Vapaus, April 13, 1948

              Hifcsi itarinl MUmtt eri Uelfi?
a- T:ecem:enet lasJte-r/
evä;: kieJsa 2,000—
, c--:c--?a on j a - : : l a : s -
sadai miljoo-c
. a jo:ta ^ j u a - . ai
uhannet, jopa vain
P';huvai !?n3one: kansat
t r.ama kielet euai
• i . • n i m i i e i a a n maail-
•.-nn.ah«:k=i kiehk.*!
• ,--vinie.'-kJksi venajan,
, %nn k:ele- ja Idansa
, 1 kielet
>'f- ova-i 'levinnee: l a a -
'.n eri puolille. : N i i n p a,
-- kaikkein vaatimat-i
: i - i-ujen mukaan •—~
' i v i i M j o n a a : i h m i s i a : e n :
!ahc--; 90 m i l j o o n a l l e!
•;r:!e!ena. . • •.
. ajoi-:a a-ti i h m i s u *
!- ouhecn .syniypera j a i
• r i - : ä on i l m a a n t u n u t I
iktunäara maapallolle
i i - i i i kielLsia on v a n -
Klr/. proteBsorit B. SikoUki
ja N, Jakovlev
voja j a rarkejmpiä ulkoisia elirrjäm- •
me — .slljniä j a k o r v i a . K a t s e on työ-proKessissa
kiinicäsii vhdi.neitv k i i - ;
sien työhön, k u n taas iianiä voidaan •
k u u l l a paata kääntämättä. Sik.-i i h - "
n.i--et alkoivat k i i y i t i i a nimenomaan ;°''^*'"^^-i'-^*^'^il^™sperhe^ i
a a n i p u h e t i n . E n y e l * h u o m . i u i a a oj-^ vahUa valh-sevasta verisukulaisuude.s.
k e i n : " . . puheen a . s t e e t t a i s i A k e h i - kielter. .suhteitten a l a l l e .ottamatta
tyv.a ."^uraa- kierraniättömä.^ii kuulo- • l^uonnoon s n a .seikkaa, etta n a i i a ^ i -
k a l a i ? e n j a muiden Euroopan m u i - ,
n a i s . e n kyslten 'i-aJilla. r a k e n s i v a ; teo­r
i a n nk. indo-reurooppälaiäten kielten
sukulai5uiide=ta. Tämän yhtäläisyv-a
e n ? j y ; a selvitölles.^aan he * i v a t k u l ­i
e n k a a n menneet piiemmalle kuin;
k e s k i a j j p \ juutalai.set liedemiehe:-1
kaan. He .siirsivät a i v a n v a a r i n biolo-1
vaaiillisti siireiMa
NeiivodolJHössa
lasketaan hintoja
*Tiistaiiia. Imlitik. 13 p, ~ Tuesday, Apyil 13
tr-sinia-y.
•.muifiu.-'
'3'ihr.v.
' ihniiiier
j n i r t r i u"
•ocieiMiur. että! i h m i h eh
•--ehityk^e.ssaan • m.aapal-
• .rs i ; e : ä a n meidän päi-i
vtoi.mcn- asteen -kautta.:
a> e jolloin ihmiset
• i . - i - v-ei-i n i i n paljon a p i n p i -
•H-^-'i 'T- a l l i s c s t i nimitetään
P i i pnhecanthröpuk-.
•••H>-i r<-e'jonka a i k a i s i a muir
•••iT•• - ' i i n i n i u e t t u n p a l e a n t h r o -
• .ncaMderthalilaise;,». r. j o t ka
•••[•'•i .<uure.<;u nykyaikaises-
'--olmanneksi tulee uusi
> - o - i rie:ec.s.saron alettu . n i -
••-.ji:-ek'vuk.si ihmiseksi'.' t l a -
•iiom.) .sapiens ;,!.. ;; •,. :
,\Iiri N r i ULKICLI S Y N T V l?
c " T i on a, e.ta k i e l i ei &yn-
. j . . „ . . , ib/iv^inp jonkunlai.?en y h l u o n -
• l i o i i i^c^ ihmeen tuloksena, vaan .se
O i j.i i h m i a i h i e i^kunnan
TM .t ^ ^.^'tciTsmille eläimille
•vv.s!a. ilmni.sta tunteen-s:,
nafiellji-:' • ' :,:'•]
( 1 -.^Moen — k i i j o i t l a a E n -
iK _ incodo t'1'icet ihmiset kehit-
I a - ' . H : , C a heille ilmaantui
•a-vc -.'.noa j o t a i n toinen toLsilleen.
Tarve !oi'elimensä: apinoitten kehit-.
inji-ön i v p ! u iiuciistui kierlamattö--
.-näst! inociulatsionm. t i e i a imodulat-
H o p i _ . s i ; : : v m ; n e n .sävellajista t o i -'
•<oenj vii:i • .>:ehrayneempaa aanen
Eihtfliia varten la .suun elimet oppi-
1 IS cc v^e»; 1 .lantamaan selvastj
(•••!i:i!,c:'annen l o u s e n s a - j a l k e e n " . • •;
Tiedc-nvifhet. ovat jo k a u k a i s i s t a a-io'"--.
i pvrkiiiecl määrittelemään,
TinKiHnisTa oli ihmisen; varhaisin:
:;Kihe,.-.'', ^ • / ••. • .
• Suuri venäläinen tiedemies Lomo-no.^
ov k i r i o i i : ! - i i i i a : " O n totta, etta
•ai;uuic.>ir( vouahsnir ilmaista- s i l m i e n,
r-Q-svoicn • Ka.sion la muiden ruumnn
omi .p:-il.'-ii>!!!;t Inkkeilla,-- n i i n . k u in
;eav;cre;.-.^:. e,s::eiaan pantomuneja.
Ii:r.niv valoa oli.sr siten puhuminen
:uiieiu:-nr m a h d o i o m a j a muut i h -
n.i.seiv !i!.-:.^eet. var.smkin ka.sien . t o l -
.T.inna:- nair:i.si.sivat suuresti sellals-.
:a^-puhet:a.''^ •'
. Sa:na:; nv.enpneen esitti myohem-
:r.iu .Dn.''.'.-,in: " E i ole. v a i k e a t a rat-
.«liiia. miksi. c l i : n c : . jotka n y k y i s in
psivcievai : p u h e e n muodcstumista,
• e h m l e n vasiaava-taydelhstymincn - . . . " j
J. V. S : a l i n o.soutaa 5uoran.yhtey-.(
de.n syntymisen j a pysty.s.Sä kävele^ •
misen v a l i l l a : -Jos a p i n a oli.si aina.;:
kävellyt, neljällä j a l a l l a , jas se ei olisi';
suon.stanin.selkaaji.sti,' ni:n. .sen - J i U - •
k e l a i n e n .— Anminen — ei. voi'si v a -
•paa-sti k l i v t i a a keuhkojaan ja a a i i i -
j a m e i t a a n . ;ei voi.si.sus puhua, n i i k a ;
olis! perin p o h j i n p i d a i t a n v t .sen tie-.;
•loisuuden kehit:vmis: a . ' ' . . 1;
, Ihmisen edeltäjän pys.yssa käve- ,
lemisella.:.oli- myös valtava merkity.s i
uänipuheen edelleen kehutymLselle.;
"Äänitorvi . mis.sa sijaitsevat aäniii.
.synnyttävät eli.met -. . t a i p uu .. .suoraksi
k u l m a k s i , . mika lielpo-ttaa aanteh i
inuodosiumista. Tj-oprosessissa i h m i - 1
nen alkoi puhua kokonai.silla huuto- •'
l a u s e i l l a , JOLS'.^:jokainen ilinaLsi e r i l - j
l i s en ajatuksen; 'M
, .Onko samankalrai.silla kielillä y h - j
teinen " e s i k i e h " ? ;
Mik.si ihmiset eivat. ole kaskaan p u - j
huneet y h i a kieltä? Nykyään on jo-..(
kai.selle tunnettua. efc:a monet' kielet,
muistuttavat- p a l j o n toisiaan. K u n e s i ­m
e r k i k s i venäläiset iLso venäläiset V
kuulevat u k r a i n a l a i s t e n t a i . valkove­näläisten
puhuvan, n n n he ymmärtä­vä;
heita, ymmärtävät puheen ylei­sen
ajatukseni Jos venäläiset: k u u l e ­vat
keskustelua puolan, • bulgarian,
Serbian tai tshekkien kielellä, niin,
v a i k k a : heidän o n k i n -vaikea vmmarr
I l a a s i : a . he k u i t e n k i n erottavat siita
e r i l l i s i a sanoja., jotka muistuttavat
venäläisiä sanoja. O n siis k i e l i a «ko.
lapauks&s.sa s l a a v i l a i s i a i , joiden va-,
l i l l u on Kuurempi l a i pienempi y h i a -
lai.syvs. Samanlai.sen - yhialai.syyden
voi loytaa myös sellaisten nykyaikais­ten
:kielten k u i n r a n s k a n . i t a l i a n , es­p
a n j a n , p o r t u g a l i n j a muiden v a l i l l a:
J J a i t a kiellä .sanotaan romaanilaisik.si
kiellk.si:
K i e l t e n analogisen yhtaläi-syyden
perusteella, monet vtiedemiehet ovat:
t-ehneet jöhtopaatok.sen. etta saman­kaltaiset
kieliryhmät ovat muka läh­töisin
nk. ."esikelista'* is. e.sivanhem-p
i en kielista le.sislaavilai.sc.sta, csiro-n
i a a n i l a i s e s t a jne.), .samoin k u i n pojat
j a lnstenlap.set. polveutuvat .samoi.sta
vanhemmista. S n a johtopaato.sta: e i -
vat.':o.siasiat-vahvi.sta.-
. E n k i e l t e n ja e n i n h i m i l l i s t e n k u l t ­t
u u r i e n muodostuminen on tapahtu­nut
hyvin monimutkaista- t i e t a . ..
E.simerkiksi -nvkyajan englannin
k i e l i on muodo.stunut tuloksena nk;
anglo-saksilaisen kielen sekaantumia
se:sta ranskan kielen kanssa kolmen
vuo.sisadan a i k a n a ..
S a m a n l a i n e n hiätorialhnen .sekaan­t
u m i n e n on havaittavissa romanian
J a .sille liiheisen moldaun kielen koh­d
a l ta
Slaavilaisten-y.stävyys j a k u l t t u u r i ­yhteys
romanialaisten kanssa on. j a t -
v a n erilaisia ilmioUa er voida .sj- \
maistaa keskenään. .
Ottakaamme k a i k k e n i : y k . s i n k e r t a i - J
.sin e.simerkki: miten kauas matkus-j
t a i s i k a a n joku poika, sukulaistensa i
luota, h a n säilyttää a i n a muuttumat- •
toniana ulkonäkönsä j a miuit U i o n t a i -1
se: piirteen.sa. Jotka ovat- hänelle pc-
Tiyjvneet vanhemmiltaan. Kielet .sen ..
.sijaan, heimojen .siirtyessä uusille a- i
.suinpaikoiUe. saavat heti u u s i l t a naa-.i
p u r e i k a uusia .sanoja ja vielapa uu-
.sia kiehopiUisia muotojakin - l a .sen
johdos;a yha enemmän j a enemmän
inuutiuv.it;. etääntyen '•.sukulais -j:ic-
Kirj. Israel Epstein
• K . t i k k i i m h i i ) h u t y y l a n . s i ja Ve­näjä.
. l u k u u n o , ; a m a t t a kak.sikiell.sia
.•v;rnai:irjoja. - kuvata.^.n nykypäivinä
•un.-tc-luk.s!". T a i k i s t a k a a m m e tata
cc.^iikkoien k i r j c i i t a j i e n ja paremmin
• kui.'". me" p a l k a t l u j e n p a k i n o i t s i j a ni
m i e l l y u a v i u i piirr«»ila •Herlintn läis­ki
iilit ayyieiään
lapsensa niurliasta
Kirklaod l^k*. Oul. - Mrs. P e i cv
'^^KAmmutilstien inspirai-ttiia"
epäjärjestyksiä
'<ai. mi k*;; h a n c .
illl, ..
I^ulou. — :Mo-i-:ovan radio tn-dottti , , _ . .
M i « n lopulla, . n t a m i n i M ( i i n e m o s t o j 22-vuoiia-, nainen, p.da- saatujen tietojen mukaan BnsOian
on maarannvt InsKt i n i i an liikulsti-n
V f i i a l a i s i e n n o m f j i u i j a Sokolovskv • ^ - ^ ^ ' k k t i d i ' i i h i n i o j n 10 nrnsnm. s i a a l - -
-niyon-i etta hänen lentäjiinsä o i : v a * - . * ^ " ' " 20 pri.tsc'nt.Miii nsii.
romaton. Hän pyy.-i a n eek-i Silloin • Auiojcn hinnat la.skM-at. lO i)ri..S;;
lännen Imiolaiset laativat s u i i n n i i p l - "ii>:"i''>J">P><»ru*n j a paikiipvönon h m -
n.>:.n; jonka muk- i a n i i i s r e i n k n i i e t " ; nai,. JO pro.s., omprluki.ncuiiMi l i i n n a i
.santioiVii; niiden leiiTo/.oneita. Ne\\ .-'O iim.s., radioiden I n n i i a i : in pros.. v a -
York Time,sin mle.s.sanoi ' a u l r i i i u - '"'^*'V;"*''"'"'i<"'d(n. ja kukaru')! hiniiai
nee.mma.^sa mielentila-.»^a ollessaan > 'O pms.. .snviikki'id»'ii ja s i k a a r i c i i h i n -
U' t i » i i .sunnuntaina j a asi-tetinn s v y i - ^
tce.se*-n lap.sen.s;i murhaÄia. Ha non:
x i n n c i a n : työntäneen 2 kk. licaisrn
.po:kan.sa k«'ittion h e l l a n jie.saun. J(J1-
l o i i i lap.si .sju n i i n pahoja paJoliaavoja;
i- t ta ktioli nu>lk«in l i e i i .sen -jalki-t-i!:
k u i n lianet vieijin polii.stauto.'--.su .sai-- k u n n a n a.sunt/>on. k u n eras naapuri
n u i l a a i i . . .: vjulitl. etta ;-illa alueelLa on jotakjn
M . m i n u l l . i nais» 11a c i i k . i k s l Tnmii. i ''''J"'* Saapia-.ssaan oamtooa
h a l l i t u s aikoo ryhtyä interventioon
rlkkaas-sa Sao: Paolon vaKlQssa sen
vij(.k.si. kun siellä vaitetäii^ olleen
•konitnuni.s!itn , in.spiroimla'^ epäjär-
IfStyksia.
va: .silta, miton amcrikkalai.-;e- olivat ;
•.iaarroKsis.s.-i niasnuiii.sa kau])ungis- •
.s. i . 7a n i u oli se •niaataiSielu" mika.!
seura.sr -"venalaL-^u-n - vedeiialaLsten-,
incrikni.sia'
les: a.
tai tekikö h i i n huonoon i i i k i i a n n i a -
iiööverin yrit iäes.sä'än la.skc.t B r i t a n ­n
i a n aiuet;'i> lähellä'olevalk^^^^ Venitjäis
IfMtokentalh.-. lama. oli . easimniäi-
S t n jalkeei t a p a i l t u - , „uwi n . i Nauas. o l u t o n len. o -
neen . .traanilli.scii cn' . r l a i K i l a i s-vcna- ;
l a i s e n - l e i u a - o n n e r l o i n u u d e n jälkeen i
20 pnvs
i-:en:as!a. -. •
p . u i l l c k i i j u n u k e. no.iMvai ilmaan . , K"o U"n\ar nnes-sa: selkkaii '^^ V "
l u t k l k a a . n m c - m: mitfi on todella t a - ' Pna Neuvö.tolnton l u u t n a n . ii
,' , * a i n m u i t n n kuotiaak.si B i i t a n n i a h a l u -
14 suurmurhaajaa
fuörnilfu hirteen
P<.ilu.sit sanoivat, etta miiiiuttII i>!i-rj.
s.-vunru .oli jlnifj.sosil Jiiopoirilu!..
: Polii^iii kut.sui.tiin m a i n i i i i n . p a n s -
•r^Sanomalchti on ikkuna utko*
'nant/ittfinn. Tilnikna siis VAPAUS,
Nyrnborg-. — N a t s i e n ; i 4 SS-up.seeria.
p a h l u n u t ; ; ; v . — . . . . . . . M J . . . . , . . . u - ; j a n a . s y y t e t t i i n y l i l.bÖO.OOO ihniisen
v u o n n a 1045 l i i f o l ^ s e . s o p u at, etta ; t^T^o^TZ v-kKomu. h i i n osrillistumiscstii. tuo-i
m toliiMlle kuuluvat lentokoneet Ju i , i e ^ hcu^^^^^^ •V»>^y«^^'^^>al"i«^^^^^^^
ajoneuvot s i a ^ a t . a p a a s i k u l k e i a l u - f ZVTtoTeTX^^ ' e u ' i "
eelta t o . e l l e i l m a n m i u u n t a r k a s t u s - i '.^^/eV' f 1^^^^ todutiin «lurhanneen j o u k o l t a i . v j u u -
ta e d e l l . . . i e n . e ta ne k u l j e t t a v a t , ' , ' ^ , ' " , tlntvnv O i ^''^''^^'''^''^^^^•J-^^^^^^^
a - n o a s . a i n omii. k i n . s i l l i M . i . i t a i n i i . ^vnt.vnj. Oli sehaa, c. ta mtnt.isellai.sia-.ihmi.siä.jolka. olivat
a. n o a s . a a n o.naa ,Kaii.saUi.-,uuitaan j a j. kaikessa l i i t t o l a i s t e n , miclenkuohus.sa r/vn-'imleh-Ji<Vvl--i
h e i o a n - a r v i k k e i t i a n - eika ^aksa-, .-.,k,alaisetkin pitivät tt.rvallLsina a m - ; j e '
lai.sia. T a t c n n a i s i e n s o t a r i k o l l i s e t j a I rvi>-)cp,»ni.-'ivti;vi
niir.n-f.= iiii,t-nr » i v i r ^ - ' n i , , n r . r ,--;iM'stJ '^^ • • ^'»•iiliKi m i u u a i n u i h a i i j a a t u o m i t t i i n I
nuhit o . - h i h h u t eivat Aomeot malttaa. Huhtikuun 6 p n a Ne\\ Y o i k . n iiio- (l.nk mdcksi VMnkil'..in
j h d e n hittolaisen k o n . i o l l i a P ^ o i t - ' ie:n„uc .suurlehdet (hnkaudeLsi v a n k i l a an
e s i g e ' ' m a a n i l a i - i ^ " " ' " ' " ^ ' - ' ^ ^ ' ^ ' - ' ' ^ " ' " " - ^ ' ' ' ^ ' ^ ^ ^ ^ '
Ja m u i h i n v a n h e m p im tai n i i o - =^ »'"o-kkien suojiin
E r a s tiedemies o n loytany:
lä'isuu:ta" k a l k k i e n .nykyajan Euroo­pan
(myöskin i r a n i n j a i n t i a m k i e l ­ten
v a l i l l a j a on n i m i b t a n y i k a i k k ia
"sukulaiskieliä" lndo-eurooppalaisik.si.
Siinä yhteydessä on ruvettu, oiettiin
maan. etta ne ovat k a i k k i lahtoism
yhdestä . "indo-eurooppalai.sesta .esi-kielestä.
j c k a myöhemmin h a a r a a m ui
" e s i s l a a v i l a i s e e n ",
.scen
J - I i i l o nn lialliluk.S( ' l -
l e m p n n " e s i k i e l n n - , jois.a nioros- ^^-"li^kuun J l pna 19-tJ \ e n a l a i s e t . ' i. MU i n d a n s i k M , e l l . i E i u o o p a n k a n - , n a i i a t M c n • .«iikoisjoukkoja jotka
taan haa:aantuivat nykyiset etiroop- maittaen etta l i i t . o h i s e t ovat ukko-> sojon hucmio k a a n t u s i pois Mai sh i l - im n n a t . S . i k s a i i anm<i i . i i n a l i c s s a v a i -
palaLset kielet varhaisemma.ssa rnuo- »^et .«.a sopimu- i a \aativat o i k e u t - | in . u t i n n i t e l m a - t a Se oli Neuvos-' L i t t u i h i n m a i h i n Munitiani. i a i i joiik-do:.
saän Tämän suunnan muutamat-: X.} t a i k a s t a a b!uuku.--,et j a - a m c r i k k a - . j loJiiton p.'op;iRaiidan voiiio"'. Puistc-' kciiniirhia '
johdoiimukai.semmat edustajat ovat-; l-ii-^c^ m a i k u ^ l a j a j u n a t , . j o t k a kuHcc- . In-at paitansa, vakavasti. Ne p i i n a i - 1 Hini.(Hutiniion salvat kenraali Oh-menneet
kuvittelussaan m m p . i k a l l e . Neuvostoliiton alueen lapi Y h - ; ,sct v a n a t taa.s • pukatuKKai.sta" h u u - | Icndoif p i i k a i i t i k u n a a l i Nauinhnii.
Kolme riiur-
Times j . . . I l e i a k l ..hamiesta .sai i!0 vuoden j a vksi 10 vuo-
I ' I r i b u n e - - ottivat tiuden n u o l i n . N l i - i r i i . f , . • - • .
I den mielestä venäläiset a l o i t t n a i I3ei- N.I,„,I tuoi.mut lolulvat .sodan a i k a -
e.ta taman oletetun indo-eurooppa- d>-vaha-n k e n i a a l i L u c i u s D Clay ja
lai=en esikielen (jota .saksalai.set^tie- i ^ a n c n vanglo-:ran.skalai.se.t. kumppa-evorsti
Blobel. eversti Blu.iie, eversti
demiehet julistivat- "Indo-saksalai.sc-,
n.i"> sukulaLseksi Ilmoitettiin .'jcn •
kan.s.=a aivan vailla yhtäläisyyttä ole­v
i a k i n kielia.
MITEN K I E L E T OVAT
KEIIITTVNEET
V o i m a k k a a n iskun ^ naiUe..teorioille.:
antoi huomattava neuvostolainen tie- ,
demies akateemikko N. J : M a r r . joka
e.siintj'i tuoUaiät-a - b a a b e l i n k i e l t e n se- ,
koltusta"' vastaan. H a n v a k u u t t i , ; e t t a j
•••yhtenäinen: k i e l i muinaisuudessa...on
o l e : t a m u s " . ' ' I n h ] m l l h s e n puheen .syn­ty,
kasvu sen; .seuraavat ja lopulliset
.saäviuuk-set. — k i r j o i t t i M a r r . — voi­d
a a n havainnollistaa; vain: perustalla-
.seisovan pyramiidin. niuodo.s.sa .; , j
N. J - M a r r i n i l m a u k s e n m o u c i a u t k i - i
j a t <Bobb, Shleicher, Brugman ja I
muut yrittivät,, asettaa -taman k i e l - j
-ten p y r a m i l dm ylosalai.sin olettaes-
.saan yhtenäi.seii esikielen olemassa­olon.
Itse M a r r käänsi-kielten pyra-m
l i d i n takaisin perustalleen. S i l l o in
osoittautui, ecta."leveästä perustasta,
m o n i l u k u i s t e n •nilviaist-apai.sten. k i c -
lislkiöiden (ts. l a i i m a k i e l t e n r muoT
dossa oleva.$ta eslklelitalasta • i h n i i s -
puhe p y r k i i p y r a m i i d l n h u i p p u a k o h^
d e n " , jossa on vähäLsempi lukumäärä
suurempia j a enemmän toistensa k a i .
t a i s i a kiellä
nmsa sanoivat, etta he ovac m i e l u u m ­m
i n ilman j i i n t i p a l v e h i . n a k u i n suos­tuvat
chdotetttuiii .tarka.stuk.seeii. He
lopettivat vielapa-ruok.Ttavarankin l iU
h6i..yk.sGn-rautateit-so (niLssa .suhteessi»
N e i i v o s t o l u n o . c i esittänyt m u a a n u u ­d
i s t u k s i a i . .'Fanian jälkeen kuljetet-
.ti:n Venajan vasta la uset t a esi: tämä t-t
a . i n i e h i a ia t a r v i k k e i t a , y k s i n o m a an
lentoteitse; Taton alkoi 5 p n .".saar-
H u h t i k u u n 5 pna,- .sen - jalkeen^cun
, lesta.: ••;•
-Valitettava.sti taman teorian . k a n - ; Saiidbcrger.. (..versii .Soibert. eversti
naita T i m e s i n .samas.sa nuniero.s.sa «tie- : S i e i i n l c . eversti S l r . u i c h , r v f t - s t i i m i l -
t l a i i e t t i i n . etta Neuvo.stohi.ion annel- ; i i a n t l i ; BilH-rstein. ovcrstiluutnantti
j a n oma .saksankielinen lehti kasit- iJBrauiio.^_ever.stilUiitnantti - I l a e n s c h.
teli pienentäen riitaky.symyksin j a kv-
,syi toimitiLspalstallaan: ••-Mita. on ko­ko
tama iiioly?'' TiniCi selitti, etta
Bcrlini.ssa kaydaaii; ' ' t a i s i e h i a k.iui-nia.
sta;. Venalui.s-ten.'piti nayilama:)
koko Euroopalle, etta se voi j i i l k a t a i manno.sanoi
l u u t i a . M u t t a jos asia on nam, n i in
mlkst Neuvostoliiton edustaja esitti
e v c r s t i l i i u t i i a n l t i O t i , m a j u r i K l i i u i e l -
h o l e r ja i i i a r j u n .Schubert, s a i n a n n l -
inisen kiiiiliii.san savf-llajan sukulai­nen..
Lukios-saan tuomiot luoman Miiss-l
a m a koko Juttu on
uskomatonta. Mutta la.ssa lapauk-
.se.-.sa u.skoinaton 011 t u l l u t normaalik-;
anteeksipyynnön lentonkos,ta ja a n t o i i s i . ' : .
'-uuiimmat ei i m i e l i s y y d e t oh s o v i t e l tu I meiina ^en kmi yk^i Neuvostoliiton] S y j i c t t M i a oli . i l u n p c i i n 24 natsin
j a siiiirpaaoman lehdet, ja. r a d i o if^ l i - l u p . s e e r l . m u r h a t t i i n ? Ei voida sd i i o a . I m u t t a kaksi heistä vapautettiin ja yk-
'.at 1 ei-,oneet SO ah.\ ^ t e i l a a Ne\\ Y o r k I etta he pel.u-.tjivat j i .mtoivit p e - ' si teki i l s e m u i l i a n Yhden .sv\Htvii
T i m e s i n Berh n III k i r j e e n v a i h t a j a an- j riksi. - .Samalla kun r a h t i j u n a t .nloit- ' . s a n o t t i i n : o l e v j i n i l i i n , s a i r a a n , ettei
•uvat liikenteen. . ven-.ilaiset vaativat j h i l r i t i L y o i t i i t.iiöria oik(^iideii Vt''<'M-' ' .
edelleen oikeutta tarkastaa matkusta-1 - ''.: ;''';"..' ' :[''•. '/ —r
toi tieiaa;. etta länsialueen sotila.sju-
. n a t . j o t k a - v a l i t t a v a t liikennettä eri
a l u e i d e n v a l i l l a . olivat t-odellakuljet-taaect
s a k s . i l a i s i a . : Han.-.sanoi ettei­vät
ame-ikkalaiscc junat olleet k u l ­jettaneet
, h e i l a ; mutta/ brittiläLset ja
ranskalai.set o l i v a t , k u l j e t t a n e e t "koko
•vaununla.stej.i.'-. .sak.salaisla-
S n h e n mennessä Berlinis.sä tapah-:
Lui UUSI ,selkKaii.s;..:nuhtikuun ö pnä
brittiläinen ja vendlainen lentokone
torn?asivai-^yhteen j u u r i alueittensa
i-ajalla. . K a i k k i nai.s.su .lentokonei^;.sa
olleet henkilöt kuolivat.;; Uutistieto-jen.
otsikoissa m u i s t e l t i i n - venäläisten
lentäjien .sodan a i k a i s t a t e k n i i k k a a ja;
nns.-^u sanottiin.;. . " P u n a i n e n .leniäjii
• K i e l e n kehitys, — koiostaa .^l^ä-i ^j^, b i K . i l a r . e n lentokoneen paalle
teemikko I. I. Me|tsaninov, - el ole K u k a a n ei selittänyt .,ua, e t t a m i L 'i
enittyivat j u u r i . s i i a t a r k o i t u s t a ,var-1 k u n u t vuosisatoja. Sen .tuloksena Ro-oi.
si. .sormissakin o l l i . m a n i a s s a ja Moldaussa on k i i j a l l i . s e na
kielenä; ainä; X V I I - v u o s i s a d a l l e ' as-tl
o l l u t . k e s k i a i k a i n e n ; - i ^ '^nk
k i r k k o s l a a v i i a i n e n ) kieli :pääasiassa
sen • bulgarialaisessa rriuodossa^
./iiykyiises.sä römahiari: kielessä o n . s l a a -
vilaiseri';alkuperän-'.ornäav
hcs .50 prosenttia.; ; S e l l a i s i a ; o v at
.:merkik.si-:; rö.inanialainen '"neva.ste
venäjäksi, nevesta.fnaörsiah;;-norod*';
-^--naröd; ^; (kansa) ,^;''resbbjti'''---^
bol.: frasvöus.; s o t a i , ; '^öljshe" .:'T^; ob-shestyo.-.
cyhteisö» ;jne. . S i i s -roniäniah
;ja .moläaun;-kielet;-.jotka,-tä-vänises^
l a s k e t a a n ' röinaariilaisiksi ovatkin, i t ­seasiassa
puölek-si s l a a v i l a i s i a . -
' J o k e s k i a j a l l a ;<X-XII-vuo.sisadallä)
j u u t a l a i s e t ,;tiedeniiehet,jp^^^
pol-ij6iST;Afrika;s5^;ja ;Espart^^
nittivät hiipmiotaän; i r ^
-sen: kielen^;yhtälä.isyyt^eh';ärahiän:;;jä
Syyrian ;(äramean;v.kie^^^^ kari.s.sa-. He
esittivät;;eiisi kerran'.i-iöl^
^seeniiläisteri kielten ^jrik;.'-sui^^^
destä^',; näiden kielten ;yhteiseStä.
kuperästai-^Ön -liionnplhsta^ eitä' -niiriä;
aikoinsi he"! käsittivät: kielten suku-l
a i s u t i d e n ; ' s a i r t a n i a i ^ e lK
l a i s t i i u s i i h t e e t :ovat:^•iilmisyHl^iskunr'
nas'sa;. perheenjäi.s.enteh.. vä XIX-vuo3i5adan,;'
äias5a-ei-äät^^
huoma tttiäari':ihmeelliSen^^^j^
den hiiidtijeri; ;nriuinaisen" kieleh;;'
sänskritiiV;:^^ ::Ätinan,y^
!:en:-...;yOJeHlä
•.arKOii.Ur:.senn-:ukaisia elimiä (puhet­ta
van.eni . . . . . mutta ka.sien mene-:
kosra ne siten olisivat ylosotcr
•< o - c l i e h y \ m h a i t a l l i s t a K o s -
o < K ' <o keimmiUa imettavai-
:.i;:u.p:-!:sam.Tn.iuunmtelman: m u k a an
-<i.veii;iincei. n i u t e n ke.skmaista k a n s -
.-»akayiniMa palvelevat; ; aanielimet
•-ru:n . T i f j ! i a n ; n . i u n i , o n - h y v in y m n i a r -
ejavaa c ,t v.aoitiL-k\vyn edelleen
"11* \t SI ' l a d t n elinten p i t a i s i k e -
1 t a e m r n m u t a sellainen taydel-
VT ner OP saavutettu viereisten,
<.nen «o o' u . i e n o"=ien avulla, n i -
3 i c n o m a a ; i -tielen j a h u u l i e n a v u l l a ."
.T;.on .a..-.a;;a: olivat- muinaisen i h -
61 - loe ;.'oso-etut, m u t t a puhe,'
" '^'^ •'M 'jana oli e i i k o i s en
" e r n u< . n - n a hetkinä A l k u k a n -,
pj.j luonnollisesti
»•a.t-ad .p=;' paL^een seiuu5teluun m i -
f ' - J j - a \oi\at l i i k k u a kasien
- • < ! " : •=/>rna^ta Silmillä on
i O " -z . m a *ehta\ansa, mutta
^^•--1 tj^ r ,a r^o'? katsomatta t o i -
to t^-^.a j a i i r o i t t a m a t t a kat-;
^ -fin Seuiusteluun sopi-;
"^""^ --.1 osoittautuivat jo
- ^" ' nfeet aania sj^nnyt-
• - N i - i d en käyttäminen ...ei
t-n • ja aivojen: sama hai-.;
tapahtunut yhtenäisestä kielestä.kiel­ten-
moninaisuuteen, v a a n painvascoin,
puheen monilaatui.suus on a s t e e a am
j o h t a n u t lukumäärältään rajoitettui­h
i n , mutta; .suurempiin, k i e l i i n , . . .;.;.
S i i h e n .sisältyy lainmukaisuus,. -joka
on- vhteinen. k a i k k i e n -kielten hisio-r
i o i l l e "
j i en -kirjat.
J o l k u t - ' - t n i s t e l u i s t a " otsikkoja teke­vät
p a k i n o i t s i j a t sanovat viisaasti: et-,
ta.^ l i . s a a ' - t a i . s t e l u j a " tulee B e r l h i i s la
ja''<muualt3. .silla " I t a l i a n vaalit, ovat
Jo:l,3%)aivan kuluttua'.'. Ta.s.sa yhtev-
C l i i a n ; ; ei i i i m u i s ta
liäviötuän
.suiirciitelee.; jokaista'.;-pikkuriilaä so­daksi
täi n i i l t e i , s o d a k s i . : Öiineltp-
•muiidpksi ;.vit,sit; eivät; ole piiiyäjiirje.s-tykses.
sU. .! Niimä sivccttoihsi-t;. p e i i n ip
"Jännärif;' 'on;: tc-hty dynämiiIi.sta;;':-
ci .ole l a i n k a a n kvsyinys vit.sista - v.-ian
h a n ,valit.si tallai.sen itsemurhakcinon.l s i n u n j a minun elämilstäni-
. NänluiiK;. - T C h i a n g Kai-.shek;.sänbi
V i i k o n -lopulla, ettii seit.seniiin; tiäiVen
parasta tiivi.sipiia,'!li.sa t.uhottiin' M a p d -
de=sa olisi hyvä o-.sikko s e u i a a v a n - j J i » " J " ' ' * ' " sainrilla
l a i n e n It.ilian t.uileja edcliaVa \a-I " ' " " • ' ' - f " <tlM\at komnniiusdl voi
k i v a l t a levru.t kautta in.iailm.ui Kalh.itt .a K u t ua
T o s i a s n - , . a \oitaisiin loppumatto- Cliiang myönsi, d i a im oUmiiic
masti u t s a i l l j sula miten lehdistö ^'^ vakavia sotilaallisia v i i h d -
ta -. V H a n sanor kuornintanpiin armcN
j i u n i i i u u i t a v a n . i j y t taktiikkaa Ne
eivät ; eniiii • yritä; 'jjuolustaa kiiikkiii'
' koh t iii,; ya an keski i i .ii y ä t; .r;i I k a isi; vii n
iskuihin"-.;:; ••.,,>':'; •;;.'•' ;;'•-•;•..:;':-'.V -; ••";•••.:
; Cliiäiig sanoi. «Vttä: nyt kun;.säacläiiii
>Iu|(aansai<^mpaava kuvaus JMK LONDONIN, suuren kirjailijan
ju ••Isij^n, elamasla
MERIMIES
HEVOSEN
S E L Ä S S Ä
on kuuluisan amcrikitaluisen «'iamake.rtukirjaiLijan : IRVING
.STONEN kuvaus .I\<'K LONDONIN Namusia, joka on >hä seilt-kaihinkas
ja tiiynna junni(vs(a kuin liunen omat Jannilktvimmit
K(Mkkuiluri>maanins:i. Lnkij» seuraa her|iaantnmattomalla mielen­kiinnolla
kuvausta .lACK LONOO.MN rlamysrikkatsta nuoruusvuo-
Nislu, jolloin hun lieUtavtyy seikkailusta toiseen ja jullein kirjailija-kutsumus
hanrlle vähitellen selviaa; .seka kuvausta Itänen kamppai-.
iiistaan (alnud4*hstrn vaikeuksien lapi (ullaksi-cn kirjailijak.si, kunnes
hkn<>n vihdoin onnistuu :nuirtaa kustantajia y,\ aikakauslehtiä ym­päröivä
••noidankclia*' ja hänestä tulee vliilell;^ iskulla Amerikan
"KipliiiB". — Tekija antaa samalla;monipuolisen.ja olavan kuvan
Londonin (uolaiin<»sla, joka kautlualtaan kuvastaa hänen yhteis-kuiinulli.
sistu kvsvnivksista jo aikai.sin omalcsuinuaasa .sosialistista
nukcm.vstu." ,- . '
".MLKIiMILS IlLVOSi:N S L L A S . S \ ' on vicliatlava elämäkerta­romaani.
Tilatkaa joko suoraan kirjakanpastuinme tui paikkaKun-
(unmva.sianviehen kautta.-
340 S I V U A ALENNUSMYYNTIHINTA $ 1 . 7 0
Vapaus Publishing Company Limited
B O X 69 SUDBURY, ON?.
01lillllllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllll^
//A7// 0\ SAVni '/A / SLIJHTI SUOSIOTA
S A IM TT 4 LSIKOISTEOSTA . . .
S '
- 3 .
UOPUKSEN
ENGISSÄ
Ktrj. A i i . i 1 \:\\\\ \ I M : N
-i maanilaista kieltä. jOLSta neljällä on
I viela niille läheisempiä kieliä j a m u r -
j- teita, kuten esimerkiksi ran.skan kie-
1 l e l l a . r j n p r o v e n c e n - . j a valloonin m u r -
rteev, espanjan kielellä k a t a l o n i a n kie-i
11, r o m a n i a n kielellä moldaun kieli
"Saksalaisessa ideologiassa' Marx ; jne;
1 c'
:'^;;-:J'o:s.-
o v a : lähellä isoja a l -
gD_E S T A K A^I S I A LAIVA- JA LENTOMATKOJA
S L O M E E N _ TANSKAAN — NOBJAAN — RUOTSIIN Y. »L
iJJ.\!^.'.»^ l-V^^^MiUulMon. un. niTiJbii"» •»kiyM ]r r. ' » 1 8 T i r i e o .— iXjjmm» etaVi-.:
'i"''*.,'.'PF.nj«. iot -halu»»». t»o»U« tukttluMan» C»ni<jM4i.-:H»nkJiniii«- p»»»it 1»
= ' fjr-aki, lähempi» tieioji
i^ir-nxt .-^iktnULu V A K U U T U K S I A r»>*«« ti^JM pyjd*tti4$u.
0. K. J O H N S O N 8E C O , Vaknotus-Ja matkallotolmlrto
* ^ t r r a v d (g^y^ lähellä, WA 1403 T o r o n t o 2. O n t .
ÖON HAALILLA
J O K A L A U A N T A I N A K L O 9 I L L
• A Y Ö H M A N I N orkesteri soittaa.
~Ji52^;^:[:y^KO ja TURKIA soittavat ravintolassa
j a Engels antoivat seuraavan, hyvin
o i k e a n luonnekuvan kielten kehityk-r
sesta: " . . jokaisessa nykyaikaise<-ti.
kehittyneessä • kiele.s,sa; alkuyoimaiscs.r
t i ; s y n t y n y t puhe oli vallitsevana-kan-;
salli-seen kieleen asti, o s i t t a i n johtuen,
k i e l e n historialli-sesta kehtttymi.sestd
v a l m i i s t a ainetsta, kuten romaanila!--
.Sissd" j a : .saksalaisissa,kielissä,, o s i t t a in
k a n s a k u n t i e n risteytymisestä., la. ,se^-
kaantumise.sta,'. k u t e n englannin kicr
lessä, o s i t t a i n . m u r t e i d e n ke.skittymi-sestä
yhtenäiseksi kansalliseksi . k i e ­l
e k s i , j o n k a edellytvk-sena on o i l u t : t a -
loudelhnen ja; p o l i i t t i n e n keskitys.
RomaanilaLsten kielten . e s i m e r k in
avulla, voimme h a v a i t a , ; m i t e n .suuri
määrä .mita e r i l a i s i m p i a p i e n i a . h e : -
mokieliä ja. puhetapoja, y h t y i , kielia,'
j o t k a , k u u l u i v a t ; a i v a n enlai.snn kiCr.
l i r y h m i i n - j a joissa oli huomattavas­ti
vähäisempi määrä yksLsukui-Sia. ja
t o i s i l l e en läheisiä suurempia kielia
- s a m a s t a : romaanilaisesta haarautu-:
masta.
HistoriäÄta meille on'tunnettua.yetr.
ta - koko Sillä l a a j a l l a alueella, joka
myöhemmin joutui mumalsen Roo­man
v a l l a n alaisuuteen j a n y t on a-su--
t e t tu romaanilaLsilla k a n s o i l l a , o l i mo-.;'
ma kymmeniä pieniä heimoja; jotka,
k u u l u i v a t vdhintään kahdeksaan en-,
laiseen perheeseen ja haarautumaan
ja: puhuivat 10:1a h e i m o k i e l i U a j a m u r ­t
e i l l a / N y l r v a i k a n a tapaamme Euroo­passa
samalla .alueella enää k a i k k i ­a
a n kuusi toisiaan : m u i s t u t t a v a a ro-
.olisi V-;läpiihtunut ,:.' y^ideh ^-.sikieleh
muu ttuev-sa mutit a nri ik.si • a i v i i n ; u usi k -
s i kieliksir'.lLsea.sia.<;.sa uusien. kieUeri
i l m a a h t u i n i n e n . ; tapahtuu;; erilaisten
;;eri. k i e l i a i)uinivien,:ib.hi.isy
eh;kes,kiniiise.s.sa ;kä^^
;si,s.sa. . :• - " .;; • _- •
N i i n t a p a h i i l u ke&kitt>misprasc<;si Hitleiilai^et va.ltavat v i l h e e l l i s e s i ! Vai d Or, Qtn -, 'l.i.ill.i su. . m i n i . i l -
t.s kiel-en y h t y m i n e n etta «^aksalaise- 0 ' a t muka p'ihdas n.i jji(iM*'-'a K. u k o i i k . i s s j )olioii osal-
S a m a n a i k a i s c s t i vpi samalla alu- j a siksi ••valrtu ja 'korkein l o t u I''tui toi l a s a u j i . i s k d t a i n I uioop. i s -
eoiia lapaiitua kielten .sekaantumi'-- lUseasiassa s./k-alainen kin^-ikunt-a sa.ipununa pakol.usto l.iaflittlin
pip.sc.i.':!;heimojen...kansallisuuksien ja; on- hislori.^lli.sestl muodostunut mi'iä .••:iiunnm;lini.'i "koinrriuni.stiv.astal.seii
,lopuk.si kpkonai.sten k a n s a k u n t i e n se- e r i l a i s i m p i e n rotujen j a heimojen i h - vnkon- pit;imi.s(;;:si" l u i h i i k m i i i 26 ji»
kaantuniLsen pohjalla.. K u t e n :olemine mi.sLstä: germaanilaisista, slaaviläisis^ toukokuun 2 p : n vtih.sena ;{iikaiia. - ;
nähneet, nykyaikaiset-; romaanilai.set -.ta,; ' muinai.sist.'i preussilaisisfä Jä .Muuramat kokouk-seen lli.stuneet
k a n s a k u n n a t , (itahalai.set, ran.skalai- muista liettualaisista heimoista kelt- miehet sanoivat:kieltäytyneensä vhtv-espanjalaiset-
y.m:>,ovat .tulesta: tiläLsLstäym- .Siksi el- ole rhinkäänläi- masut; kaivo.st.-rOlai.sten unioon.;ja- s a -
m o n i e n h e i m o j c n j a kan.sojen.sekaan- .sia perusteita pijhua jostäiii"r6Uipuh- noivat; f/tta -'punai.set- lehdet". kuten.
i u m i - e - i . a K a n s a l l i s e t romaanilai-^et taudesta" ja Mk, ' a l a i - s ^ fn 'tyl(",,im- Tnionion ' i i i b i i n f a l o m i v i t u n j o l i -
kielet . ovat myo.^kin- muodostuneet myydcst-ä" ^ ^, , \^^^ rdo.ijta -.sol'.';aiskam.p;iijjaii;;heita vas-e
n l a i s i c n kielien ja murteiden sc- Stalinin " k ! i s s U h - r n maar-c.^mai. 1'''•*"
k a a n t u m i s e s t a j a i i s i e y t y m i s e s t a Pa't-j mukaan, •kan-.akunta ~ 'e on ^ i c l m j ' K o m m u n i . i r . . . tai u i vii,'on • >h-
.si s i . a . ovat .sama. l o m a a n i l a i s e c k-c-1 alueen, taloudrlli^cn claman ja h t d - '"t"'"'' P ' J " ' i k a u h ua
le- tuloHd v a l m i i n aineiston k e l i i t y k - ^^^^ k u l f , u u u : i ' , s a i l m o v - . a n l'»n/..- ••'^""^'P"'^'''' " J-' ku\jil-
Yhd>sv,ilIoista <,4f) J 0«0,000 . i v u s t n s t i,
•:oval, taloiulcilLson; (-laman i i i J i h d o l l i -
siiudc.i kirkkaammat k i i i n k o s k a a t i r-n-lU
n
Pakolai.set suunnit­televat
l'asi.stista
toimintaa
S '
•'Tamti kcrtoniu.s o n v a l o i s i I t . ' i ; o n n e l l j . s i l t a k o u k i n ' ja
n i i o r u t i . s v u o s i l l c i j maaiIma.st.'i,:)onl<n k e r r a n t u n s i n ; Saä-cl;
ik.s('-ni .»^iGn m a a i i i n a n j a a j a n jälleen t u n l u m a a n todelli-
.scltji. »>lcn k i i v a : i l l t i l p a i k a t n i i n k u i n no o m i l t a lapsuu.s-v
i i o s i l t a n i - . inui.stan, |a . t a p a h t u m a t n u n k u t n ne olisivat
v(;inoct t a p a i l t u a "
N a m .sanoo-.t<-ki.ia. kirjan.sa aliis.sa. 'läm.-i (.'tio.S' on todella m i e l e n - •
k i i i i l o i i K i i tiitt, . v i i u s k . i l k i l l f k . t t i n o k i i j . i l l i s t a luk«-rnisla harrasta­vin
»'
I • • a • • • m « mm • • « m m » • n
2:r> .si\r\ HINTA .^I..^>0
- : :'/ iltilhati: }ohi,: siun;ifnr hirjnhaiiiHisliniDiir tm ns/akan- v/j:;
iiMiiinirliillutiinif.
i Vapaus Publishing Company Limited
- Box G9 Sudbury. Ontario
.sesia.- ts": mumaLsen R o o m a n j a sen sen luonteenlaadun.. hLStonalliscsu
ootilaiden .aitaamien miden asuk- muodo,tunu^. pj.s. >a -/h-eisvj. ' K a n ­kaiden
Kielestä Tama nk " v u l g a a - ' - < s a k u n t a a ei saa sekortaa .-otuun t u a
n c n ' t, kaasanlatma, ei o l l u t oletet- heimoon, t,, ^ammlai en ihon . m i .
I l.'i ••kommtini.-itien tt-keima joukkomur­h
i a ' ' ; : mutta; fasistien. tekemista "jouk-komuihisl.
i ei luonnolli <• ,11 m'iiniM-m
t a in
tu csiHicli -.aan t o d e l l i n e n keskus -
j o n k a ympärillä t a p a h t u i m a a r a n — ^
tai hiusten muodon omaaviin - i h m l - . ' ; ; • : ; ' -.,'..-..; -:•-:•.';
! -siin/ eikä jälkeläisiin, jotka ovat läh,- i Chiangin pomomicstä
henemisprasts.si, alkupeliltään mitä ' y^teisc^ta e^i-.sa'>tä ja i/. . ^ u - pahoinpidelty
e r i l a i s e m p i e n kielten läheneminen ja h j u j a i s i a toinen •oi;=i'lcrn Ko^o . h -
yht-yminen. S a m a l l a tavalla'kehittyivät l
myös slaävilai.ser,suomalais-ugrilai.set. <
germaanilaiset ja: monet muut .-kielet;
; M i t a ; tulee olett'amuk.scen, e t t a yksi
;e.sikieli olLSi voinut h a a r a a n t u a koko-naisek-
si .sukulaiskielten ryhmäksi mo­nien:
n a a p u r i k i e l t e n j a murteiden m-hen:.•.•
aixut-tamatta, niin sfi; on yk-
.sinkertaisesti; kuvitelma, jolle ei -ole
m i t a a n peiusteita,
Hi.s.tona e i t u n n e sellaisia: esimerk­kejä,,
etta ihmispuheen m u u t t u m i n en
• JÄLLEEN S.\ATAVANA>n:iLTÄ LAAJA SUOMALAINEN
Täydellinen UNI-JA ENNUSTUSKIRJA
jossa tuhansien unien selitysten lisak<ii on runsain kuvin selostettu >
korteista ennustamLsesta ja seurapeleLsta. Liittäkää Ulauksehoe mu- i
kaan $2.00—^joUoin toimitammt». kirjan postivapaasti. |
vAr Samoin;meille: on saapunut suomalainen lääkärikirja RAKKAUS-^^^^^1
ELAMAN TIENVIITAT. H i n U S3.00. — JIuom. Melllsi on paljoa
suomalaista kirjallisuutta Joten kaikaa tulustuma&sa.
• K A L E V A B O O K C O M P A N Y •
121 E A S T 126 S T R E E T NEW Y O R K C I T Y 35, N.Y.
. mlsyhtei.';kunna.n historian ku]ue-/:-.a |
l e i ole o l l u t y h t a a n k a n . s a k u n t a a , joka \
•i olisi . kokoonpan t u : y h d e n rodun. tai j
i y h d e n htimoir-.ihmisistä.:- Jokainen'i
i:-kansakunta: on rnuodo.stunut erilais-
! t en ro*i.ujen: ja heimojen, ihmisistä;
! -• " N y k y i n e n I t a l i a n kan.saktinta- k i r -
i j o j t t i S t a h n , — on muodostunut roej-"
cmalaisiKta, germaaneista, etruskei-sta.
;{ kreikkalaisista.:. .; a r a b i a l a i s i s t a jnc-
R a n s k a n kaasakuhia. o n muodo-Stunu;
; g a l l i a l a i s i s t a , ' roornalaisi.sta,; b n t i i l a i -
-•sista, .germaaneista; jne; Samaa- on;
sanottava e n g l a n t i l a i s i s t a , ' . s a k s a l a i s i -'
' i a ; y m . . j o t k a ovat muodo.stuneet k a n -
a k u n n i kM c n roduuta ja htirnois-
On siksi y m m a r r f t a v a a , ' ' Ja
j ^amom k u i n ei ole '»tan-akuntaa joica
; o l i . s i kokoonpantu; yhdestä "puhtaa-s-
; ta'^ r o d u s t a ; ei ole myöskään kansojen
; tai k a n s a k u n t i e n k i e b a , ; j o t k a olujivai
[--yhden yhtenäi.se.i- k a n t a k i e l e n : tai e s i - ;
, isäkielen " p u h t a a n " k c h i t j k s c n tulo-.
Tsingiao — T i , n i a o n dast.t polut-:
l i s t a ..johtajaa ; p a h o m p i d e l m n . . v a K a -
va.sfi eraan vaKiryhm;i'n toimesta l a u -
•• antai-n -.•/a>;tai5ena-;;yona..-. lian., on- I^i-
| 7 a i - F a n joi'a < dustaa kuominiangia
I kansfilljskokoukM s ' a
J Tama oli JO t o i n en hydkkays C h i a n -
(,'in poli.tii^ia johtajia -.a t a a n \ilkon
r'uUi'vsa Kung Pao n.rrtis'"! <-dno-
• ma lehden ku-stanja H u .Sheng-Lin loy-,-
I d c t t i ! n keski vi i k k o n a k uol lecna; T.si ng
i taon; rannasta.; . H a n kuului kuomiri-
; t a n g i n . h i i H i i u k s e n kontrollik/:;mlieaan.
Kun suunnittelette lahjojen ostoa, niin
muistakaay että hyvä kirja on
arvokas lahja.
r<',. i'.a i t " a a n paaa>iaAa '.illdlia
'a->.ci]!<i ja p i t n i l l a elämillä ',ie!/'i-
•,d ^ u , j ' k M . d a tlamäa foijisi ne j ä ­itään'ui-/
at .; m-onilUKu;-:-;lln;. .crilaisnn-p,
enim laumoinin JokaispiSa ^ t l i a i -
..sessa.lau-ma.s.sa; joka. oh kokoonpantu
/vmT.f-ni- a jksiloistä. .syntj i la k f -
O i f y i -l\o') p o h j a l l a aann';k. h taj->iii
lUscnai. f'ksi »,„
J u u n .siksi ihmiset viela nykyäänkin
I h m i s k u n t a ei flii,s-varhais£mmar,sa ' p u n u . a . c i i kieliä
•muinaisuudessakaan ole puhunut y h - , ~ - —
ta kieltä KaukaLset esi-lsamme, jotka , . Tilatkaa Vapaiis!
M A K S i M GORKI:
VALITTUJA
NOVI.LLF TA IA Rl NO IA
V r n a j a n kiclrsta huoni
LATKI KFMILAINLV
H. n t a $3.00
MAK.SIM OOKKI, " k u i j i n i d e n j a .saalin me.s: '
t a n " , - k u t e n I-tornamRolland häntä:;nimittää,"
on .suomalaisten, keskuude.ssa tunnetuimpia;
v c n a l a i M a k i i j a i l i j o i ta
'•V.-\LIT'I L',f A"- .s-saitua novelleja-, -kertömuk- ,
yr-iia j a runoja, :jot;ka on; k o o t tu neljän vuosi­kymmenen
ajalta. / K o k o e l m a tutustuttaa l u ­k
i j a n G o r k i n e n ikäkausien tuotantoon j a a n - ,
taa ;Vahilidvksen;siita;'laajast.a: a.steikosta, j o t a .
h a n hallitsee. -Yhtenäistä koko hänen t u o t a n - ;,
nolleen on. .syvä.ja lammin myötätunto; Ja ;
mkkaus kar.siviä ihmisia, kohtaan.
GORKIN TUOTANNOLLA on arvaamatto­man
.suun merkitys y l e i s i n h i m i l l i s y y d e n ; -jaf;
humaanisuuden kasvuun
Tala kuuluisan kirjailijan M A K S I M G O R K I N leosta«
' • V A L I T T U J A - ' , on viela saatavana kirjakaupaslanimei V .
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
SL'DBL'RV
BOX G9
ONTARIO
Mi
; ; ^
mm
p i i
•=»:?.t
•SM
'-:!^.4;4-';-;Hv';
: ••;;jJM;?^J;' •'Äl
':|||kgsf
mi
; Ä f e f
,5?Ä>: -;
f S Ä ? : . ;
-.A
m