1925-02-03-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K A K K I E N MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISSraTAMAAN! 1^ ITttMagTEN J A TAIX)NP01KAIN KASIIN MAUmmmmJt Työväen vapautus tapahtuu vain sen itsensä kautta! Vain järjestyneenä joukkona voi työväenluokka voittaa! No. 15 —1025 Federated Pressin jäsen. Tiistaina, hehpikuan 3 p.~-Tue8>. Feb. Zrd, 1925 IX Vuosik.—VoL IX Mm nk H I Iki •••• ä päässeet taitotokensa perifle eerliiitL — Pariiassa jnl&astn so-pinms s䣻laisten raakaraudan ja .^erScsea tuottajain sekä saksalaisten rantateollisunden harjofttajien Vilillä talkitaan täällä todistukseksi siitä; että' pieni, mutta kaikkivoipa Ruhritt teoliisausporbojen rylunä on YlidysvaOat tunnoton velkoja Lontoo. — Sir Leo Chiozza Money arvostelee terävästi sitä, että' Yhdysvallat armottomasti perii so- Yhteiskunnan ^ e - noimman^ kerinan keskuudesta . . . . j l u - i l tasaatavansa Englannflta j a Rans- .fltdomfan ^saanut tayddhsen ..vorton ^ "Amerikka kasasi suunnat-ranskalaisista kilpailijoistaan. Berliinin raliamiespiirien käsityksen mukaan nuo biljoonia omistavat hiili-, j a rantapösöt, saatuaan vank-karienstt pyöriin ksrtketyksi pienem-rtöA teoUisoaden harjottaj^t, voivat nyt pakottaa Lothringrin r a u t ^ a l u - toniia summia hankkimalla kolmen ^ o d e n ajan sotatarpeita tneidän a r meijoillemme; seuraavain kahdeksantoista kuukauden ajan Britannia panttasi . kaikkensa Yhdysvalloille pitääkseen nuo armeijat edelleen taistelukunnossa. Sitä varten se dden « n s f a ^ o n ^ ^ yksityisiltä kansalaisilta ame- 6ymäM_^ heidän ««leisensä .ehdot. ^^y,^i arvopaperitkin ja Voitolle päässyt ryhmä, jonka moi ne Amerikkaan; mutta olkoon men-etonaäasä ovat topinn^^ Minä en välitä muusta kuin j a Tfayssenm l u l j e e t , edustaa « n o - ^ j ^ ^ ^ YhdysvalloUta lainan-astaan 14 liikettä, mutta naiden neljänUnst^ käsissä on ehdoton mo-nopooli yli 9& prosenttiin koko Saksan kivihiili- ja rautamalmi-v a r a ^ ^ niin kotimaisesta kuin vikoraailta tuotetusta. Tammikuun 1 pst& USitien he ovat tuottaneet niin riitiävän varaston rautaa Englannista,. Ruotsista ja Espanjasta, että ovat kyenneet hankkimaan ete-läsaksalaisille rautateollisuuden har-jottajiUe kankirautaa j a -terästä lialvenunalla kuin ranskalaisten h i n - nat'. 4i^t. Siten on ranskalaisille jäähyt 'käsiin varastonsa, jotka he taTallsissa oloissa - saivat kaupatuksi Bfelä^ksaan. ' Partiäfh Tempa-Iehden julkasema sopimus osottaa Saksan rautateolli- . sunden harjottajain nyt olevan valmiit hyväksymään suojelustullin u l komailta tuodulle rautamalmille, jol l e n Ruhrin suuret kivihiili-^ rauta-j j a teräsyhti&t tulevat saamaan haistuunsa heidän koko raaka-ainehan-kiittansa.. Niin ollen tuo teollisuus- . pösöjen ryfmiä voi nyt määrätä 9e- . kä funnat että tuotannon suuruuden./ Tämän isännyyden ovat suurpö- ,raatatedHsttä«li£kkeiden osakkeita;. ' niinpä oft Stinnes-yhtio ostanut paljon sShköteoIlisuusIaitosten arvopapereita! Ja nyt ovat Buhrin raharuhtinaat siinä asemassa,' että voivat, sanoa ranskalaisiUe:-<; "Hyväksykää meidän kaupPiä5opi»ua -ehtomme taikka;' eMme.:mtiiäit(^ teidän-' rautaanhe.*^}" • V'!''^;'"'-;''^ i • ' Saksalaisten atiel^stä^^ t % ^ vain jondutta» Sakäiin j k Ranuan hallituksien 'viaistä kauppaliittoa, ehkäpä . toteuttaa ' tuon kauan toivotun «saurenmöiseh aatteen ranskalaisen raudan ja saksalaisen kivi-hiileil yhdistämisestä. . • o '—- , Farmarien unio saa jalansijaa Manito-bassakin neet; tuo summa oH noin 850 m i l j. puntaa. Huomatkaa, että nuo 850 milj. puntaa käytettiin amerikkalaisten ruokatavarain, amerikkalaisten raaka-aineiden jä amerikkalaisten ammukkeid'en ostoon. Maksoimme tietenkin huikean i korkeita hintoja, joten tulimme isaamaan sangen huonon vastineen,, rahastamme. "Amerikan sotavelkojen suoritusta täytyy sanoa eriskummaisimmak-si sotakorvauksen ini^amiseksi, m i tä ikinä -on ihmiskunnan historiassa nähty. .En yhtään ihmettele, vaikka monet hyvin tunnetut amerikkalaisetkaan eivät siitä erityisesti y l peile. "Ettäkö emme maksaisi? Tietysti maksamme! Maksamme pa-rafaikaa. "Kuitenkin, puhuaksehi vain omasta puolestani, minulla yhtenä noiden velkojen maksajana on oikeus lausua mielipiteeni, j a se on tämä: on*'katalaa, että Britannia, joka pani rahoja vUi)too|j (^ni9Pli?$n kuin YhdysvaUatj uskalsi peliin äärettömän ;;patioa;ei)^män kuin Y h dysvallat;;*—- i Antoi railoja lainaksi liittoläiijiii^h yhia :p$djpn ;knjin Y h dysVallat, oli taisteluissa kahta vertaa kaueimnin kuin . Ylidysvallat ja menetti miljoonan miestä Yhdysvalr tain sataatuhatta vastaan, että B r i tannia joutuu maksamaan suunnatonta sotakorvausta keventääkseen mailman rikkaimman valtakunnan Tcansalaisten- verotusta.": .- ;.• P a r i i s i . T ä ä l l ä on suurta hämmästystä j a mielenkiintoa herättänyt, varsinkin yläluokkien keskuudessa se seikka, että eräs nuori rikas j a kaunis kreivitär, jonka sukn on huomattu Rabskan histQriassa, on vuosikausia pidetty suljettuna milloin mihinkin hoitolaan. Asialla lienee' jotain yhteyttä sen seikan kanssa, että tämä nainen, nimeltään Helen de XHiateaubriand, omistaa suuren omaisuuden, josta hänen s u kulaisensa ovat päättäneet päästä osallisiksi keinolla millä hyvänsä. Useamman kerran oli kreivitär yritetty saada joko 'hiillujeh huoneelle tahi johonkin muuhun hoitolaan, mutta toin hänen mielenvikaisuudestaan ei ollut todisteita, oli hänet päästetty i r a Viimeksi v a pauteen päästyään esitti hän asiansa yleiselle syyttäjälle, j a oikeus-kuulttstelnssa odotetaan paljastuvan hämmästyttäviä asioita. Kreivitär on hankkinut todisteet usealta hup-matulta lälikäriltä/ jotka sanovat hänen olevan täysin tervejärkisen. • -O:—'• —• Aliftpalkka-ky$ymys Etelä-Afrikassa Brandoh, Man. . - ^ / U n i t e d F a t - mers of Manitoba nimisfeiit -JärjestSn tehott<»nuuden tähden, joka töli niin selvästi nIHcyviin järjestin täällä äskettäin pidetyssä könventsici-nissa. on näillekin alueille alotettu penistamaans^-Canadan farmarien Union osastoja. Cainadan. farmarien nniolla on h y vä jalansHja Albertassa J a Saskat- €hewani88a j a tullaan sillei avaamaan virasto taxinekin hyvin pian. Jär- J€8täyt|rmis±yan. johtamineTi Mani-tobaasÄ. tölee olemaan Kelfieldistä Sasdc kotoisin olevan James R. Ro-hcrtsonin iäsissä, joka on äskettäin ollut ^farmarien nnion järjestä- Mynsterbergin ihmis-i^ yoja Aikaisemmin mainitsemastamme Mynsterbei^n ihbissyöjästä kertoo erään tanistkalaisen lehden Beflimis-sä oleva kirjeenvaihtaja seuraavaa: Poliisin toimittamien tutkimusten perusteella on nyt voitu todeta i h missyöjä Karl Denken murhaaman 15 henkilön nimet Uhrit ovat o l leet kaikki saksalaisia, useimmat Schlesiasta. Koska samalla on todettu, että hän on harjoittanut k a - nialaa teurJMtustyötään kokonaista 11 jraottii,; voidaan varsin h y v^ p l e ^ a ^uhrien -[kokonaisluvun nou- «eyah' noin sataan.. Aivan Denken asunnon läheltä on löydetty metrin korkuinen pino ihmisluita. Paitsi aikaisemmin löydettyjä vaatekäärö-jä, jotka o l i sidottu yhteen ihmisr nahalla, on myt vielä löydetty joukko vaatteita, jotka niinikään on s i dottu yhteen ihmisnahalla. Kup on saatu selyillej kenelle vaatteet ovat kuuluneet — se vaatii muuten paljon työtä — niin voidaan todeta muidenkin uhrien nimet. Denke harjoitti laajaa Icapppaa lihalla, jota hän itse nimitti "nuo- Kap-kaupunki. — Hallitus on j u l - kassut asetusehdotuksen, laillisen alimman palkan määrittelemisestä^ itsekullakin teollisuusalalla. Asetetaan kolmehenkinen 'keskuslautakunta, jonka jäsenet työministeri nimittää; sen. tehtävänä on esittää a l i n . palkka joka teollisuudessa p i i - rikurinittain. Työntekijät ja työn-ostajat kullakin teollisuusalalla n i mittävät kumpikin k ^ ^ arviomies-tä lautakuntaa avustamaan. Lautakunta alistaa ehdotuksensa työministerin hyväksyttäväksi, ollen ministerillä oikeus tehdä siihen muutoksia. Ministerin näin määrittelemiä alimpia palkkoja vastaan on kunkin teollisuusalan sekä työnosta-' jillä että- työntekijöillä oikeus tehdä / muistutuksia, jossa tapauksessa ministerin oh nimitettävä uusi ar-viomies^ tutkimaan; tilannetta ja; an-tathaan . la^siiiitonsa ministerille. Vasta sitte on ministeri oikeutettu lopullisesti ratkaisemaan asian. Winnipe8r.1 — Viljakeinottelu oli yhtä hurja, vieläpä hui^jeihpi kuin sota-aikana, j a hinnat nousivat "läpi katon'V ^Uen yhteen aikaan jo $2.20 7 / 8 . bBsheliha. Sääntönä oli "ostaa mihi^ hintaan tahansa". Suuria ostotarjöoksia tuli yhä tulvimal- Uu Mailmant viljavarastojen huudettiin olevan J t o v i n vähinä, kun n o nissa maisJMi on tullut vajaa sato. Venäjällä nälkä j a iriantiUiiset k u ^ lemassar näUcfiän potaateista tulleen katovuoden ;takia.. Paljo farmarei-takin oli saapunut pörssiin, opetellakseen rikastumaan viljakeinotte-luila, heldn.^ Mutta sitte tarttuivat maltillisemmat ainekset'.asiaan, ja sopivilla toimenpiteillä - onnistuivat pysäyttämään mielettömän hintojennousun. Kymmenessä minuutissa , laski hinta 10 senttiä. J a lieti tuli toinen ääni kelloon. Sadat äsken voitetut omai-suudet snlivat olemattomiin, eilisistä "paperimiljdoneereistä" tul» yhtäkkiä köyhimykslä. Paniikki .oli lähellä. Kaikkieh hennot eivät tuota menoa-kestäneet: pyörtyneitä 011 vietävä sairasvaunuiUa hospitaaliin. .. ;:• ,. ' . • Hintojen Uskettaa |Z.l O :een a l koivat • mylly-yhtiöt taas. ostaa, ja hinnat rupesivat hiljakseen nousemaan, 'niin -että- rie .pörssiajan lopussa 4)Uvat toukokuun vehnästä $2.14 1/8, heinäkuun hankinnasta 12.13 ja tulevan; lokakuun hankin, nasta $1.64,: joka oli ensimäinen hintame^intä. sinne asti. Chicagon yiljapörssissä on keinottelu myös ^. ollut hurjaa, mutta hinnat siellä ovat Jääneet paljo alapuolelle •Canadan liintojen. Montrealissa 1 ja puolen miljoonan dollarin tidipalo . Montreal - r - Montrealissa oli ta hoisin tulipalo mitä muutamiin nro-ajin on ollut, kun 26 liikehuonetta kaikkine varastoineen paloi j a muu- Montrealin poliisijuttu Viimeisinä päivinä- poliisivirkai-lijain asianajajat pitivät ^ puolästtiTsr pi^heita, joissa kokivat putiäuit^^ väärinkäytöksistä päämiel^ääii. Tutkimusta vaatineitten icansalaisten asiamies taas kiihkeästi kävi jsjryt* teenalaisten kimppuun. Tilannetta kuvaa hyvin, että poliisimestari BelanjSeir tajrjoutu suosiolla eroamaan Vi)^mipi'ii, jos taataan, ettei hän^ ' V ^ e t a mistään virkarikoksista syyttämään. • Muussa tapauksessa' uhkasi tapella virkansa puolesta viimeiseen saakka. Kuulustelupöytäkirja ' menee kaupungin valtuustolle, jonka johtavat miehet tiettävästi ovat kaiken ai kaa olleet poliisin väärinkäytöksien Tuomari ei suosi kieltolakia ten turmeltui aivan arvottomaksi. Koya pakkanen, lämpömitterin osottaessa 20 astetta alapuolella nollan, suuresti vaikeutti sammutustyötä. Useita palosotilaita loukkaantui, kun erään lääkeainevaras-ton räjähdys sorti osan rakennusta heidän päälleen. Muut, saatiin kuitenkin verraten helposti pelastetuksi, paitsi luutnantti Desjardi-nes, joka/jäi tuntikausiksi rauniolt-ten alle pinteeseen. Hänen avunhuutonsa kyllä kuuluivat selvästi^ mutta kaikista ponnistuksista huolimatta otti pitkän aikaa, ennenkuin tulelta j a savulta päästiin niin lähelle, että häntä vihdoin voitiin auttaa. Hänet saatiin hengissä kiidä-tetykisi hospitaaliin, mutta ei ole paljoakaan toivoa hänen eloon jäämisestään. Aineellinen vahinko t u lipalosta arvioidaan suunnilleen 1,. 500,000 doUariksi. polkea jdliloja tyÖttöDi^ : Montreal. — Montrealin; if^liisi-laitoksessa ilmituUeideh :'"e]^ä^ärei> nollisyyksien" tutkiminen, jota o* kestähyt viiden kutrkauden ajan, on päättynyt. Kuulustelua johtanut tuomari Coderre ilmotti ryhtyvänsä laatimaan tutkintopöytäkirjaäj,,. heti, mutta sen, ei arvella valmistu^ vfi!*** valheeksi. Sanoipa vievän enhf n 'hetmikiiun- puoTiy?liä7 läi ettei -hän edes välittänyt käyt- Torflnto^:?»^^^ syytetystä " näkjry aina yhdeksän tekevän väärän valan," sanoi poliisituo-mari Cohen alaknloitena, "enlcä voi oikeastaan heitä moittia - r - Ontarion kieltolaki vie siihen." Syy tettjrinä oli kolme majatalonpitäjää, jotka 'kaikki vannoivat olevansa syyttömiä. - Heidät -olisi voinut tuo-mita- vl.OOO dollarin sakkoon tai vsnkeoscangaistukseen, mutta tuomari päästi miehet 500 dollarin sakolla kunkin. , :|:räs robdoskauppias, jolta polii-diUrl^ ä vannoi saaneensa ryypyn, tää lainmukaista oikeuttaan pitää ij0diufmia ,kaupas3aap. "Jos m i i 3ol(^iurn mies on valehdellut", virk koi tuomari^ "niin tue inies valeh teljee. 500 dollaria sakkoa j a k u lu^, tai kolme kuukautta vankeutta j a lisäksi yksi . kuukausi kuluista, jos ei niitä makseta. Tämä ran gaistus on valehtelemisesta,- ei niinkään s u u r e s t i muusta.'' suojelijoita — niin että ei ole luut tavaa koko melusta suurtakaan asiallista tulosta koituvan/ Austraalian merimies-lakko päätiynyt Sidney. — /Merimiesten yleinen jänä Etelä;^3katchewanissa. Canadan farmarien unio syntyi reksi vasikanlihaksi". ^Hän lähetti vanhojen farmarijärjestöjen United J u U a m a i s u i d t s i i n ^ l ^ . Fasmers of Manitoba j a Saskatcbe- ja nyt voidaan pitää varmana, että kokous täällä päätti 2,00a äänellä wan G i a i n Crrowers nimisten jär- juhlavieraat niissä tapauksissa ovat 40:tä vastaan suostua tuomioistui-jestöjen tehottomuuden- sekä aina tulleet syöneitei ihmislihaa. ' V i e - men määräämiin pestauspaikkoihin. kiristyvän firianssipääoman. puris- raille tarjottiin' Denken luona usein tuksen tähden. Kai&eksi onnettomuudek^ nykyinen fai3narien union esimies, Mac- Namee on yhtä taantumuksellinen kuin. vanhain järjestöjen poispotkitut johtoimijefae^n olivat, ään on farmarien jGoniperssi, joka puhuu j a «sitää menneitten aikojien kieltä ja mielipiteitä. Hän vihaa poliittista toimintaa aivan samoin k u in pirun icemtaan vihaavan pyhää vettä. Sellainen: tyhmyys on melkein oskomatonta, tfitttta se ön k a i - Kannee e i - voi «lÄäistg' kehityloen edistyskolkoa eivätkä - farmarit tule olemaan tyytyväisiä riistäjänsä ' t e kemiin lakeihin eikä heidän halli-tokseeajBB. makkaraa.^ Murhaaminen on jatkunut ainakin 11 vuotta. Koko sinä aikana ei ole herättänyt lainkaan huomiota se seildca, ettei kukaan niistä t^ö-läisistä, jotka lähtivät majatalosta käynaään Denken luona, kosk^i{ palannut, t a l i s i n . ; ^ , Kuh kerran kysyttiin Denkelta^ millä hän oikeastaan elää, vastaa, hän hymyillen: — Ho, onhan tuota lihaa' k u i - teidrin a n a triossa! Huomiota herätti se .seikka, että penke- osti leipnreilta «uuiret määrät knivunuttä ranskanleipää j a l e i vänsyrjiä. Nyt ymmärretään, e tä hän oi^ käyttänyt tätä leiiää malc-kamntdcoon. , Saman päivän iltapuolella joukko miehifi jo odotteli pestaajia noissa uusissa paikoissa. Melbouinessa myös , ovat merimiehet päättäneet tyytyä sovinto-oikeuden ratkaisuun palata töihin. , . . ^ k a p u o l i i n tulee pidettäväksi neuyottelukokous, jossa aiotaan saada pitemmäksi aikaa soritnksi erä«^ riidanalaisia kysyihyksiä. L a i - vailiidceen taas alettua j a yhä v i l kastuessa on ionltavata, että las-tanstöistä tulee relttelöitä. Satama-työläisten lutto on vielä kahden vBiheilia, tuleeko se antamaan j2- sei^nsä työskemieUä soUv sien p ^ u s t o i m i s t o n miesten jcans-aa, i a tulevatko toisten satamien laitaajat Icoskemaan veteraanien kä-sittelenriin lasteihsn. Voittivat 6-:päiväisen työviikon lakon avulla St. LoUis. — Neljä päivää kestäneen lakon jälkeen bvat St. L o u i sen hautaankuletusvaunujen ajurit voittarfeet itselleen 6-päiväi8en työ^ viikon. Lyhentyneen työajan voi-maanastuttua ei miesten palkat silti tule alentumaan. Vuokra-autojen a j u r i t ovat myöskin, onnekkaasti taistelleet paDckainalennusyritystä vastaan ja tulee heidän paUckansa pysymään entisellään vähintäin yhden vuoden ajan. Sieppasi pillerit^ suihinsa London, Önt. — 24-vuotia5 Percy Murray, huumansaineidens käyttäjä, oli poliisioikeUdessa juuri saamit 9 kuukauden vänkilatuoimon .huumausaineitten hallnsnan: intäzmsM-tä, kun hän tuomarin pöydältiaicp-pasi pikkupullon, jossa oli todistuskappaleina olleita morfiinipillerettä j a hiclaai niitä 8 kappaletta yhteen menoon- Mies ei näyttänyt olevan nillinnkään tuosta.: annoksesta, kun hinet /rietiin koppiinsa. Jos hänellä on maksaa 200 dollarin sakko, 'pääsee hän 6 kuukaudella. Ovatko Canadan far-* marit "hyvinvoipia" W i n n i p e g .— Kapitalistiluokka j a heidän apurinsa ja lakeijansa keltaiset sosialistiluopiot eivät koBkäan väsy valehtelemaan Neuvosto-Venäjän työläisten valistuslaitoksistai samalla ylistäen "meidän" maatamme j a kehuen kapitalistien diktatuurin alaisen koulujärjestelmän etuisuutta. . Samat elementit myöskin huutavat farmarien olosuhteitten jatkuvasta parantumisesta ja houkuttelevat europalaisia orjia saapumaan tänne osallisiksi täkäläisestä hyvinvoinnista- j a koulu selfä valistus^ laitoksista. Mutta ~~ siitä huolimatta «CaniiQli, Manitoban porvari-farmarihalHtuk-sen valistusministeri ilmpttaa, että io maaseudulla olevaa Jcansakoulua Jilanitoban ^maakunnassa. oh joutv.* nut pois fämariiBn .kontrollista viime vuoden aikana. KÖyhtymisensä tähden eivät farmarit voineet ylläpitää kouluja, vaan olivat pakotetut luovuttamaan ne maakuntahallitukselle, joka nyt koettaa ^ pitää niitä yllä. Maakunnan valistusvirasto kertoo, että koulujen menoissa jo on tehty huomattavia vähennyksiä, jotka etupäässä johtuvat opettajain palkkain alentamisesta. Kuolemankylpy orpokodissa Montreal. — Jesuiittain orpokodissa Huberdeaussa, Que., kuoli 8- vuotias poikanen palohaavoihin, Jotka oli saanut kylpyammeeseen lasketusta kuumasta vedestä. Hänet oli ammeeseen pannut " v e l i " Us-mar, koska poika — jo kolmannen kerran sinä päivänä —: oli tahrinut housunsa, niin että hänet joka k er ran oli ollut kylpyammeessa pestävä. Toiset pojat ovat sanoneet, että poika rangaistukseksi pantiin niin. kuumaan veteen. Sen Usmar kuitenkin kieltää, «anoo vain jättäneensä pojan yksin ammeeseen, mennäkseen hakemaan hänelle puhtaita vaatteita. Hänen palatesBaan oli poika ammeen vieressä, pahoin palaneena. Kuitenkin myöntää Us-mar jolloinkin parantaakseen pojan tuosta pahasta tavasta, antaneensa toisten poikain häntä kurittaa, mut-ta vanuttaa aina menneensä väl i i n , ' j o s kuria näytti tulevan liikaa. Taitaapa noissakin jumalan miesten hoitamissa laitoksissa tapahtua kaikenlaista, joka ei kestä arvoste-ua. Häkämyrkytyksen uhreja /Windsor, Ont. -— ' Tecumseh n i misessä kylässä sairastui iältfää J S - vuotias-Jean C8mpei|uV* häH^n vaimonsa- j a r k o l n i e Ijistaaji,,,, Ensin uultiin- heidän saaneen jnnytlcytyk-sen pilaantuneista hfedelinäsäilyk-kcistä, j o i t a olivat nauttineet, mutta nyt on käynyt selville, että syynä olikin häkämyrkyty». Pelti oU pantu liian aikaseen kiinni, joten yöllä oli tullut häkää huoneeseen. Miestä ei enää voitu pelastaa, eikä vaimonkaan henkiinjäämisestä ole tietoa. Lasten luullaan virkoavan. Ranskan työL palkkasuhteet ja elintaso . Pariisi. — y U kuusi viikkoa kestäneen katkeran lakon jälkeen ovat sardiinien kannuttajat Douarnenex nimisessä paikassa Britannyn rannikolla saaneet 25 prosentin palkankorotuksen. Lakkolaiset palaavat työhön eikä ketään vastaan ole ifanennyt kostotoimenpiteitä. ' He tulevat saamaan kaksinkertaisen palkan yötyöstä. Heidän saavuttamansa palkankorotus tekee 5,2 senttiä tunnilta tai 52 senttiä 10- tuntiselU päivältä. Kannutuslaitoksessa työaikentelo-vien naisten aniessiäculaiset ovat myöskin jäneen alkaneet kalastus-töhniinsä. Lakon kestäessä ei kan-nutuslaitoksiin tuotu kalaa juuri n{meksik|Län. Joukko ' islnnistön Pariisista tuottamia fascisteja» saivat aUcaan Icyl&n miesten kanssa kahakan, jossa kuusi kyläläistä tuli ammutuksi. Tähän mennessä ei k e tään ole sentähden vangittu. Kylän pormestari auttoi lakkolaisia kaikilla koinpin, vieläpä antoi hän heille rahallista avustustakin. Sentähden erottivat hallituksen virkailijat hänet virastaan. Senjälkcen ryhtyi hän henkilökohtaisesti johtamaan lakkoa ja Pariisin työläiset kokosivat lakkolaisille avustusta. Tuon taistelun yhteydessä tuli näkyviin . Ranskan työläisten kurjat palkat j a korkeat elinkustannukset. Keskinkertainen palkka ammattitaitoiselle rautatietyöläiselle (parhaiten järjestynyt osa Ranskan työläisistä) on »1.10—1.35 päivältä. Jotkut erikoisen ammattitaidon omaavat urakalla työskentelevät autome-kanikot saavat $1.65 'S-tuntiselta Wvältä. Mutta keafkinkertainen Mllflca kaikille työläisille vaihtelee 82,5 sentistä f l . l p päivältä, Pankki ja henkivakuutustoimistojen työläisten paHtka on noin 30 dollaria lÄukÄtfdCssä. "Työaika on lalnmu-kaan 8-tnntinen, anutta sitä toteutetaan ainoastaan hyvin harvoissa tapauksissa. Useimmissa tapauksissa täytyy työläisten raataa 9- tai lO-tuntista ja vielä sitäkin piden-pää päivää pysyäkseen joten kuten hengissä nykyisillä palkoillaan ; ja elinkustannusten ollessa tavattoman korkeat. Leipä maksaa 6,5 senttiä pauna, sokeri 7 3/4 senttiä, «lan-paisti 35 senttiä, pihvi 66 senttiä, lampaanpaisti 42 senttiä pauna ja työkengät |2.36 pari. Vuokra on säädöstelyn kautta pysytelty verrattain alhaalla, mtitta asunnot ovat kerrassaan liian ahtaat. Tavallista 2-hengen makuuhuön€!!tta käyttää kuusi tai seitsemän henkeä. Elin-kustannukset eivät suurestikaan nouse eivätkä laske. Viimeisimpinä toimenpit«fInSän Ranskan eduskunta ennen hajaantumistaan viime joulukuulla hyväksyi ämnestlalain, jonka mukaan suurelle määrälle poliittlRla maanpakolaisia annettiin oikeus palata t a k a i s i n . . . Kommunistit %oettiv^t saada läpiajetuksi lain, jonka mukaan vuoden 1920 rautatielakptsa työpaikkansa «menettäneillä olisi <<.n-nettu takasin heidän työpaikkansa, mutta epäonnistuivat siinä, Äskettäin Herriotin hallituksen toimeenpaneman ' radikaalisten aineksien maastakarkotuksen jälkeen on kapitalistinen lehdistö alkanut Vancouver. — Työttdmäfn ar-meijan yhä laajetessa «Mcaa r a - kennus- j a metalliteoIlisuustyöläiB-ten palkka j a työsuhteita vakava vaara. Rakennuksille samaten kuin metallityöalalleldn pannaan työttömiä tekemään kaikenlaiste valmis- Uvaa työtä, Josta perijeeHisUle tnie-hille maksetaan kaksi dollaria päivältä j a perheettömiUe maksetaan dollari päivältä maan perkauksessa Ja sepelinhakkuussa. Vliine talvena Britanniasta tulleet työttöMänä j a puutteessa olevat elonkorjaajat säricivät täkäläisten satamatyöläisten lakon. Sata-inatyöt tehdään nykyään avopaja-aysteemin alaisena j a palkat Mki työsuhteet >>fia^ työnjohtaja. Useat unionmiehet ovat nykyään . sitä mieltä, että nyt kifadttelyi^a oleva suuri rakennusÄiunnitäna kevättä varten, aletaan toteuttamaan ei-union padoilla Ja «ttä nykyistä työttömäin armeijaa tullaan Jcäyttämään palkkain alentajana. ' Maanpuhdistamistyössft aiottu p aU kanalennus ei ottanut toteutuakseen, kun nuoret' työttömät työläiset ilmottivat kaupunginv«ltuuBtol- Ie, «ttä he eivät;tee maanpuhdistus-työtä eikä muu{aka%n aamanlaatui»- ta työtä yhden .dollarin päiväpalkalla omilla eväillään. Miehet «anoivat, öttä sepelinhakkuusta Ja maan-puhdistuksesta <in vähintään maksettava 35 senttiä tunnilta. Valtuusto uhkaa vangita Jokaisen työttömän, joka ei aliatu v o i - massaolevain ' faätäaputoimenpitel-den alaiseksi, imutta työttömät puolestaan koettavat «aada "yleisön" \ tietoon tilanteensa sekä harjotta-vet Joukkojaan hyvän Icarfn alaU suuteen. TäUä viikolla ttilevftt he tekemään valtuustolje ^nupilolliMn-^ vaatimuksen elinkustannuksia vastaavan palkan puolesta. Työttömyysprobleeipl käy päivä . päivältä kriitiUiflemmäkii,. s i lU Jokainen länteenpäin tukeva Juna tuo tänne «nglanillalsia aiiiftolafafa, Jotka ön höukutciliu ^naksämaan viimeiset pehUosensa laiva Ja rauta-tlekyyteihin Ja joille on luvattu hy» : väpalkkaisia työpaikkoja' niin pian kuin pääsevät tänn0;*U8€aln noi- ' den siirtolaisten, erittäinkin per-hoelUsten kohtalo ön mieltUiikutta-va.. : '•' Algomaii terästehtaat käsfinnissä SauH Ste. Marie» Ont; — Algo-ma Steel-yhtiön ratakiskotehdas t u lee pantavalLsi käyntiin' kahäelle vuorolle ensi maaliskuun 2 p.,. i l - motetaan yhtiön "^konttorist» Y h tiön pitäisi alkaa oitaa tniehiä valmistaviin töihin tehtaan käyntiin-panemiseksi; täydellä voimalla. Nyt käynnissä olevan sulatusuunin No. 2 lisäksi pitäisi yksi sulatusuuni j a kaikki lieskauunit ruveta toimimaan helmik. 20 p., Jotta terästä valmistuu kiskotehtaan alkaessa käymään. Sekä 18 että 12 tuu-ihaisen tavaran* tehtaat pitäisi myös piakkoin tulla käyntiin, «iUä yhtiö hieroo kauppoja voidakseen pitää ne säärinölliiessä käynnissä. Tähän asti «aaduilla tilauksflla voidaan kiskotefadas pitää käymässä kahta vuoroa neljä kuukautta. Ja lisää tilauksia koetetaan hankkia. , . , . Nyt tilatut kiskot tulevat kaikki vaatimaan ankarampiin toimenpitcl- canadalaisllle rautateille. Huomat- Jiiin ryhtymistä niin sanottuja ulkp-laisia agitaattoreita vastaan; Jo se seikka, että nuo karkotetut toverit olivat tehneet agitatsionityÖtiä ainoastaan oman kansallisuutensa keskuudessa, oli kyllin riittävä syy heidän karkottamiselleen. Kaikeksi onneksi ei heitä pdcotettu palaamaan talcasin kotimaahansa. Työ-väenprobleemien käsittelyssä ei näytä olevan minkäänlaista eroa-valsuutvaisHutta Herriotin f-osialisti- Een halliruicfcn j a vihsittujen kapitalististen hallittik«ien välillä. Kommunibtinen United French Fede'ration of Labor. johon kuuluu lähes puolc; Ranskan järj^styreistfi j^läisistä, vabniitautuu"" yleixen jpalkkainylennyshyökkäykfeen: Sotahuutona on "20 frangia (*1.10) päivältä kaikiUe työläisi|k." Liikkeen johtajat ovat tietoisia a i t a , että työnostajat ovat. halukkaita kehittämään työväenaristokratian paremmin palkatuista työläisistä, a i van samaan malliin; kuin esim. Yhdysvalloissa, j a ryhtyvät taisto* luun sellaisia toimenpiteitä «astaaa. tavan suuria tilauksia kiskojen l i i - toksille tulee annettavaksi parin viikon ajalla, j a Algoma Steel a i koo saada niistä osansa, josta olisi työtä yhtiön 18 tuuman tehtaalle. Nämä porvarilefadille annetut uutiset voivat silti vain olla tarkote-tut työläisten lohdutukseksi, että pysyisivät paikkakunnalla rauhallisesti odottamassa, mitä herrain pöydältä tipahtaa. Jauhofynnörin hinta kohonnut 2 dolL 2 ja puplessa kuukaudessa Toronto. Manitoban enriluo-kan Jauhot, Jotka täällä maksoivat «uirraskuun 15. pnä 9- dolaria 20 senttiä tynnöri, maksoivat Joulukuun 15 pnä 9 dollaria 40 senttiä Ja viime torstaina 11 doHaria^ 40 «enttiä tynnöri —- s i i s k i d i d e n dollarin nousu : ^ n ö r i ä päälle sitten xoanasknun 1& p m . i M
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 3, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-02-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250203 |
Description
Title | 1925-02-03-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
K A K K I E N MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISSraTAMAAN! 1^ ITttMagTEN J A TAIX)NP01KAIN KASIIN MAUmmmmJt
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 15 —1025 Federated Pressin jäsen. Tiistaina, hehpikuan 3 p.~-Tue8>. Feb. Zrd, 1925 IX Vuosik.—VoL IX
Mm nk H I Iki
•••• ä päässeet
taitotokensa perifle eerliiitL — Pariiassa jnl&astn so-pinms
s䣻laisten raakaraudan ja
.^erScsea tuottajain sekä saksalaisten
rantateollisunden harjofttajien
Vilillä talkitaan täällä todistukseksi
siitä; että' pieni, mutta kaikkivoipa
Ruhritt teoliisausporbojen rylunä on
YlidysvaOat tunnoton
velkoja
Lontoo. — Sir Leo Chiozza
Money arvostelee terävästi sitä, että'
Yhdysvallat armottomasti perii so-
Yhteiskunnan ^ e -
noimman^ kerinan
keskuudesta
. . . . j l u - i l tasaatavansa Englannflta j a Rans-
.fltdomfan ^saanut tayddhsen ..vorton ^ "Amerikka kasasi suunnat-ranskalaisista
kilpailijoistaan. Berliinin
raliamiespiirien käsityksen
mukaan nuo biljoonia omistavat
hiili-, j a rantapösöt, saatuaan vank-karienstt
pyöriin ksrtketyksi pienem-rtöA
teoUisoaden harjottaj^t, voivat
nyt pakottaa Lothringrin r a u t ^ a l u -
toniia summia hankkimalla kolmen
^ o d e n ajan sotatarpeita tneidän a r meijoillemme;
seuraavain kahdeksantoista
kuukauden ajan Britannia
panttasi . kaikkensa Yhdysvalloille
pitääkseen nuo armeijat edelleen
taistelukunnossa. Sitä varten se
dden « n s f a ^ o n ^ ^ yksityisiltä kansalaisilta ame-
6ymäM_^ heidän ««leisensä .ehdot. ^^y,^i arvopaperitkin ja
Voitolle päässyt ryhmä, jonka moi
ne Amerikkaan; mutta olkoon men-etonaäasä
ovat topinn^^ Minä en välitä muusta kuin
j a Tfayssenm l u l j e e t , edustaa « n o - ^ j ^ ^ ^ YhdysvalloUta lainan-astaan
14 liikettä, mutta naiden
neljänUnst^ käsissä on ehdoton mo-nopooli
yli 9& prosenttiin koko
Saksan kivihiili- ja rautamalmi-v
a r a ^ ^ niin kotimaisesta kuin
vikoraailta tuotetusta. Tammikuun
1 pst& USitien he ovat tuottaneet
niin riitiävän varaston rautaa Englannista,.
Ruotsista ja Espanjasta,
että ovat kyenneet hankkimaan ete-läsaksalaisille
rautateollisuuden har-jottajiUe
kankirautaa j a -terästä
lialvenunalla kuin ranskalaisten h i n -
nat'. 4i^t. Siten on ranskalaisille
jäähyt 'käsiin varastonsa, jotka he
taTallsissa oloissa - saivat kaupatuksi
Bfelä^ksaan. '
Partiäfh Tempa-Iehden julkasema
sopimus osottaa Saksan rautateolli-
. sunden harjottajain nyt olevan valmiit
hyväksymään suojelustullin u l komailta
tuodulle rautamalmille, jol
l e n Ruhrin suuret kivihiili-^ rauta-j
j a teräsyhti&t tulevat saamaan haistuunsa
heidän koko raaka-ainehan-kiittansa..
Niin ollen tuo teollisuus-
. pösöjen ryfmiä voi nyt määrätä 9e-
. kä funnat että tuotannon suuruuden./
Tämän isännyyden ovat suurpö-
,raatatedHsttä«li£kkeiden osakkeita;.
' niinpä oft Stinnes-yhtio ostanut paljon
sShköteoIlisuusIaitosten arvopapereita!
Ja nyt ovat Buhrin raharuhtinaat
siinä asemassa,' että voivat,
sanoa ranskalaisiUe:-<; "Hyväksykää
meidän kaupPiä5opi»ua -ehtomme
taikka;' eMme.:mtiiäit(^
teidän-' rautaanhe.*^}" • V'!''^;'"'-;''^ i • '
Saksalaisten atiel^stä^^ t % ^ vain
jondutta» Sakäiin j k Ranuan hallituksien
'viaistä kauppaliittoa, ehkäpä
. toteuttaa ' tuon kauan toivotun
«saurenmöiseh aatteen ranskalaisen
raudan ja saksalaisen kivi-hiileil
yhdistämisestä.
. • o '—- ,
Farmarien unio saa jalansijaa
Manito-bassakin
neet; tuo summa oH noin 850 m i l j.
puntaa. Huomatkaa, että nuo 850
milj. puntaa käytettiin amerikkalaisten
ruokatavarain, amerikkalaisten
raaka-aineiden jä amerikkalaisten
ammukkeid'en ostoon. Maksoimme
tietenkin huikean i korkeita
hintoja, joten tulimme isaamaan
sangen huonon vastineen,, rahastamme.
"Amerikan sotavelkojen suoritusta
täytyy sanoa eriskummaisimmak-si
sotakorvauksen ini^amiseksi, m i tä
ikinä -on ihmiskunnan historiassa
nähty. .En yhtään ihmettele, vaikka
monet hyvin tunnetut amerikkalaisetkaan
eivät siitä erityisesti y l peile.
"Ettäkö emme maksaisi? Tietysti
maksamme! Maksamme pa-rafaikaa.
"Kuitenkin, puhuaksehi vain
omasta puolestani, minulla yhtenä
noiden velkojen maksajana on oikeus
lausua mielipiteeni, j a se on
tämä: on*'katalaa, että Britannia,
joka pani rahoja vUi)too|j (^ni9Pli?$n
kuin YhdysvaUatj uskalsi peliin äärettömän
;;patioa;ei)^män kuin Y h dysvallat;;*—-
i Antoi railoja lainaksi
liittoläiijiii^h yhia :p$djpn ;knjin Y h
dysVallat, oli taisteluissa kahta vertaa
kaueimnin kuin . Ylidysvallat ja
menetti miljoonan miestä Yhdysvalr
tain sataatuhatta vastaan, että B r i tannia
joutuu maksamaan suunnatonta
sotakorvausta keventääkseen
mailman rikkaimman valtakunnan
Tcansalaisten- verotusta.": .- ;.•
P a r i i s i . T ä ä l l ä on suurta hämmästystä
j a mielenkiintoa herättänyt,
varsinkin yläluokkien keskuudessa
se seikka, että eräs nuori rikas
j a kaunis kreivitär, jonka sukn
on huomattu Rabskan histQriassa,
on vuosikausia pidetty suljettuna
milloin mihinkin hoitolaan. Asialla
lienee' jotain yhteyttä sen seikan
kanssa, että tämä nainen, nimeltään
Helen de XHiateaubriand, omistaa
suuren omaisuuden, josta hänen s u kulaisensa
ovat päättäneet päästä
osallisiksi keinolla millä hyvänsä.
Useamman kerran oli kreivitär
yritetty saada joko 'hiillujeh huoneelle
tahi johonkin muuhun hoitolaan,
mutta toin hänen mielenvikaisuudestaan
ei ollut todisteita, oli
hänet päästetty i r a Viimeksi v a pauteen
päästyään esitti hän asiansa
yleiselle syyttäjälle, j a oikeus-kuulttstelnssa
odotetaan paljastuvan
hämmästyttäviä asioita. Kreivitär
on hankkinut todisteet usealta hup-matulta
lälikäriltä/ jotka sanovat
hänen olevan täysin tervejärkisen.
• -O:—'• —•
Aliftpalkka-ky$ymys
Etelä-Afrikassa
Brandoh, Man. . - ^ / U n i t e d F a t -
mers of Manitoba nimisfeiit -JärjestSn
tehott<»nuuden tähden, joka töli
niin selvästi nIHcyviin järjestin täällä
äskettäin pidetyssä könventsici-nissa.
on näillekin alueille alotettu
penistamaans^-Canadan farmarien
Union osastoja.
Cainadan. farmarien nniolla on h y vä
jalansHja Albertassa J a Saskat-
€hewani88a j a tullaan sillei avaamaan
virasto taxinekin hyvin pian. Jär-
J€8täyt|rmis±yan. johtamineTi Mani-tobaasÄ.
tölee olemaan Kelfieldistä
Sasdc kotoisin olevan James R. Ro-hcrtsonin
iäsissä, joka on äskettäin
ollut ^farmarien nnion järjestä-
Mynsterbergin ihmis-i^
yoja
Aikaisemmin mainitsemastamme
Mynsterbei^n ihbissyöjästä kertoo
erään tanistkalaisen lehden Beflimis-sä
oleva kirjeenvaihtaja seuraavaa:
Poliisin toimittamien tutkimusten
perusteella on nyt voitu todeta i h missyöjä
Karl Denken murhaaman
15 henkilön nimet Uhrit ovat o l leet
kaikki saksalaisia, useimmat
Schlesiasta. Koska samalla on todettu,
että hän on harjoittanut k a -
nialaa teurJMtustyötään kokonaista
11 jraottii,; voidaan varsin h y v^
p l e ^ a ^uhrien -[kokonaisluvun nou-
«eyah' noin sataan.. Aivan Denken
asunnon läheltä on löydetty metrin
korkuinen pino ihmisluita. Paitsi
aikaisemmin löydettyjä vaatekäärö-jä,
jotka o l i sidottu yhteen ihmisr
nahalla, on myt vielä löydetty joukko
vaatteita, jotka niinikään on s i dottu
yhteen ihmisnahalla. Kup
on saatu selyillej kenelle vaatteet
ovat kuuluneet — se vaatii muuten
paljon työtä — niin voidaan
todeta muidenkin uhrien nimet.
Denke harjoitti laajaa Icapppaa
lihalla, jota hän itse nimitti "nuo-
Kap-kaupunki. — Hallitus on j u l -
kassut asetusehdotuksen, laillisen
alimman palkan määrittelemisestä^
itsekullakin teollisuusalalla. Asetetaan
kolmehenkinen 'keskuslautakunta,
jonka jäsenet työministeri
nimittää; sen. tehtävänä on esittää
a l i n . palkka joka teollisuudessa p i i -
rikurinittain. Työntekijät ja työn-ostajat
kullakin teollisuusalalla n i mittävät
kumpikin k ^ ^ arviomies-tä
lautakuntaa avustamaan.
Lautakunta alistaa ehdotuksensa
työministerin hyväksyttäväksi, ollen
ministerillä oikeus tehdä siihen
muutoksia. Ministerin näin määrittelemiä
alimpia palkkoja vastaan on
kunkin teollisuusalan sekä työnosta-'
jillä että- työntekijöillä oikeus tehdä
/ muistutuksia, jossa tapauksessa
ministerin oh nimitettävä uusi ar-viomies^
tutkimaan; tilannetta ja; an-tathaan
. la^siiiitonsa ministerille.
Vasta sitte on ministeri oikeutettu
lopullisesti ratkaisemaan asian.
Winnipe8r.1 — Viljakeinottelu oli
yhtä hurja, vieläpä hui^jeihpi kuin
sota-aikana, j a hinnat nousivat "läpi
katon'V ^Uen yhteen aikaan jo
$2.20 7 / 8 . bBsheliha. Sääntönä oli
"ostaa mihi^ hintaan tahansa". Suuria
ostotarjöoksia tuli yhä tulvimal-
Uu Mailmant viljavarastojen huudettiin
olevan J t o v i n vähinä, kun n o
nissa maisJMi on tullut vajaa sato.
Venäjällä nälkä j a iriantiUiiset k u ^
lemassar näUcfiän potaateista tulleen
katovuoden ;takia.. Paljo farmarei-takin
oli saapunut pörssiin, opetellakseen
rikastumaan viljakeinotte-luila,
heldn.^
Mutta sitte tarttuivat maltillisemmat
ainekset'.asiaan, ja sopivilla
toimenpiteillä - onnistuivat pysäyttämään
mielettömän hintojennousun.
Kymmenessä minuutissa , laski hinta
10 senttiä. J a lieti tuli toinen ääni
kelloon. Sadat äsken voitetut omai-suudet
snlivat olemattomiin, eilisistä
"paperimiljdoneereistä" tul» yhtäkkiä
köyhimykslä. Paniikki .oli
lähellä. Kaikkieh hennot eivät
tuota menoa-kestäneet: pyörtyneitä
011 vietävä sairasvaunuiUa hospitaaliin.
.. ;:• ,. ' . •
Hintojen Uskettaa |Z.l O :een a l koivat
• mylly-yhtiöt taas. ostaa, ja
hinnat rupesivat hiljakseen nousemaan,
'niin -että- rie .pörssiajan lopussa
4)Uvat toukokuun vehnästä
$2.14 1/8, heinäkuun hankinnasta
12.13 ja tulevan; lokakuun hankin,
nasta $1.64,: joka oli ensimäinen
hintame^intä. sinne asti.
Chicagon yiljapörssissä on keinottelu
myös ^. ollut hurjaa, mutta
hinnat siellä ovat Jääneet paljo alapuolelle
•Canadan liintojen.
Montrealissa 1 ja puolen
miljoonan dollarin
tidipalo .
Montreal - r - Montrealissa oli ta
hoisin tulipalo mitä muutamiin nro-ajin
on ollut, kun 26 liikehuonetta
kaikkine varastoineen paloi j a muu-
Montrealin poliisijuttu
Viimeisinä päivinä- poliisivirkai-lijain
asianajajat pitivät ^ puolästtiTsr
pi^heita, joissa kokivat putiäuit^^
väärinkäytöksistä päämiel^ääii. Tutkimusta
vaatineitten icansalaisten
asiamies taas kiihkeästi kävi jsjryt*
teenalaisten kimppuun.
Tilannetta kuvaa hyvin, että poliisimestari
BelanjSeir tajrjoutu suosiolla
eroamaan Vi)^mipi'ii, jos taataan,
ettei hän^ ' V ^ e t a mistään
virkarikoksista syyttämään. • Muussa
tapauksessa' uhkasi tapella virkansa
puolesta viimeiseen saakka.
Kuulustelupöytäkirja ' menee kaupungin
valtuustolle, jonka johtavat
miehet tiettävästi ovat kaiken ai
kaa olleet poliisin väärinkäytöksien
Tuomari ei suosi kieltolakia
ten turmeltui aivan arvottomaksi.
Koya pakkanen, lämpömitterin
osottaessa 20 astetta alapuolella
nollan, suuresti vaikeutti sammutustyötä.
Useita palosotilaita loukkaantui,
kun erään lääkeainevaras-ton
räjähdys sorti osan rakennusta
heidän päälleen. Muut, saatiin
kuitenkin verraten helposti pelastetuksi,
paitsi luutnantti Desjardi-nes,
joka/jäi tuntikausiksi rauniolt-ten
alle pinteeseen. Hänen avunhuutonsa
kyllä kuuluivat selvästi^
mutta kaikista ponnistuksista huolimatta
otti pitkän aikaa, ennenkuin
tulelta j a savulta päästiin niin lähelle,
että häntä vihdoin voitiin auttaa.
Hänet saatiin hengissä kiidä-tetykisi
hospitaaliin, mutta ei ole
paljoakaan toivoa hänen eloon jäämisestään.
Aineellinen vahinko t u lipalosta
arvioidaan suunnilleen 1,.
500,000 doUariksi.
polkea jdliloja
tyÖttöDi^
: Montreal. — Montrealin; if^liisi-laitoksessa
ilmituUeideh :'"e]^ä^ärei>
nollisyyksien" tutkiminen, jota o*
kestähyt viiden kutrkauden ajan, on
päättynyt. Kuulustelua johtanut
tuomari Coderre ilmotti ryhtyvänsä
laatimaan tutkintopöytäkirjaäj,,.
heti, mutta sen, ei arvella valmistu^ vfi!*** valheeksi. Sanoipa vievän
enhf n 'hetmikiiun- puoTiy?liä7 läi ettei -hän edes välittänyt käyt-
Torflnto^:?»^^^ syytetystä
" näkjry aina yhdeksän tekevän
väärän valan," sanoi poliisituo-mari
Cohen alaknloitena, "enlcä voi
oikeastaan heitä moittia - r - Ontarion
kieltolaki vie siihen." Syy
tettjrinä oli kolme majatalonpitäjää,
jotka 'kaikki vannoivat olevansa
syyttömiä. - Heidät -olisi voinut tuo-mita-
vl.OOO dollarin sakkoon tai
vsnkeoscangaistukseen, mutta tuomari
päästi miehet 500 dollarin sakolla
kunkin.
, :|:räs robdoskauppias, jolta polii-diUrl^
ä vannoi saaneensa ryypyn,
tää lainmukaista oikeuttaan pitää
ij0diufmia ,kaupas3aap. "Jos m i i
3ol(^iurn mies on valehdellut", virk
koi tuomari^ "niin tue inies valeh
teljee. 500 dollaria sakkoa j a k u lu^,
tai kolme kuukautta vankeutta
j a lisäksi yksi . kuukausi kuluista,
jos ei niitä makseta. Tämä ran
gaistus on valehtelemisesta,- ei niinkään
s u u r e s t i muusta.''
suojelijoita — niin että ei ole luut
tavaa koko melusta suurtakaan asiallista
tulosta koituvan/
Austraalian merimies-lakko
päätiynyt
Sidney. — /Merimiesten yleinen
jänä Etelä;^3katchewanissa.
Canadan farmarien unio syntyi reksi vasikanlihaksi". ^Hän lähetti
vanhojen farmarijärjestöjen United J u U a m a i s u i d t s i i n ^ l ^ .
Fasmers of Manitoba j a Saskatcbe- ja nyt voidaan pitää varmana, että kokous täällä päätti 2,00a äänellä
wan G i a i n Crrowers nimisten jär- juhlavieraat niissä tapauksissa ovat 40:tä vastaan suostua tuomioistui-jestöjen
tehottomuuden- sekä aina tulleet syöneitei ihmislihaa. ' V i e - men määräämiin pestauspaikkoihin.
kiristyvän firianssipääoman. puris- raille tarjottiin' Denken luona usein
tuksen tähden.
Kai&eksi onnettomuudek^ nykyinen
fai3narien union esimies, Mac-
Namee on yhtä taantumuksellinen
kuin. vanhain järjestöjen poispotkitut
johtoimijefae^n olivat, ään on
farmarien jGoniperssi, joka puhuu
j a «sitää menneitten aikojien kieltä
ja mielipiteitä. Hän vihaa poliittista
toimintaa aivan samoin k u in
pirun icemtaan vihaavan pyhää
vettä. Sellainen: tyhmyys on melkein
oskomatonta, tfitttta se ön k a i -
Kannee e i - voi «lÄäistg' kehityloen
edistyskolkoa eivätkä - farmarit tule
olemaan tyytyväisiä riistäjänsä ' t e kemiin
lakeihin eikä heidän halli-tokseeajBB.
makkaraa.^
Murhaaminen on jatkunut ainakin
11 vuotta. Koko sinä aikana
ei ole herättänyt lainkaan huomiota
se seildca, ettei kukaan niistä t^ö-läisistä,
jotka lähtivät majatalosta
käynaään Denken luona, kosk^i{
palannut, t a l i s i n . ; ^ ,
Kuh kerran kysyttiin Denkelta^
millä hän oikeastaan elää, vastaa,
hän hymyillen:
— Ho, onhan tuota lihaa' k u i -
teidrin a n a triossa!
Huomiota herätti se .seikka, että
penke- osti leipnreilta «uuiret määrät
knivunuttä ranskanleipää j a l e i vänsyrjiä.
Nyt ymmärretään, e tä
hän oi^ käyttänyt tätä leiiää malc-kamntdcoon.
,
Saman päivän iltapuolella joukko
miehifi jo odotteli pestaajia noissa
uusissa paikoissa. Melbouinessa
myös , ovat merimiehet päättäneet
tyytyä sovinto-oikeuden ratkaisuun
palata töihin. ,
. . ^ k a p u o l i i n tulee pidettäväksi
neuyottelukokous, jossa aiotaan
saada pitemmäksi aikaa soritnksi
erä«^ riidanalaisia kysyihyksiä. L a i -
vailiidceen taas alettua j a yhä v i l kastuessa
on ionltavata, että las-tanstöistä
tulee relttelöitä. Satama-työläisten
lutto on vielä kahden
vBiheilia, tuleeko se antamaan j2-
sei^nsä työskemieUä soUv
sien p ^ u s t o i m i s t o n miesten jcans-aa,
i a tulevatko toisten satamien
laitaajat Icoskemaan veteraanien kä-sittelenriin
lasteihsn.
Voittivat 6-:päiväisen
työviikon lakon
avulla
St. LoUis. — Neljä päivää kestäneen
lakon jälkeen bvat St. L o u i sen
hautaankuletusvaunujen ajurit
voittarfeet itselleen 6-päiväi8en työ^
viikon. Lyhentyneen työajan voi-maanastuttua
ei miesten palkat silti
tule alentumaan. Vuokra-autojen
a j u r i t ovat myöskin, onnekkaasti
taistelleet paDckainalennusyritystä
vastaan ja tulee heidän paUckansa
pysymään entisellään vähintäin yhden
vuoden ajan.
Sieppasi pillerit^ suihinsa
London, Önt. — 24-vuotia5 Percy
Murray, huumansaineidens käyttäjä,
oli poliisioikeUdessa juuri saamit 9
kuukauden vänkilatuoimon .huumausaineitten
hallnsnan: intäzmsM-tä,
kun hän tuomarin pöydältiaicp-pasi
pikkupullon, jossa oli todistuskappaleina
olleita morfiinipillerettä
j a hiclaai niitä 8 kappaletta yhteen
menoon- Mies ei näyttänyt
olevan nillinnkään tuosta.: annoksesta,
kun hinet /rietiin koppiinsa.
Jos hänellä on maksaa 200 dollarin
sakko, 'pääsee hän 6 kuukaudella.
Ovatko Canadan far-*
marit "hyvinvoipia"
W i n n i p e g .— Kapitalistiluokka j a
heidän apurinsa ja lakeijansa keltaiset
sosialistiluopiot eivät koBkäan
väsy valehtelemaan Neuvosto-Venäjän
työläisten valistuslaitoksistai
samalla ylistäen "meidän" maatamme
j a kehuen kapitalistien diktatuurin
alaisen koulujärjestelmän
etuisuutta.
. Samat elementit myöskin huutavat
farmarien olosuhteitten jatkuvasta
parantumisesta ja houkuttelevat
europalaisia orjia saapumaan
tänne osallisiksi täkäläisestä hyvinvoinnista-
j a koulu selfä valistus^
laitoksista.
Mutta ~~ siitä huolimatta «CaniiQli,
Manitoban porvari-farmarihalHtuk-sen
valistusministeri ilmpttaa, että
io maaseudulla olevaa Jcansakoulua
Jilanitoban ^maakunnassa. oh joutv.*
nut pois fämariiBn .kontrollista viime
vuoden aikana. KÖyhtymisensä
tähden eivät farmarit voineet ylläpitää
kouluja, vaan olivat pakotetut
luovuttamaan ne maakuntahallitukselle,
joka nyt koettaa ^ pitää
niitä yllä.
Maakunnan valistusvirasto kertoo,
että koulujen menoissa jo on tehty
huomattavia vähennyksiä, jotka
etupäässä johtuvat opettajain palkkain
alentamisesta.
Kuolemankylpy orpokodissa
Montreal. — Jesuiittain orpokodissa
Huberdeaussa, Que., kuoli 8-
vuotias poikanen palohaavoihin, Jotka
oli saanut kylpyammeeseen lasketusta
kuumasta vedestä. Hänet
oli ammeeseen pannut " v e l i " Us-mar,
koska poika — jo kolmannen
kerran sinä päivänä —: oli tahrinut
housunsa, niin että hänet joka k er
ran oli ollut kylpyammeessa pestävä.
Toiset pojat ovat sanoneet,
että poika rangaistukseksi pantiin
niin. kuumaan veteen. Sen Usmar
kuitenkin kieltää, «anoo vain jättäneensä
pojan yksin ammeeseen,
mennäkseen hakemaan hänelle puhtaita
vaatteita. Hänen palatesBaan
oli poika ammeen vieressä, pahoin
palaneena. Kuitenkin myöntää Us-mar
jolloinkin parantaakseen pojan
tuosta pahasta tavasta, antaneensa
toisten poikain häntä kurittaa, mut-ta
vanuttaa aina menneensä väl
i i n , ' j o s kuria näytti tulevan liikaa.
Taitaapa noissakin jumalan miesten
hoitamissa laitoksissa tapahtua
kaikenlaista, joka ei kestä arvoste-ua.
Häkämyrkytyksen uhreja
/Windsor, Ont. -— ' Tecumseh n i misessä
kylässä sairastui iältfää J S -
vuotias-Jean C8mpei|uV* häH^n vaimonsa-
j a r k o l n i e Ijistaaji,,,, Ensin
uultiin- heidän saaneen jnnytlcytyk-sen
pilaantuneista hfedelinäsäilyk-kcistä,
j o i t a olivat nauttineet, mutta
nyt on käynyt selville, että syynä
olikin häkämyrkyty». Pelti oU
pantu liian aikaseen kiinni, joten
yöllä oli tullut häkää huoneeseen.
Miestä ei enää voitu pelastaa, eikä
vaimonkaan henkiinjäämisestä ole
tietoa. Lasten luullaan virkoavan.
Ranskan työL palkkasuhteet
ja elintaso
. Pariisi. — y U kuusi viikkoa kestäneen
katkeran lakon jälkeen ovat
sardiinien kannuttajat Douarnenex
nimisessä paikassa Britannyn rannikolla
saaneet 25 prosentin palkankorotuksen.
Lakkolaiset palaavat
työhön eikä ketään vastaan ole
ifanennyt kostotoimenpiteitä. ' He
tulevat saamaan kaksinkertaisen
palkan yötyöstä. Heidän saavuttamansa
palkankorotus tekee 5,2
senttiä tunnilta tai 52 senttiä 10-
tuntiselU päivältä.
Kannutuslaitoksessa työaikentelo-vien
naisten aniessiäculaiset ovat
myöskin jäneen alkaneet kalastus-töhniinsä.
Lakon kestäessä ei kan-nutuslaitoksiin
tuotu kalaa juuri
n{meksik|Län. Joukko ' islnnistön
Pariisista tuottamia fascisteja» saivat
aUcaan Icyl&n miesten kanssa
kahakan, jossa kuusi kyläläistä tuli
ammutuksi. Tähän mennessä ei k e tään
ole sentähden vangittu.
Kylän pormestari auttoi lakkolaisia
kaikilla koinpin, vieläpä antoi
hän heille rahallista avustustakin.
Sentähden erottivat hallituksen virkailijat
hänet virastaan. Senjälkcen
ryhtyi hän henkilökohtaisesti johtamaan
lakkoa ja Pariisin työläiset
kokosivat lakkolaisille avustusta.
Tuon taistelun yhteydessä tuli näkyviin
. Ranskan työläisten kurjat
palkat j a korkeat elinkustannukset.
Keskinkertainen palkka ammattitaitoiselle
rautatietyöläiselle (parhaiten
järjestynyt osa Ranskan työläisistä)
on »1.10—1.35 päivältä. Jotkut
erikoisen ammattitaidon omaavat
urakalla työskentelevät autome-kanikot
saavat $1.65 'S-tuntiselta
Wvältä. Mutta keafkinkertainen
Mllflca kaikille työläisille vaihtelee
82,5 sentistä f l . l p päivältä, Pankki
ja henkivakuutustoimistojen työläisten
paHtka on noin 30 dollaria
lÄukÄtfdCssä. "Työaika on lalnmu-kaan
8-tnntinen, anutta sitä toteutetaan
ainoastaan hyvin harvoissa
tapauksissa. Useimmissa tapauksissa
täytyy työläisten raataa 9- tai
lO-tuntista ja vielä sitäkin piden-pää
päivää pysyäkseen joten kuten
hengissä nykyisillä palkoillaan ; ja
elinkustannusten ollessa tavattoman
korkeat. Leipä maksaa 6,5 senttiä
pauna, sokeri 7 3/4 senttiä, «lan-paisti
35 senttiä, pihvi 66 senttiä,
lampaanpaisti 42 senttiä pauna ja
työkengät |2.36 pari. Vuokra on
säädöstelyn kautta pysytelty verrattain
alhaalla, mtitta asunnot ovat
kerrassaan liian ahtaat. Tavallista
2-hengen makuuhuön€!!tta käyttää
kuusi tai seitsemän henkeä. Elin-kustannukset
eivät suurestikaan
nouse eivätkä laske.
Viimeisimpinä toimenpit«fInSän
Ranskan eduskunta ennen hajaantumistaan
viime joulukuulla hyväksyi
ämnestlalain, jonka mukaan
suurelle määrälle poliittlRla maanpakolaisia
annettiin oikeus palata
t a k a i s i n . . . Kommunistit %oettiv^t
saada läpiajetuksi lain, jonka mukaan
vuoden 1920 rautatielakptsa
työpaikkansa «menettäneillä olisi <<.n-nettu
takasin heidän työpaikkansa,
mutta epäonnistuivat siinä,
Äskettäin Herriotin hallituksen
toimeenpaneman ' radikaalisten aineksien
maastakarkotuksen jälkeen
on kapitalistinen lehdistö alkanut
Vancouver. — Työttdmäfn ar-meijan
yhä laajetessa «Mcaa r a -
kennus- j a metalliteoIlisuustyöläiB-ten
palkka j a työsuhteita vakava
vaara. Rakennuksille samaten kuin
metallityöalalleldn pannaan työttömiä
tekemään kaikenlaiste valmis-
Uvaa työtä, Josta perijeeHisUle tnie-hille
maksetaan kaksi dollaria päivältä
j a perheettömiUe maksetaan
dollari päivältä maan perkauksessa
Ja sepelinhakkuussa.
Vliine talvena Britanniasta tulleet
työttöMänä j a puutteessa olevat
elonkorjaajat säricivät täkäläisten
satamatyöläisten lakon. Sata-inatyöt
tehdään nykyään avopaja-aysteemin
alaisena j a palkat Mki
työsuhteet >>fia^ työnjohtaja.
Useat unionmiehet ovat nykyään .
sitä mieltä, että nyt kifadttelyi^a
oleva suuri rakennusÄiunnitäna
kevättä varten, aletaan toteuttamaan
ei-union padoilla Ja «ttä nykyistä
työttömäin armeijaa tullaan
Jcäyttämään palkkain alentajana. '
Maanpuhdistamistyössft aiottu p aU
kanalennus ei ottanut toteutuakseen,
kun nuoret' työttömät työläiset
ilmottivat kaupunginv«ltuuBtol-
Ie, «ttä he eivät;tee maanpuhdistus-työtä
eikä muu{aka%n aamanlaatui»-
ta työtä yhden .dollarin päiväpalkalla
omilla eväillään. Miehet «anoivat,
öttä sepelinhakkuusta Ja maan-puhdistuksesta
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-02-03-01