Vapaus, February 3, 1925

              K A K K I E N MAITTEN TYÖNRAATAJAT YHTEISSraTAMAAN! 1^ ITttMagTEN J A TAIX)NP01KAIN KASIIN MAUmmmmJt
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 15 —1025 Federated Pressin jäsen. Tiistaina, hehpikuan 3 p.~-Tue8>. Feb. Zrd, 1925 IX Vuosik.—VoL IX
Mm nk H I Iki
•••• ä pääs­seet
taitotokensa perifle eerliiitL — Pariiassa jnl&astn so-pinms
s䣻laisten raakaraudan ja
.^erScsea tuottajain sekä saksalais­ten
rantateollisunden harjofttajien
Vilillä talkitaan täällä todistukseksi
siitä; että' pieni, mutta kaikkivoipa
Ruhritt teoliisausporbojen rylunä on
YlidysvaOat tunnoton
velkoja
Lontoo. — Sir Leo Chiozza
Money arvostelee terävästi sitä, että'
Yhdysvallat armottomasti perii so-
Yhteiskunnan ^ e -
noimman^ kerinan
keskuudesta
. . . . j l u - i l tasaatavansa Englannflta j a Rans-
.fltdomfan ^saanut tayddhsen ..vorton ^ "Amerikka kasasi suunnat-ranskalaisista
kilpailijoistaan. Ber­liinin
raliamiespiirien käsityksen
mukaan nuo biljoonia omistavat
hiili-, j a rantapösöt, saatuaan vank-karienstt
pyöriin ksrtketyksi pienem-rtöA
teoUisoaden harjottaj^t, voivat
nyt pakottaa Lothringrin r a u t ^ a l u -
toniia summia hankkimalla kolmen
^ o d e n ajan sotatarpeita tneidän a r ­meijoillemme;
seuraavain kahdek­santoista
kuukauden ajan Britannia
panttasi . kaikkensa Yhdysvalloille
pitääkseen nuo armeijat edelleen
taistelukunnossa. Sitä varten se
dden « n s f a ^ o n ^ ^ yksityisiltä kansalaisilta ame-
6ymäM_^ heidän ««leisensä .ehdot. ^^y,^i arvopaperitkin ja
Voitolle päässyt ryhmä, jonka moi
ne Amerikkaan; mutta olkoon men-etonaäasä
ovat topinn^^ Minä en välitä muusta kuin
j a Tfayssenm l u l j e e t , edustaa « n o - ^ j ^ ^ ^ YhdysvalloUta lainan-astaan
14 liikettä, mutta naiden
neljänUnst^ käsissä on ehdoton mo-nopooli
yli 9& prosenttiin koko
Saksan kivihiili- ja rautamalmi-v
a r a ^ ^ niin kotimaisesta kuin
vikoraailta tuotetusta. Tammikuun
1 pst& USitien he ovat tuottaneet
niin riitiävän varaston rautaa Eng­lannista,.
Ruotsista ja Espanjasta,
että ovat kyenneet hankkimaan ete-läsaksalaisille
rautateollisuuden har-jottajiUe
kankirautaa j a -terästä
lialvenunalla kuin ranskalaisten h i n -
nat'. 4i^t. Siten on ranskalaisille
jäähyt 'käsiin varastonsa, jotka he
taTallsissa oloissa - saivat kaupatuk­si
Bfelä^ksaan. '
Partiäfh Tempa-Iehden julkasema
sopimus osottaa Saksan rautateolli-
. sunden harjottajain nyt olevan val­miit
hyväksymään suojelustullin u l ­komailta
tuodulle rautamalmille, jo­l
l e n Ruhrin suuret kivihiili-^ rauta-j
j a teräsyhti&t tulevat saamaan hai­stuunsa
heidän koko raaka-ainehan-kiittansa..
Niin ollen tuo teollisuus-
. pösöjen ryfmiä voi nyt määrätä 9e-
. kä funnat että tuotannon suuruu­den./
Tämän isännyyden ovat suurpö-
,raatatedHsttä«li£kkeiden osakkeita;.
' niinpä oft Stinnes-yhtio ostanut pal­jon
sShköteoIlisuusIaitosten arvopa­pereita!
Ja nyt ovat Buhrin raha­ruhtinaat
siinä asemassa,' että voi­vat,
sanoa ranskalaisiUe:-<; "Hyväk­sykää
meidän kaupPiä5opi»ua -eh­tomme
taikka;' eMme.:mtiiäit(^
teidän-' rautaanhe.*^}" • V'!''^;'"'-;''^ i • '
Saksalaisten atiel^stä^^ t % ^ vain
jondutta» Sakäiin j k Ranuan hal­lituksien
'viaistä kauppaliittoa, eh­käpä
. toteuttaa ' tuon kauan toivo­tun
«saurenmöiseh aatteen ranska­laisen
raudan ja saksalaisen kivi-hiileil
yhdistämisestä.
. • o '—- ,
Farmarien unio saa ja­lansijaa
Manito-bassakin
neet; tuo summa oH noin 850 m i l j.
puntaa. Huomatkaa, että nuo 850
milj. puntaa käytettiin amerikka­laisten
ruokatavarain, amerikka­laisten
raaka-aineiden jä amerikka­laisten
ammukkeid'en ostoon. Mak­soimme
tietenkin huikean i korkeita
hintoja, joten tulimme isaamaan
sangen huonon vastineen,, rahas­tamme.
"Amerikan sotavelkojen suoritus­ta
täytyy sanoa eriskummaisimmak-si
sotakorvauksen ini^amiseksi, m i ­tä
ikinä -on ihmiskunnan historiassa
nähty. .En yhtään ihmettele, vaik­ka
monet hyvin tunnetut amerikka­laisetkaan
eivät siitä erityisesti y l ­peile.
"Ettäkö emme maksaisi? Tie­tysti
maksamme! Maksamme pa-rafaikaa.
"Kuitenkin, puhuaksehi vain
omasta puolestani, minulla yhtenä
noiden velkojen maksajana on oi­keus
lausua mielipiteeni, j a se on
tämä: on*'katalaa, että Britannia,
joka pani rahoja vUi)too|j (^ni9Pli?$n
kuin YhdysvaUatj uskalsi peliin ää­rettömän
;;patioa;ei)^män kuin Y h ­dysvallat;;*—-
i Antoi railoja lainaksi
liittoläiijiii^h yhia :p$djpn ;knjin Y h
dysVallat, oli taisteluissa kahta ver­taa
kaueimnin kuin . Ylidysvallat ja
menetti miljoonan miestä Yhdysvalr
tain sataatuhatta vastaan, että B r i ­tannia
joutuu maksamaan suunna­tonta
sotakorvausta keventääkseen
mailman rikkaimman valtakunnan
Tcansalaisten- verotusta.": .- ;.•
P a r i i s i . T ä ä l l ä on suurta häm­mästystä
j a mielenkiintoa herättä­nyt,
varsinkin yläluokkien keskuu­dessa
se seikka, että eräs nuori ri­kas
j a kaunis kreivitär, jonka sukn
on huomattu Rabskan histQriassa,
on vuosikausia pidetty suljettuna
milloin mihinkin hoitolaan. Asialla
lienee' jotain yhteyttä sen seikan
kanssa, että tämä nainen, nimeltään
Helen de XHiateaubriand, omistaa
suuren omaisuuden, josta hänen s u ­kulaisensa
ovat päättäneet päästä
osallisiksi keinolla millä hyvänsä.
Useamman kerran oli kreivitär
yritetty saada joko 'hiillujeh huo­neelle
tahi johonkin muuhun hoito­laan,
mutta toin hänen mielenvikai­suudestaan
ei ollut todisteita, oli
hänet päästetty i r a Viimeksi v a ­pauteen
päästyään esitti hän asian­sa
yleiselle syyttäjälle, j a oikeus-kuulttstelnssa
odotetaan paljastuvan
hämmästyttäviä asioita. Kreivitär
on hankkinut todisteet usealta hup-matulta
lälikäriltä/ jotka sanovat
hänen olevan täysin tervejärkisen.
• -O:—'• —•
Aliftpalkka-ky$ymys
Etelä-Afrikassa
Brandoh, Man. . - ^ / U n i t e d F a t -
mers of Manitoba nimisfeiit -JärjestSn
tehott<»nuuden tähden, joka töli
niin selvästi nIHcyviin järjestin tääl­lä
äskettäin pidetyssä könventsici-nissa.
on näillekin alueille alotettu
penistamaans^-Canadan farmarien
Union osastoja.
Cainadan. farmarien nniolla on h y ­vä
jalansHja Albertassa J a Saskat-
€hewani88a j a tullaan sillei avaamaan
virasto taxinekin hyvin pian. Jär-
J€8täyt|rmis±yan. johtamineTi Mani-tobaasÄ.
tölee olemaan Kelfieldistä
Sasdc kotoisin olevan James R. Ro-hcrtsonin
iäsissä, joka on äsket­täin
ollut ^farmarien nnion järjestä-
Mynsterbergin ihmis-i^
yoja
Aikaisemmin mainitsemastamme
Mynsterbei^n ihbissyöjästä kertoo
erään tanistkalaisen lehden Beflimis-sä
oleva kirjeenvaihtaja seuraavaa:
Poliisin toimittamien tutkimusten
perusteella on nyt voitu todeta i h ­missyöjä
Karl Denken murhaaman
15 henkilön nimet Uhrit ovat o l ­leet
kaikki saksalaisia, useimmat
Schlesiasta. Koska samalla on to­dettu,
että hän on harjoittanut k a -
nialaa teurJMtustyötään kokonaista
11 jraottii,; voidaan varsin h y v^
p l e ^ a ^uhrien -[kokonaisluvun nou-
«eyah' noin sataan.. Aivan Denken
asunnon läheltä on löydetty metrin
korkuinen pino ihmisluita. Paitsi
aikaisemmin löydettyjä vaatekäärö-jä,
jotka o l i sidottu yhteen ihmisr
nahalla, on myt vielä löydetty jouk­ko
vaatteita, jotka niinikään on s i ­dottu
yhteen ihmisnahalla. Kup
on saatu selyillej kenelle vaatteet
ovat kuuluneet — se vaatii muu­ten
paljon työtä — niin voidaan
todeta muidenkin uhrien nimet.
Denke harjoitti laajaa Icapppaa
lihalla, jota hän itse nimitti "nuo-
Kap-kaupunki. — Hallitus on j u l -
kassut asetusehdotuksen, laillisen
alimman palkan määrittelemisestä^
itsekullakin teollisuusalalla. Asete­taan
kolmehenkinen 'keskuslauta­kunta,
jonka jäsenet työministeri
nimittää; sen. tehtävänä on esittää
a l i n . palkka joka teollisuudessa p i i -
rikurinittain. Työntekijät ja työn-ostajat
kullakin teollisuusalalla n i ­mittävät
kumpikin k ^ ^ arviomies-tä
lautakuntaa avustamaan.
Lautakunta alistaa ehdotuksensa
työministerin hyväksyttäväksi, ol­len
ministerillä oikeus tehdä siihen
muutoksia. Ministerin näin määrit­telemiä
alimpia palkkoja vastaan on
kunkin teollisuusalan sekä työnosta-'
jillä että- työntekijöillä oikeus teh­dä
/ muistutuksia, jossa tapauksessa
ministerin oh nimitettävä uusi ar-viomies^
tutkimaan; tilannetta ja; an-tathaan
. la^siiiitonsa ministerille.
Vasta sitte on ministeri oikeutettu
lopullisesti ratkaisemaan asian.
Winnipe8r.1 — Viljakeinottelu oli
yhtä hurja, vieläpä hui^jeihpi kuin
sota-aikana, j a hinnat nousivat "lä­pi
katon'V ^Uen yhteen aikaan jo
$2.20 7 / 8 . bBsheliha. Sääntönä oli
"ostaa mihi^ hintaan tahansa". Suu­ria
ostotarjöoksia tuli yhä tulvimal-
Uu Mailmant viljavarastojen huudet­tiin
olevan J t o v i n vähinä, kun n o
nissa maisJMi on tullut vajaa sato.
Venäjällä nälkä j a iriantiUiiset k u ^
lemassar näUcfiän potaateista tulleen
katovuoden ;takia.. Paljo farmarei-takin
oli saapunut pörssiin, opetel­lakseen
rikastumaan viljakeinotte-luila,
heldn.^
Mutta sitte tarttuivat maltillisem­mat
ainekset'.asiaan, ja sopivilla
toimenpiteillä - onnistuivat pysäyttä­mään
mielettömän hintojennousun.
Kymmenessä minuutissa , laski hinta
10 senttiä. J a lieti tuli toinen ääni
kelloon. Sadat äsken voitetut omai-suudet
snlivat olemattomiin, eilisis­tä
"paperimiljdoneereistä" tul» yh­täkkiä
köyhimykslä. Paniikki .oli
lähellä. Kaikkieh hennot eivät
tuota menoa-kestäneet: pyörtyneitä
011 vietävä sairasvaunuiUa hospitaa­liin.
.. ;:• ,. ' . •
Hintojen Uskettaa |Z.l O :een a l ­koivat
• mylly-yhtiöt taas. ostaa, ja
hinnat rupesivat hiljakseen nouse­maan,
'niin -että- rie .pörssiajan lo­pussa
4)Uvat toukokuun vehnästä
$2.14 1/8, heinäkuun hankinnasta
12.13 ja tulevan; lokakuun hankin,
nasta $1.64,: joka oli ensimäinen
hintame^intä. sinne asti.
Chicagon yiljapörssissä on kei­nottelu
myös ^. ollut hurjaa, mutta
hinnat siellä ovat Jääneet paljo ala­puolelle
•Canadan liintojen.
Montrealissa 1 ja puo­len
miljoonan dol­larin
tidipalo .
Montreal - r - Montrealissa oli ta
hoisin tulipalo mitä muutamiin nro-ajin
on ollut, kun 26 liikehuonetta
kaikkine varastoineen paloi j a muu-
Montrealin poliisijuttu
Viimeisinä päivinä- poliisivirkai-lijain
asianajajat pitivät ^ puolästtiTsr
pi^heita, joissa kokivat putiäuit^^
väärinkäytöksistä päämiel^ääii. Tut­kimusta
vaatineitten icansalaisten
asiamies taas kiihkeästi kävi jsjryt*
teenalaisten kimppuun.
Tilannetta kuvaa hyvin, että po­liisimestari
BelanjSeir tajrjoutu suo­siolla
eroamaan Vi)^mipi'ii, jos taa­taan,
ettei hän^ ' V ^ e t a mistään
virkarikoksista syyttämään. • Muus­sa
tapauksessa' uhkasi tapella vir­kansa
puolesta viimeiseen saakka.
Kuulustelupöytäkirja ' menee kau­pungin
valtuustolle, jonka johtavat
miehet tiettävästi ovat kaiken ai
kaa olleet poliisin väärinkäytöksien
Tuomari ei suosi kielto­lakia
ten turmeltui aivan arvottomaksi.
Koya pakkanen, lämpömitterin
osottaessa 20 astetta alapuolella
nollan, suuresti vaikeutti sammu­tustyötä.
Useita palosotilaita louk­kaantui,
kun erään lääkeainevaras-ton
räjähdys sorti osan rakennus­ta
heidän päälleen. Muut, saatiin
kuitenkin verraten helposti pelas­tetuksi,
paitsi luutnantti Desjardi-nes,
joka/jäi tuntikausiksi rauniolt-ten
alle pinteeseen. Hänen avun­huutonsa
kyllä kuuluivat selvästi^
mutta kaikista ponnistuksista huo­limatta
otti pitkän aikaa, ennenkuin
tulelta j a savulta päästiin niin lä­helle,
että häntä vihdoin voitiin aut­taa.
Hänet saatiin hengissä kiidä-tetykisi
hospitaaliin, mutta ei ole
paljoakaan toivoa hänen eloon jää­misestään.
Aineellinen vahinko t u ­lipalosta
arvioidaan suunnilleen 1,.
500,000 doUariksi.
polkea jdliloja
tyÖttöDi^
: Montreal. — Montrealin; if^liisi-laitoksessa
ilmituUeideh :'"e]^ä^ärei>
nollisyyksien" tutkiminen, jota o*
kestähyt viiden kutrkauden ajan, on
päättynyt. Kuulustelua johtanut
tuomari Coderre ilmotti ryhtyvän­sä
laatimaan tutkintopöytäkirjaäj,,.
heti, mutta sen, ei arvella valmistu^ vfi!*** valheeksi. Sanoipa vie­vän
enhf n 'hetmikiiun- puoTiy?liä7 läi ettei -hän edes välittänyt käyt-
Torflnto^:?»^^^ syy­tetystä
" näkjry aina yhdeksän teke­vän
väärän valan," sanoi poliisituo-mari
Cohen alaknloitena, "enlcä voi
oikeastaan heitä moittia - r - Onta­rion
kieltolaki vie siihen." Syy
tettjrinä oli kolme majatalonpitäjää,
jotka 'kaikki vannoivat olevansa
syyttömiä. - Heidät -olisi voinut tuo-mita-
vl.OOO dollarin sakkoon tai
vsnkeoscangaistukseen, mutta tuo­mari
päästi miehet 500 dollarin sa­kolla
kunkin.
, :|:räs robdoskauppias, jolta polii-diUrl^
ä vannoi saaneensa ryypyn,
tää lainmukaista oikeuttaan pitää
ij0diufmia ,kaupas3aap. "Jos m i i
3ol(^iurn mies on valehdellut", virk
koi tuomari^ "niin tue inies valeh
teljee. 500 dollaria sakkoa j a k u ­lu^,
tai kolme kuukautta vankeutta
j a lisäksi yksi . kuukausi kuluista,
jos ei niitä makseta. Tämä ran
gaistus on valehtelemisesta,- ei niin­kään
s u u r e s t i muusta.''
suojelijoita — niin että ei ole luut
tavaa koko melusta suurtakaan asi­allista
tulosta koituvan/
Austraalian merimies-lakko
päätiynyt
Sidney. — /Merimiesten yleinen
jänä Etelä;^3katchewanissa.
Canadan farmarien unio syntyi reksi vasikanlihaksi". ^Hän lähetti
vanhojen farmarijärjestöjen United J u U a m a i s u i d t s i i n ^ l ^ .
Fasmers of Manitoba j a Saskatcbe- ja nyt voidaan pitää varmana, että kokous täällä päätti 2,00a äänellä
wan G i a i n Crrowers nimisten jär- juhlavieraat niissä tapauksissa ovat 40:tä vastaan suostua tuomioistui-jestöjen
tehottomuuden- sekä aina tulleet syöneitei ihmislihaa. ' V i e - men määräämiin pestauspaikkoihin.
kiristyvän firianssipääoman. puris- raille tarjottiin' Denken luona usein
tuksen tähden.
Kai&eksi onnettomuudek^ nykyi­nen
fai3narien union esimies, Mac-
Namee on yhtä taantumuksellinen
kuin. vanhain järjestöjen poispotki­tut
johtoimijefae^n olivat, ään on
farmarien jGoniperssi, joka puhuu
j a «sitää menneitten aikojien kiel­tä
ja mielipiteitä. Hän vihaa po­liittista
toimintaa aivan samoin k u in
pirun icemtaan vihaavan pyhää
vettä. Sellainen: tyhmyys on mel­kein
oskomatonta, tfitttta se ön k a i -
Kannee e i - voi «lÄäistg' kehityloen
edistyskolkoa eivätkä - farmarit tule
olemaan tyytyväisiä riistäjänsä ' t e ­kemiin
lakeihin eikä heidän halli-tokseeajBB.
makkaraa.^
Murhaaminen on jatkunut aina­kin
11 vuotta. Koko sinä aikana
ei ole herättänyt lainkaan huomiota
se seildca, ettei kukaan niistä t^ö-läisistä,
jotka lähtivät majatalosta
käynaään Denken luona, kosk^i{
palannut, t a l i s i n . ; ^ ,
Kuh kerran kysyttiin Denkelta^
millä hän oikeastaan elää, vastaa,
hän hymyillen:
— Ho, onhan tuota lihaa' k u i -
teidrin a n a triossa!
Huomiota herätti se .seikka, että
penke- osti leipnreilta «uuiret mää­rät
knivunuttä ranskanleipää j a l e i ­vänsyrjiä.
Nyt ymmärretään, e tä
hän oi^ käyttänyt tätä leiiää malc-kamntdcoon.
,
Saman päivän iltapuolella joukko
miehifi jo odotteli pestaajia noissa
uusissa paikoissa. Melbouinessa
myös , ovat merimiehet päättäneet
tyytyä sovinto-oikeuden ratkaisuun
palata töihin. ,
. . ^ k a p u o l i i n tulee pidettäväksi
neuyottelukokous, jossa aiotaan
saada pitemmäksi aikaa soritnksi
erä«^ riidanalaisia kysyihyksiä. L a i -
vailiidceen taas alettua j a yhä v i l ­kastuessa
on ionltavata, että las-tanstöistä
tulee relttelöitä. Satama-työläisten
lutto on vielä kahden
vBiheilia, tuleeko se antamaan j2-
sei^nsä työskemieUä soUv
sien p ^ u s t o i m i s t o n miesten jcans-aa,
i a tulevatko toisten satamien
laitaajat Icoskemaan veteraanien kä-sittelenriin
lasteihsn.
Voittivat 6-:päiväisen
työviikon lakon
avulla
St. LoUis. — Neljä päivää kes­täneen
lakon jälkeen bvat St. L o u i ­sen
hautaankuletusvaunujen ajurit
voittarfeet itselleen 6-päiväi8en työ^
viikon. Lyhentyneen työajan voi-maanastuttua
ei miesten palkat silti
tule alentumaan. Vuokra-autojen
a j u r i t ovat myöskin, onnekkaasti
taistelleet paDckainalennusyritystä
vastaan ja tulee heidän paUckansa
pysymään entisellään vähintäin yh­den
vuoden ajan.
Sieppasi pillerit^ sui­hinsa
London, Önt. — 24-vuotia5 Percy
Murray, huumansaineidens käyttäjä,
oli poliisioikeUdessa juuri saamit 9
kuukauden vänkilatuoimon .huu­mausaineitten
hallnsnan: intäzmsM-tä,
kun hän tuomarin pöydältiaicp-pasi
pikkupullon, jossa oli todistus­kappaleina
olleita morfiinipillerettä
j a hiclaai niitä 8 kappaletta yh­teen
menoon- Mies ei näyttänyt
olevan nillinnkään tuosta.: annok­sesta,
kun hinet /rietiin koppiinsa.
Jos hänellä on maksaa 200 dollarin
sakko, 'pääsee hän 6 kuukaudella.
Ovatko Canadan far-*
marit "hyvinvoipia"
W i n n i p e g .— Kapitalistiluokka j a
heidän apurinsa ja lakeijansa kel­taiset
sosialistiluopiot eivät koBkäan
väsy valehtelemaan Neuvosto-Venä­jän
työläisten valistuslaitoksistai
samalla ylistäen "meidän" maa­tamme
j a kehuen kapitalistien dik­tatuurin
alaisen koulujärjestelmän
etuisuutta.
. Samat elementit myöskin huuta­vat
farmarien olosuhteitten jatku­vasta
parantumisesta ja houkutte­levat
europalaisia orjia saapumaan
tänne osallisiksi täkäläisestä hy­vinvoinnista-
j a koulu selfä valistus^
laitoksista.
Mutta ~~ siitä huolimatta «CaniiQli,
Manitoban porvari-farmarihalHtuk-sen
valistusministeri ilmpttaa, että
io maaseudulla olevaa Jcansakoulua
Jilanitoban ^maakunnassa. oh joutv.*
nut pois fämariiBn .kontrollista vii­me
vuoden aikana. KÖyhtymisensä
tähden eivät farmarit voineet yllä­pitää
kouluja, vaan olivat pakote­tut
luovuttamaan ne maakuntahal­litukselle,
joka nyt koettaa ^ pitää
niitä yllä.
Maakunnan valistusvirasto kertoo,
että koulujen menoissa jo on tehty
huomattavia vähennyksiä, jotka
etupäässä johtuvat opettajain palk­kain
alentamisesta.
Kuolemankylpy orpo­kodissa
Montreal. — Jesuiittain orpoko­dissa
Huberdeaussa, Que., kuoli 8-
vuotias poikanen palohaavoihin, Jot­ka
oli saanut kylpyammeeseen las­ketusta
kuumasta vedestä. Hänet
oli ammeeseen pannut " v e l i " Us-mar,
koska poika — jo kolmannen
kerran sinä päivänä —: oli tahrinut
housunsa, niin että hänet joka k er
ran oli ollut kylpyammeessa pestä­vä.
Toiset pojat ovat sanoneet,
että poika rangaistukseksi pantiin
niin. kuumaan veteen. Sen Usmar
kuitenkin kieltää, «anoo vain jät­täneensä
pojan yksin ammeeseen,
mennäkseen hakemaan hänelle puh­taita
vaatteita. Hänen palatesBaan
oli poika ammeen vieressä, pahoin
palaneena. Kuitenkin myöntää Us-mar
jolloinkin parantaakseen pojan
tuosta pahasta tavasta, antaneensa
toisten poikain häntä kurittaa, mut-ta
vanuttaa aina menneensä vä­l
i i n , ' j o s kuria näytti tulevan liikaa.
Taitaapa noissakin jumalan mies­ten
hoitamissa laitoksissa tapahtua
kaikenlaista, joka ei kestä arvoste-ua.
Häkämyrkytyksen uh­reja
/Windsor, Ont. -— ' Tecumseh n i ­misessä
kylässä sairastui iältfää J S -
vuotias-Jean C8mpei|uV* häH^n vai­monsa-
j a r k o l n i e Ijistaaji,,,, Ensin
uultiin- heidän saaneen jnnytlcytyk-sen
pilaantuneista hfedelinäsäilyk-kcistä,
j o i t a olivat nauttineet, mut­ta
nyt on käynyt selville, että syy­nä
olikin häkämyrkyty». Pelti oU
pantu liian aikaseen kiinni, joten
yöllä oli tullut häkää huoneeseen.
Miestä ei enää voitu pelastaa, eikä
vaimonkaan henkiinjäämisestä ole
tietoa. Lasten luullaan virkoavan.
Ranskan työL palkka­suhteet
ja elintaso
. Pariisi. — y U kuusi viikkoa kes­täneen
katkeran lakon jälkeen ovat
sardiinien kannuttajat Douarnenex
nimisessä paikassa Britannyn ran­nikolla
saaneet 25 prosentin pal­kankorotuksen.
Lakkolaiset palaa­vat
työhön eikä ketään vastaan ole
ifanennyt kostotoimenpiteitä. ' He
tulevat saamaan kaksinkertaisen
palkan yötyöstä. Heidän saavutta­mansa
palkankorotus tekee 5,2
senttiä tunnilta tai 52 senttiä 10-
tuntiselU päivältä.
Kannutuslaitoksessa työaikentelo-vien
naisten aniessiäculaiset ovat
myöskin jäneen alkaneet kalastus-töhniinsä.
Lakon kestäessä ei kan-nutuslaitoksiin
tuotu kalaa juuri
n{meksik|Län. Joukko ' islnnistön
Pariisista tuottamia fascisteja» sai­vat
aUcaan Icyl&n miesten kanssa
kahakan, jossa kuusi kyläläistä tuli
ammutuksi. Tähän mennessä ei k e ­tään
ole sentähden vangittu.
Kylän pormestari auttoi lakko­laisia
kaikilla koinpin, vieläpä antoi
hän heille rahallista avustustakin.
Sentähden erottivat hallituksen vir­kailijat
hänet virastaan. Senjälkcen
ryhtyi hän henkilökohtaisesti johta­maan
lakkoa ja Pariisin työläiset
kokosivat lakkolaisille avustusta.
Tuon taistelun yhteydessä tuli nä­kyviin
. Ranskan työläisten kurjat
palkat j a korkeat elinkustannukset.
Keskinkertainen palkka ammattitai­toiselle
rautatietyöläiselle (parhai­ten
järjestynyt osa Ranskan työläi­sistä)
on »1.10—1.35 päivältä. Jot­kut
erikoisen ammattitaidon omaa­vat
urakalla työskentelevät autome-kanikot
saavat $1.65 'S-tuntiselta
Wvältä. Mutta keafkinkertainen
Mllflca kaikille työläisille vaihtelee
82,5 sentistä f l . l p päivältä, Pank­ki
ja henkivakuutustoimistojen työ­läisten
paHtka on noin 30 dollaria
lÄukÄtfdCssä. "Työaika on lalnmu-kaan
8-tnntinen, anutta sitä toteu­tetaan
ainoastaan hyvin harvoissa
tapauksissa. Useimmissa tapauksis­sa
täytyy työläisten raataa 9- tai
lO-tuntista ja vielä sitäkin piden-pää
päivää pysyäkseen joten kuten
hengissä nykyisillä palkoillaan ; ja
elinkustannusten ollessa tavattoman
korkeat. Leipä maksaa 6,5 senttiä
pauna, sokeri 7 3/4 senttiä, «lan-paisti
35 senttiä, pihvi 66 senttiä,
lampaanpaisti 42 senttiä pauna ja
työkengät |2.36 pari. Vuokra on
säädöstelyn kautta pysytelty verrat­tain
alhaalla, mtitta asunnot ovat
kerrassaan liian ahtaat. Tavallista
2-hengen makuuhuön€!!tta käyttää
kuusi tai seitsemän henkeä. Elin-kustannukset
eivät suurestikaan
nouse eivätkä laske.
Viimeisimpinä toimenpit«fInSän
Ranskan eduskunta ennen hajaan­tumistaan
viime joulukuulla hyväk­syi
ämnestlalain, jonka mukaan
suurelle määrälle poliittlRla maan­pakolaisia
annettiin oikeus palata
t a k a i s i n . . . Kommunistit %oettiv^t
saada läpiajetuksi lain, jonka mu­kaan
vuoden 1920 rautatielakptsa
työpaikkansa «menettäneillä olisi <<.n-nettu
takasin heidän työpaikkansa,
mutta epäonnistuivat siinä,
Äskettäin Herriotin hallituksen
toimeenpaneman ' radikaalisten ai­neksien
maastakarkotuksen jälkeen
on kapitalistinen lehdistö alkanut
Vancouver. — Työttdmäfn ar-meijan
yhä laajetessa «Mcaa r a -
kennus- j a metalliteoIlisuustyöläiB-ten
palkka j a työsuhteita vakava
vaara. Rakennuksille samaten kuin
metallityöalalleldn pannaan työttö­miä
tekemään kaikenlaiste valmis-
Uvaa työtä, Josta perijeeHisUle tnie-hille
maksetaan kaksi dollaria päi­vältä
j a perheettömiUe maksetaan
dollari päivältä maan perkaukses­sa
Ja sepelinhakkuussa.
Vliine talvena Britanniasta tul­leet
työttöMänä j a puutteessa ole­vat
elonkorjaajat säricivät täkäläis­ten
satamatyöläisten lakon. Sata-inatyöt
tehdään nykyään avopaja-aysteemin
alaisena j a palkat Mki
työsuhteet >>fia^ työnjohtaja.
Useat unionmiehet ovat nykyään .
sitä mieltä, että nyt kifadttelyi^a
oleva suuri rakennusÄiunnitäna
kevättä varten, aletaan toteutta­maan
ei-union padoilla Ja «ttä ny­kyistä
työttömäin armeijaa tullaan
Jcäyttämään palkkain alentajana. '
Maanpuhdistamistyössft aiottu p aU
kanalennus ei ottanut toteutuak­seen,
kun nuoret' työttömät työläi­set
ilmottivat kaupunginv«ltuuBtol-
Ie, «ttä he eivät;tee maanpuhdistus-työtä
eikä muu{aka%n aamanlaatui»-
ta työtä yhden .dollarin päiväpalkal­la
omilla eväillään. Miehet «anoi­vat,
öttä sepelinhakkuusta Ja maan-puhdistuksesta
<in vähintään mak­settava
35 senttiä tunnilta.
Valtuusto uhkaa vangita Jokai­sen
työttömän, joka ei aliatu v o i -
massaolevain ' faätäaputoimenpitel-den
alaiseksi, imutta työttömät puo­lestaan
koettavat «aada "yleisön" \
tietoon tilanteensa sekä harjotta-vet
Joukkojaan hyvän Icarfn alaU
suuteen. TäUä viikolla ttilevftt he
tekemään valtuustolje ^nupilolliMn-^
vaatimuksen elinkustannuksia vas­taavan
palkan puolesta.
Työttömyysprobleeipl käy päivä .
päivältä kriitiUiflemmäkii,. s i lU Jo­kainen
länteenpäin tukeva Juna tuo
tänne «nglanillalsia aiiiftolafafa, Jot­ka
ön höukutciliu ^naksämaan vii­meiset
pehUosensa laiva Ja rauta-tlekyyteihin
Ja joille on luvattu hy» :
väpalkkaisia työpaikkoja' niin pian
kuin pääsevät tänn0;*U8€aln noi- '
den siirtolaisten, erittäinkin per-hoelUsten
kohtalo ön mieltUiikutta-va..
: '•'
Algomaii terästehtaat
käsfinnissä
SauH Ste. Marie» Ont; — Algo-ma
Steel-yhtiön ratakiskotehdas t u ­lee
pantavalLsi käyntiin' kahäelle
vuorolle ensi maaliskuun 2 p.,. i l -
motetaan yhtiön "^konttorist» Y h ­tiön
pitäisi alkaa oitaa tniehiä val­mistaviin
töihin tehtaan käyntiin-panemiseksi;
täydellä voimalla.
Nyt käynnissä olevan sulatusuu­nin
No. 2 lisäksi pitäisi yksi sula­tusuuni
j a kaikki lieskauunit ruveta
toimimaan helmik. 20 p., Jotta te­rästä
valmistuu kiskotehtaan alkaes­sa
käymään. Sekä 18 että 12 tuu-ihaisen
tavaran* tehtaat pitäisi myös
piakkoin tulla käyntiin, «iUä yhtiö
hieroo kauppoja voidakseen pitää
ne säärinölliiessä käynnissä.
Tähän asti «aaduilla tilauksflla
voidaan kiskotefadas pitää käymässä
kahta vuoroa neljä kuukautta. Ja
lisää tilauksia koetetaan hankkia.
, . , . Nyt tilatut kiskot tulevat kaikki
vaatimaan ankarampiin toimenpitcl- canadalaisllle rautateille. Huomat-
Jiiin ryhtymistä niin sanottuja ulkp-laisia
agitaattoreita vastaan; Jo se
seikka, että nuo karkotetut toverit
olivat tehneet agitatsionityÖtiä ai­noastaan
oman kansallisuutensa
keskuudessa, oli kyllin riittävä syy
heidän karkottamiselleen. Kaikeksi
onneksi ei heitä pdcotettu palaa­maan
talcasin kotimaahansa. Työ-väenprobleemien
käsittelyssä ei
näytä olevan minkäänlaista eroa-valsuutvaisHutta
Herriotin f-osialisti-
Een halliruicfcn j a vihsittujen kapi­talististen
hallittik«ien välillä.
Kommunibtinen United French
Fede'ration of Labor. johon kuuluu
lähes puolc; Ranskan järj^styreistfi
j^läisistä, vabniitautuu"" yleixen
jpalkkainylennyshyökkäykfeen: So­tahuutona
on "20 frangia (*1.10)
päivältä kaikiUe työläisi|k." Liik­keen
johtajat ovat tietoisia a i t a , et­tä
työnostajat ovat. halukkaita ke­hittämään
työväenaristokratian pa­remmin
palkatuista työläisistä, a i ­van
samaan malliin; kuin esim.
Yhdysvalloissa, j a ryhtyvät taisto*
luun sellaisia toimenpiteitä «astaaa.
tavan suuria tilauksia kiskojen l i i -
toksille tulee annettavaksi parin
viikon ajalla, j a Algoma Steel a i ­koo
saada niistä osansa, josta olisi
työtä yhtiön 18 tuuman tehtaalle.
Nämä porvarilefadille annetut uu­tiset
voivat silti vain olla tarkote-tut
työläisten lohdutukseksi, että
pysyisivät paikkakunnalla rauhalli­sesti
odottamassa, mitä herrain
pöydältä tipahtaa.
Jauhofynnörin hinta
kohonnut 2 dolL 2 ja
puplessa kuukau­dessa
Toronto. Manitoban enriluo-kan
Jauhot, Jotka täällä maksoivat
«uirraskuun 15. pnä 9- dolaria 20
senttiä tynnöri, maksoivat Joulu­kuun
15 pnä 9 dollaria 40 senttiä
Ja viime torstaina 11 doHaria^ 40
«enttiä tynnöri —- s i i s k i d i d e n dol­larin
nousu : ^ n ö r i ä päälle sitten
xoanasknun 1& p m .
i
M