Vapaus, May 16, 1925

              ifj-öväen vapautus tapahtuu
rain sen itsensä kautta!
' - 1 CL
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
Federated Pressin jäsen. Lauantaina, toiikok. 16 p. — Sat, May 16ti, 1925 IX Vuosik.—Voi
fcdianapoliä. Ind. — United Mine
^orkers järjer.ön yleinen toimeen-
*Uva komitea on kokoontunut
dMe ylimääräiseen istuntoon neu­vottelemaan
lakkotilanteesta sekä
j_4oUt2, joilla voitaisiin pitää
jaksonviUen sopimus-, voimassa.
Kokouksessa on saapuvilla myös
eiustajia lapiossa olevista U . M . W.
i jiffitön piireistä, antaakseen ra-
^ porttinsa tp. komitean kokoukselle,
f jota tulee kestämään useita päi-
) rä. Kokouksessa säätänee valraiik-
' 2 tnaärätynlainen toimintataktiik-i
i , jota tullaan seuraamaan lakon-jj^
isflla alueilla.
{Utkaiterassa tilanteessa
Coil Age nimisessä kaivosparoo-aien
* lehdessä julkaistusta, Paul
ffootenin kirjottamasta artikkelistai
käy selvästi ilmi U. M. W:n johta-
Ean West yirginian lakon k r i i t i l l i -
Mn luonne. Kirjottaja sanoo West
Viipnian, ja keskisen Pennsylva­nian
alueen koskettavan suurelta o-slta
järjestymättömiä hiilialueita,
js "että U.M.W. järjestön nykyisten
palkka- ja työnsuhteiden lopullinen
iohtalo on nykyään vaakalaudalla."
Saman julkaisun toimitusosastolla
sanotaan; "Aika lähenee, jolloin
koko maata käsittävä lakko", ku­ten
sitä nimitetään, "on siinä mää­rin
nyrjähtänyt paikoiltaan, ettei
se enää koske keneenkään. Meil­lä
tulee olemaan kylliksi kaivoksia,
joista saadaan lakon sattuessakin
hiiltä, ja mahdollisesti myös tarpeel­linen
määrä kulkuvälineitä sitä kul­jettamaan
. . . Viime vuoden kulu­essa
on siihen suuntaan otettu suu­ria
askeleita, ja jonkun kuukauden
icnluttua kansa voi olla levollinen
hiilen suhteen, satti-koonpa lakko-
[a tai ei. Kaivosmiesten järjestö
talee silloin huomaamaan määräys-raitansa
muinoismuistojen, joukkoon
kniiluvaksi."
Toimittajain ennustuksen kaivos­miesten
union lopullisesta häviämi-
1
se6tä ovat keskenaikaisia,, mut­ta
siitä ei ole epäilystäkään, ettei­kö
tilanne olisi kyllin vakava, kos­ka
järjestymätöntä työvoimaa käyt­tävien
kaivosten lukumäärä yhä l i ­sääntyy,
ja union työvoimaa käyt­täviä
kaivoksien vähenee.
Union taboamisessa ovat aen johto­miehet
osallisena
"Eaune voi myös jättää huomi­oonottamatta
sitä neropattia, joka
jonnistui houkuttelemaa^ union joh-
|t3miehet osalliseksi oman järjes-
^nsä tuhoamiseen, jota nuo johto-
Jniehet yhä edelleen edistävät," k i r -
|ottavat Coal Age lehden toimitta-
' |)at Jackson villen sopimuksesta.
,Coal Age lehden toimittajain käsi-
,yksen mukaan on juuri Jacksonvil-
^en sopimus aiheuttanut järjesty-sättömäin
kaivostyöläisten lisään-
TDiistä j a järjestyneiden vähenty-nistä.
^ a l Age painostaa sitä seikkaa,
-iä sellaiset kaivosparoonit, jotka
^elä edelleen pitävät kiinni kaivos-pesten
union kanssa tekemistään
^imnksista j a pyytävät Washing-pista
apua teollisuusselkkauksille,
, firät tunne omaa parastaan, jon-
||a mokaan heidän pitäisi seurata
^ai^-osporhojen esimerkkiä,
.|9tka ovat sulkeneet union työvoi-
'|-as käyttävät kaivoksensa, j a pan­neet
toisia käyntiin ei-union työ- '^iJ^I^' tai jättäneet sopimukset
7kkanään huomioonottamatta.
Kolde mahdoIUsantta
JI^Mtenin analyysin mukaan on
kolme mahdoUisuutta West
^»:r?inias5a ja Pennsylvaniassa: {
U) Unio "voi taistella palkka-'
puolesta, mutta jos se sen te-
,g' sanoo Wooten, "on se etu-
\n^^ tuomittu häviöön, menettä-
' äaaa vaikutusvaltansa noilla san-f
n euurmerkityksellisillä. eristetyil-l^
bdikentillä. Siihen juuri johtaa
* Bittnerin politiikka." / '
(2) UrJo "voi antaa noiden eris-
=awen alueiden tehdä omat e r i - laS^r^^'^"^^ alennetulla pälk-i
C ^ '^^^ menetellään,
IC. « senjohdosta pohjoisessa
1 1 ^ J^est Virginiaa j a Pennsyl-
Ig^n fe«skisessä osassa hiiKtnotan-i
f pH aikaa lisääntymään.
lopuksi tulee sellainen palk- i r j f 3 alentaminen ja eristäyty-siihen,
että kes-
I ^ t K i i t t e n hiilialnema täytyy
Verituomioita Bulga­riassa
Sofia. — Sotaoikeus langetti kuo­lemantuomion
kahdeksalle miehelle,
joita syytettiin osallisuudesta Sveti
K r a i i n tuomiokirkon räjähdykseen.
Kaksi syytetyistä tuomittiin van­keusrangaistukseen.
SaapuNdlla oli ainoastaan kolme
kuolemaantuomituista: kirkonpalve-l
i j a Peter Zadgorski, lakimies Mar­co
Friedmann j a Georg Koeff. Toi­set
viisi tuomittiin kuolemaan pois­saolevina,
nim. Abadieff, Dimitroff,
Petri^i, Kossofski ja Grantsharoff,
joita sensuroidussa sähkösanomassa
mainitaan "tunnetuiksi kommunis:-
teiksi". Ennen on Petriniä sanottu
agraaripuolueen johtomieheksi, jol-t
a ' vangittua oli saatu tärkeitä tie­toja.'
Mihinkä' hän <nyt on joutu­nut?
Ehkä niitä tietoja puristel­taessa
kuollut käsiin, kesken pelin.
Kaikki — kuolemaantuomitutkin!
— velvotettiin maksamaan vielä
suuret sakot, ehkä tuomittiin myös
kansalaisluottamuksensa menettä­neiksi
elinkaudeksi.
Friedmann ja Koeff määrättiin
julkisesti telotettaviksi, Zadgorski
yksityisesti,. Viimemainittu oli sa­dan
dollarin maksusta päästänyt
salaliittolaiset viemään räjähdysai­neen
kirkon'katolle. Koeff oli suo­jellut
kapteeni Minkoffia, joka oli
tämän hirmutyön suunnitellut.
Friedmann tunnusti oikeudessa ole­vansa
kommunisti ja jäsenenä sel­laisessa
järjestössä, jonka tarko-tuksena
oli kommunismin levittä­minen
Bulgariassa. Kielsi olleensa
missään tekemisissä pommisalali{ton
kanssa. Hänet siis tuomittiin kuo­lemaan
vain siitä syystä, että oli
kommunisti.
; Zadgorskin piilottamisesta räjäh­dyksen
jälkeen tuomittiin Dimitri
Daskaloff 6 vuoden ja Belagoi
Kambauroff 3 vuoden vankeuteen.
SAVINKOFF TEHNYT ITSE­MURHAN
Moskova. — Kenraali Boris Sa-vinkoff,
sitkein Neuvostohallitusta
vastaan taistelija, joka kuitenkin
lopuksi myönsi olleensa väärällä
asialla, oh tehnyt itsemurhan, heit­täytymällä
ulos koppihsa ikkunasta;
Hän oli valtion poliittisen osaston
vankilassa Moskovassa suorittamas­sa
10 vuoden tuomiota. Savinkoff
oli apulaissotaministerinä Kerenskin
hallituksessa ja Pietarin sotilaslcu-vernöörinä.
Järjesti sittemhiin, etu­päässä
Puolasta käsin, aseellisia ka­pinoita
polsevikkeja vastaan.
Vankilasta oli Savinkoff lähettä­nyt
kirjeen korkeimman talousneu­voston
päällikölle Dsherdshinskille,
joka ennen , oli "tsekan" päällikkö­nä,
ja |iinä kysynyt, milloinka hä­net
vapautetaan. Dsherdshinski oli
vastannut, ettei hänen vapauttami­sestaan
ollut suuria toiveita.
palkkatason laskea myös vastaavas­sa
määrässä." *
Mita hiiliparoonit tahtolrat
Kolmannen mahdollisuuden uniol-l
a näkee Wooten olevan, "tunnus­taa
sotkeutuneensa kaivosporhojen
riistonuottaan niin täydellisesti, et­tä
oh viisainta alkaa neuvottele­maan
alennetun palkkataksan hy­väksymisestä.
Fajrmontin ja kes-
Idsen Pennsylvanian menettäminen
saattaa itse Pittsburghin alueen
järjestäytyneisyyden vaaran alai­seksi,"
jatkaa Wooten. Vieläpä
Pittsburghin alue joutuu eristet­tyyn
^emaan, ja lopuksi antautu­maan
joka puolelta tapahtuvan pai­nostuksen
tähden."
L^usaminen tahoa kohti
Wpotenin ja muitten asioita lä­hemmin
seuranneitten huomiot to­teavat,
että United BJine Workers
järjestö on johtomiestensä hnoli-mattomuuden
tähden ja niiden^
avustamana luisumassa perikatoaan
kohtL Jos U . M . W. järjestö aikoo
säilyttää vaikutusvaltaa hiilituotan-hossa,
ei se Voi antaa tuumaakaan
periksi sen nykyisistä vallinta-alueis­ta.
Sen täylyy muodostaa West
Virginian taistdaista todellisen tu­likokeen
voimastaan Ja kestävyydes­tään;.
Salakuljettajat alottivat byök-v
käyksen.
New York. — RantavartiostoUe
tulleitten tietojen mukaan on sissi­sota
hallituksen saartolaivastoa
vastaan kuumempaa maalla kuin
merellä. Vartiolaivoillc tehdään
alituiseen sapoteesia; miesten ja
aluksien menetys on käynyt melkein
jokapäiväiseksi New^ Yorkin j a New
Jerseyn rannikkojen satamissa.
Nopeita takaa-ajopursia on upo­tettu
laiturissa yöllä, poraamalla
reikiä niiden runkoon. Koneita on
pilattu panemalla vieraita aineita
silintereihin. Miehiä on kaapattu,
pieksetty, uhattu tappaa ja tapet­tukin.
Pitkin mainittujen valtioitten ran­nikkoa
kaikenlaiset laivurit, laitu-rimiehet
ja maleksijat, vieläpä pai­kalliset
poliisit j a virkailijat tienai-levat
rahoja luvattomasta väkijuo-maliikkeestä.
He pitävät, salakul-jettajain
puolta, eivätkä soisi tuon
liikkeen loppuvan. Enimmät sala­kuljettajat
ovat rantamiehiä sata­mista.
Esimerkiksi kaapattiin pursimies
O. Pearson, kun hän oli menossa
patrullialukseensa. Kolme miestä
hyökkäsi hänen kimppuunsa, tukki­vat
suun j a autolla kulettivat kau­pungin
ulkopuol^le, jossa häntä
tutkittiin ja sitte laskettiin vapaak­si,
sillä selityksellä että olivat luul­leet
Pearsoma toiseksi vartiolaivas-ton
päällikkökuntaan kuuluvaksi
mieheksi, jota he tavottelivet.
Monta "tappotuomiota" on var-tiolaivojen
päälliköifle ja miehille
lähetetty, ja muutamia' niistä on
pantu täytäntöön. Valtiomiesten
virkapuvut aina ilmaisevat hteidät,
kun taas he harvoin tuntevat hä-tyyttäjiään,
- -
Kun tälläineiT t e r r o r i ' j a peiottelu-sota
alkoi käydä niin yleiseksi, et­tä
yhtenäkin päivänä ilmotettiin
toistakymmentiä väkivallantyötä,
ryhdyttiin rommilaiyastoa vastaan
laajaperäisempiin saartotoimiin.
Asianomaiset ovat niiden suhteen
vaiteliaita, mutta yleisenä käsityk­senä
on, että ollaan sillä asteella,
jolloin ei armo tule kysymykseen
kummallakaan puolella.
Nälkä ja. jano hajottaa rommi-laivaston.
Kun yli 50 vartiolaivaa oli vii­kon
päivät saartanut rommilaivo-ja,
estäen ne saamasta rannikolta
ruokatavaroita ja juomavettä ja
tehden rannikkolaisveneille mahdot­tomaksi
hakea niiltä väkijuomia
maihin, alkoivat rommilaivat yksi
toisensa perästä nostella ankkurei­taan
ja lähteä etsimään vähemmän
tiukasti vartioitua paikkaa ranni­kolla
tahi ystävällistä satamaa» mis­tä
voisivat ottaa -muonavaroja.
New Yorkin satamapoliisin ha­vaintojen
mukaan on väkijuomain
maihin tuonti ainakin sieiltä loppu­nut
tykkänään, koska ei? enää ole
näkynyt niitä pieniä pikapursia,
jotka näihin asti ovat kaupungin
läheisillä vesillä hääränneet niillä
asioilla. ' ,
Juomaveden puute pahimmin hä­tyyttänee
rommilaivastoa, koska
eräässä vartiolaivassa palveleva ala-päällikkö
kertoi yhden rommilaivan
päällikön haastaneen vaihtamaan
vettä viinalla, gallona gallonasta.
Rommilaivan täytyi lähteä rinta­malta
vettä hankkimaan.
Sumu pelastajaksi.
Viikon päivät oli ilma ollut var­tioinnille
mahdollisimman suotuisa;
päivisin kova merenkäynti, etteivät
pienet viinanhaku-alukset voineet
päästä rommilaivojen kupeelle, ja
öisin kirkas kuutamo. Mutta sitte
yhtenä aamuna päivän vaietessa
nousi sumu, joka yöksi sakeni, niin
ettei voinut nähdä mitään. ^K,un
tuuli samalla tyyntyi, arvattiin jä-lelläolevain
rommilaivojen nyt yrit­tävän
tunkeutua likemmäksi ran­nikkoa
ja koettavan väkiselläkin
saada lastinsa maihin. Vartiolai-vasto
koetti myös jännittää valppa­uttaan
äärimmilleen.
Juuri tämmöistä ilmaa vartiolai-vaston
päälliköt enimmän olivat pe­länneet,
sillä se antaa rommilaivas-tolle
tilaisuuden murtaa^ saarron.
Hallituksen miehet kuitenkin pitä­vät
varmana, ettei viinaa ole pääs­syt
tiukkumaan saarron läpi, aina­kaan
asiaksi asti.
Nähtävästi odottivat rommilaivat-kin
rantamiesten nyt käyttävän t i ­laisuutta
ja yrittävän rynnäkköä,
koska monet rommilaivat nostivat
ankkurinsa ja siirtyivät lähemmäksi
rantaa. Mutta vartiomiehet ovat
varmoja, että noutaja-alukset eivät
yrittäneetkään saartoa murtaa. Eh­kä
oli niidenkin mielestä paha läh­teä
sakeassa sumussa ja pimeässä
haikailemaan rommilaivoja merel­tä,
ollen alituisessa vaarassa jou­tua
vartiolaivojen kanssa tekemi­siin.
Rintamalta paenneita.
Glace Bay, N. S. — Täkäläisen
sataman suulle on ilmestynyt kaksi
täydessä väkijuomalastissa olevaa
laivaa, joiden luullaan kyllästyneen
toimettomana makaamiseen Yhdys­valtain
rommirintamalla ja etsivän
vaarattomampaa paikkaa päästäk­seen
tavarastaan. Kuuluvat tarjoa­van
parhaimman laatuisia viinaksia,
m. m. samppanjaa, halvoilla hin­noilla.
Rommia olisi saanut $5 gal­lonan,
whiskiä $12 laatikollisen.
Ostohaluisten täytyy kuitenkin py­syä
loitolla, sillä kaksi hallituksen
tullialusta pitää noita laivoja tar­koin
silmällä.
Viinaliikkeen "johtomiehet" neuvot­televat.
Halifax, N. S. — Täällä on pi-detty_
sirAliy^MS.^^ .Kphgstaiina ,ole-vain
"pomomiesten" kokousta,' jos­sa
on ollut paljon osanottajia sekä
Nova Scotiasta että Uuden Englan­nin
valtioista. Kokouksessa ori har­taasti
neuvoteltu, millä keinoin voi­taisiin
edullisimmin taistella Yhdys­valtain
kieltolakilaivastoa vastaan.
Espanja arka oikeuksistaan
Sanna Kannasten van­gitseminen
Kuten lehtemme viime numeron
etusivulla lyhyesti mainittiin, van­gittiin
toveritar Sanna Kannasto
sunnuntai-iltana Hibbin^issä pu­heen
jälkeen, minkä hän oli pitänyt
Waasa liaalilla. Siirtolaistarkastaja
Remington Duluthista ja Renne
Hibbingistä toimittivat vangritsemi-seh
ja toivat hänet Duluthiin, mis­sä
häntä pidätetään St. Louis kaun-tin
vankilassa kymmenentuhannen
dollarin takausta vastaan, mikä mää­rättiin
alustavan kuulustelun jäl­keen
maanantaina. ^
Sanna Kannastoa syytetään lu­vattomasta
Yhdysvaltoihin" tulosta.
Tämä syytös on ainoastaan teknil­linen,
mutta todellinen syy hänen
pidättämiseensä on se, että hän oli
/pitänyt puheen ja tiedetään hänen
olevan työväenliikkeen toimitsijan.
Luvattomasta maahan tulosta ei
aseteta tavallisesti niin korkeata
takausta kuin Kannastolle on syy­tökseen
luvattomasta maahan tulos­ta.
Viranomaiset sanovat toveritar
Kannaston tulleen Canadasta ra­jan
yli International Fallsista.
Viranomaisille oli tiedotettu edel­täpäin
Sanna Kannaston puhuvan
Hibbingissä sunnyntai-iltana. Edel-taäpäin
saamiensa tietojen nojalla
meni siirtolaispatrulli Renne puhe­tilaisuuteen,
'Duluthin lehtien ker­toman
mukaan, pikakirjurin kera,
j o k ^ m e r k i t s i muistiin Sanna Kan­naston
puheen. Puheen jälkeen hä­net
vangittiin.
Ilmeisesti on tässä vangitsemises­sa
ollut osansa suomalaisilla mus­tan
taantumuksen voimilla, jotka
ovat* antaneet tietoja viranomaisille.
Miten luotettavia tietoja hänestä
on annetta, osottaa sekin, «ttä Kan­naston
sanotaan olevan Suomen pu­nakapinan
pakolaisia. Kannasto on
kuitenkin ollut tällä mantereella/pari­kymmentä
vuotta eikä käynyt Suo­messa
punakapinan aikana eikä sen
jälkeen. Tämä syytös on ilmeisesti
oUut koristamassa mostasielujen
tiedonantoja Kannastosta ollakseen
varmempia hänen vangitsemises­taan.
Ja tämä on nähtävästi käy­nyt
täydestä, koska takaos on ase­tettu
kymmeneksi tuhanneksi dol­lariksi.
Kannasto on vain tavallinen
työväenliikkeen toimitsija ja siinä
syy, miksi hän joutuf viranomaisten
silmätikuksi ja vangittiin.
Siii-tolaisviranomaiset ilmottavat
kuulustelevansa Sanna Kannastoa
torstaina syytöksien johdosta, joita
Kannastoa vastaan on tehty.
Sanna Kannasto ei ole tullut l u ­vattomasti
Yhdysvaltain puolelle,
vaan on olllit' täysin laillisesti. Sen
tietysti viranomaisetkin tietävät.
Mutta se että Kannasto oli puhuja­matkalla,
ei ollut viranomaisten
mieleen j a sen vuoksi hänet vangit­tiin.
Tavallisissa oloissa ei luvat­tomasta"
maahan tulosta aseteta
kuin tuhannen tai parintuhannen
dollarin takaus, mutta tässä tapa­uksessa
asetettiin takaus kymme­neksi
tuhanneksi dollariksi, vaikka
teknillinen syytös, ei ole sen kum­mempi
kuin luvaton maahan tulo ja
vaikka tälläkään syytöksellä ei ole
pohjaa. . Kannasto on Öt. Louis
kauntin vankilassa Duluthbsa pidä­tettynä.
— Työmies.
FASCISTEJA ETtLÄ-AFRIKASSA
Johannesburg. — Vastapainoksi
paikallisten kommunistien hellittä­mättömän
vihamieliseen suhtautu­miseen
Wale8in prinssin käyntiä
kohtaan, on täällä pantu aluUe
brittiläisen fascismin tapainen lii­ke.
Nuoret saappaannuolija^ ovat
perustaneet "Valkoisen Etelä-Afri­kan
liiton" ja, päättäneet hajottaa
kaikki kommunistien kokoukset.
Kommunistipuhujia heitellään mä­tämunilla
j a tomaateilla j a piekse­tään,
jos saadaan kiinni. Tieten­kään
järjestysvallalla ei ole mitään
sanomista, _tekivätpä nämä ^nulkit
mitä tahansa.
SUURI TULIPALO JAPANISSA
Oikeus on valmis alot-tamaan
pappi Lill-backan
jutun
Lauantaina telefoncerattiin piiri-oikeuden
kirjurin virastosta, Bosto­nista,
Eteenpäin lakimiehelle, Tay­lorille,
että Lillbackan juttu voi­daan
alottaa tiistai-aamuna, t, k, 12
p. siksi, että oikeuskalcnteri on 'sii­nä
määrin rikkoutunut.
Maanantai-aamuna telefoneerasi
lakimichemmc uudelleen oikeuden
kirjurille ja ilmotettiin sieltä, että
me voimme alottaa jutun, mutta
samalla ilmotti hän, että puheltu-aan
Lillbackan lakimiehen, Ander­sonin
kanssa, oli Anderson ilmot-tanut,
ettei hän ole erittäin halu­kas
juttua alkamaan.
Huolimatta siitä vaikka lakimie-hillämme
onkin paljon muita teh­täviä,
toinen tuskin ehtien ollen­kaan,
ryhtyi lakimiehemme heti ha­kemaan
Andersonia, jonka ilmotet­tiin
olevan Worce8terJBBa, saadak­seen
hänet taivutettua jutun ulotta­miseen
tiistaina. Kun juttu ei ole
varsinaisella kalenteritilalla enää,
ei heitä voida pakottaa esille, joten
siis varmaan ei ennen lehden pai­noon
menoa voida sanoa suostuvat­ko
he tiistaina juttua alottamaan.
Jos juttu olisi varsinaisella kalente­ritilalla,
voisimme me vaatia heidät
esille taikka peruuttamaan jutun,
mutta tässä tapauksessa saadaan
juttu esille vain molemminpuolisella
suostumuksella.
Myöhemmin saadun tiedon mu­kaan
ei kantaja lopultakaan ole
suostunut juttua nyt esille otta­maan.
Omituista kylläkin. —
Eteenpäin.
Ontariossa huudetaan
farmityöläisten
puutetta
Toronto. — Vaikka useimmissa
paikoissa Ontariossa' nyt on verra­ten
vuhätölnen aika, kylvö- j a hel-nuajan
välillä, ilmottaa täkäläinen
valtion työnvälitystoimisto farmi-työläisten
kysynnän edelleen olevan
tarjontaa suuremman. "Tilauksia
on hyvästi yhtä paljon kuin viime
vuonnakin, mutta on vQhemmän
farmille meneviä, ja enemmän tal­vensa
farmilla viettuneltö miehiä
poistuu maalta kuin viime vuonna".
Osaksi luullaap tähän vaikutta­neen
huhut viaduktitöidcn alotta-misesta
Torontossa tänä kesänä. ,
Palkat farmityöhön .tottuneille
yksinäisille _ miehille ovat 3,5—40
dollariin kuulta ja ylöspito, kuu­den
tai seitsemän kuukauden ajal­ta,
eli keskimäärin noin $350 vuo­delta.
Työtoimiston hoitajien mie­lestä
"ylöspidolle" ei anneta täyt­tä
arvoa, siihen nähden että miehiä
on riittävästi lähtemään radankor-jaustöihin
25 sentin tuntipalkalla
ilman ylöspitoa.
Farmityöläisten puute el rajotu
yksistään Toronton työnvälitystoi­miston
piiriin, vaan Ontarion maan-yiljelysministeriön
saamain tietojen
mukaan on tuntuva puute koko
maakunnassa. Palkat vain ovat
miesten mielestä liian alhaiset, jos­ta
syystä monetkaan eivät suostu
niillä palkoilla maalle lähtemään.
Näyttää siis siltä, että oikeastaan
ei ole puutetta farmityöläisistä,
vaan vika on palkoissa.
PIENI VEROHELPOTUS
Tokio. — Y l i 2,000 rakennusta
on palanut a^umajaay nimisessä I
silkkiteollisuaden keskuksessa,, noin
40 mailia luoteeseen Tokiosta. Use­ampia
ibm^nä on saanut^ ejinsansa.
Omaisuusvahingon suuruutta ei vie­lä
ole arvioita.
Ottawa. -— . V . t. rahaministeri
J , A. Robb on ehdottanut Sotavero-aseukseen
sellaista muutosta, että
5 dollarin arvoisista, j a sitä pienem­mistä
pankki- j a pbstiosotuksista ei
tarvitse maksaa nyt voimassaolevaa
2 sentin sotaveroa. Muutos, joka
on parlamentissa hyväksytty, tulee
voimaan heinäkuun 1 p.
Hlndenburg heittäyty-i^
yt tasavaltalaiseksi
. B e r l i i n i . — "Sotamarski i i i n d e n -
burg loi virkaan-astu jäisissään uu
den Saksan ja hautasi vanhan", le
pertelevät porvarilehdet yhdestä
suusta, ihaillen tuota vanhaa sotu­ria,
joka "asettaa velvollisuuden oi­keuden
edelle" ja ottoa tasavallan
perustuslaille vannomansa valan va­kavalta
kannalta. Ainakin on H i n -
denburgin avoin antautuminen "kan­san
tahdolle" suuresti hämmästyttä­nyt
keljuja sosialistijohtajia, jotka
kaiken aikaa ovat tasavallan ja
kansanvallan varjossa pelanneet to­dellisen
vallan luovuttamiseksi
junkkerien ja suurkapitalistien kä­siin.
Jäykkänä kuin kuvapatsas lausul-li
Hindenburg käsityksensä velvol­lisuudestaan
tasavaltaa kohtaan,
kun oli kerran suostunut' rupea-maon
sen presidentiksi — tuon ta­savallan,
jota hän niin sydämestään
inhosi, ^että ennen vaalia ei suoHtv-nut
edes sen nimeä mainitsemaan.
Ei kukaan voinut epäillä hänen vil­pittömyyttään,
kun hän nyt selitti,
kuinka "velvollisuus käy oikeuden
edellä aina, eritoten hädän lietkel-lä,
jolloin kaikkien täytyy seista
yhden puolesta ja yhden kaikkien
puolesta. Siinä micle.s8ä eteenpäin
jumalan avulla: valtiopäivät ja
valtakunnan presidentti ovat yksi
j a erottamaton, sillä molemmat ovat
Saksan kansan tahdosta. Molemmissa
ruumistuu kansan suvereniteetti (kor
kein valtiovalta), joka on nykyisen
perustuadakimme pohjana- Tämä
on sen perustuslain syvällinen mer­kitys,
jolle olen juhlallisesti van­nonut
uskollisuutta".
Valtiopäiväin istuntosalissa se
"tasavalta" tuli vastaan. Tuskin
oli Hindenburg noussut korokkeel­le,
valtiomiesten, kenraalien j a kai­kenlaisten
virkailijain ympäröimä­nä,
korkeana ja mahtavana kuin
torni, kun repaleinen ryhmä kom-mOnistiedustajia
nousi yhtenä mie­henä
j a huusi uhalla:
" A l a s monarkistit! Eläköön neu­vosto-
tasavalta!"
. Sitte he marssivat ulos salista,
naureskellen.
Kun Hindenburg oli tehnyt sää­detyn
presidentinvalan, korotti val­tiopäiväin
puhemies, sosialisti Löbe,
eläköön-huudon tasavallalle. Hin­denburg
huusi "eläköön", kohottaen
kätensä jäykällä, äkkinäisellä soti­laan
liikkeellä. Ja kaikki kunnia­merkeissä
kimaltelevat kenraalit se­kä
silkkipyfctyiset hallitusmiehet ja
'puoluejohtajat yhtyivät tuohon haa-toon,
jonka kohottamisesta Berlii­nin
kadulla poliisi vielä muutamaa
viikkoa aika^emmin oli pabanpäivai-
Pariisi. — Silloin kun Riff-alue
luovutettiin Espanjalle, tehtiin se
sillä välipuheella, että Espanjan on
siellä ylUipldettävä järjestystä. Tä­tä
sopimusta' Espanja ei öle täyttä­nyt,
sillä Riff-alueella ei ole kos­kaan
vallinnut rauha, paitsi nyt,
kun espanjalaiset ovat sieltä karko­tetut.
Kuitenkin on Espanja sap-gen
kateellinen oikeuksistaan. iKun
puolivirallisesti tiedusteltiin Madri­din
hallituksen lupaa ranskalaisille
lentokoneille toimia Riff-alucella,
vastattiin sieltä, että Ritt on nyt
ihan rauhassa. Madrid ei ole tie­tävinään,
ettU Riffin rauhaan jät­täminen
Espanjan puolelta juuri te­ki
riffiluisiUc mahdolU^ksi hyökä­tä
etelään, ranskalaiselle alueelle.
Jos -Espanjan hallitus ei^ anna
ranskalaisille lupaa tunkeutua r / i -
jan y l i , ' täytyy ranskalaisten pitää
hyvin suurta armeijaa rajalla, ei­kä
heillä s^tenkUun ole mitään var­muutta,
etteivätkö maurilaiset ali­tuiseen
tekisi hyökkäyksiä. Rinta­malla
olevat ranskalaiset päälliköt
olisivat hyvin halukkaat lähettä­mään
Icntokoneparvia pommitta­maan
riffiläistcn asemia ja jättä­mään
asiasta väittelemisen espan­jalaisten
kanssa jälestäpäin tehtä­väksi.
He tietävät *torknllecn, mi­hin
paikkoihin Abd-el-Krim kokoi­lee
joukkojaan. Lentokoneillaan ho
voisivat hajottaa nuo partiojoukot
ennenkuin ,ne pääsevät ranskalaisel­le
alueelle hyökkäämäön.
Mutta Poriislsta on tullut jyrkkä
kielto menemästä Espanjan alueel­le.
Kuinka kauon tuota kieltoa on
Mahdollinen pitää voimassa, on vai-kca
arvata. Sotilaalliselta kannalta
asema on sietämätön, mutta pöllit-''
tisella näkökannolla on tällä ker­too
määräysvalta.
Ranska tarvltsoo 100,000 miestä,
'Ranskalaisen Murokoncvk^^^
kuvernööri Lyau tey tuleo tarvitse­maan
satatuhatta miostä Jtuklstaok-scen
Abd-el-Krlmin j a palauttaak­seen
rauhon Marokossa. Täytync''e
sitäpaitsi taistella useita kuukausia,
ennenkuin vuovlstoloishcimotr on;
voitettu.
Saksalaisia upseereja maurilaisten
Johdossa.
Tongier, Marokko. — Maurilais­ten
lentokoneltten ohjaojino on pit­kin
aikoa epäilty olevan sakaalai-sla
ammattimiehiä. Nyt on eaatu
varmoja todisteita siltä, että sok-salaiset
upseerit yleensäkin johto-,
vatÄ riffiläistcn sotaliikkeitä niin
eHpanjaloislo kuin ranskalaisia' vas­taan,
; Puhuvat maurilaisten dcieltä
täydelleen ja pukeutuvat maurilais­ten
tavoin, käyttävätpä Itämaisia
nimiäkin, salatakseen kansallisuu­tensa,
_ .
Ranskan alueelle hyöicänncet par­tiojoukot
ovat kaikkein taiteen
sääntöjen mukaan kaivautuneet val-lihautoihin,
joista ranskalaiset ei­vät
ole saaneet heitä karkotetuksi.
TAAS SUURI SIIRTOLAISTEN
SALAKUUETTAJA VAW>^
CITTU
Wind8or, Ont. — Yhdysvaltain
etsivät ovat Detroitissa vanginneet
täällä asuvan Charles McCarthyn,
jota he väittävät onnistuneimmaksi
ulkolaisten salakuljettajaksi tällä
osalla rajaa.
Detroitin piirin siirtolaist^imiston
johtaja toht, P, L. Prentis kävi
muutamia päiviä takaperin ^indso-rissa
j a sattumalta tapasi MeCart-hyn,
jolle hän ilmotti, että hänen
vehkeitään oli pidetty silmällä, ja
että jos hän vielä kerran yrittää
tuoda ulkomaalaisia virran poikki,
tulee se saattamaan hänet Leaven-vorthin
vankilaan.
Mutta McCarthy yritti vielä ker-*
ran, ja joutui kiikkiin. Häntä vas­taan
on enemmän kuin puoli tusi­naa
vangitsemiskäskyjä. Viimeis­ten
kuuden kuukauden aikana ha-nen
sanotaan kuljettaneen »ajan
yli noin sata ulkomaalaista viikos­sa.
Maksua hän on tavallisesti ot­tanut
30 dollaria nokasta, paitsi
kiinalaisilta hän on ottanut 200
dollaria päästä. ,
sesti kurikointit m. m', ent. presi­dentin
Ebertin pojan. '
. N i i n "tasavaltaiseksi" muutti nyt
Hindenburg S ^ a n yhdellä soti­laallisella
kädenliikkeeim!