Vapaus, April 10, 1924

              II
A
m
4>
IS
•f,
Hi
•1
Sivn 2
K A P A H S
Cmatäan »uomaklsen työväestön SänenkaMttaja, flmes- ' BrsuÖ^Bsa. Ont. joka tiistai, torstai ja laaantai.
- ONNTSÄAEI ^S. G . N E I L -
vlstaava 1. TaimitaayBlainen
Toisaalta on kuitenkin kansainvälien proletariaatin
taisteliAenki kasvamassa. Tämä on tullut selvästi ilini
valtaisissa lakkoliikkeissä Puolassa ja T ^ o s l o v a k i a s -
sa, missi "kommunistit ovat'ollert liil^een jAdossa.'
V A P A U S
( L i b e r t y ) , . ^ _
The only organ of Finnish Worker8 m Canada. Pub-
Hahed in Sudbury. Ont. every Tuesday. Thursday ano
Saturday. . ' •
Torstaina, hnhtikuiin 10 p.
Missä on järki
Onko mitään järkeä siinä, että ihmiset, jotka joka
"Minimam char«e Pa^^^ saavat elää äärimäisen ^ d i n g o n alaisina J a tais-for
Bingie A d r e r t iinssn^gr triaotne s7 54c0. c Dpiesrc ociomlt. inoenhW. dTnT5v*ertiTe-itella puutetta vastaan kuin kuoleman hädässä,; pysy-xor
ainele insertion 75c. Discount on a , . ^.,-^.1
Xttent. The Vapans is the best advertxsiDjs medium among I g j gyrjässä siitä liikkeestä, joka on ottanirtJehtavSk-the
Finnish People in Canada. (^^^ elämänehtojen saattamisen taloudenisen k ^ i t y k -
yk« v^L^tS^u^fvi. »2.25. kolme kk. Isen nyl^islä asetetta vastaavalle uralle. Tätä vielä k u i -
On olemassa eräitä pintapuolisia
sosialistejjy jotka väittävät ettei s i ­vistyksellä
j a sosialismilla ole min-
Jcäänlaisia yhtymäkohtia, vaan on s -
I L B ^ ^ j a ^ y k r i k t N ^ S . " ~ Itenkin voidaan ymmärtää, kun otetaan huomioon ihmis-
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk. i^enkinen laUkuus, mutta mitä onkaan sanottava
'^'%iSkliÄiU ei^Moraa raha. ei tulla lähettämään, heistä, jotka >*ä vieläkin, vaikka elämä p i A u u joka
_pa_it_si _a_si_am_ie_s_te n joilla on takaukset päivä niin äärettömän vakavaa totuutta, vastoin ;onua
Dmotusliints kerran jnlaistaista ilmotnksista 40c' jjnp^jpjanga kannattavat riistäjäin pyrkimyksiä, tilaa-
I Ä ' ° Ä % U O Ä ^ " Ä ' : Ä ^ -^»»iHän j a äänestävä, vaaleissa h e i -
alennus. Kaoloilmotak»et $2.00 kerta j a 50c Iisaa jokai-j^gn j^^f^jjltajtaan. On olemassa raatajain luoTckaan
A ' & T e ' ^ ^ > . ' ' ' S r £ " t 7 : ^ % M K; lueHavia henkilöitä, jotka esin,. vihaavat Venäjää « n
1300 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H a - tähden, että heidän nylkijänsäkin tekevät siten. He k?e.r^taa«. «Teil.aJpäfi:sJilmÄot'B^ks.i?st'a'i ;p.i^tää raha seurata jnnkana. vihaavat sitä kansaa, joka rikkaassa maassa asuen pyr-
Tiistain lehteen aijotut flmotnkset pitää olla kont.
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehteen torstaina kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkeenhojt&ian per-ioonallisella
nimellä. _ . .
. T V . KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
RejH«teT«d Bt the Post Office Department, Ottavra.
as spron<! cla*s m^tter.
Saksan sotatila
RuotsiBsa ilmestyvä suomalainen työväenldili cRe-
Tontulet» kirjottaa ylläolevalla otsikolla Sajcsan tais­telutilanteesta
seuraavaa:
Jokainen käsittää, että Saksassa valitsee vain väli­rauha
taisteluiden keskellä. Ja se välirauhakin on
täynnä taistelua. Kenraalidiktatuurin eteneminen Sak­sissa
ja Tliy ringissä sekä kärjistyvä laVkotilanne var­sinkin
metallialalla osöttavat sitä. Nosken puolue
gelvitleTee" vararikkoista pesäänsä. ^ .
"^If^omraunistififiolue suorittaa myös sitä itseqrvoste-lua,
-jdca ratkaisfevan käännekohdan jälkeen aina on
niin taipeen. Puolue myöntään, ctta loka-marrasltuut-la
oli kärjistynyt kumoustilanne, «ellainen joHoiii val­tataistelun
pitäisi puhjeta. Mutta puolue ei kyennyt
takteluun lähtemään. Epäedulliset voimasiditeet ai-iieuttav0t
kyllä sen, että hyvässäkin kunnossa oleva ar-pieija
pfdlittyy taistelusta. Multa Saksan K. P . myön­t
y i tehneensä Mktillisia J a strateegisia viileitä. Eikä
' se vielä täysin yiqa^IrJanyt vallankumouksellisen tais­telun
vaatimuksia, ^ , ; ' .
Työväen jouldcoliik&eitäel pUu ajoissa kehitetty
IflajeOiniiluif vaan oli niitfi piltemmin fhkäist/f Yh*
telsrintaman elimiä ja «anomalc^hUä ei 09sUu kyllin
laajalti IcSyttää. Niin oltiinkin valmistumattomat rat­kaisevaan
toimintaan syksyn suurten kansanliikkeiden
yhteydessä. Sos.-dem. vasemmiston jdhtaj iin nähden
ölfroyö» erehdytty, kun oli uskottu ja uskoteltu niiden
jahiovan taistella iyövaen etujoukon mukana. Päävika
oli kuitenkin se, että -liiaksi tuijotettiin clopputaiste-luun
» eik^. osattu johtaa osataisteluita. Siitä j(^tui,
etta ei osattu oikein ar^^^ voimasufiteita. Ei osat­tu
panna täyttä arvoa työväen uhrautuvaisuudelle, joka
; osoUautui esim. Hampurin taislölusfla. Kaavallisesti
oli asetettu: idille kannalle, että taistelu voi: alkaa vain
Keski-Saksan asemien puolustuksella. Kun sitten val­koiset
marssivat Keski-Saksaan, syntyi sekaannusta
puohieen riveissfi,
" Poolueeh^^^^^^v^^^ on myös heikentänyt sen jo^
nauttimaa luottamusta työväen keskuudessa ja ovat v i ­holliset
pöyhistyneet.; Taistelutta väistyminen oli vir­heellinen
eivätkä työväen joukot ^itä hyväksy. Kurjis,-'
Vtum/välilMpkatkin odottivat puolueelta päättävää esiin­tymistä
ja ovat liyt pettyneet. Mutta kun puolue kai­kesta
huolimalta on ainoa^ joka voi Saksan työväen
ja keskiluokat viedä voittoon, on^ sen uudelleen ^saavu-,
tettava naiden luottamus, jopa entistä laajempana, v Ja
se kyllä sen saavuttaa.
.Nyt on vain Jkysymys siitä, kohooko vallankumouk­sen
uusi aalto Keski-Europassa: nopeammin vaiko hi­taammin^
Se riippuu Stdcsani Itävallan, Puolan y.m.
maiden taloudellisesta /rikkinäisyydestä, mutta myöa
monista kansainvälisistä seikoista. Reininmaiden ras-
: kosteoliisuuden joutuminen Ranskan imperialismin vai-kutuspiiriinr
valtakunnan, valtioitten ja kuntain finans-sipula;
joka tekee niille mahdottomaksi pitää yllä "ede^
sotilas- j a poliisikoneistoo, keskiluokkain jatkuva kur­jistuminen
ja kumouksellistuminenj sekä fascismin rap­pio
suurpääoman julkean raaanpetollisuudeii vaikutuk­sesta
— kaikki tämä aiheuttaa lähikuukausina tilanteen
uuden kärjistymisen.
-^'Luonteenomaista tilanteelle on kautta kapitalistisen
maailman, että kapitalistiluokka lekee )'hä voimak-kaampia
epäloivonponhistidcsia pelastautuaksten työvä-enluokan^^
kustannuksella. Porvarillisen yhteiskunnan
hajaantuminen jatkuu ja saa yhä romaidusmaiseramat
• muodot, ja sen vuoksi turvaudutaan kaikkiin keinoihin
armonajan pidentämiseksi.
.Kapitaalin palkkaoffensiivi, jatkuu. Se tekee mitä
julkeampia hyökkäyksiä-8-tunnin työaikaa vastaanr Yk­äinpä
valtion virkailijoihinkin n^den käytetään ta­loudellista
terroria.• ,iItaliassa ja Espanjassa on näitä
eroteltu kymmenintuhansin. Norjassa odottaa 1,400
virkdlijaa potkua.^ Jji.e.
Mutta kaikista kapitalistien ponnistuksista huoli­matta
kiristyy taloudellinen pula. Työttömy7s lisään­tyy.
Kuudessa Saksan huomattavimmassa teollisuus-kii
kalkille työtätekeville hyvän toimeentulon takaavaa
talousjärjestelmää kohti, vihaavat tunnesyistä, eivät­kä
käsitä, että-kapitalistit lietsovat heihin vrhaa yksin­omaan
sen takia, että Venäjä kykenisi vapauttamaan
vihaajat itsensä puutteesta j a orjuudesta. Koko maa­ilman
kapitalistiluokka koettaa tehdä parhaansa tämän
vihan lietsomisessa. Venäjästä levitetään mitä hirvit-tävimpiä
valhehistorioita. Ja kaikkea tätä tehdään vain
siksi, että Venäjä vakavasti nhkaa koko kansainvälisen
riistäjäkoplan sekä heidän alhaisten kätyriensä etuja,
heidän nykyisen talousjärjestelmän turvin 'saavutta­maansa
«laillista» ja pyhää oikeutta elää työtätekeväin
ihmisten kustannuksella.
Työsuhteiden parantaminen
Kansainvälisen työtoimiston julkaisema 60-sivuinen
kirjanen terveydenhoidosta eri ammateissa ja tapatur­mavakuutuksesta
sisältää mielenkiintoisen katsauksen
kansainvälisestä yhteistyöstä niin sanotun väsymysprob-leemin
tutkimisen alalla. Tämän' teoksen kirjoittaja
on British Industrial Fatique Resarch Boardin (Työ-väsymyksen
tutkimuksen brittiläisen toimiston) sihtee;
ri tri yffiUcm, Hän huomauttaa muun muassa siitä, et­tä
tehdäslaitoaten-^teknillisissä parannuksissa tähän asti
on melkein yksinomaan pidetty silmällä vain laitoksien
koneellisia esineitä. Aina Viime aikoihin asti on teol­lisuustuotannossa
jätetty I h m i s e l i n tekijä melkein
huomioon'ottamatta. Mutta tässäkin suhteessa kaiva­taan
välttämättä tutkimusta, vaikka se kohtaakin erit­täin
j u u r i a vaikeuksia, ludustrial Fatique Resarch
Boardin suorittamat tutkimukset ovat muun muassa
OSOJtteneeti minkälai§ftn vaikutuksen määrätyissä ku-tomateollisuujen
tehtaissa tekevät korkea lämpömäärä
ja kosteus työn suoritukseen. Jos lämpömäärä ja kos­teus
kohoavat yli määtätyn rajan, niin lakkaa niiden
hyödyllinen vaikutu» kuituaineisiin ja vielpä muuttuu
yahingölliseksikin' työläisten. väsymyksen vuoksi. Kuu­muus-
ja kosteus aiheuttavat väsymyksen työntekijäin
fyysilUsessä tilassa. Kaivosteollisuudessa toimitettu
tutkimus on osoittanut, että valaistuksen parantaminen
vastustaa^ väsymystä Ja voi saada aikaan työtehon ko­hoamisen
noin 15 prosentilla. Nämä esimerkit todis­tavat,
että työntekijä itse tietämättään aina on jonkin­laisessa
vastavaikutussuhteessa fyylliseen ympäristöön-
8äJ -
Tutkimukset ovat nyt kuitenkin selvittäneet, ettei
työntekijän ympärillä vallitsemien ulkonaisten suhteit­ten
parantaminen ainoastaan kohota tuotantoa, vaan
vieläpä on yhteikunnalKnen velvollisuus työntekijää
kohtaan. '
Engels valtiosta
Alkulauseessa, jonko Engels kirjotti Marxin maini­oon
kirjaan «Ranskan kansalaissota» (Parisin Kom­muunista)
lausuu Engels valtiosta'^ m.m. seuraavaa: ,
«Vanhan valtiovallan hajoittaminen ja sen tilalle
uuden, todellisesti demokraattisen asettaminen on tar­kalleen
kuvattu «Kansalaissota Ranskassa» kolmannes­sa
osassa. . Mutta lyhyt pysähtyminen vielä kerran tuon
vaihtamisen muutamiin piirteisiin oli välttämätöntä sik,
81, että juuri Saksassa taikauskoinen usko valtioon ph
siirtynyt filosofiasta porvaristoon, jopa usean työläi­senkin
yfeiseen tietoisuuteen.v Filosofien oppien mu­kaan
on valtio «aatteen toteuttamista» t ^ i filosofisel,
le kielelle kääonettynä, jumalan valtakimta maan pääl­lä,
val^o sellainen ala, jolla toteutetaan tai on toteu­tettava
ikuinen totuus ja oikeudenmukaisuus. Ja tästä
johtuu taikauskoinen kunnioitus, joka sitä helpommin
juurtuu, kuji ihmiset lapsuudesta saakka tottuvat ajat­telemaan,
että koko yhteiskunnalle yhteiset asiat ja har­rastukset
eivät muka voisi tulla muulla tavalla toteu­tetuksi
ja suojelluksi kuin entiseen tapaan, s.o. km^
valtion ja sen tuloatuottavilla toimilla palkitsemien
virkamiesten kautta. Ihmiset kuvittelevat ottavansa ta­vattoman'askeleen
eteenpäin kun he lakkaavat usko­masta
perinnölliseen mon^kiaan ja tulevat demokra-tisen
tasavallan kannattajiksi. Todellisuudessa ei vaP
tio~öle mitään muuta'kuin koneisto, jolla yksi luolJEa
sortaa toista,^eikä demokraattisessa tasavallassa yhtään
vähemmän kuin monarkistisissakaan^^ Parhaimmassa­kin
tapauksessa on valtio paha, joka perinnön kautta
joutuu köyhälistölle, joka on ,saavuttanut voiton tais­telussa
luokkaherruudesta, voiton saavuttanut köyhä­listö
samoin kuin KommuunScin, tulee pdcoitetiiksi
visiys luokkatiet-öiselle proletaarille
tarpeeton käsite. Nykyajan korkeal­le
kehittynyt porvarillinen kulttuuri
on kyllä niin rappeutunut että se
helposti johtaa edellämainittuun aja­tustapaan
kulttuurin tarpeettomuu­desta.
Ranskalaisen valistusfilosofin
Jean Jacques Rousseau'n ihannoima
täydellinen luonnoiKtilakin olisi kym­menen
kertaa parempi nykyistä l a ­honnutta
j a sisältä kokonaan mädän­nyttä
porvarillista kulttuuria, johon
kapitalismi on joka suunnalle lyönyt
oman lähtemättömäft likaisen merk­kinsä.
Onhan nykyisin kaikki sivis­tyksen
j a korkeamman henkisen vil­jelyksen
ilmenemismuodot, kuten
taiteet, tieteet ja tekniikka alistettu
tukemaan j a henkisellä j a aineelli­sella
auktoriteetillaan vahvistamaan
kapitalistista, taloudelliseen riistoon
j a yhteiskunnalliseen vääryyteen pe­rustuvaa
järjestelmää, toisin sanoen
aikamme henkinen elämä kaikkine,
ilmauksineen on henkisesti prostitu­oitunut
Nykyaikainen kirjallisuus
on tarkoitettu tyydyttämään yltäky];
Iäisyydessä . proleariaatin ankaran
työn tuloksilla mässäävän yläluokan,
yhteiskunnan loiseläjien turmeltu­nutta
makua j a noiden siniveristen
jalorotuisten kantakirjaan merkitty­jen
kiihkeää työläisvihaa. Sama p i ­tää
paikkansa taiteessa ja muissa
henkisen elämän porvarillisissa aste-mittareissa.
—• Nykyajan porvarilli­nen
kulttuuri on kokonaan sisältä
mädännyt; ulkokuoret vain ovat k i i l ­täviksi
silitettyinä j a niidenkin sau-
-moista j a halkeamista pursuu mätä
esiin yhtenä virtana. Kapitalistisen
riistojärjestelmän mukana luhistuu
myöskin porvarillineiV-J^ulttuuri, jon­ka
saavutukset proletariaatin on k y ­ettävä,
omistamaan luodessaan, uu?
den proletaarisen kulttuurin, joka
perustuu laajojen • ? luokkatietoisten
työläisjöukkojeii henkiseen -ja nio-raailiseen
keliittyneisyyteen. Porva­rillisella
idealismilla ei nykyajan
kulttuurin mätähaavoja voida tukkia
missään (tapauksessa; sellaiseh yrit­täminen
ppryarillisten niorsli5ti9aw
naajien taholta öh löon ^ u l x o i *"
taistelua tuulimyllyjä;, vastaan, öillä
henkisen eflämSn uudistamiselle ta,r-vitaan
aineellistft yleistä hyvinvoin­tia
j a tätä edeUyt^ä. ei kapitalisti-^
sessa järjestelmässä-^^ voida vhankkia
kapitalismin rantaisiten 'pakkölakieri
sotiessa sitä vastaan.
Sosialismi j a sivistys . kuuluvat
olennaisesti yhteen aillä onhan sosi*
aliamin tarkoitus aatteena uusia i h ­misen
henkinen eEmä,; ja sosialismin
päämäärä, uuden paremman, ihmi­syyden
ja oikeuden yleville perus-,
laeiHe pohjautuvan yhteiskuntajärr
jestelmän luominen j a kapitalistisen
taloudellisen riiston s ^ ä proletari^
aatin henkisfeö':^ holhuunalaisuuSölan
lopettaminen jo sinänsä asettaa
luokkatietoiselle työläiselle Icorkeita.
sivi^ysvaatimuksia, sillä' vaikka por­varillisissa
paheisssT rypevä, henki­sesti
veltto köyhälistö onnistuisikin
saavuttamaan vallan käsiinsä, ei se
kykenisi sitä säilyttämään. Porva­rillista
rahaa j a /^evoimaa vastaan
on proletariaatilla asetettavana a i -
Bostaan henkinen eteyämmyys, joka
kumminkin lopulta porvarillisen y h ­teiskunnan
kohtalon ratkaisee. Sa­moin
kuin kapitalistinen tuotanto­muoto
kehittyessään luo p o r v a r i l l i ­nen
kulttuurikin rappeutueesäan
edellytyksiä sosialismin toteuttami­selle.
•
JErikoisesti porvarillisen kulttuu­rin-
rappeutumisilmiöistä pistää sil­mään
nykyajalla se tavaton raakuus
j a eläimellisyys/ joka kulovalkean
•tavoin on lerinnyt kaikkiin porva­rillisiin
^ piireihin, jossa nykyajan
kulttuurin varsinainen ' ylläipitäjä,
porvarillinen intdligenssi on esimer-:
kin antajana j a j o t a .*?vät porvtoilfi
set moraali- j a sivistyskäsitteet k y ­kene
vähintäkään hillitsemään ja tä­män
raakuuden vaiston paljastami­nen'
on porvarillisen ^^la^ikirjan jä
porvariston sivistyneen moraalikäsite
teen, jonka voi 'sanoa merkitsevän
jotenkin samaa -kuin yläluokan kes-kuudessajkaikkien
salonkileijonien
Ja daamien sanelema naurettava
«yleinen mielijiide», mukaan ankara
rikosjota lääkitsemään porvarilli­nen
kulttuuri useimmissa tapauksis­sa
asettaa' ulommaisen etuvartionsa
'vankilan.
Nykyajan porvarillinen kulttuuri
kammqo «liikaa» henkistä suuruut-tav^^
sosialismia, jota sen tomuisten
kourien puhdistajat juJkeavat sanoa
kannattaja^ etuoikeutetut kassan-kerrokset,
koettavat kaikin reÄan
avulla käytettävisisä ' olevin keinoin
pitää kansaa pimeydessä, estää sitä
omaksumasta suurempia vsisäisiä
henkisiä arvoja. Tämän lopullisesti
epäonnistumaan tuomitun tehtävän
menestymiseksi on tarpeen vaaties­sa
painettava niin alas kuin mah­dollista.
Porvarillinen kulttuuri on
yksi näistä välikappaleista.
Sosialismi tahtoo saattaa sivistyk­sen
koko kansan omaisuudeksi sen
sijaan, kan se kapitalistisessa yhteis
kunnassa on harvaliston etuoikeute­na,
sosialistinen proletariaati myös­kin
ymmärtää sivistyksen tärkeyden,
siksi se, j a ennenkaikkea sosialisti­sesti
ajatteleva proletaarinuoriso, jo
kapitalistisen järjesteilmän vallitessa
pyrkii henkiseen ylemmyyteen por­varistoon
verraten. Proletaarinen
l i i k e , vaatii kulttuurielämän sosia-lisiomista
siksi sillä onkin niin paha
maine porvariston keskuudessa. P r o -
teraatisen kulttuurin avulla köyhä­listö
pjrrkii luomaan ihmiskunnalle,
joka kapitalistiseen pakkopaitaan
puettuna on estetty luonnollisesti
kehittymästä, onnellisemman oloti­lan,
jossa veljeyden, vapauden ja
ihmisyyden aatteet voivat henkises­ti
j a materiaalisesti toteutua.
Proletariaatti ainoastaan voi r a ­kentaa
todellise|i kulttuurin, jota ei
-rahalla osteta, vaan jonka vapaassa
maaperäSiSä ihmisen luova voima voi
kasvaa j a vapaasti kehittyä. Porva-
^rillisessa yhteiskunnassg;P;ei o^e kult­tuuria
sen sanan varsinaisessa iner-krtyksessä.
Nykyajan sivistys ^ön a i ­noastaan
Juokkakulttuuria. Vapaut­taessaan
yhteislkunnan taloudelliseäla
alalla • kapitalisrmin kiroista, repii
proletariaatti samalla myöskin sen
kulttuurielämää salpaavan kapitalis­tisen
pakkolain, joka kapitalistisen
järjestelmän aikana kirjaimellisesti
pakottaa kulttuurin myymään itsen­sä
pääomalle.
Sosialismin j a kulttuurin yhteis­toiminnalla
muutetaan kapitalistinen
järjestelmä sosialistiseksi työväen­luokan
hoidellessa tämän kehityspro­sessin
valtatekijänä'peräsintä. Mei­dän
pyrkimystenrme päämaaJina ei
suinkaan ole kulttuurin hävittämi­nen,
yaan päinvastoin sen kohotta­minen
siitä jöasta.v j*ohon porvaristo
sen on painanut j a toinen osa jiää-maalistamihe
on sivistysaarteiden
saattaminen kansan omaisuudeklsi
j a luokkäleiman poistaminen kult­tuurista.
~ '
Paljon näytelmiä on esitietty
näyttämöllämme ; viime talvenkin a-jalla.
Kappaleiden puutteessa on joa
kus jouduttu esittämään joku Suo-
^ompikin näytelmä. Työväennäytel-miä
oh vielä niin kovin vähän. J a
paljon on ollut kappaleita, j o i t a ei
ole voitu näyttämövälineiden puut-teessfi
esittää, vaikka olisivat hyviä­kin.
Mutta on sentään viinie aikoina
esitetty useita hyviäkin näytelmiä.
Loisto-näytelmämme oli kuitenkin
maaliskuun 16 p. esitetty «Itteval-tiatta
väkevämpi». Kappale on uu­simpia
j a voipa sanoa, että piarhain
mitä on työväenmäytelmiä. Sen, on
kirjottanut Henning Ohlson, omis­taen
Karl Liebknechtin muistolle.
Ja kun se on Kössi Kaatran suo­mentama,
niin voi sanoa, ettei se
suomennettunakaan ole', tietenkään
menettänyt alkuperäisyydestään.
TapaKtmnat ovat ajalta 1315—H1918
Berliinissä. '
'Ensimäinen näytös on K a r l Frie-denkamfin
(Liebknechtin) kotona.
Esittää hänen vaimonsa Olgan: j a
pikku tyttärensä Marian. "^Rosa
Ädelfister (Luxemburg) saapuu t o ­verinsa
luo kokouksesta, poliisikoi­rien
vakoilemana. > Molemmat tove­rukset
ovat täysin tietoisia siitä, et­tä
heidän joka askeltaan • v a k a l ­laan,
sen verran on vapautta h a n ­san
edustajillal He täetaväti^ e ^
•porvarit kätyreineen olisivat val­miit
joka lietki toimenpiteisiin saa­da
F.-kampf pois tieltä. -Hänen ää-;
nensä kaiiktiU liian voimakkaana ja:
rohkeana Paaden .yhä "Useampia kal­listumaan
"asiiartisa puölefen.
kaikesta huolimatta sanoo P.-kampf
ettär ctaistelu on kärjistettävä ää­rimmäisyyteen
"saakka, on rik03
kansaa vastäab 'tinkiä heidän: 0 ^^
uttaan.> Ja ^ kun Rosa -kehöittaa
häntä varovaisuuteen, sanoo härt:
<kuinka veisin ^ julistaa totuutta
suljetuin suin?>^Vaan näyttämölle
astuu Krause, myös csosi^sti». Hä^
nen ainoana päämääränään on
saattaa P.-kampf turmioon, , siksi
koettaa kuolevanddJaT'>nelä'
akanasta j^,.,ma?8siva^^^^
Viimeiset ^ 9 a M a F.-iampJ5Il^^
veri, seiso"suorani^ k a t t i l a i n a t ^ t i -
j a pidä aina iamaa suuntaa»:- ;; ^
Toinen näytös on armeijan
majassa/ Näyttäniölfe ovat: Krisa-r
i , sotamersalkka- (Hindenlmrgif^a
kenraali Waldhaäsen ^jaiendcTti)i
Heillä oh täriceä neuvottelu kavältai'
jista, pää-asiaHisesti R-Jkampfista,
joka keisarin mielestä pitäisi lähetr-tää
suoraan tuKlinjaaeT^Kenttäoi-keus!
kuolemantbomio! Vaan toi­set
ovat vastaan. Miksi? S i b n , ettt
sotilaatkin ovat otettavat huomioon
j a kenraalien oli ilmaistava itse
keisarillekin; että sotilaat tulisivat
kieltäytymään ampumasta. Toisell^
tavalla sen tulee t a p a h t u a . . . ' T a ­pahtua
niin että kansakin s e n ; hj^'
iäksyisi. Herrain suunnittelet päät­tyivät
siten, että W.-hause5._^esit^
tää tyttärensä IrpneiT Iceisarilliselcsi
vakoojaksi;^ jonka 1 toimena OUsi pro-v<
»eerata F.-kampf tekemään jotain
sellaista, joka nostattaisi ^ekä kan­san
että oikeusistuimen F.-kampfia
vastaan. F.-kampf itse tabdaän
myös sisälle esikuntaan. Siellä p u ­hu
hän tyynellä tavallaan suoraan
sydämestään kaikki mitä hän ajat­telee;
sanoen: h a n a n i ' eivät;'voi
malcsaa enempää kuin eläi|^äni;_;ia
sellainen panos on Halpa' sen tyydy­tyksen
rinnalla, että on. saanut
teille sanoä>totunden. Sitä Sa£saa,
joka' kerran nousee verimerestä, s i ­tä
ei kavalleta,>
'Koko näytös on sujuvaa.' P.-
kampf in puheet lenifokkaita jä sy-dämeeiflcäypiä,
"
(Kolmas näytös on Waldhaasenil-la.
Siellä on hänen tyttärensä Ire­ne
j a tämän orpana Albrecht, kei­sarillinen
luutnantti. Irene on luo­tu
kappaleeseen antaman sille sen
romantillisen puolen. Mutta ei niin,
että se vähintäkään vähentäisi sen
arvokkuutta. Hän on ollut mukana
vallankumoukseillisten~ -' toiminnassa
(ollen joutunut edel^ mainitulla
tavalla isänsä toimesta sinne), vaan
häneen^ nähden on iSänsä osiinut
yääräiän^ siUä häh l i i t t y t itse sydä­mestään
heihin tullen F.-kampfin^
hyväksi tuttavaksi. Näyitökisessä e-siintyy
Max Franzel/. nuori vaUan-kumouksellinen
kirjailija, joka on
jo aikaisemmin öUut Irenen rakas­tettu,
mutta ndorten liiton on Wald-hausen
ehkäissyt.: FranzeL on kaikes
ta sielustaan mukana vallanku-thouksessa,;
ollen valmis uhraa­maan
rakkautensakin, • epäillessään
Irenen suunnitelmia, kun tämä ei
voi ilnäaista. miksi on liittyAyt vai-'
lanku^ouksellisiin. Itse W.-hausen
saa, palattuaan rintamalta Berlii­n
i i n , Friedenkamfia ^tuomitsemaan,
hyvin kylmän vastaanoton tyttärel­tään^
, • •
Neljäs näytös on oikeudessa, jos­sa
F.-kampf o n tuomittavana. Siellä
hän kysyy, eikö • syyttäjä' tiedä mil­lainen
on sotilaitten ^ käyttäytymi­nen
rintamalla, kuinka joka^ päivä
kieltäydytään tottelemasta päälys^
töä? «Älköön se päivä oiko kaukana,
jolloin kansa lausuu^ tuomionsa.»
Taas esiintyy Fiedemkampf loista-r
v a s t i . . Sanojensa mukaan isälleen,
tulee Irene todistajaksi, onhan hä­nellä
keisarin lupakirja. Hän p u ­huu
— - aivan toista mitä isänsä o li
odölT&nut/ vaan häntä ei isänsä saa
vaikenemaan.' ^ ' -
Kans^oukkor tulee ^ ^ U e , I r - on
tullut vapautuksen heitki! Tuoma­reilta
^otetaan aseet pois. — Tove­rit
vievät^ P.-kampfin ulos, kan­taen
kiväärin päällä, «fcohotitamaan
linnan harjalle' vapauden punaisen
viirip.» • • ' , _ ^
Viides näytös, taas: joku' aika
myöhemmin Priedenkampfin kotona.
Upseerikopla Kratisen avustamana
suunnittelee; P.-kampfin rmvaamis'
t a tieltä. ' ' ' '
Irene koettaa k a i k i n , t a v o i n saar
da sen «hkäSstyä. Oj^anansa Alb­recht
tulee F.-iampfin.k:öJain ' t u t ­kimaan
tämän papereite. T ä ä D ä ^ -
pafituuj, heidän väBiläkn^^^^^^s^^
Suhteiden selyittely, joka päättyy
siihen ;että Irene on välmiS' sär­määmään
Albrechtin, ' vaan tämä
tulee -^"öitfoästaan vaseiöta' iBsutuksi.
Vaaii myoh^istäiovatvkaikiki/yrityli-set
pfelaitaa F . - k a m p f . . . . Täniä tuo­daan
ktiölettavasti IxaavotetftanVltor
tiirf. . V icSpartlicus, hehtorva v^öihlii
On osdittav» 'tien i T d A e l U n pää­määrä
'On kaunista, 'todelBsta, - e i
$60.00^,99.99 Ja
«»omalähetykaaie
$3.60. ^'»- W8t
_ Torontossa ottaa rahirtfi:
l y k s i a vastaan A. T ^ S "
957 Broadriew Av.. ^
LaivapUetteii „ „ i 5 5^
T.eda.tdM* p i l e t t i^
Vapaus
Beaver Lakea afaitoat ttlit luZ^
jenna.tyo tarjotaan, tatfe»
•noriteKavak,!. fTySa ^ I
loppuun iuoritettu tati keOk. ^ !
p. menneisi. Urakl» iujoA^
tulee IShettaS «lie kiriotU«e!lt |
kirjeeUicetU ei njyolieimaiB Jhn»^
t&mEn huhHk. 20 p. AUeUrioitn^
myo. anUa lähempiä «el»item,ji
myöskin piirniitnk«et on n i k S i tl
sa samasta paikias^a.
Bearver Lakella hohtik, Y|i.l92t^:
X / OSCAR LUOMA ^
Box 50, Nairn Cealre, Ont
u t u k u v a a . . .>
Koko"" kappale, jokainen XenMIo,
on kuin;- (^äL todel^
ki on kaunista; sydämeen,
fii mitaian
, , . 1^ kg^äilgrttaisiea^
onkin hän salaliitossa herrain kans-'jokaisen sanan haluaa ^ t i H a . ^ —
sa. Häännkkiinn sseelliittttääää tt aAhl ltfonvrannnseaa T rvaa;i»n -.y^ J ;»iiii:i;^^^v-kansan
parasta. «Kansan päraSta
myöntämällä nauloja- sen riiumisi
syrjään koko valtiollisuuden- romun.» — Engels.
kirstiiihinj; J ^ ' lähettämällä heidät
vuodatomaan vertaan, saaden^^l^^
ph^n kädenpuristuksen :v^OTd^^^
aiheen «oskaväen». «eläinkansan>;s^ip^°?3^nLjpf^*iurzSr
nentosefcsi innoittajaksi. — Kapita-lyksi Snartacukspn
listinen järjestelmä on sairas ja^a-'Hän tullee tu7d7n"tietoT^T^.
tisee hitoksissaan jonka vuoksi sen kossa on Juudas, saaden itse knu-
KukaXfii?v hatoäid^^
Bähda? —^ Viime kerralla Imn ser
esitettuh;s-.ö^^^^^
I^rvää ituin oli ntahdpl
Vaan nyt, kun-se'esitetään uudes­taan;
on vielä .parempaa, mllä sen
jäBceen^-;<myif^^
uutta f näyttämaofce^
ei nähnyt s i t | viime kerrs^^^
varmasti kafcaömaan n^V sillä
dessa'näkemään koska vain. Eäty»-
(kin sujui hyvin ja tietysti tlellil
paremmin ensi kerralla. Seumti^l
esitys on huhtik. 12 p.
Useita , viikkoja on joukko tore- .'J
reJta tehnyt .uupumatonta -työti:
näyäämöllä, että •.Qn^.saatii:,
niinkin paljon uutta kuin nyt raij
Ainoana palkkanaan ollen Oo pii)-
dä yleisön antavan amn sille työl­le
j a tullen katsomahan ainsMn a!-:;
loin kun voidaan tarjota jotain to^xj
deDslan hyvää j a täysiarvoista. Vrsf
Johftajamme^^on muun' maassa mt-i::;
lannut paljon uusia kulisseja, tär\
laisia joita ei • täällä' ole koskur *
ennen nähty. /
' Tervetuloa kaikki!
Lasten iluima on Iia«)tD« Tin^i
minsin sunnuiitaikoululaaten atm';;
on haaliUa sunnuntaina hahtHmay
1 3 ; p . Ohjehnaa on taas paljbn j t |
hyvää. Saapukaapas taas 8BBI%M
joukolla katsomaan niitä- lapset «-sj
vat"saaneet aikaan! Se kyllä TeSl''
vertoja aikuistenkin toiminnalla.
^ Titb
CopporCliffiDiiiil»!
airs. Olga Korpinen vastu %
j ö Nissisen haasteeseen L doSrid
Karjalan ilmalaivarabAstoon i*j^J
Oopper Cliffistä: l&s. Justiina fr-J
tarin, Mrs. K . Vallin, Mrs. m^'i
Pelkolan, Mrs. N . Niemen, H» * ^
Paanasen, John Vallin, Isäit Sö-nistön
Mrs. Hilda Tooriti,-Vicg,1
Minelta. — Elmi Koskivastaa W ;1
Nissisen haasteeseen 1 ^^J^i
haastaa' Mrs. Hilma Mäen. V^jA
Franssin, Sigrid Koivulan. Akx^".
lon j a Vilho KaUion.. Kunlm I*-;
d e i ^ dt^Uarista.
^ LONG LAKE, ONT.
W. 1». S. osaston tyokokoM,
ka piti oUa viime sunnnntama, s».
TettTm viikon eteenpäin, snf
nuntaihin, tlfc IS' P -
vinkmlijat saapua ja t " ^ ^ ^
mukananne, samoin nninöao
net.
rosvoukset Camäaa eii^P^^i
i^olt^sa
l a K i i i muutosta; ml
•öeeti rdsyouksestS^
'sm mmsmm: