Vapaus, March 8, 1930

              57 -193Q
AHAA
J I J O M B E N
»SaomeDMikka?
[Canadan Dollarista
Lähciyikulut:
- i fv!-wt i -«»e $20.00, 60.
feSStvksiJtä ^ 8 0 . 0 0 - ? 1 0 0 . 00
tf 50c jokaiselta seuraavalta al-
^•alta sadalta dollarilta._^ ^.
iihk5,anonialähetyk.i.ta ovat l i
% \ u i ?"-50 Lähetykseltä.
rahaa ^o.tet..n. KuTSt
[45 sadasta Smksta.
rehkä^ lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y , Onl,
Laaapileitcjä myydään.
Tiedustakaa pileUiasioUa
[vapaudelle ottavat rabavälityk-vastaan
myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCS
31G Bay Street,
Port A r t h u r , Ontario
f>jus MONTREAL BRANCH
1190 St. Antoine St.,
M o n t r e a l , Que.
AARO KlVlNEPt
K i r k l a n d Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, On .
DAVID IIELJN,
paikkakunnilla Keski- O n i B n o s aa
IiUiaii jrav^tieläisten
I n t i a n n i e m i m a a n suurella r a u t a -
' tiellä ^i^öskenteleviai rautatieläisten
l a k k o , j o h o n o t t a a osaa t o i s t a sataa
t u h a t t a ^ I ä i s t ä , osoittaa vieläkin
[reikka täydellisessä
rappiotilassa
ilalliiukscii finanssinuiiisteri on
uittanut, että minkäänlaisia h e l ­muksia
tahi maksulykkäyksiä ei
myöntämään työliiisille j a t a -
pojillc. vaan tullaan maksamatta
neet verot perimään santarmis-avulla
viipymättä. Ilmoitus on
ättänyt suurta kuohuntaa Thes-an
maakunnassa, jossa talon-joukottain
ovat jättäneet kylät
paenneet vuoristoon. • K o m m u n i s -
puolue on tämän'johflösta ä-itanut
tarmokkaan kamppailun
käilemätöntä veroriistoa j a työt-
Jj^ttä vastaan työläisten ja t a -
oikien itsepuolustusjärjestöjen
[lla. , •
loudellinen asema' K r e i k a s s a on
pitemmän _ a j an ollut h y v i n h u o -
[Teomsuuden tuotannop'^'arvo on
fie vuosina laskenut jalkuvasti.
uaan v. 1927 vielä 6.7 m i l j . d r a c h -
(1 d.=:l'/:: senttiä) laski se
jima 1928 jo 6.1 m i l j . drachmeen
ae vuonna 5.7 m i l j . drachmeen.
an suurin taloudellinen aika-silehti
on äskettäin i l m o i t t a n ut
tuotantoa täytyy supistaa, k u n
ston ostokyky on mennyt h u i -
avasti alaspäin. Tämä johtuu
siitä kurjasta elintasosta, johon
ätalistit ovat työläiset painaneet,
jnne on samanlainen maatalou-a.
jo.s.sa viljelty p i n t a - a l a viime
aa täytyi supistaa 13 pros. edel-vuoteen
verrattuna. S u u n n a -
veronkiskonta valtiolle ' j a k o r -
fenot nankkihuijareille on k i i h -
ayt vasaramarkkinoita j a ajanut
ätekevät talonpojat konnuiltaan,
kkcuk-sellisen terävöittynyt ta-fepula
ilmenlee k a i k i l l a , elämän
jlla. M.m. ovat v a r a r i k o t viimeis-
I vuosien aikana j a t k u v a s t i lisään-pet
kohoten nämä v i i m e i s t e n k o l -
vuodcn aikana 300 pros.
ämä on vuorostaan vaikuttanut
•että nälkätaipaleclle Ijeitetty-
[ teollisuuden j a maatalouden työ-en
lukumäärä on nousisut l i u i -
|ivasti. (Ilen tällä k e r t a a mOOO
äistä työttöminä, joka merkit-e
t iu neljäs osa koko maan
jroima.sta kulkee p i t k m maantei-
I ilman toimeen t u l o m a h d o l l i s u i i k -
K a p i t a l i s t i t koettavat puoles-käyttää
tätä hyväkseen hyö-työläisten
ennenkin kurjia
i a - j a työehtoja vastaan. Näin
ojen lukumäärä on lisääntynyt
etiä viime vuonna osallistui
fcotaislcluihin 30.000—100,000 työ-
|n välillä. Lakot koskivat eri
pun.-^aloja. mutta o l i .suurin osa
ijiaisia kuitenkin tupakkatyö-
U;;ei3sa lakoissa olivat työ-pakottcttuja
v a r s i n a i s t e n t a -
EHJ^ »en vaatimusten ohella tais-
"'3311 pohittisten oikeuksensa,
c^ini. a n u n a t i l i i s t e i i järjestö-oleznassaolon
puolesta. Nain
Jostui. suuri osa l a k k o t a i s t e l u i s ta
ttisiksi lakoiksi, jossa k a u p m i -
ja maaseudun työtätekevät y h -
^r.tamassa taistelivat vaUassa-vihoUisluokkaa
vastaan. Kär-i^
Mta tilannetta valaisevana e-rsKinä
on myös m a i n i t t a v a äs-
>!ioppilasIakQt. joiden a i k a na
'ovir3nom3b;pt sulkivat Ate-
:-i''Opi5toi-ptnmuniätinen
puolue j a v a l l a n -
pukoelliset ammaUiyhdistykset
rjntyneet päättävään taJste-
; ^ t u k s e n häikäilemätöntä T e ,
stontaa ja työttömyjnqjoUtiik-vastaan
poUittisen joukkölaiam
2- jota varten suoritetaan v a l -
lutoimenpiiPitä.
feerran, että v a l l a n k u m o u k s e l l i n e n lii»
k e I n t i a s s a o n nousussa j a että I n ­t
i a n n u o r i p r o l e t a r i a a t t i esittää täs­sä
liikkeessä j o h t a v a a osuutta. E r i ­k
o i s t a h u o m i o t a ansaitsee l a k o n l a a ­j
u u s , j o k a m u i s t u t t a a B o m b a y n k u -
tomatyöläistoi valtavia e s i i n f ^ n i l -
siä.
M a i l m a n t a l o u e d l l i n e n k r i i s i t u n .
t u u myöskin I n t i a s s a . Tämä ilme­nee
Bomba3?n neljän s u u r i m m a n k u -
t c m a t e h t a a n sulkemisessa,^ j o n k a t u ­loksena
y l i 15,000 kutomatyöläistä on
h e i t e t t y kadulle. I n t i a n työläiset,
j o i d e n kustannuksella elävät sekä
I n t i a n kansalliset k a p i t a l i s t i t että
e n g l a n t i l a i s e t siirtonjaakapitalistit,
ovat rawi'an r i i s t o n a l a i s i n a " n o r -
m a a l i s t e n k i n " olosuhteiden vallites­sa.
M u t t a n y t s u o r i t e t t a v a n k a p i t a ­l
i s t i s e n järkiperäistyttämisen johdos­t
a voimistuu I n t i a n työläisten r i i s to
entistäkin enemmän. Tämä johtaa
l u o n n o l l i s e s t i l u o k k a t a i s t e l u n kärjis­tymiseen,
j o n k a tuloksena o n myös­k
i n tämä valtava rautatieläisten'
l a k k o .
A i v a n s a m o i n k u i n Bombayn k u -
tomatyölätsetkin, ovat I n t i a n r a u t a ­tieläiset
t u l l e e t k a r v a i t t e n kokemuk­s
i e n k a u t t a tuntemaan reformistis-"
t e n ämmattiliittojohtajien todellisen
a r v o n . A l v a n s a m o i n k u i n Bombayn
kutomatyöläisetkin vastaukseksi re­f
o r m i s t i e n petturuuteen yhtyivät k u -
tomatyöläisteh vallankumouksellisen
a m m a t t i l i i t o n l i p u n alle, ovat rauta?
tieläiset muodostaneet myöskih
o m a n vallankumouksellisen ammat­t
i l i i t t o n s a , johon on jo h i t t y n y t 40
t u h a t t a työläistä. Tämä l i i t t o joh­t
a a a l k a n u t t a rautaieläisten lakkoa.
L a k k o l a i s t e n yksimielisyyttä todis­t
a a se. että r a u t a t i e n h a l l i n t o y r i t ­tää
saada l a k k o l a i s t e n joukosta l a -
k o n r i k k u r e i t a , l u p a a m a l l a k a k s i n k e r ­t
a i s e n palkan, m u t t a sittenkään ei
ole ollut t u l o k s i a näillä yrityksillä.
Sekä E n g l a n n i n v i r a l l i n e n tieto­t
o i m i s t o että E n g l a n n i n pon-arillT^
n e n sanomalehdistö yrittävät k a i k in
t a v o i n peittää a s i a i n t o d e l l i s t a t i l aa
I n t i a n suurella rautatiellä, laske­m
a t t a juuri minkäänlaisia tietoja
m a a i l m a l l e . M u t t a n i i d e n k i n köy­h
i e n tietojen perusteella, joita on
päässyt tunkeutumaan sanomaleh­distöön,
voi päätellä, että l a k k o l a i ­set
esiintyvät lujassa y h t e i s r i n t a ­massa.
Eikä .suotta "Times"-', ilmot-t
a i s i , että' rautatieläiset ovat aset­taneet
l a k k o v a h d i t j a että "useissa
p a i k o i n on nostettu p u n a i s i a l i p p u ­j
a " . " ' • • •• • •••
Päättyipä lakko m i h i n tulokseejj
t a h a n s a , ön kiertämätöntä, että se
o n y k s i tärkeiministä r e n k a i s t a I n ­t
i a n s a n k a r i l l i s e n p r o l e t a r i a a t i n v a i -
lankuraoukesUisten e s i i n t y m i s t e n ket­jussa.
\ 7 ( K I K Y S ¥ M T S E D t J S k U N N A S SA
TTiSTXEKJÄRJESTOJEN
' « T O t E S TA
V.k. 11 p:vän eduskunnan i s t u n ­nossa
l u e t t i i n ulkopuolella päivä­järjestyksen
ed. K u l m a l a y j n . a s i -
a n o m a i s t n h a l l i t u k s e n jäsenen vas.
t a t t a v a k s i annettu kysymys. . j o ka
kcfekee työväenjärjestöjen t o i m i i m an
ehkäisemistä. Välikysj-mys p a n t i in
V. J . mukaisesti pöydälle -seuraa­v
a a n istuntoon. -
A^ilikys3rmys päättyy seuraavan
ponteen:
Edellyttäen, että haUitus on tie­t
o i n e n viimeaikaisia työvä«ilu<&-
k a a n kohdistuneista vainotoimenpi-teistä
j a i»liisiviranomaisten l a i t t o ­masta
menettelystä, näiden loukates­s
a ' työväenluokalle k u u l u v i a v a l i t u s -
j a järjestötoimintaoikeuksia tiedus­telemme,'
onko h a l l i t u s r j ' h t y n y t t a r ­p
e e l l i s i i n j a t e h o k k a i s i i n toimenpi­t
e i s i i n työläisiin, n i i d e n järjestöihin
j a sanomalehdstöön kohdistuneitten
p o l i i t t i s t e n vainojen ia p o l i i s i t e r r o -
r i n lopettamiseksi sekä mitä t a k e i ta
t>'öväenluokalle kuuluvien valtiolUs-t
e n oilceukisen turvaamiesksi o n h a l ­l
i t u k s e l t a odotettavissa;
KollekUvisointislikettä x^astid^aak-seen
t u r v a u t u v a t kulakit'^Aapaäavirto
p i i r i k u n n a s s a ' t e i x o r i t e k o i h i n . ^ K u l a ­k
i t p o l t t e t e m kSyhälistöäkUvisUen
t a l o j a . 2 l i b a i l o i % k i n l^lässä ^ k u ­l
a k k i e n muriiäpolton senrauksana
p a l a n u t 25 taloa. Eräissä kylissä
o n k u l a k e i l t a löydetly «seita. IS-hän
kulakkien teznxitcämlntaan
v a s t a a v a t , köyhät b a t r t i d t j a kes­k
i v a r a k k a a t tilvistämänä Tintamaan-s
a . K y l i s Ä pidetään k o k o u k s i a , jcrfs-sa
v a a d i t a a n päättäviä toUnieni^t^-^
tä k u l a k k e j a v a s t a a n ; heidän omsÄ-suutensa
t a k a v a r i k o i m i s t a ja heidfin
k a r k o i t t a m i s t a A l u e p i i r i n r a j o j e n u i - '
kopuolelle. ^
r U i n ^ I L L A N V I L J E L YS
U K R A I N A S S A
Eläinten ruhjo-vammoi^
ta
Kosteat haafhkaäreet
V a i k k a tämä käärelaji o n k i n ylei­s
e s t i tuimettUj. n i i n h a r v o i n kui­t
e n k i n o i k e i n käytetään. Tälmn l i e -
U U S I R I V I M I E S ( T A I K K A NAI­N
E N ) R I N T A M A A M M E ! -
V i i m e kuun 11 pnä t a p a h t u i Hä­m
e e n l i n n a n km-itushuoneella h a r v i ­n
a i n e n tapaus, j o l l a i s i a ei liene u -
s e i n t a p a h t u n u t Suomen l u o k k a t a i s ­t
e l u n historiassa. Siellä on s y n n y t ­tänyt
p o l i i t t i n e n v a n k i M i r j a m Hän­n
i n e n V i i p u r i s t a lapsen (emme tie­dä
k u m p a a sukupuolta tulokas o l i ).
K a i k e s s a tapauksessa: tervetuloa
l u o k k a t a i s t e l u a r m e i j a a n .
H a r k o v i s s a koollaolleessa U k r a i n an
agronoomien neuvottelukokouksessa
käsiteltiin p u u v i l l a n v i l j e l y s s u u n n l -
telmaa. K o k o u s katsoi, että s u u n n i ­t
e l t u 20 t u h a n n e n h e h t a a r i n s a a t t a ­m
i n e n p u u v i l l a n v i l j e l y k s e e n on p i ­dettävä
k a i k k e i n pienimpänä s u u n ­n
i t e l m a n a , j o k a ehdottomatsi on t o ­t
e u t e t t a v a . Tätä a l a a v a r t e n o n jo
siemenet v a r a t t u , m u t t a siitä h u o l i ­m
a t t a on muodostettava puuvillan
siementen reservlvarasto.
j ; i . L L E E N V I I N A - A L O I T E EDUS­K
U N N A N P U R T A V A K SI
nee osaltaan syynä se. että el t a r -
peentuUen omata sitä tarmoa Jota
s a i r a u s t a p a u k s i s sa pitäisi, t a i taa­s
e n ei uskota s e n tehokkaaseen pa­rannusvoimaan.
•Itse kääre tehdään seuraavalla t a ­i
a l l a : veteen. B i u o v i n liuokseen, t ai
j o h o n k i n muuhun h a a v a n puhdista­v
a a n nesteeseen, kuten l y s o o l l - tai
sublimaatti-Uuokseen, k a s t e l l i n l i i .
n a i n e n kääre. t§i puhdas p u m p u l i ­t
u k k o , joka levitetään ruhjoutunen
p a i k a n päälle, (jalassa koko jalan
ympäri) tämän päälle vähäkangas
t a i vedenpitävä öljyvaate. j o n k a tule
peittää kostea kääre kokonaisuudes­s
a a n . Aivan lÄäUimäiseksl kiedo­i
n T E O L L I S T U T T A M I S L A I N AN
M E R K I N T Ä
A n t t i J u u t i l a i n e n sekä jotkut
muut maalaisliittolaiset edustajat
ovat jättäneet eduskunnalle aloit­teen,
jossa ehdottavat' eduskunnan
ibyväksyttäväksi toivomuksen, että
h a l l i t u s valmistaisi j a eduskunnalle
jättäisi esityksen k o t i m a i s t e n m a r j a -
j a hedelmäviinien tehdasmaisesta
v a l m i s t u k s e s t a ja vapaaseen kaup­p
a a n - l a s k e m i s e s t a .
Y L I 2 M I L J . LISÄYS. V A N K E I N -
I I O I T O M E N O I S S A
SUOMESTA
M I E S J U O P O T E L L U T , ITSENSÄ
r ( K U O L I A A K SI
T a s a v a l l a n presidentti päätti v a l ­tioneuvostossa
tapahtuneessa esitte­lyssä
antaa eduskunnalle esityksen
eräistä vankeinholtomenojen kasva­misesta
a i i i e u t u v i s t a lisäyksistä v.
1930 tulo- j a menoarvioon. E s i t y k ­sessä
pyydetään näitä , lisäyksiä
k a i k k i a a n 2,200,000 m a r k k a a i j o s ti
s u u r i n osa, 1.930,000 m a r k k a a , t a r v i ­t
a a n vankilain lisähenkilökunnan
palkkaukseen. / .
K o l m a n n e n teoUistuttamislainan
merkintä on ylittänyt jo 930 m i l ­j
o o n a a ruplaa. Työläiset j a palve-l
u s k u n t a l a l s e t ovat metkinneet l a i ­n
a a 623 m i l j o o n a n r u p l a n edestä ja
t a l o n p o i k a i s t o ^203 m i l j o o n a n r u p l an
edestä;, Järjestymätön väestö on
m e r k i n n y t lainaa 64 m i l j o o n a l la
r u p l a l l a . "~ - '
K E M I N S A H A N R A K E N T A M I N EN
K a n s a n k o m i s a r i e n Neuvosto on
päättänyt pyytää' Keksusjärjestöjä
sisällyttämään tämäh vuoden teol­l
i s u u s - ja finanssisuunnitelraiaan
K e m i n sahati rakennuskustannukset,
j o t a sahaa tarvitaan K e m i n pii­rissä
v a r u s t e t t u j e n p u u t a v a r a i n s a ­haamiseen.
•
Neuvostoliitosta
S O S I A L I S T I N E N K A U P U N KI
H I I S I N Ä ÄN
MAATALOUS
P^ninän sijä: kas]p;i-vuorotuksessa'
L e n i n g r a d i i h f <»J palarihut H l i b i -
nästä e r i k o i n e n : komitea, joka on
käynyt " Hlibinäri ' ( K u o l l a n niemi­m
a a l l a , lähellä K a r j a l a n rajaa) a p a -
t i i t t i v u o r i e n piirissä tutkimassa
i n a h d o l U s u u k s i a sosialistisen k a u -
V.k, 11 pnä oli V i i p u r i n pitäjän ^ n g i n rakentamiselle. K o m i t e a v a -
k u r l k k a l a n kylässä m u u t a m i a m i e - yj^j sopivan paikan uudelle sosia-hlä
kokoontunut, maanviljelijä T a a ­v
e t t i Urosen taloon, jossa väkeviä
m a i s t e l t i n j u h l i t t i i n äsken saatujen
sähkövalojen k u n n i a k s i . Tällöin e-räs
mlehlstäj nimeltään maanvilje­lijä
A. Ikonen Jäi- t a l o o n yöksi.
S e u r a a v a n a päivänä hän h e i t t i hen­kensä.
K u o l e m a aiheutui l i i a l l i s e s ta
väkijuomien käyttämisestä. Vainaja
o l i 50—55 vuoden ikäinen j a suuren
l a p s i j o u k o n isä.
l i s t i s e l l e kaupungille, jonka suun­n
i t e l m i e n l a a t i m i n e n aloitetaan jo
tässä kuusa. Asuntorakennuksjet
r a k e n t a m i n e n aloitetaan keväällä.
i S o s i a l l s t i n en kaupunki t u l l a a n r a ­k
e n t a m a a n ensi alufc&l n o i n 20 t u ­h
a n n e l l e asukkaalle.
K O L L E K T I V I B O I M I S E N JÄTTI­L
Ä I S V A U H T I — LÄHES 6 M I L ­J
O O N A A T A L O N P O I K A I S T A -
N U O R I N E I T O N E N PÄÄTTÄNYT LOUTTÄ K O L L E K T I V I S O I TU
P Ä I V Ä N S Ä kÄNGELMÄEL«.Ä
Neuvosto-Venäjän Kansankom.
V.k. 12 pnä k e l l o 12:n j a 1 4 : n vä- Neuvoston ja talousneuvoston yh-lillä
lopetti elämänsä ampumalla
t a l o l l i s e n tytär L i n d a M a t U l a Län- ^!^^}^:J^lft.''^±:St gfclmäeA Eväjärven k y l ä s t ä . ^ Syytä
tekoon ei tiedetä, m u t t a aiVellaan
sen johtuneen hermostuneisuudesta
jä kyllästymisestä elämään.,.
Iältään o l i M a t t i l a '22-vuotias.
t e i s i s t u n n o s s a v.k. 8 pnä i l m o i t t i se-vän
täetojen m u k a a n on Neuvosto-
Venäjällä jo n o i n 63,000 k o l l e k t i i v l s -
Piehviljelmillä joiidiitaan usein
k a s v a t t a m a a n perunaa samassa p a i ­kassa
m o n i a vuosia peräkkäin. Mitä
h a i t t o j a tästä seuraa, on yleisesti
t u n n e t t u a : sadot pienenevät j a pe­r
u n a n taudit ja muut viholliset
pääsevät^ vuosi vuodelta yhä s u u -
renipäari v a l t a a n . RUnsaaJla. j a so­p
i v a l l a lannoituksella!.' Ikäyftämällä
hyvää siementä , j a ' hoitsuiiälla" ' p e r u ­n
a m a a t a huolellisesti myös kasvu-a
i k a n a v o i d a a n K u i t e n k i n m a i n i t t u ja
h a i t t o j a välttää, miikall pl'". t a r t -
t u v i a t a u t e j a ilmesty.
Viljelemällä perunaa vuorotellen
m u i d e n v i l j e l y s k a s v i e n kera saadaan
sato p a r e m m i n turvatuksi k a s v i t a u ­d
e i l t a , ällöin myös maanmuok­k
a u k s e n j a m a a n p a r a n n u k s e n sekä
l a n n o i t u k s e n edut tulevat hyväksi­käytetyiksi.
' '
U s e i n viljellään perUnaa kevät­v
i l j o j e n jälkeen v i l j e l y s k l e r r o r i lo­pussa.
Maa' o n tällöin k u i t e n k in
ravintoainelaöyhä j a kokoonpalnu-n
u t t a eikä sitä u s e i n k a a n ennätä
keväällä muokata taroeeksl perus­t
e e l l i s e s t i , S y y s l a n n o i f f i s t a el myös­kään
ennätä t o i m i t t a a n i i n e d u l l i s ta
k u i n se monesti o l i s i k i n.
R a v i n t o r i k a s , kuohkea ja rikka-ruohcfista
vapaampi paikka peru­n
a l l e on l a n n o i t e t t u u n kesantoon
k y l v e t y n s y y s v i l j a n jälessä. Tällöin
ennätetään m a a syksyllä' kyntää ja
t a a n v i l l a i n e n kääre siten, että se
peittää k a i k k i edelliset. — Tällainen
kostea kääre, jota sanotaan h a u -
dekääreeksi. u u s i t a a n n o i n 3—5 ker­taa
päivässä tarpeen mukaan. Lä­hinnä
ihoa oleva l i i n a , tai pumpuli
k o s t u t e t a a n samalla liuoksella, jota
a l k u j a a n k i n on käytetty, j a kääri-j
tään uudelleen samassa järjestykses­sä.
Tällaisen haudekääreen tarkoituk­sena
on estää lämmön h a i h t u m i n en
tulehtuneesta paikasta. Se kostea
mitä täten kääreen a l l a syntyy, v a i,
k u t t a a sangen edullisesti u s e i h i n t u -
l e h d u s l a a t u i h i n . Tämän vaikutuk­sesta
näet hautuvat kudokset peh­meiksi,
veren k i e r t o k u l k u käy va­paammaksi,
tulehdusnestcet poistu­v
a t , ja pakotus vähenee. Usem ajoin
o n näitä •kääreitä käytetty jo tuleh*
duksen alussakin, e t e n k i n alkavassa
verenmyTkytyksessä. Myöskin on
näitä kosteita haudekääreitä käy­t
e t t y .sen jälestä. k u n kylmillä kää­reillä
on ensin saatu kuume o h i -
menemään.
Huomattava kuitenkin on, että
käärettä ei s a a I l l a n k\uan pitää,
j o n k a vuoksi paranemisprosessia on
elkäll seurattava, että v a m m a n j o i.
t i s e n k i n h y v i n p a r a n n u t t u a , o n h a u -
dekääre poistettava, j a pidettävä sen
jälestä vaikka 2—3 päivää kuivaa
liinavaatckäärettä.
' L i n j a m e n t e i s t a j a salvoista niui-nittakoon.
että niitä o n k a h t a lajia.,
nimittäin lievempiä j a väkcväinpiä.
ja on näiden käyttö kahtalainen.
^ |5dellisiin luetaah: kamfcrttisuöpa-l
i n j a m e n t t i , jödisuopa, y.m. tämän
tapaiset. Näitä käytetään pääasia*^
«a tulehdusnestelden, turvotuksen,
fjoistamiseksi, i j a yleensä* ihontql.
anhmau kohottaA^lseto?!,' e t e n k i n • s i l -
i l p in k u n k y l m i e n kääreiden j a kos­teiden
; haudekääreiden jälkeen o ii
ivielä jonkun verran t u r v o t u s t a h t i -^
välttävissä. S a l v o i l l a ' ' j a linjameh-t
e i l l a hierominen op toimitettava
vastakarvaan, j o t t a lääkeaineet t u n -
k e u t u i s l a t i h o o n a s t i . ' H i e r o n t a voi­h
a n toimittaa 1—2 k e r t a a päivässä.
Märkäpaiseiden kypsyttämiseksi
o n e d u l l i s t a käyttää Jodisuopäa. Täi
löin o n k u i t e n k i n k a r v a t , l e i k a t t a v at
t a r k o i n pois, J a o n malvalla v a i n voi­d
e l t a v a , ; eikä , h i ^
y^keviä ^ a i v o j a . j a -llnj^.mentte'jä
käytetään venfs^ttä.ln .usejn väärin,
syystä,.'kun ei tunnetji n i i d e n t a r -
kpitusta-|' eikä, vaikutusta. Etenkin
E s p a n j a n kärpäs-salvaa käytetään
u s e i n toiseen tarkoitukseen, mihin
se o n a l j o t t u . — Väkevien salvojen
YLÖSIÄ uonsu
Kaivosporhot kon-yenjteionissaan
T O R O N T O , maallsk. 6. — Royal
Y d r k ' h o t e l l i s s a on paralUan Cazui-d
a n k a i v o s , j a metallurgisen yhdis­tyksen
vu^islkokous. S a i ^ u v l l l a o n u -
s e i t a satoja Canadan humnatuimpla
kalvosporhoja, y j n . huomatulta te­kijöitä.
I M i n e r a a l i o s a s t o l l a on näytteillä e-r
i l a i s i a kiviä, jolta on tuotu joka
p u o l e l t a Oanadaa j a joissa on use­a
m p i a e r i metallilajeja.
K a i k k e i n huomatuimpla näytteitä
ovat r a d l u m i p l t b l s e t kivet, j o l t a on
t u o t u Wlberföreen' kunnasta, (Onta­r
i o s t a . Siellä löytyvässä kivessä on
huomattu olevan 3—10 osa m i l l i ­grammaa
radiumia tonnia kohden.
M a a i l m a n nykyinen radiuml määrä
o n ainoastaan 300 grammaa, mut;ta
sen arvo on $22,000,00}.
Houiffipm
SUOMEEN SEKi SUOHESTA W f
Rotterdamin kautta, joka on
Europah portti
Matkustakaa kinduballa
Imperialisti siittelee
laivastokonferenssia
T O R O N T O , maallsk. 6. — V a r a -
e m l r a a l l G o r d o n Campbell on saapu.
nut tänne puhumaan lalvastoUiton
"kekkereissä". Sanomalehtimiesten
h a a s t a t t e l u i h i n j a kysymyksiin, kos.
k l e n Lontoon konferenssin onnistu­m
i s t a , on hän lausutjut miellpiteo-nään,
että mitä vähemmän ulko­p
u o l i s t a melua pidetään konferenssin
a s i o i s t a , n i i n sitä pikemmin valtio-m
l e l i e t j a v i i s a a t edistyvät työssään
j a pääsevät päätökseen.
Tämän sopii pitää hienona huomau­tuksena,
että parasta olisi unholt»
t a a koko konferenssin pito, sillä s i ­t
e n nämä valtiomiehet ja vUsaat
voisivat h e l p o i m n i i n pujahtaa pois,
l o p e t e t t u a a n konferensjrfn Ilman
miiikäänlalsta päätöstä. '
t a r k o i t u s j a päävaikutus on ensin­näkin
se, että ne polttavat ihon
ruvelle, j a täten muoodstavat ikään*
k u i n " t a n a k a n koköonvetävän kää­r
e e n " tulehtuneen p a l k a n päälle, el?
ympärille, j a toisekseen muodostaa
"ruplkääre" suojaavan kilven lu<Ä-k
a a n t U n e l l l e kudokslUe ( n i v e l i l l e je
jäsenUle) jotka tämän k i l v e n alla
saavat t u k e a j a lepoa. Edelleen vä­henevät
sanotun "ruplkääreen" p u ­serruksesta
turvotusncstcet jopa sai­raat
sidekudoksetkin, eritoten BU'
l o i n k u n r u p i alkaa parantua, ja
sen s i j a l l e muodostuu kokoonvetävää
a r p i k u d o s t a . Myöskin estää r u p i aU
Ip.nsa olevaa r u h j e v a m m a a töytäyk-siltä
j a k o l a u k s i l t a senvuoksi, k un
se useimmiten on h y v i n arka, ja
l a n n o i t t a a . P e r u n a n jälkeen sopivat varoittaa täten eläintä ^Illallisilta
k o s k e t u k s i l t a , lähelle s a t t u v i i n esi-
PoHisi ei häiritse
klaneja
T O R O N T O , maalisk. 6. — Toron-t
o l a l h e n lakUnics, Harry J . W a l d -
ma»i, o n selittänyt, että jos OakvUlen
poliisipäällikkö Kcrr on tuntenut
O a k v l l l c t t tapahtumaan osaa otlu*
n c i t a k l a n e j a , n i i n k u i n hän on Ich-t
i e n h a a s t a t t e l l j o l l l o selittänyt, n i in
hänen velvollisuutensa on ilmoittaa
näiden nlmclv
I l m a n l a i l l i s t a syytä yöllä n a a m i o i ­t
u n a csilntymicsstä voidaan langet­t
a a 5 vuoden'Vankeusrangaistus. T ä ­hän
v o i d a a n vielä sisältää syytöksiä
l a i t t o m a s t a pelolttelusta j a omaisuu­den
tuhoamisesta. J a tällainen tapa­us
aiheuttaLsl i l m a n muuta p o l i i s i ­päällikön
ryhtymään tolmenpiteielln
jo rauhanhäiritsetnisen j a omaisuu­den
tuhoamisen johdosta yksistään.
M u t t a Oakvillen poliisipäällikkö
antoi k l a n i e n rauhassa tehdä tehtä­vänsä,
ne eivät hänen mielestään oi
l e n k a a n häirinneet rau haa.
1
SSSTATENDAM
SS ROTTERDAM
SS NEW AMSTERDAM
S S V O L E N D AM
SSVEENDAM
• • • . • •
V i i l i s u a r U laivaa, jotta voitte valikoida.
Kuuluisa hollantilainen puhtaus»
Kiikoisen hyvä ylöspito ja henkilökohtainen palvelus..'
Suomalaisia mies- ja nais-stuuvartteja aina palvcluksiessannei;
Suuret tilavat ja ilmavat hytit, juoksevan kylmän sek^
kuuman veden kanssa, ja yli kaiken, turvalliset.
E R I K O I N E N H O I T O N A I S I L L E J A L A P S I L LE
Lähempiä tietoja faalutessanne kääntykää paikalUsasiamie-hcmme
puoleen tai
HOLUND AMERICA LINE
362 Notre Dame St. West, Montreal, Qu6.
NORRIS SHOE REPAIR CO.
Durham St., lähellii Mackey rakennusta, *Sudbury, Ont.''
Kuivosmietiten kenkiä vahnistetaan tilauksen mukaan.
Kenkien korjausta "GOODYEAR WELT" SYSTEEMIN mu­kaan.
Palveluksessamme on 4—6 parasta suomalaista suutaria.
E i kukaan voi jäljentiiä korjaustyötiiinma.
H I N N A T K O H T U U L L I S ET
Teidän kannattaa kokeilla kenfränkorjaustyötummc. Kaik­ki
työ taalaan tai raha palautetaan.
NORRIS SHOE REPAIR CO.
Korjaamme kengät paremmin ja halvemmalla
N E W O N T A R I O H O T E L
Lähellä C. P. R:n asemna — Puhelin 2207
Ainoa HUonialaiTii-n hotelli Suflburyssa. 25 makuUljuonctta,
näiKtä 8 uuttu* ^
U R H O P I H L A J A — 52 Station St., Sudbtiry. Onti
M A R A T H O N . T A N S S I - H U L L V U S
AARIAMISy Y K S I S S Ä >
D e t r o i t , M i c h . . maalisk. 2. — M i c ,
hlg^anin v a l t i o n työ- j a t e o l l i s u u s v a l -
l u u s t o n j o h t a j a B r o c k on Ilmoittanut
Itä-Detroitin marathon-tanssijoiden
t u l e v a n vangituiksi huomenne. Tä­mä
"pitkänmatkan" tanssi on aloL
t e t tu marrSBkuun 18 päivä j a v i i si
p a r i a t a n s s i i vielä,
B r o c k selitti h a n k k i v a n s a v a n g i t'
semismääräykset v a l t i o n työlain poh^
i a l l a , koska se e i saUi naisten tehdä
työtä enempää k u i n 54 t u n t i a v i i ­kossa
tai 10 t u n t i a päivässä. Hän
väittää näiden naisten olevan palk­katyössä,
koska he saavat osuuden
myydyistä sisäänpääsymaksuista.
S U O R A Y H T E Y S S U O M E N J A
M O S K O V A N VÄLILLE
lielsingissä on päättynyt Neuvos­t
o l i i t o n j a Suomen välinen r a u t a t i e -
k o n f e r e n s s i Konferenssissa on s o l ­m
i t t u eoplmus suoran r a u t a t i e l i i k e n ­t
e en järjestämisestä Suomen j a M o s ­k
o v a n välille. K o n f e r e n s s i n päätös
a s t u u v o i m a a n heti sen jälkeen, k u n
te on v a h v i s t e t t u N e u v o s t o l i i t o n k u l -
k u l a l t o s a s i a i n kansankomisariaatissa
j a Suomen halUtuksessa.
O M A N T U N N O N SYISTÄ SOTA­P
A L V E L U K S E L T A K I E L ­T
Ä Y T Y M I N E N
E d u s k u n n a n k a n s l i a a n on jätetty
ed. Ahlströmin y.m. sös.rdemokrziat-t
i s t e n , eräiden r u o t s a l a i s t e n j a p a r in
suomalaisen p o r v a r i l l i s e n edustajaij,
a l l e k i r j o i t t a m a läkialöte asevelvollis­t
e n käyttämisestä siviilitöissä. L a ­k
i e h d o t u k s e n m u k a a n v o i t a i s i i n ase- - s » V^II^M;,
v e l v o l l i s t a , j o k a v a k a v i s t a o m a n t u n - k u l t t u u r i t o i m i n t a a varten kollektn-t
a taloutta, j o t k a yhd^tävät 5 m i l j . ^
o n kesanto eraissa tapauksissa c- jos mielitään väkeviä salvoja
d u l l i n e n perunamaan palkka. J o t t a 'Käyttää, on n i i d e n oltava n i i n vol-tällainen
viljelys menestyisi täytyy
800 tuh. t a l o n p o i k a l s t a l o u t t a . En
s i t i l a n kollektivisoimlsessa on v i i -
mepäivinä ottanut P o h j o l s - K a u k a s i a,
j o s s a on k o l l e k t i v i s o i t u 67 pros. k a i -
icista köyhistä ja k e s k i v a r a k k a i s ta
t a l o u k s i t s a , sitten tulee V o l g a n alue,
j o s s a on k o l l e k t i v i s o i t u 63 pros-k
a i k i s t a köyhistä j a k e s k i v a r a k k a i s ­ta,
edelleen Krimi (38 pros.) j a M o s ­k
o v a n alue (37 pros,). Siperiassa
o n . k o l l e k t i v i s o i t u 16 pros.
K O L L E K T I I V I S T E N T A L O U K S I EN
T Y Ö N T E K I J Ä I N V A L M E N T A ­M
I N E N
K o l l e k t i i v i s t e n talouksien keskuk­sen
h a l l i n t o on päättänyt valmen­t
a a tänä vuonna P u n a i s e n a r m e i j an
riveistä SO.CJO työntekijää kollek­t
i i v i s i i n talouksiin. 10 tuh. p u n a -
a r m e i j a l a i s t a tulevat käymään trak-t
o r i k u r s s i t , 10,000 p u n a - a r m e i j a l a i s ­t
a valmennetaan j o i t t e n k h i y k s i t y i s ­t
en maataloudellisten alojen asian­t
u n t i j o i k s i , 5,0(» v a l m e n n e t a a n kol­l
e k t i i v i s t e n talouksien johtajiksi,
5,000 tulevat saamaan valmennuksen
ncnsyistä kieltäx^yy sotapalveluk-
Etsta, käyttää, siviilitöissä, j o t k a e i ­vät
.suoranaisesti tai efäsuorasU
hyödyt» sotalaitosta. He saisivat
v a l t i o l t a majoituksen y.mJ5.. mutta
eivät oll'5i s o t i l a a l l i s e n rikoslainsää­dännön
a l a i s i a . Heidän palvelusai­k
a n s a olisi 6 kk. pidempi kuin
m u i d e n . Ne, j o t k a kieltäytyisivät
s u o r i t t a m a s t a mfnir^nntfttgfA työtä
a i ^ v e l v o l l i s u u d e n knvrauksena, voi­t
a i s i i n s i v i i l i o i k e u d e s s a t u o m i t a v a n -
vlsis.sa talouksis.sa jne.
keuteen ja enintään kahdesti ja
yhteensä exLintään 18. k u u k a u d e k s i .
B A K U — B A T U M I N N A F T A J O U T O
VAI>MIS
H e l m i k u u n 13 päivänä kello H
i l l a l l a alkoi työskennellä B a k u n ja
m a a n o l l a siksi lämmintä j a k u o h ­keaa,
että k a r j a l a n t a voidaan levit­tää
keväällä hyvin a i k a i s i n . Pe­r
u n a n k a s v u a i k a n a t a p a h t u v a t peru-n
a r i v i e n haraukset v a l m i s t a v a t ke-m
a k k a i t a , että ne todellakm polt­tavat
nahan ruvelle. Tällöin on
k a r v a t l e i k a t t a v a , j o t t a salva pääsee
i h o l l e , j a on s a l v a a tässä tapaukscl>-
y.9. h i e r o t t a v a noin pari k e r t a a päi-väs.
sä, n i i n monena päivänä, että
s a n t o a syysviljaa varten j a j - i k k a - j i h o r u v e t t u u . Eläintä on pidettävä
r u o h o t k i n voidaan pitää kurissa. jpaikoillan n i i n liauan J'uin i h o on
Vielä viljellään perunaa heinänur- i i u v e l l a . sillä mussa tapauksessa ei
men jälessä joko s i t e n , että n u r m i | h o i d o s t a ole hyötyä. Tällainen k u u -
sjksyllä kynnetään Ja keväällä p e - ; r i kestää tavallisesti 4—5 viikkoa,
r u s t e e l l l s e s t i perunalle muojtataan, j e n n e n k u i n se paranee,
t a i siten, että p e r u n a Istutetaan suo-} Huomattava on, että eläimelle on
r a a n n u r m l v l i l l o k s e e n . Ekiellistä t a - j välttämättä suotava lepoa silloin,
p a a el ole käytettävä v a n h o i l l a n u r - i k u i n väkeviä salvoja käytetään,
n u l l a , sillä hyvälläkään m u o k k a u k - ; muutoi;.i muodostuu parantaminen
.sella ei niitä s a a tarpeeksi kuohkc- |>!älnrgäkkäykseksi.
a k s i perunaa v a r t e n j a kovassa ke. I. •='"'' • . ' " —
vätmuokkauksessa tahtoo maa l i i - i
T O L S T O I - S U V U N KOROTTAMI­N
E N K R E I V J L L I S E EN
A R V O O N
A M E R I K K A L A I N E N V I T SI
B a t u m i n välinen naftajohto.
T a f c a - K a u k a s i a n p r o l e t a r i a a t t i on
s a a v u t t a n u t vielä yhden loistavan
v o i t o n työrintamalla. Naftajohdon
rakeimustyöt o n löStetty e n n e n h a l ­l
i t u k s e n asettamaa mä^ä^ilcaa.
a k s i kuivua! N i u m i v i l l l o k s e s t a on
.•sato usein h e i k o m p i , m u t t a voidaan
sunäkin s a a v u t t a a hyviä tulok.si h u o -
I c l U s e l l a työllä. N u g n i v i i l l o s p c r u n a ,„ , • i „i
o n o n n i s t u n u t v e r r a t e r h y v i n melko; ^^'«»^«vn^a :>anoo vanno mi^-hel-jäykälla
s a v i m a a l l a k i n . l'"'^"^ - ,. . • i
P a l k o k a s v i e n — herneen tai v i - ! — «^"«P^ Kinaki n osottaiMt rak-h
a n t a r e h u n — jälkeen menestyy p e - | - a u ^ t a v a i m o l l e s i siUä t a v a l l a kuin
r u n a erittäin hyvin. Palkokasvien käyttelijä tuossa kuva.ssa, n o i n t u -
l a a j a t syvälle t u n k e u t u v a t j a m a a n 'isesti j a t n n t e e l l i e e s t i.
t y p p i v a r a s t o j a lisäävät juuret vai. ^ Mies v a s t a a : < , ,^ . . , . . „ . ...
m i s t a v a t helkkoJuuriseUe perunalle' — Joo., m u t t a ^/la buoraioon, | k u u l t u a a n tsaari Icaantyi s o t i l a an
hyvän vastaanoton j a viihtyisän kas. ] ^Uä »e näyttelijä Kaa .siitä palk-v
u p a l k a n . — V a i k k a p e r u n a o n / h c i k - ; "'^•aa t u h a n n e n d o l l a r i a vjikoHsa.
k o j u u r l n e n kasvi, voivat sen h i r -:
n o i m m a t j u u r e t u l o t t u a 3 j a l k a a «i- j . .
y u l l e päin j a 5 j a l k a a syvälle m a a n A U T O J E N A I K A K A U D E L LA
sisään, jos m a a n a i n syvältä on '
VcnäläiscBsä lejidessii • kerrotaan
seuraava juttu, jonka IcViti vakuut­taa
t o d c k f i i . Se koskee tilaisuutta,
jolloin Pietari Suuri kohotti TOIH-toj-
suvun aatelis- ja kreivilliscen
säätyyn.
Pietari .Suur<;n palatKin .sisim­män
ovi-n edustalla seisoi halpa
vahtJKotilas. Muuan h e r r a tuli hä­nen
luokseen ja kootti tunktMjtua
hänen ohitseen.
— Valitan, »anoi .sotila.s, mutta
pikkuisä on kieltänyt minua pääs­tämästä
ketään siBällc,
— Mutta olen ruhtinas, sanoi
vieras ylpeästi.
— Ja minä olen «otilatj Toisto'
ja tottelen käskyä.
Sanaakaan vaHtaaniatta ruhtinafc-löi
K o t i l a s t a ratsupiiskallaan kasvoi­hin.
Lyöty puri hampaansa yhteen,
m u t t a virkkoi sittenkin:
— - Siitä huolimatta ett'; pääse
siEäll'-', Kiliä t s a a r i on kiellänyt mi­nua
pää.stäinäKtä ketään l u o k a c j n.
•Sainaesa ovi aukeni. Tolbtoj te­ki
k t i n n i a a ja ruhtinas kumarsi j y ­vään.
Ovensuussa .seisoi J*ictari
Suuri ja kysyi nynkän näköixKnä:
— Mitä täällä melutaan?
Euhtinas kertoi nyt todenmukai-
»esti mitä oli tapahtunut. Sen
Expertti Keflojen Korjaustyofä
tehdään 'VVorkingraen*» Jewellry Storessa, Ylösen saunan
vieressä.
SUOMALAINEN KELLOSEPPÄ PALVELUKSESSAMME
H. WEINSTEIN
140 D U R H A M S T R E E T SUDBURY, ONT^ :
H
Nopein ja tehokkain apu ki-pcälle
selälle, kaikille munuajs-ja
virtsarakkohäiriöille ovat Gin
Pillsit. Ne edistävät terveyttä
«auttamalla munuaiset täsmälli­seen
toimintaan poistaakseen
myrkylliset ainekset verestä. 5 0c
laatikko kaikissa apteekeissa.
16
2330 Puhellii 233Q
85 Cedar St., ' Svdlmnri-^1)^1;
Rehellinen pitlvelut.
A j a r i n a «eU tuXU^mm.
Victor ja Eino Penm
A S U N N O N PÖHEtlN 9VL
YKSINÄISET
Jo.s kaipaatte ystuviift tilatkaa
Lemmen Sanomat, paras Btiomalai-nen
na^imailmoituslehti; Maksaa 50
senttiä v.k., yksityisoumerot lOz
The Lemmen Saaomatr
Box 676, Beuemer, Mick.
k u o h k e a u t e t t u . Kovaan joukkoon on h i u k a n p u u t t e e l l i n e n seuraava
eivät p e r u n a n heikot juuret pysty lääkärin antama t e r v e y d c n h o i t o -
k u t e n p a l k o k a s v i e n juuret.
O m a s t a puolestaan sopii peruna
e t u k a s v i k s i - k a i k i l l e "viljelyskasveilla
ohje: "Kävelkää, gäflyttääksenne
tprveytennc!" Siihen pitäisi lisätä:
"Ja muistakaan toisinaan hypätä!"
puoleen sanoen:
— Kuulehan. Hän on pidellyt
r;inua pahoin, mutia sinä tottelit
kääkyäni. Kas; tässä, ota keppini!
Kummi^äaan Tolstoi, otti kejrin
teaarjn kädestä ja katsoi kysyvästi
hallitsijaansa.
—- Anna tuolle rubtinaaUe a i mo
lyönti peräpuoleen, sanoi tsaari,
lako pois vain, maksa velkasi!
— Mahdotonta, hami ruhtinas
calman kalpeana, mieshän on vain
halpa sotilaK.
fferi Hferi fferi
VerenpubdiatusUiKfcfr No. 700
~ - Muttd nyt nilna kolotan ha- [ ,, ^ ui,?,i'AA. i:n., .Supcrior. WJs.
liet kapteeniksi, .sanoi Pietari nau­raen.
— Mutta ininä olen kaartinup-
HC"»ri Teidän ]VIaje.steettinn('.
— Vai niin, Killoin nimitän hä­net
ke.sarillisen kaartin cverstiksii!
— Niin, mutta Teidän Majes-
•teettinne, rohkenen huomauttaa,
että olen kenraali.
— Hyvä... Nyt tsaari taas
nauroi. En voi suvaita, että halpa
>;oti!aä antaa kenraalille selkään.
Ei kapteeni eikä everstikään «aa
sitä tehdä. Mitä siis on t.saarin
tehtävä? Hän korottaa miehen
kenraaliksi. Ja vidäpä kreiviksi,
ia nyt, herra kenraali, ottakaa
keppi ja antakaa ruhtinaalle, mitä
hänelle kuuluu. Nyjt lyötte ver-tai.-
itanne. Antakaa Vaukkua!
Kenraali Tolstoi otti tiiäurin ke­pin
molemmin käsin ju löi sillä
ruhtinasta niin, että tämä kirkuen
hyppäsi ilmaan. Tsaari yhä nau­roi.
Seuraavana päivänä Tolstoi sai
kirjallisen vahvistuksen sekä ken­raalin-
fcttii krcivinarvolleon. Mut­ta
hänen jälkeläisistään yksi kr<,ivj
Leo Tolstoi, olisi ehkä ottanut sel-käansäkin,
päästäkiM^en siiiä arvos­ta.
Ompelija Siiri W!rta
Teen kaikkea onipelualaan kuulu­vaa
työtä. Vanhat uudistetaan.
Hinnat kohtuulliset.
450 Melvin Avennev
Sudbury, O n l.
1
lJUDISTÄKM
mAUKSENNE!
118 D U R H A M S T R E E T,
P H O N E 14S4
Sähkö-, putki- ja läm-itiiiysfyötä
Sähköuuneja, pyykinpesufcoaeita ja
tarpeita.
NOPEA JA HYVÄ PALVELUS,
olipa iso tai pieni t y o.
S U D B U R Y OptTARlQ
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto I
H;
RÄXrXLlLincC
22 Monk St,1Nc 11^8; StidblUf:
Silitys ja puTidiattirtJrö t<^a«aa^
huoIeUa. Puhelin -1871.
'H- I