Vapaus, November 3, 1926

              Tiedustakaa pUettiaciaita
ueismKim.
Laivapiletteja myydään.
^ -Tehkää lälietykset osotteella .
VAPAUS, Box 69, Sudbiiry, Ontario
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä 'vastaan myöskin:
V ^ A U S BRANCH OFFICE 316 Bay St., Port Arthur:
DAVID HELIN, eri paikkakunniUa Pohjois-Ontariossa.
A. T. HILL, Toronto, Ont. — Tavattavissa iltasin 957
^ Broädview Ave., tai päivisin Kooxn 304, 95 King St. E.
Me emme kiihota ketään lähettämään rahaa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähetetään niin mi|csi ei lähettäisi
cman liikkeen kautta.
Takauksena < rahojen perille menosta on Vapauden
suuret rahastot ja velattomat omaisuudet sekä liikkeenhoi­tajalla
olevat •takauayhtiöitten: takaukset-
Välitetyn rahan summa nousee jo tänä vuotena yli
$200,000.00, lähetyksiä ollen yli kolme ja puoli tuhatta.
Keneltäkään välittäjältä ei öle yhtään rahoja hukkunut.
kin petj-ttiin. Rauhan palauttamisen
asemasta^ kokoili Kerenski isänmaal­lisista
naisista- erikoisia kuoleman-pataljoonia,-
joiden tehtävänä oli i n ­nostaa
aseettomia, nälkäisiä, rinta­malta
poistuvia ja jo poistuneita so­tilaita
takaisin rintamalle taistele­maan
siihen saakka, kunnes suur-liittolaiset
ovat voittaneet. Maan
luovuttamista talonpojille viivytteli
hän kansanvaltaisilla tehipuillaan,
perustuslakikokouksen koolle kutsu­misella,
jota siirrettiin viikosta viik­koon,
- kuukaudesta kuukauteen; ja
samalla kertaa neuvotteli länsimais­ten
kapitalistien kanssa, luovuttaak-,
seen Venäjän luonnonrikkaudet näi­den
kehitettäviksi ja riistettäväksi,
"koska Venäjä ei vielä ollut kypsy­nyt
sosialismia toteuttamaan."
Kaiken muun temppuilunsa kruu­nuksi
Kerenski. vielä ryhtyi vainoa^
maan bolshevikeja, todellisia vallan-kumousmiehiä
ja -naisia, joita; ^^r-tasi
kaikilta maan ääriltä luomaan
uutta työläisten Venäjää, Trotski
muun muassa heitettiin telkien
taakse. Lenin pakeni Suomeen. . .
Kerenskin hallituksen porvarilli­nen
suhtautuminen sotaan ja todel­lisiin
vallankumouksen edustajiin
saattoi nyt ulkomaillakin!olevat val­lankumouksen
rivimiehet tekemään
itselleen kysymyksen: Syntyykö pro­letaarinen
vallankumous pelkästään
yhteiskuntataloudellisten voimain
mj^llerrysten vaikutuksesta, vai syn­nyttävätkö:
nämä^ yhteiskuntatalou­delliset
voimat vain vallankumouk-
Feilisen tilanteen, jota hyväkseen
käyttäen proletariaatin on itse to- j
teutettava vallankumouksensa voi- j
man ja väkivallan kalitta? ' i
Bolshevikiyallankumoas
Tuohon kysymykseen antoi vas­tauksen'
marrasktiun 7; pmä toir
meenpantu bolshevikivallankumous,
joka oli"" laadultaan yhteiskunnalli­nen.
Talonpoikain maanpyyntiin
vastasivat bolshevikit: ottakaa maa­ta
niin paljo kuin tarvitsette; soti­laitten
rauhanvaatimu^en johdos­ta
pyrkivät bolshevikit saamaan
suurliittolaiset alottamaan rauhan­neuvottelut
keskivaltojen kanssa ja
kun siinä epäonnistuivat, tekivät he
i-auhan lakkaamalla tappelemasta.
Porvarien pankit'' ja sanomalehdet
ja kaikki muut' valtakeinot takava­rikoitiin
tai lakkautettiin. Valta an­nettiin
sotilaitten, työläisten ja ta­lonpoikain
neuvostojen käsiin/ , i
Mutta bolshevikivallankumous ei
suinkaan pudonnut V-enäjän työläis^
te'n suuhun, kuten kypsä omena pu­toaa
]puusta maahan. E i ! Sen: alot-tamispäivä
oli huolellisesti suun­niteltu.
Heinäkuussa oli jo yritetty
j a epäonnistuttu. Toisella kertaa
täytyi onnistua. Bolshevikipuolueen
johtajat olivat tieteellisellä tark­kuudella
ottaneet huomioonsa Pa­riisin
kommuunin, ja Venäjän 1905
vallankumouksen antamat opit. Mut­ta
vieläpä bolshevikipuolueen hal­linnossakin
oli erimielisyyttä avo­naiseen
kapinaan ryhtymisen suh*.
teen. Vain Lenin j a Trotski kan­nattivat
kapinaan ryhtymistä j a jou­tuivat
jo kerran häviölle äänestyk­sessä,
joka toimitettiin puoluehal-linnon
kokouksessa, kertoo John
Beed. Vasta senjälkeen, kuin tilai­suudessa
läsnä ollut merisotilas va*
kuutti puoluehallinnolle, että ellet­te
nyt ryhdy aseelliseen kapinaan,
niin jätämme teidät oman onnenne
nojaan, toimitetussa uudessa äänes-tyksesfä
pääsivät Lenin ja Trotski
^suunnitelmineen voitolle ja niin ryh­dyttiin
kapinaan. Sen avulla- ver­rattain
vähällä verenvuodatuksella
bolshöV-ikit pääsivät , aseman her­roiksi
ensin Pietarissa, Moskovassa
ja vähin erin kautta maan.
- Proletariaatti ei siis "saanut" val­ta
käsiinsä, sen täytsri se ottaa voi­makeinoin.
;
TeräsjrmpjrrSn sisällä
Mutta jos bolshevikit suoriutui-
Pigeon Riverin sahalaitosta, joka
on rakennettu 20< vuotta sitten ja
joka oli aikoinaan ollut Arthurissa
huomattu teollisuuslaitos, on nyt ru­vettu
hajottamaan alas. Sahalair
toksen rakennuttajan poika Orley^
Finger on hajotustyötä johtamassa,,
ja ' tule,e, laitoksen koneiston siirtä­mään
jonnekin Albertan puolelle.
Mr. Finger, joka laitoksen raken­nutti
r on nyt karjatalouden pitäjä
lännellä.
"Lakon iopettajaisiksi" sanoi eng
lanninkielinen lehti tappelukahak-kaa,
joka tapahtui suomalaisten
kesken lokak. 28 päivä. Muutamat
juopotteluhaluiset olivat lähteneet
juopottelemaan ja ajelemaan. Afi-tosta
poislähdettyä oli tullut kina
kyytimaksusta, jolloin Y. Nummela.
TIMMINS TURKISH BATH ,
on auki -^.kertaa viikosäaT keskiviikkona, torstaina ja perjantaina
l:8tä päivillä 12:stayöUä. Lauantaina 12 päivällä 2d:een yöllä.
76 Rea Siraet ALEX KOSKELA Pahelin 696 W.
vatkin varsin vähillä uhreilla itse
vallankumouksen ensi asteista, niin
sitä suurempia ponnistuksia heiltä
kysyttiin sen säilyttämiseen. Pank­kien
ja muitten yhteiskunnallisten
laitosten i ottaminen proletariaatin
haltuun^ proletariaatin diktatuurin
asettaminen porvarisdiktatuurin si­jaan,
sai koko maailman kapitalis­min
kauhun valtaan. Se näki bols-hevikivallankumouksessa
veriviholli­sensa,
joka on tuhottava keinoilla
millä hyvään. Bolshevikinen soti­laitten,
työläisten ja talonpoikain
Venäjä joutui vihollisten pistinten
piirittämäksi neljältä ilmansuunnal­ta;
lisäksi oli vielä liittolaisten ra­hastamia
tsaarin kenraaleita itses­sään
Venäjällä ja sen rajamailla
denikipit, koltshakit, judenitshit,
wrangelit, y.m. Monet ulkomaiset
vallankumouksen rivimiehet lankesi­vat
toimettomuuteen proletaarival-lankumouks^
n elämän suhteen, näh-tiset
pedot vallankumouksen kim­pussa.
•
Mutta diktatuurinsa ja propagan­dansa
avulla kesti proletaarivallan-kumous
vihollisten hyökkäykset.
Bolshevismi oli tarttuvaa. Se tart­tui
etenkin kapit^istin maitten so­tajoukkoihin,
jotka olivat ja aina
ovat työläisistä kokoonpantuja. Ja
sitä jnukaa kuin bolshevismi tart­tui
kapitajististen maitten sotilaisiin,
tuli kapitalistisille maille^ kuten
esim. Englannille "Muurmannilta,
odottamaton kiire kulottaa sota­joukkonsa
pois bolshevikien lähete
tyviltä. Ja niin — määritelkssään
oikealla tavalla^ suhteensa toisten
maitten työläisiin j a sotilaisiin —-
proletaarinen vallankumous vain
ikäänkuin voimistui, oltuaan pari'
vuotta imperialistien teräsympyrän
sisällä.
* Nälänbät*
Kun proletaarinen bolshevikival­lankumous
oli kunnialla suoriatu-nut
sekä sisäisistä ett^ ulkonaisista
viilsi kinatoveria avonaisella veit­sellä
kasvoille, tehden verihaavan.
Heti sen jälkeen vangittiin Nummer
la ja seuraavanna päivänä sakotet­tiin
teräaseen -käyttämisestä ja kan­tamisesta
löOiOO dollaria sekä ku­lut
ja muistutukset..
(
, Nummela on perheellinen mies
ja siksi tuomari langetti: pienemmän
tuomion kuin - mitä tavallisesti te­räaseen
käyttämisestä annetaan.:
Oli muuten kerrassaan' rumaa.
että ^lakkolaiset 8ai^lat "tämänkin
niskoilleen, vaikka todelliBuudessa
^ei näistä miehistä yksikään ole la-
Jcossa ollut, olivat vain jonkun päi­vän
kaupungissa asioillaan.
' L a s t e n sunnuntaikoulu. Joko kaik­ki-
lapset ja lapsien vanhemmat o-vat
ottaneet huomioon, että lasten
sunnuntaikoulu alkaa' toimintansa
man-askuun 7 päivän aamulla keU
lo 10. Muistakaa lähettää lapset
kouluun oppimaan. - T - J . .-
vihollisista, ryhtyy vielä itse luonto
sitä. vastaan kamppailemaan. Vuon­na
1921 tuli Kaakkoisvenäjällä, Vol­gan
laaksossa täydellinen kato, saat­taen
noin äo miljoonaa ihmistä nä-läi^
hätään. Tätä nälänhätää aikoi­vat
hyväkseen käyttää länhen suu­ren
tasavallan. Yhdysvaltain kapi­talistit.
Äärettöjpine rikkauksineen
tarjoutuivat he-^ avustamaan nälän­hädässä
olevia, mutta vain omain
suunnitelmainsa mukaan. Siitä pro­letariaatin
diktatuuri kuitenkin y l ­peästi
kieltäjrtyi. Se turvasi sensi­jaan
maailman proletariaatin j a in­himillisen
porvarin apuun.
Näitte% avulla suoriutuu bolshe­vikivallankumous^
ja proletariaatin
diktatuuri luonnonvoimain aiheut-tamasta-
y; nälänhädästä, joka vei
enemmän uhreja kun itse vallanku­mouksen
toimittaminen ja sisäisten
sekä ulkonaisten vihollisten pistin­ten
saattamat'vauriot yhteensä.
Bolshevikivallankumous on siten
voittanut suurimmat vihollisensa.
Mutta suoranainen ja epäsuora:
kauppasaarto jatkuu vielä tänäkin
päivänä. Maailman rikkain maa.
Yhdysvallat, ei ole vieläkään ryh­tynyt
diplomaattisiin suhteisiin neu­vostomaan
kanssa, jossa on vallalla
proletariaatin diktatuuri. Mutta
näistä pienemmistä jarrutuksista
huolimatta on neuvostomaan sekä
taloudellinen että henkinen taso
noussut sitä*mukaa kuin samat t a -
gat ovat laskeneet länsi-Europan ka­pitalistisissa
maissa. .
Proletariaatin diktatuuri
Ylläolevassa on vain muutamia
hajanaisia piirteitä bolshevikivallan-kumouksen
kulusta. Niissä on use­ampi
. kerta mainittu proletariaatin
diktatuurista ja proletariaatin val­lankumouksen
: onnistumiselle vält­tämättömistä
vofmakeinoista; Monet
bolshevikista Venäjää sympatisoivat
työläiset arvelevat vielä tänäkin päi­vänä:
'^Nämä voimakeinot ja pro-letariaatii^'
diktatuuri ovat olleet
välttämättömiä byrokraattisessa Ve­näjässä,
mutta/kansanvaltaisissa
länsimaissa semmoisia keinoja ei
tarvita."
Juuri moisella länsimafsella hie­notunteisuudella
lähdettiin v. 1918
vallankumoukseen: Suomessa, Unka­rissa
ja Saksassa, S6kä v. 1920 Ita­liassa.
Mihin ovat noitten maitten
työläiset päässeet kansanValtaisinä
keinoineen? Fascistidiktatuuriin ja
Yhdysvaltain rahamahdin taloudelli­siin
siteihin, vaikka heillä suurin
piirtein sanottuna oli yhtä hyvät?
ulkonaiset mahdollisuudet toteuttaa
proletaarinen vallankumous kuin
Venäjän typläisilläkin.' Mutta näit­ten
maitten vallankumoukselliset
työläiset eivät olleet tutustuneet
porvarillisen diktatuurin, porvaris-valtion
luonteeseen, j a niinpä eivät
he tienneet, että kapitalistien dik­tatuuri
voidaan kukistaa vain pro­letariaatin
diktatuurilla, vaikka.
Marx jo Pariisin kommuunin jäU,
keen oli lausqnut: ylimenokaudella:
kapitalismista sosialismiin, valtio­järjestelmä
X'i voi olla mikään muu
kuin proletariaatjin diktatuuri.
Tehkööt nyt tänä bolshevikival-lankumouksen
yhdeksäntenä vuosi­päivänä
länsimaisen kansaiivaltai-^
suuden lumoissa olevat työläiset t i ­lin
itsensä kanssa ja vastatkoot ky­symykseen:
kumpiko on edullisem­paa
proletariaatille, proletariaatin
diktatuuri, kapitalismin vastarinnan
armoton mursk^minen vallankumo­uksen
?ytyttyä,\v'aiko porvarisdikta-tuuri,
minkä länsimainen ilmenemis­muoto
on fascismi? Tapauset länsi-
Europassa; viimeisen kahdeksan vuo­den
kuluessa ovat osottsneet, ettei
vallankumoustilanteissö minkään
muunlaieta hienompaa muotoa ole.
Ne, jotka tänä näivänä työläisille
saarnaavat noista hienoista nnio-doista
Canadassa tai muualla, ovat
Tihtba irakuniie meSä
. Tov. L. KUNNAS on yhtynyt liikkeeseeni liiketoveriksi jö ha- {
luamme teille huomauttaa että " ~ •
HYVÄ P U KU
on-ehdottomasti 'hyvä ja sen saatte kuin ^tilaatte Vitenv/Aieilt^::^^
Vanhojen korjaus ja silitys tehdään myös h^olellisestL
W. SaU & L Kunnas
; ' ^ First Clas» Tailors
^ 281 BAY STREET PORT ARTHUR, ONT.
joko tietoisia tai tietämättömiä por-
Variston k^tyreitä.
Kom munistisU pnoluetta vahvista-maan
Ettei moista tietämättömyytfe
enään--jatkuisi, .synnytti bolsheviki-"
vallankumous vKommunistisen kan­sainvälisen,
opettamaan maailman
työtätekeville ja raskautetuille, mi-:
ten heidän "tulee käydä menestyk-
EsAisesti sekä välillisiä- että ratkai­sevia
kamppailulta kapitalismia vas­taan.
Tällaista keskitettyä opetus­laitosta
olivatkin vallankumouksen
rivimiehet hartaasti odottaneet maa­ilmansodan
«ynkimpinä hetkinä.
Kun sitten eri maihin perustettiin
osastoja Kommunistiselle kansainvä-:
liselle, olivat tuhannet vaatimatttN,
mat rivimiehet ensimäisinä astu­maan
kommunistisen puolueen r i ­veihin.
' \
Parhaillaan järkyttää kansallisen
vallankumouksen pyörre kaukaises-'
sa idässä Europan ja Amerikan. ,ra-hakuninkaiden
rikkaita riistoaluei-ta.
Kiinan kansallisvallankumouk-sellisten
hallussa on jo noin 600,000
neliömailin alue ja. lähes kaksisataa
miljoonaa ihmistä. Koilta ä^scanem-me
lähemmin tiatääj-^missä määrin
kiinalaiset ovat ottaneet oppiakseen
Kommunistisen kansainvälisen ääntä­mistä,
voitokasta vallankumousta
koskevista opeista." Ja ajan ollen
tulee meidän vuoromme -täällä uu­della
. mcntcreella. Canadassakin.
Osstaksemme oikein arvioida tilan­teen
ratkaisevalla hetkellä ja_ o«a-tsksemmc
nyt jo kamppailla mah­dollisimman
edullisesti välillisissä '
taisteluissamme, on meidän tuetta­va
numerollisesti ja laadullisej^ti Ca­nadan,
kommunijitipuoluetta, muo­dostettava
siitä todellinen bolshevi-kipuolue.
/ '
Siinä. tunnuksemme , bolshevikf-vallankumouksen
yhdeksäntenä vuo­sipäivänä.
~ A. V.
Tyydän lausua sydämelliiBet kii->
tokset kaikille niile tovereille j a to«
,verittarille, jotka rahalllsgsti k t a i
muuten avustivat pidettyjä&Utamia'
David j a Unto Louhen hyväksi 19
päivä lokakuuta, joista 'tulot oli
$56.25. • - j
Kiitollisuudella , .
Maria Pirttits«Ia«
Kylpekää
Kylpy on puhdistavaa ja puhtaus
on terveyttä, Jussi Kuisman' sauna
on auki joka arkipäivä kello 12»ta>
päivällä kello 12:ata yöUä.
30S Albert St., W. ^
eli , , ,
Cor. Albert & Huron St., Soo, Ont»'
Hahdaao tii^tää
Missä olet Hjalmar Ahlsten? A s h -
1>yn haalitrustiisi tarvitsisi nimeäai '
ainoastaan. Ole hyvä ja ilmoita '
OEotteesi. Emil Kiiskilä; 318 C h a r - / i
les SJ., Fitcht^urg, Mass.
Dr^ L. A. Johnson
5tiom»laiht!n HammsAlaalinr;
1925 Oi«f«n St.. E,. Toron>«f, Onl#.
Kippendavie Avenune kiitmaea.'
Sisäänkäytävä 110 Kippen()«vie.'
piaheUn Gla/stone 'B91R mmnm i
' ULAU^ENNE! i i