Vapaus, November 17, 1930

              1930 . Maanantaina, marrask. 17 pnä — Mon., Nov. 17
oulurahoja Suomeen
j^e työläistoverit, jotka aikovat lähet-
[ä Jouluksi omaisilleen rahoja Suomeen,
iin käyttäkää nyt tilaisuutta hyväk-mne,
Canadan dollarin arvon ollessa
irkealla. Me maksamme toistaiseksi
ollarista '
Smk. 39.35
LÄHETYSKULUT:
j l 00 'lähetyksistä $80.
[00 00 sekä 50c jokaiselta
•uraavalta sadalta dollarilta.
Lähetykset $500.00 Ja »iltä
15, $3.00, huolimatta »umman
loruudesta.
^at lähetyskulut $3.50 lähe­tykseltä.
Vapaudelle ottavat rahaväli-
Uyksiu vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
111)6 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suojiialaisen Järjestön sihteeri,
057 Broadvie\v Ave.
O. K. JOKELA,
12G Peter Street.
J . KAHILA,
448 Queen St., West, tai
211 Boon Ave.
Bomen rahaa ostetaan.
Kurssi .'?2.48 sadasta Smk.
Tehkää lähetykset osotteelln:
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
V A P A US.
Box 69, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
olG Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
keisiin, Reiehswehrille ja poliisille
j a kaikille toisille kapitalistiäen riis-täjivaltion
loisille ja mitenkä nä­mä
summat voidaan säästää.
Edelleen me tulemme erikoiseh-j
dotuksen muodossa esittämään
I \-aatimuksen T-tunnin työpäivän
: puolesta ilman palkanlaskua,
i Samalla kertaa tulee Kommunis-j
tipuolue valtiopäivillä heti r5'hty-
; mään taisteluun verojen lisäämisen
1 puolesta miljoneereille ja suurien
; omaisuuksien omistajille ja jouk-
I kojen maksamien verojen alentami-i
sen puolesta.
i Lisäksi tulemme me esittämään
1 joukon kauaskantoisia, repäiseviä
j toimenpiteitä kärsivien keskiluok-ikien,
samaten kuin köyhien talon-i
poikien tukemiseksi ja taistelun
; käymiseksi monopolipääomaa vas­taan.
Me tulemme esittämään epäluot­tamuslausetta
Brueningin hallituk­selle
ja samalla esittämään kaik­kien
ryöstö- ja perustuslaittomien
poi
; me
rekisteröidä kaikki vallankomouk- j joa voimakkaammaksi. Meidän oh
selliset työläiset, olkoonpa ne sit- nyt lisättävä työtämme työtäteke
ten järjestyneitä taikka järjesty- vien naisten keskuudessa, samaten
mättömiä. Punaisen Ammattijär-! kuin proletaaristen perheenemän-jestöopposition
tehdasryhroiin. Mei- tien keskuudessa, sillä viimeisten
dän on päästävä eroon arkuudes-1 tilastojen mukaan 42 pros/kaikista
tämrne ja korttien asemasta j u l - 1 Saksan naisista fiarjottaa jotakin
kaistava jäsenkirjat ja- otettava [ ammattia.
käytäntöön organisatooriset toi- • Samalla kertaa on välttämätön
menpiteet askel askeleelta voimis-1 tä edustaa miljoonien nuorien työ
tuttaaksemme asemaamme' joukko- | iäisten konkreettisia vaatimuksia
jen keskiaudessa, sillä tapausten' Maaseututyön piirissä, fascismii
Leveän leivän kaupunki
KlrJ. A, NEVEROV
Talonpoikainen, kauhea kansan-nurhe
lähestyi, se tuoksui. Se puh-
:esi odotxamatt-oman ilon kukkaan:
oka puolelta, kaikilta teiltä saa-
3ul raatajia suurista ja plenisiä
1 1 . - ^ , _ , t .,, , , ... .-cylistä. Jokainen kantoi jyviä' j.'-.
kehitys asettaa Puolueemme eteer j paakerkuksi.ssa, pjkku talonpoikien, ^ . j ^ . . jj-yäsemä rakkaaseen, nälkäi-uusia
tehtäviä. _ ja maaseudun proletariaatin kes-j ^^^^ ^^^^^^^^^^ ^^^^
, Ä'^^^^'V^M^^^^^"?:--^' , 1 ^ " " * ^ ^ ' ' ' ' on meidän kehitettävä. kultaisin leiväntähkin, se rle-delhsilla
taisteluilla enaa ole sa-|uu.ia metoodeja va.kuttaaksemme;^^^^^^ ^^^^ lärsinyt. kärsineiden
ma luonne kuin ennen, vaan ne (näihin aineksiin ja luttäaksemme; jj^^^^^ 'Kuinka laajalti levenevät,
saavat poliittisen taistelun _ Juon-! ne liittoon kaupunkien proletariaa-; j . ^ ^ ^ ^^^^^^ keväiset laihot, maa
J?^" f'^?!:' f*f eivatenaa ole,tin kanssa. Meidän on annettava ^j^^^^^^ vihreisim vaatteisiinsa,
tähdättyjä yksinomaan työnantajia:, jokaiselle tehtaassa t y ö s k e n t e l e v ä l l e , h . - r r . ^ i i ^ .-iur^nn^ r^^Uoil^
mutta valtiota, poliisia, fascismia:! toimitsijalle mahdollisuus rikastut-sosialifascismia,
kaikkia sortotoi- j taa. ideolopista tietoisuuttaap. Jo-menpiteitä
ja kaikkia yrityksiä. kai.sen piirikomitean, siihen luettu-vastaan,
joilla lakot yritetään ku-; na Berliinin järjestön, on yritettä-ristaa.
| vä löytää sellaiset työmetoodit, et-
Sellaisessa tilanteessa on meidän i ta uusi tuulahdus, uusi jäykkänis-nä
Mishka veti taskustaan leipänsä
nieleskeli sitä tylsänä, välinpitämät­tömänä.
Teki-mieli paneutua maa
Canadan Suomalaisen järjestJJ»'
kiertävä puhuja toveri John Wirt8
lähtee koko Ontarion käsittävfiUo
lian, itkeä hiljaa vieraalla autiolla < järjestämis- ja puhajamaUcaUe,
maalla, mutta sitkeys täyttikin ruu- ; pysähtyen seuraavilla paikkakanoil»-
iniin, ja jälleen Itsepäinen tahto lei­mahti
liekkiin.
— Lähden eteenpäin!
l a :
Marraskuulla:
Selv^i „..v,v« .au.„l.et &,Ir"-"^r-Zirir^^^^
poikkeusmääräysten ja pakkotoi-; puhdistettava tie vetääksemrae ve-jkainen offensiivin henki tulee kuo-menpiteitten
niitättömik.=i julista-1 reksiä tuhansia ammattijärjestöjen 1 auttamaan Puoluetta ja Puolueen
mistä. järjestettyjä työläisiä ja monta i ympiirillä olevia joukkoja liikkeel-
Lopuk?i tulee Kommunistipuolue
Preussi.=:sa ja kaikissa toisis.sa
maakunni-=.^a heti ryhtymään tais­teluun
maakuntien valtiopäivien
järjestettyjä työläisiä ja
miljoonaa järjestymätöntä työläis- le.
t ä vallankumoukselliseen luokka­taisteluun.
Paljoa enemmän vallan­kumouksellista
tulisuutta ja paljoa
hnjottaniifok.M, sillä yleisvaltiopäi- voimakkaampaa henkistä alotekykyf
vien vaalit ovat osottaneet, mikä
Berliinissä me olemme saanefet
7158,000 ääntä. Meidän on voitet­tava
uusia kaadereita tästä joukos-
Vanhus hymyilee vihreälle pellolle
— hymy kuoleutuu ohuille, suierty-nelHe
huulille.
— Elättäjämme, kanna hedelmää!
Junat vierivät ohitse, junista kar-koitelut
jalkanilehet kulkevat si­vuitse,
mutta kukaan ei huomasi
inhimillistä Iloa vanhuksen kuolleil­la
huulilla, tuon vanhuk.scn. joka on
kaatunut kaukaisella taipaleellaan.
— Siunattu olkoon, nimetön!
27.
Mishka näki mustan, suurin tah­din
koristetun taivaan, mustan.
jaivapilettejä
nyy
paikalliset asiamiehemme ja
Vapaus.
A A k O KIVINEN,
Kirkland Lake, Ont
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
autta jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
iman liikkeen. Vapauden, kautta.
VAPAUS. Box 69, Sudbury, Ont.
I suunnaton ristiriita on olemassa
• näitten laitosten ja kansan todel-
; li.sen mielipiteen välillä.
'' On relvää, että tutkiessamme
: vaalien tuloksia ja vetäessämme
• niistä opetuksia tulevaisuutta var­ten,
on meidän Kommunistipuolu-eona
tarmokkaasti käytettävä bols-tarvitaan
jos meidän mieli saavut-..^^^^^ ^^^.^^ ^..^^^ suunnatto-taa_
joukot tehtaissa ammattijap-^^^^^ vaalivoiton jälkeen pidä olla
jestöissä ja tyonvahtyslaitoksissa;
(olkoonpa sitten kysymyksessä mie-ta
antaaksemme Puolueelle uutta täysin äärettömän aron, mutta ei
voinut heti sitä tajuta. Hän Istui
het, naiset, taikka nuoret prole­taarit)
vetääksemme ne Saksan l
vallankumouksellisiin
öitten joukkojärjestöihin.
Kolmas kysymys, jota me py
lepäämistä. Päinvastoin, mitä voi-makkaammak.-?
i me tulemme, mitä
pitemmälle me etenemme joukko-heviki.<^
cn itsekritiikin metoodia, sil-1 rimme rat^caisemaan on se, miten-lä
me tiedämme, että Kommunisti­puolueelle
itsekritiikki on tärkeä
äscistisilla metoodeillaan nos-a
Mussolini vastaansa teolli-yöläisten
ja köyhien talonpoi-vastustuksen.
Horthy metoo-lan
ainoastaan nostattaa talon-
; taisteluun hänen fascistista
stelmäänsä vastaan,
yksi seikka lisää: Meidän on
, yhteydessä asetettava vastak-kehitys
Saksassa kehityksen
5a Neuvostoliitossa. Neuvosto-tyn
keskiluokan taistelun veroja ja
rasituksia vastaan. Ainoastaan me
kykenemme alottamaan ja Johta­maan
työläisten lakkoja. Ainoa.s-tekijä
ei ainoa.staan omien voi­miemme,
mutta erittäinkin joukko­jen
alotekyvyn kehittämisessä ja
li^äämisejsä. Mitä peruskysymyk-siii
on' meidän tänään asetettava
etualalle?
Vaalitulokset osottavat, että meil­lä
Saksassa on suunnaton epäsuhde
olemassa meidän Puolueemme yh­tämittaa
kasvavan vaikutusvallan
ja meidän orfcanisatoorisen tiivis­tymisemme
välillä. Siksi on käytä­vä
käpik.si suorittamaan seuraavia
tehtäviä:
Ensiksikin me näimme tämän
vaalitaistelun aikana, että meidän
ammattiuni-, .^^^ ke.^^kuuteen, sitä suurempaa
l)alvelusta täytyy jokaisen kommu­nistin
antaa meidän voittoisalle
asiallemme. Jokai-sen kommuni.stin
kä me voisimme organisatoorisesti ^^^.^ agitaattorin ja taisteli-tiivistää,
ja konsolidoida ne ten-jj,,jj Neuvosto-Saksan puolesta; jo-denssit,
jotka esiintyvät Saksan pro- \ ]jaison kommunistin pitää tulla
letariaatin, erittäinkin sosialidenio-kraattisten
työläisten ja vieläkin
joukkojen johtajaksi, joka tietää
mitenkä koota työläisiä ja raatajia
enemmän puolueettomien työläis-L,^j,^j^^yjj^Q^;^.j,^.„ jjpy^ ympärille
ten keskuudessa fascismia vastaan. Meidän vapautuksen ohjelmas-
Me tiedämme, että näissä vaaleis-1 ^^^^^^^^^^ ^.^^^-^ asiakirjasta, jolla on
sa ovat punaiset vaaliavustajat teh-Lyyj.} historiallinen merkitys, tulee
neet suurta työtä. Nykyisessä ti-j , , y t . jälkeen kun vaalit oval
osottaneet missä määrin me olem­me
edenneet, muodostumaan mer­taan
me kykenemme kytkemään j j^jj^j. ^j^^ ptt^ meillä on osittainen
kaikki nämä kysymykset • yhteen'
meidän taistelumme poliittisten pe­ruskysymyksien
kanssa hallituksen
fascistisia metoodeja vastaan.
Kommunistipuolue, joka ei käy­nyt
taistelua parlamenttipaikoista
lanteessa ei tätä punaisten vaali­avustajien
liikettä tule laskea ha­joamaan,
vaan meidän on .sille an-ii;inanto yhä ankarampaa, yhä'jul-nettava
uusia tehtäviä. Me veto- i-p^mpaa taistelua varten kapita-amme
näihin vaaliavustajiin, sama- jjytisen Saksan Young-hallintaa vas­ten
kuin tehtaitten puolu.stusjouk- on .välttämätöntä kan-kueihin
ja työttömiin kehoittaen j sanomaistuttaa meidän vapautuk-niitä
meidän puolellamme voimis-} ..^j^^j^^ ohjelman erinäisiä osia
PnolnoemniP oli saneen usein mvö-' taistelua fascismia vastaan joi,kkojon keskuudessa ja herättää
Puolueemme oh sangen u^^^^^^ Meidän on pyrittävä luomaan uus. -^^^-^ miljoonia nälkää näkevien
fascistivastainen järjestö, jonka on Laistelurintamaan liiaksi .syötettyji
tultava esille ratkaisevana,, taistelu- nastaan.
oHmenä fascismia vastaan Saksass;a Neuvosto-Saksa tulee joukoille
häinen voimiensa keskittämisessä
työpaikkoihin ja tehtaisiin. Tämä
koskee mvö.skin Berliiniä. Tosiasi?
isa ei ole mitään luhistumista. , vaan työtätekevien joukoista, ei
Ia.sku havaittavissa tehdassoluis-
.sammo. Tämä heikkous on pois­tettava
niin pian kuin mahdollista.
Tämä Puolueemme perusta teh^
taissa ja työpajoissa vaatii paljoa
paljoa suurempaa huomiota osak­seen
kun otamme huomioon sen
itään kriisiä, ei mitään työttö-, t-^j^ vaalivoittonsa, jälkeen jää- mahdollisuuden, että Puolueemmp
ttä, ei mitään Young Plania
joukkoja kuristaa, vaan mah-a
edistymistä, nopeata sosialis-rakentami.
sta, jonka täytyy
attaa kaikkien työläisten innos-en,
niittenkin, jotka ovat vi-seii
leirissä. A
aikkien raatajien luokkavihol-n
taistelurintamaa vastaan on
iän nostatettava vallankumouk­sen
proletariaatin ja kaikkien
ajien yhteisrintama. Kommu-ipuolueen
vaalivoitto asettaa
ään • velvollisuudeksemme kym­ien
kertaa suuremmalla päättä-yydellä
kuin milloinkaan' ennen
ittää niin parlamentin sisä- kuin
.puolella taistelua nykyistä jär-elmää,
Young Planiä ja kapi-stien
vallanpitoa vastaan. Ai-staan
me kykenemme takomaan
iiaarisuuden rintaman työttö-n
ja työssäolevien työläisten
ille. Ainoastaan me kykenemme
olakon aseella järjestämään työ-iten,
talonpoikain ja köyhdyte-mään
laakereilleen lepäämään,
vaan se tulee syöksymään eteen­päin.
Mutta myöskin tulevien val­tiopäivien
sisäpuolelta me tulem­me
hyökkäämään likeisessä yhtey­dessä
parlamentin ulkopuolella käy­tävän
joukko taistelun kanssa por­variston
politiikkaa, koko Youngin
Saksan järjestelmää vastaan.
Meidän ensimäisenä vaatimukse­namme
tulee olemaan ehdoton vaa­timus
lakata maksamasta pakko-veroa
Youngin . rosvosuunnitelmar
alaisuudessa, minkä vaatimuksen
me tulemme esittämään valtiopäi­villä.
Tässä kysymyksessä on Na-zirien
näytettävä todellinen värin­sä.
.....
Edelleen me tulemme valtiopäi­villä
esittämään suurisuuntaisen
menojen supistamisohjelman, joka
tulee työtätekeville joukoille osot-tamaan
mitenkä miljoonia miljoo­nien
iälkeen työtätekevän kansan
maksamista veroista syydetään
kenraalien ja ministereitten clak-
Kommunistipuolueen ja Punaisen
Rintaman Taistelijoitten Liiton-rin-tuottamaan
leipää, vapauden ja
vallan! Neuvo.sto-Saksan puolesta
nalla, joista viimeksimainittua ei etenemme ja taistelemme kuin
pystytä kieltämään olemasta ja jo- py^iue^ joka puolustaa" kaikkien
raatajien etuja proletariaatin kaik­kia
luokkavihollisia vastaan. Pon-ka
edelleenkin käy taistelua.
Neljänneksi, se suunnaton uu-sien
jäsenien puolueeseen tulvimi- i nistakaa kaikki voimanne, takokaa
•i l u t j u i s u u u t i i i uuf.ucci.. meille ää-j i-autainen taistelurintama, jotta
^rXtaaTTieii^ä^^^^On^ tott^^^ '•'•^^'^ ole päut-j youiTgin-Saksan raunioista nousisi
tvfnvälitvslaTtoK^^^ Tuhansien täytyy vielä tul-1 vapaa Sosialistinen Sovietti-Saksa
e^TtSIvtt'^^^^^^^^^^ P-^- - j (Valtavaa ja pitkältä suosionoso-meidän
koko työmme ratkaiseva pe-j tullut_ niin suunnattoman voimak^ tusta.)
hetkisen kuin ra.skaan unen jäl­keen,
hieroi loukkaantunutta pää­tään
ja ylifäkkiä vallannut kauhu
kahlehti hänen järkensä ja sydä­mensä;
ne menivät, jättivät hänet,
kukaan el enää tarvinnut häntä,
kukaan el johdata pois tältä kau­healta
palkalta.
Mishkan hiukset kohosivat pys­tyyn
nahan mukana, ajatukset sa­menivat,
silmät jähmettyivät. Al­van
suoraan häntä kohti liikehdi
.suuri varjo. Hän pudisteli päätään,
varjo jakaantui kahteen osaan, mo­lemmille
osille' kasvoivat kädet, Ja­lat
ja Lsot kirgiisien päät, joissa
oli kauheat heiluvat Jnt'». Kir­giisit
kulkivat edestakaisin, kulki­vat
kauhel.ssa lakeissaan, hypähte-llvät,
pitenivät Ja suurenivat, kahi­sivat
nurmlko-ssa, hioivat hampai­taan
ja viittoivat käsillään.
V i l l i huuto lävisti, yksinäisenä
mustan, öisen hiljaisuuden:
— Älti-i!
MLshka juoksi jonkin matkaa.
Takaa tarttuivat hii:;Cu.. kirgii­sien
kädet, korvissa kuuluivat kir­giisien
kauheat äänet:
— Kuoleiiia!
Mielipuolen .silmien eteen kasvoi
suunnattoman Iso nokkonen lsok:il
jättiläiseksi. Ei ollut enää i>elas-tumlsen
toivoa. Mishka lankesi pol­villeen
jättiläisten eteen ja makasi
nöyrän valtjfllaana aina , aamuua
asti.
Se el ollutkaan kuolema.
vuoret, lennätinpylväät ja kirkkai­den
kisailevien kiskojen kak,^l suo­raa.
Mishka katsahti molempiin
suuntiin, sydän sykki levottomana.
— Mutta mihin suuntaan on
.mentävä?
— Missä on Tashkent?
Jos lähtisi tuonnepäin ei se ehkä
olisikaan siellä...
Ja jos tuonne el se kentie.s ole
ilelläkään...
Kiskot palavat, leikittelevät aa­muauringon
valossa, niitä pitkin
juoksee lavean, rannattoman lakeu-äen
ja kaukaisten sinisten vuorten
raskas kauhu.
El auta itkeminenkään.
Ja kukapa näkisi Mishkan kyy­neliä,
kun ympärillä el ole ainoata-saan
ristinsielua!
Kukapa auttaisi Mishkaa, vaikka
iiän seisoisi koko päivän samalla
•.tohdalla?
Hän kulki parikymmentä askelta
yhteen suuntaan — pysähtyi.
— Otapa nyt selvä!
Kulki kaksikymmentä askelta ,tol-
I seen suuntaan — pysähtyi.
— Valinta on kovin valkea!
Äiti kai ajattelee: matkustaako se
poika vai Uekö jo sinne kuollutkin?
Kenties äiti Itekln on kuollut, eikä
Jashkaa eikä Fedjkaakaan ole enää
olema.ssa. Mishka seisoi syvissä
.mietteissään, puristi tiukasti kal­venneita
huuhaan yhteen, yhdellä
ainoaila kerralla muistui mieleen
koko eliLmä, ja enslmälnen pälvd.
jolloin oli kotoa lähtenyt. Joko to­siaankin
hukka hänet täs.sä perii?
Hän kataol kirkkaisiin kiskoihin,
jähmettyi Ihmeessään: ellen Juna
kulki va.sfamäkeen, nyt on sila
mentävä mäkeä ylöspäin, tuohon
suuntaan.
Mishka tiukensi sotilas vyötään,
painoi isäasä vanhan llppaiakln sy­vemmälle
päähänsii. koetteli' veis­tään
taskusta ja alkoi rohkeammal­la
mielellä taivaltaa kohti sinisiä,
kaukaisia vuoria.
Laveat ovat arojen lakeudet.
Kauhealta tuntuu Ihmisestä uida
niissä pienenä, leijailevana plstes-nä.
Arojen kotkatkin Istuvat surul­lisina
muinaisten ruhtinalttcn hau­takummuilla...
El ole aroilla Ih-
II
II
II
»»
Hearst 22-23
Nakina 24
Hornepayne 25
Nipigon 27
Port Arthur 28 ,,
North Branch 29 „
Tarmola 30 „
Tätä luetteloa tullaan jatkamaan
sitä mukaa kun matka edistyy.
Osastoja ja tovereita niillä paik­kakunnilla
missä tov. Wirta tulee
pysähtymään kehoitetaan tekemään
parhaansa matkan onnistumisekai,
järjestämällä huoneustojen käytön
j a ilmottamalla tilaisuuksista sekä
yleensä olemalla hänelle apuna
osastojen toiminnan järjestelyail,
C.S.J. tp. komitea.
k :tta G. Sundqvist.
Kuolema kulki vaunuja, vaunu- A m^stä eikä Ihmisääntä. Nokkosia,
rusta on tehtaissa, erittäinkin suu-ris.
sa tehtai.ssa. Poliittisen ke.skuk-sen
täytyy olla suorastaan tehtais-
•"a.
Toiseksi, jos silmäilemme taakse­päin
viimeaikaista vallankumouk
selli.sen ammattijär jestöopposition
kehitystä, niin emme voi välttyä
näkemästä mitä suurinta organisa-toorista
heikkoutta. Saksassa _ or
meillä viisi miljoonaa työläistä jär-
.ie.=tyneinä vapaisiin ammattiunioi-hin
kristillisten ja Hirch-Duncker
ammattiiärjestön lisäksi. Meillä
ovat käsissämme paikallisosastot
jotka ovat tulleet erotetuiksi ja
jotka ovat yhtyneinä vallankumo
ukselliseen ammattijärjestöopposi-tioon,
ja meillä on monenlaisia
(usein huonosti toimivia) fraktsioi-tä
ammattijärjestöjen sisäpuolella
Meidän edessämme on tehtävä
kaaksi, että se kykenee .voittamaan =
uusia taistelijoita riveihinsä tullak­seen
kykeneväk.si suorittamaan his­toriallisen
tehtävänsä. Mutta ei ole
tärkeätä ainoastaan värvätä uusia
jäseniä, mutta myöskin käyttää
toverillisia metoodeja pitääkseen
nämä jä.senet.
Chase River, B. C
Tämän saaren hiilikaivokset vaan
hiljentävät käyntiään, näin syksyn
tulienkin, kuten nykyään kaikki
•tr -T • ^-•»«•co.-: n^ii.-Q hio I muutkin eri tuotannon alat.^ Kapi-
.,, . , .,, rr-^^A „-«+«„^«c isensä näkyviin ja tuntuvihi palva : r r^SSntJ^::kÄ|lfiväl^ mutta ajatus hänestä-mat
..uuriin tehtaisiin, rautateihin ^ siinä sama.s.sa sammui. Kalkki
ja toisiin kuljetuslaitoksiin, Jo>H^i i , " « 1 ' * ' „ i _ „ ^ _ - ' J , , , , ^ Ucafsan
jen kattoja ja likaisia ojanvarsia
pitkin, missä vlioil nälkäisiä. Kuo­lema
tavoitti käsiinsä .«sotilaan ja
tytön, jotka olivat kulkeneet edem­mäksi,
keksi heidät pienellä ase­malla,
Jonne kiiruhtivat, mutta
Mishkan taskussa oli palanen pii­lotettua
leipää Ja tuhat ruplaa, Jot­ka
olivat Jääneet vielä Jäljelle myy-lystä
takista.
Kun aamuinen aurinko lämmitti,
poistui öinen kauhu, jäljelle jäivät
ainoastaan vanhusmalnen heikkous
ja ankara päänklpu. Silmät tuijot­tivat
elottomina, mikään el ajatuk­sia
a-skarruttanut. Muistui tosin
pensaikkoja, alastomia suolakerros-tumia,
jotka ovat syvien Hälkeaml-liin
."ie virtaa merenä, vähin suun­nattomana
jokena, vähin taas plk-kupurona.
Jännittynyt tähyilevä .sil­mä
näkee Joltakin merkkejä. Jotka
näyttävät puulta tai Uimiselta, ui­valta
olkikattoiselta kylältä, aivan
Lopatlnolta, mutta hetken perästä
lie eivät muistuta puuta, eivät ih­mistä
eivätkä kylää, joka on ereh­dyttänyt
Ja joka oh sulanut ole­mattomiin.
Mishka pingoit taa viimeiset voi­mansa,
laskee lennätlnpylvältä ja
ajattelee Itsepäisenä, helpottuneena:
— Alä luulottelekaan olevasi ko­vin
rikas! • '
Hän laski kaksisataa pylvästä,
pääsi Iaskuls.saan kolmanoelle sa­dalle.
Itsepäinen clämlsentahto, jo­ka
kuljetti häntä latapölkkyjä myö­ten
pienenä, levottomana matose­na,
.vahvisti Mishkan jalkoja, hdn
aivan hypähtell, yrlttlpä hiljalleen
Juostakin. Kun hän muisti TrofI'
min, Joka oli päässyt Jimaan, lftI-^
milyttell karvas kademieli häntä en­tistä
voimakkaammin. Nyt hän oli
ykshi, Jättivät hänet, eivät $ä&ll-neet.
ja hänen oli luotettava vain
omaan Itseensä. Ajatelkoot vain,
että hän bll kuollut, ajatelkoo!»
vain junavaunuissaan, kun kerran
on olcma.-isa sellaisia Ihmisiä, Jotka
hylkäävät toverinsakin, mutta hän­pä
kuitenkin kulkee eteenpäin. eikiL
kukaan häneen koske kun hän on
köyhä Ja tämän seikan Ihmliset ar­vatenkin
heti, älyävät., Hän kulki
kahdensadan pylvään ohi ja vIeL'i
:?n pUrtelemät, sekä siellä täällä kahdensadan, oli niin kauan kul-
;ameelln lantaa. Sattuu joskus s l l - ; kcva kunnes v heittäisi henkensä,
''mlln Joku paperhi palanen, joka' Mutta jos kuo^l-äl, el kai mltöän
on heitetty vaunun Ikkuna.sta, —
se loistaa valkeana, orpona vieraana
mahtaisi? Tietysti on sellainen koh­talo
melkäläLsellä miehellä: kesfeet-
' työn nopeuden kiihdytystä lisätään,
palkkoja muodossa Jos toisessakin
alas poljetaan ja työpäivää pidenne­tään.
Kas siinä nykyaikamme tun-ukiea
valmistamien tavaroiden
jcukkavl«nti
euraukssna ennenkuulumattomas-vaakimäärästä
ja vankien niin
(in poluttisten kuin muiden sys-latisoidun,
hiestyttämisen takia
valko-Suomi päässyt niin pitkäl-että
se voi kerskua huomatta-ta
Ja laajasta pakkotyötuotan-sta.
Jo muutama vuosi takasin
sanomalehdistössä yhstäviä ar-toeja
ja joukottain kuvia huo-taMstSi
valmistetut Suomen van-täten
rationalisoidaan äärimmäisyyk
;:iin- riistetään niiltä työläisiltä lei­vänpala
jotka ovat vankilan muu­rien
ulkopuolella. Työttömyys l i ­sääntyy
hirveästi. Uusia epätoivoi­sia
ihmisiä "kasvatetaan" vankiloja
ja kuritushuoneissa tarvittavaa työ­voimaa
varten. Valko-Suomen ven-valtio
on jo saavuttanut huipun
kapitalistisen yhteiskunnan kehi­tyksessä.
Valko-Suomi kulkee edel­lä
ja näyttää länsimaisen kulttuu­rin
kehityksen tietä.
Lanualaishikkeen ensimäisten e-siintymisten
jälkeen alkoi tämä ent.
santarmiurkkija — joka vakoilun-
.sa vuoksi joutui Saksassa vanki­laan
ja siellä kadotti järkensä —
esiintyi uhkaavasti sekä rajoitta­maan
vankien oikeuksia. Provoka-toorisella
toiminnallaan on hän koet­tanut
saada levottomuutta aikaan
meidän vankien keskuudessa. Yh­tenä
todisteena tähän on, että hän
aivan mielivaltaisesti asetti 20ö
vankia vedelle ja leivälle. Kun van-myöhemmin
tulee olemaan suur?
strateeginen merkitys meille.
Kun tarkoin tutkimme vaalien
on meidän »^«"amma ,,^,tt fal vatsoin tunnettavissa. Niin el kui­vien
na,.ten keBknudessa tullut pai- ^^^^ ^^^^^ olevan asian laita, sll-lä
luokkamme jäsenten toimetto­muus
toista osottaa. Vaikka me nä­emme
selvästi, että oikeas on kaik-tllaamme.
sitä epävarmuutta ja
kauhistusta johon meidät saatct-tihi.
Meillähän «ei ollut mitää:i
mahdollisuutta puolustautua noita kialta poissa, ja sen sijaan vaan
villipetoja vastaan. Tämän jälkean vääryys vaUa.ssa. ja että meiltä on
kuului sen hullun johtajan ääni - tyystin viety oma ja lastemme leipä,
hän oli käytävällä olevien huhgaa- io^^ ennen kaikkea meille yhtels-nlen
mukana: "Mitäs me oikein ku.nnallisen rikkauden luojina kuu­teemme
noille saatanan punikeilla luisi, niin me siitä huolimatta py-kun
ei vielä ole saatu lupaa niitä
tappaa, mutta pian sen kyllä saam­me."
Toinen kauhunkuva: Ke-skeilä yo­gissa
ja reklaamitarkoituksessa Tammisaaren poliittinen vankilahel-oitetut
Suomen lähetystöjen huo- j ^g^jj^ _ Mielipuoli ja ent. venä-jötoihin
ulkomaiUa. Ja totisesti j iäinen santarmiurkkija jöh-
«n päästy jo nhn pitkälle että; tajana Tammisaaressa
sanoa, että valko-Suomen •
lajalostustuotanto on suuressa \ Olot valko-Suomeii vankiloissa
ittakaavassa vallattu pakkotyötä ^ on ylesnsä samanlaiset kuin mita
rten. Mitä ei voida myydä omas-Uä.s.sä cn kuvattu. Lapualaisliikkesn
Olaassa vied'iän miiihin kapitaUs- • sj-niymisen ja' fascistissn valtiokei-
^to maihin. Koko kapitalistinsn kauksen tohnesnpanon jälkeen on '
^ma on jesuiittisessa humanl-I pnliitti-ten vankien tila pahentunut;
Odessaan huutanut tavarojen hirveä3.=ä määrässä. Ei oJe riitta-ennistä
jotka olisi Neuvosto-Ve- • nyt fascistipyöveleille että ovat jah­kaa
vankien valmistamia. Ja tä- ! dannc-et vankiloidsn ulkopuolella
^ läpinäkyvän tekosyyn perus- olevia toverejamme kuin villipetoja,
^ on koetettu saada Neuvosto- myös me .suojattomat poliittiset van-
=^iän koko vienti saartoon. Ja 1 git jcudumme heidän raa'an hyok-suhteessa
el valko-Suomen käyksensä uhreiksi. Uhkaukset ja
•oomalehdistö ole ollut se joka oli- ^-aikenlaiset provokatooriset teo:
Matanut vähimmin, päinvastoin, i kuuluvat päiväjärjestykseen.
' samanaikaisesti kuin he tästä Mitä Tammisaaren pakkotyölai-
Jjuvat lastataan monessa Suomen j tofcella tulee tapahtumaan cn en-
''aaassa pakkotyöllä valmistettu- j nakolta vaikea sanoa. Tämän pu-
Puunjalostustuotteita. vientiä napaikan johtaja on eräs mielipuo-git
huomauttivat tästä ennenkuu- hakkasivat lapualaisroistot sehä
lumattomasta mielivaltaisuudesta JajgeHJen oville että ikkunoille ko­mentaen
meitä ulos ja kiljuen et­tä
vaatteet on riisuttava yltä. Sa- I
vetosivat ainoaan tukeensa: van-kilasääntöihin,
niin riehui tämä
santarmiurkkija kuten hullu ja uh­kasi
antaa "saatanan koko vanki-lasäännöille"
sekä noudattaa vain | kuten villipetojen,
omaa "lakiaan." Lisäksi tiedota 1
hän vangeille että lapualaiset ovat | Te voitte ajatella millaisek.a van
pyytäneet päästä laitokseen "teh- kien elämä muodostuu joita talla ta-symme
tyytyväisinä ja toimettomina
yhteiskunnallisiin ky.symykslln näh­den.
Jos meille toisinaan heitetään
omistavan luokan taholta pieniä mu­ruja,
palasia, niin me olemme taa­sen
tyytyväisiä, vaikka me tiedäm­mekin
että ne eivät poista niitä syl­tä,
joitten takia meillä puute ja
kurjuus valht.>ee. Jos me nouslsim-vlerl
ohitse raskaana, Ihmeellisenä
unena. Tylsänä, vällnpltämättömä-vUme
näytelmäklrjoitaskilpalluls^;a
palkittu työväen luokka-murhenäy­telmä
nimeltä "Vainotut" 3;ssa näy-tökse.
ssä, aihe nykyinen, kuvaus täl­tä
mantereelta. Saapukaa silloin lä­heltä
ja kaukaa Vancouveriin Clin­ton
haalllle katsomaan, el taidetta
talteen vuoksi, vaan todellista taLs-teluUnJamme
mukaista asiamme 'e-distämlstä,
— F. Kivelä.
Mutta tästä ei valko-Suo-
^ sanomalehdet puhu korkeassa
äänHajissa.
^onjalostustuotanto ei ole suin-
^ amoa ala joka on "varattu"
varten. EsunerkMnä voi-
^^^^amita ne monet rautatiera-
"^trot jotka viuneisten vuosien
^ ^a on teetetty vankityövoimal-vangit
ovat juuri parhaUlaan
^ ^ ^ H e i n o l a n radan rakennus-
Samaan ^i^aan kuin vankilatyöt
däkseen hhaa."
Tammisaaren variijat lapualaJs-roistoja
Vartijat ovat melkein poikkeuk­setta
lapualaisia joiden korkeimpa­na
toivomuksena on päästä hyök­käämään
suojattomien vankien nis­kaan.
Tilanne Tammisaarassa on
nykyään samanlainen kuin se oh
vankHeirelssä v. 1918. Uhkaukset
sataa lakkaamattomana virtana po­liittisia
vankeja kohtaan. On val­li
henkilö joka korkeimpien vanki- kea sanoa mitä tulee tapahtumaan.
laviranomaisten taholta on aikai­semmin
eroitettu miehpuohsuutensa
takia, mutta lapualaisten vallan­oton
jälkeen taas asetettu toimeen­sa.
Tässä on kysjTnys apulaisjohta­ja
GranfeltLsta joka tsaarivallan
aikana ch santarmiurkkijana. Vuon­na
1914 oli hän venäläisten vakoo­jana
jääkäreiden pariSsa Saksa.s33.
Jcs tällaista jatkuu, niin voi ta­pahtua
mitä tahansa. Jotain täy-malla
uhkasivat he ampua sellin ! me, käyden taistelun tielle järjesty-akkunoista
sisäUe sUmiensä palaessa nein joukoin, vaatisimme inhimiUl-set
elämisen oikeudet itsellemme,
meidän vapautemme ja yhteiskun-nalllisen
työmme tuottama rikkaus
valla kidutetaan. Tuonlaisten .saa- elämäm. me turvaksi, niin silloin tu­tanalllsten
esiintymisten ll:äk.si tu-= p-^! / " ^ ^ f . »"^/.d^". ^'^'"^'Time
lee ehtymätön virta haukkumasi-1 J*. t,^^»^^''""^^^» "yJfVf-noja
ja raakuuksia liman vertoja ! f \ ^.^^^^^"^^^ hittya ensin sankoin
jollaista vain lapualaisroistot voi l^^^f^"^. " ' " f " • "«»^If »««^eem-syytää
suustaan. me kaikilla tai-selunntamilla ja sen
avulla ja johdolla suorittaa sltte ko-
Onko ihmeteltävää jos .sellainen j ko yhteiskunnallinen vallankumous,
inkvisltoorinen kohtelu ja sellai-: .sitä vaatu meiltä jokaiselta luok-nen
epävarmuuden tila — eihän ikamme jäseneltä ajan henki,
voida tietää millä hetkellä ne vai - ( Canadan Työläisten puolastusUiton
koiset perkeleet voivat toteuttaa a-j ylelssihtesri tov. A. E. Smith oh
lati uusiintuvan uhkauksensa, ryh-j paikkakunnallamme puhumassa t.k,
tyä teurastukseen — vaikuttaa msi- !9 p:nä Työläisten puolustu-sliiton
hin vankeihin suuresti jotka päi-.'tärkeydestä, .sen tarpeelhsuude.st5.
Prince Rupert, B. C.
Tämä kaupunki taitaa olla ainoa
josta el ole näkynyt Vapauden pals­toilla
minkäänlaista kirjettä ja kum­minkin
täällä on suomalaisia asei­ta,
etenkin kesän aikana, jolloin ka­lastus
on parhaimmillaan. Työttö­myys
.se on täälläkin kova, vaikka­kin
töitä on luvas.sa, .sillä kaupunki
on luovuttanut 90 tuhatta dollaria
"saitvooklsn" kuntoonlailtoon seka
valtion tielle. Niistä kim tulisi tosi
niin joku määrä miehistä saisi tilai­suuden
täyttää nälkäisen vat.sanss
jo.sku.skaan, vaikkei saisi muuta kun
kolme päivää viiko.-isa tehdä työtä
kuten lupaus on nuorille miehille
Täällä on neljättä sataa miestä työt­tömien
kirjoissa ja paljon .sellai.sia
jotka eivät ole reglsterls.sä, mutta
järjestötoimintaa työttömien ke.s-kuude.
ssa el ole. vaikka maaperä oJi-
.sl hyvä. Puuttuu kommunistista or-ganlseeraajaa,
sillä O.B.U, ei näy­tä
toiminnan merkkiä .sillein kun
työmies tarv-itselsl. Ohsi aika järjes­tyä
ja järjestää tämänkin palkan
Joukot yhteiseen taisteluun työväen
luokan lopullisen vapauden edistä­miseksi.
Ainoastaan joukkovoimalla
me .saamm? parannuksia toimeen
Ja on painautunut kuivan .nurmen tävä on sekin...
Juurelle. Katsahfaa aaltoilevan Ilol- | Kukkulan takana leveällä lakeu-sena
vl.skattua miesten tallukkaakin,! della pilkahti näkyviin pieni ase-joka
on tuotu kaukaisesta tunte­mattomasta
kylästä tai etäisestä,
tuntemattomasta • k 1 r k o h k y Iästä.
Mishka huokaisee, muistaa Scrjozan
Ja Tröflmln, Jashkan ja Fedjkan,
Lopathion miehet, Lopatlnon joen
Ja liikuttelee Jälleen Itsepäisenä
jalkojaan. Yhä tiukemmin puris--
Laa peloissaan vaalenneita huuliaan
yhteen. Jos kirgiisit hyökkäävät
nyt hänen kimppuunsa, sanoo hän
heille:
— Miksi tappalslttekaan minut?
Ottakaa veitseni, vyöni, lakkini,
housuni, paitani sekä tiihat rup­laa,
mutta älkää vain tappako.
Aromaan lakeuksia myöten vlr-tailee
auringon Imemä ilma. Vä-matalo.
Asemalta liikehti vastaan
juna mu.sLana pylväänä tuprusi vc-turii
savu. Mishka huudahti Ilois­saan;
- - Tuollahan .se on!
Ja kun hän joutui junan rinnal­le,
heilutti hän miehille Isänsä van­haa
lippalakkia, seisoi ja seurasi
loistavin silmin vUmelstä vaunua.
Joka oli kuormitettu leipäviljalla,
muisti omat säkkinsä, jptka o l i.
häneltä varastettu, ja alkoi sitten
taas pienenä keränä vieriä kirk­kaita,
kisailevia kiskoja pitkin:
— Nyt en enää pelkää!
Vastaan tuli kolme pörrötetä koi-'
raa. Ihmisiä el ollut ympärillä.
(Jatk.)
tuloamme ja voimme lopuksi pudis­taa
kapitalismin ikeen niskastamme
ikuisiksi ajoiksi. — Toverltervelsin
— Jerä.
vittäin ja hetkittäin täydymme olla [sekä yleensä työläisten järjestynee.s-tällalsessa
henkisesti ja ruumiUli- I tä joukkovoimasta, ja mitä sen a-sesti
masentavassa tilassa. Olisiko \ vulla on saavutettavissa. Mikä Ikä- j
tyy tapahtua, sillä tällaista menoa '. se niin merkillistä jos vangit ryh- i vintä vaan oll .se että ainoastaan yk-!
ei voi jatkua pitkälti. Tuon tässä tyislvät johonkin epätoivon tekoon?, si varsinainen englanninkielinen
Me vangit emme voi taata miten; kuuntelija oli saapunut tähän tilaJ-tämä
helvetilhnen elämä tules lop- ! suuteen.
pmnaan. mihin tämä epätoivon tila | C. K, P. Chase Riverln .solujen ja!
tulee johtamaan. Mutta vastatkoon I ryhmäin toimesta annetaan vierailu-j p:nä Julius Vainio, salrastettuaan
ne seurauksista jotka ovat aja-; näytäntö Vancouverissa B, C. CJln-i vatsatuberkuloosla. Vainio on ollut
esille pari puhuvaa esimerkkiä tääl­lä
vallitsevasta iilrmu vallasta: E-räänä
yönä meidät herätti imes-tamme
kauhea melu selliemme ovien
takana. Kuultiin erään petomaisen
mutta nyt hän on kiinteässä yhteis- ; äänen kiljuvan: "Tästä sellistä vie-työssä
samojen jääkäreitten kans-idään heti jokainen mies mäkeen."
sa. I Toverit, te voitte ajatella meidän
Weston, Ont
W'-»-,ton Sanatorioon kuoli t.k. 10
neet meidät tänne epätoivon poh- ton haalissa tämän marra:^;:. 22 päi-j Jo aikaisemmin Muskokan paranto-vän
iltana. Silloin siellä esitetään! lassa ottamas,sa lepoa, vika ollen
J. Kosken kirjoittama- uusi CJSJ. .silloin vain keuhkoissa.
jättömaan kulluim.
Tksi joukosta.
Joulu lähenee
Joululahjoik.si olemme oHtaneet tovereille, ystävillemme ja tuttävillö
kaikellai.sta porvarilJi.sta romua. Miksikäs emme tänä vuonna ostaisi
lyoläiKten omasta liikkeestä sellai.sta lahjaa jolla olisi pysyvä arvo ja
samalla hyödyllinen lahja saajalle. Hyvä kirja on parhain joululah­jaksi,
jos kerran aijomme lahjoja ostaa. Vapauden kirjakaupasta on
sellaisia lahjoiksi .sopivia kirjoja saatavana. Luettelemme tässä muu­tamia
niistä,
KOMMUNLSTINEN MANIFESTI, kirj. .Marx—Engels ....... sid. $1.00
MAAILMA.M TALOUDELL. TYÖV. LIIKE, kirj. I^sovsky "
rALOUSMAANTIEDE, Plobs Leajrue
JAKSAN KUMOU.STAISTELUT, Karl Marx ........ .. '
VIURR0SAJA.\' L A U L U JA
KEITTOKIRJA, .Miina Valli
KOTIRUOKA (Otavan kust.)
KASVLS-KOTIRUOKA (keittokirja kotia varten)'
LUOTEISVÄYLÄ, Roald Amund,sen ..' '
7000 K.M. H A L K I A F R I K A N AAVIKOIDEN "
VUTO-KIR.IA, Yrjö Weilin
VOIMISTELUN SANA.STO, sanoin ja kuvin ZZZZ'.
riE T E R V E Y T E E N , K. Beewald ,
^KSUS-TARU, Georg Brande.s, (suom. A. B. Mäkelä)
>r
il
»f
>f
ff
"
f»
» •
f i
«f
ff
ff
ff
ff
»f
ff
ff
ff
ff
, , . , SANAKIRJA (Arminen-
Aaltio) ,,. .
A. REKosEN T A S K U . S A N A K I R . J A •
fESNn^G^Lb^Al^N:^N^IrN% ^}K^I'^E^L^I^O^^P^P^L K. BrekSkAe NAKIRJ.A . (S." Aiäiine)
)\h^lt:h^}^J^^F^^^^^^ KÄSIKIR.JA, wm. Marttiiä".'.':.'':::::.':
IKUISET UHRITULET, Lauri Luoto ....
R ? v M n p PÄIVÄT, kirj. Buhver-Lytton
BLN-HUR, Airj. Levis Wallace
IVANHOE, kirj. Walter Scott V.ZZ'
KOTKAN LEMPI (Napoleonin ja Josephinen rakkaustari­na),
kirj. E. Barrington
MATKU.STUS MAANKESKIPLSTEESEEN, Jules Verae"".".*"
Yimolevat kirjat ovat kaikki sidotut hyviin koviin i i n s i i n . Titat-'!
kaa o.soitteella:
VAPAUDEN KEIAKAUPPA
BOX 69 SUDBURY ONT.
ff
ff
»f
ff
ff
f»
ff
f»
»>
f f
.75
.76*
.75
.75
6.50
1.75
1.25
2.00
1.85
1.25;
2.00
1.25
2.00
1.75
1.00
.75
.85
.75 >'
1.75
2.65 ' ^
2.65
1.75
5.50
1.50
1.25
1.50
1.7B
1.75
1.75
i.oör