Vapaus, May 3, 1930

              Lauantaina, toukok. 8 p-nä — Sat., May 3
t ji.r
1 -
•m
1 yi:
A JP TT Q C»Fi«iä»o MoaaUlKD t r i « « e ( t & > «Ino» IlBciikuBatujr, U o M s t rr
£,!.Tr.»«, O n l . . kiJcJua». p«it»i «uinii»!»!- >j m i i i x i t t r i s i j u h U p i i r i a i.
V A P A U S (lUb«itr>
oix>a o< F t n c l t L Wo>Len i s C s a n U . Psbliifaed iulj <t S s d b s r r . O u a n*
•^ecutered M tii» P o i t Oilien D c f u t m e s t . O t U v » , u Kcood C U M s u i u r.
ToimitDS. fcoanori, klzjaktopp* palsa osiaaM taloaan E l a S t i e e t i U i.
P M d o M U : VapM». B<n 69. St>4bui7. Oat.
. l i b e l i m e t : Konttori 1038. — T o i m i t u i 536W. — 1
' « e n e i : OiXic« (job v o r k , adrertiumeDt*. ete.)
Urjakanppa 2337W.
I03S—Edltor S36W^—Bookatora Z387V.
>Jte3Sit«iJi J. T . A U i i T i a t.
i U a a c e r : J . W . AbUjiriak
O f f i e a . Bookatora and P r i a t a b o p : Vapana Bnildin S. EUa Straet.
\a o a i l t0 b e addreaaed: Vapana. P . O . Box 6 9 , Sndbary. Ont.
TILAUSHLVr*
1 <k.t4J0. 6 kk. 13.50. S kk. 11.75 la 1 kk
t r «.Uomailto; 1 Tk. t6.00. 6 kk. «3.50 ja 1 kk. » J
AT:
00. — Yhdra«altaiki» Ssötaaaa aäka B «<
00. .
I L M O T U S H I N N A T VAPAUDESSA»
SirieFaibloilmotnkaet « I i » kerta. 12.00 kakai kertaa. — A n o t i i t t o o s aanneOla oaaetitofrotakae
JCc n a U u t n n m a . — Niacnmaottoilxnotakael SOe k e r U . «i:O0 3 kertaa. — S i o t y n d i l m o t o k a e t tlJ» 1
t < t u , tSfiO 3 k c t a a ; — Aauntoeroilojotukaet $2.00 kerta. t3U)0 kakai kertaa. — KUtoailmotokaei
^ . 0 0 kerta. — Knoleoanilniotnkaet 12.00 kerta. 50 l i ^ i s a k a v kiitoalaoaMlU tai mniatoräraTltä. —
' t i a t a a s t i e j o t Ja ototeilmotukaet 50c k e r u . %1M kolme kertaa. — Tilap2iailm«ttajien Ja ilmoto»
' e n n a n r i e o « n , raadittaeaaa, 'ibetettäri i l m o t a a b i n u ctokiteea.
General a d r e r t i t i o f ratea, 75c p e r c o l . incb. M i n i m u a cbarge for aingla InaartioB. 7Sa. T be
»apana i a the beat adveitiainy mediom among tba Finniab paople In Canada.
I s a ette m i l l o i n tabania aaa vaaUoaU enaimiiaaea kirjeeaeenna. U r j o t t a k a a ••dcUaea liikkaan
taataju» peraoonalliaella n i m e l U : J . W . A b l t i T i a t . U i k k e e n b o i u j a.
Työttömyys politikoitsijain potkupallona
pitää konetykkiosastot erikoisena
aselajina. Tuo muutos on ilmeisesti
lähdätly Puna-armeijaa vastaan,
siinä kun konetykki on erikoisten
jalkaväkiryhmien varusteena- A l ­kuperäisen
suunnitelman mukaan
oli "broHning"-maIUin siirtymi­nen,
tuon aseen kalli-shintaisuuden
vuaksi, määrätty toimeenpantavak­si
vasta V . 1932.
Lödzissa .suoritetun liikkeellepa-
;io-kokeen yksityiskohdat ansaitse­vat'
melkoista mielenkiintoa. Se ei
)llut tavallista reservi joukkojen
/nobifisointia harjolteluä varten,
vaan niinsanottujen "peite"-patal-joonien
koe-mobilisointia. Armei­jan
uudelleenjärjestelyn mukaan
nuo pataljoonat ovat joukkoja,
jotka armeijaa liikekann.ille pan­taessa
ensiniäiseksi kutsutaan asei-hin,
s. o. neljän tonnin kuluessa
siitä knn liikkeellepano-käsky on
allekirjotettu, j a lähetetään suo­raapäätä
_ rintamalle suojelemaan
toisten armeija-osastojen mobili­sointia,
joka kestää kolmesta nel­jääntoista
päivään. "Peite"-patal-
Joonien mobilisoinnin suorittaa po-i ja "Daily V/orker" on julkaissut
liisi, joka sen teki Lodzissakin.'suurta huomiota herättäneen kirjoi-
Työmiehet siepattiih tehtaista i^-uksen, jossa osoitetaan, että suur-raitiotievaunuista
ja kadniha
™ . . . , , ^ ijoona puntaa "työväenhallituksen":
tuollainen menettely aiheuUi suu- äänenkannattajalle " D a i l y HCTalfj
Luokkaloopuniuden lunnaiksi miljoona puntaa
Ei^lannissa
Lontoossa ilmestyvä Englannin
kommunistipuolueen äänenkannatta-renmoisen
oma-alotteisen työläis­naisten
mielenosotuksen.
Maailman kommunistisen liik­keen
on. mitä suurimmalla valppau­della
seurattava Puolan fascismin
sotaprovokatsioonia. Taistelua Neu­vostoliiton
puolesta on kävtävä
kaksinkertaisella tarmolla. — In-prekor.
Taas on talvi mennyt työttömien
odotellessa joihinkin toimenpitei­siin
ryhtymistä liittohallituksen ta­holta,
jonka järjetön siirtolaisuus-politiikka
on ollut suurimpana
suoranaisena syynä niin hälyyttä-vään
työttömyystilanteeseen kuin
se tänä talvena on ollut ja mones­sa
paikassa vieläkin on. Liitto­hallitus
väitti työttömäin avusta­misen
kuuluvan maakunta- ja kun­nallishallinnoille;
nämä vuorostaan
työnsivät vastuunalaisuuden liitto­hallitukselle.
Niin siinä vellot­tiin
edestakaisin, välillä "tutkit­tiin
tilannetta", koottiin tilastoa,
istuttiin konferenssia jne. — työt­tömäin
värjötellessä nälässä ja . v i -
. lussa, yksityisen armeliaisuuden
varassa, j a monessa tapauksessa
p^oliisiputkan tai vankilan lämpi­missä.
Todistaakseen, ettei työttö-liiiieh
kärsimykset vallanpitäjiä yh­tään
liikuta, vaan että he käyttävät
työttömyystilannetta vain politilli-sena
potkupallonaan, o l i Canadan
pääministerillä Mackenzie Kingillä
jjuU«utlä'''ptlavvati parlamentissa
työttömiä, joissa on i i vlib^a^Unsi^
•^Shen publoeensa')' 1'hallitus,'hän
?hkä saaltkigr' jöllafcih tbvallii!
duaes^rvatiivien/; >;: A ^ t ^ ä ' o/evf7(e
'MäikantakallUuhsUle i hän ei anna
nikkeliäkään käytettäväksi minkään-laiseen-
iarkotukseenj vaikka kuinka
o|ipi,varoja
• . 5^iv;
Yhdysvaltain kongressissa on
asema aivan samanlainen. Jo kol­matta
vuotta takaperin jätti new-yorkilainen
demokraatlipuolueen
senaattori Robert Wagner kolme
eri työttömyyden lieventämistä tar­kettavaa
lakiehdotusta. Ne olivat
asianmukaisesti laaditut ja var­masti
yhtä hyvin tarkotustaan vas­taavat
kuin mitkään muut porva­rien
puoskaroimis-yrityksel. Mut­ta
republikaanipuolueen "vanha
kaarti" päätti, että koska ne olivat
demokraatin esittämiä lakiehdotuk­sia,
oli ne lykättävä valiokuntaan
ja sinne haudattava. N i i n ne sai­vat
maata valiokunnassa koskemat­tomina
kolmatta vuotta, huolimatta
yhä uhkaavammaksi paisuvasta
työttömyydestä. Mutta "pahan ne­nällä"
vaihtui taannoin valiokun­nan
puheenjohtajaksi california-laincn
senaattori Hiram Johnson,
d i l l e " . Tämä on t a p a h t u n u t ' siten,
että taantumuksellisten käsissä ö?e-va
suuri sanomalehtltrusti o n k i i n ­nittänyt
tämän summan '"E>aily
H e r a l d i n " pääomaan lehden olles­s
a konkurssin edessä. K o m m u n i s t i ­puolueen
äänenkannattaja mainit­see,
että tapaus on mitä vakuutta­vin
esimerkki kapitalistien j a " t y ö ­väenpuolueen"
johdon yhteisrinta-majsta
E n g l a n n i n työläisiä vastaan.
K a p i t a h s t i t ovat uhranneet näip
suuren summan "työväenliallituk-s
e n " äänenkannattajan pelastami-
„ • ! „ j L- . • I _ I -11 ... .- seksi vararikosta, koska aikaisem-m
a a i l m a n s o d a n histori-1 niille raskaille syytöksille, etta I menetelmät työläisten h a r h a an
tdvvard Ureyn j a Asquithin h a i - ! j o h t a m i s e k c i porvarillisten lehUen
m i n ryhtyessä yhä avonaisemmin
ajamaan' interventlopolitiikkaa (a?
sellistä hyökkäystä) Neuvostoliittoa
l u j a sekä l u p a a kaksille Var^g^ni-^tTle
k i l p a i l u i l l e . Myöskin päätettiin l ä ­hettää
liittotoimikunnalLe ehdotus,
että se järjestäisi jos s u i n k i n on
mahdollista, liittojuhlat ensi kesä­nä
siinä mielessä, että s a a t a i s i i n s i i ­h
e n osanottajia Y h d y s v a l t a i n järjes­töstä.
Ko. 1 0 4^
opetuksen ja k e i i a u ^i
m e a i l a niskaheitolla v=-.'
us oli. että hän sai is-J^^'
kassa lähes vuorokaud^.
k a u a n kuin ehdittiin
k u u .
•a, f
Salaisen diplomatian saavntnksia .1
joka ei ole "vanhan kaartin" mie­hiä
eikä koko nykyisen hallitusko-mennon
hartaimpia ihailijoita.
Hän kaivoi esiin Wagnerin laki-ehdotukset
j a suuren äänensä ja
mahtaviin"sanayarästbrisä voimalla
vafioi^^^a^sa;'';lä§L: Nyt
,ftn,T9[i4h4ollista, ,,Qttä kpngre^s^,-j^y,b*
iyy jtrfikunlaisiin • toimenpiteihiii
WSikä"S^läkfeVi6n'' työttöninih • avUBta-ttii^
feksi vyiIeivät'''4^publikäiWi
siihen ,päätPKSRfn,.,etta xji^äi^mt
on parenipi kuin sen avustamineii
deniokraaltiäen-- '^ ^eitattltoriti- -älot^
Viime
alle erittäin tärkeä totuus on vasta
äskettäin paljastunut suuren yleisön
tiettäväksi. Paljastuksen tuli teh­neeksi,
omia hämäräperäisiä tar-kotuksia
ajaaessaan, ehkä puolit­tain
vahingossa, aikakautemme
kavalin brittiläinen valtiomies
David Lloyd George, joka melkein
koko .sodan ajan oli Britannian
pääministerinä '}ä joka sen nojalla
vaatii — on osaksi saanutkin —
kansansa ' kiitollisuuden ja kunni­oituksen
tuon sodan "johtamises­ta
voitokkaaseen loppuun." Kai­ken
aikaa hän, niinkuin koko sak-salaisvastainen
mailma, katkerasti
syytti "Kaiseria" tämän, historian
teestä.
Ätöttäaki^* Puola soiari ja-^ ;r tjn';>;j;.' I D ; ! ! ; ) -
un i l 1
-^'^'^rsöVastä' kirjbteldan^^ ^"'
huvat;,Puolan ipQEvayillisetijso*?
si^^HfascistiEet ichdet - ^ i i s u d e ^
valriiisiaatUrftfefestci hetikohta alka­vaan
sotaan Neuvostoliittoa vas­taan.
Näitä sotahuhuja levittää
Pilsudski itsekin j a hänen lähin
ympäristönsä. He eivät edes väli­tä
kieltää Kansallis-demokraattisen
puolueen perustajan Roman
Dmovskin suurta huomiota herät­täneiden
sotahankkeita paljasta-vain
artikkelien todenperäisyyttä.
Artikkeleissaan Dmovski selit­tää,
että toiveet Euroopan kapita­listisesta
vakaantumisesta ovat turr
hat. Euroopan sairaus on tällä
hetkellä paljoa pahempi kuin
yleensä luullaankaan. Taudin ru­sikoitaviksi
ovat joutuneet ei aino­astaan
pienet valtiot, vaan myös
suuret voittajamaat, Amerikkakin.
Kaikissa niissä on liikatuotanto ja
markkinain tukkeutuminen taudin
syynä. Kapitalistien katseet kään­tyvät
siihen maahan, joka ulottuu
Itämerestä Tyyneen valtamereen.
Neuvostoliitossa käyneet liikemie­het
eivät ennen paljoakaan välit­täneet
siitä, mitä tuossa köyhälis­tön
diktatuurin maassa tapahtui.
Siellä saattoi tapahtua mitä hir­muja
tahansa (kenelle? — Toim.),
"eivätkä liikemiehet niihin kiinnit­täneet
huomiotaan. Mutta nyt on
heidän tietoonsa tullut Viisivuotis­ohjelma
Venäjän muuttamiseksi te­ollisuusmaaksi.
Tuo ohjelma se te­kee
liikemiehet pahanpäiväisen
rauhattomiksi. Sensijaan että se
jäisi riistoalueeksi, Neuvostoliitto
valmistautuu vaaralliseksi kilpaili­jaksi
kaikille riistäjille. Moinen
tilanne on sietämätön puolalaisille
ja amerikkalaisille liikemiehille,
jotka sentähden ovat päättäneet,
"että "Neuvostoliitto on kukistetta­va."
Ja nyt — jalkaa Dmovski —
olemme muutamain viime kuukau­sien
ajan saaneet katsella neuvosto»
vastaista kamppailua, jolla on
kaikki suurhyökkäykseen valmis­tautumisen
tuntomerkit. Äskettäin
tehostettiin Neuvostoliitossa uskon-nonvainoa
( ? ) . Se nostatti sotaja­lalle
uskovaiset, Rooman paavi etu­nenässä,
ja äkkiä tapahtui ihme.
Liikemiehet, jotka siihen asti hal-
«Vat;' välil4'i?aÄih änktbrit^tin, "Räh;
.i:jatUy.4t, piaavin, protestia, |a .alKou
lYflit tkijjua kostp^^i^iliä; ,](^|k:fjfniiehei|
omatunto öi v o i i >l?l6ä.räiä[.' djuota - r r
Viisivuotis-ohjelmäät' Liikemies bii
toiminnan mies; kun hän lähtee
kamppailuun, niin tuskinpa on hä­nen
aikomuksenaan pysälityä pelk­k
i i n sanoihin. Tähän mennessä
liikemiehet eivät vielä ole ilmais­seet
aikeitaan. Mutta sanomaleh­distössä
kuuluu jo hiljainen kai­ku
niistä monilukuisista neuvotte­luista,
joita parhaillaani pidetään
kautta koko Euroopan.
Tuon patavanhoillisen kansal­lis-
demokraattisen johtomiehen
Dmovskin paljastukset ovat ylen
huolestuttavia, vaikka niiden tar-kotuksena
ei suinkaan ole suojella
Neuvostoliittoa, vaan ovat ne joh­tuneet
kansallis-demokraattien ja
pilsudskilaisten kilpailusta siitä,
kummatko heistä pääsisivät Neu­vostoliiton
työläisiä j a talonpoikia
riistämään ja orjuuttamaan. Hän
ei olisi uskaltanut tuoda julki seu-raavanlaatuisia
tosiasioita, ellei
hän olisi tietojaan saanut täysin
luotettavista lähteistä:
Huhu kertoo, että uusi fascisti-nen
perustuslaki tulee ennen pitkää
julistettavaksi — Kievissä, "heti
Kievin vallotuksen jälkeen." Siitä
tulee "yhdistyneitten Puolan, Uk­rainan'
j a Valko-Venäjän liittoval­tion
perustuslaki." Aikaisemmin
kertoi laajalle levinnyt huhu, että
kun Puolan sosiali(fasci)stiseen
puolueeseen kuuluvat metallityö­läisten
union edustajat olivat käy­neet
Pilsudskille valittaraabsa tyÖn-puutteen
takia tapahtuneista työs­tä-
erottamisista, i . oi if Ml^^f;''
ioh\lutukseksi' vastahnuiV ^^-^ÖlVa?
huoletta, toukokuiissa . teitä ei ole
kylliksikään paljo!" Soialistipuo-lue
ei ole hiiskahtanut sanallakaan
tästä käynnistä.
Armeijassa tehdään kiihkeää
uudelleenjärjestelyä. Niiden Gdin-genin
ja Danzigin satamain kaut­ta
tuotettujen aselastien lisäksi,
joista saksalaiset lehdet täniäntäs-tä
ovat kertoneet, on nyt saatu
selville, että belgialaisia "brow-ning"-
mallisia keveitä konetykkejä
parhaillaan sijotellaan Puolan ar­meijaan.
Pienimmätkin jalkaväki-veksivat
uskontoa ja vihasivat I osastot varustetaan tällä aseella,
kirkkoa, tuossa tuokiossa tunnus-' sitävastoin kun ennen oli tapana
hirvitlävimmän verileikin alkami­sesta
— verileikin, joka voittajil­lekin
tuli niin tuhoisaksi. Lopulta
oli "Kaiseria" kohtaan lietsottu
viha niin raivokas, että Lloyd Ge­orge
'sen tyydyttämiseksi moneen
kertaan lupasi ja vannoi toimitta»
vansa "Kaiserin" tuotavaksi Eng­lantiin,
jossa . hänet sitte kaikeii
kansan nähden hirtetään. Sitte
kun, lupauksen pitämisen aikä o l i -
'si"^'©!!!!!, ei sitä tietysti "eriää hiiiisj-tettu,.,,^
p^fi p f i E ^ i i ^ i n , kuin; Vf}}i}Xp^r
kaan t. vaJtiomieate!» ^ valoja i;Jaj, ki[
ipajiksia.-'» • ' .M'-t<h^::"'Xii;Uy... j
Äskeisen laiVäslbkonf«Wh*sJn
.mukana ^«aiiuuien-Xlo^ iGeöig|
.paflamentissa-^vaati- "työväenhalli*
tuksen" ilmottamaan hänelle, libe*
konservatiiviseh öppositsionin joh­tajalle
Baldvvinille, tarkalleen kai»
pahtui. Kun,.pääministeri RäQi^
say MacDonald parlamentin. is\
tunnossa nu^tik, 7 p:na Vakuutti
• s • • . i ; . - ; n^tVJ i ; / U i ; . J K i . ö - !.
lUiielelläan suoalipy^nsj^. ,tahan y^aa*
itimukseen, innostui: L l o y d Geoirge|
totaessaari tunnustuksenpa -päSniit
nistferin' osoltamalle luottämulcsel^
le, selittämään, kuinka erinomai­sen
tärkeätä o l i "tietää, mihin me
sitoudumme, koska näistä sitou­muksista
riippuu rauha taikka so­ta."
Tuota väitettä tukeakseen hän
edelleen lausui:
"On aikalailla väitelty siitä,
oliko meillä v. 1914 sotaan vel­voittavaa
sitoumusta vai eikö.
Jos oli, niin se sitoumus oli
sangen epämääräinen, mutta
kun kysymys siitä, oliko varsi­naista
sitoumusta olemassa vai
ei, muodostui kunniakysymyksek­si,
annoimme epävarmuuden
langeta vastapuolen hyväksi.
Emme halua uudelleen joutua
samanlaisiin tilanteihin. Emme
halua mennä mihinkään sellai­seen
sitoumukseen, minkä nojal­la
ranskalaiset olettaisivat mei­dän
suo^uneen joihinkin vel­vollisuuksiin,
joihin meidän a i ­komuksemme
ei ole ollut suos­tua."
Tuossa meillä on mitä päte-vimniältä
taholta saatu vahvistus
j u l k a i s e m i e n "työväensivujen" avul­l
a ei enää ole j o h t a n u t tarkoitet­t
u u n tulokseen. K a p i t a l i s t i t ovat nyt
ottaneet haltuunsa sosialifascististen
j o h t a j i e n j a k a p i t a l i s t i e n e t u j a aja­v
a n " D a i l y H e r a l d i n " samasta syys­tä
k u i n a i k a i s e m m i n " D a i l y M a i l i n ",
n i m . laajan vääristelypropagandan
ylläpitämiseksi, keinona työläisten
l u o k k a t a i s t e l u l i i k k e e n vahingoittami.
seksi.
E n g l a n n i n työväenliike on vuo-litus
suotta syöksi Englannin ma-ilmansodan
kauhuihin, joissa mil­joona
brittiläistä miestä menetti
henkensä. Jo silloin tiedettiin
eräissä piireissä, että Ranskan
kanssa tehdyt sopimukset oli salat­tu
ei ainoastaan Britannian väes­töltä
ja parlamentilta, vaan vielä­pä
ministeristön enemmistöltäkin.
Niiden olemassaolo o l i kaiken a i ­kaa
jesuiittamaisesti kielletty. Vain jsikymmen.iä taistelut porvarillista
pieni sisäinen johtajarengas niistä (lehdistöä vaataan. Nykyiset "työvä-tiesi.
Mutta ratkaisevalla hetkellä ovat -
Edward Grey ja pääministeri juh­lallisesti
vakuuttivat, että sopi­mukset
Ranskan kanssa olivat
"pätevät ja sitovat", joten mikään
epäröiminen ei saanut tulla kysy­mykseenkään.
Englannin kunnia;
he sanoivat, o l i kysymyksessä, eh'-
dottomasti. Nyt Lloyd George sa­massa
vanhassa parlamentissa ju­listaa,
että koko juttu oli "sangen
epämääräinen" ja että o l i epävar­muutta
siitä, oliko tässä mitään
"kunniakysymystä", mutta olipa
"varsinaista sitouniusta olemassa
täikkä e i " i fiiiri bliyat sillöSrt' tenv
inilsäblevat valtib^ieAe?'välmUi
,^^ettani?an piil|.ofJ3}i ni^3t^pieniaan
i surman •; suuhun; j a t paonmaan , alt-
>tiikbi'-kokQoi>rkliläi8^' vaFltakunnäi^
:bleAä^^iprii'^^; i
' Täfläiiieii.' rnenfetteSy" ' bikeuiiäa
historian tuomjqistuimen (;ltiokittei-lemaan
ne miehet, jotka, .>t]t£in> Jce-vytmielisesti
syöksivät Englannin
sotaan, nykyajö^^ suuriinniikii-' rir
linen asema vakavasti; ,u!^9tliyna
rSaksan; jaj-YhdysValtain .kilpailun
'tökiii'.'"Tä4lä^ b«kellä on ehttriftian
kuin epävarmaa, töli^ekb feÄiläfltji
>Kxn^/.$,a^maan taitaisin .sit^, ase*
maa, miKä sillä oli elokuun 1
p:nä 1914. Jotkut sen tärkeim­mistä
teollisuuksista eivät ole
päässeet entiseen terveyteensä, e i ­kä
aselevon jälestä ole ollut tuskin
yhtään päivää, ettei 800,000 :sta
l,500,000:een henkeen olisi ollut
työttömänä. Brittiläinen mailman-valta
on sivuuttanut voimanpäi-vänsä
ja on nyt hajoamiskaiides-saan
— se ei ole yksinomaan ul­kopuolisten
havainnontekijäin mie­lipide,
vaan monen englantilaisen­kin,
joiden mielipiteillä on var­teenotettavaa
arvoa. Tuota hajoa-mbta
joudutti suunnattomasti se
seikka, että o l i "sangen epämää­räinen"
sopimus Brittiläisen mi­nisteristön
sisäisen renkaan ja mo­lempain
asianomaisten sotilas-esi­kuntien
välillä; että, kuten Lloyd
George sanansa sovitti. Englanti
antoi "epävarmuuden langeta"
Ranskan hyväksi v. 1914; että Ed­ward
Grey j a pari hänen kaltais­taan
jesuiittaa kivenkovaan va­kuutti,
että Englannin pyhitetty
kunnia vaati lähdettäväksi histo­rian
hirveimpään verilöylyyn!
e n ­n
e n maailmansotaa . kehoittaneet
työläisiä h a n k k i m a a n itselleen voi­m
a k k a a n sanomalehdistön, mutta
tällä kertaa toimii "työväenpuolu­e
e n " johto, sanomalehtineen, kiin­teästi
kapitalistien j a vallassaolevan
l u o k a n hyväksi.
T a p a h t u m a l l a on mitä suurin ja
k a u a s k a n t o i s i n poliittinen merkityd
n y k y i s e n luokkataistelutilanteen k i ­ristyessä
j a e n g l a n t i l a i s e n k a p i t a l i s -
johtajiön • kasassa muuttimut refor-mistisest&'''
audistu5pDOlueesta elimel­liseksi
Osaka' vaflassaolevlen sorto-kcneistosta
työläisiä vastaan. N y k y i ­n
e n " D a i l y H e r a l d " ei u s k a l l a pai-^
n a a ainoatakaan sellaista kirjoitus,
ta, kuin se p a i n o i esim. vuonna ir-12,
j o l l o in lehti jatkuvasti paljasti M a c -
D o n a l d i n , Snowdenin ja T h o m a s in
petokset työväkeä kohtaan ja j o l ­l
o i n esim. n y k y i n e n ministeri T h o*
mas nosti syytteen lehteä vastaan,
j o s t a se joutui maksamaan sakkoja.
E n g l a n n i n sosialifascistien j a k a ­p
i t a l i s t i en etuja ajava " D a i l y H e ­r
a l d " ei enään moneen vuoteen ole
a j a n u t työtätekevien luokkataiste-luliikettä.
Sen kuolema on t a p a h t u ­nut
askel askeleelta. Jo L a n d s b u r y n
t o i m i t u s a i k a n a oli l e h d e n toimitus-i
ohjeena, milloin pasifismi, milloiil
pikkuporvarillisuus j a m i l l o i n krls-tillisjrys.
Tällä kertaa o n l e h t i täy­dellisesti
kapitalistien imperialisti­sia
etuja ajava lehti, joka suunnat­t
o m i l l a summilla, petkutuskeinoilla
j a pakkolevikin avulla koettaa joh­t
a a E n g l a n n i n työväkeä harhaan.
Tätä imperialistien ja sosialifas­cististen
johtajien yhteisrintamaa
vastaan taistelee E n g l a n n i n työtä­tekevien
oma äänenkannattaja
" D a i l y •Worker" iMiättävästi j a t a r ­mokkaasti,
paljastaen jatkuvasti työ­läisten
vihollisten suunnitelmat ja
aikeet. Vain tämän lehden avulla
s a a d a a n Englannin työtätekevien
m i l j o o n a - a r m e i j a luckkatietoiseksi ja
v a l m i i k s i taistelemaan itselleen v a ­pauden
kapitalistisesta sorrosta ja
vainosta.
lisen. Harl.oL
LehtinierrJ, yVsi
_ . Sudfauryn K i s a"
Järjestettiin tulevan urheilukauden neet järjestelmin-C
eri urheilualojen harjoitusajat seu- harjoittelemis "^'^
vastaan. Jo suurlakkotapahtumat |raavasti: yleisnrbeUu t i i s t a i - j a t o r s - toinui
osoittivat, että reformistinen a m -
mattililtlx>johto, o n täydessä yhteis­r
i n t a m a s s a nyöväenhalUtuksen" S O - p e r j a n t a i - i l l a l la
s i a l l l a s c j s t l s t en ministereiden kans- iltapäivällä.
s a . - ; K y k y i n e n "työväenpuolue" - o n Yleisurheilun ohjaajaksi vaHttiiii
t a i - U t o i n a sekä s u n n u n t a i n a a a m u - { j y r j - n emiMä re>-*'r,>"'.
>allDiluUe keskiviikko- j a ' o t t a j i a on vr= ^
sekä sunnimtaina liian vähän.
I Järnefelt; juoksun ohjaajaksi P
J a n s s o n ; palloilun ohjaajaksi U.
R o n n i sekä naisille ohjaajaksi P.
Häkkinen
Palkintotuomareiksi ensi s i m n u n -
t a i n a kello kaksi pidettäviin
jäsentenvälisiin murtomaajuoksukil-p
a i l u i h i n v a l i t t i i n U . R o n n i , E . G y l -
den B. T e n h u n e n , R. Pehkonen, M .
Passi. K . T u o m i , V . T i k k a n e n j a V .
M u u r i a i s n i e m i .
Edellisessä kokouksessa oli hyväk­s
y t t y j en jäsenten joukossa sellainen
n a i s - i h m i n e n , jonka jäsenkortti n y t
täytyi kuolettaa syystä, että ilmeni
hänen h a r j o i t t a v a n laitonta "pisnes-t
ä " .
" V a l i t t i in 5-henkinen komitea joka
tarkastaa kenttää sekä jos m a h d o l ­l
i s t a korjauttavat sitä. koska ilmeni,
ettei se tyydytä urhelUJotta. S a m a l ­le
komitealle annettiin huoleksi teet­tää
pukuhuone. K o m i t e a a n tulivat
Jansson, Rautio, Ruohonen, Seppä­lä
j a Salo, ensinmainittu kokoonkut­sujana.
Jätettiin Heiskaselle huoleksi hom­m
a t a j a i l m o i t t a a miehet Long L a .
kelle sisähyppymestaruuskilpailuihin.
Päätettiin mennä LehtD-Kassun
saunalle ensi pyhästä viikko.
•Vielä päätettiin paljon muita seu­r
a n sisäisiä asioita. — R. S .
joten lisää ™
tulevan.. KesäM p.-^ic, . 3 ^^
alokaskilpailut.
TYÖVÄEN URH0LU
joita NeuYiösJoMttödrt
n i n urheijjuinterhäjtionali n n , kuter
tunnetti/.vJfläfiiMi&inffclelmnyt k ai
k e n kilpailuyhteyden Neuvostoliito!
tjyäEäBurheilijain kanssa. . K i e l t o ort
n i i n ^törkeä, etteivät sitä Luzemiri
n i t u s t a keltaisesta järjestöstä jo sen
viimeisestä kongressista saakka, j o l ­l
o i n , kuten muistetaan, m a i n i t u n l i i ­t
o n edustajat aje'ttlin kokouksesta
tykkänään ulos. .siitä syystä, että e-
4u6tajat, iiskailsivftfc) ;fipvostella "Ly^^r-
;i)ift4QjitajpJn tj^MftenUikkeen (y•li.^t^l.
^ i ^ j ^ s o t t a R H j s i a , ,; ...
^n]g^1i(i5lauselina6sa, J o n ^ ; liitito o n
tehnyt, ^rot^ssaMi keltaisesta järje?-
t,ö^ä, s?Ji9^aan, syynä s^l^e^ olevan
jLfi^erflffl^T jc^tpherrojeqvjta^yäenliik-f
*«^ain¥S|sta^B^ ;.; ja,, ha^Qittaya tt>\j
n^i^te., i L i i t i j i ^ ; ^ j i y g ^ y n a i j a e n , , . p u n a i ­seen
t j r h e i l u i n t e m a t i o n a l e e n ; t a p a h -
I n t e r n a t i o n a l e n alaiset .t^^öläisurhei--
l i j a t h a l u a noudattaa. Niinpä jo v U -
m^^esänä, useimmista L U I i h i n k u u - ' t ä Neuvostoliitosta lähjte^ n y t a l k u -
i^HTJsV ma^t?.^Y*eraiu" u r h e i l u j o u k - i^^säst^
.J^ueit^"f^eu)fqstiOl(iiosak:' niiden' /idnL Ä ^ t j m . j a ^ Y i i d y ^ y a l t o i h i n . Eng-f
kossa m.m. itävaltalainen jalkai^allo- ^vP^""^ J?c. " ^ y ^ t a m i l l^
Kisan murtomaa-juoksut
•V.- ja u.-seura K i s a n jäsenten­väliset
murtomaajuoksukilpailut ovat
ensi sunnuntaina. Lähtö tapahtuu
k e l l o 2 Seppälän saunan luota. K u .
t e n kaikki j o tietää, on se samalla
ukkoin ja poikain välinen. T i i s t a i -
lehdessä oli k u i n ukkojen sakilta a n ­n
e t t u haaste pojille. A l l e k i r j o i t t a ­nut
sattui tässä eräänä i l t a n a n a a ­l
i l l a näkemään ^ U ä k k i s e n Paavon,
j'Dka o n p o l k i e n " k a p u " , j a kyllä h ä .
ni§ä' liymystään saattoi Jo äivatä',' "et­tä
on j o t a i n e r i K ^ t a . ' ; ' ' S a r f d i ' ' 4käh;
e t t ä pojat ovat' ottaneet' '"ukkbjen
heittämän haasteen vastaan'' siinä
mielessä, eflä • voiitavat,' vaikka el
tiUekaah n i i n p a l j o n osanottajia-kuin
önufccfina. N o n i i n , - sliAäi sitä 'ttyt
o l t i i n . Ukot • ovat päättäneet voittaäi
J a Paavo pojan sanat taas puhuvat,
että pojat voittaa. K e h e n sitä ' ufe-^
New yorkilainen uimari
K e a t i n g , joka voitti Toront,
me vuonna uidun 15 m«i
r a t o o n i u i n n in
K i r j e Port Wil.|
liamista
tunee aivan lähiaikoina. _
..•^SlfefÄ!^^^^^^ koo? KaT-on^parastl^Tttä Jökainln
menee itse paikan päälle, niin sil-
. , N:!^t. ^ y l e ^ , jsdpllepfl, tieto, etta IXSQ-lai^
tee "toukQkuiuj 'lopiiila ^^uyiiäto--
4iitt;0.on , t^piäisurhk JalMpa^llbr ^
j Q u k k u e i * v l e p i r i a i i & n tigei^^^ . työi"
läisvaltiön ' kaupungeissa" '
Työlälsurheilijat eivät siis itse
Sveitsissäkään h a l u a totella Luzer-n
i n urheiluherrojen kieltoa, joka
ei sallisi työläisurheilijain k i l p a i l la
k a i k k i e n maitten työläisurheilijain
kanssa.
jxiaaljantuIoJuvan.
Englannin TUL liitty­nyt
JPUI:n
E n g l a n n i n T U L on nyttemmin
l i i t t y n y t Punaiseen U r h e i l u i n t e m a -
tionaleen j a siten eronnut L u z e m in
keltaisesta intemationalesta. Tosia­siallisesti
o n l i i t t o ollut erossa m a i.
l o i n ' t i e t ä ä ' • v a r m a a n kutka saavat
'syödäkseen- • s e n suuren "niBn- u k o i i 'i
; • ,• , ... ,, Tätä salaisuutta ei o l i s i - s a a n u t • y i e .
j o u k k u e ^ e e n kuuluville., . ^ y o n t a n y t ilmoittaa. - Kisan ukko.
V i i m e sunnmitÄina oli v . - j a u . - s e u ­r
a K i s a n y l e i n e n kokous, jossa tällä
kertaa o l i v a i n n o i n 30 jäsentä läs­nä.
K a u n i s i l m a kai houkutteli p y ­symään
ulkona toiset. Uusia jäseniä
hyväksyttiin 18. L u e t t i i n edellisen
kokouksen pöytäkirja, joka hyväk­s
y t t i i n .
Päätettiin ostaa, uusi kirjoituskone
Vapaudesta koska katsottiui tulevan
l i i k a kalliiksi sen koneen, jonka
kanssa o n o l tu kaupoissa.
Liittokokousedustajilta ei tahdottu
selostusta, koska kokouksesta oli o i .
l u t lehdessä j o tietoja. J o i t a i n ky-'
symyksiä ainoastaan t e h t i i n.
L i i t t o t o i m i k u r m a l t a päätettiin pyy
tää murtomaajuoksumestaruuskilpai-
Uutispoimiiitoja ,i >!rt
S p k s a n f y y s i l l i s en k u l t t u u r i n j a kas.
vatuksen pääneuvosto o n 52 äänellä
11 vastaan päättänyt eroittaa jär­jestöstä
kaikki "valtiojärjestelmälle
vihantieliseb" urheilujärjestöt. T ä ­män
päätöksen johdosta menettävät
vallankumoukselliset urheilujärjestöt
useita etuoikeuksia, jotka ovat kai­k
i l l a porvarillisilla j a sosialidemo­k
r a a t t i s i l l a mrheilujärjestöiUä.
•
V i i m e torstain vappukohinoissa
v a n g i t t i i n m.m. S u d b u r y s s a useita
työläisiä, ollen heidän joukossaan e-räs
K i s a n painija. Poliisi kehoitti
häntä kadulla liikkeeseen, mutta
J a c k ei ollut kiireinen, j o l l o in poliisi
kävi häneen käsiksi. J a c k muisti k u i ­t
e n k i n K i s a n p a i n i m a t o l l a saamansa
" K A I U N " K E V Ä T.
K O N S E R T T I
Olemme jo.ennen maininn,
hyesti F . \V:n sekakuoro
kevät-kon.serti<ta ja nyt
me hiukan lisää. Jokainen,]
vähänkin on ullut joskus kost
sissa esim. laulukuoron
tietää miten suuren työn
valmistaa lauluja sellaiseen |
toon, että ne jotenkin ty
yleisöäniftie'.'Jos meinaa , „
laa varten ^saada jöJt^m
vaatii se monen-viikon työn,(
kuin niitä pystyy yleisöHj
mään. Kuulee usein sanbf
"olen minä taon, kuullut. J9
kin,'- vanha laulu" "Saattaa i
Ia 'riiinkiri;'mutta er aina eit
haalla tahdolla^lc8ai);.jsaadi
ohjelmaa. Syitä" on möiua.
syy on se, eUä ei ole
saada harjoteCa . piiji,-usein
vaatisi, edes kak^fker'
, ^ i t c i r . o n : ^ a ) , ^
sa yhdeksän-eri-iairtna'ja
onkin mennyt vähillä harioiti
roilla koko talvi. Johtaja,,
on tehnyt parhaansa, etti
onnistuisi, samoin lanUJi
käyneet kutakuinkin tyyd;
harjoituksissa koko täheH.
ammekin nyt yleisömme myi
toon ja olemme toivossa, etti
me siinä tule petettyä. Siis
laulutaidetta harrastara yleiss
Iille perjantaina toukokiim. Sj
vä kello 8.30 illalla suuren»
kona.
Kevät-konserttimme oi
kokonaisuudessaan seuraan
tetään allaolevassa järj
1. Alkusoitto taiteilijat
Ström ja Laakso.
2. Esitelmä (musikista)
Järvelä.
3. "Kan.sainvälinen".
4. "Vangin laulu" (sov.
MaMn).
5. "Piirilaulu" (so^
Riittääkö miehentappötaito kelpoisuus-ehdoksi
mille alalle tahansa
Petroskoi, sosialistinen Neuvosto-
Karjala
Karjala — suomalaisten punikkien kotimaa
Suomen luokkasodan hävittyä on kielellään, luoda oma kansallinen
Kunnia Minnesotan ylioikeudel­le,
joka itse asiassa on pyyhkäis­syt
pöydän alle kaikki Yhdysval­tain
puolella laaditut sotaveteraa­nien
. .eLuqikeus-asetukset. Tosin
o l i k i n kyseessäi erittäin räikeä ta­paus,
joka kosketti lakimiesyhdis­tyksen
monopolistisiin «ikeuksiin,
siis kökö lupmarisäädyn äriinpaan
paikkaan. Oli himittäiri kysymyk­sessä
erään sotaveteraanin anomus
päästä mitään tulkintoja suoritta­matta
asianajajaksi. Hakemukses­saan
hän vetosi asetukseen, jossa
tuollainen poikkeus-etu myönne­tään
kaikille enemmän kuin 10
prosenttia työky\'ystään menettä­neille
sotaveteraaneille. Kuiten­kin
kaikitenkin on ylioikeuden
päätös virkistävä kuulla. Ensin
todettuaan, että kaikki luokittelu
lakiraies-uralla vanhastaan perus­tuu
laintuntemukseen, ylioikeus
lausuu siekailematta:
"Me emme jaksa käsittää, kuin­ka
se seikka, että hakija oh pal­vellut
mailmansodassa ja sen-
. johdosta menettänyt työkykyään,
jonka vähentyminen kysyniyk-sessäolevan
poikkeus-asötuksen
ilmestyessä nousi asianmukaisen
laillisen arvioinnin mukaan vä­hintään
10 prosenttiin —rrkuin-ka
se pienimmässäkään määräs­sä
osottaisi hakijalla olevan la-kimies-
alalla tarvittavia tietoja
ja laitoja."
Jos toisetkin tuomioistuimet
rohkenisivat sovelluttaa tuota pe­riaatetta
muihinkin tapauksiin, niin
useimmat noista sotaveteraanien
etuoikeus-asetuksista, jotka nyt es­tävät
parasten miesten pääsemisen
erilaisjin julkisiin toimiin, katoai­sivat
lakikirjoistamme, sanoo eräs
sikäläinen lehti.
tänne Neuvostojen maahan saapu
nut suuret määrät suomalaista
työväestöä, jotka pakenivat val­koista
vainoa. Saavuttuaan tänne
ovat he hajaantuneet eri puolille
suurta valtakuntaamme. Paljon
heitä on mennyt m.m. Siperiaan.
Heikoin ja huonoin aines kovien
koettelemusvuosien ajalla on tosin
palannut takasin "isänmaahan'', ja
heitäkään ei ole suinkaan vähän.
Mutta lukuisasti on työväen par­hainta
ainesta jäänyt tännekin
taistelemaan, tekemään työtä, ra­kentamaan
sosialismia. . Samoin
niitä on saapunut Amerikan niYh-dysvalloista
ja Canadastai ; ;Hekin
mennen mikä rainneki'nr-mikä Kuz-bakseen,
mikä Donille, KubaDiiti,
Leningradin alueelle ja tänne fiatr-"
jalaan. Paljon on heistäkin palan­nut
takaisin mutta parhaimmat
ovat jääneet maahan. Ovat teh
neet osaltaan, missä ovatkin olleet
erinomaista työtä työväenvallan
maan nostamiseksi niin ruumiil­lisen
kuin henkisenkin työn rinta­malla.
Nyt olosuhteiden vakiin­nuttua,
elämän luontuessa myrskyi­säksi
sosialismin rakennuskaudeksi
puolueemme alkaessa voimakkaasr
toteuttamaan leniniläistä kansalli-s
u u s D o l i t i i k k a a , jonka mukaan jo­kaisella
kansallisuudella tulee o!la
Sosialistisessa Neuvostotasavaltojen
Liitossa ei vain oikeus, vaan vel­vollisuus
kehittää, omaa kansallis­ta
kulttuuriaan — oppia omalla
proletariaatti, on kautta suuren
maamme alkanut voimakas pyrki­mys
suomalaisen työväen keskuu-desa,
siirtyä Neuvosto-Karjalaan.
Niinpä tänne nyt, puolueen komen­tamana
sekä ilman sitä, saapuu
suomalaisia, työväestöä sekä toi-mitsijavoimia
siinä määrin, että
liijoittelematta voidaan jo sanoa:
N e u v o s t o - K a r j a l a o n s u o m a l a i s i en
. p u n i k k i e n k o t i m a a . . .
Kommuuna ."Kylväjästä" on siir-
*^Xiiyt. ipj4?uurin,,9?^, ,; suomalaisia
tänliy,^5a ne*kPä''siellä eiiää on,
niistä ?iDadi!€<ft /kaikki , varustautu­vat
siirtymään._tänne, niin piap
kuin,'pnohie .. -1 näkee siirtsfUusen
mahdoUisefcsi;:.kattamatta häiriötl"
aikaan -kommunnan elämässä. Sa­moin
saapuu Siperiasta, saapuu nii­täkin,
jotka ovat Siperiassa synty­neet
ja kasvaneet, saapuu Lening­radin
alueelta ja osa myöskir
Suomesta. On luonnollista, että
täällä, missä suomenkieli on valtion
virallisena kielenä, missä ovat suo­menkieliset
koulut, missä nousee
omalla kielellä ymmärrettävänä
kaikenlainen kulttuuri- ja sivistys­elämä,
missä iskutunnnksena or
kansallisen proletariaatin luominen
on selvää;--että tänne muodostuv
suomenldeltä taitavan vallankumo­uksellisen
väestön kotipaikka. Niin-pä
nyt jo onkin P e t r o s k o i suurin
suomalaisten pynikkien keskus
maailmassa. Täällä tapaavat nyt
toisensa vanha Suomen työväen­liikkeen
kokenut kaarti, täällä
varttuu nuori punainen sukupolvi,
täällä elämän kukkeimmillaan ole­va
mies- ja naisjoukko ahertaa te­ollisuuden
nostamis- ja valistus-tehtävissä.
Ei ihme että onkin
syntynyt ajatus:
A m e r i k a s t a k a i k e n hyödyllisen t y Sn
a m m a t t i l a i s t a K a r j a l a a n . . . .
Tätä kysymystä pohdittiin hyvin
edesvastuullisissa piireissä, kun to­verit
Tenhunen ja Puro vierailivat
täällä. Jälkeenpäinkin on asiata
kehitelty. On tultu seuraaviin tu­loksiin:
Yhdysvaltain, samoin kuin
Canadan, puolella on työttömyyt­tä
ja sen synnyttämää hätää ja
puutetta. Useat tarmokkaat ja
hyvät suomalaiset työläiset ovat
joutuneet ja edelleenkin joutuvat
vaille elämän välttämättömyyksiä.
Myöskin on monta joita innoiFtaa
vallankumouksen voitto ja sosia­lismin
rakennustyö. Täällä on kai­ken
hyödyllisen työn tekijöistä an­kara
puute. Etenkin puute auton
ja traktorien ajureista, mekanikois-ta,
rakennusmiehistä, kivimiehistä
sekä muista vuorityöalan ammatti­laisista.
Siispä henkilöt, jotka ei­vät
ole siellä puolueen tehtäville
aivan välttämättömiä, hehän voisi­vat
siirtyä tänne kanssamme yhdes­sä
yrittämään rakentamaan sosia­listista
tuotantoa, sosialistista val­tiotamme.
Totta on: meillä ön
myöskin puute
t y ö n t e k o välineistä, työaseista.
No, niitä toisivat tullessaan.
Jos jollakin on pääomaa kiinnittää
työkaluihin ja koneisiin ne varat
maksettaisiin takaisin täällä hyväl­lä
kurssilla. 'Varoja meillä on maan
sisällä, mutta valuuttaa emme voi
ulkomaille sijoittaa kaikkeen mi­hinkä
tarvitseisimme ja haluaisim-olertt!
me. Näin on tuumittu,
kait pian saammekin jo
taa tukkipoikaa. Niitä _
kipeästi. Tarvitaan miehä.!
kykenevät järjestämään,
mään tuloksellista työtä
me ulosottamiseksi laajöistiJ
täme. Sitte: parhaillaan
me suuren keskuskorjau-^vi
rakentamista PetroskoibiB.^
ja traktoreita tulee sfd»
tiinä kesänä, tuhansittain'
vuotena. Niiden korjaamoa
tava kuntoon. Siihen pit^J
hiä ja koneita saada A E -
Entäpä edessämme
asunto.- tehdas- ja 1
rakennustyöt: Niihin
miehiä j a miehille tyo^^l
Niitähän kumpiakin olia
nyt siellä Amenk^
olemme tässä viime aikoua;
telleet ja laatineet jo
suunnitelmaa. Kun saau
pohdituksi, niin toimitaajl
mät suunnitelmat totea-
Ilman taive*
Talvea ei tänä « 0 ^ !
Pari kolme tuhmaa
kuukauden ajalla, ^jca»
ta. Tämä uhkasi sunrt»^
nitelmaamme tuhoUa-kirjoittaessa
ei ole lopig
saapuneet hakk-nista 3*^
mutta varmana JO on,
seen vuoteen verraten
taistetun tukinve'
me olemme täyttan^^
aivan madalla pr<^=^''^
nak-in hyvin labeUe. J
uusi näyte siita
sitkeydestä, milla tse
teetk-in voiretaan.
ToveriterA-eisin. ^
-Gsotteeni: , R C '
Petro^avod^K.
Sovboz, 1*0