Vapaus, May 3, 1930

              Columbia
FONOGRAFEJA
Vapauden
kirjakaupassa
V.
•M
K u n ajattelette ostaa itsellenne tai sukulaisellenne fono­g
r a f i n , n i i n käykää ensin puhuttelemassa meitä. Meiltä voitte
saada yhtähyvillä ehdoilla kuin keneltä tahansa niiden jälleen
myyjältä. Suomeen matkustajat! Samalla kun ostatte Vapau­desta
t i k e t i n matkustaaksenne kotimaahan niin ostakaa meiltä
Portable Fonografi myös. Se on käytännöllinen kuljettaa mu­kanaan
j a tuottaa teille matkalla monta hauskuutta. Ke.sä-kämppäilijöilie
j a p i k n e k k i v i e r a i l i j o i l l e erityisesti painostamme
näiden fonografien käytännöllisyyttä. Käykääpäs kesätarvet-tanne
varten katsomassa niitä Vapauden kirjakaupassa.
Seuraavia
Columbia Portable
Fonografeja
ön meiltä saatavana
No. 15 C a r r y o l a $17.50
Model B Realtono .... 21.00
Model 118 Columbia 2S.O0
Model 126 Columbia 35,00
Model 135 C o l u m b i a 45.00
Model 163 Columbia 65.00
Ulkopuoliset, jotka eivät ole tilaisuudessa ostamaan suo­raan
kaupastamme, voivat luottamuksella lähettää tilauksensa,
tulemme täyttämään ne huolella j a nopeasti.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Lauantaina, toukok. 3 prr.ä ^ Sat. Ma-y 8
raxen, ovat paikat kohonneet S ö .I
prosenttia. Työläisten paikat tsa­ristisen
Venäjän aikana olivat niin
alhaiset, että jos englantilaisten
työläisten palkkataso ennen sotaa
merkitään l u v u l l a 100, n i i n oli ve­näläisten
työläisten palkka merkit­tävä
luvulla 44. Neuvostoliiton
työläisten palkat ovat, k a p i t a l i s t i ­sen
kansainvälisen työtoimistonkin
laskelmien mukaan, korkeammat
kuin useassa kapitalistimaassa. Täl­löin
on vielä huomattava, että mai­nitun
toimiston laskuissa ei ole
otettu huomioon niitä yhteiskun­nallisen
huollon etuja, joita N e u -
vo.stoliitön työläisillä on, j a jotka
neuvostovaltio kokonaan maksaa.
Edelleen ei la-skuissa ole otettu
huomioon kapitalistimaiden työläi­siä
rasittavia suunnattomia veroja,
— Kapitalistimaissa ovat työläis­ten
palkat sitävastoin jatkuvasti
laskeneet, kuten esim. Yhdysval­loissa,
missä terästrusti on alenta­nut
työläisten palkkoja 20 pros.
kuluvana vuonna vaikka trustin
riistovoitto nousi viime vuonna hui­keisiin
summiin.
Työajan pituus Neuvostoliitossa
tulee lyhenemään 7.71 tunnista
päivässä v:na 1928, 6.86 t u n t i in
päivässä T: n a 1933. Kuluvan vUo-den
lokakuun 1 p:nä tulee koko
teollisuuden työläisistä 43.8 pro­sentilla
olemaan 7-tunnin työpäivä.
K u n työviikko Neuvostoliitossa t u ­lee
alenemaan 44.6 viikkotunnis­ta
40.2 v i i k k o l u n t i i n , on ge "iTidys-valloissa
49.6, Englannissa 47.5 j a
Saksassa 49.5 v i i k k o t u n t i a .
Kapitalistimaissa vallitsee nyt
ennen tuntemattoman laaja työt­tömyys,
jonka kirouksesta kärsii
17—20 miljoonaa työläistä, j a l i ­säksi
heidän huollettavat omaisen
sa, joka määrä jatkuvasti lisään­t
y y . Neuvostoliitossa sitävastoin
työttömien lukumäärä jatkuvasti
vähenee, sitä nopeammin kuta p i ­kemmin
ehditään kouluuttaa uusia
ammattityöläisiä, j o i t a sosialistises­sa
rakennustyössä kipeästi tarv>
taan. Siksi onkin työttömien luku­määrä
työläisvaltiossa kuluvana
vuonna vähentynyt 30 pros.
Tällaisiin saavutuksiin kykenee
v a i n sosialistinen tuotantojärjestel­mä
työläisten j a talonpoikien yh­teisillä
ponnistuksilla. Siksi onkin
teollisuuden ja maatalouden or­j
i en yhteisrintama se voimatekijä,
j o k a luo uuden maailman ja on
nekkaamman ihmiskunnan.
Rikoksesta ja rai^aistuksesta Neuvosto-
Box 69, Sudbury, Ont.
» f B
•m. voitto mistä
i r :i»jviö5icoVASSA T O T E U T T A V A T 1 6 H E N K I L Ö X R O H K E I M M AN
T A L O U D E L L I S E N Y R I T Y K S E N M I T Ä H I S T O R I A T U N -
. ; TEE: . . " " ( N E W Y O R K T I M E S ) .
Työläisvaltion valtavan sosialis-
• ;H:BMrteÄ^ Neuvostoliiton korkein
1 kasantalousneuvosto laatinut viisi-
- i*r'T:'^'Vuoti8en*:-finanssiohje]man; Tämä
|^^?J1PttStlyy ö4,5 m l l j a a r d i i n ruplaan,
; |>;?,;ji<fej;a^maatalo^ käytetään 23.2
f l : §3iHy^^ 20.8 mii-.
;i 'il^^^^rjardia kuljetukseen j a liikenteeseen
N j! 10 m i l j a a r d i a , sähköistämiseen 3.9
'r '. m i l j a a r d i a r u p l a a jne. Tämä valta­v
a . v ä pääomatarve on Neuvostoliiton
? työtätekevien innostuksen ja u h -
i iv . jrautuvaisu.uden avulla tähän men
f" uessä saötu loistavasti invertoitua,
j o k a ön vakuuttava esimerkki N . -
;v l i i t o n työläisten j a talonpoikien
.. työskentelystä sosialismin rakenta-
'" misen hyväksi.
Mitkä ovat ne tulokset, joihin
viisivuotissuunnitelman avulla py­rikään?
Iiyhyiesti sanoen ovat ne seuraa-
, v a t :
Sähköteollisuuden tuotto on 5
miljaird. kw :sta nostettava 22 m i l -
j a r d . k w : n .
K i v i h i i l e n tuotanto on 35 m i l j.
tonnista nostettava 7.^^milj, t o n -
V n i i n.
N a f t a n tuotanto on 12 m i l j , t o n -
, nistä nostettava 22 m i l j . tonniin.
1 Lannoitusaineiden tuotanto on
0.175 m i l j , tonnista nostettava 8.2
m i l j . tonniin.
T r a k t o r i e n lukumäärä on 40 t u ­hatta
kappaleesta nostettava 180
tuh. kappaleeseen.
T a v a r a v i l j a n tuotanto on 8 milj.
t o n n i s t a nostettava 20 m i l j . t on
n i i n .
Tätä, silmälläpitäen on myös laa­d
i t t u Neuvostoliiton vuotuiset t u ­l
o - j a menoarviot, joissa tuotannol­l
i s i l l e näkökohdille on annettu rat­kaiseva
merkitys. Niinpä esim. k u ­luvan
talousvuoden menoarviossa
on varattu 40 pros. kansantalou­den
hyväksi. Liikenne- j a postim.e-not
huomioon ottaen nousee tämä
määrä 60 prosenttiin. Puolustus­voimien
lujittamiseksi käytetään
vuosittain 10 pros.
Tilanne kapitalistimaissa on täs­sä
suhteessa kokonaan toinen.
Niissä käytetään suurin osa t a l o u ­dellisista
arvoista imperialistisen
rosvosodan valmisteluihin. Maail­man
ensimäisessä kapitalistivaltios-sa.
Yhdysvalloissa, käytetään kulu­van
vuoden tulo- j a menoarviosta
kokonaista 66 pros. sotavarustelui-h
i n j a t u o t a n n o l l i s i i n t a r k o i t u k s i in
v a i n jokunen prosentti. Englannis­sa
nielevät imperialistiset varuste­l
u t 56 pros. kaikista menoista, so-t
a i n v a l i i d i e n avustuksia lukuunot­tamatta.
Sellaista on "työväenhal­l
i t u k s e n r a u h a n p o l i t i i k k a ".
Verratessa tuotannon tuloksia
Neuvostoliitossa j a kapitalistimais­s
a toisiinsa selviää, että sosialisti­nen
tuotanto on edistj-nyt nopeam­m
i n kuin kapitalistinen. Jos mer­kitään
tuotantosaavutukset vuonna
1931 vertausluvulla 100, n i i n oli­sivat
teollisuuden indeksiluvut
v :na 1928 seuraavat'."' Neuvostoliit­to
123, Saksa 107.2, Yhdysvallat
102.7 sekä Englanti 91.2. Näistä
l u v u i s t a näkyy, että tuotannon
kasvu" on o l l u t nopeampaa Neuvos­toliitossa
kuin kapitalistimaissa,
joissa varsinkin Englanti jää aut­tamattomasti
jälkeen.,
Mitä yksityiskohtaisiin tuloksiin
sosialistisen rakennustyön alalla
tulee, ovat ne v a l t a v i a . Maatalous­tuotannon
alalla lisääntyvät maan-muokkauskoneet
1,834,000 kappa-lesta
3,888,000 kappaleeseen, kyl­vökoneet
100,100 k p l . 275,000 kap­paleeseen,
viljankorjuukoneet 315,-
700 kappaleesta 702,000 kappalee­seen,
puimakoneet 93,300 kappa­leesta
256,000 kappaleeseen, v i j -
janpuhdistuskoneet 232,200 kappa­leesta
005,000 kappaleeseen.
Kemiallisen teollisuuden tuotan­non
arvo tulee nousemaan 650
miljoonasta ruplasta 2,160 miljoo­naan
ruplaan. E r i k o i s t a |iuomiota
kiinnitetään tällä alalla kemiallis­ten
lannoitusaineiden valmistami­seen
maatalouden tarpeita varten.
Teollisuuden alalla kiinnitetään
päähuomio polttoaineiden, kuten
öljyn j a k i v i h i i l e n tuotantoon, säh­köistykseen
ja koneteollisuuden
kehittämiseen. Teollisuuden teho
kas nousu tulee kohoamaan niin,
että maataloudessa käytetty ko­neellinen
työvoima lisääntyi 21
I pros. työläistä kohti.
Edellyttäen, että tuotannon kas­vu
tulee jatkumaan parin vuoden
ajan samassa tempossa kuin viime
vuosien aikana, jota m.m. kapita­listiset
talousmiehet pitävät toden­näköisenä,
tulee Neuvostoliiton
asema 5-vuotissuunnitelman ajan
mentyä umpeen olemaan erittäin
vahva. Pitäen edelleen tuotannon
vertailulukuna 100 (v. 1913> tulee
tuotannon lisääntyminen hiilituo-tannon
alalla olemaan: Neuvosto­liitto
258, Yhdysvallat 105; teräs­tuotannon
alalla: Neuvostoliitto
245, Yhdysvallat 182; sähkötuo-tannon
alalla: Neuvostoliitto 583:
Yhdysvallat 147.5, öljytuotannon
a l a l l a : Neuvostoliitto 235, koko
maailma 496. Kirfen huomaamme
lisääntyy tuotanto näillä a l o i l l a n o ­peammin
työläisvaltiossa kuin k a ­pitalistimaiden
ensimäisessä valtios­sa.
Mitä sosialistisessa rakennustyös­sä
on ratkaisevasta merkityksestä
meille työläisille, on se, että sa­massa
suhteessa kuin sosialismin
asema Neuvostoliitossa vahvistuu,
paranee siellä myös työläisten ja
talonpoikien asema. Siis aivan
päinvastoin kuin kapitalistimaissa,
joissa vallassaolevien häikäilemä­tön
riisto painaa työtätekeviä paa-riasluokan
asemaan.
Työläisten palkat Neuvostoliitos­sa
o\-at kahden viimeisen vuoden
aikana nousseet yhteensä 20.5
pros.
Rikoksen käsite ja rangaistuksen
tarkoitus on aikojen kuluessa vaih
dellut kansojen yhteiskunallisten ja
valtiollisten olojen mukaan. Uuden­ajan
tieteellinen tutkimus on rikok­seen
nähden päättynyt sihen loppu­tulokseen,
että kukin yksityinen r i ­kos
on tuloksena kahden edellytys-ryhmän
yhteisvaikutuksesta: toiselta
puolen vaikuttaa rikoksentekijän y k ­silöllinen
erikoislaatu j a toiselta puo­len
häntä ympäröivät ulkonaiset f y -
slkaalliset j a yhteiskunnalliset, mut
ta erittäinkin taloudelliset olosuh­teet.
Rikosopplneet puhuvat "yhteis­kunnan
kollektiivisesta syyllisyydes­tä",
rikollisuus timnustetaan erään­laiseksi
sairaalolsuustilaksi, j a sen
mukaisesti rangaistukseenkin näh­den
moderni rikosoikeus pitää rikok­sen
. teon ehkäisemistä arvokkaam.
pana tehtävänä n i i n hyvin yksilöille
kuhi yhteiskunnallekin, kuin tehdyn
teon rankaisemista j a vaaditaan, et­tä
rangaistusjärjestehnä on korvatta­va
erikoisten "toimenpiteiden" jär­jestelmällä,
jotka tarkoittavat toi­selta
puolen rikoksentekijän paran­tamista
taikka huolenpitoa hänestä
j a toiselta puolen yhteiskunan: t u r ­vaamista
rikoksentekijöUtä. Näitä
uudenaikaisia rikospolitiikan väatH
muksia o n yritetty toteuttaa Neu­vosto-
Venäjän uudessa rikoslainsää­dännössä.
Neuvosto-Venäjän rikosoikeudessa
on vallankumouksen jälkeen havait­tavissa
useampia eri vaiheita. V . 1917
annetulla dekreetillä pysytettiin
vanhan järjestelmän aikainen oikeus
voimassa, n i i n k a i i a n k u i n se el sodi
"vallankumouksellista sosialistista
oikeustajuntaa vastaan". Lokakuussa.
1918 kumottiin tyyten koko entinen
rikosoikeus, kunnes uusi rikoslaki i l ­mestyi
VV. 1922 j a 1924. Tällä Välin
tuli tuomloistuhiten tuomita "sosiaV
listisen oikeustajunnan ja tasaval­lan
onnen ja menestyksen mukai­sesti".
Tuomitseminen vallankumo-
«Ista aikaisempien ennakkotapausten
mukaan oli nimenomaisesti kielletty)
V. 1902 silloisessa Pietarissa k o ­koontunutta
kansainvälistä krimhia-listikongressia
hämmästytti tsaarin
olkeusmhilsterl Murajev hypermo-dernllla
rikoslain ehdotuksella, mut­ta
tsaarin aikana tämä jäi vain e h .
dotukseksi. Neuvosto-Venäjän nykyi­nen
rikoslaki voi varmasti kilpailla
sen kanssa. Sitä laadittaessa on o-slttain
pidetty esikuvana viime
vuonna kuolleen, maaliman kuulun
italialaisen sosialistin ja rikosoppl-neen,
Enrico Perrin kymmenen
vuotta sitten tekemää ehdotusta I t a ­lian
rikoslaiksi. Myöskin sen j a SakJ
san uuden rlkoslaklehdotuksen, v:Ita
1925, välillä on erinäisiä littymäkoh-tla.
Yhtenä johtavana periaatteena,
jolle nykyinen Neuvosto-Venäjän r i ­koslaki
perustuu, on, että "rangais­tuksen
tarkoituksena el ole aiheut­taa
rikolliselle kärsimistä sekä sääs­tää
syyllinen vahlngolUsllta ja t a r ­peettomilta
kärsimyksiltä", ja "kos­ton
ja rankalsemiseri tehtävää el
Neuvostolitön ja sen osavaltioiden
lainsäädäntö aseta itselleen (4 art.)."
Ferrin rikoslakiehdotiiksen mukai­sesti
siitä on kokonaan poistettu
rangaistus ja sen tilalle asetettu
yhteiskunnalliset turvaamistoimenpi-f
teet", mikä on suoranainen käännös
F e r r i n nimityksestä " i porvidementti
di dlfesa soclale". Neuvosto-Venäjän
rikoslaki on yhtäläinen Ferrin e h .
dotuksen kanssa myös sikäli, että
sen kielenkäytöstä on kokonaan
poistettu syyllisyys, koskapa se p e r i ­aatteessa
kielletään. Näin ollen o n ­kin
oikeassa vanha Marxin tuntija
ja tutkija, Rjasahov, huomauttaes­saan,
että Neuvosto-Venäjän uusi
rikoslaki on rikoslaki, joka ei
tunne syyllissryttä eikä ran­gaistusta."
Lienee syytä mai­nita,
ettei Saksan uudessa rikoslaki-ehdotuksessakaan
nimenomaisesti
puhuta syyllisyydestä, joskin siltä
epäsuorasti käy ihnl. ettei sen käsit­teestä
ole kokonaan luovuttu.
Miksi siis rikollista rangaistaan
eli t.s. miksi rikollinen joutuu y h .
teiskunnallisten turvaamistoimenpi­teiden
alaiseksi Neuvosto-Venäjän
rikoslain mukaan? Siinä sääde­tään:
"ei siksi, että hän oUsi syyl-
Unen, vaan koska hän on yhteiskun­nalle
vaarallinen." Joskaan syylli-s.
vj-ttä ei tunneta rikoslain mukaan,
ei siitä seuraa mitään haittaa oikeu-
Sodan edelliseen tasoon ver- denkäyntiä koskeville lalnsäädöksil.
le, ne päinvastoin edellyttävät syyl-lisyydenkasitettä.
Yhteiskunnallisia
(flurvaamistolmenpiteltä sovelletaan
nlm. henkilöihin, jotka ovat toimi­neet
tahallisesti tai tuottamukselli-sestl
(6art.). J a sanotussa rikoslais­sa
myös määriteUään, mitä tahalli­suus
tai tuottamukselllsuus on. T a ­hallisesti
toimii henkilö, joka edeltä­käsin
arvaa tekonsa seurauksien y h ­teiskunnalle
vahingollisen luonteen,
tahtoo niitä tai sallii tietoisesti n i i ­den
syntyä. Tuottamuksellisestl toi­mii
taasen se, joka el ennakolta kä­sitä
niitä, vaikka hänen pitäisi kä­sittää,
tai kevytmielisesti toivoo voi­vansa
välttää sellaiset seuraukset.
N.-Venäjän rikoslaissa jaetaan r l .
kokset kahteen luokkaan: yleiset ja
Eosiallpolllttiset (2 art.). Tämäkin
jako on yhdenmukainen Ferrin e h ­dotuksen
kanssa. Mutta kun- Ferri
asettaa eroiltavaksi tunnusmerkiksi
rikoksentekijän motiivit, teon synty-perusteet,
asetetaan mainitussa r i ­koslaissa
tunnusmerkiksi olkeussuo-a
n kohde, suojattava olkeushyvä, ja
vasta toisessa sijassa henkilö; rikok­sentekijän
motiivit. Tämä saa sell--
tyksensä, sUtä, että koko neuvosto-lalnsäädähhössä.
asetetaan kaiken y-läpuolelle
uusi yhteiskunnallinen Jär-estys
j a uusi poUltthien perusta, s.o.
valtiosääntö. Rikoksen jako, el mo­tiivien
vaan sen mukaan mihin oike-ushyvään
teko on suuntautunut, on:
n i i h i n , jotka kohdistuvat yenäjän
työläisten ja talonpoikain tahdoii
vahvistaman valtiosäännön perustei­ta
vastaan, j a muihin rikoksiin.
Hätävarjelus on kalkktea ^^ikolna
Joskin erilaisessa mitassa tunnus­tettu
oikeudenmukaiseksi, ei Jalnoas-taholta,
Jotia jo orat tehneet r i ­koksen,
että yleeniä kaikkien hen.
kiiöiden taholta. "Se on perusajatus
ja päätehtävä j a N.-Venäjän rikos­lainsäädännön
ydinkohta", lausuu
Polonski.
Rangaistusjärjestelmässä tunne­taan
m.m. sellainen rang^isimiuotq
kuin "julistaminen työtätekevien v i ­holliseksi,
rtlstämällä valtionkansa-laisuus
j a karkoittamalla valtion a -
lueelta", jota vastarmee Ranskan
vallankumouksen aikainen -"^nsaar
viholliseksi" julistaminen. Myös
"määräaikainen poistuminen valta-*
kunnan alueelta" tunnetaan. Puhee­naolevat
rangaistusmuodot eivät ole
oleellisia yksinomaan N.-Venäjän r i ­kosoikeudessa.
Edellämainitussa Fer­rin
ehdotuksessa tunnetaan näitä
vastaavana esilio generale ja myÖ3
Ranskan Code Penal säätää niaasta
karkoittamisen, bannisement. Sitä­paitsi
tunnetaan sekä mainitussa I-talialaisessa
ehdotuksessa että Code
Penalissa pakollinen ulkomailla o-leskelu
10 v. määräaikana.
Yhtenäisen vapausrangaistuksen
f pisin aika 10 v.) rinnalla tuntee
N.-Venäjän rikoslaki erikoisen r a n -
gaistuslajin: pakkotyö ilman var­tiointia
(pisin aika 1 v.), ja sen t a r ­koituksena
on mitä uudenalkalslm-malla
tavalla hsrväksikäyttää työvel­vollisuutta
julkiseksi eduksi eräänä
erikoisena rangalstulajina. Myös e h ­dollinen
rangaistustuomlo tunnetaan
laissa.
P i m i k i n Pääsiäisessä B. C,
feuvaavaa kämpän ruokaiiomniacta
O Q se että emäntä Lampsinen muu­sin
suolirasvalla h^ntr«ist pannuk^-
kupannuja; ei varmaan kannattanut
laardia käyttälS Ainoa mikä käm­pällä
oli syötäväksi kelpaavaa, o li
voi j a kova leipä sekä Joskus ,tee.
Jos ei niitä olisi ollut, n i i n olisi Var­maan
kuollut joka sorkka nälkään
kevääseen mennessä, vaan se pelasti
että el kuollut kuin yksi.
Perheelleni ostin ruokatavaran
Lc-i^^s^asta—kaapastei-joka ei a i n a ­kaan
ollut hinnan köyhä. K u n o l in
hakannut ratapölkkyjä- vähän yU
kuukauden, pyhät Ja aret, rupesin
viimein tuumimaan, että mikä
viimein tulee, k u n pakkaa jäädä,vel­kaan
japparille. Eräänä sunnuntaina
No.'l04
Yleisöltä
S O R T O A J A V Ä K I V A L T A A
V A S T A A N
tulin perheeni tykö Mabellaan, joka
oli noin 6 mailia kämpältä j a har­kittuani
asiaa joka puolelta tulin
vakuutetuksi «ttä jos kauemmin
jatkan työtä, n i i n piru perU kevään
tullen, kun työ loppuu Ja tulee keli­rikko,
joUoin ei työtä saa mistään.
Päätin siis kuitata. Lampklnen tuli
maanantaina myös Mabellaan. I I -
moiton hänelle asiasta. Ukki katsoi
kauan kieroon, vaan sanoi viimem.
että eikös niitä passaa enää veistää.
Selitin miten asia on, nimittäin että
en voi saada sellaisesta työstä ela­tusta
perheelleni enkä myös voi
kauemmin kärsiä nälkää hänen käm­pässään.
Joka muutenkin on kurja
taan rankaisematta JääväksiJ teoksi,
ja sillä ymmärretään uhkaaf^an o l -
keudenvastalsen hyökkäyksent torju­miseksi
tarvittavaa, vastahyökkäyk­senä
ahdistajaa vastaan tapahtuvaa
puolustusta. Tällöin tulee yleisesti
rikoslaelssa omaksutun käsityksen
mukaan hätävarjeluksessa toimivan
suojella Itseään tai toisia, omaansa
tai toisen omaa, mutta N.-Venäjän
rikoslaissa säädetään sen lisäksi, e t ­tä
yhteiskunnallisia turvaamistoi­menpiteitä
ei käytetä, jos tuomiols-tuhi
toteaa, että syytetty on tehnyt
teon suojellakseen neuvostovaltaa
tai vallankumouksellista järjestystä.
N.-Venäjän rikoslaissa on luovut­tu
periaatteesta, että teko voidaan
rangaista ainoastaan mikäli ran­gaistus
siltä on laissa säädetty e n ­nenkuin
teko tehtikj. Niinikään on
poistettu analogian eli yhdemnukal-suiiStulkinnan
käyttämisen kielto
"porvarillisen lainsäädännön peri­aatteena".
Tällä on tahdottu tehos­taa
sitä, että teko on aina rangaista­va,
jos se kohdistuu yhteiskuntaa
vastaan ja saattaa sen vaaraan, vaik­kei
laki tuntisikaan nimenomaan
juuri sellaista rikoksen muotoa. Vää­ryys
on aina oikeushyvien loukkaa­mista
taikka ainaMn vaaranalaiseksi
saattamista ja siis rangaistavaa.
Yhteiskunnalliset turvaamistoi­menpiteet
ovat kolmea laatua: jos
rikollinen teko on tahallinen tai
tuottamuksellinen, on niillä ojenta­va
luonne; jos tekijä on syyntakee­ton
(poisluettuna alaikäisyys) tai
ymmärrystä vailla. Joutuu hän pa­rannus-
j a hoitotolmenpiteitten esi­neeksi.
Ja jos, teon tekijä on alaikäi­nen,
kasvatustoimenplteitten ja suo-jelusvalvonnan
alle.
Rangaistus täytäntöönpantuöa v a i ­kuttaa
yleisestävästi, s.o. kaikkiin
oikeusjärjestyksen alaisiin, on siis
keino oikeusjärjestyksen voimassa
pitämiseksi, tai erlkoisestävästi, s.o.
erikoisessa määrässä rikoksenteki­jään
Itseensä joko siten, että-rikok­sentekijästä
koetetaan tehdä yhteis­kunnalle
hyödyllinen jäsen täi t e h ­dään
vaarattomaksi riistämällä hä­neltä
ulkopuoliset mahdollisuudet e-nempien
rikoksien tekemiseen. R i -
kosoppineiden kesken käydäänkin
kiistaa pääasiallisesti siitä seikasta,
yleisestämlsenkö vai erikoisestämi-sen
tarkoitus saa ensi sijassa mää­rätä
uhatun ja tuomitim rangais-uksen
laadun j a määrän. Neuvosto-
^Tenäjän rikoslaki asettaa r h t d s k u n -
nallisten turvaamistoimenpiteiden
Arkoitusperistä ylimmäksi pyiti-myksen
ehkäistä rikoksia. Taistelua
yksityistä vaarallista henkilöä vas­taan
se pitää "porvarillisen oikeuden
individualistisen aatteen ilmaukse­n
a " j a asettaa vaatimuksen: olevaa
oikeusjärjestystä on suojeltava mah­dollisilta
hyökkäyksiltä sekä niiden
Canadan Kirkland Laken työläi­set
kokoontuneena 27. 4. 1930 Jouk­kokokoukseen.
Lausumme mitä Jyr­kimmän
paheksumisemme sen joh­dosta,
että Suomen hallitus Ja sen
oikeuslaitokset, mitä vällnpltämät-tömlmmästl
suhtautuvat kalkkiin
n i i h i n asioihin j a roiston töihin;
mitä fascistinen hullkanisml kohdis­taa
Järjestyneisiin työläisiin, heidän
Ja Järjestöjen omaisuuksiin. Vangi­ten
työläisiä Joukottain kammioi­hinsa
kidutettavaksi ja sen sijaan
antaen todellisten lurjusten roisto-maisille
teoille kannatuksensa j a t u ­kensa.
Kuten Lapuan pieksäjälset.
— Siltä syytettin työläisiä, joiden
kimppuun tällainen roistojoukko
hyökkäsi. Samoin vaasalaisen Työn
Äänen kirjapainon tuhoamista kos­kevassa
kysymyksessä — on hjrväk-synyt
teon oikeutetuksi, siis lähte­nyt
puolustamaan rikollista tbimin-ta
».
Samat herrat kuitenkin toimitta­vat
työläisiä linnaan, tiedon j a v a ­listuksen
levittämisestä.
Alas fascistinen rolstomaisuus!
liriäköön vallankumouksellinen
joukkoliike! -
Tyciläl^t! kestäkää vaino j a sorto.
Tiivistäkää rivimme. Tulevaisuus on
meidän!
Canadan Kirkland Laken työ­läisten
joukkokokous.
Edv. Lapinsalo J- K e k k u r i .
Otetaanpa käytännöstä muutamia
esimerkkejä, josta metsätyöläisen
nykyiset olosuhteet suunnilleen pal­jastuvat
sellaislUekln työläistovereil-
Ic jotka työskentelevät muilla aloil.
Ip, j a jotka omakohtaisesti eivät ole
olleet kokemassa ja näkemässä sitä
kuin esim. allekirjoittanut.
Voisin alkaa kämppävaelluksenl
alusta vuodesta 1926 syksyllä p o h -
Jois-Ontariosta useasta eri paikasta
paperipuukämplltä, mutta jätän ne
sikseen ja alan vaikka syksystä 1928
Port Arthurista.
Mainittuna syksynä jätin perheeni
kaupunkiin j a läksin työtä hakemaan
metsäkämplltä. — Olta aivan raha­ton
saapuessani K . Lampaisen käm­pälle
Mabellassa C.NM. varrella, noin
60 mailia P. Arthurista länteen (yksi
niistä jappareista jonka kämpÄllä
viime talvena lakko oli — MattaWa.
jokilaaksossa —).
Siis saavum mainitulle kämpäUe,
jossa veistettiin ratapölkkyjä a 15
senttiä kpl., metsä ollen kolme nel­jä
kertaa ennen hakattua raiskiota.
Työskenneltyäni jonkun aikaa pyy­sin
isännältä $10.00 rahaa j a samalla
tiedustelin mahtaisiko täällä lähetty­villä
oUa asuinpaikkaa, johon voisi
perheensä tuoda kaupungista, k un
kaupungissa on vuokrat liian kalliit.
Lampainen esitti, että hänellä on
kämppä Mabellan aseman läheisjo^-
dessä, tuo perheesi siihen hän vuok­raa
sen Ja halvalla, muka 4 dollaria
kuukaudessa.
Tartuin esitykseen j a toin perhee-i
l kaupungista maihittuun kämp­pään,
jonka jälkeen läksin heti k i i ­reellä
kämpälle työhön.
Ruoka kämpällä oli n i i n huonoa,
että sitä ei juuri voinut syödä, pe­runoita
aina oli keitetty pariksi v i i ­koksi
kerrallaan j a sitten niitä vä­lillä
vähän lämmitettiin. Sattui use-ammastl
kuin kerran, että toinen
puoli perunaa oli jäässä ja toinen
sula; kun ne joskus sattuivat uneh-tumaan
hellalle pitemmäksi alkaa,
silloin ne läpeensä sulivat j a l e v i t t i ­vät
ruokaUukämppään sellaisen hap­paman
hajun, että täytyipä olla h y ­vät
keuhkot kim sitäkin sisäänsä
veti. Liha taas oli ainakin minun
kämpäUä oloaikana vanhaa "muu­sin"
lihaa, joita isäntä ampulli t a r ­peen
mukaan kämpän ympäristöltä.
Sitä oli vähän tulella korvennettu ja
sitten kannettiin eteen samaa a n ­nosta
n i i n kauan että tuli vannaan
syödyksi Mahtoi nekin lihapalat
tulla tutuiksi varsinkin niille, jotka
kämpässä kevääseen asti kärsivät.-
luola, pieni j a haiseva kuin sikolät­ti
sekä niin täyteen ahdettu mies­tä,
että ei sopinut kunnolla käänty­mään.
K u n sitten illalla tulevat kaik­ki
miehet luolaan j a ripustavat mä­rät
ryysyt kattoon ja kuumentavat
stouvhi punaseksi, että ryysyt kui­vaisi,
niin on aivan ihme. että ei
sellaiseen hajuun j a siivottomuuteen
tukehdu. Jos tästä Joku uskaltaa s a ­nallakaan
mainita, niin heti Jussi
Tappari-nlmlnen olio ilmoitti isän­nälle
mitä se sanoi. Muuten tämä s a ­ma
Tappari oli viimeksi kuluneen
talven aikana käydyssä metsätyö-
Iäisten lakossa rikkurina ja koetti
kalkin tavoin palvella herraansa
uskollisesti. — Kuunneltuaan vähän
aikaa Lampainen lähti hiljaa me­nemään,
sanoen että kyllä hän e i a i ­nakaan
hyvin pian jouda sinim r a ­tapölkkyjäsi
"skeUaamaan".
Eikä sitä aikaa meinannut tulla
ollenkaan, että olisi ne ratapölkyt
" s k e i l a t t u " . Sillä menettelyllä o li
omat tarkoituksensa, kuten alem­pana
selviää. Viimein menin käm­pälle
noutamaan työvälineitäni
pois, samalla päätin, että t i l i t Lam­paisen
kanssa täytyy tulla selviksi
saman tien. Saavuttuani kämpälle
ei ollut isäntä kotona, vaan hänen
vaimo j a Tappari alkoivat haukku­maan
että ei niitä " t a i s i a " sinulla
olekaan, j a jos j o k u olisikin, niin
ei niitä kukaan lähde "skeilaa-maan",
ei ole muka aikaa sellai­siin.
Isäntä on siten käskenyt.
Ilmoitin, että on j u u r i se - sama.
jos niin haluatte, mutta tämän pe-i-
ästä en tule tälle kämpälle enem­pää
akeilauttamaan. Annoin myös
selväsanaisesti ymmärtää, että ne
kiristystoimenpiteet, joita olette
harjoittaneet toisia työläisiä koh­taan
(työläisen kuitatessa olette
laskut siihen m a l l i i n ' l a i t t a n e e t , et­tä
työntekijä jää muka teille vel­kaa)
eivät tule tuottamaan mitään
tuloksia tässä tapauksessa.
Puhuminen oli silti turhaa, eivät
he jaksaneet käsittää, että puhee­ni
tarkoittaa totta. Sitten pyysin
erästä vierasta henkilöä että läh­tee
lukemaan ne ratapöllit. Hän
myös lähti. Metsästä tultua jo
Mrs. L. o l i vähän lauhtunut j a an­toi
pyytämättä laskut. Siinä o li
menopuoli merkattu ylös, kun las­k
e t t i in työpalkka, j a sitten justee-r
a t t i i n tulot j a menot, niin tili
osoitti minun olevan $18 velkaa
Lampaiselle. Siis taas yksi esi­merkki
toisten lisäksi, että jää
velkaan työn antajalleen työsken­neltyään
pyhät j a aret yhtä painoa.
Tein lähtöä kämpältä. Jussi
Tappari sanoi, "että isäntä mu­ka
myös sanoi, että ei saa antaa
meidän työkaluja pois "kämpältä,
koska se on hoolissa." Ilmoitin Tap-parille,
että sanoisi Lampaiselle.
että kyllä ne nyt menee siltikin.
E i Tappari meinannut sitäkään
uskoa, ennenkuin sanoin uudestaan,
että ne v i en minä mennessäni toi­selle
kämpälle, etkä sinä enempää
kun Lampainenkaan voi sitä es­tää.
T u l i n Mabellaan. Siellä o l i K .
Lampainen antanut pojalleen Jal­lulle
toimintamääräykset minun
suhteeni j a poika puolestaan koit­t
i olla kuuliainen isälleen j a äidil­leen,
että menestyisi j a kauan eläi­si
maan päällä.
Ensiksi hän esitti jyrkän j a kou-kuttelevan
vaatimuksen, että mak­sa
pois j a heti se velka, minkä m u ­ka
kämpällä sain "palkakseni".
Siinä ei kysytty että voitko sinä
maksaa, eli että voisitkohan mah­dollisesti
Saada pian uuden työpai­kan
j a sitten suorittaa aikaa myö­ten
— e i , mutta heti se pitää o l ­l
a : " E i tiedä k a i k k i a k u l k i j o i t a us­k
o a . "
S e l i t i n , että minulla on rahaa
ainoastaan $4.75 j a e i ole työstä
enempää kuin ruuastakaan yhtään
tietoa. Se ei parantanut asiaa,
sillä kun seuraavana aamuna me­nin
kauppaan hakemaan lamppu­öljyä,
niin Jalmari sanoi hjrrän
huomenen sijasta, että on paras
että heti lähdet painumaan käm­pästä
ulos kimpsuinesi, kampsui-nesi.
O l i t a m m i k u u ' j a pakkanen
40—50 asteen vaiheilla Celciusta.
Tuntui se vähän kolkolta puheel­t
a , että sellaiseen pakkaseen pai­nua
heti perheensä kanssa, pakka­seen
j a nälkään kuolemaan suo­rastaan.
Sanoin siihen, että sellais­t
a temppua en tee hänen käskys
tä. IsäUeen kuuliainen poika hy­m
y i l i kuin puuhevonen kuutamos­s
a j a mäkisi: " E t sinä tunne Cana­dan
lakia, kyllä täällä pannaan
d o s kuka vaan fcaictaan." Sm?
• l a i l l a " lienee tarkoitettu korpi­l
a k i a , jota L m o n käyttänyt eräs­täkin
työläistä kohtaan. K u n mai­n
i t t u työläinen o l i työnsä lopetet­tuaan
mennyt t i l i l l e , n i i n se mei­nasi
tulla kohtalokkaaksi tilipäi­väksi
veistomieheUe. L m " k a u n t a s i "
että työmies on $9.00 "boolissa"
j a vaati ankarasti että jos kerran
lähdet, niin maksa j a heti t a i
muuten minä näytäa — oli uhan­nut
että hän ampuu sellaisen ros­von.
Kuuluu kyllä \ieläkin olevan
ampumatta, vaan uhkaus .on kait
voimassa, koska ei sitä peruutettu
ainakaan ole.
Siis sellaiset v i i t t a i l u t "Canadan
l a k i i n " tekivät tilanteen varsin
vakavaksi allekirjoittaneelle, eihän
ollut hengestään vähääkään " s a -
l e t t i a " .
K u i t e n k i n kun e i ollut mihin
mennä, päätin pysyä kämpässä js
odottaa, että mitä " l a k i " sanoo ja
tekee.
Sitten tuli työn haku. Toveri
Niemi, joka hakkasi paperipuita
Thos Fall3s'in alueilta, joka on U .
Ahon runnattJ^ n a , estti että r u ­veta
hänelle kaveriksi samaan työ­hön.
Puhuin Aholle, hän sahoi..
että hänen puolesta se on hyvä.
Siten pääsin taas työhön j a lei­pään
kiinni. Uusi työmaa oli n i in
lähellä, että voin kortteeristani j a ­loin
käydä työssä- Siis jäin enti­seen
asumukseen.
O l i n hakannut viikon toista p a ­peripuita
j a päätin kääntyä Ahon
puoleen, että saisin ruokatavaroita.
Mutta 'Lampaisen poika päätti olls
tarkkana, hän t o i eteeni lapun
jossa pyydetään Ahon lähettämään
$20.00 rahaa Lampaiselle j a otta­maan
sen allekirjoittaneen tilistä
Poika vaati että minun pitäisi kir­j
o i t t a a nimi alle. Näytin hänelle
ruokatavara "oordessia" j a osoitin
että tässä on jo nimi alla j a i l ­moitin,
että pidän tämän "oordes-s
i n " laittamisen tärkeämpänä k un
sinun lappusi. Silloin J a l l u kiivas­tui
hengessään j a sanoi että kir­j
o i t e t tu on: E l l e t sinä nyt p am
nimeäsi tähän lappuun, niin sinun
velkasi on tästä päivästä asti $3C
j a että he Mabellan savolaiset haas­taa
korkian oikeuden eteen.
(Huom! Ensin o l i lasku, jossa vaa­d
i t t i i n $18.00, nyt esitettiin täysi
$20.00 j a l u v a t t i in aina lisätä vaa­timusta).
Sanoin että en v o i aut­taa,
vaikka se kuinka nousisi ja
että pankaa " h i i v a a " sekaan, niin
sitten se oikeen nousee. Sen sa­nan
jälkeen ei puhuttu pikkusta-käa
ehään suullisesti, vaan eräiden
aiKojen perästä t u l i v i r a l l i n e n r a -
hanvaatimuskirje eräältä Fort W i l -
liamin asianajotoimistolta, jossa
vaadittiin allekirjoittanutta maksa­maan
K . Lampaiselle 7 päivän s i ­sällä
$33.00 ynnä k u l u t t a i muuten
haastetaan käräjiin. Samalla i l ­moitettiin,
että tullaan U . A h o r
kautta pidättämään palkasta mai­nittu
summa ynnä kulut, joita e!
ollut vielä summitettu. Asia siis
jäi sikseen j a allekirjoittanut kat­kasi
paperipuita edellämainitun
työläistoveri Niemen Kanssa.
K u n sitten työ loppui j a mentiin
taas t i l i l l e U , A h o n luokse, niin
o!i Lampaisen poika varustautu­nut
myös t i l i l l e erään seksuuna-äijän
kanssa.
Vaan kuinkas kävi?
T i l i osoitti, että allekirjoittanut
on taas "boolissa" U . Aholle, ei
ntji
ta
tällä kertaa kuitenkaan kuin, 50
vähän ihmetteli ja
k a väänteli vähän a i i ^ ^^
viaan j a kasvot l a i ^ ^^
seksuuaaäijän saattama?
mautin kuitenkin ennen^
t a eivät ihmettele mitääa
hn suhteen; jos n ^ i ^ ^
W - . nun se ei ole
jos Niemi sai vähän tvös
sitä pitääkin saada V
kerran työtä tekee. '
toinen ei, toinen otetasa i ,
jatetaan. ^
No niin työ oli taas
i o h p a tuossa talvikin J S
liskuu hyvässä maiiaa ^
leen kämpässä huhtik 27
loin muutin pois vähän
hellasta Arthuriin päm
mlseen paikkaan.
Conmeessa katkasin ensfc •-
sla paperipuita eräälle
nhniselle hepulle, sinen
lämainitun miehen vänrc^,.
hon "Kittilän- havupuilTt
maan ja vielä kuoriaiakaufe
sa erääUe KoivuJa-nimiseT^.
nlle piUasin jonkun mäts,
samia. Tämän jälkeen siinv>:
shme-nimiseen paikkaan c i
rella odottamaan svksy- ja
kasukautta. Joiuenkia
päästä^ esitti j . p^^^
on Snstosen toinen vfe
ruveta katkasemaan Ränelle *
paperipuita $3.00 koordl Hirfc
Jonkun aikaa ryhdyin hänen
maan katkasuun. Metsä di
huonoa risukkoa - jäänyt
tänne rääppeitä. Katkasin aijä
Umatta ja ensi alussa sain »»
kin työstä reilusti. Luulinkia
taisinpa vahingossa löytää
dassakin sellaisen työpaikaa
voi olla talven loppuun asti
erehdys tuli. siitä vaan hyn
ensi kertaa.
Se meni sillä lailla, että
roita ei ruvennut saamaan u
llsesti, vaan niitä sai puolet
Juosta turhaan tavoittamasa
tm että jos auttaisi kun
han rahana ja ostaa ta^
raan sieltä mistä sen saa
konstailematta. Tässä ta
pyysin Puurolalta $50.00
jonka myös sain kohta. Sie­nen
sen lapun kanssa Huu
sonin kauppaan ja pyysin .
ko he voisivat muuttaa raJi
pun. Tähän sain selityksen
eivät uskalla Puurolan Ia
nastaa, mutta Jansson K__.^
hänen vaimonsa menee pian
punkiin, niin hän voi ott^
koettaa asianomaisesta
saako vai ei rahaa. Asi^
ten. Kirjotin nimeni lapun i
jätin Huugolle. -— (Jatk.i
QUEBEC, toukok.,1.
Pacific-yhtiön iinjäiaiv(ä4n;
Scotlandin ensimäinen
St. Charles-joen satamaan
vännä ei onnistuntkaan
vin, sillä juuri kun laiva-tä
matsillaan saihpp'y'Hfiea
kello 9, tarttui ^ ^ B i
kiinni. Ma.tkustijaft f
maan pienemmillä aluksilla,
tä heidän ei tarvinnut
valle siksi aikaa, kun sitä
aan pohjasta. Laiva eiro
tenkaan missään vaarasa
tarttui pohjaan päästyääaj
tä joen puolelle, päättäesäiJ
mäistä Quebec—MontreaEn
kansa palattuaan Europan
senttiä, jotavastoin toveri A , Nie-1 taan.
Erinäisten työväenjärjestöjen osotteii
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEE­RIN
OSOTE
Kommunistipoolueelle libeteltävi UrJCTiihto
on oiotettava ellaolenlla osotteelU: Mr. Tim
Buck, Room 15, 1 6 3% Church St.. Toronto 2,
Ont.
NELJÄNNEN PIIRIN ALUETOIMIKUNNAN t l h .
teeriä oK>le: Box 69, Sndbnrj, Out.
C. TN. LIITON SUDBURYN O S A S T O N KOKO­UKSET
pidetään kakti kertu kauua. Joka
toinen keskiviikkoilta 7.30. Toinen trökokoot,
toinen ohjelmakokouii. Kirjeenvalhfo-oaole:
Boi 26, Sudbury, Ont.
L. W . I . U . of CANADAN, Pohjol.-Onttrion
aluekomitealle talera kirjeenTaihto. Tnnä msnt
liihetyknet ototetura: K. Salo, Box 519, So.
Porcnpine, Ont.
BEAVER LAKEN a. osatton kokonkaet }oka kann
enai sunnuntai kello 1 päiTällii onatoD talolla.
Oiaston oaote: Bpi 67, Wortl>inctoo, Ont. —
Voimiateltueura Jehon oaota on aama.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. laiUia-tetno,
aihteerin oiote oo: Joba Viita, 957
BroadTtew Ave., Toronto, Ont.
CANADAN SUO.AIALAISTEN TYÖLÄISTEN UR­HEILULIITTO.
Liittotoimiknnnan kotipaikka
on Sodburr, Ont. Liiton aihteeri on P . R«o-faoara,
oa. Box 6 9 , SadbDr7, Oot.
C O B A L T I N a. a. otaiton otot* oa: Box UO,
Cobalt, Oot.
S. J . C R E I C H T O N M I N E N OSASTON kokonkaet
orat joka kuukauden toinen aonoantsi, kello 8
ip. Kirjerubto-oscte on: S. S. Oauto, Box
92, Creighton Mine, Ont.
S. J . FORT WILLIAMIN oaaaton trökokonkaet
oTat jokaiien knnn enaimäinea ja kolinaa aan-nuntai
kello 8 ilUUa. Jobtoknnsxa kokonkaet
edelUaenä tiiataina, omalla hnonenstolla 211
Robertaon S t , Fort VUIiam, Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NtmMO-LAN
oaagton trökokookaet pidetääti kerran
kunaaa, riioeinen tnnnnotai. kello 1 J . p ^ -
Oaote: Box 29, SiaonaTon, Saak.. Can.
S. I . MPICON oaaaton trökokookaet pidetään
joka koon 23 ja 4:a agnnnntai. Cixjendkto.
ofote on: S. J . Oaaato. J . Nevala. Box 51,
Nipigon, Ont.
S. J . L A K E COTEAU oaaatoo No. 41 kokonkaet^
. pidetään oaaaton baaliBa joka ksnn toinen [
anmianut kello 1 päivällä. Poctioaote: Box
29. Donblane. Saak.
S. J . LAOYSUITUIN oaaaton kokonkaet pidetiia
joka ksn? neljää tnsnnntai. alkaen kello 7
iSalla. Kiijaraibto-otote; Boc 153, l a d r o n i t h .
B. C
S. J . LONG L A K E N oaastoa Ur}eeavaiItta.o«>te:
Victor Hänninen. Rheaok, »ia Sadborr, Ont.
Kokonkaet on jokainen l a e n «uunialn knuaa
keUo 1 i p.
LUMBER WOKSEBS INDUSTRIAL CNION OF
CANADAN itäinen piiri. Kirjerailito^aota m
Air. Hautamäki. 316 Sccord St.. Port Axtlnr
Ont. BabalabetTktet oa tefatfvi ^ B a k n Us
oaotteella. '
S . J. KIBEL.AMI LAKEN oautoa
Box 240. K i i k U s d lake. Ont.
teerin oaote: Box 4I..LeTack. Oat.
S. J . L E V A C K I N ota non No. 33 kafcodkm p i ­detään
jbka kaokaoden toinen asBBVBtlLjäb.
S. J. NOLALUN oiision loloolicJ a
kuukauden 2-.neo luDnonui keI!«5V
Taihlo-oioie: Frank Nunoi,
Ont.
S. J . MONTREALIN OS.4ST0.t
pidetään osaston buonfnstoUi 1**S
St. WeM, jolcaiseo kuun entmiäa
kello S iltapäivillä. Johlofcom
aamana päivänä lifllo 2 iltipiiiS.
TBihto-osote: S. J . MomioQ
Notre Dime St. Wett, Moairtsl,
POHIOISONTARIOV NArSSmTC
te on: Hilma Piftili, Box e4i,
Out.
S. J . PORT ARTHURIN O^STÖj
joka kuuiaudtn ensinuinta
kannan koltookiet joka h i t a * ,
T i i r a e i n e n maananui, nirleliM"^
joka toinen keskiriikko. ni.ips<»
joka eniiniäintn j a kolmaj VM
Kaikkien kokoostM aika oa köil
jeenvaihto.oaote 316 Biy S i , Fci
S. J . POTTSVILLEN oaito No- U
Ont.
S. J . ROSE CROVES 0Mit«i_
täin joka kunkanden toiaea fom^,
j . p . p . — Kirj«Braiblo-«»te: l . -
Ro»e Grove, P.O. Ontario
S. J . SAULT STE. MARIE* 0 5 ^
,yökokouk.e. p i d . : n n ^^^^
alkaen kello 8 ).p-P- ^
126 Thompaon St. SaoU Sla.
S. J . SOLTIf P0RCLT2NEN o"
,et r-Mfiaän joka kun^uS
nuntiina. kello 2 ip Ofoa: » «r
S O m U L A N OSASTO ( 0 ^
Järjetön 0 « « o 56) kokoo».
laao joka kuukauden
keUo 1 päivällä. Otou:
SUDBUR^-N OSASTON N O - " ,
osoie on: S. Omto, Boi A •
S. J. TIMMINSIN o«it«» W
joka toinen Konunui. i«
•>Mte- S. Osasto, Box IM».
PaikkakucnaUa o3
. kairanio- ja aetutJoluBa
S. J . TORONTON
Toronton SaoauUifeo s « » .
Broadvievr Ave.. J o ^ ^ ' ^
ja kolma. '••"^^'•"'ff^M
Ohjeinpa- ja k ^ k t s t e ^ - * ^
k«.en kuakand« " « « - ^ fc=
au. alkaen kello iM- O*^
9S7 Broadvie» Ave.
S. J . WEBSTERS C O B . ' ^ f f -
pidetään "•'»^^»"s^^- jeen»aibto-o«>te: O-B.
C.
tiän joka k " k a = ' J '^
J4,.p. Po.tio«t.: O-»» S. v.A.^•cou^TR^^*a
on jokaisen koak«=«»
W Ä mana O i r t - t ^ ^
Street Eaa:
V . f. t^.sEl-R.A mn»
KL-klazd Uir.
Toimiston.
Kekcksea ;a
Yoak. S. T.
CbetTkaet oo