommunisteja — Suomcsca ei mu­ka
ole työttömyyttä
-•mv oeintosHkIkeIul yutdaj cYnc.n ,. padua^v'a m- vd•e n la .M.u.tt. a cS nomen -u.o^*m •is .t a uhi-s »t or•m nlli-s i•s-
Leninismiä — nykyajan vallanku-inoukseliista
marxilaisuutta — alet­tiin
Suomessa varsinaisesti ymniär-taa
vasta sanotun vallankumouksen
aikana, jolloin muodostui läheinen
yhteys ja vuorotaikutiis Neuvosto-
Venäjään. Heti vallankumouksen
hukistuUua—- saatuaan tuon vai*
iankumoukscn ja sen tappion veri­sen
kokemuksen iskevän opetuksen
— muodostui Suomessa kommunis­tinen
^Hike sosialidemokratian val­lankumouksellisesta
sivustasta. Jo
V. 1918 peruslcttiiri Suomen kocn-munistinen
puolue^ ja vielä samana
ta oloista johtui, että leninismi ei
selvinnyt Suomen' vasemmistososiali-demokraateille
aikaisemmin. Sitä
suuremtnalla rakkaudella suhtautui
Suomen vallankumouksellinen pro­letariaatti
ja sen etujoukko sittem­min
Leniniin ja hänen marxilaiseen
oppiinsa. Lenin ja hänen oppinsa
proletariaatin vapauttamisen ehdois­ta,
tulivat nyt Suomen köyhälis­tölle
omaksi, sen tuliseksi taistelun
ja voiton lipuksi, joka kokosi val­lankumouksellisen
proletariaatin no­peasti
uuteen taisteluun, ja joka on
ennenpitkää johtava sen lopulliseen
voittoon.
Hurttdkomenio Pennsylvaniassa
Vapauden uutisosastossa kerro­tusta
Pitlsbur^ hiiliyhlion ^yssy-hurttain
äsk^n humalapäissään suo­rittamasta
raäkamaiscsta vcräyöstä
— joka on tiäsin lisä niittco pit-
Kään sarjaan, jotka o\'at vuosikym­meniä
piliineet Pcimsylvanian rauta-ja
hiilialueittca työläisiä ''ja hfidän
vaimojaan ja lapsiaan kauhun val­lassa
— - kirjotetaan toverUehti
Eteenpäin' toimituspalsloilla, etta tä­män
tuosta orat aseistetut hurtat
*iain ja oikeuden" varjolla tehneet
veritöitään, toisia salaisesti, toisia
julkisesti, mutta juuri koskaan hei­tä
et ole saatettu teoistaan rangais­tukseen.
Suuret komppaniat ovat
valtion luvalla ja myÖtävaikutuk-sel
ia saaneet pitää jatkuvastic^^alve-
1 uksessaan' ihmisten nime]^.J;u]y^.
via aseistettuja inurhamiejbiä^^liN^
komppaniain hurtat ovat' enirtfjmSk-scen
' s e l t ^ d a aineksia, jotkt? "oylat
joutuneet potkituiksr pois jf^I|^ön j a
kaupunkien. poliisilaitosten ^-jialce-luksesta,
erinäisten rikoksiensa ja
raakuulöierisa" vujöKsi.
Ei siksi,Tettet^^ .mainittujen po-ta
ovat m.m. ne kaksi hurttaa, Lys-ter
j a Watts, jotka Imperial-kaivok-sen
parakeilla murhasivat John Ber-covcskien,
perheellisen, neljän lap­sen
isän ja rehellisen työläisen.
Toimitetuissa kuulusteluissa on
selvinnet, että komppanian hurtta-päällikkö
Lyster on ollut jo aikai­semmin
syytettynä murhasta. Olles­saan
valtion poliisina V. 1923, hän
pieksi kuoliaaksi Tony Missouri-nimisen
lakkolaisen. Lyster menetti
"toimensa", mutta syytös häntä vas­taan
kuitenkin haudattiin.
Watls niinikään oli syytteessä syk­syllä
1927 erään neekerityöläisen
murhasta, joka tapahtui Moon Run-kaivoksen
lähistöllä. Mutta hänet
myöskin vapautettiin kaikesta edes­vastuusta.
Nyt tapahtunut verityö on siinä
määrin järkyttävä, että ponaristo
ei ole enää uskaltanut sitä villai­sella
painaa; j Vaikka olisi hallinnut­kin.
Kylliksi monta silminnäkijää
on ollut tapausta seuraamassa ja
työväen laholta, oh alettu kiinnitta-niään
asialle suurta huomiota,
libilailosteri palveluksessakin löy- Asian yhteydessä paljastuu kokonai-tyisi
murhaintoisia aineksia. Useat nen rikoksien sarja. Murhatun mie-lapauksct
ovat osoltaneet, että niitä hcn vaimo on hyvin valaisevasti se-löylyy.
Mutta por\arillisten politi-koitsijain
on täytynyt törkeimpien
rikosten paljastuessa poistaa suurim­pia
rikollbia poliisilaitoksesta. Sen
jälkeen sellaiset heittiöt ovat taval­lisesti
saaneet paikkansa komppa-niain
p>'ssyhurltina. Sellaisia plioi-
Canadan, kapitalistiluokan Ja Suo­men
valkoisen terrorihallituksen ää­nenkannattajana
toimiva "CatläSan
;i7utiset" tunnustaa viime torstain nu-merossa
Julkaisemassaan toimitusklr-
Jöti^essa, *|että enemmistö suomalai-
'slst^ siirtolaisista Kanadassa on kom­munisteja"
ja, kiimcaa siten maini­tussa
ja muissa porvarillisissa lehdis­sä
esitetyt väitteet, miten muka aino.
astaan pieni osa olisi kommunisteja
ja inuut — suuri enemmistö olisi "val­koisia
.ja lainkuuliaisia kansalaisia".
Kerroituaan, että Suomen eduskun­nassa
on 20 kommunistista edustajaa,
tekee lehti sen perusteella valheelli­sen
väitteen, että ainoastaan kymme­nen
prosenttia Suomen "asujamlstosta
olisi kommunisteja, mutkia lisää:
"Kommunisteja pidetään mitä anka.
rlniman valvonnan alla Etsivän Kes­kuspoliisin
ja suojeluskuntain avulla
— ei missään maailmassa kommunis­tit
ole niin tarkoin valvottu; esim.
suomenkielinen Sudburyssa Ilmestyvä
kommunistinen sanomalehti "Vapaus"
on kielletty tulemasta maahan, vieläpä
pakettien ympärillä tai sisällä."
Edellämainittu lainattil lausunto
yhdessä tunnetun valkoisen terrorin,
paino-, yhdistymis- ja kokoontumis­vapauden
sortwnisen kanssa riittävät
selvittämään jokaiselle ajattelevalle
lukijalle, että parlamentissa istuvien
Miksi sitten juopuneet poliisit
myöhään yöllä tulivat työläisasun-nolle?
Tähänkin antaa murhatun
vaimon selitys vastauksen. Hurtat
ovat aina etsineet miestä, jolla on
dollari rahaa, nilori vaimo, tai ty­tär,
jonka he ovat voineet uhrikseen
ryöstää. Sellaista saastaa pidetään
por\'arillisen valtion lakien suojas­sa,
aseistettuna —• ' i a i n ja oikeu­den"
pukimiin verhottuna. Työläis­kortteleissa
eivät ole asukkaat olleet
turvattuina yöllä eikä päivällä. A i ­na
kun miehet ovat olleet työssä,
varsinkin yövuorolla, ovat vaimot
jä tyttäret saaneet olla sydän kur­kussa
pelosta, milloin hurttajoukko
tulee suorittamaan väkivaltaisia kon-nant
öitään.
Jos työläiset ovat yrittäneet täl­laista
rikollisuutta vastaan taistella,
pn heidän vastassaan ollut komppa-niain
ja valtion poliisit, valtion ja
Yhdysvaltain sotaväki, oikeuslaitok­set
ja vankilat, huomauttaa toveri-
Port Arthurin uutisia
TAISI FUHUA PEHMOISIA
edustajien kautta ei voida määritel-
'ä kommunisteja kannattavien asuk­kaiden
lukumäärää, sillä lukuisilla
seuduilla maata ei työläirillä .ole ol­lut
tilaisuutta äänestää omia ehdok­kaitaan
— mlstÄ^Utos-Gänadah Uu­tisten
suosimalle valkoiselle terrorille.
Puhuttuaan miten "sivistys Suomes­sa
on sangen korkealla" ei lehti totea
sitä tunnetuksi Sippola- ja Rummin
Jussi-slvlstykseksl, minkä tunnussa­noina
ovat-: "Niskasta kiinni ja puu­kolla
selkään, ellei se (punainen työ­väestö)
muuten taivu."
Yllstellessään Suomen valkoisen hir­muvallan
oloja ja saavutuksia laskee
"Canadan Uutiset" Ulkkeelle jäUeen
uuden valheen. Jolta se sivumennen
sanoen jakelee perin runsaastL Kas
näin: "Suomessa el ole mitään työt.
tömyyttä." Mutta sUtä huolimatta i l -
motetaan tänne juuri äskettäin tul­leessa
"Työväenjärjestöjen Tiedonan­taja
"-lehdessä, että yksistään pienes­sä
Evijärven kunnassa oli vuoden a-lussa
havaittavissa huomattavaa työt­tömyyttä,
sillä siitä kärsivien työläis­ten
Ja heidän perheidensä pääluku
nousee paikkakunnalla 300 henkeen.
Saman lehden helmikuun 2 päivän
numerossa kerrotaan edelleen, että
työttömyys Helsingissä on suurempi
kuin V. 1919, jolloin työttömyys pää­kaupungissa
oli suurempi kuin mil­loinkaan
sen jälkeen. Helmikuun a
mitä maatilkultani löytyy. Ja "Farma­ri"
hyvin tietää sen, että yksi ei voi
puutavaraa katkasta ja vesille laahata
sanialla aikaa. Nihi että siihen on pak­ko
saada apua, muuten on "hampaat
naulalla" koko ksmimenhenkiseltä
perheeltä. Köyhä, olkoonpa se sitte
mihin työväenryhmään kuuluva ta­hansa
tarvitsee saada leipää, koska si­tä
ei näy suurriistäjät meille huoleh­tivan.
, .
Minä; en ilkeäisl silloin katsoa järr
jestyneitä työläisiä silmiin, jos minä
unlon kortti taskussa menisin kelkan
vetoon, oman luokkani ,polkemiseksi.
Olen, elämäni ollut myötätuntoinen
•Noin suunnilleen vuosi takaperin, työväeij järjestäytymiselle ja tilannut
kun Suomen varakonsuli Korte saapui työväenlehtia pitkät ajat. Mutta ihl-
SuomUmatkaltaan, niin olin tavalla-'ten lipnee "Farmarin" laita. Huhut
ni kiintynyt seuraamaan niitä huomi- kertoo, että hän olisi silloin tilannut
olta mitä hän teki tuolla matkallaan; Industriallstln kun minua parjaava
eritoten Suomeen nähden. Ensinnäkin • sepusjius. leivQttlln};>']^9ivog5g.3ryarma
kehui siellä hyvinvointia, joka on että jäänen tuotteensa''läpäsee— jbiinr
tietysti yleistä porvarivaltain edusta­jille.
Mutta mikä minun huomiotani
kiinnitti, oli niin kutsuttu kieltolaki,
jota hän sanoi Suomessa noudatetta­van
kirjaimellisesti, ja ettei Suomessa
enään juopoteltu. Mutta kun hjrt kat-selee
Suomen liiänituksen raporttia:
niin tekee mieli kysyä, mitä tarkoitti
konsuli tuolla kirjaimellisuudella?
Tarkoittaako se, että Suomen hallitus
eiisin on järjestänyt tuon viinakaupan
Viron yjn. kanssa ja sitten nlinkiUn
tiUlin asemasta tällänyt virkaa teke­vän
koneiston pakkoluovuttamaan o-kuin
läpäsikin. Luulisi kunnon lehdelle
saatavan muutenkin tilauksia kuin
valhekirjoitukslen julkaisemisella.
Mutta-^kaipa IndustriaUsti onkin am-mattivälehtelijaln
lehti.
Hii^Äji verran ihmettelen sitä, että
miten ^ IndustriaUsti ori niin kii-jeen-vaihtaViensa
vasallina ettei voi antaa
enää toiselle oikomiseen mitään olke.
utta. Öe sulkee vain siipiensä suojiin
kaikki kirkolliset. lurjuksetkin, ne jot-
•ka on ammoiselta ajoiltaan olleet maan­vaivana
joka suhteessa, ja silti he saa­vat
asiassa Jäädä ylimmälle orrelle.
san tuosta pirtusta mitä Suomeen nv^ Minä en ainakaan siitä minua vas-kyjään
näytään ulkoa tuotavan? Mi- taan parjauksen seppää syyttänyt yh-nun
mielestäni näyttää, että Suomen tään, vaan kuiskaria, joka sokeroi ml.
nykyisellä hallituksella on niinkutsut- j tä sattuu, sillä että kirjeenvaihtajien
tu salaisesti julkinen viinakauppa, eli on melkein pakko uskoa kuiskaria, jo-toism
sanoen: julkinen salaisesti jär. j ka tulee hänen >Joksensa ja sanoo, et-jestetty
viinakauppa, .kuinkapäin vaanjtä se on sellainen hylkiö, että kirjo-halutaan
sitä kutsua. Luihu hallitus tapas siitä nyt nUn ja niin. Kirjeen-luihuine
menetelmineen! Mutta väli­pä
tuolla, ehkäpä Nurmi juoksee l i ­sää
lainamiljooneja tuon laihan lei.
jonan elättämiseksi.
Voihan se tuleva sukupolvi maksaa
valtiovelat kun niitä aina vähän nöy­ryytetään
sorakuoppasivistyksellä,
lussa oli kaupungin työnvälitystöimis. I ' ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ ja milloin missäkin,
ton kirjoissa työttöminä 900 miestä j ''^ täUaisten peijäisten perästä kan-vaihtaja
tekee työtä käskettyä,/kauh-tuupa
vielä että 'onko''kekinseijainen,
sepäs pitää tuUaJulklsuuteeii.''— E l
kukaan järkeä kantava kirjeenvaihta­ja
ole oikeutettu tulemaan loukatuksi,
jos hänsn kokoamaansa kirjotukseen
tehdäänkin oikaisuja; sUloinhän hä-
"Kovthlpa on-läpsella hurskaat toi­veet",
pilkkaUi Kirves. "Luuletko s i ­nä,
että minä alan sinua odottele­maan!
Leipää minunkin on syötävä
ja leipärahat ansaittava!"
"Se on t o t t a . . . . Mutta kyllä minä.
k i n . . "
"Sinä ?"
Pomo lähti pola. Häntä nauratti.
Sillä lailla — hän ajatteli — työläiset
riitelevät kuka heistä saa enimmän
auttaa rilstäjlään metsäparooneja.
Velstlvätpä he muutamaa talsia enem­män
tai vähemmän siltä he eivät itse
paljoa hyödy, mutta komppania rikas­tuu.
Hulluja ei kynnetä eikä ikyl-vetä..
. >j{
Pakkanen paukahteli aivan kuin
haluten sekin auttaa komppaniaa^ is­kemällä
jääklrveUlään mäntyjen kyl­kiin.
Hmä oil kuulakka jä selkeä.
Kaatajien iskut kajahtelivat melkein
kum ilkkuen hävitystyöstään Ja iki­vanhat
pohjolan ihännyt. Jotka oli
.päätettF^Jöhratapi^^sovlntouhriksI cana-dalalsille
kapitalisteilie, sortuivat rys­kyen
maahan.
Jussi Kirves ja Pekka Pillu ryhtyi,
vät kaatohommim. Se el ollut ensim­mäistä
kertaa kummaltakaan. Saha
sihisi kuin vihahaen käärme updtes-saan
puuhun. Ja miesten hartiat hei­luivat
säännöllisessä tahdissa. Miehet
olivat kumpikin vaiti. Ei ollut halua
keskusteluun. Kumpikin koetti par-halmpansa.
Ja tulos oli hyvä. El isUnä
männyt kakistelleet kaatulssaan.
Kun öU kaadettu tarpeeksi, ryh­dyttiin
karsimaan ja katkomaan pui­ta
ratapölkyn mittaisiksi. Senjälkeen
alettiin veistämään. Kirves sanoi ivan-hymy
suupielissä:
"No, nyt nähdään sinun veistotai-tosi."
"Ka, nähdäänpä sinunkin." tokasi
toinen, ja sitten se alkoi.
Ei käyneet miehet tervehtimässä toi.
siaan kesken työn. El kysytty niiltä
^ työ tän§|BS"-tuijÄ..:^ ruu-
; mis niärkanafieilutliin. Kuului vain
työaseiden kalke ja miesten läähättä­vä
hengitys. Mutta tämän tästä val­mistui
aina uusi ratapöIIO:".
nen tulisi vain ajatella, että välehteU-ja
400 naista, siis yhteensä 1,300 työ­läistä.
Eikä siihen määrään luonnol­lisestikaan
sisälly kaikki työttömät.
Samanlaatuinen työttömyystilanne
vallitsee kaikkialla maassa. Mutta sii­tä
huolimatta on "Canadan Uutisilla*'
otsaa välttää ja törkeästi valehdella,
että "Suomessa ei ole mitään työttö­myyttä".
Kun Suomen halUtuksen
puom-irallinen äänenkannattaja —
jonka omistajaksi vältetään Suomen
konsuU Erick J. Korte — käsittelee
ictuutta näin yksinkertaisen selvässä
asiassa perin valheelllseUa tavalla
nim mitä sitten saattaakaan odottaa'
kun se pääsee valehtelemaan muissa
asioissa?
tel
nattaa vähän huvitella naapurimaan
pirtulla, kun ei oman maan tuotteet, —
enään siksi rutä, sillä Suomen maat kettä vastustavien
tarvitsee luovuttaa ulkomaille "pape-rlpuuviljelykseen"
valuutan takeeksi.
— Joonaan poika.
ko se hylkiö kuitenkin.'
Nyt lopuksi lausun tbivomukssni, et-työväenlehdet
Alkoi jo hämärtää, kun miehet pis­tivät
työäseet yötelollleen. Jussi Kir­ves
tuli katseinaan "aikamiehen ir­vikuvan"
töitä. Hän.laski pölkyt ja
joutuisi työväeiilii-|?.!':°'\^J^*' ^ hän,.kehuttu veis-myrkkykaasuja
le-! ?lf' "^^^^ - oU hävinnyt kah-
Eri paikkakunnilta
South Gillies, Ont.
ANNAS KUN MINÄKIN SANON
liitänyt, miten hänen miehensä oli
rauhallinen ja rehellinen luonne. E i
koskaan kiivastunut. Multa onnetto­muusyönä
meni pelastamaan suku-laispoikaa
poliisien kynsistä, koska
poika oli joutunut heidän kanssaan
riitaan. jkauttamista.
vimakulttuurln äänenkannattajan val­heisiin
Ja väitteisiin, sillä mainitun
lehden vaikutus O A niin perin vähäi­nen,
että siihen ei ole juuri kannatta­nut
kunnittää huomiota. Mutta nyt
taistelun aikana on syytä kerran pai­naa
mieleen, että se on joutunut tun-
I u»- I « .. , •, ^^^^^^ vallitsevan tosiasian: että
lehU, lopettaen: Multa nyt on aika Canadan suomalaisten keskuudessa on
repiä alas noiden laitosten "kan-1 ^^kumouksellisilla työläisillä e
sanvaltainen" naamari ja paljastaa! kannattajinaan, kuten o-
Canadan suomalaisten ' työläisten industriallstln n:ossa 11 oU aUekir-sanomalehti
"Vapaus" ei ole -monesti i vastaan mitä valheellisin
kaan puuttunut-(Suomen valkoisten!"'* ^^^^^ömin sepustus. Johonka oi-slppolain
ja rummlnjussien murha- Ja t ^a ihmisyyden mukaan y-väenjärjestön
velvollisuus on kiin­nittää
asiaan huomiota, etenkin | asioissa, kuten edeUä on^ötettu!
Pennsylvaniassa ja naapurivaltiois-1 Canadan suomalaiset raatajat kau
sa. Ankara protestitulva asian-; Pungeissa ja maaseudulla! Eroon mol-omaisille
laitoksille ja vaadittava f^^^ ^.-aikaisen muirhakulttuurin va-komppaniain
hurttakomemion lak-/l!„ » ! ! ^ - äänenkannattajasta ja
sen Uepellla heiluvista papeista ja p i ­peistä.
— Kalle Terä. • •
lehti valehtelee kaikissa mahdollisls-ritin
tehdä "Farmarille" (jota nimeä
sala-ampuja käyttää) asianmukaisen
oikaisun. Mutta sen suvaitsi Industri­allstln
toimitus Jättää Julkasematta,
vaikkapa oikalsim yritin tehdä samas­sa
lehdessä missä hyökkäyskin oli.
Mutta h3ryä nninhrin
Siinä kirjotuksessasi sanoa laahus­tat,
että minä olisin laittanut rata­pölkkyjen
tekijän ilman mitään syytä
kävelemään, sillä nimenomaisella syyl­lä,
että pölkkyjä ei tehdäkään. Asia
vittämään.smä silloin tulee myöskin ^f^^?. - > - ••
kirjeenvaihtajat juoksentelunaan
valheitten Jäljillä. Kirjeenvaihtajien "* oh Ihan ylpeä puhuak.
on oltava enempi valveillaan tällais- 'Seuraavana päivänä —
pölkynä tuolle pilkkaamaneen
Se. oli nöyryyttävää.
ajatteli hän — petrataan.
Mutta seuraavan päivän iltana las­ten
asiain kanssa. Siis toivon, että tä­mä
riittää. Mutta toivon, etteiminua
mustaavan kirjeen kc&ooja pahastu • ^^^^^ huomasi hän hävin-sillä
en syytä siltä muita kuiri asian- » ^ ^ ä kolmella.. Häneltä pääsi ää-omaista
provokaattoria. .Toveruudella
— John Rajala.
Hespero, Alta.
Koska vahtsivat minut uudelleen
khieenvalhtaj5?ksi,. fVapaudeHÄ- - i t an
koetan tässä täyttää tehtäväni.. Osas.
tomme ön toimlniit aika,hyjdn.näin
pienen paikkakunnan oloihin -katsoen.
Jäseniämme on vain jonkunverran vä­hentynyt;
toisia on lakannut olemasta
jäsenyydessä ja yksi kaikkein Innok-kahnpla
meni Suomeen, nlm. John
Pajula.
Me oltiin täällä jo niin hyvässä us­kossa,
ettei talvea enää tulekaan tä-nävuonna,
mutta tuli se kuitenkin.
Saatiin Jo ilian koetella lämmitysveh-keitä,
että saadaanko niillä ollenkaan
lämmintä huoneisiin. Kolme viikkoa
neen kirous. .Toinen huomasi, mistä
kenkä puristaa Ja kysäsi:
"Miltäs tuntuu työ?" '
"Mitäs se sinuun kuuluu!"
Niin erottiin.
Kohnantena päivänä oli ottelu kuu­min.
Mutta "aikamiehen irvikuva"
voitti taasen; - Hän' veisti nyt; neljää
talsia enemmän. Se oli sentään liika
V i. , yhtämittaa oU kovat, pakkaset Luhta ^^^^l^ ^ tosin ole paljon, mutta kuitenlsin
t*a rjoiU,,t4 .i tseä1s.-i. jo pi.t.k.ä^n ai.k. aa h. e- senverran, että autokeli on lopussa.
vosajuriksi, ja siihen tehtiin kahden­puolinen
sopimus palkeesta yjn.. Niin
eihän minun sopinut enää sinua pitää
pölkkyjen katkaisijana, koska <dit kau­pan
telmyt hevosajoon. ja minulla
siinä laskussa oli hankittava kaupun-suuri
häväistys toiselle. Jussi Kirves
meni samana - iltana pomon luo ja
pyysi lopputiliä.
"Mitä?" ihmetteli pomo. "Eikö työ
kannata?"
" E i ! "
"Täytynee sitten lisätä palkkaa."
" E i tarvitse. Rahat!"
"Ihmeellinen juttu!" haikaiU pomo^
mutta maksoi rahat. Jussi Kirves-heitti
pussin selkäänsä ja Tähti metsästä
sen näköisenä kuin hänen kunniansa
olisi todellakin lÄrsInyt.
tr^ . . ,m 1 — — — . ^paauhoaost ,t!i,;.; ceftctuäi ppitmi mmeennnnää Eckrjvcsil.vlueuexia»
Kovat tuulÄ ovat hsaksi puhaltaneet; lääkärin : Juokse.-ffin-joutunee ole-kokoon
suuna kinoksia.
Ikävä tapaus myöskin sattui paikka-maan
poissa työstä pitemmän aikaa.
_ ^ . - Kävi se toveri Neil täälläkin- Hän
o. Taskila OK sahaa- selosti meille Vaiäian oloista, osa»
i ^ i r T S f - f ^ } ^ J ^ siinä kävi puheesta käsitenen tämän maan oloja.
S T t e ^ S i ^ ^ Ä I ^ S Ä ^ S S S e S Ä ^ sina teit vhmetingassa. mina kun lä-j sormea. Toinen sormi loukkaantui niin sähtyä t ä ä l ^ . S ^ j V * ' .