Vapaus, October 8, 1930

              -1930 Keskivtikkona, lo^rS p:nä — Wed., Oct. 8
SUOMBEg
iuomep M:b|^
t ^ ; mutta juori sen takia ei icni>
igii^^LIn yl^idDiielisyy^ siinä pä^>
an DoUaristu
.i,tä alle $20.00. 60c
$•'0 00—*4a.liö. 80c
ks'rä-?80.0l)-$10O.O0
laiselta seuraavalta a l ­ilta
dollarilta.
$500.00 j a «Ilta y l o .
natta .umman .aaruu-
„alähelyk.Ut5^0Vat lä-
3.50 lähetykseltä,
^i^^a, c i e t a a n . Kurasi
a Smksta.
hetykset osotteella.
APAUS,
SUDBURY. ONT^
dlettejä myydäcji,
lakoa pUeUidäoita
e ottavat ralia-#äiit|lt
myöskin:
iONTREAL BRANCa
st. Antoiue, S t ,
ontraal, Que.
ojmrössA
m Järjestön sihteeri,
i3roadview Ave.
K JOKELA,
Peter Street
r. KAHILA,
leen St. West, tai
l Boon Ave.
IILJAIOSKELA, .
03, Timmins, Ont.
i ä . kttn 'äveysppin alalla muuten­kin
on paljon erimielisyyttä Ja hor.
juvaisuutta.
Vain yhdessä kohdin — e t t ä nim.
kasvatukset vttllee olla kristillis-si-veellistä^—
oh (porvariUisteTi) .ajat-tdijaih.
kfesken yksimielisyyttä tä­hän
asti ölli^.- Mutta se. onkin hy-
VAPAUS
IRTHUR BMHCB
B Bay Street,''
Arthur, Ontarh.
RO KIVINEN
iand Lake. Ont.
vin ymmärrettävää; sillä siveysoppi
qn nyt icerta kaikkiaan niin sot|;et-tu
uskontoon, että sitä on ollut vai­kea
siitä erottaa, tim. oh esl-kristillis^
filosoofeja sen vuoksi
jnuokkälltu!
Niinp% sit^ratas^ Platonia, Joka
.kc^sy^txdtsen tai^k^tukseksi asettaa
valtion, kunnon kansalaisten
kiasVattamisen: mutta hänen kom-muhistlneh
valtiöihanteensa tehdään
samalla ^äiltävltksL aiUll siitä on
vain askel — Jumalan valtakuntaan
taivaassa! Platon on osaksi oikeas.
sa. osaksi, väärässä, muka.
Bxistillisen kasvatuksen tarkoituk­sena
on siten ajanlaskumme alusta
ollut "Jumalan kuva,". Tosin sitä
on tulkittu monella tavalla, varsin
vapaastikin. Mutta aiha uskonpuh­distuksen,
aikaan asti siitä pidettiin
Uukasti kiinni. Ja se Johti — nUn-kuin
on salvottu — "liioittelussaan
sllhoi kristillisen kasvatuksen irvi­kuvaan,
Joka täydellisessä maail-manhalveluksumisessa
ja lihan
ki^olettamj^essa näki tehokkaimman
keinon kaiken inhimillisen kurjuu­den
poistaipijiseksV'. Uskonpuhdis­tuksen
jälkeen lisättiin tähän val-tiotarkoitus:
lapsista tuli. kasvattaa
myöskin kuuliaisia alamaisia. Ja
sillä kannalla oli asia aina 18 :u-nelle
yuosisadälle, — kas;vattajat
kääntyiT^ät tepiriplneen ja käytän-nölUsine
ohjelmineen ruhtinasten
puoleen pyytäen känhatusta. Ja ruh­tinaat
antoivat laatia kbulujärjes-tykset
Ja vahvistivat ne.
Vasta valistusfilosofia avartaa kas-vatutaen
tarkoitukisen. Coihenius oi-tää
kiinni muodollisesti "Jumalan
kuvasta", mutta tulkitsee sitä yleis-inhlmillisesti,
niin että se hänellä
merkitsee kaikenpuolisen Ja sopu­suhtaisen
sivistyksen Ihannetta.
Rousseau saarnaa palaam.lsta luon­toon.
• "Luonnollisen kasvatuksen
täytyy tehdä ihminen sopivaksi
kaikkiin inhimillisiih olosuhteisiin.'
Samanlaisen tarkoituksen esiintuo­vat
filantroplstit. Basedo^r m.m. s a ­noi
kuvatuksen tarkoituksena ole­van
kehittEÄ ihminen — h ä n käyt­t
ä ä sanaa: 'eurooppalainen* —,
^doton sive3rslaki kohdistuu y)cs$-
lööA. Jotta yhteiskunta tulisi pa­remmaksi.
Aäytyy yksilön tahtoa ke-,
hittää!
Tämä individualistinen piioli tu­lee
'vielä selvemmin esille EUmtln
oppilailla. Mutta Kantin siveysopis-ta
koettaa myös eiäs uus^aikainen
suunta johtaa yhteiskunnallisen kas­vatuksen
välttämättömyyden. Sitä
edustaa prof. Natrop. Hänelle täy-tjry
antaa tunnustus; mutta rat­kaisematta
tämä tehtävä vielä on.
Kasvatuksen tarkoitus on kai sit.
tenkin sehtettävä taloudellisen lils^
tcriankäsityksen valossa. Marxia on
kuultava. —
Taloudellinen historiankäsitys,
niin selittää 'Engels, lähtee siitä,
"että tuotanto,'ja tuotantoa lähin­nä
tuotteiden vaihto, on kaiken yh­teiskuntakehityksen
perusta". S§a-tähden
"viimeiset syyt eivät ole
löydettävissä ihmisten päästä eikä
'heidän kasvavasta totuudeji- ja oi­keudentunnostaan,
vaan tuotanto­ja
vaihtotavan' muutoksista, — ai­kakauden
taloudesta".
Kasvatuksen suunta riippuu siis
taloudesta, ja kasvatuJ^en tarkoi-tus
on ajan katsantokannan mukai­nen.
T.S. niinkuin ristiretkiä teh­tiin—
l^lä-^iskonkil veliä mutta to­siasiallisesti
niihin johti riistämls-
Ja saalistushimo, niin kasvatuksel­lakin
voi olla ja täytyy oUa ylevä
päämääränsä, mutta — sen el tar^
vitse lainkaan vastata sitä. Talou­dellinen
elämä on se pohja, josta
kasvatuksen sisältö riippuu; siellä
on syy, ja se pakottaa etsimään tar­koitusta.
Joka olisi omansa selit­tämään
tuon suunnan. Mutta se el
luonnollisestikaan voi tapahtua
muuta kuin ajan hengessä, —' suu­retkin
nerot, kaikkein ennakkoluu-lottomimmatkin,
kuvastavat ,valn
aikansa käsityksiä, Jotka muutta­vat.
Siten taloudelliset syyt aina
jakautuvat aatteellisiin muotoihin,
ja kasvatuksenkin tarkoitus — s^,
Nenrosisitosta
ll<»%k9T^ Ipita^uoxaaaknntieB
koaeikttotta on paljastettu järjes­tetty
kavaltajasakki. Kavaltajat
varastivat säännösteityjä ruokat^jr-peitä
ksrmmenien . tuiansien vää­rennettyjen
ostokirjojen avulla,
Kavallustoimihnalla oli joukkoluoa-ne
j a oli sen tarkoituksena' jarrut­taa
työläisten varustelua. ^
Tutkimusten ja henkilökohtais­ten
tunnustusten kautta on saatu
me käyttämään kaUcen energiam­me
Neuvostovallan, maailman val­lankumouksen
linnakkeen taloud^
]a kulttuurin kohottamiseksi ja 5-
vuQsissuunnitelman 4 vuodessa to­teuttamiseksi
sekä maatalouden kol-lektivisoimiseksi.
Tämän toteuttamiseksi päätäm­me:
1. Jokainen nuorisoliittolainen kir­joittautuu
iskuryhmäläiseksi ja l u ­jitamme
sosialistista kilpailua.
2. Kohotamme työntiiottavaisua-dcn
maksimiin niin opiskelussa^ kuin
käytännöllisessäkin työskentelyssä.
3. Autamme konkreettisilla toi­menpiteillä
köyhiä ja keskivarak-hm
Idrje LaUari Ahosnoimdaisele
Seen kollektiiviseen talousmuotoon.
4. Taistelemme oikeisto- Ja va-tamalla
puolu^opiskelua
5. Lujitamme maamme puolustus­ta
ottamalla osaa aktiivisesti Osoa-vlahimin
työhön sptilaallisten tieto­jemme
kartuttamiseksi. ,
Eläköön Kansainvälinen nuoriso­päivä!
Eläköön
selville, että ryhmä osuustoiminta-koneiston
työntekijöitä on syste-jkaita talonpoikia heidän sUrtymlsek-maattisesti
luovuttanut Mosko^n
j a lähikaupunkien spekulanteille sa­toja
tonneja rasvaa, sokeria, jau­hoja,
ryynejä jne. Yksitjriakaup^
piaat ottivat sitten näistä tuotteis­ta
moninkertaisen hinnan,
Huomätuimpia k^yaltÄJia ovat
seuraavat henkilöt: Valujev, D. I.,
kauppiaan poika, ilman määrättyä
tointa; Akimov, R. K., ^elintarve,
varaston johtaja, Sokolski, V. T-,
elintarvevaraston johtajan apulai­nen,
Shorsholiani — kauppias,
Tshungunov — ruokalan^ johtaja,
Kosmodemjanski, S. A . — ilman
määrättyä tointa (sai väätenne-tyillä
papereilla käytettäväkseen
eSOO ostokirjaa muka sesonkityo-läisille).
Kaikki yllämainitut tuo­mittiin
korkeimpaan rangaistukseen
— ammuttavaksi.
Tuomio on pantu täytäntöön.
Muut syytetyistä tuomittiin eri
pitkiin vankeusrangaistuksiin.
KANSAINVÄLINEN NUORISO­PÄIVÄ
RÄÄPYÄLLÄ
•RääpyäUä vietettiin Kansainvä­listä
nuorisopäivää kommuuna
"Työn" ruokasalissa. Johon tilaisuu­teen
osallistuivat myöskin SB:T:n
.oppilaat ja henkilökunta. Käydyn
josta filosoofit ovat olleet eri mid-ijjeskystelun pohjalla hyväksyttihi
tä Ja pedagoogit ktekustelleet
' seuraava päätöslauselma:
on oikeastaan vain tunnuslause. Jo- ( Rääpyän Karjanholtoteknikumhi,
ka on tarpeen Joukkoihin vetoaml- .kommuuna "Työn" ja Pedteknlku-
Oleoome eläneet viime aikoina an­karassa
Itsetutkistelussa, sill& Porva­r
i ja vaifsinkin sen cääv^suixten ä-pärikkö
Lahtari Aitosuomalainen o-vat
syyttäneet meitä epÄisänmaalli-suudesta.
Olemme hengess^inme tal­lustaneet
koko elämämme polun laa­masta*
lapsuudestamme tt|hän v^i-vään
saakka. Kiertelleet ja kahlan­neet
ilottoman, nälästi^ rikkaan lap­suutemme
Ja nuoruuden taii^eet.
Kokeneet hikipiUojen viivat ja van.
kiloiden piinaavat murjut, mutta t u ­loksetta
havaitakseq^e itsessäm-kansa.
Mielestämme juuri tällainen tas.
sukinttu Ja pyöreätakamuksinen
maatiaiskukko parludten edustaa s i ­tä
aitosuomalalsuuden kukkbiAaista
ylvästelyä, jolla se pyrkii poUitti«!et
tunnuksensa maailmalle kiekaise-maan.
Samalla se kuvaa sitä kukko­maista
tappeluhalua, jonka läpi-puremaa
on koko lahtarisuqmalal.
suus. Ja ennenkaikkea se muistut­taa
lintua. Joka ön kbrlslanht nii­denkin
valtakuntien vaakunoita joi­den
mukaan lahtarl^uom?ilalsetkln
me hiventäkään epäisänmaallisuut- orientoitumisensa ott&vat. E^kimerklk-ta.
Kaikki tämä vain siitä yksinker-semmistoj^
oikkeamia vastaan lujit-! täisestä syystä, ettei isällämme ei­kä
hänenkään isällä ole ollut maa­ta,
kämmenen leveydeltäkään. Joten
«lä ja ole sitten Isänniaallinen.
Mutta kuitenkin. Oicuime olleet
heikko ja antaneet tämän Lahtarl
Aitosuomalaisen alinomaisen nal­kutuksen
itseemme niin paljon vai-
Eläköön NKP (b) — sosialistisen kuttaa, että päätimme yrtttää olla
rakennustyön ohjaaja!
NEUVOSTOMAALLE OMIA
LAtVOJA
kerran olkea isänmaallinen. Mutta
"Eläköön'maaTlmsii vaUankumous! »^"en? Mietimme ja vihdoin keksim-me:
kalkki isänmaalliset teot ^esiin­tyvät
suurien aatteiden esittämisenä.
Ja niin päätimme mekhi tehdä. Lah.
tari Aitosuomalaisen moitteen Ja
morkkauksen herättämänä pyydäm­me
siis hänen välitykseUään jättää
isänmaallisen Porvarin harkittavak­si
seuraava tosi-lsänmaälllnen ehd^
tuksemme:
Vastoin Suomen kansan, s.o. työ-tahtoa
on
seksi, heidän kokoamlsekseen Ja
'johtamisekseen.
Sanomattakin' siis on selvä, ettöi
kasvatuksen tarkoitusta voida kaik­kia
aikoja varten ja kaikkiin olo­suhteisiin
nähden määrätä, vaik­kapa
filosoofit pääsivätkin siltä
yksimielisyyteen. . Kasvatuksen tar­koitus
on kyllä filosofinen kysy-hiys,
se myönnettäköön. Mutta se
mN VUORI
Forcupine, On .
IVID HEUN,
imilla Eesk)-Ont«zl(MH
atuksen tar-jtuksesta
m tarkoitus on aito f i -
^symys. Siitä huollmat-attaa
olla syytä tutus-mkin.
Kukapa vanhin
suudessa päättänyt kas-lan
sellaisiksi ja sellai-'
tsi? Harvemmat vän-evät
päättäneet opettaa
iärättyjä tietoja ja tal­ia
niin ollen on kasva-ätus,
se päämäärä, Jo-e?
Onko olemassa eh-anne,
joka kasvatuksen
ärää?
symykseen etslkäämni?
uutaman ohjelniiakirja-fn
tarkoituksesta el ^1-
sken olla yhtä .mieltä.
siitä, minkä filosoofl-
Imän kannalla kukin
miten he suhtautuvat
lykseen. Filosofian, vara
Il kannalta nim. koete-
"jonka elämä olisi niin vahingoton, on sitä aivan toisessa mielessä kuin
niin - yleishyödyllinen ja niin tyyty­väinen
kuhi suinkin". Hänen l i -
losoofhien päämääränsä oli pyrki,
mya onnellisuuteen. Paljon huomat­tavampi
k u i t e n l ^ on Pestalozzi, jo­ka
havaitsi kasvatuksen yhteyden
yhteiskunnallisten olojen kanssa.
Hän vaati ihmisen kalkkien voimi­en
ja kykyjen sopusuhtaista kehittä­mistä.
Ja, "ihmisyyden oman luon­non
olemuksen" ennenkaikkea tuli
määrätä sen muodostaminen". Kant
taas filosoofln * tyyneydellä esitti
kaiken sen, mihhi Pestalozzi oli val-länkumousmiehen
innolla käynyt kä­siksi.
Hän tahtoi, ettei lapsia kas­vatettaisi
syntyperän mukaan ny-ikyistä,
vaan ihmisyyden aatteen
mukaan ^ tulevaa parempaa yhteis­kuntatilaa
varten. Mutta Kantkin
— hänestä on sanottu, että hän oli
vienyt Jumalan ulos järjestelmäs-t
p n pääovesta, tuodakseen sen ta-ikäisin
takaovesta — puolsi uskon-npnpetusta,
vaikkakin hän piti puh­dasta
slveysopetusta parempana.
Kantta merkitystä kasvatusoppiin
nähden ei voi liioitella, — hänen
ideaJisttaen slveysopplnsa»/ on sen
pohjana. Sattuvasti onkin sanottu,
että Herbart, joka on tieteellisen
kasvatusopin luoja, on vain tulkin­nut
Kantia poroporvarillisesti. S i -
veellisett tahdon mnodostaminen on
lupilla pääasia, — "henkilön oman
tahdon, joka on lähtenyt siitä tie­toisuudesta,
että siveyslailla on eh-mitä
luullaan. Filosoofit sopivat
parhaiten pohtimaan tällaisia "ää­rimmäisiä
kysymyksiä", ja he voi­vat
pitää aatteen lippua korkealla.
Luultavasti tulee kuitenkin sekin
aika, .jolloin kasvatuksen tarkoi­tuksenmukaisuudesta
nousee suu­rempi
kysymys. Ja silloin on luka
filosoofien väistyä. Sillä "Jumalan
kuva", "onnellinen ihminen" Ja "eu-rooppalaInenl'_
"amerikalainen" y.m.
s ovat pötyä niin kauan kuin ny­kyinen
kapitalistinen järjestelmä
vallitsee.
Moraalikäsitteetkin riippuvat siitä,,
mikä on kaiken yhteiskuntajärjes­tyksen
perusta — "tuotannosta ia
tuotantoa lähinnä tuotteiden vaih­dosta".
Ja siitä myös riippuu kas­vatuksen
tarkoitus: nykyisessä yh­teiskunnassa
ei kasvatus voi olla
muuta kuin luokkakasvatusta. Vas­ta
sosialismin toteutuminen tekee
mahdolliseksi korkeamman kasva-tusihanteen
noudattamisen. — H . V ,
min nuorisoliittolaiset ja puolueet­tomat
kokoontunetaa viettämään
XVr kansahivälistä nuorisopäivää ja
käsiteltyään nykyistä kansainvälis­tä
. ja Neuvostovallan sisäistä tilan­netta,
sekä Nuorisoliiton tehtäviä
toteaa, että kajj^italismin yhä kasva­va
kriisi kaakissa maissa kärjistää
luokkataistelua, jossa taistelussa
myöskin nuoriso tulee näyttelemään
huomattavaa osaa. Taloudellisesta
kriisistä vyöryttävät syyn kapitalis­tit
Neuvostovallan niskoille.
Tämän tähden nyt kuoleva kapi­talismi
hankkiutuu suoranaiseen
hyökkäykseen Neuvostovallan Jdmp-puun.
Maaperän valmistamiseksi
tähän se harjoittaa petomaista vai­noa
vallankumouksellisia vastaan
hävittäen niiden Järjestöjä ja van.:
giten työläisiä. Erikoisen raskaa­na
on kohdistunut porvariston ja
heidän apurlensa sosiallfascistlen
vainotoimenpiteet työläisnuorison
vallankumouksellista toimintaa vas-t-
aan. Siitä viimeisimpänä esimerk­kinä
on Suomen lahtarien suoritta­ma
työläisnuorisoliiton hajoittam)^
nen. .
Keino atUohurjastelua vastaan^
— 'Lehtonen: "Minä kohtasin vai­moni
omituisella tavalla: ajoin
autollani hänet nurin, ja sitten jou­duin
hänen kanssaan, naimisiin."
Mehtonen: "Jos jokaiselle kävi­si
samalla tavalla, niin vähemmäi^
iksen tarkoitusta osölt- dottomastl sitova pätevyys". T.s.' olisi hurjaa ajoa.'
Tänä Kansainvälisenä nuoriso­päivänä
lähetämme tulisen terveh-dyksemme
kaikkfen maiden vallan­kumoukselliselle
nuotlsolle, erittäin­kin
kovia kokeneelle Suomen Val­lankumoukselliselle
nuorisolle. Seu­raamme
kaikella" . mielenkiinnolla
taöteluanne, tapahtukoonpa se sit-
.ten Kiinassa, Intiassa, Unkarissa,
Suomessa tai missä maassa tahan­sa.
Keholtamme kaikkien maiden
työläisnuorisoa kohottamaan bols-hevistisen
taistelulipun korkealle.
Ja vannoudumme kaikin keinoin
auttamaan voittoisaa taisteluanne,
sillä teidän voittonne ja meidän
saavutuksemme sosialistisen raken­nustyön
alalla on koko maailman
työtätekevien voitto.
NKP (b):n Johdolla lupaudum-
SSSR:n Osoaviahimin keskusneu-
Vosto julistuksessaan kaikille työtä­tekeville
iUhoittaa:
Viimeaikolhm asti ovat SSSR:n
laajat työtätekevät joukot ja koko
proletaartaen yhteiskunnallisuus py­syneet
huomattavassa määrin syt-jässä
maamme ilmalaivojen raken­tamisesta.
Ainoastaan viime päivtaä
Ilmalaiva "Kreivi Zeppelinta" vip-rallun
jälkeen Moskovassa on tällä
alalla-huomattavissa melkoista elpy­mistä.
Sanomalehdet .— "Pravda",
"Komsomolskaja Pravda". "Krasna-ja
Svesda" ym. ovat alottaneet va­rojen
keräyskamppailun mahtavien
neuvostolhnaialvojen rakennusrahas­toon.
Tässä sanomalehtien • ja useitten
muiden järjestöjen alotteessa näkee
Neuvostoliiton Osoaviahimin Kes-kusneuvosto
neuvostoyhteiskunnaltl-suuden
valtavan Ulkkeen alun iima-lalvarakennustöiden
mahdollisimman
joutuisaksi kehittämiseksi. Osoavia­himin
.Keskusneuvosto kutsuu kalk­kia
Osoaviahimin jäseniä, koko
puolue- Ja . neuvostollista lehdistöä,
kaikkia työtätekeviä tieteellisiä voi­mia
ja kaikkia, joille ovat kalliit
l ^ S R : n ilmalaivojen rakentamisen
edut, ryhtymään laajaan varojen ke­räykseen
ilmalaivojen- rakentami­seksi
SSSR:ssä. Neuvostojen maan
yllä on saatava leijailemaan, kym-mfenlä
mahtavia neuvqptoilmalalvo.
Ja.
Kalkki yleiseen ilmalaivaraken-iftjjjfifäliastoon
kerätyt varat on käyi
tettf^Vä niissä laskelmissa, että tu­lisi
turvatuksi ilmalaivojen rakenta­minen
seuraavassa prjestyksessä:
1.-"Pravda", 2 "Kllm Voroshilov", 3.
"Oso-Aviahim".
KÖYHÄLISTdN KATBE KOHDIS­TUU
KOMMUUNAAN
raM
"n jo mainitsimme,
alleissa ilmestyvä nos-mekafooni",
Raivaaja­ani
alkuun varojen ke-
Suomen noskelaiselle
lalitaistelurahoiksi. Sii­stimme,
e t t ä Amerikan
työläiset eivät toki
"ja, että panisivat ra-
'Ti mokomaan tarkoi-mme
enemmänkin kuin
ä Raivaajan pullistelut
noskien auttamiseksi
!t ihan äitiinsä. Ajat-tnielessämme,
että kyl­kiä
saa hengenheimo-favoitua
kasaan muu-dollareita,
mutta nyt
n sillä tavalla, että
telemarame sadat dol-utiätuneet
muutamiksi
alkupäivinä oli
Raivaajan oman "pai­jaan
tuottanut koko.
fyllä lohduttelee, että
tuottanut kiitettäviä
losta ajasta huolimat-äamaa
mieltä. Vähem-ittänyt.
Kaikkein hu-
\ kuitenkin keräykses-
1 yksikään noakelaisen
'ysvaltalaisista napa-
^"tuloisista herroista,
sonttiäkään likoon
^'^n veljiensä toimin-mi-^
eks;. Keräyksestä
' valkaista säännölli­sesti
Raivaajassa lähettäjäin nimet,
eikä niiden joukossa näy yhtään
"eturivin miestä. Panee epäile­mään,
että keräyksellä olikin tar­koitus
haravoida kasaan tavallisten
työläisten hiellä ja vaivalla koot­tuja
penninkejä, suuripalkkaisten
noskepomojen uhraamatta "aat­teensa",
eteen murustakaan. Ke­räys
kuitenkin, kuten mainitsim­me,
tuotti vesiperän apajan.
Mutta Raivaajan herrat eivät
näytä vieläkään uskovan, ettei kan­salta
mokomiin tarkoituksiin rahaa
heltiä, nimkuin suomalaisten noske-laisten_
avustamiseen, sUlä mainit­tua
keräystä näytään jatkettavan
edelleenkin. Lehti kirjoittaa, että
•käyty voimakää Vaalitaistelu jätti
puolueen kassaan varmasti velkoja,
mainiten lisäfcei, että joulukuulla
tulee kunnallisvaalit ja vuoden
alussa presidentin vaalit. Jotta yh­dysvaltalaisten
työläisten tulisi
vain edelleenkin lähettää dollarin­sa
Raivaajalle,
Uskallamme epäillä, ettei jat­kettukaan
keräys tuota sen suu­rempia
tuloksia. Käsittäähän jo­kainen
ajatteleva työläinen, . ettei
iSaöm^ presidentin,vaaleissa, enem-l
»ää kuin knnnaillisvaaleissakaan ta-srallisilla
rasvanahkaisilla, työläisil­lä
ole m i t ^ n pnliumista, joteil on
Ihftn turhaa vo|iteen haaskausta
avustaa npskelaisia enempää ra^
h^Llisesti kuin muutenlcaan kannat­tamalla.
Toista. olisi, jos alettai­siin
kerätä_ Suomen työläisille ra­haa
ruokatarpeisiin ja kättäpite.m-pien
hankkimista vaaten. Viimeai­kaiset
tapahtumat Suomessa ovat
osoittaneet, että fascisteihin ja
yleensä porvareihin ei vaikuta vaa­liliput
tuon taivaallista; jotain kou-raantiintuvarapaa
olla täytyy en-neukuin
niiden kanssa pärjää.
Raivaaja itsekin marisee eräässä
viime viikon loppupuolen numeros­saan,
että hukkaan on tainnut men­nä
koko Suomen noskelaisten vaali­voitto,
sillä lapualaiset uhkaÄvat
nyt toteuttaa ohjelmansa pakko­keinoin.
Noskelaisilla nim. oli vii­me
eduskunnassa 57 edustajaa jä
nyt puhutaan heidän saaneen noin
70. Se merkitsee siis sitä, — jos
nämä edustajat pysyvät sanoissaian
— että pakkolakeja työläisiä vas­taan
ci voida eduskunnassa hyväk­syä,
koska siihen vaaditaan kahden-kolmasosan
äänten enemmistö.
Vaalivoitto siis asetti nosket Suo­messa
pahaan pinteeseen. Työväen
pettämiseksi pitäisi heidän edus­kunnassa
pullikoida fascisteja vas­taan,
mutta ei oikein kärsLsi, kun
on perustuslakien määräämä lau­maankin
kiroavat kansaa, kun se
heille lykkäsi muutamia edustajia
liikaa. Jos edustajamäärä olisi; py­synyt
entisellään, niin olisi ollut
sangen helppo asia näyttää kan­salle,
että qiitäs tässä lapualaisten
edessä voidaan kun ette ole äänes­täneet
meilie enemmistöä, taikka
edes yhtä kolmattaosaa edustaja­määrästä,
e t t ä voisi estää perustus­lain
muutokset.
Kommunistit ovat aina sanoneet,
että koko kapitalistien parlament-taarineh
toiminta oh narripeliä,
jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin
jyvätä köyhää kansaa mahdollisim­man
.raskaasti. Suomen esimerkki
nykypäiviltä osoitt^^a sen kannan
aivan oikeaksi. Siellä ei vaalili­puilla
ole nykyään Tninkäänlaista
merkitystä. Lapuanlaki se on joka
määrää miten asiat menevät.
Suomessa tarvitaan tällä het­kellä
ainoastaan suurta proletaa­rista
luutaa, joka lakaisisi kaikki
paikat puhtaaksi lapualaisuudesta.
Sellaisen luudan hankkimiseksi jo.s
R a i ^ j a panee dollarikeräyksen,
niin siihen panen markkani minä­kin
likoon. Vaalilipuilla tappele­ma
edustajia, joilla voidaan estää. nainen nousevaa myrskyilmaa vas
perustuslakiluontoisten ehdotusten'taan on J'ian lapsellista hommaa
hyväksymiseksi tuleminedn. Jos jo­ka
mies äänestää lakiehdotuksia
tavallisen työmiehen mielestä. La­pualaiset
häviävät kaikkein parhai-vastaan,
joita lapualaiset .eduskun- ten Suomestakin heidän omiHa
taan. kiikuttavat, niin aiheutuu sii­tä,"
että lapualaiset panevat ne
voimaan väkivalloin. Noskepar^t
Suomessa ovat tosiaankin penkin
j a seinän välissä. Pitäisi koettaa
touhuta työväenmieh'inäkin, mutta
samalla se pitäisi tehdä sillä ta­valla,
etteivät lapualaiset suuttui­si-
Noskelaisten johtopamput var-aseillaan,
nim. koettamalla päästä
paukkUratidan siihen päähän, jota
sanotaan, peräpuoleksi. ^
MuuntaiJaeh "ta|»peleminen" on
itsestään eielnnvihollisesta lähtöi­sin
ja' vie .työläiset lopuksi ikäi­seen
kadotuk.<u;cn — nimittäin täy­delliseen
kap^listien orjtioteen.
SeppS Jnmpnraineo.
kommuuna "Pyrtatö" (Volosovan
pilrri) on vähemmistökansalllsuuksl-en
kommuuna. Se kehittyy päivä
päivältä eikä horju vaikeuksien edes.
sä. Viljan leikkuu suoritettiin hyvin,
pienestä työntekijämäärästä huoli­matta.
Jäsenten yksimielisyyden mu­kaan
työpäivä Jatkui aina 10—13
tuntiin asti viljankorjuun aikana,
Parhaillaan on käynnissä viljan pui­minen,
joka tapahtuu omiatekolsella
"kombaineriUa". Se pui ja puhdistaa
viljan samanaikaisesti. Kone on
kommuunan jäsenen tov. Sjöruk-sen
keksimä ja palkoilleen asettama.
Kommunnan jäsenet lausuvat hänel­le
toverillisen kiitoksensa, sillä ko­ne
kohottaa . työntuottavaisuutta
puinnissa 25—30%.
Työtehon kohottamisella ja tar­mokkuudella
käytännössä osoitamme
ympäristön talonpolkaisroiie suurta­louden
etuisuulet. Olemme osotta-neet
yksityistalonpojllle apua. suo­rittamalla
koneillamme heidän töu
tään viljanlelkkuussa ja puinnissa.
Työllämme kumoamme kulakkien
läityrlen huhut, että "kommuunassa
eletään huonosti, syödään tumus-vettä,
riidellään ja laiskotellaan''.
feommuunan jäsenet itsetietolsesti
jullstaututulvat iskureiksi, eikä aino­astaan
sanoissa, vaan teoissa. Kom­muunan
naisetkin ovat hyvillä i l ­moilla
olleet ensimäisinä suoritta­maan
kaksi työnormla, s.o, karjaku-jassa
aamuin, päivälllstunnilla ja i l ­loin,
mutta suurimman osan ajasta
pellolla. Samoin keittiössä työsken-telljät,
jotka tekivät työtä joka toi­nen
päivä, suorittavat nyt vapaapäl-vlnään
työtä pelloilla.
Kommiiunan Jäsenet päättivät yk-simjelisesti
tilata lainaa "5-vuotls-suUnniteima
4:ssä vuodes.$a". jokai­nen
jäsen 2 viikon työpalkalla sekä
Kollektiivisesti yhden päivän palkal­la.
Yhteensä lainaa on tilattu 150
ruplan arvosta.
"Pyrinnön" Jäsenet käsittelivät y-leisessä
kokouksessaan uskonnonvas­taista
työtä ja Sotivien Jumalatto-nnilen
liiton jatsheikan perustamista
k<»hmuunan yhteyteen. Kommuunan
jäsenet yksimielisesti päättivät:
järjestää uskonnonvastaisia keskus­teluja
vähintäin 2 kertaa kuukau­dessa;
perustaa kommuunan yhtey­teen
SoUvlen Jumalattomien Jat-sheikka,
johMi lupautuivat kaikki
liittyä jäseniksi.
Jo. kokoustilaisuudessa jatsheik-kaan
kirjoittautui 24 jäsentä.
tätekevien talonpoUden
maassa ryhd;^tty suurella ryttaällä
poistamaan kaikkea sitH, mikä ta­valla
taikka toisella el ole aitosuo­malaista
alkuperää. Tämän tahdon
on tosi-isänmaallisuuden hävälsemis-tä
Ja aitosuomalälsuusperiaattelden
lokaan tallausta se, että edelleenkhi
on suomalaisuuden symboolina r i l -
kinruottalalstcn keksltiiä nälkäinen
afrikalalnen leijona. SUlä jokainen
tietää ,ettei mä&ssia Ole koskaan ol­lut
eikä muualla nähty, kuin Fehnläi
sirkuksen rautahäkelSsä, mokomäia
otusta. Tosin Isähmäö315suutt8imme
el loukkaa tämän leijonan hälkäi-syys,
sillä sehän sopii mainiosti ku­vaamaan
Sitä kurjuutta, missä elää
todellinen kahsa, mutta se, että sii­nä
ei ole mitään tosisuomaläisuutta,
el anna rauhaa nyt heränneelle 1-
sänmaalllselle mielellemme.
Tämän tähden siis vakavan h&t.
kintamme Jälkeen ehdotammekin,
että muutettakoon' tosisuomilaläuu-den
vertauskuvaksi ehtasuomalainen
maatiaiskukko. 6ellataen oikea mä-talakoiptaen
maatiaiskukko. Joka
siellä Lapuan tanhuantunkiollla hyp­pii
aidalle ja ruikauttaa Isänm&ania
tunnusvärit likaisen harmaana ^ l -!
nivalkosekotuksena 6janj?lentarcelle
ja kiekaisee yivästelpVän kukkokic-si
tsaari-Venäjän vaakunassa oli sil-pisatoinen
kotkaräpiläs. Ja kuten
tunnettua on kaikki se mikä haisee
tsaarijärjestelmälle, altosuomalaisuu-delle
kelpaavaa," kun se vaan sopi­valla
tavalla suomalaistutetaan. Niin
kuin tää" KosoUi icotkaruplien ker-jäämtaen
kreivi Buxhövdeniltä on
kansalle osottanut.
Mutta e*l ainoastaan jo tässä
mataltut tekijät puhu lapualalsku-kon
kunniaan nostamista, vaan on
vielä muitakin sangen painavia
seikkoja. Jotka puhuvat tämän puo­lesta.
Esimerkiksi tämä: Lahtarit c-lävät
parhaillaan, kuten timnettua^
klekuen Ja kuopien' kalkkita Uman-suimtiin
kuten kaistapäinen kukko.
Ja edelleen suurporvarit Ja tuldcik^-
pitallstlt ovat nostattaneet pohjan-maialaiset
körttilaismanttaalijutoit
kukkomaiseen pörhistelyyn maan
työläisiä ja työtätekeviä talonpoikia
vastaan maksattaakseen näillä vanu
rikkoutuneen lahtarihuusholllhsa. Jo­ten
kukko maan symbooltaa siis
mainiosti kuvaisi tämän hetken sisä.
poliittista tUannetta.
Ja samota kuin posetilvtasöittaja
käyttää .n&pukäljaa onnehlehtlen
nostamiseen, hita samota voisi &•
jatella vararlkkoutuneen lahtatipor-varlston
käyttävän maatlalskukkoa
oman onnenlehtensä nostamiseen
vaikkapa esim. metsärikkaasta Neu­vosto-
Karjalasta.
Nito, kalkki tämä puhuu ehdotuk-sepime
puolesta. J a jos vielä lisääm­me,
että sellainen kuuluisa pääkal-lorunous,
joka on puhjeimut kuk­kaansa
aitosuomalalsuuden helmas.
sa, ei ole kertaakaan kyennyt me­nestyksellisesti
käyttämään aihee­naan
maan nykyistä vaakuna-leljo-naa,
sillä siihen on vaikeasti löydet­tävissä
loppusointuja, saisi maatl.
alskukosta itselleen mainion siivil­tä
jän. Estaierklksi näin.
Suomen kukko,
Suomen lukko
siin on turVas
Pekka-Ukko J.n.e.
Jotta isänmaallista tunteta otta.
kaa. vastaan ehdotuksemme, Lahta­r
l ' Aitosuomalainen. — Porsaanpää.
ONNOmOT
TyöiaisittheUiJAt ja
liikkeelle »irfltÄnuelM.L ^
hettfikRfi
tervehdykfieÄnfe k a » » l^ läiaiUe^^gjJftJjK»^^^^^
jatlLUJT' vaiitykseBi-Jgt
kaisu tulee leviattMn <?w5*:^
siin tyoläiskoteihin ymJÄrt
Canadan, joten . kan­nattaa
telstelutervfeiBen»
Sfkoteesti keholtamme Ähefcr'
tal^k jä)fjeiimfe?> «jrilsoift-jaogtoilta
V^"?*,?^^'»!!^*^^-
7 doll., puoli iaivna 1^ 4<»H. J»
, koko sivu 20 doll.
tervelidyl^Maii^ ,
'<Ty<aaiaurlieiU}«tUiL
Jouluun"!
itmoiiuk«e^ i a *»»>v5t*iä« 3'
mennetMi o . o t t « e l U : TySIIU-u
r k e i l i j a iÄ J6ttt* n ^ k o n t ^ r ir
Villieläimet filminäy. ( « S?, "^HS^^S^^^
täniit>issä
ffllDBTAKAA
Jokaisessa paremmanpuoleisessa
filmissä esiintyy ainakin joitakta ko.
tieläimlä, hevosia, koiria, kissoja
j.n.e. Mutta'eivät vlllleiälmetkään
ole eaää lainkaan harvinaisia valke­alla
kankaalla.
Chicagolainen Selig toi villieläimet
elokuvaan v. 1903. Sama Selig Oli
muutamia vuosia alkaisemmta Val­mistanut
ensimäisen suuren cowboy'-
filmta esittäen hämmästyneelle
lelsölle ylväät cowboyt vapaudessa.
Näiden "Ihmeelliset esitykset" hevo.
sen selässä herättivät ihailua Ja lli-metystä
kaikkialla. Ja silloin ajatte­li
Selig: Jos kerran käy laatuun saa­da
aikaan menestysfilmejä eowboyt-ten
kera, niin varmasti on tiilös sa­ma
myös filmatessa villieläimiä. Sa­nottu
ja tehty. Jonkun aikaa myö.
hemmin lähetettiin ensimäinen vilU-elälnfilmi
maalimalle,'
Amerikan joutumtaeh edelläkävi­jämaaksi
ei ole niinkään Ihmeellistä,
sillä mikään maa maailmassa el niin
hyvin sovellu sellaisten filmien val­mistamiseen
kuin Yhdysvallat. Esim.,
Callfomlassa el ole vähintäkään vai­keutta-
löytöä ympäristö, joka antaa
aivan täydellisen kuvan Intiasta t&I
Afrikasta, halutaanpa sittpn aar­niometsiä,
viidakolta tai aavoja erä­maita.
VllUelälmillä filmaaminen tuli
pian suorastaan muotlta ja nuo e-läimet,
jotka aikaisemmin olivat
saaneet esiintyä ainoastaan sirkuk- ,
scssa täi häkissä, näytettiin nyt täy- i
dessä vapaudessa aarniometsissä, vii­dakoissa,
aavikoilla tai erämaissa. Se
oli yritys, jolla oli omat suuret vaa­ransa
ja joka asetti varsin korkeat
vaatimukset sekä kesyttäjille että
regissöörille, Huollniatta kaikista,
suojatoimenpiteistä, joihin on ryh­dytty
tällaisissa filmauksissa, sat.-
Luu yhä vielä kerta kerran. jälkeen
edeltä laskemattomia tapauksia, u-
.sein Burullisesti päättyviä, mutta eh­kä
yhtä useta koomllllsestikln.
Että seurustelu vlllielätaten kans­sa
on' vaarallista leikkiä sen todis­tavat
monet Höllywoodln - f ilmlatel-jeLssa'
näkyvät vammat ja haavat,
Eiokuvayhtiölll^ on yleensä kokonal-
' set eläintarhat parhaine ajatelta­viansa
olevine puistoineen. Osa eläi­mistä
on hyvin "harjoitettuja ja
"kesyjä", kttn taas tofeet on tuptu
suoraan aarniometsistä ja viidakois­ta.
. . :, , ,
Leijona sopeutuu parhaiten taltu­tettavaksi,'
mutta se vaatii aikaa.
Samota voi t ^ t a v ä kesyttäjä päästä
hyvin pitkälle tiikerin kesyttämlses-
.<;ä, jos hänellä on siihen oikea tar­mo,
kaikki karhut ovat ejpäluo^etta.
via, eikä osaa niistä voida kokkaan
.saada taittumäMi, ei vaisinkaan
pph joisamerikalaista grisselkarhua,
Joka alinomaa hyökkää iKsyt^Jänsä
kimppuun, matta myöskin jääkarhut
ovat äärimmäisen eiÄluotettavIa ja
kesyttäjien ^ I k ä E m l ä ,
Kesyttäjän valkehnmin käslteltä-rlt,
leopardit, gepardit ja puumat:
Näiden viileys voittaa suuresti sekti
leijonan että tiikerinkin tempera­mentin.
Ne ovat paljon arempia kuta
suuret pedot j a lisäksi no ovat tot.
tunect klipcilemäun jonka vuoksi ne
usein hyökkäävät ylhäältä käsin.
Myöskin ne ovat paljon ovelampia
kuin. niiden suuret serkut.
Villlelälnfilmlen ensi aikoina cl
koskaan u.skallcttu antaa oikeitten
eläinten painiskella sankarin kans-
.^a suurissa kohtauksissa, mutta vä­hitellen
on antauduttu siihenkin
vaaraan. Usein kuitenkin joku" kesyt­täjä
saa olla sankarin sijaisena
•taistelun tapahtuessa. Tällölnkta voi
tulla kysymykseen vain hyvänluon-totaen,
koeteltu eläin, mutta sit­tenkin
näyttelijän täytyy aina
muistaa, että häncflä tulee olla tais­teltaessa
hallussaan joku eläimen
tassuista, sillä silloin eläin on mel­kein
turvaton. Oli miten tahansa,
sillä henkilöllä,-joka antautuu mies­kohtaiseen
taisteluun- viiita pedon
kanssa täytyy ennen kaikkea olla
ruumiillista voimaa ja mieleniujuut-tä..
Ennen-kaikkea koskee tämä sitä
hetkeä, jolloin heittäydytään maa­han
eläimen kera. Tiikerin, pantteri­en
ja leopardien kanssa tällainen
on mahdotonta muuten kuin har­voissa
poikkeustapauksissa, Sellgillä
oli niinmuodoin kerran pantteri, jo­ka
taisteli BuurenmoLsia näytöksiä
Kathleen Willlamsln kanssa.-Erääs­säkin
elokuvassa esitettiin kohtaus,
Jossa tuo nubrl natoen M m kevy­esti
puettuna joutuif aJt^.^^ff**,
hyökkäävön p^ttejin r ^ f k ö l l e^
Molemmat vaipuivat mftfthMj» Jöasa
taistelevat edfelle^ — tatot^lu oU
valokuvattu keskeytyksjttä. de oU e-sitys,
jollaista slil^ö flaajp» ^ ollut
suorittanut ataöaliaätt eUB
luultavasti myöskään vaftaMJiudes.
sa suoriteta.
Wifehllä.toen Josepli D^tooitli jokft
parinkymmenen vUONden i a M i i a on ^
totaitaut vUUelätaf Umlen reglssöö-rlnä
Amerikassa. Jft J|Ok% Ij^fyttäjä-'
n^ on käsitellyt kalia% mahdollL
sia petoja, el väblamiÄn Ji^tUjaismus
tekalojB, krokodlUeJa merileijonia
Jä kotkia selittää ettft • Woa|a^tta
näitten esitysten aiheultamasta v>a-rasta
ja vakavuudesta, usein ovat
niin humprisll^^ että $e. Saattaa jo^i
pa unohtamaan kaiken'muun. •'
Kerttitt piti tllmattama^ l^^htaus,
jossa leljöp^n, Joka oli rjröfS^^y^yt
vapaaksi elält^häkista, QU tultava
hurjaa vauJkiilÄ pltlcln katua. IjilpMa.
us eöltettlto OhteÄgon iUk<»w^ll»
ojievan . plkkukäu)>uh^ln kadt^lla.
Kalkki poikkikadut oU «uijettö. Ja
leijona oillaskeUavft irti flUn&ftdan
toisessa päässä viistä bäk^fcä'ja
pyydyiBtettäyä " toisessa, päässä ole-i
vaäh häkkita. ' •
Kaikki OU Järjestyksessä ]a Del^
mont antoi merkin. Eto^uvfiÄJat veL;
vasivat koneitaan, kadjim 'täyttävät
apunäyttelljät kuhisivat" VlUtka^tl
— mutta leijonapa ei vain t a h ^ u t -
kaan jättää h ä k l ^ . saatli^ 4^aa
uudelleen. Nyt ti|lU leijona tode^jäcin
häkistään, mutt^ vilkutti yflätipjyl-tä,
hieroi selkäänJ?^ s e ^ ^ ä 1^äs|^ ja
asettui makaamaan ke^eUe katua.*
Vasta seitsemännellä kfrralla -on­nistuttiin,
^ejjo^ä, oti W t iodellakta
huonolla tuulella, muttlt apunäyttfer, ;
lijät olivat Jö käyneet Tohkea|rimlk-si
.Srään .heiätä piti Icau&ttissaan
kiivetä erääseen patsa^eii ' T^n
meni kuitenkin . nurin - patsaineen
päivineen, bnnistid '' pi^stytt^mään
sen jälleen maahan Ja^alköl uudel^
leen kUvetä: faelijfl^a lähestyi täyttä
vauhtia ja näytti kitanostuneen . l ä t ­sään
päässä olevasta 'miehestä. iSe
nousi patsasta vastan J a yhdellä a i .
noalia tassun slpal£'ulliEl ee repi pois
miehen takin, housu^, paldankta.
Mies. sai Samassa t>^rl sjjivää naar­mua.
Tämä tapaus sattui vata patin
metrta päässä vllmfJse$tä valol^tfvaa^
J«8ta, j^nka q^i Ifijoaa fe^ttp»^ i y y -
nesti käveli suusÄaän saamnsa''ja
kato;sl saman, tl^fth&kklta. ^
Kohtqii^i p^lsl qq^tt^jt hyvinkta
käydä onnettomasi^ ' inuttj^ seasl-;
jaan toi odottamaton rUsu^)$koiit^us
fihnille suorastaan Jättll^jficnestyk-.
sen., • • •. . '
TILATKAA
Ainoa Canadassa ilmestyvä työväin jouliduk€mist& • •
Avustajina tunnetuimmat Canadan työläiskynäUiJät
Runsaasti kuvitettu, kymfnenittäin kirjpiti^hi^'
Canadan TUL:n suomalainen jaosto julkaisee tSna
vuonna oman joululukemiston "TyöläiguriieiliJBin Jfou- '
. l u n ' " joka t ä t e n . t a r j o t a a n kaikkien •sUomenkieHpten t y ö - -
Iäisten tilattavak.si. Julkaisu tulee käsittämään puolen­sataa
sivua, mutta siitä huolimatta on sen tilaushinta
ainoastaan 25 .senttiä. , .
^ T Y Ö L Ä I S E T KAIKILLA
TYKÄA . LEVITTÄMÄÄN
J U L K A I S U A I
P A I K K A K U N N I L L A !
T Y Ö L Ä I S T E N OMAA
R Y H -
Tilaukset on tehtävä martöskuttn 15 D ä i v ä ä h orotlödllA»
TYÖLÄISURHEILIJAIN JOULtJN KONTTORf! BöX 69. l u d -
hury, Ont. Asiamiehille myöJinetään 16 pros. palkkio; Julkäl^tl
lilhetetään posti vapaasti jos raha ,'seUraa tilausta. MUttsSft tÄ-i
pauksessa -jälkivaatimuskulut lisäksi. Käyttäkää" allaolevaa t i -
laushppua tilausta tehdessänne.
. Allekirjoittanut tilaa täten " T Y Ö L Ä I S U R H E I L U A I N J O U L U A " "*
. . , . , . , J O . . kappaletta. Mukana seuraa Joeilfi D B $ . . . ,
"poistettu äsiamiespalkkiona.
, Nimi •
Osotteehi ....„..,„ .....,.„.,....„........„.•„